LAPIN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUS RY

Transkriptio

1 1 LAPIN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUS RY SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT 3. TULOSALUEET 3.1 Tulosalue 1. KÄSITYÖKULTTUURI 3.2 Tulosalue 2. KÄSITYÖTAIDOT 3.3 Tulosalue 3. KÄSITYÖELINKEINO 4. HALLINTO JA TALOUS 4.1 Kokoukset 4.2 Jäsenistö 4.3 Resurssit 4.4 Talous LIITTEET Toimintatilastot Toimipisteiden vuosikoonti - Käsityötaidot; koulutus - Käsityötaidot; taiteen perusopetus (PEUKKU) - Käsityötaidot; kesä PEUKKU - Käsityöelinkeino; koulutus Toimipaikkaluettelo Tilinpäätös 2004

2 2 1. JOHDANTO Lapin käsi- ja taideteollisuus ry:n 96. toimintavuosi painottui * Incentive Innovaatiot projektin käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen * Lapsille ja nuorille suunnattujen palvelujen lisäämiseen * Käsityökeskusten toiminnan kehittämiseen sidosryhmien kanssa Incentive Innovaatiot projekti päättyi ja toimintavuoden aikana toteutettiin koulutuksen ja konsultoinnin lisäksi internet-sivusto, joka löytyy osoitteesta Sivut ovat rakennettu niin, että niitä voivat hyödyntää yrittäjät itse sekä yhteinen markkinointijärjestelmä. Projektin arvioinnissa positiivista palautetta sai sivujen lisäksi yrittäjien omiin tarpeisiin räätälöity konsultointi sekä ammattitaitoiset kouluttajat. Incentive Innovaatiot -projektista saadut hyvät palautteet käsityöläisten ja matkailun yhteistyöstä ja sen laajemmasta kehittämisestä kannustivat Lapin yliopiston ja yhdistyksen käynnistämään yhteisen hankesuunnittelun. Tavoitteena on koko lääniä kattava hanke, jossa kehittämiskohteena on käsityö- ja matkailuelinkeinon laajempi yhteistyö käsittäen tuotteet ja palvelut sekä Taikarumpu -sivuston sisällön ja tuotteiden kehittäminen. Hankehakemus jätettiin Lapin liittoon huhtikuussa ja tavoitteena on käynnistää hanke vuoden 2005 aikana. Käsityökoulu PEUKUSSA käynnistettiin syksyllä uudet ryhmät, aikuisten PEUKKU ja jatko PEUKKU, sekä lisättiin perusryhmien määrää tavoitteena päästä taiteen perusopetuksen piiriin. Kesäkuussa toteutetun kesä PEUKUN suosio jatkui edelleen ja eri käsityökeskuksissa järjestetyille kursseille osallistui yhteensä 144 innokasta lasta. Reissu PEUKKU toteutettiin toimintavuoden aikana Rovaniemen maalaiskunnan alueella taiteen keskustoimikunnan avustuksella. Käytännön järjestelyistä ja opetuksesta vastasivat Rovaniemen maalaiskunta ja käsityökoulu PEUKUN opettajat. Haasteena tulevaisuudelle on edelleenkin toiminnan vakinaistaminen ja rahoituksen järjestäminen.

3 3 Käsityökeskusten merkitys virikkeellisen toiminnan tarjoajana, sosiaalisen kanssakäymisen kohtaamispaikkana ja alueellisen kulttuurin ylläpitäjänä on kasvanut. Käsityökeskukset Kemissä, Pellossa, Rovaniemellä, Tervolassa ja Torniossa kehittivät toimintojaan alueellisista tarpeista lähtien yhteistyössä asiakkaiden, kuntien sekä sidosryhmien kanssa. Käsityökeskusten palvelujen kysyntää edistivät myös julkiset tiedotusvälineet lähinnä televisio, jossa käsityötekniikat ja käsillä tekeminen olivat runsaasti ja näyttävästi esillä. Nuorten osuus palvelujen käyttäjinä on myös selvästi lisääntynyt ja varsinainen neulomisja pesukonehuovutusbuumi näkyi lankojen myynnin lisäyksenä. TEKEMISEN ILOA -kampanjan kautta saatiin käsityökeskusten sekä kurssien käyttöön omia, raikkaita malleja sekä tekniikoita, joiden avulla vähemmänkin käsitöitä harrastanut on onnistunut lopputuloksessa. Lisäksi kampanja on tuonut uusia asiakkaita sekä lisännyt yhdistysten välistä yhteistyötä. Esitämme lämpimät kiitokset toimintavuodesta 2004 asiakkaillemme, kunnille sekä lukuisille sidosryhmille. 2. TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Järjestö on valtakunnallinen käsi- ja taideteollisuusalan neuvontajärjestö, jonka muodostavat valtakunnallisella tasolla Käsi- ja taideteollisuusliitto, aluetasolla 22 käsi- ja taideteollisuusyhdistystä ja 25 myymälää sekä paikallistasolla 15 käsi- ja taideteollisuuskeskusta ja 120 käsityökeskusta. Lapin käsi- ja taideteollisuus ry:llä on 5 käsityökeskusta ja käsi- ja taideteollisuusmyymälä. Käsityökeskukset sijaitsevat seuraavilla paikkakunnilla: Kemi, Pello,, Tervola, Tornio sekä myymälä LUHTI Rovaniemellä. Lapin käsi- ja taideteollisuus ry:n toiminta-ajatuksena on kehittää, tuottaa ja markkinoida asiakaslaatuisia tuotteita ja palveluita sekä säilyttää ja edistää käsillä tekemisen taitoja tarjoamalla tilat, välineet, materiaalit ja tarpeellinen neuvonta. Kantovoimatekijänä on lappilaisen luonnon ja perinteen sekä maantieteellisen sijainnin järkevä hyödyntäminen yhteistyössä yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Toiminnan tavoitteena on aikaansaada uutta, korkeatasoista ja alueelliseen kulttuuriin liittyvää käsi- ja taideteollisuutta. Toimintatapana on mm. alan edistäminen kehittämisprojektien avulla ja keskeisiä palvelumuotoja ovat henkilökohtainen ja ryhmäneuvonta, kurssit, kerhot, näyttelyt, tiedotustoiminta sekä liiketaloudellinen toiminta.

4 4 3. TULOSALUEET 3.1 Tulosalue 1 KÄSITYÖKULTTUURI Tavoite Rahoitus- ja toimintamallin kehittäminen maakuntaan suunnattuun lasten- ja nuorten käsityökouluun, reissu PEUKKUUN ja osallistuminen ajankohtaisiin näyttelyihin ja tapahtumiin. Toiminta Reissu PEUKKUA toteutettiin edelleen Rovaniemen maalaiskunnan alueella, mutta laajempaa hanketta asian kehittämiseksi ei toimintavuoden aikana pystytty käynnistämään. Kansainvälistä tuulahdusta yhdistyksen toimintaan saatiin Namibiasta, Ambomaalla järjestetyn korityöpajan tuloksista kootulla näyttelyllä sekä helmi- ja siemenkirjontapajalla. Toiminnanjohtaja osallistui käsityö- ja kulttuurimatkalle Namibiaan Matkan aikana järjestettiin työpaja, jonka tarkoituksena oli suunnitella uudenlaisia kori- ja keramiikkatuotteita vienti- ja matkailumarkkinoille. Namibialaiset käsityöläisnaiset, suomalaiset muotoilijat ja muotoilun opiskelijat sekä taideopiskelijat Windhoekista Namibiasta kohtasivat yhteisten materiaalien äärellä Ambomaalla. Nawa nawa näyttely koostui kuvista, tuotteista ja tarinoista, jotka liittyivät työpajaan sekä matkaan. Näyttely järjestettiin Rovaniemellä sekä lisäksi Helsingissä, Seinäjoella ja Jyväskylässä. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin helmi- ja siemenkirjontapaja, jossa opettajana toimi Melanie Harteveld-Becker Windhoekista. Yhteistyökumppaneita työpajassa, näyttelyn järjestämisessä ja matkalla olivat Taideteollinen korkeakoulu, Helsingin, Jyväskylän ja Lapin yliopistot, Matkailun yliopisto, Namibian kansallisgalleria, Namibian yliopisto sekä Suomen Windhoekin suurlähetystö. Käsityökeskukset ovat osallistuneet alueellisiin tapahtumiin sekä järjestäneet omia näyttelyitä. Käsityökulttuurin tulosalue toteutuu päivittäisessä käsityökeskusten toiminnassa ja liittyy tuotesuunnitteluun, tekniseen toteutukseen, tietotaidon vaihtoon jne. Yhdistys järjesti matkan Ouluun käsityömessuille ja matkalle osallistui 42 innokasta käsityön harrastajaa.

5 5 3.2 Tulosalue 2 KÄSITYÖTAIDOT Käsillä tekemisen tarve sekä arvostus ovat lisääntyneet, josta esimerkkeinä käsityömessujen suuri suosio sekä tiedotusvälineiden, etenkin TV:n, lähettämät käsityön tekemisestä kertovat ohjelmat. TV:n kautta leviävä julkisuus on tuonut myös uusia asiakkaita käsityökeskusten palvelujen pariin. Lasten- ja nuorten käsityökoulut ja -kurssit ovat edelleen erittäin suosittuja ja toimintavuoden aikana lisättiin tarjontaa kurssien sekä käsityökoulu PEUKUN kautta. Lähivuosien painopiste tulee olemaan edelleen lasten- ja nuorten käsityöpalvelujen kehittäminen. Tavoite Käsityökoulu PEUKUN opetusohjelman ja sisällön kehittämien taiteen perusopetuksen vaatimaan laajuuteen, Pellon käsityökoulun kehittämien yhteistyössä kansalaisopiston kanssa sekä koulutuksen ja työpajatoiminnan järjestäminen yhteistyössä kuntien kanssa alueellisista tarpeista lähtien. Toiminta Käsityökoulu PEUKUSSA käynnistettiin uutena aikuis PEUKKU, jatko PEUKKU ja kaksi uutta perus PEUKKU ryhmää. Opetusohjelmaa sekä sisältöä on ollut kehittämässä Hanna-Kaisa Männikkö Lapin yliopistosta. Hän on osallistunut Keski- Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:n järjestämään koulutukseen, jossa on laadittu opetusohjelma käsityökoulu PEUKULLE. Lasten kesäkursseille kesä PEUKKUUN osallistui ennätysmäärä 144 lasta. Aiheina olivat suositun kudonnan lisäksi huovutus ja kankaanpainanta ja opettajina toimivat vastaavat neuvojat sekä PEUKUN opettajat. Lyhyitä asiakas- ja teemakohtaisia kursseja on järjestetty työyhteisöille sekä kaikille avoimina kursseina, mutta kehittämisen painopiste on ollut käsityökoulu PEUKUN kehittämisessä. Pienillä paikkakunnilla yhteistyö sidosryhmien kanssa sekä palvelujen uudelleen miettiminen on ollut välttämätöntä toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Pellon ja Tervolan käsityökeskuksissa on järjestetty kurssitoimintaa yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Tervolan käsityökeskus hoitaa nuorten työpajan tekstiilityön ohjauksen sekä kansalaisopiston kudonnan. Neuvotteluissa on korostunut yhdistyksen neuvojien laaja asiantuntemus, kokemus sekä yhteistyön mahdollisuus. Käsityökeskukset ovat erikoistuneet seuraaville osaamisalueille: Pello Kemi Tervola Tornio käsityökoulu, kudonnan ja ompelun neuvontapalvelut, kurssiyhteistyö kansalaisopiston kanssa, verhoilu asiakaslähtöiset kudonnan neuvontapalvelut, tuotekehitys asiakaslähtöiset kurssi- ja kudonnan neuvontapalvelut, käsityökoulu PEUKKU, lasten- ja nuorten kesä PEUKKU kurssit, tuotekehitys puolinukkaraanujen tuotanto, markkinointi ja tuotekehitys, nuorten työpajatoiminta ja kansalaisopiston kudonta lasten- ja nuorten kesä PEUKKU kurssit, tornionjokilaaksolainen kulttuuri, asiakaslähtöiset kudonnan neuvontapalvelut, tuotekehitys

6 6 3.3 Tulosalue 3 KÄSITYÖELINKEINO Yhdistyksen elinkeinotoiminnan edistäminen tapahtuu etupäässä myymälä LUHDIN sekä erilaisten tapahtumien ja projektien kautta. Toimintavuoden tärkeimmät kehittämistoimenpiteet toteutettiin Incentive Innovaatiot projektin kautta. Incentive Innovatiot-projekti oli Lapin TE-keskuksen yritysosaston rahoittama koulutusprojekti, joka koostui käytännönläheisestä ja asiakaslähtöisestä tuotekehitystyöstä, koulutuksesta, markkinointijärjestelmän kehittämisestä sekä yrityskohtaisesta konsultoinnista. Projekti oli osa valtakunnallista Taito Innovaatiot hanketta, jota koordinoi Käsi- ja taideteollisuusliitto. Incentive Innovaatiot -projekti käynnistyi ja päättyi Projektin taustalla olivat käsityöyrittäjyyteen viime vuosina Lapissa suunnatut hankkeet ja selvitykset. Incentive Innovaatiot -projekti jatkoi luontevasti yhdistyksessä aikaisemmin toteutettuja hankkeita; yrittäjyyteen suunnattua Tuomarkki -hanketta, tuotesuunnitteluun ja sisältöön painottuvaa Tarinatuote- hanketta ja käsityömatkailuun erikoistunutta, kansainvälistä Eurotex -hanketta. Tavoite Incentive Innovaatiot -projektin tavoitteena on luoda verkosto, jossa käsityöyrittäjät tarjoavat organisoidun ja jatkuvasti kehittyvän markkinointijärjestelmän kautta tuotteita työsidonnaisia matkoja järjestäville yrityksille. Lähtökohtana hankkeelle ovat olleet kannustematkailuun liittyvät lahjatarpeet. Projektissa oli mukana 10 käsityöyritystä. Toiminta Projektin toiminta muodostui koulutuksesta, yrityskohtaisesta konsultoinnista, yhteisistä myyntitilanteista sekä tapaamisista matkailualan toimijoiden kanssa. Yksi keskeinen tavoite oli sähköisen markkinointityökalun kehittäminen. Lopputuloksena on projektin käsityöläisiä ja heidän tuotteitaan esittelevä Taikarumpu -sivusto internetosoitteessa Sivuston tarkoituksena on tuoda esille lappilaisia käsityöyrityksiä, heidän tuotteitaan, ajatuksiaan sekä osaamista. Koulutuspäivien tuloksena yritykset ovat saaneet rautaisannoksen tietoa incentivematkailun erityispiirteistä, matkamuistojen tuotesuunnittelun näkökulmasta sekä käsityöyrityksen yrityskuvasta ja taloudesta. Yrityskohtaiset konsultoinnit ovat antaneet täsmätietoa yrityksen ongelma-alueisiin. Kouluttajina ja konsultteina ovat toimineet matkailun, muotoilun ja yritystalouden ammattilaiset.

7 7 4. HALLINTO JA TALOUS 4.1 Kokoukset Yhdistyksen toimielimet ovat yhdistyksen kokous sekä johtokunta, joka toimii yhdistyksen hallituksena. Yhdistyksen varsinainen kokous pidettiin Rovaniemellä ja kokouksen puheenjohtajana toimi Tuulikki Lehmusvuori. Yhdistyksen johtokunta muodostui eri alojen asiantuntijoista ja johtokunnan kokouksia pidettiin 3. Johtokunta Puheenjohtaja Linnansaari Päivi, lehtori Varapuheenjohtaja Janger Juha, yrittäjä Jäsenet Airaksinen Maarit, sihteeri Kurttila Minna, suunnittelija Pelttari-Heikka Sari, toimittaja Ollila Taina, toimitusjohtaja Tervasmäki Ritva, rouva Välikangas Heli, yritysasiamies Rovaniemen maalaiskunta Rovaniemen maalaiskunta Tornio Pello Rovaniemen maalaiskunta 4.2 Jäsenistö Yhdistyksen jäsenistön muodostavat yksityiset henkilöt ja toimintavuoden jäsenmäärä oli Resurssit Henkilöstö Sassi Birgitta, toiminnanjohtaja Jankeri Katríina, erikoisneuvoja Harju Anne-Mai, vast. neuvoja Pello Hooli Vappu, vast. neuvoja Tornio Kesti Anna-Mari vast.neuvoja Kemi Nordlund Arja, kutoja Kemi Ranta Terttu, vast. neuvoja Tervola Incentive Innovaatiot hanke Kuukasjärvi Tuula, projektipäällikkö

8 8 Käsityökoulu PEUKKU Heikkinen Tuija Kautto-Seinäjokinen Tuija Työssäoppiminen Männikkö Hanna-Kaisa Ohinmaa Heli Työllistämistuella Lintula Tarja Pernu Tuula Takalo Meeri Pello Kurssiopettajat Karhu Pirjo Harjoittelijat Mustikka Sari Harri Marjaana Pello Väisänen Tuula-Riitta Tornio Lapin Kotiteollisuus Ky, Luhti Karhu Pirjo, myymälänhoitaja Karila Anne lauantai- ja kiireapulainen 4.4 Talous Yhdistyksen toiminta katettiin opetusministeriön ja kuntien tuella sekä oman toiminnan tuotoilla. Yhdistyksen varsinainen valtionapu oli ,00 euroa, toimintavuoden tulos oli ,05 ylijäämäinen ja taseen loppusumma oli ,60. Yhdistyksen rahoitusrakenne oli seuraava: omarahoitus 34 % OPM 43 % muu julkinen 23 %

9 9 LIITTEET Toimintatilastot Toimipisteiden vuosikoonti - Käsityötaidot; koulutus - Käsityötaidot; taiteen perusopetus (PEUKKU) - Käsityötaidot; kesä PEUKKU - Käsityöelinkeino; koulutus Toimipaikkaluettelo Tilinpäätös 2004