YLEISKAAVAAN VAIKUTTAVIA LÄHTÖKOHTIA JA SUUNNITELMIA...

Transkriptio

1

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO YLEISTÄ KAAVA-ALUEEN SIJAINTI ALOITE VALMISTELUN ETENEMINEN YLEISKAAVAAN VAIKUTTAVIA LÄHTÖKOHTIA JA SUUNNITELMIA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVOITUS YLEISKAAVOITUS ASEMAKAAVOITUS MUITA LÄHTÖKOHTIA ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN SELVITYKSET MUUT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET SUUNNITTELUN STRATEGISET TAVOITTEET KAUPUNGIN ARVOT JA YLEISKAAVA KAUPUNGIN VISIO JA YLEISKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET JA YLEISKAAVA YLEISKAAVAN TAVOITTEET VAIKUTUSTEN ARVIOINTI OSALLISET ORGANISAATIO TYÖOHJELMA ALOITUSVAIHE LUONNOSVAIHE / VALMISTELUVAIHE EHDOTUSVAIHE Kannen kuva: Kehittämiskeskus Oy Hämeen kuvapankki..

3 3 1. JOHDANTO 2. YLEISTÄ Hämeenlinnan kantakaupungin yleiskaava 2035 TYÖOHJELMA Yhdyskuntalautakunta Diaarinumero: YHLA 4739/2014 Laatija: Hämeenlinnan kaupunki, Maankäyttö ja ympäristö Yhteyshenkilö: yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos yhdistyivät Hämeenlinnan kaupungiksi. Suurimpien maankäytön muutospaineiden nähdään jatkossakin kohdistuvan Kanta-Hämeenlinnan alueelle. Hämeenlinna sijaitsee Suomen kasvukäytävällä, jolle sijoittuu kolmasosa koko maan väestöstä ja lähes 40 prosenttia työpaikoista sekä valtakunnan tuotannosta. Kasvukäytävillä nähdään olevan merkittävä potentiaali kehittämisvyöhykkeiden taloudelliselle kasvulle ja kestävän aluerakenteen edistämiselle. Kantakaupungin rakenne on tiivis. Kantakaupungin alueella asuu 74 % (50 500) Hämeenlinnan asukkaista ja hieman yli puolet koko seutukunnan asukkaista. Kaupunkimainen rakentaminen keskittyy pääasiassa seutukeskuksena toimivan keskustan alueelle. Hämeenlinnan asukasluku on kasvanut välisenä aikana keskimäärin 372 asukkaalla vuosittain. Väestöennusteen mukaan väkiluku tulee vuosina kasvamaan noin 420 hengellä vuosittain. Näistä suurin osa muuttaa kantakaupungin alueelle samalla, kun kaupungin sisäinen muutto suuntautuu kohti keskustaa. Hämeenlinnan yleiskaavatilanne on nykyisin hajanainen. Kaupunkirakenteen kehittämistä ja kaavoitusta on ohjattu maankäytön strategialla sekä muutosalueille tehdyillä erillisillä osayleiskaavoilla. Kantakaupungin yleiskaavassa määritetään alueen yhdyskuntarakenne ja maankäyttö periaatteellisella tasolla. Näihin kuuluu mm. palveluverkko, uudet rakentamisen alueet, muuttuvat alueet, liikenneverkko, viher- ja virkistysverkosto sekä energia-, vesi- ja jätehuolto. Viime vuosina Hämeenlinnassa on tullut esiin erityisesti liikenteen, palveluverkkorakenteen ja kaupan kysymykset, joihin tässä yleiskaavatyössä keskitytään erityisesti. Koko kantakaupungin yleiskaavassa yhdistetään vuosien saatossa tehdyt osayleiskaavat, jolloin niiden vaikutuksia voidaan selvittää aiempaa hallitummin. Tavoitteena on myös eri hankkeiden vaiheistuksen selvittäminen. Tärkeimmät tämän työn rinnalla etenevät osayleiskaavahankkeet ovat Engelinranta ja Sampo Alajärvi sekä Painokangas Karanoja, jonka osayleiskaava on jo osittain oikeusvaikutteinen. Näiden hankkeiden ratkaisut ovat linjassa tämän yleiskaavatyön suunnittelun ja tavoitteiden kanssa. Myös jatkossa on tarpeen jatkaa monien hankkeiden maankäytön suunnittelua tätä strategista yleiskaavaa tarkemmilla osayleiskaavoilla. 2.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue käsittää Hämeenlinnan kantakaupungin alueen. Alue rajautuu Hattulan ja Janakkalan kuntiin sekä Rengon ja Hauhon kaupunginosiin.

4 4 2.2 Aloite Suunnittelualueen rajaus punaisella. Kaavan laatiminen on käynnistetty Hämeenlinnan kaupungin aloitteesta. 2.3 Valmistelun eteneminen Aloitusvaihe ja vireille tulo Kantakaupungin yleiskaava tuli vireille vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa, joka kuulutettiin Vuoden 2014 aikana on laadittu erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön linjaukset Maankäytön linjaukset muodostavat yleiskaavatyön lähtökohdat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle , jolloin lautakunta päätti asettaa sen nähtäville. Kaavan tavoitteita sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa esitellään yleisötilaisuudessa alkuvuodesta Luonnosvaihe (valmisteluvaihe) Yleiskaavaluonnosta varten pidetään kaksi avointa työpajaa keväällä 2015 sekä toteutetaan asukaskysely. Työpajojen, palautteen ja muun aineiston pohjalta valmistellaan yleiskaavaluonnos loppuvuodesta Yleiskaavaluonnos on nähtävillä (laatimisvaiheen kuuleminen) alkuvuodesta Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään erillisin neuvotteluin. Viranomaisilta, kaupungin hallintokunnilta ja verkostojen haltijoilta pyydetään lausunnot..

5 5 Ehdotusvaihe Luonnosvaiheessa saadun palautteen, tarkentuneiden tavoitteiden, selvitysten sekä reunaehtojen pohjalta laaditaan yleiskaavaehdotus. Tavoitteena on että yhdyskuntalautakunta käsittelee yleiskaavaehdotuksen joulukuussa Hyväksyminen Kaavaehdotus pyritään saamaan hyväksyntäkäsittelyyn vuoden 2017 alkupuolella. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Yleiskaavan eteneminen ja valmisteluun osallistuminen. 3. YLEISKAAVAAN VAIKUTTAVIA LÄHTÖKOHTIA JA SUUNNITELMIA Yleiskaavan keskeisimpiä lähtökohtia ovat maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) sekä maakuntakaavojen ja -suunnitelman sisältö. Nämä ylemmän tason ohjeet muodostavat perustan yleiskaavan sisällölle. 3.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on hyvän elinympäristön luominen sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen. Maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavan sisältövaatimukset kestävän kehityksen näkökulmasta: Ekologisesti: - yhdyskuntarakenteen ekologinen kestävyys - olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö - mahdollisuudet liikenteen, energia-, vesi- ja jätehuollon järjestämiseen ympäristön ja - luonnonvarojen kannalta kestävällä tavalla - ympäristöhaittojen vähentäminen - luonnonarvojen vaaliminen Sosiaalisesti

6 6 - yhdyskuntarakenteen toimivuus - asumisen tarpeet - palvelujen saatavuus - mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen - elinympäristöön - kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset - ympäristöhaittojen vähentäminen - riittävät virkistysalueet Taloudellisesti - yhdyskuntarakenteen taloudellisuus - olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö - mahdollisuudet liikenteen, energia-, vesi- ja jätehuollon järjestämiseen ympäristön ja luonnonvarojen - kannalta kestävällä tavalla - kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Kulttuurisesti - mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen - elinympäristöön - kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset - rakennetun ympäristön ja maiseman vaaliminen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (2009) Ohjaa maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavan laadintaa Kanta-Hämeen maakuntakaava (2006) ja vaihemaakuntakaavat Ohjaa yleiskaavan ja osayleiskaavan laadintaa Uusi kantakaupungin osayleiskaava Ohjaa tulevia asemakaavan muutoksia Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, Kanta-Hämeen maakuntakaava ja sen päivitykset ohjaavat kantakaupungin uuden yleiskaavan laadintaa. Uusi yleiskaava tulee ohjaamaan asemakaavoitusta saatuaan lainvoiman. 3.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Vuonna 2009 voimaan tulleissa tarkistetuissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on painotettu erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, hyviä julkisia liikenneyhteyksiä, kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä, yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä, energiakysymyksiä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Terveelliselle ja turvalliselle kaupunkiympäristölle tulee luoda edellytykset. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asuntoja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata ja että huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta rakenteesta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät Hämeenlinnassa seuraavia kokonaisuuksia:.

7 7 - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. 3.3 Maakuntakaavoitus Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa Kaava on saanut lainvoiman Korkeimman Hallinto-oikeuden päätöksellä Ympäristöministeriö on vahvistanut Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan, joka keskittyy alue- ja yhdyskuntarakenteen, asumisen ja elinkeinotoimintojen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon palvelujen kehittämiseen. Kaava täydentää vuonna 2006 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa. Vireillä olevassa 2. vaihemaakuntakaavassa keskitytään erityisesti liikenteen ja luonnonvarojen aihealueisiin. Kaava oli nähtävillä Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat vahvistuttuaan toimivat ohjeena laadittaessa yleiskaavaa ja osaltaan myös niiden laatimisen aikana. Maakuntakaavojen yhdistelmä. Kanta-Hämeen maakuntakaava (vahvistettu valtioneuvostossa ), 1. vaihemaakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä ).

8 8 Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava: Liikenne ja luonnonvarat. Luonnosvaihe, Maakuntahallitus Yleiskaavoitus Suunnittelualueella on voimassa eri-ikäisiä oikeusvaikutteisia ja oikeusvaikutuksettomia yleis- ja osayleiskaavoja. Edellisellä sivulla on kantakaupungin yleiskaavayhdistelmä vuodelta Kantakaupungin yleiskaavatilanne: Lainvoimaiset yleiskaavat, yleiskaavan muutokset ja osayleiskaavat, oikeusvaikutteiset merkitty erikseen: - Hämeenlinnan yleiskaava 1983 (kv ) - Harvialan ja Käikälän alueiden osayleiskaava (kv ) - Hattelmalan ja Miemalan alueiden osayleiskaava (YM ) - Keskustan osayleiskaava (LH ) - Painokankaan osayleiskaava (LH ) - Kirstulan, Viisarin ja Vuorentaan alueiden osayleiskaava (LH ) - Hattelmalan järven ja harjun osayleiskaava (YK ) - Katumajärven itäpuolen osayleiskaava (HO ), oikeusvaikutteinen - Katumajärven itäpuolen osayleiskaavan muutos (kv ), oikeusvaikutteinen Tekeillä olevat osayleiskaavat: - Sampo Alajärven osayleiskaava, oikeusvaikutteinen - Painokankaan Karanojan osayleiskaava, osittain lainvoimainen , oikeusvaikutteinen - Engelinrannan osayleiskaava, oikeusvaikutteinen.

9 9 Kantakaupungin yleiskaavayhdistelmä vuodelta Kaava koostuu mennessä hyväksytyistä ja vahvistetuista yleis- ja osayleiskaavoista. 3.5 Asemakaavoitus Suunnittelualueeseen kuuluva Hämeenlinnan keskustaajama on pääosin asemakaavoitettu. Asemakaavoitettu alue kasvaa reuna-alueiltaan kaupungin kasvun myötä. Tekeillä olevat merkittävät asemakaavahankkeet: - Asemanseudun asemakaava ja asemakaavan muutos - Suosaaren asemakaava ja asemakaavan muutos - Hätilän asemakaavan muutos / suojelukaava - HAMK Myllymäen asemakaavan muutos - Suomen kasarmien asemakaavan muutos - Siirin alueen asemakaavat 3.6 Muita lähtökohtia Yleiskaavatyön kannalta tärkeitä paikallisia strategisia lähtökohtia muodostavat Hämeenlinnan kaupunkistrategia , Maankäytön suunnittelun linjaukset 2014, Asunto-ohjelma 2014, Elinvoimaohjelma , Kestävä elämäntapa-ohjelma , Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan yhteinen rakennemalli, Hämeenlinnan seudullinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, Keskustavisio, sekä muut valmiit ja tekeillä olevat politiikkaohjelmat. Kantakaupungin yleiskaava toteuttaa kaupungin strategiaa. 4. ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET Suunnittelualueelle on tehty useita kaavan sisältöön vaikuttavia suunnitelmia ja selvityksiä. Tehdyt ja tekeillä olevat selvitykset ja suunnitelmat on lueteltu alla. Yleiskaavaprosessin aikana saattaa näiden lisäksi nousta esiin myös muita selvitystarpeita.

10 Maankäytön suunnittelun selvitykset Maankäytön suunnittelun tekemät tai teettämät selvitykset, punaisella on merkitty keskeneräiset tai valmistelun aikana tehtävät selvitykset Visiot ja linjaukset Maankäytön suunnittelun linjaukset Hämeenlinnan kaupunki, maankäytön suunnittelu (yhdyskuntalautakunta (yhla) , kaupunginvaltuusto (kv) ). Keskustavisio. Hämeenlinnan kaupunki, maankäytön suunnittelu (kv ). Pyöräilystrategia. Rakennemallit Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan yhteinen rakennemalli. Pöyry Oy Kaupunkirakenteen kehittämisen strategiset linjaukset (kehityskuva) Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinna Asumiskaupunki. Hämeenlinnan kaupunki Yhdyskuntakustannusten vertailuselvitys. Mitoitusselvitys. Arvio kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tulevasta kehityksestä (Urban Zone III). Kaupalliset selvitykset Hämeenlinna Kaupallinen selvitys ja vähittäiskaupan rakenne. Santasalo Hämeenlinnan kantakaupungin kaupan selvityksen päivitys. Liikenneselvitykset Hämeenlinnan keskustan liikennesuunnitelma. Hämeenlinnan kaupunki (kv ). Hämeenlinnan liikenneverkkoselvitys. Sito Oy Hämeenlinnan seudullinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Ramboll Oy Hämeenlinnan liikenneverkkoselvityksen päivitys. Pyöräilyn runkoverkkoselvitys ja laatukäytävien toteutus. Pysäköintiselvitys. Melu- ja tärinäselvitykset, pilaantuneiden maiden selvitykset Kantakaupungin melu- ja tärinäselvitys. Pilaantuneiden maiden selvitysten kokoaminen. Maisemaselvitykset ja historialliset selvitykset Hämeenlinnan rakennushistoriallinen selvitys, Kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen keskustassa ja Keinusaaressa Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Kyliä ja kortteleita, Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hattulan kunta ja Hämeenlinnan kaupunki. Putkonen ja Ivars Täydennysrakentamisen selvitys. Luontoselvitykset Luontoselvitysten kokoaminen, merkittävät luontokohteet. 4.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset Muut yleiskaavatyötä palvelevat suunnitelmat ja selvitykset: Strategiat ja ohjelmat Hämeenlinnan kaupunkistrategia (kv ).

11 11 Asunto-ohjelma (kv ). Kestävä elämäntapaohjelma (kv ) ohjelma.pdf Elinvoimaohjelma EVO (kv ). Maaseutuohjelma 2015.(kv ). Alueelliset väestöprojektiot Kaupunkitutkimus TA Oy Suomen kasvukäytävä. Palveluverkko Palvelu- ja hankintaohjelma PALHA (kv ). Eri toimialojen palveluverkkosuunnitelmat ja selvitykset: o Lasten ja nuorten palvelut. o Ikäihmisten palvelut. o Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen palvelut. o Elämänlaadun palvelut. Liikenne Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Hämeen liitto Valtatien 10 kehittäminen välillä Hattelmala (vt 3) Vel.si, Hämeenlinna, Aluevaraussuunnitelma. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Raportteja 28/ Älykäs arki älykkäässä kaupungissa esiselvitys. Linnan kehitys Oy Ympäröivän maankäytön kytkeminen moottoritien liikennekäytävään. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 27/ Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen - Kaikki kuljetusmuodot kattava selvitys. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 31/2011. (Selvityksen päivitys kesken). Ekoliitu kestävän liikkumisen suunnitelma. Uudenmaan ELY-keskus / Strafica Oy / Linea Konsultit Oy tavan_ja_turvallisen_liikkumisen_suunnitelma_ekoliitu.pdf Hämeen seudun lisäraiteet tilantarvetarkastelu, esiselvitys. Pöyry _riihimaki_hameenlinna.pdf Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehityskuva 2030, Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma. Yhdyskuntatekniikka Jutila, Heli: Hämeenlinnan hulevesitulvariskien alustava arviointi. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 18. Hämeenlinnan kaupunki (kv ). Jutila, Heli: Hämeenlinnan kaupungin hulevesistrategia. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 1. Hämeenlinnan kaupunki (kaupunginhallitus (kh) ). Hämeenlinnan seudun vesihuollon yleissuunnitelma Hämeen ympäristökeskus.

12 12 Ympäristöhäiriöt ja pilaantuneet maat Piilola, Heidi: Hämeenlinnan hiljaisten alueiden kartoitus. Ympäristöosaston julkaisuja 37/2005. Hämeenlinnan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto Lukkarinen, Hannu: Melutilanteen perusselvitys, Hämeenlinna. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä ympäristöosasto Puolustusvoimien harjoitusalueiden meluselvitys. Maaperän tilan tietojärjestelmä, MATTI. Kansallinen kaupunkipuisto Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja käyttösuunnitelma. Hämeenlinna (Vahvistettu ympäristöministeriössä ). Luonto Jutila, Heli: Hämeenlinnan luonto-opas. Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 15/ Arkeologiset selvitykset Muinaisjäännösrekisteri, rekisteriportaali. Museovirasto. Rakennusperintörekisteri, rekisteriportaali. Museovirasto. Rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnit, maisemaselvitykset Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY. Museovirasto Rakennettu Häme, Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/ Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi; Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet, Ehdotus Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi, Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi Katriina Koski SUUNNITTELUN STRATEGISET TAVOITTEET 5.1 Kaupungin arvot ja yleiskaava Kaupungin arvot ovat: Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys, luovuus ja rohkeus sekä kestävä elämäntapa. Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys: Hämeenlinnan kaupunki mahdollistaa hyvän arjen ja kehityksen kaikille tasapuolisesti. Asukkaita kannustetaan monipuoliseen yhteistoimintaan ja vastuuseen lähipiiristään. Asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys: Asukkaat osallistuvat kaupungin ja palvelujen kehittämiseen. Kaupunki palvelee ammattitaitoisesti ja ystävällisesti. Luovuus ja rohkeus: Kaupunki tukee kuntalaisten aloitteellisuutta ja kehittää toimintaansa rohkeasti. Kaupunki hakee ennakkoluulottomasti kekseliäitä ja raikkaita ratkaisuja..

13 13 Kestävä elämäntapa: Kaupunkia rakennetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisesti. Kaupunki huolehtii rakennetusta ympäristöstä ja säilyttää puhtaan luonnon myös tuleville sukupolville. 5.2 Kaupungin visio ja yleiskaava Visio määrää suunnan tavoitteille: Hämeenlinna on historiastaan elinvoimaa ammentava, kaunis ja kodikas kulttuurikaupunki Suomen sydämessä. Visiossa on useita maankäytön suunnitteluun liittyviä linjauksia. Maankäytön strategia perustuu näihin linjauksiin ja maankäyttö toteuttaa osaltaan koko kaupungin strategiaa. Alla on lueteltu vision tätä yleiskaavatyötä suoraan koskevat kohdat ja niihin kohdistuvat mittarit. Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö - Kasvukäytävän (HHT-akseli) vahvistaminen ja hyödyntäminen - HHT:ta vahvistava yleiskaava laaditaan valtuustokauden aikana Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat, kumppanuuteen ja tarpeeseen perustuvat palvelut Hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu - Kokonaisvaltainen, ennakoiva ja kestävä maankäytön suunnittelu o Kantakaupungin ajantasainen yleiskaava valmis o Aluekehityshankkeet etenevät suunnitellusti o Kevyen liikenteen suunnitelma laadittu ja sen toteutusta seurataan - Hallittua kasvua tukeva tonttitarjonta, monipuoliset asumismahdollisuudet ja tarkoituksenmukaiset palveluverkot o Vapaiden tonttien määrä suhteessa kysyntään - Ympäristö- ja energiainnovaatioiden käyttöönotto ja uuden teknologian hyödyntäminen - Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, terveellinen elinympäristö ja vesistöjen puhtaus Tasapainoinen talous ja tuloksellisuuden parantaminen - Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen. o Asukasluku (kasvutavoite0,5 % vuodessa) o Tasapainoinen väestörakenne

14 14 Asuntotuotantoalueet ja vaiheistus o 5.3 Maankäytön kehittämisen periaatteet ja yleiskaava - Hämeenlinnan elinvoima nojautuu Suomen kasvukäytävään, jossa merkittävin kasvu ja maankäytön muutokset kohdistuvat kantakaupunkiin o keskusta, 3-tie, päärata ja muut pääväylät ja niiden liittymät luovat kaupungin kasvun ytimen o Harvialan aluetta kehitetään jatkossa laatimalla alueelle yhteistyössä Janakkalan kanssa yleiskaava ja alueen toteuttamissuunnitelma Hattulan suuntaa kehitetään Pälkäneentien ja rautatien/moottoritien välisellä alueella Kirstulassa, Katinalassa, Parolassa yhteistyössä Hattulan kanssa - Tonttitarjonta vastaa asumisen ja yritystoiminnan erityyppiseen kysyntään - Luodaan mahdollisuudet kaupungin kasvulle 500 as./v ja noin 400 as./v, josta kerrostaloihin 175 asuntoa ja pientaloihin 225 asuntoa. - Keskustaa kehitetään aktiivisesti yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. - Vahvistetaan keskustan vetovoimaisuutta koko seutukuntaa palvelevana kauppapaikkana ja vapaa-ajantoimintojen ja tapahtumien keskuksena. - Vahvistetaan keskustan ranta-alueita kaupunkilaisten oleskelutiloina ja kasvatetaan niiden matkailullista vetovoimaa. - Keskustassa ja keskustan tuntumassa asuntotuotanto on pääosin kerrostalorakentamista. - Kaupungin vetovoiman turvaamiseksi ja monipuolisen kaupunkirakenteen turvaamiseksi tiivistä pientaloasumista osoitetaan myös vetovoimaisille paikoille keskustan tuntumaan, lähinnä Vanaja Kantolaan ja Kaurialaan. - Keskustan tuntumassa omakotitontit ovat pieniä, selvästi alle 800 m², kantakaupungin laidoilla n. 800 m². - Pientaloasuminen painottuu kantakaupungin reunavyöhykkeelle ja kaupunginosakeskuksiin. Keskustan tuntumassa kannustetaan omakotialueiden täydennysrakentamiseen kaupunkikuvaa turmelematta. Kaupunkirakenteen tiivistyessä turvataan silti riittävän laajat ja laadukkaat viheralueet, jotka muodostavat yhtenäisen verkoston ja jotka voivat samalla toimia osana ekologista verkostoa..

15 15 - Tonttitarjonta edellyttää suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Laaditaan joustavat ja päivitettävät yleiskaavat maankäytön muutosalueille - Luodaan tonttitarjontaan puskuria: asemakaavoissa on jatkuvasti varantoa kahden vuoden tonttikysynnän verran - Kaupungin kasvu pyritään ohjaamaan olemassa olevan rakenteeseen niin paljon kuin mahdollista ja laajeneminen järjestetään hallitusti. Kasvu tukeutuu mahdollisimman paljon olemassa olevaan palveluverkkoon ja kunnallistekniseen verkostoon. - Parannetaan kaupungin vetovoimaa. Huolehditaan kaupungin imagosta, pidetään huolta kansallisen kaupunkipuistoympäristön laadusta ja laajennetaan kansallista kaupunkipuistoa asteittain etelään ja myöhemmin Ahvenistonharjulle. - Pyöräilyn runkoverkoston suunnittelu tehdään osana kantakaupungin yleiskaavan valmistelua. 5.4 Yleiskaavan tavoitteet Kantakaupungin yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen Päätavoitteena on kantakaupungin ja sitä kautta koko Hämeenlinnan elinvoimaisuuden vahvistaminen. Kaavan tavoitteena on lisäksi: - kehittää alueen liikennejärjestelmää tukemaan kaupungin kasvua turvaamalla hyvät ajoneuvoliikenneyhteydet sekä parantamalla joukkoliikenteen, polkupyöräilyn ja jalankulun mahdollisuuksia - parantaa kantakaupungin palveluverkkoa - vahvistaa keskustan elinvoimaisuutta laajentamalla keskustaksi miellettävää aluetta sekä selkeyttää kaupan rakennetta keskustassa ja sen tuntumassa - olemassa olevan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sekä muuttuvien alueiden osoittaminen uuteen käyttöön - kaupunkirakenteen hallittu laajentaminen - tärkeimpien virkistysreittien osoittaminen ja niiden kytkeminen toisiinsa - eri hankkeiden tarkoituksenmukainen ajoittaminen. Yleiskaavassa keskitytään erityisesti liikenteeseen sekä kaupallisiin ja muihin palveluihin. Yleiskaava on tarkoitus toteuttaa jatkuvapäivitteisenä siten, että seuraava yleiskaavatyö aloitetaan välittömästi tämän yleiskaavan valmistuttua ja siinä keskitytään tarkemmin niihin aihealueisiin, jotka tuolloin katsotaan keskeisimmiksi. Yleiskaavassa on tavoitteena koota yhdeksi kokonaisuudeksi vuosien varrella erilaisilla strategioilla ja linjauksilla ohjatut kaupunkirakenteen muutokset sekä eri muutosalueille tehdyt osayleiskaavat. Tavoitteena on mahdollistaa maankäytön kokonaisuuden hallinta tulevan asemakaavoituksen pohjaksi. 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Suunnittelun yhteydessä arvioidaan toteuttamisen merkittäviä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia: - yhdyskuntarakenteeseen - liikenteeseen - palveluihin ja palveluverkkoon - elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin - kulttuuriperintöön ja maisemaan - luontoon ja luonnonvaroihin - virkistykseen - ihmisten elinoloihin, terveyteen, turvallisuuteen ja sosiaalisiin oloihin - ilmastonmuutoksen hallintaan ja energiansäästöön - yhdyskuntatalouteen

16 16 7. OSALLISET Vaikutusten arvioinnit pohjautuvat olemassa oleviin ja sekä kaavaprosessin kuluessa laadittaviin selvityksiin. Arvioinnin tekee maankäytön suunnittelu tai maankäytön suunnittelun tilaama konsultti yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla ja muilla asiantuntijoilla on mahdollisuus arvioida kaavan vaikutuksia kaikissa kaavan vaiheissa. Arviointien vaikutusalue vaihtelee riippuen tarkasteltavista vaikutuksista. Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin yleiskaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Alueen suunnittelussa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähialueen maanomistajat, asukasyhdistykset, asukkaat ja yritykset - Kaupungin viranomaistahot ja hallintokunnat o Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut: joukkoliikennekoordinaattori yhdyskuntarakenteen palvelut o Viranomaispalvelut: ympäristöviranomainen rakennusvalvonta o Lapset, nuoret ja elämänlaatu tiimi o Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä ikäihmiset -tiimi o Palo- ja pelastustoimi sekä muut kaupungin asiantuntijatahot - Viranomaiset o Hämeen ELY-keskus o Uudenmaan ELY-keskus (liikenne) o Liikennevirasto o Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi o Museovirasto o Hämeen liitto o Puolustusvoimat - Naapurikunnat o o Hattulan ja Janakkalan kunta Akaan ja Valkeakosken kaupungit sekä Asikkalan, Hausjärven, Hämeenkosken, Lopen, Padasjoen, Pälkäneen, Tammelan ja Urjalan kunta - Kunnallisteknisten verkostojen haltijat o Elenia Lämpö Oy ja Elenia Verkko Oy o Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy o Sonera Oyj, Elisa Oyj, DNA Oy sekä muut teleoperaattorit o Gasum Oy - Muut asianosaiset.

17 17 8. ORGANISAATIO Projektia johtaa ja käytännön työn toteutuksesta vastaa yleiskaava-arkkitehti tilaajapäällikön ohjauksessa. Työn etenemistä ohjaa kaupungin johtajista, kaupunkisuunnittelutiimistä ja poliittisista päättäjistä koostuva ohjausryhmä, joka varmistaa myös kaupungin eri yksiköiden näkökulmien huomioimisen työssä. Työtä varten perustetaan lisäksi teemoittain valmisteluryhmiä, jotka koostuvat kaupungin asiantuntijoista sekä ulkopuolisista asiantuntijoista. Ryhmien rakenne voi vaihdella hankkeen kuluessa. Yleiskaavan valmisteluryhmät ovat: 1. asumisen ryhmä 2. liikenneryhmä 3. elinkeinoryhmä 4. palveluverkkoryhmä 5. luonto, virkistys ja ympäristöryhmä 6. teknisten verkostojen ryhmä Työ kokoaa yhteen paljon eri toimijoita. Kaupungin oman suunnitteluorganisaation (kaikki tilaajayksiköt) lisäksi tärkeitä osallistujia ovat poliittiset päättäjät, kaupungin johto, elinkeinoyhtiö, yrittäjien ja kiinteistönomistajien sekä asukkaiden edustajat. Kantakaupungin yleiskaavan laadinta toteutetaan kiinteässä yhteistyössä kaupungin eri yksiköiden kesken eri osapuolten sitouttamiseksi yhteisiin tavoitteisiin. Projektin organisaatio.

18 18 9. TYÖOHJELMA 9.1 Aloitusvaihe Kaavoitus jakautuu kolmeen vaiheeseen: 1. Aloitusvaihe 2. Luonnosvaihe / valmisteluvaihe 3. Ehdotusvaihe Kantakaupungin yleiskaava tuli vireille vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa, joka kuulutettiin Vuoden 2014 aikana on laadittu erilaisia selvityksiä ja suunnitelmia, joista tärkeimmät ovat: - Keskustavisio - Maankäytön linjaukset, jotka muodostavat yleiskaavatyön lähtökohdat - Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan yhteinen rakennemalli - Hämeenlinnan seudullinen liikennejärjestelmäsuunnitelma - Hämeenlinnan rakennushistoriallinen selvitys - Alueelliset väestöprojektiot Asunto-ohjelma Elinvoimaohjelma EVO Jukolan kaavarunko - Kaurialan kaavarunko (laadittu vuonna 2013) Lisäksi on selvitetty palveluverkon rakennetta suhteessa mahdollisiin laajenemissuuntiin sekä keskustan pysäköintiä. Myös Sampo-Alajärven ja Engelinrannan osayleiskaavat ovat olleet osa koko kantakaupungin osayleiskaavaa. Selvityksien ja suunnitelmien laatiminen jatkuu koko yleiskaavaprosessin aikana. Aloitusvaiheen työohjelma 2015 Vuosi neljännes Työvaihe 2015 I Osallistumis- ja arviointisuunnitelma yhdyskuntalautakunnan käsiteltävänä. Suunnitelma asetetaan nähtäville ja järjestetään yleisötilaisuus. Maankäytön suunnittelun linjaukset (yleiskaavatyön lähtökohdat) kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltävänä 1/2015 ja 2/2015. Yleiskaavasta järjestetään 1. viranomaisneuvottelu 2/2015..

19 Luonnosvaihe / valmisteluvaihe Tavoitteena on tuottaa yleiskaavaluonnos vuoden 2015 aikana. Aloitusvaiheessa syntyneitä lähtökohtia tarkennetaan yhdessä osallisten kanssa. Luonnosvaiheessa tehtävät selvitykset: - Pysäköintiselvitys - Hämeenlinnan kantakaupungin kaupan selvityksen päivitys - Täydennysrakentamisen selvitys. - Luontoselvitysten kokoaminen, merkittävät luontokohteet. Luonnos- / valmisteluvaiheen työohjelma Aikataulu Työvaihe 2015 I Kevään työpajojen pohjaksi tehdään alustavat teemakartat yhdessä valmisteluryhmien kanssa 4/2015. Teemakartat rakennetaan kunkin osa-alueen ympärille. Näitä ovat: - asuminen - liikenne - elinkeinot - palvelut - luonto, virkistys ja ympäristö - tekniset verkostot 2015 II Alustavat teemakartat esitellään ohjausryhmälle 5/2015. Järjestetään työpajat osallisille. Tilaisuuksia järjestetään kaksi 5-6/2015. Tilaisuuksien aiheet ovat: - asuminen, liikenne ja virkistys - palvelut ja elinkeinot Järjestetään asukaskysely koskien tiivistämistä ja laajenemissuuntia 6-8/ III Järjestetään asukaskysely koskien liikennettä 9-10/ IV Yleiskaavaluonnoksen ensimmäinen versio ja saatu palaute käydään läpi valmisteluryhmissä 10/2015. Yleiskaavaluonnoksen toinen versio esitellään ohjausryhmälle 11/2015.

20 20 Yleiskaavaluonnos yhdyskuntalautakunnan iltakoulussa 11/ I Yleiskaavaluonnos yhdyskuntalautakunnan käsiteltävänä 1/2016. Yleiskaavaluonnos nähtävänä 2 3/2016. Osayleiskaavaluonnoksesta järjestetään yleisötilaisuus. 9.3 Ehdotusvaihe Tavoitteena on tuottaa yleiskaavaehdotus vuoden 2016 aikana. Hyväksymiskäsittely on vuoden 2017 alkupuolella. Ehdotusvaiheessa tehtävät selvitykset: - Hämeenlinnan liikenneverkkoselvityksen päivitys. - Pyöräilyn runkoverkkoselvitys, laatukäytävien toteutus. - Mitoitusselvitys - Yhdyskuntakustannusten vertailuselvitys - Kantakaupungin meluselvitys. Ehdotusvaiheen työohjelma Aikataulu Työvaihe 2016 I Yleiskaavaluonnoksesta järjestetään kaksi työpajaa 3/ II Yleiskaavasta järjestetään 2. viranomaisneuvottelu 4/2016. Luonnosvaiheessa saatu palaute käydään läpi valmisteluryhmissä 4/2016. Saatu palaute ja sen vaikutus kaavaan esitellään ohjausryhmälle 5/ III Ehdotuksen ensimmäinen versio käydään läpi valmisteluryhmissä 8/2016. Ehdotuksen toinen versio esitellään ohjausryhmälle 9/ IV Ehdotuksen kolmas versio yhdyskuntalautakunnan iltakoulussa 10/2016..

21 21 Ehdotus yhdyskuntalautakunnan käsiteltävänä 11/2016. Ehdotus asetetaan nähtäville 12/ I Yleiskaavasta järjestetään 3. viranomaisneuvottelu 1/2017. Ehdotus yhdyskuntalautakunnan käsiteltävänä 3/ II Ehdotus kaupunginhallituksen käsiteltävänä 4/2017. Ehdotus valtuuston hyväksymiskäsittelyssä 5/2017.