TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON MAAKUNTAOHJELMAN ( ) TOTEUTTAMISSUUNNITELMA VUOSILLE ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 93:2008

2 ETELÄ-SAVON MAAKUNTAOHJELMAN ( ) TOTEUTTAMISSUUNNITELMA VUOSILLE E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T O N J U L K A I S U 9 3 :

3 ETELÄ-SAVON MAAKUNTAOHJELMAN ( ) TOTEUTTAMISSUUNNITELMA VUOSILLE Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 93:2008 Teroprint Kansikuva: Vihantasalmen puusilta, Ilpo Aalto Painosmäärä: 280 kpl Mikkeli 2008 Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A MIKKELI puh info@esavo.fi faksi ISBN ISSN

4 SISÄLLYS sivu 1. JOHDANTO Totsu on maakunnan budjettiesitys Valmisteluprosessi 1 2. EDELLISEN SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA, KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET Maakunnan kehitys ja tavoitteet Keskeisimpien toimenpiteiden toteutuminen Edellisen toteuttamissuunnitelman toteutuminen toimintalinjoittain Toteuttamissuunnitelman vaikuttavuus 6 3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Toimintastrategia TL1 Ihmiset - hyvinvointi - palvelut TL2 Osaaminen - innovaatiot - teknologia TL3 Yritystoiminta - tuotanto - työelämä TL4 Infrastruktuuri Toimenpiteiden kohdentuminen ja erityisohjelmat Toimenpiteiden vaikutukset TOTEUTTAMINEN HALLINNONALOITTAIN Opetusministeriön hallinnonala Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Ympäristöministeriön hallinnonala ALUSTAVAT NEUVOTTELUESITYKSET MINISTERIÖILLE Opetusministeriö/Sosiaali- ja terveysministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö/työ- ja elinkeinoministeriö Valtionvarainministeriö RAHOITUSTAULUKOT 30 LIITE 1 Maakunnan yhteistyöasiakirja 2009 LIITE 2 Yhteenveto toteuttamissuunnitelman arvioiduista vaikutuksista

5 1. Johdanto 1.1 Totsu on maakunnan budjettiesitys Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa (TOTSU) on laadittu vuosittain vuodesta 2003 alkaen. Niitä koskevat neuvottelut maakuntien ja ministeriöiden välillä on järjestetty vuosina 2006 ja Toteuttamissuunnitelmassa sovitaan keskeisistä toimenpiteistä ja hankkeista sekä rahoituksen tavoitetasosta vuosille sekä tehdään esityksiä toimenpiteistä vuosille (menokehyssuunnitelma). Toteuttamissuunnitelma on maakunnan esitys valtion tulo- ja menoarvion laadintaan ja sen alueellisen kohdentamiseen. Vuoden 2007 alussa voimaan tulleen Alueiden kehittämislain muutoksella (954/2005) halutaan vahvistaa maakunnan liittojen asemaa alueelliseen kehittämiseen vaikuttavan rahoituksen suuntaamisessa ja samalla vahvistetaan toteuttamissuunnitelman vaikuttavuutta valtion talousarvioesityksen laadinnassa. Totsun tavoitteena on tuottaa ministeriöille aineistoa seuraavan vuoden määrärahojen alueellista jakoa sekä sitä seuraavan vuoden talousarvion valmistelua varten. Toteuttamissuunnitelma nähdään alueella eri tahoja yhteiseen kehittämistyöhön sitouttavana ja toimintaa suuntaavana prosessina. Suunnitelmien sitovuutta ja yhteyttä valtion talousarvioesitykseen on syytä kehittää. Jotta maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmat saadaan vakiinnutettua osaksi valtion talousarvion valmistelua, suunnitelmissa tarkastellaan samaa ajanjaksoa kuin valtiontalouden kehyspäätös ( ). Osana totsua valmistellaan maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK). 1.2 Valmisteluprosessi Toteuttamissuunnitelman sisältöpainotukset ovat pitkälti muotoutuneet maakuntaohjelman laadinnan yhteydessä vuonna 2006 ja toimenpiteiden osalta niitä täsmennetään totsussa huomioiden käynnissä olevan Uusiutuva Etelä-Savo strategiatyön esiin nostamat painotukset. Maakuntaohjelman toteutusta tukevat seutujen elinkeinostrategiat, alueelliset erityisohjelmat ja niiden tavoitteet ovat hyvin linjassa maakuntaohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Toteuttamissuunnitelman valmistelu käynnistyi alkukesästä. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö, jossa on edustettuina kaikki toteuttamissuunnitelman laadintaan osallistuvat viranomaiset, on käsitellyt kokouksissaan kyseistä suunnitelmaa. Sen lisäksi maakuntaliitto on järjestänyt alueviranomaisten kanssa hallinnonaloittaiset neuvottelut, joissa on käyty läpi totsun sisältö- ja rahoitusesityksiä. Maakunnan yhteistyöryhmä ja maakuntahallitus antoivat evästyksensä jatkovalmistelulle syyskuun kokouksissaan, jonka lisäksi totsu -luonnos lähettiin sähköpostitse kommentoitavaksi alueen kuntiin, aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien toimijoille sekä muille keskeisille kehittäjätahoille. Lokakuun 6. päivänä maakuntahallitus hyväksyi luonnoksen ja se vietiin maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn. MYR käsitteli totsu-luonnoksen ja hyväksyi MYAKin 15. lokakuuta pidetyssä kokouksessa. Hyväksytty toteuttamissuunnitelma lähetettiin työ- ja elinkeinoministeriöön määräaikaan 24. lokakuuta mennessä.

6 2. Edellisen suunnitelman toteutumisen seuranta, kehitysnäkymät ja tavoitteet 2.1 Maakunnan kehitys ja tavoitteet Kun Etelä-Savon kehitystä mitataan yleisimmin käytetyillä tunnusluvuilla, on se ollut vuosituhannen alussa kaksijakoista. Väestönkehitys on jatkunut alenevana, mutta monet talouden ja työllisyyden luvut ovat parantuneet. Niissä asioissa missä kehitys on ollut nouseva, on se yleensä ollut nouseva myös maan muissa osissa, eikä Etelä-Savo näin ollen ole onnistunut kaventamaan eroa maan keskitasoon tai kehittyneimpiin alueisiin. Maakunnan väestötappiot olivat tavallista suuremmat vuonna Seuraavana vuonna ne näyttävät pienenevän. Aikaisempina vuosina kun tappio on ollut suuri, on se aiheutunut ennen kaikkea poismuutosta. Tämän vuoksi muuton väheneminen parantanee tilannetta vuonna Tavanomaisen kehityksen kausina luonnollinen väestönmuutos eli syntyneiden ja kuolleiden erotus on suurin tappiota aiheuttava tekijä. Tämän tekijän merkitys suurenee koko ajan kun väestön ikärakenteessa ikääntyneiden osuus kasvaa. Työllisyysaste on parantunut ja se oli vuonna 2007 korkeampi kuin koskaan aikaisemmin 2000-luvulla. Tähän ovat vaikuttaneet niin työttömyyden väheneminen, työurien piteneminen kuin poismuuttokin. Työllisyysaste on parantunut siitä huolimatta että maakunnan työpaikkojen määrä on pysynyt kuluvan vuosikymmenen aikana lähes ennallaan. Tätä selittää sekä työikäisten määrän väheneminen että maakunnan asukkaiden lisääntynyt sukkulointi töihin muihin maakuntiin. Työllisyyden parannuttua myös taloudellinen huoltosuhde on parantunut. Maakunnan tuotanto on kasvanut, vaikkakin hitaammin kuin koko maassa ja myös hieman hitaammin kuin keskimäärin Itä-Suomessa. Kun väestö on vähentynyt, on asukasta kohti laskettu aluetuote pysynyt EU27:ään verrattuna suunnilleen ennallaan. Suomen keskitasoon verrattuna maakunnan tuotanto/asukas on kehittynyt myös hyvin samaa tahtia, paitsi vuonna 2006, jolloin maakunnan kehitys jäi jälkeen. Yritysten toimipaikkamäärä on lisääntynyt itäsuomalaisittain kohtalaisen hyvin, mutta hitaammin kuin koko maassa. Liikevaihdon vuosikasvu on 2000-luvulla ollut keskimäärin 5 %, joskin se on vaihdellut kahden ja kahdeksan prosentin välillä. Väestön osalta maakunnan tavoitteista ollaan jäämässä jälkeen, sillä muuttoliike ei ole kehittynyt niin myönteisesti kuin tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi. Työllisyys, työttömyys ja tuotanto sen sijaan ovat kehittyneet joko odotusten mukaisesti tai paremminkin. Tärkein todellinen syy tähän on ollut suotuisa taloudellinen suhdannevaihe. Vähemmän todellista kasvua on aiheutunut BKT-laskentaperusteiden uudistamisesta.

7 Taulukko 1. Etelä-Savon kehitys ja tavoitteet väkiluku luonnoll. kokonais- työllisyys- työttömyys- työpaikat taloudell. väestönmuutos. nettomuutto aste aste huoltosuhde ,2 13, , ,0 12, , ,1 11, , ,0 9, , ,0 10, , ,0 10, , ,7 11,6 ** 1,57* ,3 8,7 ** ** ,6 8, , ,0 7, ,48 tuotannon arvonlisäys / liikevaihdon yritysten yritysten tutkinnon (toimip.) (toimip.) suoritt. kasvu 1) asukas muutos, % lkm lkm, osuus (EU27=100) 2001=100 2) korkeaasteen tutk. suoritt. osuus 2) ,0 83,9 3, ,0 54,8 18, ,6 82,3 3, ,9 55,5 18, ,6 84,2 2, ,3 56,4 19, ,5 83,7 5, ,1 57,3 19, ,1 7, ,2 58,2 19, ,4 86,5 3, ,3 59,0 20, ,5* 86,5* 7, ,5 59,8 20, ** ** 5,7 ** ** ** ** ,0 87,2 5, ,3 62,4 21, ,0 87,5 5, ,2 63,3 22,1 *= ennakkotieto **= tieto ei ole saatavissa 1) käyvin hinnoin, indeksi 2) % 15 vuotta täyttäneistä

8 2.2 Keskeisimpien toimenpiteiden toteutuminen Keskeisimmät maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valtionkin toimenpiteitä edellyttäneet asiakokonaisuudet liittyivät osaamisen vahvistamiseen, palvelurakenteen uudistamiseen ja liikenneyhteyksien parantamiseen. Maakunnan osaamisen, ja erityisesti korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiorakenteiden, vahvistamisessa ja sen kytkemisessä elinkeinoelämään on viime vuosina panostettu luomalla maakunnan avainklustereiden ympärille osaamiskeskittymiä maakunnan kaupunkikeskuksiin. Uutta teknologiaosaamista ja sen edellyttämää yhteistyöympäristöä ja infraa on koottu erityisesti ammattikorkeakoulun yhteyteen. Mikkelissä toimintaympäristönä on ammattikorkeakoulu yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Kuopion yliopiston kanssa, Savonlinnassa Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Joensuun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja Pieksämäellä DIAK, Kuopion yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Toisen asteen koulutuksen kohdalla yhteistyö on edelleen tiivistynyt yhteisesti laaditun strategian sekä strategiaa toteuttavan toimenpideohjelman myötä. Palvelurakenteen uudistamistoimenpiteiden osalta Paras-hanke on edennyt kuntien ja valtiovarainministeriön välisiin keskusteluihin toimenpidesuunnitelmien tarkistustarpeista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne tullee perusterveydenhuollon ja siihen liittyvien sosiaalipalvelujen osalta rakentumaan Mikkelin seudun, Savonlinnan seudun ja Pieksämäen kaupungin yhteistoiminta-alueille. Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuollon palvelujen organisoitumista säätelee lisäksi valmisteilla oleva terveydenhuollon lakiuudistus. Ammatillisen koulutuksen osalta yhteistoiminta-alueita muodostuu Mikkelin ja Pieksämäen alueelle yksi ja toinen Savonlinnan alueelle. Liikennejärjestelmäsuunnitelman ja tietoyhteiskuntastrategian mukaisesti maakunnan liikenneyhteyksiä on viime vuosien kehittämispanostuksilla merkittävästi saatu parannettua. Maakunnan ulkopuoliset ja maakunnan omat kehittämispanostukset ratayhteyksiin ovat mahdollistaneet matka-aikojen lyhentymisen ja yhteystarjonnan parantumiseen Etelä-Savosta pääkaupunkiseudulle. Yhteyksiä tuleekin kehittää edelleen saavutettavuuden parantamiseksi. Valtatie 5:n parantaminen Mikkelin eteläpuolella Koirakiven ja Huruksen välillä alkaa vuonna Savonlinnan keskustassa valtatie 14 liikennejärjestelyt käynnistyvät keskeytyksen jälkeen valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon mukaan uudestaan vuonna 2010, jolloin hankkeeseen sisältyy myös uusi syväväylä Laitaatsalmen kautta. Savonradalla on Otavan ja Mikkelin välillä käynnissä nopeudennoston edellyttämiä tasoristeysten poistotöitä ja ne jatkuvat edelleen. 2.3 Edellisen toteuttamissuunnitelman toteutuminen toimintalinjoittain Maakuntaohjelman toimintastrategian mukaisista toimenpiteistä on asetettujen tavoitteiden ja valtion hallinnon alueellistamisen puitteissa perustettu ympäristöhallinnon palveluyksikkö, joka tarjoaa henkilöstö- ja taloushallinnon tukipalveluja ympäristöhallinnon kaikille virastoille. Maakunnan mielestä tämä yksikkö voisi tarjota muitakin valtakunnallisia palveluita ympäristöhallinnolle liittyen mm. arkistointiin ja asiahallintaan. Etelä-Savon TE-keskuksessa on vuoden 2007 alusta lukien hoidettu TE-keskuksen yhteiset tilivirastotehtävät sekä palkanmaksutehtäviä. Yksikkö työllistää tällä hetkellä 9 henkilöä. KTM päätti keskittää hallinnonalansa palvelukeskustoimintoja Mikkelin valtiokonttorin aluetoimipisteen yhteyteen. On tärkeää, että palvelukeskustoiminnot käynnistyvät mahdollisimman pian ja toimintoja pitemmällä tähtäimellä laajennettaisiin työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi muidenkin ministeriöiden alaiseen hallintoon mm. aluehallinnon uudistumisen myötä. TE-keskusten yhteisiä ict-toimintoja uudelleen organisoitaessa tulee varmistaa näiden toimintojen säilyminen ja kehittyminen Etelä-Savon TE-keskuksen yhteydessä. Mikkelissä on käynnistynyt Sota-arkiston järjestämättömän aineiston kunnostustyö. Kunnostamistyön tilaajana ja maksajana on Puolustuslaitos ja sen toteuttaa Suomen Elinkeinoelämän keskusarkisto (ELKA). Kunnostamistyö työllistää 20 henkilöä ja sen arvioidaan kestävän kuusi (6) vuotta. Maakunta on osallistunut aktiivisesti ALKU -hankkeen valmisteluun mm. tulevien yhteistyösuuntien hakemiseen ja valmistelutyöhön. Maakuntaliitto käynnisti uutta maakuntaohjelmakautta valmistelevan Uusiutuva Etelä-Savo strategiatyön, joka valmistuu kevääksi Prosessin kuluessa esille tulleet painotukset näkyvät jo maakunnan kehittämispainotuksina, kuten Venäjä ja Saimaa.

9 Ihmiset hyvinvointi palvelut toimintalinjalla Työvoiman palvelukeskus-toiminta on vakiintunut Mikkelissä ja Savonlinnassa kansallisen rahoituksella. Juvan ja Pieksämäen seuduilla vastaavia toimintoja kehitetään ESR-rahoituksella. Maakunnan kansainväliset yhteistyövalmiudet sekä valmiudet ottaa vastaan ja saada työvoimaa ulkomailta tulevista muuttajista paranevat maahanmuuttostrategian toimenpiteiden edetessä. Tärkeitä hankkeita ovat kesällä 2008 käynnistyneet Itä-Suomen maakuntien yhteinen ns. makrohanke 14, Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi sekä Pointti-projekti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa. Julkisia palveluja tullaan tuottamaan lisääntyvästi yhteispalveluna. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen on esittänyt valtiovarainministeriöltä saamassaan selvitystehtävässä perustettavaksi jokaiseen vuoden 2008 lopussa toimivaan kuntaan yhteispalvelutoimiston. Yhteispalvelutoimistot tulisivat kuntien vastuulle ja niissä tuotettaisiin kuntien ja valtion sekä Kelan palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeiden rahoitus on lopetettu. Etelä-Savon kuntien heikko taloustilanne on korostanut palvelurakenneinvestointien hidasta liikkeellelähtöä. Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste) toimeenpano käynnistyi v loppupuolella. Ensimmäiset laajat hankekokonaisuudet saavat rahoituksen syksyllä Etelä-Savossa toteutetaan hankkeita yhdessä Itä- ja Keski-Suomen erityisvastuualueella. Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi on valmisteltu vesienhoitojärjestelmän mukainen toteuttamisohjelma. Taajamien ja haja-asutuksen vesihuoltopalveluiden saatavuutta on turvattu ottamalla käyttöön uusia vedenottamoita ja liittämällä uusia kiinteistöjä (200 kpl/v) haja-asutusalueiden vesihuoltoverkostoihin. Maakunnan ympäristön vetovoimaisuuden parantamiseksi on ollut käynnissä mm. Mikkelin ja Savonlinnan kaupunkikeskustojen kehittämishankkeet. Taajamien viihtyisyyttä on lisätty myös ympäristön kunnostushankkeilla mm. Sulkavalla. Rantayleiskaavoitusta on jatkettu ja kaavat kattavat lähes kaikki keskeisimmät vesialueet. Osaaminen innovaatiot teknologia -toimintalinjan osalta toiminta on jatkunut aktiivisena Etelä-Savossa. Mikkelin ammattikorkeakoulu on yksi maamme tutkimusintensiivisimmistä ammattikorkeakouluista ja kärkijoukossa myös koulutuksen mittareilla arvioituna. Mikkelin ammattikorkeakoulun uusi klusteripohjainen toimintamalli vahvistaa maakunnan teknologian kärkiä. Materiaali- ja ympäristöteknologian sekä prosessiteollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi on selvitetty mahdollisuuksia tiedepuistokonseptien käyttöönotolle niin Mikkelissä kuin myös Savonlinnassa. Mikkelissä toimivan Kansalliskirjaston yksikön, Kansallinen digitointikeskuksen, toimintaan ja digitoinnin kehittämiseen on panostettu opetusministeriön toimesta sekä aluekehittämisvaroin. Tietoyhteiskuntastrategia, sen jalkauttamissuunnitelma ja periaatepäätökset ovat tukeneet Kansalliskirjaston Mikkelissä sijaitsevan Kansallisen digitointikeskuksen toiminnan laajentamista ja vahvistamista. Kansallisen digitointikeskuksen toiminnan vakinaistaminen on ollut myös Yliopistojen rakenteellisen kehittämisen työryhmän loppuraportin sanoma keväällä Digitoinnin ja sähköisen arkistoinnin kehityshankkeiden pääasiallisina toteuttajina ovat olleet Kansallinen digitointikeskus ja Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vastaavasti Joensuun yliopiston matkailututkimus Savonlinnassa on vahvistunut. OPM:n korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen muistio korostaa Joensuun ja Lapin yliopistojen asemaa yliopistollisina matkailututkimuksen keskittyminä. Mikkelin ammattikorkeakoulu panostaa OPM:n linjausten mukaisesti korkeakoulutasoiseen matkailualan koulutukseen Savonlinnassa. Lisäksi Joensuun yliopiston Savonlinnan kampuksen asema e-oppimisen/opetusteknologian ja käännösteknologian sovellutusten kehittäjänä on vahvistunut. Maakunnallisen business-edustuston toiminta Pietarissa on edelleen laajentunut ja vahvistunut. Edustusto on osakeyhtiöitetty (ISBE Oy) ja se palvelee kaikkia Itä-Suomen maakuntia. Mikkelin yliopistokeskuksen yksiköt ja Savonlinnassa toimivat Joensuun yliopiston kampus ja LTY:n toiminnot ovat kehittyneet ja vahvistaneet tutkimustoimintaansa sekä lisänneet yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti. Kuopion yliopiston Soveltavan ympäristökemian laboratorio Mikkelissä on kehittynyt korkeatasoiseksi kansainvälisesti toimivaksi yksiköksi. Kun Mikkelin yliopistokeskus on vakiinnuttanut toimintaansa, niin kansallista budjettirahaa kuin yliopistojenkin taloudellista sitoutumista tulisi lisätä toimintojen kehittämiseksi. Maakunnan toisen asteen koulutusta (lukio- ja ammatillinen koulutus) on kehitetty kokonaisuutena. Maakunnassa on käynnistetty toisen asteen koulutuksen selvitysmiesraporttiin perustuva kehittämishanke, jolle on myönnetty hankerahoitus vuoden 2009 loppuun.

10 Yritystoiminta tuotanto työelämä toimintalinjassa EAKR-rahoituksella on voitu tukea alueen yrityksiä niiden kehittämistoimenpiteissä. Uuden ohjelmakauden myöntövaltuuksilla TE-keskuksen yritysosasto on myöntänyt mennessä rahoitusta yritysten kehittämisavustuksina yhteensä 7,0 miljoonaa euroa 76 hankkeeseen ja yksinyrittäjän tukena 0,4 miljoonaa euroa 34 hakijalle. Näillä rahoilla vaikutetaan osaltaan noin 362 uuden työpaikan ja 18 uuden yrityksen syntymiseen Etelä-Savoon. Itäsuomalainen puutuotetoimialan kasvu- ja kehitysohjelma käynnistettiin Mikkelin teknologiakeskuksen hallinnoimalla EASTWOOD hankkeella. Vastaavanlaisilla toimenpiteillä kehitetään teknologiateollisuutta Mikkelin ja Pieksämäen seudulla Pooli2010 ja Rautainen Savo -hankkeiden kautta. Yritysten ympäristökilpailukykyä on edistetty tuomalla kansainvälinen ekoteollisuuspuisto konsepti Suomeen Rantasalmen pilottihankkeessa, ja kehitys työ jatkuu edelleen. Uusi EcoStart rahoitustyökalu on kehitetty Etelä-Savon maakuntaliiton ja eri tahojen yhteistyöllä ja otettu käyttöön viiden TE -keskuksen alueella. Etelä-Savon TE-keskus on käynnistänyt ESR-rahoituksella yritysten ympäristötietopalveluhankkeen Itä-Suomen alueella. Nämä toiminnat on tarkoituksenmukaista liittää Yritys- Suomi cc-palveluihin Mikkelin työlinjan yhteyteen. Itä-Suomen energiatoimisto jatkaa Etelä-Savon energiatoimistona. Maatalouden rakennekehitys on edennyt hyvin etenkin kotieläintaloudessa. Kotieläintilojen lukumäärä vähenee, mutta vastaavasti tuotantovolyymi kasvaa jatkavilla maatiloilla. Maatilojen sukupolvenvaihdoksia tarvittaisiin lisää. EU-ohjelmakauden vaihtuminen on aiheuttanut katkosta hanke- ja yritystukien rahoitukseen. Elinkeinokalataloudessa saaliin jalostusaste nousee ja saaliin jäähdyttämisen infrastruktuuri alkaa olla kattava. Vapaa-ajankalatalouteen liittyvän elinkeinotoiminnan volyymi kasvaa alan yrittäjien ammattitaidon kehittyessä. Maaseudun yritystoiminnan monipuolistaminen maatalouden ulkopuolelle jatkuu edelleen. Infrastruktuuri toimintalinjalla on vuonna 2007 valmistunut liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta edistävät hankkeet VT 13:lla välillä Ostolahti Suomenniemi (keskikaiteelliset ohituskaistat) ja Pieksämäellä (Vangasjärven eritasoliittymä). Samoin Mikkelin matkakeskuksen rakennustyöt valmistuivat syksyn 2007 aikana. Vuonna 2007 Savon radalla aloitetut Tokeron tasoristeyksen poistotyöt valmistuvat ja keväällä 2008 käynnistetyn Savonlinna-Huutokoski rataosan parantaminen on edennyt niin, että normaali liikenne voidaan käynnistää jo syksyllä Lentoliikenteen osalta reittiliikenne Savonlinnan ja Varkauden (Joroisissa) kentiltä käynnistyi ostoliikennesopimuksen mukaisesti. Vuonna 2008 käynnistyy vielä Joroisten taajaman tiejärjestelyt, VT 14 Mertalan kevyen liikenteen järjestelyt sekä Savonradalla Vuolingon tasoristeyksen poisto. Mikkelin seudulle kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain (Paras hanke) mukaisen kaupunkiseutusuunnitelman täydentämistä aluerakennemallilla on valmisteltu. Etelä-Savon ulkoilureittisuunnitelman mukaisesti on toteutettu vesimatkailua palvelevia reittejä ja satama-alueita mm. Rantasalmella, Kangasniemellä ja Sulkavalla. Valtakunnallisten kulttuurimaisema-alueiden hoidon suunnittelua ja hoidon järjestämistä on jatkettu Haukivuoren Saksalanharjulla. Infrastruktuurin kehittämiseksi on toteutettu ympäristönsuojelu-, ympäristönhoito- ja vesivarahankkeita. 2.4 Toteuttamissuunnitelman vaikuttavuus EU:n rakennerahastot ja niiden kansallinen vastinrahoitus ovat viime vuosikymmenen ajan olleet keskeisin maakunnan omaan päätöksentekoon perustuva kehittämisinstrumentti. Päättyneellä ohjelmakaudella ( ) on maakunnan elinkeinoelämää vahvistettu monenlaisilla toimenpiteillä. Välittömiin työpaikkavaikutuksiin johtavien toimenpiteiden, kuten yritysinvestointien tai työssä olevan väestön koulutuksen, lisäksi maakunnassa on panostettu maakunnan avainklustereita palvelevien innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistamiseen ja yritysten toimintaympäristöön. Näillä rakenteellisilla muutoksilla on luotu pohjaa tulevien vuosien tuottavuuden ja liikevaihdon kasvulle uusien työpaikkojen syntymiselle ja olemassa olevien työpaikkojen uudistumiselle. Samalla on parannettu maakunnan fyysistä saavutettavuutta ja toiminnallisia yhteistyösuhteita erityisesti pääkaupunkiseudulle ja Pietariin sekä maakunnan elinkeinoelämän ja osaamisen kannalta keskeisiin verkostoihin.

11 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen Keskeisimmät valtion toimenpiteitäkin edellyttävät asiakokonaisuudet Etelä-Savon toteuttamissuunnitelmassa liittyvät seuraaviin teemoihin: - palvelurakenteen uudistaminen kunnallistaloutta tervehdyttävällä tavalla - osaamis- ja innovaatiorakenteiden ja -toimintojen vahvistaminen - erityisesti korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiorakenteiden vahvistaminen ja kytkeminen maakunnan elinkeinoelämään - liikenneyhteyksien parantaminen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman ja tietoyhteiskuntastrategian mukaisesti. Toimintojen suuntaamisessa huomioidaan Etelä-Savon mahdollisuudet hyvödyntää Saimaata sekä Pietarin ja pääkaupunkiseudun läheisyyttä. Harva, mutta kauttaaltaan jakautunut asutus sekä väestön ikääntyminen tuovat alueelle erityisiä haasteitä. 3.1 Toimintastrategia Aktiivinen maakunta verkottuu, tekee yhteistyötä ja kansainvälistyy Toimintalinjan painopisteet : - kehitetään maakunnallinen toimintamalli palvelujen järjestämiseksi. - edistetään maakunnan toimijoiden ja maakunnan verkostoitumista kilpailutekijöiden vahvistamiseksi. - vahvistetaan seudullista yhteistyötä. - parannetaan fyysisiä ja toiminnallisia yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja Pietariin/Venäjälle. - tehostetaan maakunnan markkinointia ja positiivista medianäkyvyyttä. Suomessa on parhaillaan käynnissä tai vireillä useita merkittäviä prosesseja, joilla on suoraan tai välillisesti vaikutusta maakunnan toimintatapojen kehittämiseen, yhteistyömenettelyihin ja verkostoitumiseen. Toimintalinjan keskeiset toimenpiteet : - maakunta on aktiivinen ALKU-hankkeen valmistelussa ja toimeenpanossa. - kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaisia pal- velurakennehankkeita tuetaan ohjaamalla niihin kehittämisresursseja Kaste- ja muista kansallisista kehittämisohjelmista. Lisäksi Itä-Suomen EAKRohjelman kokeiluosion hankkeilla tuetaan uusia palvelurakenteita ja palveluiden tuotantotapoja. - kuntien seutuyhteistyötä ja seutujen välistä yhteistyötä edistetään mm. integroimalla koheesioja kilpailukykyohjelma ja osaamiskeskusohjelma osaksi maakunnan kehittämistä. - elinkeinoelämän ja osaamisen yhteyksiä vahvistetaan pääkaupunkiseudulle ja Pietariin tavoitteena mm. lisätä alueen yritysten ja palvelujen kysyntäpotentiaalia ja parantaa tuottavuutta tuotannollisen, osaamiseen ja t&k -toimintaan liittyvän ja markkinointi-yhteistyön kautta sekä edistää työvoiman saatavuutta; vahvistetaan maakunnan business-edustustoa (ISBE Oy) Pietarissa laajentamalla organisaation omistuspohjaa erityisesti Itä-Suomessa ja hyödyntämällä tehokkaammin sen tarjoamia palveluja. - osana laadittua maakunnan Venäjä-strategiaa toteutetaan TE-keskuksen lähialueyhteistyötä, työvoiman kouluttamista ja hallintojen välistä yhteistyötä. - maakunnan tunnettavuuden ja vetovoiman parantamiseksi toteutetaan viestintä- ja markkinointisuunnitelman toimenpiteitä.

12 3.2 TL 1 Ihmiset - hyvinvointi - palvelut Väestökehityksen tasapainottaminen ja palveluiden turvaaminen Toimintalinjan painopisteet : - väestön työhön osallistuvuuden lisääminen - maakuntaan tulomuuton edistäminen - Etelä-Savon palvelurakenteen kehittäminen monipuoliseksi ja tehokkaaksi - maakunnan vetovoiman parantaminen Lähivuosien toimenpiteet Etelä-Savossa liittyvät työvoiman saatavuuden turvaamiseen ja palvelurakenteen kehittämiseen. Väestön ikääntyminen on erityisesti Etelä-Savossa sekä työmarkkinoiden että palvelutuotannon haasteena, etenkin kun myös kuntataloudessa on maakunnassa suuria rakenteellisia ongelmia. Toimintalinjan keskeiset toimenpiteet : Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi - tuetaan elinkeinoelämän ja koulutus- sekä tutkimuslaitosten yhteistyötä niin, että työssä olevat voivat opiskella työn ohella ja nuoret pääsevät heti koulutuksen jälkeen työhön. - tuetaan erityisesti osaamistakuuta toisella ja korkea-asteella ja luodaan näihin jatkuvan oppimisen malli. Nuorille suunnatut toimet tukevat erilaisista lähtökohdista tulevien nuorien pääsyä koulutukseen, koulutuksen loppuun saattamista ja siirtymistä työelämään. - panostetaan työelämän, hyvinvoinnin, tuottavuuden ja laadun kehittämiseen. - erityistä huomiota kiinnitetään maakunnan rekrytointivaikeuksia kohtaavien kasvualojen kehittämistoiminnalle, kuten metalli-, rakentaminen, hoito- ja sosiaalialat, kuljetusala, puhdistusala, maa- ja puutarhatalous ja matkailu. - aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus toteutetaan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Maakunnan kilpailukyvyn turvaamiseksi aikuis- ja nuorisokoulutusta tarkastellaan nykyistä joustavammin kokonaisuutena. - väestön työhön osallistuvuutta lisätään luomalla väylä koulutustason nostoon siten, että tulevaisuudessa kaikilla työvoimaan kuuluvilla on vähintäänkin toisen asteen tutkinto. - akuutteihin, nopeaa reagointia edellyttäviin työvoimatarpeisiin liittyviä osaamisvajeita täytetään työvoimapoliittisella aikuiskoulutuksella. - tuetaan työurien pidentymistä sekä alku- että loppupäästä ja työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien sijoittumista työmarkkinoille. - työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttää tarkoituksenmukaista palveluverkkoa ja asiantuntijapalvelujen riittävää tarjontaa maakunnan eri osissa. (TE-toimistot). - kehitetään välityömarkkinoiden toimintaa sekä edistetään sosiaalista yrittäjyyttä ja erityisryhmien työllistymistä. - jatketaan Työvoiman palvelukeskusten toimintaa Mikkelissä ja Savonlinnassa kansallisella rahoituksella. Vastaavia toimintoja kehitetään Juvan ja Pieksämäen seuduilla ESR -osarahoituksella. - tehostetaan työvoimatarpeiden ennakointia sekä määrällisesti että osaamistarpeiden suhteen ja hyödynnetään ennakointitietoa aiempaa paremmin myös nuorisoasteen koulutuksen mitoituksessa. - nostamaan työllisyysperusteisiin investointeihin osoitettujen määrärahojen tasoa pitkäaikaisesta muuttotappiosta kärsivässä Etelä-Savossa. - parannetaan maakunnan kansainvälisiä yhteistyövalmiuksia sekä valmiuksia ottaa vastaan ulkomaista työvoimaa (maahanmuuttostrategian toteutus). Elinympäristön viihtyvyyden parantamiseksi - maakuntakaavassa luodaan edellytykset hyvälle alue- ja yhdyskuntarakenteelle ja elinympäristölle. - varmistetaan monipuoliset asumisvaihtoehdot, riittävä tonttimaan tarjonta vakituiseen ja vapaaajan asumisen, elinkeinoelämän ja palvelujen tarpeisiin sekä toimivat yhteydet. - parannetaan maakunnan ympäristön vetovoimaisuutta korkeatasoisella kaavoituksella ja aktiivisella elinympäristöjen ja luonnonympäristöjen hoidolla. - kehitetään kaupunkikeskustojen vetovoimaa ja viihtyvyyttä. - suojellaan pohjavesivaroja hyvälaatuisen talousveden turvaamiseksi ja vähennetään edelleen pintavesien ravinnekuormitusta ja muita pilaantumisriskejä. Turvataan haja-asutusalueiden vesihuoltoa ja edistetään vesihuollon alueellista yhteistyötä. - säilyttämällä kestävät kalakannat ja parantamalla virtakutuisten kalojen lisääntymisolosuhteita turvataan vapaa-ajankalastuksen asema maakunnan viihtyvyys- ja houkuttavuustekijänä. Palveluiden saatavuutta ja laatua turvataan: - Parannetaan erityisesti julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuutta suuntaamalla voimavaroja tätä tukevaan palvelurakenteen kehittämiseen.

13 - Vahvistetaan Etelä-Savon kuntien rahoitusasemaa mm. valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä. Erityisesti ikärakenteen, harvan, kauttaaltaan asuttu asutusrakenne tulee saada valtionosuuden määräytymisperusteisiin. - Suunnataan rahoitusta toimenpiteisiin, joilla edistetään julkisia palveluja täydentäviä ratkaisuja (esim. tilaaja-tuottaja malli, hyvinvointiyrittäjyys, tarveperustaisen tilaajaosaamisen kehittäminen). 3.3 TL 2 Osaaminen - innovaatiot - teknologia Väestön osaamistason kohottaminen sekä koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen Toimintalinjan painopisteet : - monipuolinen toisen asteen koulutustarjonta ja hyvä koulutuspalvelujen saavutettavuus - maakunnan ammattikorkeakoulujen kilpailukyvyn vahvistaminen ja yliopistokoulutuksen perustan turvaaminen ja monipuolistaminen - T&K toiminnan vahvistaminen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen voimavarojan kokoamalla - toimivan ja tehokkaan maakunnallisen innovaatioympäristön kokoaminen ja vahvistaminen - uusien teknologioiden käytön edistäminen Osaaminen on yhä näkyvämmin keskeinen kansallinen ja alueellinen kilpailukykytekijä. Etelä-Savon väestön muuta maata alhaisemman koulutustason nostaminen ja elinkeinoelämän kehitystä hidastavien korkeakoulutuksen ja tutkimuksen sekä innovaatiorakenteiden puutteiden korjaaminen edellyttää pitkäjänteisiä, volyymiltaan riittäviä toimenpiteitä. Etelä-Savossa ohjelmakauden aikana panostetaan niihin maakunnan osaamisrakenteisiin, jotka tukevat elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kilpailukyvyn edistämistä. Maakunnan käytettävissä olevia kehittämispanoksia suunnataan niille osa-alueille, joiden ylläpito ja/tai vahvistaminen yhdessä nähdään tärkeimmäksi ja ajankohtaisimmaksi. Toimintalinjan keskeiset toimenpiteet : Väestön osaamistason nostamiseksi ja koulutusrakenteiden vahvistamiseksi - tuetaan korkea-asteen koulutusta ja tutkimusta sekä toisen asteen koulutuksen joustavuutta ja saatavuutta yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. - laaditaan maakunnan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma tuleviksi vuosiksi koulutuksen järjestäjien, viranomaisten sekä elinkeinoelämän yhteistyönä. Koulutuksen ja tutkimuksen muuttuva toimintaympäristö edellyttää alueelta proaktiivista otetta ja yhtenäisen näkemyksen muodostamista kokonaisuuden haltuun ottamiseksi. - kehitetään maakunnan toisen asteen koulutusta kokonaisuutena (lukio- ja ammatillinen koulutus) ja jalkautetaan maakunnallinen toisen asteen koulutuksen toimintamalli koskemaan koko maakuntaa vuonna 2008 käynnistyneessä hankkeessa. - tuetaan maakunnan ammattikorkeakoulujen kilpailukykyä maakunnallisina/ kansallisina koulutuksen tuottajina ja alueellisen innovaatiotoiminnan perustana huolehtimalla monipuolisesta ja laadukkaasta koulutustarjonnasta (ml. jatkotutkinnot), nykyaikaisista ja vetovoimaisista oppimisympäristöistä ja kansainvälisestä verkottumisesta lähialueilla (erityisesti Venäjä). - tuetaan yliopistoyksiköiden toimintaedellytyksiä perus- ja jatkotutkintoon johtavan koulutuksen tuottajina. Maakunnassa toteutettavaa yliopistokoulutusta pyritään priorisoiden vakinaistamaan osaksi emoyliopistojensa normaalia toimintaa ja tulosneuvotteluprosesseja. Yliopistoyksiköiden toimintaedellytyksiä tuetaan käynnissä olevan korkeakoulurakenteen muutos- ja uudistamisprosessin yhteydessä siten, että ne säilyttävät ja vahvistavat toimintaansa maakunnassa. - kehitetään Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampusta vahvemmaksi opettajakoulutuksen (erityisesti taito- ja taideaineet) opettajien täydennyskoulutuksen, matkailun, sekä opetusteknologian osaamiskeskittymäksi tulevan Itä-Suomen yliopiston kolmantena kampuksena. Savonlinnan yliopistotoimintojen (JoY, LTY) ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteistyötä vahvistetaan. - Mikkelin yliopistokeskuksen ja maakunnan ammattikoulujen hallinnollista ja toiminnallista yhteistyötä kehitetään ja tuetaan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti. - tuetaan aikuisväestön osaamisen kehittymistä kytkemällä aikuiskoulutus aiempaa tiukemmin ja yksilöllisemmin työmarkkinoiden tarpeisiin ja satsaamalla myös työssä olevien osaamisen ylläpitoon Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti; aikuiskoulutuksen toimintamallien, verkostoitumisen ja työelämäyhteistyön kehittäminen. - tuetaan Mikkelin yliopistokeskusta liiketoiminnan, materiaali- ja ympäristötekniikan, digitaalisen arkistoinnin sekä maaseudun kehittämisen osaamiskeskittymänä, sekä sen kehittymistä akateemisen aikuiskoulutuksen kärkiyksiköksi.

14 Innovaatioympäristöjen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi - lisätään yritysten, koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyötä ja edistetään kansainvälistä ja kansallista verkostoitumista sekä yritysten kasvuun. - maakunnan osaamisen kärkiä ja innovaatioympäristöjä vahvistetaan ammattikorkeakoulujen ja eri seutukunnille sijoittuneiden yliopistotoimintojen sekä tutkimuslaitosten yhteistyöllä. Mikkelin ammattikorkeakoulun uusi klusteripohjainen toimintamalli edistää tavoitteeseen pääsyä. - vahvistetaan maakunnan kärkiosaamisaloina materiaali- ja ympäristöteknologiaa sekä kuitu- ja rautatieteknologioita. Niiden lisäksi panostetaan matkailu-, digitointi- ja arkistointiosaamiseen sekä opetusteknologian sovelluksiin. - turvataan Savonlinnan matkailun osaamiskeskittymän (sis. matkailun opetuksen ja tutkimuksen laitoksen) ja siihen liittyvän matkailun verkostoyliopiston rahoitus. - kehitetään Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusyksikköä Punkaharjulla, Riista- ja kalatalouden tutkimusyksikköä Enonkoskella sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimusyksikköä Mikkelissä. - varmistetaan alueen yritysten vahvempi osallistuminen innovaatiotoimintaan. - laaditaan maakunnan innovaatiostrategian toimintasuunnitelma, jossa kuvataan maakunnan innovaatioympäristö ja määritellään konkreettiset kehittämistavoitteet kytkettynä alueellisten innovaatiopalvelujen (Yritys-Suomi) toimintoihin sekä laajennetaan strategia kattamaan tuotteiden kaupallistamisen ja palveluinnovaatiot. - Innovaatiostrategioissa esille tulleisiin yritysryhmien kilpailukykyä edistäviin kehittämiskohteisiin panostetaan maakunnallisten ja mahdollisesti ylimaakunnallisten teemahakujen kautta. - parannetaan alueellisten teknologiayksiköiden mahdollisuuksia toimia lisäämällä Etelä-Savon TE-keskuksen teknologian kehittämisosaston henkilöstöresursseja yhdellä teknologia-asiantuntijalla. - tuetaan tutkimusyksiköiden osaamista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja mahdollisuuksia toimia kansallisessa ja kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä mm. Tekesin teknologiaohjelmien, Suomen Akatemian ja EU:n puiteohjelmien kautta. Teknologian kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi - hyödynnetään esim. Tekesin teknologiaohjelmia ja käynnistetään tarvittaessa kohdennettuja valmisteluprojekteja. - materiaali- ja ympäristöteknologian sekä prosessiteollisuuden kilpailukykyä lisäävien teknologiapuistojen (Mikkeli, Savonlinna) toimintakonsepteja ja toimintoja kehitetään. 3.4 TL 3 Yritystoiminta - tuotanto - työelämä Kasvua ja kilpailukykyä tukeva, työpaikkoja tuottava elinkeinopolitiikka Toimintalinjan painopisteet : - yritysten välisen yhteistyön ja verkostojen kehittäminen sekä ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen - alueen yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen ja ylläpitäminen - Venäjän ja Pietarin alueen markkinoiden liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen - alueen yritysten tarpeista lähtevän t&k -toiminnan vahvistaminen - maakunnan vahvojen avaintuotantoalojen ohella tulevaisuuden uusien avauksien kehittäminen Tällä ohjelmakaudella panostetaan erityisesti yritysten väliseen yhteistyöhön ja osaamiseen. Yritysten liiketoimintaosaaminen, ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja jatkuva kehittäminen edellyttävät toimenpiteitä toimialasta tai yrityksen sijainnista riippumatta. Yritysten menestyminen ja kasvu kovenevilla markkinoilla edellyttää myös panostamista kasvaville markkina-alueille sekä maakunnan tutkimus- ja kehittämistoiminnan hyödyntämistä. Toimintalinjan keskeiset toimenpiteet : Yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi - tuetaan niitä toimiala- tai klusterikohtaisia kehittämis- ja aktivointipalveluja, joilla edistetään teknologiaosaamista, verkostoitumista ja keskinäistä yhteistyötä kasvuhakuisten yritysten, viranomaisten sekä tutkimus- ja koulutusyksiköiden kesken. - lisätään maakunnan tyypillisesti pienten yritysten liiketoimintaosaamista ja valmennetaan yrityksiä yhteistyöhön ja verkostoitumaan. - parannetaan maatalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä kehittämällä tuotantorakennetta, tuotteiden ja tuotannon laatua sekä yrittäjien ammattiosaamista ja hyödyntämällä tulotuet täysimääräisesti. - edistetään maaseudun yritystoiminnan monipuolistamista ja mikroyrittäjyyttä hyödyntäen uutta maaseutuohjelmaa ja sen varoja. - Etelä-Savon TE-keskuksen johdolla kehitetyn EcoStart-tuotteen markkinointia ja valtakunnallistamista jatketaan ESR-rahoituksella. - tuetaan seutujen omiin vahvuuksiin perustuvien elinkeinostrategioiden toteutusta ja Yritys-Suomi palvelukonseptin jalkauttamista seuduille. 10

15 - luodaan Yritys-Suomi konseptiin sisältyvä ympäristötietopalvelu, jossa on sekä internetin kautta aukeava että puhelimitse tapahtuva neuvontapalvelu yrityksiä varten. Etelä-Savon TE-keskus on tätä varten käynnistänyt yhdessä muiden Itä- Suomen TE-keskusten kanssa ESR-rahoituksella mpäristötietopalveluhankkeen. Syntyvä palvelu tuotettaisiin aikanaan Mikkelistä. - jatketaan Ekoteollisuuspuisto konseptin kehittämistä ja levittämistä maakunnassa. - maakunnan uusiutuviin ja omiin energialähteisiin perustuvaa energiataloutta edistetään oman energiatoimiston sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. - varaudutaan äkillisten rakennemuutosten ja niihin liittyvien työpaikkamenetysten ennakointiin ja jälkihoitoon (maakunnan kehittämisrahan korotus). Kasvuyritysten tukemiseksi - edistetään olemassa olevien yritysten mahdollisuuksia kasvuun ja kansainvälistymiseen. - hyödynnetään Itä-Suomen Business edustuston (ISBE Oy) tarjoamia palveluja Pietarissa. - kehitetään kasvuhakuisille yrityksille tarkoitettua ns. Kasvuyrityspalvelua mm. lisäämällä potentiaalisille ehdokkaille suunnattua koulutusta sekä syventämällä yhteistyötä muiden julkisten organisaatioiden kanssa. Uuden yritystoiminnan luomiseksi maakuntaan - panostetaan maakunnan teknologiakärkiin liittyvän yritystoiminnan syntymiseen. - varaudutaan Pietarin alueen kasvun mahdollistamiin yritysinvestointeihin Etelä-Savossa. - edistetään palvelutoiminnan ja erityisesti hyvinvointipalveluihin liittyvän elinkeinotoiminnan kehittämistä ja verkottumista. - kehitetään uusiutuvaan energiaan pohjautuvaa yritystoimintaa, mm. lämpöyrittäjyyttä - luodaan edellytyksiä elinkeinokalataloudelle ja edistetään vapaa-ajankalastukseen liittyviä elinkeinomahdollisuuksia. - matkailua ja vapaa-ajan asumista kehitetään omiin vahvuuksiin ja valintoihin tukeutuen, hyödyntäen valtakunnallisen matkailustrategian linjauksia ja tukemalla Etelä-Savon matkailun kehittämisohjelman ja vapaa-asumisen strategisten linjausten toimenpiteitä. - tuetaan inhimilliseen osaamispääomaan ja luovuuteen perustuvaa, eri toimialojen rajapinnoille syntyvää ja kehittyvää yritystoimintaa ja erityisesti naisyrittäjyyttä. 3.5 TL 4 Infastruktuuri Kohti omaa kilpailukykyista aluerakennetta Toimintalinjan painopisteet : - hyvin toimivat tie- ja rautatieliikenneyhteydet, erityisesti pääkaupunkiseudulle ja Pietariin - toimivat yhteydet Savonlinnasta, Varkaudesta ja Mikkelistä Helsinki-Vantaan lentokentälle jatkoyhteyksineen - tietoliikenneverkot ja palvelut kaikkien ulottuville - suunnitelmallinen varautuminen palvelu- ja yhdyskuntarakenteen muutoksiin, kestävään mitoitukseen ja ylläpitoon - palvelu- ja yhdyskuntarakenteen vetovoima- ja viihtyvyystekijöiden kehittäminen Maakunnan keskeisimmät strategiset liikennehankkeet: - valtatie 5:n parantaminen välillä Lusi - Juva - Savonlinnan keskustan liikennejärjestelyt (VT 14, ml. Saimaan syväväylä ja sen edellyttämät muut liikennejärjestelyt) - Savon radan nopeuttaminen Toimintalinjan keskeiset toimenpiteet : Maakunnan ulkoisien yhteyksien kehittämisessä otetaan huomioon maakunnan painotus suuntautua pääkaupunkiseudulle sekä Pietariin. Etelä-Savon hajanaisen rakenteen ja pitkien etäisyyksien vuoksi tarve kehittää maakunnan sisäistä tieverkkoa sekä nykyaikaisia tietoyhteiskuntarakenteita korostuu. Ulkoisen sijaintiedun hyödyntämiseksi ja saavutettavuuden turvaamiseksi - käynnistetään valtion talousarvioehdotuksen mukaisesti vuonna 2009 valtatien 5 parantaminen välillä Lusi Mikkeli ja jatketaan vuonna 2010 välillä keskeytyneitä valtatien 14 Savonlinnan keskustan tiejärjestelyn toteutusta, johon valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa yhdistettiin myös uuden syväväylän rakentaminen Laitaatsalmeen. - varmistetaan perustienpidon rahoituksella nykyisen tieverkon liikennöitävyys ja kunto ja toteutetaan aluerakenteen muutosten edellyttämät sekä elinkeinopoliittiset liikennehankkeet. Hankkeiden toteutus edellyttää vähintään 3,8 M perus- 11

16 tienpidon alueinvestointirahoitusta maakuntaan kohdistettuna vuosittain, kun tämä rahoitus on viime vuosina ollut noin yhden miljoonan euron tasolla. Suunnitelmakaudella toteutetaan alueinvestointirahoituksena kevyen liikenteen väylä Lähteelä - Anttola valtatiellä 14, Visulahden eritasoliittymäjärjestely Mikkelissä, Naiskankaan liittymäjärjestely Pieksämäellä, Vehmaan kiertoliittymä Juvalla, Nojanmaan liikekeskuksen kiertoliittymät Savonlinnassa sekä Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja Mikkelin kaupungin yhteishankkeena tasoristeyksen poisto Mikkelin Vuolingossa. - käynnistetään LVM:n teemaohjelmahankkeina keskikaiteelliset ohituskaistaosuudet valtatiellä 5 Huruksen ja Hietasen välillä ja valtatiellä 13 Löydön kohdalla. - käynnistetään valtatien 5 välin Mikkeli Juva tiesuunnittelu heti yleissuunnittelun valmistuttua. - jatketaan puuhuollon tukemista perustienpitoon myönnetyn erityisrahoituksen turvin. Vuoden 2008 talousarviossa osoitettiin teollisuuden puuhuollon turvaamiseen perustienpidon momentille 20 M määräraha. Lisäksi valtioneuvosto päätti kevään 2008 kehysriihessä osoittaa puukuljetusten turvaamiseen vuoden 2008 lisätalousarvioon ja vuosien kehyksiin yhteensä 165 M lisämäärärahan. Tästä rahoituksesta 72 M kohdistuu perustienpitoon ja 30 M yksityistieavustuksiin, minkä lisäksi vesiväylä- ja radanpitoon osoitetaan 63 M. Valtioneuvosto päätti myös, että vuosina korvamerkitään perustienpidon kehysrahoitusta 15 M /vuosi puuhuollon turvaamiseen. Tiehallinto on määritellyt perustienpitoon ja yksityistieavustuksiin kohdistettavan puuhuoltoa tukevan rahoituksen jakoperusteiksi runkokelirikkotilanteen ja alueilta lähtevät raakapuukuljetusvirrat. Näillä perusteilla Kaakkois- Suomen tiepiirin osuus tuosta rahoituksesta tulee olemaan noin 15 %. Rahoitus kohdistetaan tiestön ja siltojen kantavuuspuutteiden poistamiseen. Rahoitusta ei käytetä sorateiden päällystämiseen. Yksittäisten korjauskohteiden valinta tehdään yhteistyössä tiepiirin sekä metsäteollisuuden, SKAL: n ja maakuntaliittojen kesken. - jatketaan Savon radan nopeuttamisen jatkotoimia yhteistyössä Ratahallintokeskuksen ja Pohjois-Savon liiton kanssa. - turvataan Mikkelin lentokentän ylläpitorahoitus huomioiden puolustusministeriön tarpeet. - tuetaan Parikkalan rajanylityspaikan kehittämistä ympärivuorokautiseksi, viimekädessä kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. - kehitetään tietoyhteiskuntapalvelujen käytön mahdollistavia tietoliikenneyhteyksiä edelleen esavo 2010 tietoyhteiskuntastrategian pohjalta koko maakunnan ollessa laajakaistayhteyksien piirissä. Sisäisen aluerakenteen kehittämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi - edistetään maakuntakaavoituksen mukaisten kaupunkikeskusten kehittämis-vyöhykkeiden suunnittelua, markkinointia ja tonttipalvelua etenkin elinkeinoelämän tarpeisiin ja erilaisten maankäyttötarpeiden yhteen sovittamiseksi. - kunnissa tehostetaan yleispiirteistä (strategista) maankäytön suunnittelua ja kaavojen ajantasaisuuden arviointia sekä laaditaan maankäyttöpoliittiset ohjelmat valtuustokausittain. - maakunta- ja kuntakaavoituksella eheytetään taajamien rakennetta ja edistetään täydennysrakentamista olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja valmiiden verkostojen alueella. - edistetään elinympäristöjen laadullista ja toiminnallista kehittämistä hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta sekä kulttuuri- ja luonnonympäristöä kestävällä tavalla. - kilpailukykyisellä tonttipalvelulla vastataan erilaisiin maankäyttö- ja investointitarpeisiin ja niiden toteuttamista edistetään koko maakunnan alueella. - varaudutaan matkailu- ja palveluteollisuuden synnyttämiin toimintaympäristön investointitarpeisiin. - haja-asutusta, kyläsuunnittelua ja rantarakentamista varten varaudutaan uusiin asukas/asiakaslähtöisiin tarpeisiin ja suunnitteluperiaatteiden kehittämiseen. - toteutetaan Etelä-Savon ulkoilureittisuunnitelmaa luontomatkailun edellytysten ja virkistysmahdollisuuksien parantamiseksi. - käynnistetään kunnallisten/seudullisten kulttuuriympäristön hoito-ohjelmien laatiminen. - parannetaan erilaisia reitistöjä ja niiden palveluvarustusta matkailun ja virkistyskäytön tarpeisiin ja edistetään luonnonsuojelualueiden verkoston kestävää hyödyntämistä. - hyödynnetään Uusiutuva Etelä-Savo strategiatyötä imagotyössä ja viestinnässä, myös matkailussa ja virkistyskäytössä edistämällä kulttuuri- ja ekomaakunta statusta, Saimaa-Pielinen maailmanperintöhanketta sekä suojelualueiden toteuttamista (käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatimista). 12

17 3.6 Toimenpiteiden kohdentuminen ja erityisohjelmat Osaamiskeskusohjelmat Alueiden kehittämislain mukaista Osaamiskeskusohjelmaa toteuttaa koko maassa kolmetoista osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta. Mikkelin seudun Materiaalitekniikan osaamiskeskus on mukana Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit sekä Forest Industry Future osaamisklustereissa. Savonlinnan Seudun Osaamiskeskus on mukana Matkailu ja elämystuotanto klusteriverkostossa erityisalanaan sähköinen liiketoiminta. Savonlinna- Varkaus -akselin metsäteollisuusosaajien koordinoiman kuidut-energia-elinkaari -teeman kehittämistoimenpiteitä toteutetaan Forest Industry Future -klusterissa Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen yhtenä erityisosaamisalana. Osaamiskeskusohjelman perusrahoituksen ulkopuolista oske-toimintaa / osaamis-keskittymien vahvistamista tuetaan Etelä- Savossa eri viranomaisten rahoittamilla hankkeilla. Koheesio- ja kilpailukykyohjelmat (KOKO) Ohjelmaan sulautuvat nykyisistä alueellisen kehittämisen erityisohjelmista aluekeskusohjelma (AKO), maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio (AMO) ja saaristo-ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen. Ohjelmaan haetaan keväällä 2009 ohjelmakaudeksi Syyskuussa 2008 kuntiin lähetetään kysely, jolla kartoitetaan ohjelmaan hakeutuvia kuntien muodostamia paikallisia toiminta-alueita ja alustavasti ohjelman sisältöä. Vuoden 2009 aikana toteutetaan aiemmin aluekeskusohjelmaan, alueelliseen maaseutuosioon tai saaristo-ohjelmaan määritettyjä toimenpiteitä. Keskeisimpänä kohteena ohjelmassa on aluekehittämisen toimintatapojen kehittäminen. Ohjelma jäsentyy maakunnittain ja on osa maakunnallista suunnittelu- ja aluekehittämisjärjestelmää. EU:n rakennerahasto-ohjelmat Ohjelmakaudella Etelä-Savossa toteutetaan kahta alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen mukaista rakennerahasto-ohjelmaa: Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Itä-Suomen toimenpideohjelmaa ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelman Itä-Suomen suuralueosiota. ESR-toimenpideohjelman Itä-Suomen suuralueosio on osa valtakunnallista Manner-Suomen ESR-ohjelmaa, jonka mukaisia teemoja toteutetaan Etelä-Savossa soveltuvin osin. Itä-Suomen EAKRtoimenpideohjelmaa ja ESR-alueosiota toteutetaan rinnakkain, yhteisen strategian ja yhteisten tavoitteiden pohjalta, jolloin ohjelmat täydentävät sisällöllisesti toisiaan. Maakunnan kilpailukyvyn lisäämiseksi näitä kohdistetaan ensisijaisesti yritystoimintaan, yritysten toimintaympäristöön ja osaamisen rakenteisiin, kun taas ESR-toimenpiteet kohdistuvat ensisijassa työllisyyteen ja osaamiseen. Näiden kahden rakennerahasto-ohjelman maakunnallista toteutusta linjaa ja yhteen sovittaa maakunnan yhteisyöryhmä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma EU:n ohjelmakokonaisuuteen sisältyy myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (EMR) sekä elinkeinokalatalousohjelma (EKTR). Maaseudun kehittämisohjelma on laadittu valtakunnallisen ohjelmana, mutta sen ohessa on valmisteltu myös maakunnittaiset ohjelmaosiot. Kalatalousohjelma on valtakunnallinen kehittämisohjelma. Erityisesti maaseudun kehittämisohjelma antaa merkittäviä lisäresursseja maaseudun kehittämiseen. Ohjelman strategia tähtää elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyttämiseen, ympäristöntilan parantamiseen sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Linjaukset vastaavat Etelä-Savon maakuntaohjelman linjauksia. Erityisesti maaseutuohjelman väljentyneet yritystukisäännökset ovat tärkeitä maaseudun uuden yritystoiminnan vahvistamisessa. EMR:n rahoituksessa tulee ottaa huomioon maaseudun mikroyritysten lisääntyvä rahoitustarve. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma sisältää 133 maaseudun kehittämiseen liittyvää toimenpide-ehdotusta. Ohjelmassa esitetyt kehittämislinjaukset ovat pitkälti yhtenevät Etelä-Savon maakuntaohjelman linjausten kanssa. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma korostaa Etelä-Savon tavoin elinkeinopoliittisten toimenpiteiden ensisijaisuutta maaseudun elinvoiman säilyttäjänä. Saaristo-ohjelma Saaristo-ohjelmassa saaristoisuus ja vesistöisyys nähdään vahvuutena, jota hyödyntämällä maaseudun elinvoimaa voidaan vahvistaa. Ohjelmassa esitetään toimenpiteitä saaristoalueiden elinkeinojen, asumisen, palvelujen, liikenteen ja teleyhteyksien sekä ympäristön ja maisemansuojelun ja kulttuurin kehittämiseksi. Maaseudun elinvoiman 13

18 vahvistaminen on niin Etelä-Savon maakunnan kuin saaristo-ohjelman keskeisiä tavoitteita. Tärkeitä osa-alueita ovat vapaa-ajanasutuksen ja matkailun kehittäminen. Etelä-Savon maakunnan vahvuudet ainutlaatuinen Saimaa sekä moni-ilmeinen maakuntakulttuuri on otettu erityistarkasteluun maakunnallisessa strategiaprosessissa, jota maakuntaliitto parhaillaan vetää. Tämä Uusiutuva Etelä-Savo -työnimellä käynnistetty strategiatyö luotaa maakunnan tulevaisuutta ja parhaita pelimerkkejä, joilla vastataan muuttuvan maailman haasteisiin. Etelä-Savossa matkailuun, vapaa-ajanasumiseen ja kulttuuriin sisältyy merkittävää elinkeinopotentiaalia. 3.7 Toimenpiteiden vaikutukset Etelä-Savon maakuntaohjelman vaikutusten arviointi on suoritettu SOVA-lain edellyttämällä tavalla. Liitteessä 2 on yhteenveto arvioiduista vaikutuksista ohjelman eri toimintalinjoilla taulukkomuodossa. Toteuttamissuunnitelma vastaa painotuksiltaan maakuntaohjelmaa, joten ohjelman vaikutusten analyysi pätee myös toteuttamissuunnitelman kohdalla. 14

19 4. Toteuttaminen hallinnonaloittain Määrärahaesitys vuodelle 2009 sekä menokehyssuunnitelma Opetusministeriön hallinnonala Neuvottelukysymykset ministeriön ja maakuntien välisiin neuvotteluihin joulukuussa 2008: Itä-Suomen maakuntien kesken valmistellaan yhteistä neuvotteluesitystä seuraavista aiheista: - aloituspaikkojen lisäys 2. asteen ammatilliseen koulutukseen Itä-Suomessa - koulutustarpeiden ennakointivastuu maakuntien liitoille - ammattikorkeakoulujen t&k -rahoitus - yliopistokeskusten rahoitus - hammaslääketieteellisen koulutuksen käynnistäminen Kuopiossa 2009 Vuotta 2009 ja menokehyssuunnitelmaa koskevat esitykset: 2. asteen ja koulutuksen saavutettavuus ja laadun turvaaminen, elinkeinoelämän työvoiman saanti - koulutustakuusta osaamistakuuseen. - Maakunnassa jokaiselle nuorelle tulee taata perusasteen jälkeen jatkokoulutuspaikka. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin ammattikorkeakoulujen T&K-rahoitus - määrärahaa tulee kasvattaa niin, että ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimus- ja kehitystyön rahoitusta voidaan vahvistaa erityisesti niissä maakunnissa, joissa ei ole omaa yliopistoa. - yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee voida tiivistää yhteistyötään ja luoda uusia toiminnallisia rakenteita korkeakoulusektorien profiilit säilyttäen. Koulutustarpeiden ennakointi - Opetusministeriön tulee siirtää maakunnan liitoille koulutustarpeiden keskipitkän ja pitkän tähtäyksen ennakointivastuu yhdessä maakuntien keskeisten toimijoiden kanssa. - Säädösmuutoksilla ennakointitehtävä tulee varmistaa maakunnanliittojen pysyväksi tehtäväksi. Yliopistojen toimintamenot opettajankoulutus Savonlinnassa - Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen painotusta taito- ja taideaineisiin, kotitaloustieteisiin, yhtenäisperuskoulun kelpoisuuden antavaan koulutuksen vakinaistamiseen sekä opettajien täydennyskoulutukseen vahvistetaan osana tulevan Itä-Suomen yliopiston toimintaa säilyttäen toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus. Mikkelin yliopistokeskuksen rahoitus - yliopistokeskukset muodostavat maakuntiin yliopistollisen aikuiskoulutuksen sekä yliopistotasoisen tutkimustoiminnan keskuksen. Nämä yliopistokeskusten molemmat yliopistojen ns. kolmatta tehtävää toteuttavat roolit tulee huomioida jatkossakin yliopistokeskusten asemaa ja tehtäviä arvioitaessa. - yliopistokeskusten toiminnan rahoitukseen on saatava pysyvät mekanismit, jotka eivät ole riippuvaisia ulkopuolisesta rahoituksesta. Yliopistokeskukset tulisi saada myös mukaan uudistettavaan yliopistojen kehittämislakiin. Savonlinnan matkailun osaamiskeskittymän rahoitus - Savonlinnan matkailun osaamiskeskittymä ja siihen liittyvän matkailun verkostoyliopiston rahoituksen ( /v.) turvaaminen vuoden 2009 jälkeen. Kansalliskirjaston toimintamenot Kansallinen digitointikeskus (Kansalliskirjasto, Kansallisarkisto, museot) - vahvistetaan Mikkeliä Kansallisena digitointikeskuksena (Digitalia), joka vastaa valtakunnallisesti kirjasto-, arkisto- ja museolaitosten digitointitarpeista. Valtionosuus yleissivistävien oppilaitosten perustamishankkeisiin - Etelä-Savon kunnat esittävät 16 hanketta yleissivistävien oppilaitosten perustamishankkeiden valtionosuutta koskevalle opetusministeriön listalle vuosille Näiden hankkeiden alustavat kokonaiskustannusarviot ovat 60,5 miljoonaa euroa. 15

20 Valtionosuus kirjastojen perustamishankkeisiin - Savonlinnan kaupunginkirjaston uudisrakennushanketta esitetään vuosille kirjastojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan. Kokonais-kustannusarvio on 6,2 miljoonaa euroa. Valtionavustus liikuntapaikkojen perustamiskustannuksiin - Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan vuosille on esitetty seuraavia hankkeita: Mikkelin monitoimikenttä vuodelle 2009 (kustannusarvio 2,8 milj. ), Savonlinnan liikuntakeskus vuodelle 2009 (kustannusarvio 3,0 milj. ) ja Mikkelin jäähallin peruskorjaus vuodelle 2011 (kustannusarvio 3,9 milj. ). - Liikunnan koulutuskeskusten perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan on esitetty Tanhuvaaran urheiluopiston uimahallin peruskorjausta vuosille Sen kokonaiskustannusarvio on 2,5 miljoonaa euroa. Valtionosuudet ja -avustukset museoille Olavinlinnan kunnostus - Vuoden 2009 talousarvioon esitetään varattavaksi euroa Museovirastolle Olavinlinnan katsomo-, katos ym. rakenteiden korjaukseen ja uusimiseen, jotta linnan käyttö oopperajuhlien ja muiden tapahtumien pitopaikkana olisi turvattu ja että olosuhteet ovat myös turvallisuuden kannalta riittävällä tasolla. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHAESITYKSISTÄ (milj. ) Hallinnonala Momentin numero Momentin nimi Lähtötaso OPM Valtionosuus yleissivistävien oppilaitosten perustamiskustannuksiin 1,782 3,950 2,000 1,400 1,750 1, Yliopistojen toimintamenot - Mikkelin yliopistokeskuksen kehittäminen 0,500 0,850 0,850 0,850 0,850 0,850 - Savonlinnan matkailun osaamiskeskittymä 0,450 0,450 0,450 0,450 0,450 0, Kansalliskirjaston toimintamenot - kansallisen digitointikeskuksen kehittäminen 2,947 3,315 5,660 5,558 5,343 5,400 - kansallisen sähköisen arkiston perustaminen 0,900 2,600 3,350 3,430 3,100 3, Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin - ammattikorkeakoulujen T&K - toiminta 0,180 1,500 1,500 1,500 1,500 1,500 Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin 0,100 1,200 1, Liikuntapaikkarakentaminen 0,500 0,357 0,357 16