SULKANEN. vanhat piirustukset herättivät kiinnostuksen. puuvene. Lahdessa päiväpursi saa linjoikseen Sulkaveneen kauniit linjat

Transkriptio

1 Lahdessa päiväpursi saa linjoikseen Sulkaveneen kauniit linjat SULKANEN vanhat piirustukset herättivät kiinnostuksen Vene on rakennettu lähes sulkaveneen piirustusten mukaisesti. Vene on limilautainen kuten sulkavenekin. Kanneksi tulee ohut vaneri, jonka päälle on tarkoitus tehdä männystä rimakansi. 54

2 Lahden koulutuskeskus Salpauksessa on kuluneena talvena rakennettu kolmea purjevenettä, jotka perustuvat Puuvenelehden aiemmassa numerossa tarkemmin esittelemään pieneen painokölillisen Sulka -venetyyppiin. Sulkaveneen esikuva Stjärnbåt on suunniteltu Ruotsissa 1913, ollen verrattain vanha venemalli. Lähes satavuotta vanhoille rungon linjoille on löytynyt uusi käyttötarkoitus päiväpurtena. tata Sulka-luokan veneiksi, vaan niistä tehdään retkeilykäyttöön tarkoitettuja päiväpursia. Rakentajakolmikko pohjaa rakentamisensa kuitenkin sulkaveneen piirustuksiin. He aikovat tehdä veneiden rikin kuitenkin Sulka-luokan 1960 luvun lopun piirustusten mukaan (piirustus vieressä). Traileroitavaa päiväretkivenettä rakentamassa Martti Tulokas on työskennellyt aiemmin koneistajana. Puuveneiden rakentaminen oli kuitenkin kiinnostanut jo kauan, ja sopivan hetken tultua hän päätti jättäytyä opintovapaalle ja lähteä opiskelemaan veneen veistämistä. Aikaisemmin kosketusta puuveneiden rakentamiseen Tulokkaalle oli tul- Teksti ja kuvat Henrik Frondelius n Koululta löytyneet piirustukset nostivat opiskelijoiden innostuksen sulkaveneen mallia kohtaan. Vene oli kooltaan juuri sopiva päivän kestäviin retkiin. Vene oli myös linjoiltaan kaunis. Sulkaveneen alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut nuorison opetusvene luvuilla, jolloin Sulka on ollut myös aktiivinen kilpaluokka Suomessa. Luokka ei kuitenkaan ole kilpaillut enää pitkään aikaan. Lahdessa nyt rakenteilla olevissa veneissä tekijät ovat päätyneet tekemään veneissään omia, alkuperäisistä piirustuksistä poikkeavia, ratkaisujaan. Esimerkiksi painoköli toteutetaan veneissä osin alkuperäisestä poiketen. Nyt rakenteilla olevia veneitä ei ole tarkoitus mi- Martti Tulokas rakentaa venettä itse sahaamistaan laudoista. Veneestä on tarkoitus tulla traileroitava päiväpurjevene. Veneeseen tulee vanerikansi, jonka päälle tehdään rimakansi. 55

3 Ensin ollut ajatuksia pienestä fiskarista, kunnes Sulkaveneen piirustukset kiinnittivät huomion. lut Heinolassa järjestetyn kansalaisopiston kurssin kautta. Tulokas oli veistänyt koulussa ensiksi soutuveneen haapalaudoista. Sen jälkeen oli vuorossa ollut rimakanootin rakentaminen. Uutta projektia suunnitellessa oli ensin ollut ajatuksia pienestä fiskarista, kunnes Sulkaveneen piirustukset kiinnittivät huomion. Sulkavene oli trailerointia ajatellen juuri sopivan kokoinen. Lisäksi Tulokas kaavailee tulevaan purteensa myös mastonkaatojärjestelmää. Vene rakennetaan omista laudoista Veneen lautatarpeet on Tulokas sahannut itse omalla sahalla. Veneen rakentaminen oli ehtinyt pisimmälle rakentajakolmikon veneistä. Hän aloitti veneensä rakentamisen kolmikosta ensimmäisenä. Veneen on tarkoitus olla valmis tämän vuoden kuluessa. Vene on rakennettu lähes sulkaveneen piirustusten mukaisesti. Vene on limilautainen kuten sulkavenekin. Kanneksi tulee ohut vaneri, jonka päälle on tarkoitus tehdä männystä rimakansi. Painoköli on, poiketen piirrustuksista, tehty 120 mm paksusta teräsakselista. Akselinmuotoisen painokölin painopiste on eri kohdassa kuin veneeseen alunperin valuraudasta valetun kölin, joten Tulokas on joutunut kiinnittämään huomiota veneen painopisteen saamiseksi oikein. Tulevaisuudessa, koulun jälkeen, Tulokas kertoo olevansa kiinnostunut jat- Päiväpursien rakentajakolmikko kiinnostui sulkaveneen piirrustuksista niin paljon, että päättivät ryhtyä rakentamaan sellaisen. Martti Tulokas (vas.), Eppu Pötry ja Mikko Rasimus rakentavat modifioiden sulkaveneet itselleen. Eppu Pötryllä on tekeillä kuusimetrinen vene, jonka laudoituksesta tulee tasasaumainen. Keulapuun ja kölipuun välillä ei ole varsinaista liitoskohtaa, sillä kölipuu ja keulapuu on laminoitu yhdeksi osaksi. 56

4 Sulkaveneen kölin muoto mahdollisti veneen emäpuun ja keulasteevin valmistamisen laminoimalla yhdeksi kappaleeksi. kamaan veneiden rakentamista. Mikko Rasimus halusi tehdä veneen joka on monipuolinen rakennettava Mikko Rasimuksen mielestä tasasaumainen laudoitus tuo esiin Sulkaveneen kauniit linjat. Rasimus kiinnostui sulkaveneen mallista ja päätti rakentaa sellaisen itselleen, mutta tasasaumaisena. Rasimus halusi opiskella uutta laudoitustapaa tehtyään jo aiemmin limilautaisen soutuveneen. Vaikka Sulka on kooltaan pieni vene, se on rakentamista ajatellen kuitenkin monipuolinen, kertoo Rasimus. Sulkaveneen kauneus ja venetyypin hyvä maine yhdistettynä sulkaveneen pohjoismaiseen historiaan kannustivat osaltaan käyttämään sulkaveneen linjoja. Painokaaria ja laminoituja kaaria Mikko Rasimus halusi perehtyä tasasaumaisen laudoituksen rakentamiseen. Valmiissa veneessä osa kaarista on laminoimalla tehtyjä. Perinteisten painokaarien lisäksi veneessä käytetään laminoituja kaaria. Laminoitujen rakenneosien, kuten kaarien, emäpuun ja keulasteevin käyttämiseen on Rasimusta innostanut korkeasta laadustaan tunnetun Eino Antinojan tekemät veneet. Painoköli Rasimuksen veneeseen on valmistettu paksusta teräslevystä. Veneen köli on tehty koneistamalla se teräksestä piirustusten valurautakölille annettujen mittojen mukaan. Veneen kanneksi on suunnitteilla vanerikansi. Mikko päätti vaihtaa työelämän hetkeksi veneenrakennuksen opiskeluun, sillä puu materiaalina on kiinnostanut häntä omien sanojensa mukaan aina ja puuvene tuntui mielenkiintoiselta rakennuskohteelta. Tulevaisuudessa, opintojen jälkeen, Mikon mietteissä on mahdollisuus valmistaa uusia puuveneitä Suomen vanhenevan venekannan jatkumoksi. Kuusimetrinen vene syntyy sulkaveneen linjoja mukaillen Eppu Pötry on vasta äskettäin aloittanut oman veneensä rakentamisen. Tarkoituksena on tehdä sulan piirustuksia mukaillen hieman pidempi, tasan kuuden metrin vene. Alkuperäinen pituus on 5,5 metriä. Veneestä tulee tasasaumainen. Tekijä kertoo pitävänsä enemmän tasasaumaisista veneistä. Hänen mukaansa tasasaumainen laudoitus sopii hyvin hyvin tällaiseen runkomalliin. Pötry kertoi pitävänsä tasasaumaisen veneen korjaamista myös helpompana kuin limilautaisen veneen. Pötryllä on kilpapurjehdustaustaa kevytveneiden parissa ja hän kertoo pyrkivänsä tekemään veneen rungosta jäykän. Halusi pidentää venettä kasvattaakseen veneen vesilinjan pituutta. Valmiissa veneessä tulee olemaan melko tiheään sekä laminoituja että perinteisiä painokaaria. Kiinnostavana yksityiskohtana voi tulevasta veneestä myös mainita, ettei keulasteevin ja emäpuun välillä ole liitossaumaa. Sulkaveneen kölin muoto mahdollisti veneen emäpuun ja keulasteevin valmistamisen laminoimalla yhdeksi kappaleeksi. Veneen kansi on ensisijaisesti tarkoitus tehdä perinteisesti vanerista ja päällystää kankaalla, mutta lopullista päätöstä ei ole vielä tehty. Vaihtoehtona Sulalle Pötry kertoo katselleensa noin 20 jalkaista kahvelirikattua Vanessa-venettä, mutta päätyi kuitenkin rakentamaan veneensä sulkaveneen piirustuksia mukaillen. Jatkuu seuraavalle sivulle 57

5 Salpauksella pitkä historia veneenrakennuksen kouluttajana Veneenrakennuksessa yhdistyvät teollinen tuotanto ja käsityötaidot Lahden koulutuskeskus Salpaus on kouluttanut veneenrakentajia 1980-luvulta asti. Veneenveistoa lahdessa opettavat Paavo Tolvanen ja Raimo Hasunen. n Molemmat ovat opiskelleet aikoinaan veneenrakentajiksi ja työskennelleet aiemmin työelämässä puusepänteollisuuden parissa. Raimo Hasunen on opettanut veneenveistäjiä koko veneenrakennuslinjan olemassaoloajan, Paavo Tolvasen tultua työpariksi 2000-luvun alkupuolella. Ensin opitaan tekemään airot Lahdessa koulutus alkaa airojen valmistamisella. Airojen jälkeen opiskelijat rakentavat yhteisen soutuveneen, jonka avulla veneen rakentamisen perusteet käydään läpi. Tämän jälkeen opiskelijat ovat yleensä rakentaneet muunmuassa perinteisiä soutuveneitä, sekä rima-epoksi tekniikalla rakennettuja kanootteja. Jotkut opiskelijat ovat saattaneet ottaa tässä vaiheessa jo haastavammankin projektin vastuulleen. Veneenrakennuslinjan halli oli täynnä projekteja Puuvene-lehden vieraillessa koulussa. Veneitä rakennettiin useilla eri tekniikoilla, myös modernimpia puuveneiden rakennustekniikoita oli käytössä. Salpaus ottaa myös asiakastöitä toisinaan tehtäväksi, mahdollisuuksien rajoissa. (HF) Opettajat Paavo Tolvanen ja Raimo Hasunen ovat luotsanneet jo pitkään puuveneenrakennuslinjaa koulutuskeskus Salpauksessa. Kiitoksia kaikille, jotka vastasivat edellisessä lehdessä olleeseen ilmoitukseen, jossa kysyin osaisiko joku kertoa veneeni Sulka L-68 historiasta. n Kysely tuotti tuloksia ja Sulka L-68 vaiheet ovat nyt suureksi osaksi selvillä: Vene on uutena (1957) hankittu mitä ilmeisimmin ESF:n jäsenen veneeksi. Vene on myyty parin vuoden ikäisenä toiselle ESF:n jäsenelle vene vaihtoi seuraa HSF:n. HSF:ssa vene oli kahdella omistajalla vuodesta eteenpäin on tiedoissa vielä aukko 1980-luvun loppupuolelle, mutta siitä eteenpäin veneen historia on selvinnytkin melko tarkasti luvun loppupuolella vene on purjehtinut päijänteellä seuranaan HeiPs. Päijänteeltä vene on myyty Tampereelle Näsijärvelle ja purjehtinut Näsijärven purjehdusseurassa. Tampereella veneellä on ollut ainakin kaksi omistajaa, joista toisessa tapauksessa vene on ollut yhteisomistuksessa kahdella henkilöllä luvun loppupuolella vene on matkannut Vaasaan, jonne se on ostettu Tampereen seudulta luvun lopun omistajahistoriaa en ehkä aivan varmaksi voi sanoa tietäväni, mutta rohkenen epäillä, ettei Tampereella vene enää ole ollut muussa omistuksessa ja historia on näiltä osin siis tiedossa luvun omistajat ja veneen liikkeet Suomessa olivatkin tiedossani jo aiemmin. Sulkaveneeni on purjehtinut Lappeenrannassa ja viimeksi Mäntyharjulla, josta se on nyt siis matkustanut Imatralle. Veneen rakennusvuosi on vahvistunut olevan mitä ilmeisimmin 1957, kuten alkuperäinen käsityksenikin oli. Yhteydenottojen kautta sain kuitenkin tietää mielenkiintoisia asioita sulkaveneiden rakennusvuosiin liittyen. Sain myös veneestäni joitain vanhoja valokuvia, sekä sain tietää veneeni vanhoista korjauksista yms. Kaikenkaikkiaan veneen historiasta löytyi tietoja enemmän kuin olin etukäteen odottanut. Kiitoksia kaikille yhteydenotoista ja vaivannäöstä! Henrik Frondelius 58