LIIKENNETURVALLISUUS YHTEINEN ASIAMME... 2 JOHDANTO... 3 LIIKENNEYMPÄRISTÖ... 4 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA... 6

Transkriptio

1 ROVANIEMEN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki 2007

2

3 Sisällysluettelo: LIIKENNETURVALLISUUS YHTEINEN ASIAMME... 2 JOHDANTO... 3 LIIKENNEYMPÄRISTÖ... 4 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA... 6 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET... 8 LIIKENNEKASVATUSTYÖN VUOSITEEMAT TOIMINTASUUNNITELMA MATERIAALI LIIKENNEKASVATUKSEEN TIEDOTTAMINEN SEURANTA YHTEYSTIEDOT Piirrokset: Katajarannan koulun oppilaat

4 LIIKENNETURVALLISUUS YHTEINEN ASIAMME Turvallisuus nousee yhä useammin esille mitä moninaisimmissa asiayhteyksissä. Turvallisuuden eri osa-alueilla on selkeä yhteytensä hyvinvointiimme ja elämänlaatuumme. Turvallisuus vaikuttaa yhä useammin myös moniin valintoihimme. Todellisuutta vastaava myönteinen mielikuva turvallisuudesta voi muodostua yhdeksi alueen vetovoimatekijäksi. Turvallisuuden kokonaisuus muodostuu lukuisista eri osatekijöistä. Liikenneympäristö ja liikenneturvallisuus ovat yksi merkittävä turvallisuuden osa-alue. Maakunnan pääkaupunki Rovaniemi on vilkas kaupan, hallinnon, palvelujen, matkailun ja liikenteen keskus, joten liikenneturvallisuudella on täällä oma tärkeä merkityksensä. Pitkät etäisyydet, lisääntyvät yksityiset ja julkiset palvelukeskittymät sekä kasvavat matkailijavirrat tuovat Rovaniemelle lisääntyviä liikennetarpeita ja uusia haasteita liikenneturvallisuuden kehittämiseen. Rovaniemen sisäinen väestökehitys eli keskuksen suuralueen väestömäärän kasvu aiheuttaa puolestaan taajamaliikenteen liikenneturvallisuuden parantamiselle omat vaatimuksensa. Viime vuosien tilastot kertovat, että liikenneonnettomuuksien määrä on Rovaniemellä hieman kasvanut. Näiden onnettomuuksien aineelliset kustannukset ovat huomattavat puhumattakaan niihin liittyvistä henkisistä kärsimyksistä. Arvioiden mukaan meillä pelkästään kaupungille aiheutuvat taloudelliset kustannukset ovat reilut kuusi miljoonaa euroa vuodessa. Liikenneturvallisuuden edistämiseksi tarvitsemme suunnitelmallisia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat sekä liikenneympäristöön että liikenteessä mukana oleviin. Me kaikki voimme vaikuttaa omalla liikennekäyttäytymisellämme niin omaan kuin toisten turvallisuuteen liikenteessä. Voidaan jopa sanoa, että meidän kaikkien tiedolliset ja taidolliset valmiutemme sekä asenteemme liikenteessä ovat usein avainasemassa. Vanha sanonta oppia ikä kaikki pitää hyvin paikkansa. Väestön elinkaari-malli sisältää ajatuksen, että samaa ikäryhmää edustavilla on sekä yhtäläisiä arkielämän tilanteita että samanlaisia palvelutarpeita. Myös liikennekasvatuksessa ja valistuksessa väestöryhmäpohjainen lähestymistapa palvelee parhaiten liikenneturvallisuuden edistämistä tuomalla toimintaan kaupunkilaisen eli asukkaan tärkeän näkökulman. Liikenneturvallisuus ja liikennekasvatus ovat meidän kaikkien, niin kaupunkilaisten, kaupunkiorganisaation kuin sidosryhmiemmekin, yhteisiä asioita. Toiminnan vaikuttavuus ja tuloksellisuus edellyttävät nykyisten hallintorakenteiden rajojen reipastakin ylittämistä. Uusien toiminnallisten yhteistyörakenteiden tulee lähteä yhteisestä tavoitteestamme parantaa liikenneturvallisuutta. Näin toimien liikenneturvallisuustyömme tavoitteilla ja suunnitelmilla on parhaat mahdolliset edellytykset toteutua. Matti Ansala 2

5 JOHDANTO Tämä on yhdistyneen Rovaniemen ensimmäinen liikennekasvatussuunnitelma. Liikennekasvatussuunnitelman on määrä ohjeistaa vuosien liikenneturvallisuustyötä. Tässä suunnitelmassa kuvataan eri hallintokuntien toimintasuunnitelmat ja määritetään seurantajärjestelmä kaupungin liikenneturvallisuustyön jatkuvuuden varmistamiseksi. Suunnitelma päivitetään kokonaisuudessaan liikenneympäristösuunnitelman laatimisen yhteydessä. Liikenneturvallisuusryhmä tekee suunnitelmaan tarvittavat päivitykset vuosittain. Liikennekasvatussuunnitelman tavoitteena on varmistaa työn jatkuvuus ja se, että liikennekasvatustyö tavoittaa kaikki ikäryhmät. Suunnitelmalla haetaan uusia mahdollisuuksia hallintokunnissa tehtävään liikenneturvallisuustyöhön. Työhön sitoutetaan kaikki Rovaniemen alueella toimivat eri hallintokuntien yksiköt. Liikennekasvatuksella annetaan valmiuksia turvalliseen liikkumisen osaamiseen ja asenteisiin painottuvalla työllä. Liikenneturvallisuustyön tulee tavoittaa kaikki ikäryhmät. Tärkeän perustan tulokselliselle liikennekasvatukselle antaa se, että eri organisaatioissa työskentelevillä on käytössään riittävä osaaminen ja työkalut. Tämä liikennekasvatussuunnitelma on toteutettu osana Lapin liikenneturvallisuustoimija -hanketta. Työn kokoajana toimi Ramboll Finland Oy. 3

6 LIIKENNEYMPÄRISTÖ ROVANIEMELLÄ Rovaniemi sijaitsee napapiirin molemmin puolin. Rovaniemen asutus on keskittynyt isolta osin Kemi- ja Ounasjokien varsille. Pinta-alaltaan Rovaniemi on Suomen suurin kaupunki. Tieverkkoa Rovaniemellä on 2055 kilometriä, josta Tiehallinnon ylläpitämää tiestöä on kilometriä. Kaupungin tieverkkoa 340 ja yksityisteitä on puolestaan 565 kilometriä. Näiden lisäksi kevyen liikenteen väyliä on 120 kilometriä. Rovaniemen liikenteen tärkein väylä on Suomen pääväylä valtatie 4. Ajoneuvoliikenteen ohella Rovaniemellä on laajat reitistöt maasto- ja vesiliikennettä varten. Latujen ja polkujen ohella Rovaniemellä on kaupungin ja metsähallituksen ylläpitämiä kelkkailu-uria sekä virallisia moottorikelkkareittejä. Rovaniemi 4

7 Rovaniemen autoistumisaste on hieman korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Henkilöautoja on rekisteröity Rovaniemelle , mikä tekee autoistumisasteeksi 473 autoa / 1000 asukasta, kun valtakunnan keskiarvo on 458 / 1000 asukasta. Mopoja Rovaniemelle on rekisteröity 1 542, moottoripyöriä ja moottorikelkkoja Varsinkin moottorikelkkojen määrä on korkea. Viimeisen viiden vuoden aikana on varsinkin 2-pyöräisten määrässä tapahtunut merkittävä muutos, sillä mopojen määrä on kaksinkertaistunut (770 vuonna 2001) ja moottoripyörien määrä lähes kaksinkertaistunut (916 vuonna 2001). Tilastotiedot ovat vuodenvaihteesta 2006/07 Rovaniemen asukasluku on yli asukasta, joista noin asuu keskustassa ja keskustan ympäristössä. Merkittävimpiä kyläkeskuksia Rovaniemellä ovat Muurola, Kivitaipale, Vanttauskoski, Vikajärvi, Sinettä, Meltaus, Hirvas, Rautiosaari ja Oikarainen. Rovaniemi on merkittävä koulutuskaupunki ja kaupungissa asuukin vakituisesti noin muissa kunnissa kirjoilla olevaa. Rovaniemen väestömäärä on viime vuosina kasvanut. Samanaikaisesti väestö on myös ikääntynyt. Ikärakenteen muutos tuo osaltaan uusia haasteita liikenneturvallisuustyölle. Rovaniemen liikennettä lisää osaltaan matkailu ja mökkeilijät. Kesämökkejä Rovaniemellä on noin Lapin tunturikeskuksiin suuntautuva liikenne kulkee isolta osin Rovaniemen kautta. Rovaniemi on myös itse ennen kaikkea napapiirin vuoksi tärkeä matkailukohde. Matkailijaliikenteen ohella Rovaniemen liikenteen erityispiirteinä voidaan pitää pitkää talvea ja runsasta maastoliikennettä josta turistit tuovat osansa. Myös hirvi- ja porokolarien määrä on varsin korkea. 5

8 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Rovaniemen liikenneturvallisuuden nykytilan analysointi perustuu Tiehallinnon ja Tilastokeskuksen onnettomuusaineistoon vuosilta Kokonaismäärät ovat Tilastokeskuksen aineistosta ja tarkemmat analyysit puolestaan Tiehallinnon aineistosta. Rovaniemellä on viime vuosien aikana sattunut keskimäärin 420 liikenneonnettomuutta vuodessa, joista valtaosa on johtanut omaisuusvahinkoon. Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia on sattunut keskimäärin 95 vuodessa ja kuolemaan johtaneita runsaat kaksi vuodessa. Onnettomuuksien määrä on viime vuosina hieman kasvanut Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahinko Liikenneonnettomuuksien määrä Rovaniemellä liikenneonnettomuuksia sattuu eniten sydäntalven aikana joulukuun ja helmikuun välisenä aikana. Keväällä Rovaniemellä sattuu vuodenajoista vähiten onnettomuuksia. Henkilövahinko-onnettomuuksia sattuu eniten kesäkuukausina. Henkilövahinko-onnettomuuksien tapahtumakuukaudet vastaavat valtakunnallisesta trendiä. Viikonpäivistä onnettomuuksia sattuu eniten perjantaisin ja lauantaisin. Myös henkilövahinko-onnettomuuksia sattuu eniten viikonloppuisin. Henkilövahinkoja Rovaniemellä on sattunut eniten risteämis- ja suistumismisonnettomuuksissa. Kaupungin alueella risteämisonnettomuudet ovat olleet selkeästi yleisimpiä, kun taas maalaiskunnan alueella suistumisonnettomuuksia on sattunut eniten. Onnettomuuksissa loukkaantuneista noin 70 % on ollut henkilöautossa joko kuljettajana tai matkustajana. jalankulkijoita tai pyöräilijöitä on ollut loukkaantuneista noin 20 %, mopoilijoita tai moottoripyöräilijöitä noin 5 % ja 5 % on kuulunut ryhmään muut (pakettiautot, kuorma-autot, traktorit ja maastoliikenne). Kevyen liikenteen onnettomuuksista noin 60% on sattunut polkupyöräilijöille, mikä on hieman keskimääräistä vähemmän. Mopokolarien määrä nousi merkittävästi vuonna Onnettomuusluokista yksittäis-, risteämis, kääntymis- ja peräänajoonnettomuuksien määrä on viime vuosina ollut selkeässä kasvussa. Kevyen lii- 6

9 kenteen onnettomuuksien määrä on puolestaan viimeisten kymmenen vuoden ajan vähentynyt. Vuonna 2005 sattui kuitenkin runsaasti varsinkin polkupyöräonnettomuuksia. Hirvionnettomuuksien määrä on huippuvuoden 2001 jälkeen ollut laskussa. Rovaniemellä on 67 % onnettomuuksien osallisista ollut miehiä ja 33 % naisia. Eniten onnettomuuksia on Rovaniemellä sattunut nuorille, mikä on valtakunnallisestikin valitettavan tyypillistä. Myös muiden ikäryhmien henkilövahinkoonnettomuudet noudattavat valtakunnan keskimääräistä tasoa. Kaikista onnettomuuksista on Rovaniemellä ollut 9 %:ssa alkoholilla osuutta. Raskas ajoneuvo on ollut osallisena 198 onnettomuudessa eli 13 % onnettomuuksista Omaisuusvahinko Loukkaantunut Kuollut Liikenneonnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma vuosina Liikenneonnettomuuksien yhteiskunnallisia menetyksiä voidaan karkeasti arvioida Tiehallinnon esittämien liikenneonnettomuuksien yksikkökustannusten avulla. Niiden perusteella Rovaniemellä sattuvien liikenneonnettomuuksien yhteiskunnallinen kustannus on noin 42,4 miljoonaa euroa vuodessa, josta kunnan osuus on noin 6,3 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnan osuus koostuu verotulojen ja työpanoksen menetyksestä, sosiaali- ja terveydenhuollon kuluista ja viranomaisten kuluista. Tyypillisiä piirteitä Rovaniemen onnettomuuksissa: nuoret riskiryhmä alkoholi mukana useissa onnettomuuksissa viikonloppuisin sattuu runsaasti onnettomuuksia yksittäis- ja risteämisonnettomuuksien määrä selvässä kasvussa kesä vaarallisinta aikaa onnettomuuskustannukset n. 6,3 miljoonaa euroa vuodessa 7

10 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET Yleiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla laaditussa valtakunnallisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassaan vuosille on esitetty toimenpiteitä, joilla pyritään liikenneturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen (suunnitelma on saatavissa mm. ministeriön kotisivulta Suunnitelmassa on esitetty pitkän ajan liikenneturvallisuusvisio: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on luoda edellytykset liikennejärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle siten, että vuonna liikennekuolemien määrä olisi vuonna 2010 alle 250 ja 2025 kuolisi liikenteessä alle 100 ihmistä vuodessa Suunnitelman mukaisen liikenneturvallisuustavoitteen saavuttamiseksi koko maassa toteutetaan seuraavia toimenpiteitä: yhteistyön tehostaminen, kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen pääteillä, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden onnettomuuksien vähentäminen asutuskeskuksissa, nopeuksien hallinta, päihdeonnettomuuksien vähentäminen, ammattiliikenteen onnettomuuksien vähentäminen, kuljettajaopetuksen ja ajokorttiseuraamusten tehostaminen. Valtioneuvosto on hyväksynyt suunnitelman (periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta ) v toteutuma v asetettu tavoite v asetettu tavoite 500 Kuolleet Vuosi Liikennekuolemien valtakunnallinen vähentämistavoite vuosille 2010 ja 2025 (Liikenne- ja viestintäministeriö) Vuonna 2007 laaditussa Lapin läänin liikenneturvallisuussuunnitelmassa on luotu läänin oma liikenneturvallisuusvisio: 8

11 Kenenkään Lapin teillä liikkuvan ei tarvitse joutua vakavan liikenneonnettomuuden uhriksi. Asetettu visio sisältää sekä fyysisen turvallisuuden että koetun turvallisuuden. Lähtökohtana on, että kaikki tienkäyttäjät noudattavat asetettuja sääntöjä eikä Lapin teillä liikkuvan tarvitse kokea oloaan turvattomaksi. Keskeisenä toimintaajatuksena liikenneturvallisuuden edistämisessä on yhteistyö, jota toteutetaan ensisijaisesti läänin liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan avulla. Visio voi siis toteutua vain siten, että kaikki yhdessä sitoutuvat asetettuihin tavoitteisiin. Tämä koskee niin poliittisia päätöksentekijöitä, viranomaisia, järjestöjä kuin yksittäisiä tienkäyttäjiäkin. Tiehallinnon liikenneturvallisuusohjelma korostaa liikenneturvallisuusyhteistyötä ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Tiehallinnon keinoja liikenneturvallisuuden parantamiseen ovat ensisijaisesti nopeusrajoituksien tarkistaminen sekä pienet ja tehokkaat toimenpiteet. Tavoitteet Rovaniemellä Liikenneturvallisuustyö jakaantuu kolmeen osaan: tietojen, taitojen kehittämiseen ja liikenneturvallisuusmyönteisten asenteiden kehittämiseen, liikenteen ja ajoneuvojen kunnon valvontaan ja liikenneympäristön parantamiseen. Rovaniemen liikenneturvallisuustyön päätavoite on: Rovaniemen liikenneturvallisuustilanne on parempi kuin Suomessa keskimäärin Edellisten pohjalta lähivuosien liikenneturvallisuustyön keskeiset tavoitteet ovat: Nuorten liikenneturvallisuuden parantaminen Ajonopeuksien alentaminen Työmatkojen turvallisuuden parantaminen Koulumatkojen turvallisuuden parantaminen Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen Taajamaliikenteen turvallisuuden parantaminen 9

12 LIIKENNEKASVATUSTYÖN VUOSITEEMAT Vuositeemoilla tarkoitetaan aiheita, joihin toiminnassa panostetaan erityisesti ko. vuoden aikana. Teemojen ympärille voidaan rakentaa hallintokuntien väliset yhteiset tapahtumat ja liikenneturvallisuudesta tiedottaminen. Vuositeemojen ympärillä voidaan toteuttaa myös muuta kuin suunnitelmassa esitettyä liikennekasvatustyötä. Eri hallintokunnat keskittyvät näihin teemoihin kukin tavallaan. Suunnitelmassa on esitetty teemat vuosille Vuodesta 2010 eteenpäin liikenneturvallisuusryhmä nimeää syksyisin seuraavan vuoden vuositeeman liikenneturvallisuustyölle. Vuosi 2007 Mopoilu Mopojen määrä on jyrkässä kasvussa. Samanaikaisesti mopo-onnettomuuksien määrä on myös kasvanut. Vuonna 2007 keskitytään myös valtakunnan tasolla sekä Lapin läänissä mopo-onnettomuuksien vähentämiseen. Esimerkkejä keinoista, joilla mopoilun turvallisuuteen voidaan vaikuttaa, ovat: Mopokoulutus nuorille Mopoille sallittujen reittien selvittäminen ja suunnittelu Vanhempien valistaminen eri tavoin mopoilusta Tiedottaminen tiedotusvälineissä Mopon huomioiminen liikenteessä muiden tienkäyttäjien näkökulmasta Yläluokilla mopoilun pitäminen esillä ja materiaalin tarjoaminen 10

13 Vuosi 2008 Iäkkäiden liikenneturvallisuus Ikäihmisten määrä on kasvamassa ja Rovaniemellä ikäihmisten liikenneonnettomuuksien määrä on kasvamassa. Vuoden 2008 aikana keskitytään eri tavoin ikäihmisten turvallisuuden parantamiseen. Esimerkkejä keinoista huomioida ikäihmisten turvallisuus: Turvavälineiden käytön edistäminen Oman toimintakyvyn tunteminen liikenteessä Vaaranpaikkojen kartoittaminen Esteettömyyden huomioiminen liikennesuunnittelussa Vuosi 2009 Koulumatkojen liikenneturvallisuus Liikenteen lisääntyminen ja asutuksen harveneminen maaseudulla lisää vuosi vuodelta koulumatkojen mahdollisia vaaranpaikkoja. Vuoden 2009 aikana on määrä keskittyä koulumatkojen turvallisuuden turvaamiseen. Esimerkkejä keinoista huomioida koulumatkojen liikenneturvallisuus: Oman koulumatkan osaaminen Turvavälineiden käytön edistäminen Vaaranpaikkojen tunnistaminen Koulukuljetuksien turvallisuudesta huolehtiminen 11

14 TOIMINTASUUNNITELMAT Toimintasuunnitelmissa on määritelty säännöllinen ja vuosittain toistuva liikenneturvallisuustyö. Toimintasuunnitelmiin kirjattu liikenneturvallisuustyö on valmiuksien ylläpitämistä, työkalujen ylläpitämistä ja jokapäiväistä eri yksiköiden henkilöstön antamaa liikennekasvatusta. Toimintasuunnitelmissa määriteltyä liikennekasvatusta täydennetään hallintokuntien yhteisillä teemoilla, joihin tulisi sisältyä mahdollisuus kaikkien tahojen osallistumiseen. Myös eri tyyppisillä tapahtumilla voidaan täydentää suunnitelmiin kirjattua liikennekasvatusta. PÄIVÄHOITO JA NEUVOLAT (VASTUUHENKILÖ: RISTO DAVIDILA) Kohde ryhmä Esiopetus Toimintamalli Turvallinen liikkuminen jalankulkijana yhdessä esikouluryhmäni kanssa Vuodenaikojen vaihteluiden huomioiminen liikenteessä turvavälineiden käytön opettelu Ajoitus Osana toimintaa vuodenajan mukaan Vastuuhenkilö Yhteistyötahot Päivähoidon henkilökunta, Liikenneturva, poliisi 4-6 vuotiaat Liikennemerkkien opettelu leikin ja retkien yhteydessä Kevyen liikenteen väylillä liikkumisen opettelu retkien yhteydessä. Keskustellaan liikkumisesta. Osana toimintaa 2-4 vuotiaat Kaikki 0-2 vuotiaat Henkiökunta Opetetaan lapselle leikkipaikan ja Aina hoitovuoden liikenteen välinen ero alkaessa Vanhempien malli oikeasta liikkumisesta, niin henkilökunnan kuin vanhempien osalta. Vanhempien valistaminen henkilökohtaisissa kontakteissa ja vanhempainilloissa Lapsen kuljettaminen hoitoon ja hoidosta Vanhempien valistaminen lapsien kuljettamisessa ja esimerkkinä olemisesta. Paikkoja voivat olla vanhempainillat ja henkilökohtaiset tapaamiset Koulutustason ylläpito ja materiaalin pitäminen ajantasalla Syksyn vanhempainilta Syksyn vanhempainilta Materiaali tarkistetaan joka syksy, koulutus keväisin joka 5. vuosi 12

15 KOULUT (VASTUUHENKILÖT: ANTTI LASSILA JA JORMA KAUTTIO) Kohde ryhmä Toimintamalli Ajoitus Vastuuhenkilö Yhteistyötahot 0-2 lk 3-4 lk 5-6 lk 7-8 lk 9 lk Opettajat Koulukuljetukset Turvallisen koulumatkan opettelu jalan ja matkustajana Turvallinen pyöräily lähiympäristössä Turvavälineiden käytön opettelu Talvileikit turvalliseksi (leikit ja leikkipaikat) Pyöräilytason mittaus (fillarikisa) Jalankulkijan paikka Opetellaan liikenteen vaarat ja vaaranpaikat Pyöräilyn turvallisuusohjeiden opettelu. Pyörän paikka liikenteessä. Yhteiset pelisäännöt turvavälineiden käytöstä koskien myös opettajia Liikenteen vaarojen opettelu liittyen ihmisiin, ajoneuvoihin, olosuhteisiin ja keliin Päihdevalistuksen aloittaminen Ensiavun alkeet Turvallisen ja joustavan liikkumisen opettelu Uuden koulun liikennekäyttäytymisen opettelu (uusi koulumatka) Mopoilu, moottorikelkkailun ja vesiliikenteen sääntöjen opettelu Oman vastuun korostaminen liikenteessä Liikenneasenteiden opettaminen Liikenneturvallisuuden parantamiskeinojen opettelu Ensiapukoulutus Liikennesuunnittelu (oppilastyönä oman koulupihan liikenneturvallisuussuunnitelma) Liikenneturvallisuuskoulutuksen ajantasaisuus Liikenneturvallisuusmateriaalin pitäminen ajan tasalla Kouluauton kuljettajien koulutus säännöllisin väliajoin Pyritään siihen, että kaikkien oppilaiden koulumatka on turvallinen Vanhempia valistetaan säännöllisesti lasten kuljettamisesta Syksyin käydään läpi perusteet Käytännön liikennekasvatustyö vuodenajan mukaan vaihtuen Teematapahtumat painottuvat kevääseen Koulut (koulunjohtaja/rehtori) Yhteistyössä Liikenneturvan, poliisi ja järjestöjen kanssa 13

16 NUORISOTOIMI (VASTUUHENKILÖ: ARTO RYTILAHTI) Kohde ryhmä Nuoret Toimintamalli Kullakin nuorisotilalla vuosittain tapahtuma, jossa liikenneturvallisuusteema mukana Henkilökohtaisissa kontakteissa korostetaan turvavälineiden käyttöä ja omaa vastuuta liikenteessä Osallistuminen liikunta- ja kokoontumispaikkojen suunnitteluun Liikennevalistusmateriaalin pitäminen esillä nuorisotiloissa Ajoitus Toiminta jatkuvaa teemat vaihtuvat vuodenajan mukaan Mopoteema painottuu kevääseen Materiaali tarkistetaan alkuvuodesta ja toimitetaan sen jälkeen sidosryhmille Vastuuhenkilö Yhteistyötahot Nuorisotyöntekijät Yhteistyö tapauskohtaisesti poliisin, Liikenneturvan kanssa Mopoilun turvallisuus keinoina mopojen kunnon tarkkailu, tiedottaminen ja tapahtuma Järjestöt Tilojen varaaminen autojen / mopojen / pyörien kunnostamiseen sekä mahdollisesti kurssien järjestäminen Liikenneturvallisuusmateriaalin välittäminen järjestöille 14

17 TYÖIKÄISET (VASTUUHENKILÖ: REINO KILPELÄ) Kohde ryhmä Toimintamalli Ajoitus Vastuuhenkilö Yhteistyötahot Työnantajat Kaikki kuntalaiset Työnantajien kannustaminen ja herättely liikenneturvallisuuden parantamiseen tarjoamalla kurssitarjontaa ja materiaalia Informaation jakaminen työpaikoilla ja yleisötapahtumissa Liikenneturvallisuusinformaation jakaminen kirjastojen, järjestöjen ja tiedotusvälineiden kautta Työpaikoille suunnattu tiedotus pai- Työsuojeluvastaava nottuu alkuvuoteen informaation jako teemojen mukaan 15

18 IÄKKÄÄT (VASTUUHENKILÖ: MARJA-TERTTU NOROKORPI) Kohde ryhmä Toimintamalli Ajoitus Vastuuhenkilö Yhteistyötahot Iäkkäät Koulutustapahtumia iäkäskerhojen ja järjestöjen kautta Vanhusneuvosto, vammaisneuvosto tai muu vastaava järjestö ottaa kantaa liikenteen ongelmiin Koulutustapahtumat painottuvat syksyyn Henkilökunta Liikenneturvallisuuden huomioiminen asiakaskontakteissa (tarkistetaan mm. heijastimet vaatteista, potkukelkoista ja rollaattoreista sekä liukuesteet) Ajokorttiasiat esille henkilökohtaisissa tapaamisissa sekä luento iäkkäille Henkilöstön koulutustason pitäminen ajan tasalla Henkilöstön koulutus joka 3. vuosi 16

19 MATERIAALIA LIIKENNEKASVATUKSEEN Liikennekasvatusta antaville on olemassa useita materiaalilähteitä. Lähteistä saa materiaalia koulutusta ja valistusta varten, tietoa saatavilla olevista materiaalipaketeista sekä liikenneturvallisuusaiheisesta koulutuksesta. Tärkein linkki on Liikenneturvan kotisivu, jonka kautta löytää kootusti kaikki liikenneturvallisuusaiheiset sivustot. Liikenneturva (materiaalia, koulutustietoa, yleistä liikenneturvallisuustietoa, tilastoja, linkkilista) Ajoneuvohallintokeskus (liikennepelejä ja testejä, yleistä liikennetietoa, tilastoja) Tiehallinto (yleistä liikenneturvallisuustietoa) Liikenne- ja viestintäministeriö (valtion toimet liikenneturvallisuuden parantamiseksi, lainsäädäntö) Poliisi (kampanjamateriaalia liikenneturvallisuuden parantamiseksi) Lääninhallitus (Lapin läänin liikenneturvallisuussuunnitelma, kuntakortit) Liikennevakuutuskeskus (tietoa liikennevahingoista ja niiden korvaamisesta) Katukanava (Mahdollisuus antaa palautetta katuympäristöstä ja liikenneturvallisuudesta) 17

20 TIEDOTTAMINEN Liikennekasvatussuunnitelman toteuttaminen edellyttää jatkuvaa tiedottamista ja liikenneturvallisuuskysymysten esillä pitämistä. Osa toimintasuunnitelmaan kirjatuista tehtävistä on myös tiedottamista eri tiedotusvälineiden kautta. Liikennekasvatuksessa vastuu tiedottamisesta on kaikilla liikennekasvatusta antavilla tahoilla. Tiedottamisessa tärkeimpiä tahoja ovat paikalliset lehdet ja paikallisradiot, joihin voi juttujen takia olla vapaasti ja rohkeasti yhteydessä. Yhteydenpidossa puhelinsoitto on yleensä paras keino. Liikennekasvatusjuttujen esille tuominen paikallisessa lehdistössä voi edellyttää useita yhteydenottoja, mutta yleisesti liikenne on kuntalaisille kiintoisa uutisaihe. Yksi tärkeä työväline tiedottamisessa ovat vuositeemat, joiden ympärille on hyvä luoda liikenneturvallisuusryhmän yhteistä tiedottamista. Mitään sovittua tiedotusformaattia yhteydenpitoon ei ole syytä luoda. Sanallinen kuvaus aiheesta on usein riittävä pohja liikenneturvallisuusjutulle. Taustatietojen kuten tilastojen toimittaminen on monesti jutun teossa eduksi. Liikenneturvallisuussuunnitelma on Rovaniemen kaupungin kotisivuilla paikalliset tiedotusvälineet ovat parhaita yhteistyötahoja tiedottamisessa. Liikenneturvallisuustiedottamista varten tärkeimmät yhteystiedot ovat: Tiedotusvälineet Puhelin Sähköposti Lapin Kansa Uusi Rovaniemi Roi Press Yle / Lapin Radio lapinradio@yle.fi Radio Rovaniemi toimitus.lapinklubi@pp.inet.fi 18

21 SEURANTA Suunnitelma viedään tiedoksi lautakunnille ja muille tarvittaville tahoille. Kaupunginhallitus hyväksyy liikenneturvallisuussuunnitelman, vahvistaa liikenneturvallisuusryhmän sekä nimeää edustajansa liikenneturvallisuusryhmään. Liikenneturvallisuustyötä tehdään useilla tasoilla. Tässä suunnitelmassa on määritelty ennen kaikkea Rovaniemen liikenneturvallisuusryhmän toiminta. Kuntaryhmän rooli on liikenneturvallisuustyön kentässä yksi keskeisimmistä, koska kunnassa tehtävä työ näkyy kuntalaisten arjessa. Vastuu työn ulottamisesta kaikkia kuntalaisia koskevaksi on hallintokuntien vastuuhenkilöillä, jotka pitävät yhteyttä ja vastuuttavat omassa hallintokunnassaan työskenteleviä käytännön liikenneturvallisuustyötä tekeviä. Malli liikenneturvallisuustyön organisaatiosta Rovaniemellä on esitetty alla. Poliisi Päivähoito LÄÄNIN TASON LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ Ohjeistus ja seuranta Liikenneturva Tiehallinto Lääninhallitus ROVANIEMEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄ Koulutus Nuoriso Työikäiset Iäkkäät Liikkuva poliisi Tekninen Päivähoito Perhe päivähoito Neuvolat Esiopetus Perus opetus 2. asteen opetus Nuoriso palvelut Vapaa-aika palvelut Liikunta palvelut Seurat ja järjestöt Työterveys Työsuojelu Iäkkäiden palvelut Liikenne Kaavoitus Vammaispalvelut Kunnossapito Kunnallistekniikka Liikenneturvallisuustyön organisaatio Rovaniemellä Rovaniemen liikenneturvallisuustyön seurannasta vastaa kaupunginhallituksen nimeämä liikenneturvallisuusryhmä. Ryhmä on koottu edustamaan kaikkia ikäluokkia ja kaupungin palvelukeskuksia. Liikenneturvallisuusryhmä kokoontuu vähintään 2 kertaa vuodessa. Kokouksiin kutsutaan mukaan tarpeelliset sidosryhmät. Seurantaryhmän kokouksien koollekutsujana toimii ryhmän puheenjohtaja. Kukin liikenneturvallisuusryhmän jäsen vastaa oman vastuualueensa suunnitelman seurannasta. Vastuuhenkilöt toimittavat alkuvuodesta raportit vuotuisesta liikenneturvallisuustyöstä Liikenneturvallisuusryhmälle. Liikenneturvallisuusryhmä käsittelee raportit keväällä, saattaa tiedoksi tehdyn liikenneturvallisuustyön lautakunnille ja vahvistaa vuosisuunnitelman. 19

22 Seurannalla varmistetaan toimintasuunnitelman toteutuminen ja suunnitelman päivittäminen tarvittaessa. Seurannan avulla arvioidaan liikenneturvallisuustilannetta, vahvistetaan liikenneturvallisuustyön asemaa kunnassa ja sitoutetaan eri tahoja liikenneturvallisuustyöhön. Liikenneturvallisuusryhmä Rovaniemellä: Rovaniemen kaupunki Lauri Sääskilahti Pentti Kiistala Risto Davidila Jorma Kauttio Antti Lassila Arto Rytilahti Reino Kilpelä Marja-terttu Norokorpi Sidosryhmät Kalervo Niva, Tiehallinto Erkki Hulkko, Tiehallinto Petri Niska, Liikenneturva Heikki Hirttiö, Lapin lääninhallitus Timo Hinno, poliisi Rauno Pätsi, liikkuva poliisi 20

23 YHTEYSTIEDOT Rovaniemen kaupunki: puhelin sähköposti Lauri Sääskilahti Pentti Kiistala Risto Davidila Jorma Kauttio Antti Lassila Arto Rytilahti Reino Kilpelä Marja-Terttu Norokorpi Poliisi Timo Hinno Rauno Pätsi Liikenneturva Petri Niska Tiehallinto Erkki Hulkko Kalervo Niva Lapin lääninhallitus Heikki Hirttiö