PUDASJÄRVEN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA. Pudasjärven kaupunki

Transkriptio

1 PUDASJÄRVEN Pudasjärven kaupunki

2

3 Sisällysluettelo: ALKUSANAT... 2 JOHDANTO... 3 LIIKENNEYMPÄRISTÖ... 4 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA... 6 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET... 8 LIIKENNEKASVATUSTYÖN VUOSITEEMAT TOIMINTASUUNNITELMA MATERIAALI LIIKENNEKASVATUKSEEN TIEDOTTAMINEN SEURANTA YHTEYSTIEDOT... 21

4 ALKUSANAT Kädessänne on Pudasjärven kaupungin päivitetty Liikennekasvatussuunnitelma. Kunnan velvoitteena on asukkaidensa hyvinvoinnista huolehtiminen. Olennainen osa hyvinvointia on arjen turvallisuudesta huolehtiminen. Palo- ja pelastustoimi, sairaankuljetus, rikoksentorjuntatyö sekä liikenneturvallisuussuunnittelu ovat kunnan välineitä huolehtia välittömästä arjen turvallisuudesta. Tällä liikennekasvatussuunnitelmalla pyritään vähentämään liikenneonnettomuuksia vaikuttamalla asukkaiden liikenneasenteisiin sekä - käyttäytymiseen ja liikenneympäristön kehittymiseen. Liikenneturvallisuussuunnittelulla kunnat ja Tiehallinto yhteistyöllä ohjaavat liikenneverkoston kehittämistä turvallisemmaksi. Ajantasaisilla suunnitelmilla on kokemustemme perusteella vaikutusta myös liikennehankkeiden ajoituksiin ja kohdentumiseen. Kiitos tästä kuuluu Tiehallinnolle. Liikennekasvatussuunnitelma antaa hyvän pohjan liikennekasvatustyölle. Liikennekasvatuksen teemat, ikäryhmittäiset opetuksen painopisteet ja sitoutuminen elinkaaren mittaiseen liikenneturvallisuustyöhön ovat välineitä pitää esillä liikenneturvallisuuden tärkeyttä. Liikenneturvallisuuskasvatuksen tavoitteena on muokata asenteitamme toiset huomioivaan turvallisempaan liikkumiseen. Tämä suunnitelma on tehty toteutettavaksi ja toivottavasti näemme sen vaikutuksia vähentyvinä liikenneonnettomuuksina. Toiset huomioiden teemme Pudasjärvestä turvallisemman. Pauli Harju kaupunginjohtaja 2

5 JOHDANTO Tämän liikennekasvatussuunnitelman tavoitteena on ollut päivittää vuonna 2000 laadittu liikennekasvatussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan eri hallintokuntien toimintasuunnitelmat ja määritetään seurantajärjestelmä kunnan liikenneturvallisuustyön jatkuvuuden varmistamiseksi. Suunnitelman päivittämisellä varmistetaan työn jatkuvuus ja se, että liikennekasvatustyö tavoittaa kaikki ikäryhmät. Suunnitelman päivittämisellä haetaan uusia mahdollisuuksia hallintokunnissa tehtävään liikenneturvallisuustyöhön. Työhön sitoutetaan kaikki Pudasjärven alueella toimivat eri hallintokuntien yksiköt. Liikennekasvatuksella annetaan valmiuksia turvalliseen liikkumisen osaamiseen ja asenteisiin painottuvalla työllä. Liikenneturvallisuustyön tulee tavoittaa kaikki ikäryhmät. Tärkeän perustan tulokselliselle liikennekasvatukselle antaa se, että eri organisaatioissa työskentelevillä on käytössään riittävä osaaminen ja työkalut. Tämä liikennekasvatussuunnitelma on osa vuonna 2005 käynnistynyt Pudasjärven liikenneturvallisuussuunnittelua. Liikenneturvallisuustyö koostuu liikennekasvatuksen ohella liikenneympäristön kehittämisestä. Työn kokoajana toimi Ramboll Finland Oy. 3

6 LIIKENNEYMPÄRISTÖ PUDASJÄRVELLÄ Pudasjärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan koillisosassa noin 100 km Oulusta Koillisen. Pudasjärvi sijaitsee Iijoen keskijuoksulla ja on pinta-alaltaan Oulun läänin laajin kunta. Tieverkkoa Pudasjärvellä on kilometriä, josta Tiehallinnon ylläpitämää tiestöä on 830 kilometriä. Kunnan tieverkkoa 47 ja yksityisteitä on puolestaan 590 kilometriä. Pudasjärven liikenteen tärkein väylä on Oulusta Kuusamoon kulkeva valtatie 20, joka on myös vilkas matkailuliikenteen käyttämä reitti. Ajoneuvoliikenteen ohella Pudasjärvellä on laajat reitistöt maasto- ja vesiliikennettä varten. Latujen ja polkujen ohella Pudasjärvellä on satoja kilometrejä kaupungin ja metsähallituksen ylläpitämiä kelkkailureittejä ja -uria. Ranua Posio Sarakylä Kokkokylä Rytinki Sarakylä Mt 862 Livo Syöte Taivalkoski Siurua Mt Mt Mt Mt Mt Mt Mt Mt Mt Mt 858 Kt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Pintamo Yli-Ii Mt Vt 20 Hirvaskoski PUDASJÄRVI Kipinä Mt Taipaleenharju Jaalanka Kt Kt Kt Mt Puhos Ylikiiminki Hetekylä Jaurakkajärvi Puolanka Pudasjärvi 4

7 Pudasjärven autoistumisaste on hieman alhaisempi kuin Suomessa keskimäärin. Henkilöautoja on rekisteröity Pudasjärvelle 4 112, mikä tekee autoistumisasteeksi 430 autoa / 1000 asukasta, kun valtakunnan keskiarvo on 458 / 1000 asukasta. Mopoja Pudasjärvelle on rekisteröity 359 ja moottorikelkkoja 901. Varsinkin moottorikelkkojen määrä on korkea. Pudasjärven asukasluku on noin asukasta, joista noin asuu keskustassa ja keskustan ympäristössä. Merkittävimpiä kyläkeskuksia Pudasjärvellä ovat Kipinä, Hetekylä, Taipaleenharju, Sarakylä, Rytinki, Puhos, Hirvaskoski ja Livo. Pudasjärven väestömäärä on viime vuosina laskenut. Väestö on siirtynyt haja-asutusalueelta keskustaajamaan ja edelleen suurempiin keskuksiin. Samanaikaisesti Pudasjärven väestö on myös ikääntynyt. Ikärakenteen muutos tuo osaltaan uusia haasteita liikenneturvallisuustyölle. Pudasjärven liikennettä lisää osaltaan matkailu ja mökkeilijät. Kesämökkejä Pudasjärvellä on noin Kuusamoon suuntautuva liikenne ja osa Lappiin suuntautuvasta liikenteestä kulkee Pudasjärven kautta. Tärkein matkailukohde Pudasjärvellä on Syötteen alue. Luonto- ja retkeilykohteita löytyy useita eri puolilta kuntaa. Pudasjärven teollisuudesta merkittävä osa on puunjalostusta. Puutavarakuljetukset lisäävät raskaan liikenteen määriä. Puutavarakuljetuksissa kuljetusreitit vaihtelevat, joten tiestön ohella myös kuljettajat ovat tärkeä liikenneturvallisuustyön kohde. Toinen merkittävä raskaan liikenteen kuljetusryhmä ovat turvekuljetukset Hetekylän ja Kipinän alueilta Ouluun. 5

8 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Pudasjärven liikenneturvallisuuden nykytilan analysointi perustuu Tiehallinnon ja Tilastokeskuksen onnettomuusaineistoon vuosilta Pudasjärvellä on viime vuosien aikana sattunut keskimäärin 50 liikenneonnettomuutta vuodessa, joista valtaosa on johtanut omaisuusvahinkoon. Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia on sattunut keskimäärin 15 vuodessa ja kuolemaan johtaneita yksi vuodessa. Onnettomuuksien määrä on viime vuosina hieman kasvanut Vuosi Kpl KUOLEMAAN JOHT. LOUKKAANTUMISEEN JOHT. OMAISUUSVAH. JOHT. Liikenneonnettomuuksien määrä Pudasjärvellä liikenneonnettomuuksia sattuu eniten sydän talven aikana joulukuun ja helmikuun välisenä aikana. Keväällä Pudasjärvellä sattuu vuodenajoista vähiten onnettomuuksia. Onnettomuuksien tapahtumakuukaudet poikkeavat jonkin verran valtakunnallisesta trendistä, jossa onnettomuudet painottuvat kesäkuukausiin. Pudasjärvellä onnettomuuksista suurin osa on ollut hirvionnettomuuksia (30 %). Toiseksi suurin ryhmä on yksittäisonnettomuudet (25 %), joiden osuus on hieman korkeampi koko maan keskimääräiseen arvoon verrattuna. Seuraavaksi suurimmat onnettomuusryhmät ovat risteämis- (9 %), kääntymis- (9 %) ja kohtaamis- (9 %) onnettomuudet. Myös peräänajoja on sattunut jonkin verran (7 %). Kevyen liikenteen onnettomuuksia (jalankulkija, pyöräilijä, mopoilija) on sattunut 25 eli noin 5 % onnettomuuksista. Onnettomuustyypeistä seurauksiltaan vakavimpia ovat olleet jalankulkija-, polkupyörä- ja mopedionnettomuudet, joista lähes kaikki onnettomuudet ovat olleet henkilövahinko-onnettomuuksia. Rekisteröidyt kevyen liikenteen onnettomuudet ovat yleensäkin vakavia, koska pienet kolhaisut eivät tule poliisin tietoon ja jalankulkija tai pyöräilijä on heikko osapuoli auton kanssa törmätessä. Risteämisonnettomuuksista joka kolmas on johtanut henkilövahinkoon, ja yksittäis-, ohitus- ja kohtaamisonnettomuuksista keskimäärin joka neljäs on johtanut henkilövahinkoon. Kohtaamisonnettomuuksista lähes joka kymmenes johtaa lisäksi kuolemaan. 6

9 Pudasjärvellä on 76 % onnettomuuksiin osallisista ollut miehiä ja 24 % naisia. Eniten onnettomuuksia on Pudasjärvellä sattunut nuorille, mikä on valtakunnallisestikin valitettavan tyypillistä. Myös muiden ikäryhmien henkilövahinkoonnettomuudet noudattavat Pudasjärvellä valtakunnan keskimääräistä tasoa. Kaikista onnettomuuksista on Pudasjärvellä ollut 11 %:ssa alkoholilla osuutta. kpl omaisuusvahinko loukkaantunut kuollut ikä Liikenneonnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma vuosina Liikenneonnettomuuksien yhteiskunnallisia menetyksiä voidaan karkeasti arvioida Tiehallinnon esittämien liikenneonnettomuuksien yksikkökustannusten avulla. Niiden perusteella Pudasjärvellä sattuvien liikenneonnettomuuksien yhteiskunnallinen kustannus on noin 5,74 miljoonaa euroa vuodessa, josta kunnan osuus on noin miljoona euroa vuodessa. Tyypillisiä piirteitä Pudasjärven onnettomuuksissa: nuoret riskiryhmä alkoholi mukana useissa onnettomuuksissa viikonloppuisin sattuu runsaasti onnettomuuksia hirvionnettomuudet yleisiä sydäntalvi vaarallisinta aikaa onnettomuuskustannukset n. 5,7 miljoonaa euroa vuodessa 7

10 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET Yleiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla laaditussa valtakunnallisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassaan vuosille on esitetty toimenpiteitä, joilla pyritään liikenneturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen (suunnitelma on imuroitavissa mm. ministeriön kotisivulta Suunnitelmassa on esitetty pitkän ajan liikenneturvallisuusvisio: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on luoda edellytykset liikennejärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle siten, että vuonna liikennekuolemien määrä olisi vuonna 2010 alle 250 ja 2025 kuolisi liikenteessä alle 100 ihmistä vuodessa Suunnitelman mukaisen liikenneturvallisuustavoitteen saavuttamiseksi koko maassa toteutetaan seuraavia toimenpiteitä: yhteistyön tehostaminen, kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen pääteillä, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden onnettomuuksien vähentäminen asutuskeskuksissa, nopeuksien hallinta, päihdeonnettomuuksien vähentäminen, ammattiliikenteen onnettomuuksien vähentäminen, kuljettajaopetuksen ja ajokorttiseuraamusten tehostaminen. Valtioneuvosto on hyväksynyt suunnitelman (periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta ) v toteutuma v asetettu tavoite v asetettu tavoite 500 Kuolleet Vuosi Liikennekuolemien valtakunnallinen vähentämistavoite vuosille 2010 ja 2025 (Liikenne- ja viestintäministeriö) 8

11 Vuonna 2004 laaditussa Oulun läänin liikenneturvallisuussuunnitelmassa Liikenneturvallisuustyön tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2010 on luotu läänin oma liikenneturvallisuusvisio: Oulun lääni on Suomen liikenneturvallisin alue vuonna 2010 Oulun tiepiirin liikenneturvallisuusohjelma korostaa liikenneturvallisuusyhteistyötä ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Tiepiiri sitoutuu liikenneturvallisuustavoitteeseen mm. olemalla aktiivinen kuntakohtaisissa liikenneturvallisuussuunnitteluissa, tehostamalla kevyen liikenteen liikenneturvallisuutta ja olemalla aloitteellinen taajamien alueellisten nopeusrajoitusten (40 km/h) toteuttamisessa. Tavoitteet Pudasjärvellä Liikenneturvallisuustyö jakaantuu kolmeen osaan: liikenneympäristön parantamiseen, tietojen, taitojen kehittämiseen ja liikenneturvallisuusmyönteisten asenteiden kehittämiseen sekä liikenteen ja ajoneuvojen kunnon valvontaan. Pudasjärven liikenneturvallisuustyön tavoitteet ovat: onnettomuuksien vakavuuden ja määrän vähentäminen (vuonna 2010 alle 5 henkilövahinko-onnettomuutta eikä yhtään liikennekuolemaa) turvallisuuden tunteen lisääminen liikenteessä Edellisten pohjalta lähivuosien liikenneturvallisuustyön keskeiset tavoitteet ovat: Eläinonnettomuuksien vähentäminen Nuorten liikenneturvallisuuden parantaminen Ajonopeuksien alentaminen Työmatkojen turvallisuuden parantaminen Koulumatkojen turvallisuuden parantaminen Edellytysten luominen esteettömään ja tasa-arvoiseen arkiliikkumiseen 9

12 LIIKENNEKASVATUSTYÖN VUOSITEEMAT Vuositeemoilla tarkoitetaan aiheita, joihin toiminnassa panostetaan erityisesti ko. vuoden aikana. Teemojen ympärille voidaan rakentaa hallintokuntien väliset yhteiset tapahtumat ja liikenneturvallisuudesta tiedottaminen. Vuositeemojen ympärillä voidaan toteuttaa myös muuta kuin suunnitelmassa esitettyä liikennekasvatustyötä. Liikenneturvallisuustyön pääteemoina vuorottelevat - kevyen liikenteen turvallisuus - moottoriajoneuvoliikenteen turvallisuus Eri hallintokunnat keskittyvät näihin teemoihin kukin tavallaan. Keinoja huomioida kevyt liikenne oman työn ohella ovat mm: Turvavälineiden käytön seuranta Turvavälineiden käyttökilpailut nuorille Mopokoulutus 10

13 Keinoja huomioida moottoriajoneuvoliikenne hallintokuntien liikenneturvallisuustyössä ovat mm.: Liikennekilpailut eri kohderyhmille Esimerkillisten autoilijoiden valinta / palkitseminen Autoilijoille suunnattu koulutus Tiedottaminen 11

14 TOIMINTASUUNNITELMAT Toimintasuunnitelmissa on määritelty säännöllinen ja vuosittain toistuva liikenneturvallisuustyö. Toimintasuunnitelmiin kirjattu liikenneturvallisuustyö on valmiuksien ylläpitämistä, työkalujen ylläpitämistä ja jokapäiväistä eri yksiköiden henkilöstön antamaa liikennekasvatusta. Toimintasuunnitelmissa määriteltyä liikennekasvatusta täydennetään hallintokuntien yhteisillä teemoilla, joihin tulisi sisältyä mahdollisuus kaikkien tahojen osallistumiseen. Myös eri tyyppisillä tapahtumilla voidaan täydentää suunnitelmiin kirjattua liikennekasvatusta. NEUVOLAT KOHDERYHMÄ ONGELMA TOIMENPIDE TOTEUTTAJA JA YHTEISTYÖTAHOT Äitiysneuvola Lapset Vanhemmat Henkilökunta Liikkuminen raskauden aikana Turvavälineiden käyttö Vanhempien antama esimerkki Materiaalin puute Valistaminen raskauden aikaiseksi liikkumisesta äitiysneuvolakäynneillä Turvavyön käytöstä valistaminen vanhempien kanssa keskusteltaessa Pyöräilykypärän käytöstä valistaminen vanhempien kanssa keskusteltaessa Vanhempien valistaminen esimerkkinä toimimisen merkityksestä eri tilaisuuksissa (neuvolat, päiväkodit, koulut) Materiaalin pitäminen ajan tasalla Neuvoloiden henkilökunta AJOITUS Jatkuva PÄIVÄHOITO KOHDERYHMÄ ONGELMA TOIMENPIDE TOTEUTTAJA JA YHTEISTYÖTAHOT -Valistusmateriaalin käyttö päivähoitolasten vanhemmat päivähoitolapset 4-6 vuotiaat esikouluikäiset lisäksi Turvavälineiden käyttö/ erityisesti turvaistuin ja turvavyö -Pyöräilykypärän käyttö/ -turvalliset pyöräilyreitit -näkyminen liikenteessä turvallinen tien ylitys/ koulumatka -Vanhempainillan aiheena turvavälineet/liikenneturvallisuus, lasten kuljettaminen turvallisesti Henkilökunnan hyvä esimerkki, tehtävät aiheesta, pyöräretkelle vain kypärä päässä, harjoitellaan turvallista pyörällä liikkumista saatujen heijastinliivien jakaminen myös perhepäivähoitoon turvallisesti tien yli aineiston käyttö, vanhempien valistaminen Päivähoidon henkilöstö vanhempainiltaan kouluttaja liikenneturvasta Päivähoidon henkilöstö Päivähoidon henkilöstö AJOITUS Jatkuva Henkilökunta Osaamisen ylläpito Liikenneturvan koulutus henkilökunnalle ja materiaalin esittely säännöllisin välein Päivähoidon johtaja yhteistyötahona Liikenneturva 12

15 KOULUT (PERUSOPETUS 1-9 luokka) KOHDERYHMÄ ONGELMA TOIMENPIDE TOTEUTTAJA JA AJOITUS YHTEISTYÖTAHOT 0-6 lk:t Kuljetuksien turvallisuus Koulukuljettajien koulutus Kunta 3 vuoden välein 0-1 lk:t Jalankulun turvallisuus 2-3 lk:t Polkupyöräilyn turvallisuus 4-6 lk:t Sääntöjen ja liikennemerkki en osaaminen tarkemmin 7-9 lk:t Mopoilu ja moottorikelkka ilu, asenne liikenteesä Oppilaiden vanhemmat Opettajat Oppilaiden kuljettaminen Osaamisen ylläpito Kouluautojen kuormaus- ja purkupaikkojen suunnittelu kouluilla ja kotipäässä Oppilaiden turvallinen nousu ja poistuminen koulukyydistä Turvallisen koulumatkan opettelu Jalankulkusääntöjen opettelu Jalankulkijan paikan opetteleminen Suojatiellä käyttäytymisen opettelu Heijastimen käytön edistäminen Jalankulkijaa koskevien liikennemerkkien opettelu Pyöräilykypärän käytön lisääminen Polkupyörän käytön ja hallinnan opettelu Pyöräilyn liikennesääntöjen opettelu Pyöräilijän paikan liikenteessä opettelu Pyöräilijältä vaadittavien liikennemerkkien opettelu Liikenneturvallisuustietouden (havainnointi nähden ja kuullen, eri ikäisten kanssaliikkujien tapojen opettelu ja olosuhteiden huomiointi) opettelu Ennakoivan ajotyylin opettelu pyöräillessä Asennekasvatus tietoa on toiminko sen mukaan Asennekasvatus tietoa on toiminko sen mukaan Kunta, koulu Kuljettajat, koulu Koti, koulu Koti, koulu Aina, kun tulee muutoksia Vuosittain Jatkuva Jatkuva Jatkuva Vuosittain Mopo- ja moottorikelkkakoulutus Poliisi yhteistyötahona Vuosittain Päihteettömyyden korostaminen Vuosittain vanhempien valistaminen Koulu, poliisi Vuosittain oppilaiden kuljettamisesta Vanhempien esimerkin Koulu, poliisi korostaminen Liikenneturvallisuuskoulutus Kunta, poliisi 3-5 vuoden Veso-päivien yhteydessä välein 13

16 VAPAA-AIKA TOIMI KOHDERYHMÄ ONGELMA TOIMENPIDE TOTEUTTAJA JA YHTEISTYÖTAHOT Liikunta- ja nuorisokerhoihin osallistuvat lapset ja nuoret Lapset ja nuoret Turvallinen reitti harrastuspaikoille. Pyöräilykypärän ja heijastimen käyttö Tiedottaminen kerhoissa ja seurojen järjestämissä harjoituksissa. Valistusmateriaalin käyttö Vapaa-aikatoimi sekä eri seurat ja järjestöt Vapaa-aikatoimen henkilöstö AJOITUS Jatkuva Hiihtoladut Turvalliset tienylitykset Latujen tarkastukset ja varoitukset, liikennemerkit oikeille paikoille Liikuntatoimi ja terveystarkastaja Keväisin ja syksyisin 14

17 TYÖIKÄISET KOHDERYHMÄ ONGELMA TOIMENPIDE TOTEUTTAJA JA YHTEISTYÖTAHOT Työmatkalaise t Työikäiset Raskas liikenne Tienkäyttäjät Työmatkojen tuoma liikenne Turvavälineiden käytön vähäisyys Hirvet / porot Kimppakyytien ja joukkoliikenteen käytön lisääminen mainostamalla asiaa / tiedottamalla Paikallisten reittien opettelu vaaranpaikkojen välttämiseksi keinoina vaaranpaikkakartoitukset työpaikoilla ja tiedottaminen paikallislehdessä sekä työpaikoilla Pyritään lisäämään heijastimen, pyörän valojen ja kypärän käyttöä valistamalla vanhempainilloissa ja päiväkodeissa sekä tiedottamalla lehdessä ja työpaikoilla. Hirvikolarien määrään vaikuttaminen tiedottamalla, raivaamalla näkemiä ja vaikuttamalla hirvikantoihin Paikallislehti, Liikenneturvallisuusryhmä Tiehallinto, kaupunki Paikallislehti, poliisi, Liikenneturva Riistanhoitoyhdisty s, metsästysseurat, Tiehallinto, kaupunki Moottorikelkat Reitistöt, lait ja asetukset Poliisi, Metsähallitus, kaupunki Turvallisuus, ammattitaito Päihteet ja huumaavat aineet Väsymys Markkinoidaan ennakoivan ajon kurssia suurille kuljetusyrityksille Valvonnan tehostaminen, tiedottamiskampanjat Koulutustilaisuuksissa, valvonnassa ja terveystarkastuksissa puututaan väsyneenä ajamiseen Liikenneturva, paikalliset ammattijärjestöt, kuljetusyritykset Poliisi, Liikenneturva, kaupunki Kaupunki, Liikenneturva, poliisi ja yritykset AJOITUS Alkaen 2008 parillisina vuosina Alkaen 2007 parittomina vuosina Alkaen 2008 parillisina vuosina Alkaen 2008 parillisina vuosina Alkaen 2008 parillisina vuosina 2007 ja 2009 Jatkuva 15

18 IÄKKÄÄT JA VAMMAISET KOHDERYHMÄ ONGELMA TOIMENPIDE TOTEUTTAJA JA YHTEISTYÖTAHOT Iäkkäät Vammaiset Toimintakyvyn säilyttäminen oikea apuvälineiden käyttö Heijastimen käyttö Turvavälineiden käyttö Pyöräilyn turvallisuus Liikkumismahdo llisuudet Autoilun turvallisuus Turvavälineide n käyttö Liikennekäyttä ytyminen Heijastimen käyttö Ennaltaehkäisevä työ toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja oikeat apuvälineet iäkkäiden tarpeisiin henkilökunta opastaa iäkkäitä apuvälineiden käytöstä ja turvallisuudesta. Kotihoito huolehtii osaltaan apuvälineiden kunnosta Kannustaminen heijastimen käyttöön Senioripiireissä valistetaan ja kannustetaan käyttämään pyöräilykypärää, pyörän valoja ja heijastinta Iäkkäiden ryhmätilaisuuksissa kiinnitetään huomiota turvavälineiden ohella tasapainoon, reaktioaikaan ja havainnointiin pyöräillessä Pidetään huolta mahdollisimman hyvistä joukkoliikennepalveluista Ryhmävalistuksessa valistetaan ajokykyyn liittyvistä kysymyksistä (terveydentila ja ajokyky) Ryhmävalitustyössä keskitytään konkreettisiin asioihin, kuten heijastimien ja kypärän käyttöön, pyörien kuntoon ja valoihin Liikennevalistus ohjaajan toimesta käytännön esimerkein yhdessä liikuttaessa Kannustaminen ja opastus heijastimien käyttöön, heijastimien jako työkeskuksen asiakkaille Avohuollon henkilöstö kotihoito ja tukipalvelut, fysioterapeutit Avoterveydenhuolto, fysioterapeutit, kotihoito Kotihoito ja tukipalvelut osana vanhustenviikon ohjelmaa Liikenneturva yhteistyötahona Liikenneturva yhteistyötahona Vaaranpaikka kartoituksena Vanhus- ja vammaisneuvoston kanssa Joukkoliikenne vastuuhenkilö Kotihoito yhteistyötahoina Liikenneturva ja järjestöt Liikenneturva yhteistyötahona Työkeskus Työkeskus Kohdennettuna tilaisuutena isoille asiakasryhmille Työkeskus AJOITUS Osa perustyötä, jatkuva prosessi Osa perustehtävää.jatkuva prosessi Eläkeläisjärje stöjen tilaisuudet Vuosittain toistuva Vuosittain toistuva Vuosittain toistuva Vuosittain toistuva Vuosittain toistuva Osana perustyötä jatkuva prosessi Vuosittain toistuva Autoilun turvallisuus Erityisesti mopoautot Yhteistyö liikenneturva/poliisi Kotihoidon henkilöstö Koulutus aiheenaan mm. ajokorttiasiat Liikenneturva 3-5 vuoden välein 16

19 TEKNINEN TOIMI KOHDERYHMÄ ONGELMA TOIMENPIDE TOTEUTTAJA JA YHTEISTYÖTAHOT Työntekijät Työmaat Huonosti liikkuvat Turvallisuus tiealueella työskennellessä Työmaiden turvallisuus Ympäristön esteettömyyden puutteet Huolehditaan työntekijöiden näkyvyydestä asianmukaisin heijastinliivein Tieturva kurssit ovat suoritettuna kunnan työntekijöillä ja urakoitsijoilla Ennakoivan ajon kurssin mainostaminen / järjestäminen henkilökunnalle Pidetään huoli kunnan omien työmaiden näkyvyydestä ja urakoitsijoiden työmaista valvomalla Huolehditaan, että tietyömailla on asiaankuuluvat liikennemerkit varoittamassa autoilijoita Yhteistyössä iäkäs kerhojen ja vammaisneuvoston kanssa kartoitetaan esteettömyyspuutteita ja korjataan niitä Kaupunki, Tieliikelaitos, paikalliset yrittäjät Kaupunki, Tieliikelaitos, paikalliset yrittäjät Kaupunki, Tieliikelaitos, paikalliset yrittäjät Kaupunki, paikalliset yrittäjät Kaupunki, paikalliset yrittäjät Kaupunki, Tiehallinto, vammais- ja eläkeläisjärjestöt AJOITUS Jatkuva Alkaen 2007 parittomina vuosina Jatkuva Alkaen 2007 parittomina vuosina 17

20 MATERIAALIA LIIKENNEKASVATUKSEEN Liikennekasvatusta antaville on olemassa useita materiaalilähteitä. Lähteistä saa materiaalia koulutusta ja valistusta varten, tietoa saatavilla olevista materiaalipaketeista sekä liikenneturvallisuusaiheisesta koulutuksesta. Tärkein linkki on Liikenneturvan kotisivu, jonka kautta löytää kootusti kaikki liikenneturvallisuusaiheiset sivustot. Liikenneturva (materiaalia, koulutustietoa, yleistä liikenneturvallisuustietoa, tilastoja, linkkilista) Ajoneuvohallintokeskus (liikennepelejä ja testejä, yleistä liikennetietoa, tilastoja) Tiehallinto (yleistä liikenneturvallisuustietoa) Liikenne- ja viestintäministeriö (valtion toimet liikenneturvallisuuden parantamiseksi, lainsäädäntö) Poliisi (kampanjamateriaalia liikenneturvallisuuden parantamiseksi) Lääninhallitus (Oulun läänin liikenneturvallisuussuunnitelma, kuntakortit) Liikennevakuutuskeskus (tietoa liikennevahingoista ja niiden korvaamisesta) Katukanava (Mahdollisuus antaa palautetta katuympäristöstä ja liikenneturvallisuudesta) 18

21 TIEDOTTAMINEN Liikennekasvatussuunnitelman toteuttaminen edellyttää jatkuvaa tiedottamista ja liikenneturvallisuuskysymysten esillä pitämistä. Osa toimintasuunnitelmaan kirjatuista tehtävistä on myös tiedottamista eri tiedotusvälineiden kautta. Liikennekasvatuksessa vastuu tiedottamisesta on kaikilla liikennekasvatusta antavilla tahoilla. Tiedottamisessa tärkeimpiä tahoja ovat paikalliset lehdet ja paikallisradiot, joihin voi juttujen takia olla vapaasti ja rohkeasti yhteydessä. Yhteydenpidossa puhelinsoitto on yleensä paras keino. Liikennekasvatusjuttujen esille tuominen paikallisessa lehdistössä voi edellyttää useita yhteydenottoja, mutta yleisesti liikenne on kuntalaisille kiintoisa uutisaihe. Yksi tärkeä työväline tiedottamisessa ovat vuositeemat, joiden ympärille on hyvä luoda liikenneturvallisuusryhmän yhteistä tiedottamista. Mitään sovittua tiedotusformaattia yhteydenpitoon ei ole syytä luoda. Sanallinen kuvaus aiheesta on usein riittävä pohja liikenneturvallisuusjutulle. Taustatietojen kuten tilastojen toimittaminen on monesti jutun teossa eduksi. Liikenneturvallisuussuunnitelma on Pudasjärven kaupungin kotisivuilla paikalliset tiedotusvälineet ovat parhaita yhteistyötahoja tiedottamisessa. Liikenneturvallisuustiedottamista varten tärkeimmät yhteystiedot ovat: Tiedotusvälineet Puhelin Sähköposti Kaleva Koillis Sanomat Iijokiseutu Yle / Oulu Radio ouluradio@yle.fi 19

22 SEURANTA Liikenneturvallisuussuunnitelman valmistuttua pyydetään lausunto kaupunginhallitukselta. Suunnitelma viedään tiedoksi lautakunnille ja muille tarvittaville tahoille. Kaupunginhallitus hyväksyy liikenneturvallisuussuunnitelman sekä vahvistaa liikenneturvallisuusryhmän. Pudasjärven liikenneturvallisuustyön seurannasta vastaa kaupunginhallituksen nimeämä liikenneturvallisuusryhmä. Ryhmä on koottu edustamaan kaikkia ikäluokkia ja hallintokuntia kunnassa. Liikenneturvallisuusryhmä kokoontuu vähintään 2 kertaa vuodessa. Kokouksiin kutsutaan mukaan tarpeelliset sidosryhmät. Seurantaryhmän kokouksien koollekutsujana toimii ryhmän puheenjohtaja. Seuranta tapahtuu siten, että eri organisaatioiden vastuuhenkilöt toimittavat alkuvuodesta raportit vuotuisesta liikenneturvallisuustyöstä seurantaryhmälle. Seurantaryhmä raportoi vuosittain tehdystä liikenneturvallisuustyöstä kaupunginhallitukselle. Seurannalla varmistetaan toimintasuunnitelman toteutuminen ja suunnitelman päivittäminen tarvittaessa. Seurannan avulla arvioidaan liikenneturvallisuustilannetta, vahvistetaan liikenneturvallisuustyön asemaa kunnassa ja sitoutetaan eri tahoja liikenneturvallisuustyöhön. Liikenneturvallisuusryhmä Pudasjärvellä: Pudasjärven kaupunki Ritva Kinnula Eija Haanela Jaana Rajala Irja Luokkanen Vesa Anttila Pekka Törrö Kerttu Lohilahti Jouni Piri Erkki Moilanen Sampo Laakkonen Sidosryhmät Esa Tauriainen, Tiehallinto Tarja Jääskeläinen, Tiehallinto Eero Kalmakoski, Liikenneturva Leo Oja, Oulun lääninhallitus Vesa Teivaanmäki, poliisi Mikko Nevakivi, Nevakivi Oy Timo Holmström, Autokoulu Kyytipojat 20

23 YHTEYSTIEDOT Pudasjärven kaupunki: puhelin sähköposti Ritva Kinnula Eija Haanela Jaana Rajala Sisko Loukusa Arja Kaivorinne Vesa Anttila Pekka Törrö Kerttu Lohilahti Jouni Piri Erkki Moilanen Sampo Laakkonen Poliisi Vesa Teivaanmäki Liikenneturva Eero Kalmakoski Tiehallinto Tarja Jääskeläinen Esa Tauriainen Oulun lääninhallitus Leo Oja Nevakivi Oy Mikko Nevakivi Autokoulu Kyytipojat Oy Timo Holmström

24