BIOTUOTETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KEMIAN TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Transkriptio

1 Kemian tekniikan korkeakoulu BIOTUOTETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA KEMIAN TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS Toimittaneet: Annika Mauno Virve Pekkarinen Anna Mäkilä Espoo 2014

2 OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Kädessäsi oleva Kemian tekniikan korkeakoulun opinto-opas on tärkeä käsikirja tutkinnon rakenteeseen sekä opinto-ja opiskelijapalveluihin. Tutustu oppaaseen huolella, siinä on tietoa opiskelusta ja opinnoista biotuotetekniikan, kemian tekniikan ja materiaalitekniikan koulutusohjelmissa. Oppaan avulla voit suunnitella opintojasi, tutustua ohjeisiin ja säädöksiin ja löytää oman tiesi tekniikan kandidaatiksi ja diplomi-insinööriksi. Tutkintovaatimukset määräytyvät alkuvaiheessa opintojen aloitusvuoden mukaisesti. Myöhemmin noudatat sinulle vahvistettua opintosuunnitelmaa. Tämä opinto-opas, opintopolun varrella tarvittavia lomakkeita ja lisätietoa kursseista löytyy opiskelijoille tarkoitetun Into-sivuston kohdasta Kandidaatti- ja maisteriopiskelijalle Kemian tekniikan korkeakoulussa (into.aalto.fi). Jos tunnet kaipaavasi lisää neuvoja, käänny rohkeasti opettajatutoreiden, opintoneuvojien, isohenkilöiden, opintosihteerien ja opintojen suunnittelijoiden puoleen. Autamme sinua mielellämme! Antoisaa opiskeluvuotta! t. Kemian tekniikan korkeakoulun opintojen suunnittelijat

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 AALTO-YLIOPISTO KEMIAN TEKNIIKAN KORKEAKOULU KORKEAKOULUN OPINTO- JA OPISKELIJAPALVELUT OOP-palvelupiste Koulutusohjelmien opiskelijapalvelut Opintoneuvola Opinto- ja opiskelijapalveluiden yhteystiedot OPISKELIJAN SÄHKÖISET TYÖKALUT WebOodi Noppa Into TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Lisätietoja jatko-opinnoista BIOTUOTETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Biotuotetekniikan kandidaatin tutkinnon rakenne Biotuotetekniikan diplomi-insinöörin tutkinnon rakenne Sivuaineet muiden koulutusohjelmien opiskelijoille Biotuotetekniikan koulutusohjelman kurssit lukuvuonna Kurssien suositellut suoritusajankohdat KEMIAN TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Kemian tekniikan kandidaatin tutkinnon rakenne Kemian tekniikan diplomi-insinöörin tutkinnon rakenne Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelma (HEBIOT) Master s Programme Process Systems Engineering Sivuaineet muiden koulutusohjelmien opiskelijoille Kemian tekniikan koulutusohjelman kurssit lukuvuonna Kurssien suositellut suoritusajankohdat MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Materiaalitekniikan kandidaatin tutkinnon rakenne Materiaalitekniikan diplomi-insinöörin tutkinnon rakenne Materiaalitekniikan koulutusohjelman kurssit lukuvuonna European Mining, Minerals and Environmental Program (EMMEP) PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Puunjalostustekniikan kandidaatin tutkinnon rakenne Puunjalostustekniikan diplomi-insinöörin tutkinnon rakenne

4 Opetuksen aikataulu lukuvuonna Lukuvuosi jakaantuu viiteen opetusperiodiin, jotka sisältävät kurssien opetuksen ja niihin liittyvän arvioinnin (tentit). Lukuvuoden opetus- ja arviointijaksot ovat: Arviointijakso ma la opetusperiodi ma la opetusperiodin arviointiviikko ma la opetusperiodi ma la opetusperiodin arviointiviikko ma la Arviointijakso ma la opetusperiodi ma la opetusperiodin arviointiviikko ma la opetuperiodi ma la , opetusperiodin arviointiviikko ti la opetusperiodi ma la opetusperiodin arviointiviikko ma la Kesäopetusjakso ma pe Lukuvuoden avajaiset pidetään ti , jolloin klo jälkeen ei järjestetä opetusta eikä tenttejä. Kontaktiopetus järjestetään kunkin periodin kuuden ensimmäisen viikon aikana. Periodit päättyvät ns. arviointiviikkoon (seitsemäs viikko), joka on varattu harjoitustöiden viimeistelyyn, kurssin tulosten esittelyyn ja opiskelijoiden oppimisen arviointiin erilaisten menetelmien avulla. Tenttejä järjestetään syksyn arviointijaksoilla, arviointiviikoilla ja erikseen ilmoitettavina lauantaitenttipäivinä (lauantaitenttien ajankohdat löytyvät korkeakoulun Into-sivuilta, into.aalto.fi). Korkeakoulu laatii luku- ja tenttijärjestykset lukukauden alkuun mennessä. Kurssien opetuksen (luennot, laskuharjoitukset ym.) ajankohdat löytyvät WebOodista. Korkeakoulun tenttijärjestys ja mallilukujärjestykset löytyvät Intosta.

5 5 1 Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto on teknillisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan monialainen tiede- ja taideyhteisö - suomalaisille vahvuuksille rakentuva kansainvälinen yliopisto. Aalto-yliopisto hyödyntää aktiivisesti monitieteistä ja -taiteista luonnettaan. Tavoitteena on kuulua maailmanluokan yliopistojen joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Aalto-yliopiston toiminta rakentuu pitkäjänteiselle perustutkimukselle ja taiteelliselle toiminnalle, jotka muodostavat vankan perustan opetukselle sekä luovalle kehitys- ja innovaatiotoiminnalle. Kaiken toiminnan lähtökohtana on kestävä kehitys ja tavoitteena korkea kansainvälinen laatu. Aalto-yliopisto muodostuu kuudesta korkeakoulusta: Kauppakorkeakoulu, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Insinööritieteiden korkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Sähkötekniikan korkeakoulu ja Perustieteiden korkeakoulu. Aalto-yliopisto on kansainvälisesti tunnustettu monialainen tutkimusyliopisto. Tutkimus on pitkäjänteistä, korkeatasoista sekä tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Yliopisto ymmärtää ja ennakoi yhteiskunnan tarpeita sekä pyrkii vaikuttamaan niihiin. Korkeatasoiseen tutkimukseen ja opetukseen perustuen se edistää yhteiskunnan ja sen jäsenten hyvinvointia ja elämän laatua. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Aalto-yliopisto on opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen asiantuntijayhteisö. Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä - he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aalto-yliopistosta valmistuu kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja maistereita, tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Aalto-yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä Aalto-opintoja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto- yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat toiminta-alustoja, joissa yhdistyy Aalto-yliopiston korkeakoulujen osaaminen tuotekehityksen, median ja palveluiden aloilla. Näillä alueilla kuuden korkeakoulun tieteiden välinen yhteistyö on jo entuudestaan vahvaa. Factoreissa yhteistyölle haetaan uusia muotoja ympäristössä, jossa akateemiset tiimit, tutkijat ja opiskelijat toimivat yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Oppimisen ja opetuksen teemat ovat tärkeä osa Factoreiden toimintaa syntyvä tutkimustieto siirretään saumattomasti opetukseen. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media- alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää Aalto-yliopistosta: ja opiskelusta Aalto-yliopistossa: into.aalto.fi

6 2 Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan korkeakoulu haluaa korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen keinoin omalta osaltaan vastata ihmiskunnan merkittäviin haasteisiin: fossiiliset energiavarastot ehtyvät, puhtaasta vedestä ja ruoasta on pulaa, ja ympäristö uhkaa muuttua likaantumisen ja ilmaston lämpenemisen seurauksena. Korkeakoulu yhdistää kemian osaamisen bio- ja insinööritieteisiin ja kouluttaa laaja-alaisia ja vastuullisia osaajia. 6 Kemian tekniikan korkeakoulun tutkimuksen painoalueet ovat energiateknologiat, uudet materiaalit ja luonnonvarojen kestävän kehityksen periaatteiden mukainen prosessointi sekä niistä valmistettavat tuotteet. Valmistuneet diplomi-insinöörit ja tekniikan tohtorit työskentelevät monipuolisissa tehtävissä Suomen suurimmilla teollisuuden aloilla metalli- ja elektroniikkateollisuudessa, puunjalostusteollisuudessa sekä kemian-, lääke-, bio- ja elintarviketeollisuudessa. Korkeakoulun tutkimusta ja opetusta tukee laaja akateeminen ja teollinen yhteistyöverkosto, jossa on mukana sekä kotimaisia että kansainvälisiä toimijoita. Kemian tekniikan korkeakouluun kuuluu neljä laitosta: Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos Kemian laitos Materiaalitekniikan laitos Puunjalostustekniikan laitos. Kemian tekniikan korkeakoulu pähkinänkuoressa: Perustutkinto-ja jatko-opiskelijoita 1761 Henkilökuntaa 493 Professoreita 44 Vuonna 2013 valmistuneet: Diplomi-insinöörit 136 Tekniikan tohtorit 25 Korkeakoulun yhteystiedot: Kemian tekniikka: Materiaalitekniikka: Puunjalostustekniikka 1: Puunjalostustekniikka 2: postiosoite: PL 16100, AALTO käyntiosoite: Kemistintie 1 postiosoite: PL 16200, AALTO käyntiosoite: Vuorimiehentie 2 A postiosoite: PL 16300,00076 AALTO käyntiosoite: Vuorimiehentie 1 postiosoite: PL 16400,00076 AALTO käyntiosoite: Tekniikantie 3 Puh. (09) Lisää Kemian tekniikan korkeakoulusta: chem.aalto.fi

7 3 Korkeakoulun opinto- ja opiskelijapalvelut 7 Kemian tekniikan korkeakoulun Opinto- ja opiskelijapalvelut eli OOP tukee korkeakoulua ja laitoksia opiskeluun ja opetusjärjestelyihin liittyvien tehtävien suunnittelussa, toteuttamisessa ja kehittämisessä. Opiskelijoille tarjottavat palvelut kattavat koko opiskelupolun tukitoiminnot, alkaen yläasteiden ja lukioiden opinto-ohjauksen ja opiskelijarekrytoinnin tiedottamisesta, jatkuen opiskelijavalintojen kautta opiskeluaikana tarjottaviin palveluihin ja päätyen valmistumisvaiheen tukitoimintoihin. Suoraan opiskelijoille tarjottavien palvelujen ohella Opinto- ja opiskelijapalvelut koordinoi ja avustaa koulutusohjelmia ja laitoksia opetuksen käytännön järjestämisessä sekä opintojen ohjaukseen ja neuvontaan liittyvissä tehtävissä. Opinto- ja opiskelijapalvelut tukee koulutusohjelmia ja laitoksia myös opetussuunnitelmien valmistelussa ja kehittämisessä. OOP toteuttaa tehtäväänsä yhteistyössä koulutusohjelmien (koulutusohjelmajohtajat, opettajat) ja ylioppilaskunnan (opiskelijat) sekä useiden palveluorganisaatioiden (opetuksen strateginen tuki, kansainväliset palvelut, viestintä, IT-palvelut, kehityspalvelut, kirjasto) kanssa. 3.1 OOP-palvelupiste Korkeakoulun Opinto- ja opiskelijapalveluiden OOP-palvelupiste sijaitsee Kemian tekniikan talossa. Palvelupisteeseen voit olla yhteydessä seuraavissa asioissa: - lukuvuosi-ilmoittautuminen - opiskelu- ja läsnäolotodistukset - viralliset opintosuoritusotteet - nimen- ja osoitteenmuutokset opiskelijarekisteriin - opiskelijoiden rekisteröintiin ja opinto-oikeuksiin liittyvät asiat (opintojen keskeytys, opinto-oikeudesta luopuminen) - tutkintotodistuksen noutaminen. 3.2 Koulutusohjelmien opiskelijapalvelut Jokaisella koulutusohjelmalla on oma opintojen suunnittelija, opintosihteeri ja opintoneuvoja, jotka hoitavat erilaisia opintoasioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja tiedottamiseen liittyviä tehtäviä. Korkeakoulun opintojen suunnittelijoiden tehtäviä ovat mm. - vastaanottaa ja valmistella koulutusneuvoston sekä dekaanin / koulutusohjelmasta vastaavan professorin / laitosjohtajan käsiteltäväksi meneviä tutkintoasioita sekä toimia opintoasioiden esittelijänä koulutusneuvostossa - toimittaa koulutusohjelman osuus korkeakoulun opinto-oppaaseen - toimittaa koulutusohjelman opetussuunnitelma - neuvoa opintoasioissa (mm. pää-/sivuaineiden valinnat, tutkintosäännön vaihto, koulutusohjelman vaihto, kv-opinnot) - opintojen seuranta - vastata opettajatutoroinnista - kehittää opetusta, ohjausta ja opiskelua. Korkeakoulun opintosihteereiden keskeisiä tehtäviä ovat mm: - neuvoa tutkinnon suorittamista koskevissa opintohallinnollisissa asioissa - hoitaa opintosuoritusrekisteriä ja antaa virallisia suoritusotteita - vastaanottaa, valmistella ja esitellä koulutusneuvoston ja dekaanin / koulutusohjelmasta vastaavan professorin / laitosjohtajan käsiteltäväksi meneviä tutkintoasioita - käsitellä opinnäytetöihin liittyviä asioita - perustutkintojen valmistumiseen liittyvät asiat (mm. tutkintotodistukset) - vastaanottaa opintoja koskevia hakemuksia

8 8 - tiedottaa opintoneuvonnasta ja päätöksistä. Lisäksi korkeakoulun jatko-opintoasiat on keskitetty yhdelle suunnittelijalle, jonka tehtäviä ovat mm. - vastaanottaa ja valmistella korkeakoulun tohtoriohjelman, tohtorinkoulutusneuvoston sekä dekaanin käsiteltäväksi meneviä jatkotutkintoasioita sekä toimia jatkoopintoasioiden esittelijänä tohtorinkoulutusneuvostossa - neuvoa jatko-opintoasioissa ja kehittää jatko-opintojen sujuvuutta. 3.3 Opintoneuvola Korkeakoulun opintoneuvola sijaitsee Materiaalitekniiikan talossa. Opintoneuvojat ovat vanhempia opiskelijoita, joiden puoleen voi kääntyä opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Koulutusohjelmien opintoneuvojien tehtävänä on neuvoa mm. - opiskelutekniikkaan liittyvissä kysymyksissä - lukujärjestyskysymyksissä - henkilökohtaisen opintosuunnitelman (omahops) laadinnassa - erilaisissa hakemustilanteissa - kurssien korvaavuuskysymyksissä - oikeusturvakysymyksissä ja - kaikissa muissa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä, joissa opiskelija ei tiedä kenen puoleen hänen tulisi kääntyä. Kansainvälisen opintoneuvojan tehtävänä on mm. - neuvoa korkeakoulun koulutusohjelmien opiskelijoita kaikissa ulkomailla opiskeluun liittyvissä kysymyksissä - auttaa korkeakoulussa opiskelevia ulkomaalaisia opiskelijoita opintoihin liittyvissä kysymyksissä - koordinoida ulkomaalaisille opiskelijoille tarkoitettu tutorkoulutus oman koulutusohjelman (ja laitoksen) sisällä - avustaa opintojen suunnittelijoita kansainvälisiin opintoihin liittyvissä tehtävissä. Harjoitteluneuvojan tehtävänä on mm. - neuvoa erilaisissa harjoitteluun liittyvissä kysymyksissä - välittää harjoittelupaikkoja koulutusohjelmien opiskelijoille - koordinoida työpaikka- ja harjoittelurekrytointiasioita - hoitaa ulkomaanharjoittelupaikkojen välitys-, hankinta ja hakuprosesseja - järjestää harjoitteluseminaareja - käsitellä opiskelijoiden palauttamat harjoitteluraportit. Lisäksi kaikki opintoneuvojat osallisuvat mm. abi-esittelyjen koordinointiin, uusien opiskelijoiden rekrytointikampanjoihin ja uusien opiskelijoiden orientaatioon.

9 3.4 Opinto- ja opiskelijapalveluiden yhteystiedot Opintoneuvola Materiaalitekniikka, Vuorimiehentie 2 A, huone B157 9 Kemian tekniikan koulutusohjelman opintoneuvoja: Materiaalitekniikan koulutusohjelman opintoneuvoja: Biotuotekniikan koulutusohjelmien opintoneuvoja: Ruotsinkielinen opintoneuvoja: Kv-neuvoja: Harjoitteluneuvoja: kemopinto-chem@list.aalto.fi mteopinto-chem@list.aalto.fi bttopinto-chem@list.aalto.fi studier-chem@list.aalto.fi kvopinto-chem@list.aalto.fi harjo-chem@list.aalto.fi OOP-palvelupiste Kemian tekniikka, Kemistintie 1, huone C208 studies-chem@aalto.fi Jatko-opintoasiat Puunjalostustekniikka 2, Tekniikantie 3, huone 318 doctoral-chem@list.aalto.fi Opinto- ja opiskelijapalveluiden tarkemmat yhteystiedot ja vastaanottoajat: into.aalto.fi Kemian tekniikan korkeakoulu Yhteystiedot.

10 4 Opiskelijan sähköiset työkalut 10 Aalto-yliopistossa on käytössä erilaisia opetuksen ja opiskelun verkkopalveluita, joiden avulla voit suunnitella ja seurata omia opintojasi ja pysyt ajan tasalla korkeakoulun ja yliopiston tärkistä tapahtumista. Opintojen suunnittelussa sähköiset työkalut ja tämä opinto-opas täydentävät toisiaan ja niitä kannattaakin lukea rinnakkain. 4.1 WebOodi WebOodi (oodi.aalto.fi) on opintojen hallinnan työkalu, josta löytyvät koulutusohjelmiin kuuluvien kurssien viralliset kurssikuvaukset, kurssien lukujärjestykset ja tenttien ajankohdat. Kursseille ja tentteihin ilmoittaudutaan WebOodissa. Lisäksi WebOodissa voi suunnitella kurssitasolla omia opintojaan OodiHOPS-työkalulla sekä antaa palautetta suoritetuista kursseista. WebOodista voi myös tilata epävirallisen opintosuoritusotteen. 4.2 Noppa Noppa (noppa.aalto.fi) on portaali, jossa ovat kurssien kotisivut tiedotteineen. Portaalista löydät kurssien aikataulut, materiaalit ja kurssikohtaiset uutiset. 4.3 Into Into (into.aalto.fi) on Aalto-yliopiston portaali Aallon opiskelijoille opiskeluun, yliopiston palveluihin ja omaan yliopistoon liittyvään tietoon. Sivusto kerää myös Aalto-yliopiston uutiset ja tapahtumat kandidaatti- ja maisteriopiskelijoille sekä tohtorikoulutettaville. Intossa kaikki sisältö on julkista (= ei vaadi kirjautumista) ja pääosin kolmikielistä. Sivuston kohderyhmä on Aalto-yliopistossa opiskelevat. Into koostuu useista sivustoista: korkeakoulusivustojen lisäksi Taideteollisen korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun laitoksilla ja tekniikan alan korkeakoulujen koulutusohjelmilla ja maisteriohjelmilla on omat sivustonsa. Lisäksi palveluilla on oma sivustonsa. Intosta löydät mm. - ajankohtaisia uutisia - mallilukujärjestykset - ohjeita uudelle opiskelijalle - ohjeita omien opintojen suunnitteluun - tietoa opinnoista ulkomailla - valmistumiseen liittyvät ohjeet ja aikataulut - opintoihin liittyvät lomakkeet - opinto-oppaan sähköisessä muodossa. Inton selailu kannattaa aloittaa valitsemalla Kemian tekniikan korkeakoulu otsikon Kandidaatti- ja maisteriopiskelijalle alta.

11 5 Tutkintojen tavoitteet ja rakenne 11 Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon (tekniikan kandidaatin tutkinnon) ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Tässä opinto-oppaassa on kuvattu vuoden 2005 tutkintosäännän mukaan opiskelevien tutkintojen tavoitteet ja rakenteet. Lukuvuonna tai sen jälkeen uudessa kandidaattiohjelmassa aloittavat opiskelijat opiskelevat uuden tutkintorakenteen mukaisesti. Uusi tutkintorakenne ja sen tavoitteet on kuvattu kandidaattiohjelman omassa opinto-oppaassa. 5.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Kemian tekniikan korkeakoulun tutkintosäännössä (6 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: - koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden kehityksen seuraamiseen; - valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin; - edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; - valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; - kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; - edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; - riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä alan käytäntöihin Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: - koulutusohjelman edellyttämiä perusopintoja sisältävä moduuli (75 85 op); - koulutusohjelman yhteiset opinnot -moduuli (15 25 op) - kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla omaan koulutusohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (ainemoduulien laajuus op); - kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö (yhteensä 10 op); sekä - vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon laajuus on 180 op. Koulutusohjelman perusopintojen ja yhteisten opintojen yhteismäärä on 100 op. Alemman perustutkinnon rakenne on esitetty kuvassa 1. Aineopinnot ja tieteelliset perusopinnot sisältyvät moduuleihin. Alempaan perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perustai jatkomoduulia ei ole suoritettu.

12 12 Jatkomoduuli A op Perusmoduuli B op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V Perusmoduuli A op Perusopinnot P op Ohjelman yhteiset opinnot O op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op. Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu koulutusohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2) ja sivuaine (B1) toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (tutkintosääntö 5 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan toinen kotimainen kieli määräytyy koulusivistyskielen mukaan. Jos koulusivistyskieli on suomi, toisen kotimaisen kielen taito on osoitettava ruotsin kielessä. Jos koulusivistyskieli on ruotsi, toisen kotimaisen kielen taito on osoitettava suomen kielessä. Toisen kotimaisen kielen koe on pakollinen kaikille opiskelijoille, joiden koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi ja jotka ovat saaneet koulusivistyksensä Suomessa. Opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, on osoitettava kielitaitonsa kypsyysnäytteellä. Kun kypsyysnäytteen kieliasu on hyväksytty, tutkintotodistukseen tulee merkintä erinomaisesta kielitaidosta. Hyväksytysti suoritettu kypsyysnäyte osoittaa, että opiskelijalla on valtion virkamieheltä lain mukaan vaadittava koulusivistyskielen taito. Jos opiskelijan koulusivistyskieli ei ole suomi eikä ruotsi, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoaan kypsyysnäytteellä. Suomeksi tai ruotsiksi kirjoitetun kypsyysnäytteen kieliasun voi kuitenkin halutessaan tarkastuttaa tässäkin tapauksessa. Jos kieliasu hyväksytään, opiskelija on osoittanut hyvää suullista ja kirjallista kielitaitoa (vrt. korkeakoulussa suoritetut toisen kotimaisen kielen opinnot tai koe arvosanalla hyvä).

13 13 Jos opiskelija ei suorita toista kotimaista kieltä, hänen tulee suorittaa kahden opintopisteen verran muita vapaavalintaisia kieliopintoja. Tutkintosäännön mukaiseen alempaan korkeakoulututkintoon sisältyvät vieraan kielen opinnot, joilla opiskelija osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellisen yhden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon. Opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Tutkintosäännön vaatimia vieraan kielen opintoja ei voi koostaa usean eri kielen opintosuorituksista, kaikki opintopisteet tulee suorittaa samasta kielestä. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta ja pakollisen vieraan kielen suorittamisesta löytyy Aalto-yliopiston Kielikeskuksen sivuilta: into.aalto.fi Palvelut Kielikeskus. Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. 5.2 Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Kemian tekniikan korkeakoulun tutkintosäännössä (17 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: - koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; - valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; - valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; - valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; - hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä - valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylempään perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: - tieteen metodiikan opintoja (9 11 op); - kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla oman koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (ainemoduulien laajuus op); - diplomityö (30 op); sekä - vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon laajuus on 120 op. Ylemmän perustutkinnon rakenne on esitetty kuvassa 2. Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Ylempään perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Error!

14 14 Vapaasti valittavat opinnot W Tieteen metodiikka M 9 11 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A op Jatkomoduuli B op Erikoismoduuli C op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op. Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine, mikäli hän suorittaa yhden seuraavista pääaineeseen kuulumattomista kahden moduulin yhdistelmistä: perusmoduuli ja sen jatkomoduuli tai jatkomoduuli ja sen syventävä moduuli. Korkeakoulun tutkintosäännön 20 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista koulutusohjelmista tai tai Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (18 22 op) voi olla koulutusohjelman suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön koulutusohjelma hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (9 11 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä korkeakoulu voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 5 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto, luku ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan

15 15 koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman opetussuunnitelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. 5.3 Jatkotutkinto Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Jatko-opintojen suunnittelu voidaan aloittaa jo hyvissä ajoin ennen kuin ylempi perustutkinto on suoritettu loppuun. Jatko-opinnoista kiinnostuneen henkilön kannattaa ottaa yhteyttä suunnitellusta tutkimusalasta vastaavaan professoriin ja keskustella hänen kanssaan jatko-opintojen aloittamisesta Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Kemian tekniikan korkeakoulun tutkintosäännössä (29 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: - perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; - perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä - saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Jatkotutkinnon rakenne on esitetty kuvassa 3. Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 40 opintopistettä, suoritetaan opintokokonaisuuksina. Tutkimusalan opintojen laajuus on op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi suoritetaan Tieteen käytännöt ja periaatteet -kokonaisuus, 5 20 op. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Tutkimusalat on esitetty Kemian tekniikan korkeakoulun Into-sivuilla. Into-sivuilta löytyy myös tarkempia ohjeita jatko-opintojen suunnitteluun. Osasuorituksina jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Korkeakoulu voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö.

16 16 Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusala op Tieteen käytännöt ja periaatteet 5 20 op Kuva 3. Jatkotutkinnon rakennekaavio Lisätietoja jatko-opinnoista Jatko-opintoja koskevat yhteydenotot voi lähettää osoitteeseen doctoral-chem@list.aalto.fi. Jatko-opintojen sisältökysymyksiin liittyvää opintoneuvontaa saa parhaiten professoreilta. Tarkempia tietoja jatko-opinnoista: into.aalto.fi Kemian tekniikan korkeakoulu Tohtorikoulutettavalle.

17 6 Biotuotetekniikan koulutusohjelma Koulutusohjelman johtaja: prof. Jouni Paltakari 17 Biotuotetekniikan koulutus painottuu uusiutuvien luonnonvarojen monipuoliseen ja kestävään hyödyntämiseen. Biotuotetekniikan koulutusohjelma tarjoaa tulevaisuuden kannalta olennaista osaamista ja antaa opiskelijalle hyvät edellytykset alalle, jossa kysyntä tulee kasvamaan voimakkaasti. Biomassan jalostamisessa hyödynnetään yhä enemmän viimeisintä tiedettä ja tekniikkaa ja uusiutuvista luonnonvaroista valmistetuilla materiaaleilla, kemikaaleilla, energialla ja polttoaineilla on yhä enemmän kysyntää. Biotuotetekniikan kandidaatin tutkinto Biotuotetekniikan kandidaattiohjelman perusopintojen tavoitteena on luoda vahva matemaattis-luonnontieteellinen perusta, joka yhdistää matematiikan, fysiikan, kemian ja biotieteet uudella tavalla. Perusinsinööritaitojen ja biotuotetekniikan asiaosaamisen lisäksi opiskelijat saavat kandidaattivaiheessa hyvät valmiudet liiketoiminnan, kommunikaation, ongelmanratkaisun sekä ryhmä- ja yhteistyötaitojen alueilla. Opinnot syventävät ymmärrystä luonnonvaroista ja antavat perustaidot arvioida niiden vaihtoehtoisia käyttötapoja kestävän kehityksen näkökulmasta. Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija pystyy seuraamaan oman tekniikan alansa ammatillista kehitystä ja hakemaan tieteellistä tutkimustietoa sekä toimimaan avustavissa tutkimustehtävissä oman osaamisensa kehittämiseksi. Opiskelijalle kehittyy kieli- ja viestintätaitoja sekä muita työelämävalmiuksia: suunnitelmallinen ja tavoitteellinen työskentely asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi projekti- ja ryhmätyöskentelyn sekä ryhmän johtamisen taidot oman alan liiketoiminnan ja yrittäjyyden perusteiden tuntemus tieto- ja viestintätekniikan menetelmien hallinta selkeä suullisen ja kirjallisen viestinnän taito kohderyminä alansa asiantuntijat, sidosryhmät ja muulle yleisö vieraan kielen käyttö tekniikan aloilla säädösten mukainen toisen kotimaisen kielen taito kyky toimia monenlaisten ihmisten kanssa ja kansainvälisessä ympäristössä oman alansa edustajana. Biotuotetekniikan diplomi-insinöörin tutkinto Biotuotetekniikan DI-ohjelman tavoitteena on kouluttaa alansa parhaita diplomi-insinöörejä, jotka osaavat hyödyntää biomassaa ekologisesti, teknologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla sekä kykenevät osallistumaan asiantuntijoina yhteiskunnassa käytävään keskusteluun. Biotuotetekniikan koulutusohjelma on omalla alallaan maailman arvostetuimpia. Ohjelma yhdistää tieteen uusimpaan teknologiaan biomassan hyödyntämisessä ja jalostamisessa (esim. uudet biojalostamoprosessit nanoselluloosan ja biopolttoaineiden valmistamiseksi, uudet materiaalit pakkaus-, rakennus- ja tekstiiliteollisuudelle, teollisuusalojen aine- ja energiavirtojen integrointi). Ohjelman ainutlaatuisuuden muodostaa koko arvoketjun kattaminen lähtien raaka-aineista ja päättyen jalostettuihin lopputuotteisiin. Biotuotetekniikan DI-vaiheen opinnot syventävät fokusoidusti kandidaatin tutkinnossa saatuja kieli- ja viestintätaitoja sekä muita työelämävalmiuksia. Ohjelman pääaineet painottavat projektioppimisen kautta ammatillisten valmiuksien kehittymistä kohti asiantuntijuutta omalla tieteenalalla. Biotuotetekniikan DI-vaiheen kurssit suoritetaan englanniksi. Biotuotetekniikan koulutusohjelman pääaineet KM3001 Puu-23 Puu-19 Kem-40 Kem-42 Kem-70 Biorefineries (Biojalostamot) prof. Herbert Sixta (vastuuprofessori) prof. Tapani Vuorinen prof. Juha Lehtonen prof. Ville Alopaeus prof. Heikki Ojamo

18 18 The aim of this major is to educate the students to master the key elements of the lignocellulosic biorefinery, chemistry of fractionation and refining processes, conventional and advanced separation technologies, as well as the fundamentals of the thermochemical engineering technology. The students will learn to utilize the theoretical framework for the design of biorefinery plants combined with reliable techno-economic assessments and to utilize and consider chemicals from renewable resources, methods encompassing the principles of green chemistry and chemical engineering. Further, the students learn different chemical and biochemical conversion routes to manufacture value-added products from the isolated polymeric and non-polymeric wood constituents, by emphasizing the importance of closed loop recycling management. KM3002 Puu-19 Puu-19 Kem-100 Renewable Materials Engineering (Uusiutuvien materiaalien tekniikka) prof. Monika Österberg (vastuuprofessori) prof. Orlando Rojas prof. Jukka Seppälä The aim of this major is to educate the students to recognize the production steps of novel biomass based materials. The students are able to determine the theoretical and practical multidisciplinary base needed for developing ecological and safe biomass based materials. In addition, they can select lifespan supporting choices on sustainable development. The major gives students the ability to choose the relevant production, characterization and structure/property correlations of biomass based new materials. The fields of materials science, polymer technology as well as surface and colloid chemistry bring to the students the necessary tools to devise methods for crude materials production and chemistry of forest industry or design polymers and composites based on renewable raw materials. The advanced-level studies in this major focus on the students' understanding of physical chemistry of interfaces and application of this knowledge for forest biomaterials. The aim is to understand the formation of polymer structures and find ways to modify them as well as explain the effects of the structure on different properties. The students will develop a strong knowledge about the nanotechnological aspects in the field of the biomaterial processes. KM3003 Puu-28 Puu-28 Puu-21 Puu-21 Puu-21 Fibre Products Technology (Kuitutuotetekniikka) prof. Mark Hughes (vastuuprofessori) prof. Lauri Rautkari prof. Jouni Paltakari prof. Thad Maloney prof. Patrick Gane The aim of this major is to educate the students through a product design oriented approach to understand the material properties and processing of lignocellulosic fibres, current and potential use of lignocellulosic fibre in materials, including not only traditional products like wood, wood-based composites, paper and paperboard, but also new fibre material concepts, such as functional packaging, biocomposites and technical textiles. Emphasis is on understanding generic processes and troubleshooting, how products may be designed for specific applications. Students will learn about emerging trends in the fibre products industry, such as bio-composite materials as well as further optional advanced topics such as how to enhance the functionality of wood products, the use of nanotechnology, simulation and modelling tools as well as instrumental analysis. The product development approach is based on real-life problems and will encompass all aspects of project working including planning, experimental design, execution of the project objectives and reporting.

19 19 KM3004 Puu-127 Kem-107 Environmental Management (Ympäristöasioiden hallinta) prof. Olli Dahl (vastuuprofessori) Jukka Koskinen The aim of this major is to educate the students to understand the natural sciences within the context of environmental protection. The multi-disciplinary nature of the field is explored by considering environmental issues from various perspectives. The major prepares the students to be able to participate in the discussion of environmental topics as specialists in their own field. These discussions cover planning and implementation of environmental management systems and of environmental policies in industry. In addition, environmental legislation and management, as well as material flows are discussed. The major prepares the students to work in process design, research, development and consulting in environmental engineering. Biotuotetekniikan pääaineiden muodostuminen eri moduuleista on esitetty kuvassa 4. Perusmoduuli ja jatkomoduuli kuuluvat kandidaatin tutkintoon, syventävä moduuli DI-tutkintoon. Perusmoduuli Jatkomoduuli Syventävä moduuli Pääaine P203-2 Intermediate Module in Biorefineries P308-3 Advanced Module in Biorefineries Biojalostamot P102-1 Biotuotetekniikan perusmoduuli P204-2 Intermediate Module in Renewable Materials Engineering P205-2 Intermediate Module in Fibre Products Technology P309-3 Advanced Module in Renewable Materials Engineering P310-3 Advanced Module in Fibre Products Technology Uusiutuvien materiaalien tekniikka Kuitutuotetekniikka P206-2 Intermediate Module in Environmental Management P311-3 Advanced Module in Environmental Management Ympäristöasioiden hallinta Kuva 4. Biotuotetekniikan koulutusohjelman pääaineet. 6.1 Biotuotetekniikan kandidaatin tutkinnon rakenne P902-P Perusopinnot (BTT) (80 op) Moduulin vastuuopettaja on professori Jouni Paltakari Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija tuntee toimialan ja luonnonvarojen kestävän käytön yleisellä tasolla. Opiskelijalla on hyvät perustaidot luonnontieteissä kuten matematiikassa, fysiikassa, kemiassa ja biokemiassa. Opiskelija osaa hyödyntää tietojaan selvästi rajattujen tehtävien ratkaisemiseen. Opiskelija pystyy perehtymään biotuotealaan liittyvään aineistoon, myös englanniksi. Opiskelijalla on perustiedot taloudesta ja liiketoiminnasta. Opinnot antavat perusvalmiudet raportointiin, ryhmätyöskentelyyn ja turvalliseen laboratoriotyöskentelyyn. Opiskelija luo perustan yhteistyö-, vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaidoille, myös vierailla kielillä. CHEM Korkeakouluopiskelijan ABC 1 Harj /2001 Harjoittelu 3 KE Kemian perusteet 1 5

20 20 KE Kemian perusteet 2 5 KE Kemian perusteet 3 5 KE Kemian perusteet 4 5 KE Biokatalyysi 4 KE Kemian laitetekniikka 5 Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieraita kieliä 3* Mat Matematiikan peruskurssi BTT 1 5 Mat Matematiikan peruskurssi BTT 2 5 Mat Matematiikan peruskurssi BTT 3 5 Mat Matematiikan peruskurssi BTT 4 5 Puu Biotuoteteollisuus 4 Puu Johdanto luonnonvaroihin 3 Puu Biotuoteliiketoiminnan harjoitustyö 1 T Johdatus Aalto-yliopiston IT-palveluihin 1 Tfy Fysiikka IA 3 Tfy Fysiikka IB 3 Tfy Fysiikka IIA 3 TU Tuotantotalouden peruskurssi 4 * Täytettävä tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta vieraasta kielestä. P952-P Perusopinnot laajalla oppimäärällä (BTT) (80 op) HUOM! Perusopintoihin laajalla oppimäärällä on erillinen opiskelijavalinta ennen opintojen alkua Moduulin vastuuopettaja on professori Jouni Paltakari CHEM Korkeakouluopiskelijan ABC 1 Harj /2001 Harjoittelu 3 KE Kemian perusteet 1 5 KE Kemian perusteet 2 5 KE Kemian perusteet 3 5 KE Kemian perusteet 4 5 KE Biokatalyysi 4 KE Kemian laitetekniikka 5 Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieraita kieliä 3* Mat Matematiikan peruskurssi L1 10 Mat Matematiikan peruskurssi L2 10 Puu Biotuoteteollisuus 4 Puu Johdanto luonnonvaroihin 3 Puu Biotuoteliiketoiminnan harjoitustyö 1 T Johdatus Aalto-yliopiston IT-palveluihin 1 Tfy Fysiikka IA 3 Tfy Fysiikka IB 3 Tfy Fysiikka IIA 3 TU Tuotantotalouden peruskurssi 4 * Täytettävä tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta vieraasta kielestä. P952-1 Perustieteiden perusmoduuli (BTT) (20 op) (laajan oppimäärän sivuaine) Mat Matematiikan peruskurssi L3 10 Mat Matematiikan peruskurssi L4 10 P902-O Ohjelman yhteiset opinnot (BTT) (20 op) Moduulin vastuuopettaja on professori Jouni Paltakari Ohjelman yhteisten opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle perustaidot materiaalitekniikasta, kemiallisesta ja bioteknisestä prosessoinnista sekä teollisuuden ympäristöasioiden ja lainsäädännön

21 21 hallinnasta. Opiskelija osaa käyttää hankkimiaan tietoja soveltavien tehtävien ratkaisemisessa. Opiskelija vahvistaa raportointi-, ryhmätyöskentely- ja vuorovaikutustaitojaan. P- ja O-moduulien opinnot antavat valmiudet koulutusohjelman aineopintoihin. KE Kasvimateriaalin biotekninen prosessointi 4 KE Ideaalireaktorit 3 KE Prosessiautomaation perusteet 3 KE Polymeeriteknologian ja materiaalien perusteet 4 Puu Materiaalitekniikan laboratoriotyöt 2 Puu Teollisuuden ympäristöasioiden hallinta 4 Perusopinnot ja ohjelman yhteiset opinnot suoritetaan saman opinto-oppaan mukaan. P102-1 Biotuotetekniikan perusmoduuli (BTT) (20 op) Moduulin vastuuopettaja on professori Tapani Vuorinen Moduulin opinnot suoritettuaan opiskelija ymmärtää kasvien kemiallisen rakenteen ja materiaaliominaisuudet ja tuntee niiden muokkausmenetelmiä mukaan lukien geneettinen muokkaus ja kasvinjalostus. Lisäksi opiskelijalla on perusymmärrys vaihtoehtoisista biomassan käyttötavoista ja bioenergiasta, jotta hän voi seurata ja osallistua aiheista käytävään yleiseen keskusteluun. Moduulin opinnot antavat opiskelijalle valmiudet jatkaa opintojaan koulutusohjelman pääaineissa. Puu Kasvifysiologia 5 Puu Metsäbiojalostamot 5 Puu Luonnonkuitupohjaiset tuotteet 6 KE Kasvigeenitekniikka 4 P203-2 Intermediate Module in Biorefineries (BTT) (20 cr) Professor Herbert Sixta The purpose of this module is to provide students with a basic understanding of the key elements of the lignocellulosic biorefinery. The lectures will cover the chemistry of fractionation and refining processes, conventional and advanced separation technologies, as well as the fundamentals of the thermochemical engineering technology. The emphasis is on a profound knowledge in both the chemistry and technology of the presented biorefinery processes. Students will be taught to utilize the theoretical framework for the design of biorefinery plants combined with reliable techno-economic assessments. In the pursuit of chemicals from renewable resources, methods encompassing the principles of green chemistry and chemical engineering will be considered. To underline the importance of resource efficient fractionation and downstream processes, case studies from the literature will be presented focusing on solvent replacement, alternative energy sources and solvents, catalysis of solvent and water-based reactions as well as traditional and advanced membrane separation technologies. Practical knowledge, supplementing the theoretical input, is imparted by appropriate lab courses in the areas described. Code Course name Cr Puu Advanced Chemistry of Biomass Fractionation Processes 7 Puu Separation Technologies in Biorefineries 7 Puu Thermochemical Conversion Technology 6 P204-2 Intermediate Module in Renewable Materials Engineering (BTT) (20 cr) Professor Janne Laine These studies focus on production of novel biomass based materials. The studies provide a theoretical and practical multidisciplinary base for developing ecological and safe biomass based materials with lifespan supporting sustainable development. The module studies give tools to understand production, characterization, and structure/property correlations of biomass based raw materials. In these studies the knowledge obtained in the basic modules is deepened in the fields of materials science, polymer technology and surface and colloid chemistry. Following this module, specialization study options include the fields of biomaterials and their crude materials production, chemistry in forest industry, or polymers and composites based on renewable raw materials. Code Course name Cr

22 22 Puu Modification and Analysis Renewable Materials 5 Puu Surface and Colloid Chemistry 5 Puu Instrumental Analysis in Surface, Polymer and Nanoscience 5 KE Polymer Properties 5 P205-2 Intermediate Module in Fibre Products Technology (BTT) (20 cr) Professor Mark Hughes The overall aim of this module is to develop students understanding of the current and potential use of lignocellulosic fibre in materials, including not only traditional products like wood, wood-based composites, paper and paperboard, but also new fibre material concepts, such as functional packaging, biocomposites and technical textiles. The module covers three key areas of learning. The first focuses on developing students knowledge of the material properties of lignocellulosic fibre. This aspect includes lectures designed to give students a deep understanding of lignocellulosic fibre as well as practical exercises in which students can apply their knowledge. The second area of focus is the production and processing of fibre products. Emphasis will be on understanding generic processes and troubleshooting, rather than on specific processes. The third area covers product development, in which students will begin to learn how products may be designed for specific applications. Code Course name Paper and Packaging cr Puu Fibre Product Development Practices 3 3 Puu Natural Fibre Material Science 7 7 Puu Fibre Networks and Structures 5 - Puu Paper, Board and Converting Processes and 5 - Diagnostics Puu Wood Products: Properties and Performance - 4 Puu Wood Products: Manufacturing Processes - 6 P206-2 Intermediate Module in Environmental Management (BTT) (20 cr) Professor Olli Dahl Wood cr This module deepens a previously acquired basic understanding of natural sciences within the context of environmental protection. The multi-disciplinary nature of the field is explored by considering environmental issues from various perspectives. Students will be able to participate in the discussion of environmental topics as specialists in their own field. These discussions cover planning and implementation of environmental management systems and of environmental policies in industry. Environmental legislation and management, as well as material flows will be discussed further. Code Course name Cr Puu Environmental Science 7 Puu Industrial Symbiosis 5 Puu Environmental Responsibility and Management Systems in Industry 8 P902-K Kandidaatintyö ja seminaari (BTT) (10 op) Tekniikan tohtori Eero Hiltunen Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyö laaditaan pääaineen alaan liittyvästä aiheesta. BTT.kand Kandidaatintyö ja seminaari 10 BTT.kyps Kypsyysnäyte 0 Muut kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot Alemman koulutusohjelman sivuaine B1 (20 op) Kandidaatin tutkinnon sivuaineesta on kerrottu luvussa 5.1. Sivuaineen voi valita myös muista koulutusohjelmista, toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan opintosuunnitelmaan. Lisätietoja korkeakoulun Into-sivuilta ja koulutusohjelman suunnittelijalta.