GREEN CARE TOIMINNAN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET KESKI POHJANMAALLA JA OULUN ETELÄISEN ALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GREEN CARE TOIMINNAN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET KESKI POHJANMAALLA JA OULUN ETELÄISEN ALUEELLA"

Transkriptio

1 Eeva Huitula S610SA GREEN CARE TOIMINNAN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET KESKI POHJANMAALLA JA OULUN ETELÄISEN ALUEELLA Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) Marraskuu 2011

2 Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialan koulutusohjelma Eeva Huitula Sosionomi (AMK) Nimeke Green Care- toiminnan mahdollisuudet ja esteet Keski-Pohjanmaalla ja Oulun eteläisen alueella Tiivistelmä Suomalaisessa maaseudussa on paljon erilaisia voimavaroja. Perinteisen maatalousyrittäjyyden rinnalle halutaan kehittää uusia toimintamuotoja. Maataloutta ja maaseutua voidaan käyttää hyödyksi myös hyvinvointi- ja terveyspalveluiden yhteydessä, tällöin voidaan puhua Green Care toiminnasta, vihreästä hoivasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Keski-Pohjanmaan ja Oulun Eteläisen alueella millaisia mahdollisuuksia ja esteitä maatiloilla oli tuottaa Green Care palveluita. Opinnäytetyössä selvitettiin yrittäjien käsityksiä Green Caresta sekä millaista toimintaa tai toiminnan suunnitelmia heillä oli. Lisäksi kartoitettiin Green Care toiminnan vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä maatilayrittäjää, joilla oli kiinnostusta Green Care toimintaan. Kolmella tilalla oli suunnitelmissa tuottaa Green Care palveluita ja kahdella tilalla harjoitettiin jo Green Care tyyppistä toimintaa. Opinnäytetyön tuloksia tullaan hyödyntämään Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän Green Care hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää Green Care yrittäjyyttä Keski-Pohjanmaalla ja Oulun Eteläisen alueella. Green Care toiminnalle on mahdollisuuksia suomalaisella maaseudulla. Opinnäytetyössä vahvuuksina nähtiin luonto, eläimet, maatilaympäristö ja toiminta siellä. Yrittäjät itse kokivat vahvuuksinaan sosiaaliset taidot, elämän kokemuksen, ammattitaidon ja koulutuksen. Heikkouksina ja uhkina nähtiin oma jaksaminen, aikapula ja vastuun lisääntyminen sekä ulkoisina vaikeuksina asiakkaiden hankinta, yhteistyö, markkinointi ja taloudellinen tulos. Toimintaa suunnittelevat tilat tarvitsevat tukea ja neuvoa etenkin alkuvaiheessa. Tilojen olisi hyvä löytää omalle tilalleen sopivin toimintamuoto. Yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa on luotava toimivat yhteistyöverkostot. Moniammatillisella työskentelyllä saadaan suomalaiseen ympäristöön toimiva Green Care - konsepti. Asiasanat (avainsanat) Green Care, Green Care yrittäjyys, hyvinvointi, maaseutu, maatila, ostopalvelu, palveluseteli Sivumäärä Kieli URN Suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Seija Nissinen Opinnäytetyön toimeksiantaja

3 1 DESCRIPTION Date of the bachelor s thesis Author(s) Eeva Huitula Degree programme and option Degree Program in Social services Bachelor of Social work Name of the bachelor s thesis Green Care - activity opportunities and barriers in Central Ostrobothnia and Oulu Southern region Abstract Finnish countryside has a lot of different resources. Alongside the traditional agricultural enterprise to develop new business models. Agriculture and rural areas may be used to benefit the welfare and health care context, then we can talk about Green Care - activities, caring Green. The aim of the thesis was to investigate in the Central Ostrobothnia and Oulu Southern area what kind of opportunities and obstacles there were for a farm to produce a Green Care services. This thesis investigated what entrepreneurs were thinking Green Care as well as what kind of activity or action plans they had. In addition, green-care operation's strengths, weaknesses, threats and opportunities were surveyed. The thesis was a qualitative study. The data were collected by interviewing the five farm entrepreneurs who were interested in Green-Care activities. Three of the farms had plans to produce Green-Care services, and two farms already practiced in Green Care-type activities. Interpretation of the results of the thesis are used within the Central East Education Group Green Care project, which aims to promote entrepreneurship in Green Care in Central Ostrobothnia and Oulu Southern region Green Care activities are opportunities for the Finnish countryside. The results of the thesis on the basis of strengths were nature, animals, farm environment, and activity there. The entrepreneurs themselves felt that strengths are social skills, life experience, expertise and training. The thesis revealed that the weaknesses and threats were seen as their own well-being, lack of time and an increase in responsibility as well as external difficulties, customer acquisition, collaboration, marketing and financial performance.those who plan operations need support and advice, especially the early stages. Farms should find their very appropriate activity. Entrepreneurs and partners are working to create networks of cooperation. Multi-occupational relationship will be based on the environment in Finnish Green Care concept. Subject headings, (keywords) Green Care, Green Care entrepreneurship, social welfare, countryside, farm, purchasing the services, the service voucher. Pages Language URN Finnish Remarks, notes on appendices

4 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO GREEN CARE TOIMINTA Green Care Suomessa Green Care Euroopassa Green Care toiminnan vaikutukset MAASEUDUN MUUTOS JA MURROS MAATILAT PALVELUITA TARJOAMASSA Ostopalvelut Palvelusetelit OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Aineiston hankinta Aineiston analyysi Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus TULOKSET Taustat Käsitys Green Caresta Nykyinen Green Care tyyppinen toiminta ja toiminnan suunnitelmat Tilojen vahvuudet Green Care toiminnassa Green Care toimintaan liittyvät heikkoudet ja uhat Green Caren mahdollisuudet maaseudulla Tuki, apu ja neuvonta TULOSTEN TARKASTELUA JA POHDINTAA Prosessin arviointi Eettisyyden ja luotettavuuden arviointia Jatkotutkimusaiheet Tutkielman hyödyntäminen LÄHTEET LIITE

5 1 JOHDANTO 3 Suomalainen maaseutu elää muutosten aikaa. Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti ja uusia palvelumalleja on kehitettävä yhteiskunnan erilaisiin tarpeisiin. Haasteita tuovat mm. väestön ikääntyminen sekä kunta- ja palvelurakenteen uudistuminen. Nyt on havaittu, että maatilojen monipuolinen resurssien hyödyntäminen palvelisi elämyshakuista ja kestävää kehitystä tavoittelevaa yhteiskuntaa. (Soini ym. 2011, 323, 329.) Maaseudussa on paljon erilaisia voimavaroja. Maaseutua halutaan kehittää ja maaseudulle ollaan luomassa uusia toimintamuotoja perinteisen maatalousyrittäjyyden rinnalle. Maatilat voivat elintarvikkeiden lisäksi tuottaa monia palveluita yhteiskunnalle. Maataloutta ja maaseutua voidaan käyttää hyödyksi myös hyvinvointi- ja terveyspalveluiden yhteydessä, jolloin voidaan puhua Green Care toiminnasta, vihreästä hoivasta. (Yli-Viikari 2009, 24, 27, 28.) Green Care toimintaa voidaan harjoittaa kaikenlaisissa ympäristöissä, missä luonto on läsnä, kuten maatiloilla, maaseudulla, puutarhassa ja myös kaupungeissa tai sisätiloissa. Green Care toimintaa voidaan käyttää terapiapalveluissa, kuntouttavassa työtoiminnassa, kuntoutuksessa, ennaltaehkäisevänä työmuotona, terveyttä tukevana toimintana sekä kasvatuspalveluissa. Viime vuosina on kansainvälisesti sekä myös Suomessa kiinnostuttu erityisesti maatiloilla tapahtuvasta Green Care toiminnasta. (Soini ym. 2011, 322.) Green Care yrittäjyyttä pyritään lisäämään erilaisien hankkeiden avulla. Green Care yrittäjyyden edistäminen Keski-Pohjanmaalla ja Oulun Eteläisessä hanke on aloitettu ja se kestää asti. Hankkeen toteuttajana ja hallinnoijana toimivat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opistot: kulttuuriopisto, maaseutuopisto sekä sosiaali- ja terveysalan opisto yhteistyössä. Tämän hankkeen pohjatyönä on tehty esiselvitys , jossa kartoitettiin Green Caren mahdollisuuksia sekä yrittäjien ja muiden toimijoiden kiinnostusta uuteen toimialaan kyseisellä alueella. Tässä Green Care toiminta Keski-Pohjanmaalla esiselvityksessä kartoitettiin valtakunnallisesti Green Care toiminnan tilannetta ja verkostoiduttiin alan toimijoiden kanssa kotimaassa ja ulkomailla. Esiselvityksen myötä todettiin, että hyvinvointipalvelujen yrittäjyyttä voitaisiin lähteä kehittämään ja monipuolistamaan sekä kiinnitettäisiin huomiota toimintaympäristöjen uudistamiseen. (GC hankesuunnitelma 2011.)

6 4 Opinnäytetyö liittyy hankkeeseen, jolla pyritään edistämään Green Care yrittäjyyttä Keski-Pohjanmaalla ja Oulun Eteläisessä. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää maatilojen esteitä ja mahdollisuuksia tuottaa hyvinvoinnin palveluja ja toimia hoivamaatalouden yrittäjinä. Opinnäytetyössä tarkastellaan Green Care toimintaa maatalousympäristössä. Miten maatila voi tuottaa uusia, entisestä poikkeavia palveluita maataloustuotannon ohella? Mikä on maatalousyrittäjän näkökulma Green Care toimintaan omalla tilallaan? Sosionomikoulutuksen opinnäytetyön aihe Green Care on tutkijalle itselleen ajankohtainen ja mielenkiintoinen. Aiheen valinta opinnäytetyöhön johtuu monesta syystä. Lapsuus ja nuoruus maatilalla sekä aikuisuus maatalousyrittäjänä kuvaavat vahvaa ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta. Green Care yhdistää tutkijan elämänkokemuksen sekä nuorempana että aikuisena hankitun sosiaalialan koulutuksen toimivaksi kokonaisuudeksi. Toisena mielenkiintoa herättävänä näkökulmana on se, että Green Care tuo erilaisia mahdollisuuksia muuttuvalle maaseudulle, voidaan ehkä puhua maaseudun uudesta tulemisesta. Kolmanneksi Green Care on uusi toimintamalli, jossa riittää työtä, haastetta ja tutkimusta. Aihevalintaa tukee myös se, että Keski- Pohjanmaalla ja Oulun Eteläisen alueella oli ollut jo esiselvityshanke Green Caresta ja alueellinen hanke on käynnistynyt Hankkeen myötä opinnäytetyön tuloksia olisi mahdollisuus käyttää työelämässä. 2 GREEN CARE TOIMINTA Green Care, hoivamaatalous, sosiaalinen maatalous, tarkoittaa maatilojen ja maatalousympäristön käyttöä ihmisten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin parantajana käsittäen palveluita mm. luontoelämyksistä ja ympäristökasvatuksesta erilaisiin terapioihin ja kuntoutusmenetelmiin. ( MTT 2009.) Green Care toimintaa voidaan käyttää sosiaalialalla hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Terapia- ja kuntoutuskäytössä terveydenhuoltoalan ammattilainen voi käyttää hoidossa erilaisia eläin- ja luontoavusteisia menetelmiä, esimerkiksi hevosterapiaa tai puutarhaterapiaa. Hoiva- ja asumispalveluissa luontoa voidaan käyttää apuna omatoimisuutta lisäämässä sekä parantamassa elämänlaatua. Kohderyhmänä voivat olla van-

7 5 hukset, vammaiset, mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset ja lastensuojelun asiakkaat. Green Care hyvinvointipalvelut ennalta ehkäisevänä työmuotona käsittävät varhaisen puuttumisen, tukiperhetoiminnan, lomatoiminnan ja työhyvinvointipalvelut. Luontoa eläimineen ja kasveineen käytetään apuna oppimisessa ja kasvatuksessa niin päiväkotitoiminnassa kuin kouluopiskelussakin. Green Care on myös apuna vajaakuntoisten kuntouttavassa työllistämisessä. ( MTT 2009.) Green Care toiminnan perustana on kolme osa-aluetta, joista tärkeimpänä on luonto. Toisena tekijänä on toiminta, etenkin luonnossa tai luonnon kanssa. Kolmantena tekijänä on osallisuus, jota ihminen kokee vuorovaikutuksessa luonnon ja toisten ihmisten kanssa. Green Care toiminnan kolmea osa-aluetta tukee ammatillisuus, johon sisältyy lainsäädännön ohjeet, eettisyys ja koulutus. Toimintaa tukee myös tavoitteellinen ja pitkäjänteinen työote, edellyttäen sitoutumista niin palvelun tarjoajalta kuin asiakkaaltakin. Toiminnan vastuullisuus kertoo laadusta, kestävästä kehityksestä, turvallisuudesta ja yleisestä hyvinvoinnista. (Soini ym. 2011, ) Aikaisempia tutkimuksia on aiheesta melko vähän. Juva (2009, 2, 46) on selvittänyt tutkimuksessaan mitkä tekijät ovat vaikuttaneet maatilayrittäjien hoivapalveluyrittäjyyden syntyyn sekä millaisia kysymyksiä ja ongelmia he ovat kohdanneet hoivapalveluyrittäjyydessä. Lisäksi on selvitetty mikä rooli maatalouden harjoittamisella ja maatalousympäristöllä on hoivapalveluntuotannossa. Tutkimuksessaan Juva on haastatellut seitsemää maatilayrittäjää. Heistä neljällä yrittäjällä oli jo hoivapalveluyrittämistä, yksi oli toimintaa aloitteleva yrittäjä ja kahdella toiminta oli suunnitteluasteella. Juvan tutkimuksen taustalla on ollut Maaseutu virkistyksen, levon ja rauhoittumisen tyyssijana - Menestyvää hyvinvointipalvelu-yrittäjyyttä maatiloille hanke, jonka toteuttajana toimi Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kanssa. Juvan (2009, 88) tutkimuksen mukaan suurin syy hoivapalvelun aloittamiselle oli tilan tuotantosuunnan muutos tai maatalouden kannattavuuden heikkeneminen. Maatalouden ja sen ympäristön tuottamat arvot kuten maatilaympäristö, eläimet ja maatilan työt tiedostettiin, mutta niitä ei osattu vielä markkinoida. Haasteita tuotti kahden ammattialan yhdistäminen ja vapaa-ajan järjestäminen, jolla voitaisiin vaikuttaa työssä jaksamiseen. Tiedon saanti ja neuvonta oli koettu jonkin verran ongelmalliseksi, eniten yrittäjät olivat kokeneet saaneensa neuvoja ja apuja toisilta saman alan yrittäjiltä.

8 ( Juva 2009, 88, 90, 93.) 6 MTT:n ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen hankkeessa ( ) on tutkittu millaisia liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulla on tuottaa hoiva-, hyvinvointi- ja kasvatuspalveluja, joiden tuottamisessa käytettäisiin maaseutua ja sen resursseja. Lisäksi hankkeessa on tarkasteltu, mitkä tekijät rajoittavat ja mitkä tekijät tukevat toiminnan kehittymistä. (Lilja ym. 2008, 2.) Tutkimuksessa haastateltiin viittä maaseudun hoivapalveluyrittäjää, joiden toiminnassa tuli erityisesti esille hoivatyön ja maaseudun yhteensovittaminen. Otoksessa oli vanhuksiin, päivähoitolapsiin, ongelmanuoriin ja mielenterveyskuntoutujiin liittyviä hoivayrityksiä. Tutkimuksessa nousi esille tiedon puute niillä, jotka suunnittelivat tämän alan yrittäjyyttä mutta myös niiltä, jotka ostivat näitä palveluita yrittäjiltä. Liljan ym. mukaan olisi tarpeellista tutkia maaseutuympäristön, eläinkontaktien ja työn vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Tietoa tarvitaan myös tuotteistamisen keinoista ja siitä, miten palveluiden tarjoajat ja asiakkaat löytävät toisensa. (Lilja ym. 2008, 2, 8.) 2.1 Green Care Suomessa Suomessa Green Care käsitettä on tuotu esille ensimmäisiä kertoja vuonna Maaseudussa alettiin nähdä mahdollisuuksia luontoympäristöä hyödyntävien hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Toiminnan edellytyksenä nähtiin mm. yhteistyö maatalousyrittäjien sekä sosiaali- terveys- ja kasvatuspuolen kesken. Toiminnan kehittämisessä pidettiin tärkeänä ammattitaitoa, palvelujen tuotteistamista ja kehittämistä, rahoituksen järjestämistä sekä lainsäädännön kehittämistä. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2009, 27.) Suomessa on noin 300 maatilaa, joissa tuotetaan hyvinvoinnin palveluita päätoimisesti. Aktiivista maataloustuotantoa harjoittavia maatiloja, joilla on lisäksi hyvinvoinnin palveluita, on melko vähän. (Yli-Viikari 2009, 9, 57.) MTK:n asiantuntija Kimmo Aalto, Maaseudun tulevaisuuden lehtihaastattelussa oli sitä mieltä, että maatiloilla olisi hyvät valmiudet tuottaa Green Care palveluita, koska siellä on valmiina fyysinen ympäristö, rakennukset, eläimet ja työ. Toisaalta ongelmia tuottaa Keskipohjanmaan kulttuuriopiston projektin suunnittelijan Elina Tui-

9 kan mukaan se, että Green Carea on vaikea markkinoida maatiloille, koska toiminta on vielä niin jäsentymätöntä. (Peltomäki 2010). 7 Suomessa tarvitaan Green Care toiminnan järjestäytymistä. Yhteiskunnan on mahdollistettava ammatilliset ja taloudelliset mahdollisuudet maatilojen hoivayrittäjyystoimintaan. Green Care toiminta tarvitsee toimivia yhteistyöverkostoja, joihin kuuluvat maatilayrittäjät, työvoimahallinto sekä sosiaali- ja terveydenhuollon edustus. (Ilmarinen 2010.) Green Care Finland ry on perustettu Suomeen Tampereella. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Green Care toimintaa sekä alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yhdistys on myös luonut tiedotusta palvelevat kotisivut internetiin. Sivuilta löytyy tietoa Suomessa tehdyistä Green Care aiheeseen liittyvistä tutkimuksista sekä tietoa hankkeista, joilla pyritään lisäämään Green Care yrittäjyyttä. (Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry 2005.) 2.2 Green Care Euroopassa Tulevaisuuden haasteena kestävät elämäntavat ja kestävä sosiaalihuolto ovat virittäneet myös uutta ajattelutapaa sosiaalisesta maataloudesta, jota on kehitelty yleisimmin Euroopassa. Tässä mallissa kuntoutuksessa, kasvatuksessa ja yhteiskuntaan sopeutumisessa käytetään apuna maatalouden voimavaroja. Sosiaalisesta maataloudesta on monenlaista hyötyä, se tuottaa maataloustuotteita, luo uusia työpaikkoja, luo uusia sosiaalipalveluita ja kartuttaa sosiaalista pääomaa. Muun muassa tässä tarjoutuu valtiovallalle tehokas ja taloudellinen keino huolehtia ihmisistä ja ympäristöstä. (Maailman tila 2010, 191.) Green Care toiminnalle ei ole vielä yhtä vakiintunutta nimitystä. Suomalaisittain puhutaan maatilojen hoivayrittäjyydestä tai hoivamaataloudesta, nyt on alettu käyttää laajemmin Green Care nimitystä. Euroopassa toiminnalla on useita nimityksiä: Farming for Health (FH), Social Farming, Care Farming, Green Care in Agriculture ja Farm as a classroom (Lilja ym. 2009). Alun perin Green Care toiminnasta on alettu puhua Alankomaissa 1970-luvulla. Tutkijat ja yrittäjät perustivat Community of Practice Farming for Health, euroop-

10 8 palaisen verkoston Alankomaissa vuonna Verkostoon kuuluvat tutkijat ja alan ammattilaiset työskentelevät, tutkivat ja tiedottavat eteenpäin tutkimustuloksia ja käytännönläheistä tietoa. (Farming for Health 2011.) Green Care toiminta on Euroopassa lähtenyt liikkeelle tiloilta käsin. Hoivamaataloutta harjoittavia tiloja on laskettu olevan vuonna 2004 seuraavasti; eniten Green Care toimintaa oli Norjassa, jossa hoivamaataloustiloja oli 550 kappaletta, eli 1 % maatiloista tuotti kyseisiä palveluita, Alankomaissa tiloja oli 430 ( 0,5 %), Italiassa (0,01 %), Itävallassa 250 (0,1 %) ja Belgiassa 140 (0,4 %). Green Care on aika uusi ilmiö Sloveniassa, Ruotsissa ja Suomessa. Puutarhaterapiaa käytetään eniten Englannissa, Saksassa ja Itävallassa lähinnä sairaaloissa, hoitokodeissa, kouluissa ja päiväkeskuksissa. Eläinavusteisena terapiana on tunnetuinta ratsastusterapia ja hevosavusteinen terapia koko Euroopassa. Tämä hoivamaatalouden muoto on myös Suomessa tunnetuinta. Tuotantoeläimiin liittyvää terapiaa on huomattavasti vähemmän koko Euroopassa. (Hassink & van Dijk 2005.) Euroopassa on useita hankkeita ja koulutuksia, jotka liittyvät eläinavusteiseen toimintaan. Tutkimustyössä on tutkittu Green Caren vaikutuksia psykiatrisiin asiakkaisiin, eläinten vuorovaikutuksen merkitystä sekä puutarhan ja luonnon vaikutuksia ihmisen terveyteen. Tulevaisuudessa on tarkoitus kehittää monitieteellistä verkostoa, joka laatii yhteisiä ohjelmia ja menetelmiä sekä selvittää terveyttä edistäviä mekanismeja. Yliopistotason koulutusta on järjestetty Norjassa, Ruotsissa ja Italiassa. Keskiasteen koulutusta on Italiassa ja Alankomaissa. (Hassink & van Dijk 2005.) Euroopassa Green Care työ tulee laajenemaan tulevaisuudessa ja kasvua voi olla enenevässä määrin kaupunkialueilla. Tulevaisuudessa lisätään Green Care tietoisuutta, tuodaan maaseudun ominaisuuksia kaupunkien tarpeisiin, ollaan mukana viljelijöiden, asiakkaiden ja terveydenhuollon organisaatioiden hankkeissa. Lisäksi tuodaan yhteiseen käyttöön kaikki tieto ja tutkimus, mitä Green Care toiminnan saralta löytyy. (Hassink & van Dijk 2005.) Sosiaalisen maatalouden toiminnat Euroopassa ovat laaja-alaisia ja toisaalta eri alueilla esiintyy erityyppistä toimintaa. Toiminta tarvitsee kehittyäkseen yhteneväistä tukea. On tärkeää määritellä sosiaalisen maatalouden käsite, mitä sosiaalinen maatalous tarkoittaa ja mitkä ovat sen toimintaperiaatteet. Green Care toimintaa varten tarvitaan

11 9 tutkittua tietoa, jota voidaan soveltaa toiminnan kehittämisessä. Tietoa tarvitaan myös koulutuksessa. Kansallisten ja kansainvälisten verkostojen luominen mahdollistaa laajan ja yhteneväisen näkemyksen toiminnalle. Sosiaalinen maatalous tarvitsee oman sijansa hyvinvointia tuottavana palvelumuotona. (Di Iacovo ym. 2009, 205.) 2.3 Green Care toiminnan vaikutukset Green Care toiminta liitetään luontoon ja se toteutuu parhaimmillaan luonnossa ja maalaisympäristössä. Luonto nähdään ihmisen hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Luonto tarjoaa niin fyysistä kuin henkistäkin hyvinvointia ja terveyttä. Ympäristöpsykologisten tutkimusten mukaan luontoympäristön elvyttävä vaikutus näkyy ihmisten terveydentilassa ja toipumisessa. Luontoympäristöllä on myönteinen vaikutus ihmiseen. Salosen mukaan ihminen on luonnossa kotonaan, osa luontoa, sinne kuuluva asia. Kun luontosuhde heikkenee, ihminen alkaa voida pahoin henkisesti ja fyysisesti. Tehokkuus ja hyötyyn pohjautuva elämäntapa luo kuilua niin ihmisten kuin ihmisten ja luonnonkin väliin. (Heiskanen ym. 2006, 58.) Salonen (2006) kutsuu myönteistä luontokokemusta elpymiseksi. Elvyttävä ympäristö vapauttaa stressistä ja antaa voimavaroja, se siis palauttaa ihmisen normaalitilaan. Erilaiset ekopsykologiset menetelmät ovat apuna sisäisen tasapainon palauttamisessa ja ylläpitämisessä. Elvyttävyystutkimukset ovat osoittaneet, että luonnon ympäristö elvyttää erityisen voimakkaasti ja nopeasti. Elvyttävä kokemus voidaan tietoisesti löytää esimerkiksi mielipaikassa ja elämys voi syntyä tahdosta riippumattakin. (Heiskanen ym. 2006, 61.) Heiskasen ym. (2006) mukaan nykypäivän tehokkaassa terveyspolitiikassa, psykiatrisessa hoidossa ja psykologisissa teorioissa potilaiden eheyttävät ja elvyttävät luontokokemukset ovat jääneet paljolti ilman huomiota. Samalla kun luonnon ulottuvuuksia on lyöty laimin, ihmisten masennus ja työuupumus ovat lisääntyneet. Joskus voi olla tilanne sellainen, että ihmisellä ainoa kommunikaation alue on yhteys luontoon ja luontokokemukset. Luonnon läsnäolo helpottaa ihmisten välisten yhteyksien kokemista myös kipeiden ja arkojen asioiden suhteen.

12 10 Millainen suhde ihmisen ja luonnon välillä voi olla kun se aiheuttaa ihmiselle pahoinvointia? Karvinen ja Nykänen (1997, 14 16) toteavat että, suuri osa ihmisistä, varsinkin teollistuneissa maissa, asuvat enimmäkseen sisällä, ihmisten rakentamissa ympäristöissä, jossa on kaikki ihmisen säätelemää; rakennusmateriaalit, valaistus, lämpö, ilman kosteus jne. Kaikki ihmisen ympärillä olevat elementit ovat hyvin tarkasti suunniteltuja. Tässä eristäytyneessä ympäristössä ihminen on kadottanut luonnon ja samalla myös itsensä. Luonnon tunnelma, kauneus ja sen kertokulku ovat vain haaveissa, tilalle on voinut tulla käytännöllinen hyötyajattelu. Luonto on raaka-aineen lähde, rakennusmaata, joutomaata ym. Mutta onko ihmisen hyvä olla? Luonnolla on jokaiselle ihmiselle omanlainen henkilökohtainen merkitys. Toisaalta luonnolla on jokaiseen ihmiseen samantyyppinen vaikutus, luonnossa oleminen tai edes luontomaiseman näkeminen edistävät ihmisen fyysistä ja henkistä terveyttä, laukaisevat stressiä ja lisäävät mielen tasapainoa. Karvinen kuvaa ihmisen ja luonnon suhdetta yhteenkuuluvuuden käsitteellä ja samaistumisena. Ihminen kokee olevansa osa luontoa kuin läheinen sukulainen. 3 MAASEUDUN MUUTOS JA MURROS Maaseudun olemus ja rooli muuttuvat yhteiskunnallisten ja esimerkiksi väestörakenteellisten muutosten myötä. Muutokset voivat hankaloittaa maaseudun tilannetta mutta ne toisaalta tuovat tulleessaan uusia asioita ja mahdollisuuksia maaseudulle. Euroopassa jo pitempään toiminut Green Care toiminta nähdään suomalaisen maaseudun mahdollisuutena sekä uudenlaisena elinkeinona. Kuhmonen ja Niittykangas (2008, 100) kritisoivat Suomen maallista esivaltaa siitä, että se ei ole huomioinut kuin kaksi asiaa viime vuosina: maatalouden tuet ja väestökato. Maaseudulle olisi pitänyt miettiä uusia tehtäviä työvoimalähteen ehtyessä sekä sitä, että mihin yhteiskunta ja kansantalous tarvitsevat maaseutua. Maaseudun rooli on muuttumassa ja sille on toisenlaista kysyntää kuin ennen. Toki se on vieläkin raakaaineen lähde, mutta nykyään on tullut enempi esille rooli hyvinvoinninlähteenä. Hyvinvointi, jota on pidetty aikaisemmin itsestäänselvyytenä ja ilmaisena. Maaseudun uuteen rooliin Kuhmoinen ja Niittykangas (2008, 116) liittävät neljä asiaa: hoivamaatalous, jatkoaika- ja nuorten yrittäjyys, tapayrittäjyys ja maaseudun innovaa-

13 tiojärjestelmä. Hoivamaatalouden edistäminen edellyttää, että sitä uskalletaan tehdä rohkeasti sekä ajatella sitä uutena liiketoimintamallina. 11 Suomen maatalous on muuttunut nopeaa tahtia EU -jäsenyyden aikana. Ennen jäsenyyttä Suomessa oli yli maatilaa ja viidentoista jäsenyysvuoden aikana tilat ovat vähentyneet : ään. Erityisesti maitoa tuottavat tilat ovat vähentynet rajusti. Tilojen määrä on vähentynyt, mutta toisaalta niiden koko on suurentunut. Yritystoimintaa on laajennettu ja peltoa on ostettu tai vuokrattu niiltä, jotka ovat lopettaneet tuotantonsa. Alkutuotanto ei ole tarjonnut enää niin paljon työpaikkoja, joten muiden maaseudun elinkeinojen merkitys työllistäjänä on korostunut. Tällä hetkellä joka kolmas maatila harjoittaa alkutuotannon rinnalla myös muuta yritystoimintaa. (Niemi 2010, 6.) Vuonna 2007 arvioitiin Suomessa olevan maaseudun pienyritystä, josta 33% oli perustuotantotiloja, 17 % monialaisia tiloja ja 50 % muita pienyrityksiä. Perustuotantotilat harjoittavat maa- ja metsätaloutta, monialaiset tilat harjoittavat maa- ja metsätalouden lisäksi jonkin muun alan yritystoimintaa ja muut maaseudun pienyritykset ovat yrityksiä, joilla ei ole maatilakytkentää. (Rantamäki-Lahtinen 2010, 16.) Maatalouden haasteet sekä tuotteiden ja palveluiden uudenlainen kysyntä ovat lisänneet uusia yrityksiä maaseudulle. Palvelualan yrittäjyys on erityisesti lisääntynyt kuten maatilamatkailu, urakointi sekä kuljetus- ja kiinteistöalan palvelut. Euroopan alueella monialaisten tilojen osuus maatiloista on kasvanut, keskimäärin monialaisia tiloja on 10 %. (Rantamäki-Lahtinen 2010, 16, 18.) 4 MAATILAT PALVELUITA TARJOAMASSA Ikääntyvä väestö siirtyessään työmarkkinoiden ulkopuolelle vähentää työvoimaresursseja. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tarve lisääntyy. Osaavan työvoiman saanti tulee olemaan ongelmallista, tähän tarvitaan lääkkeeksi julkisien palveluiden tuottavuutta. Palvelun tarjontaa pitää kehittää. Myös yritykset voivat tuottaa julkisia palveluita. (Pietarinen 2010.) Green Care toiminta on yksityisen sektorin palvelumalli.

14 12 Vuonna 1993 uudistettiin kuntien valtionosuusjärjestelmää. Siinä mm. entiset tehtäväkohtaiset valtionosuudet korvattiin ns. laskennallisilla korvamerkitsemättömillä valtionosuuksilla. Samaan aikaan valtion ohjaus väheni ja kuntien vapaus kasvoi. Tämän myötä kunnilla oli mahdollisuus itse järjestää sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Nykyään kunnat voivat hoitaa palvelunsa itse, olemalla yhteistyössä toisien kuntien tai kuntainliitosten kanssa taikka ostamalla palvelut valtiolta, toiselta kunnalta, kuntainliitolta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. (Okko ym. 2007, ) Kunnat voivat ostaa palveluita yksityiseltä sektorilta ostopalveluna tai palvelusetelitoiminnalla. Ostopalveluissa kunta tarjoaa palvelut asiakkaan käyttöön ja palvelusetelimallissa asiakas saa itse valita sellaisen palveluntuottajan, joilla on kunnan kanssa palvelusetelisopimus. Eli asiakkaan ja kunnan rooli vaihtelee palvelumalleissa. (Palveluseteli. Käyttöopas kotipalveluun.) Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto on lisääntynyt viimeiset 10 vuotta, johtuen paljolti kuntien palveluiden ulkoistamisesta. Vuonna 2007 yksityisiä terveydenhuollon palvelujen toimipaikkoja Suomessa oli noin 6800 kappaletta (Stakes Terveyspalvelut). Yksityisiä sosiaalipalveluita tuottavia toimintayksikköjä oli 4428 kappaletta vuonna 2010 (Stakes Sosiaalipalvelut). 4.1 Ostopalvelut Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR: n mukaan sosiaalipalvelujen yksityisen toiminnan kasvu on ollut vuosina nopeampaa kuin terveyspalveluiden puolella taikka muussa yritystoiminnassa. Kuntien ostopalveluiden lisääntyminen ja markkinasääntöjen muutokset ovat mahdollistaneet paremman kilpailuaseman myös kolmanteen sektoriin nähden. Ostopalveluiden kasvava kehitys tullee jatkumaan erityisesti vanhustenhuollossa väestön ikääntymisen myötä. Kuntapäättäjät ovat nähneet syiksi yksityisen palveluntuottajan käytössä erityisesti kustannustehokkuuden. Ostopalveluita käyttäessä kunnan omaa pääomaa ei sijoiteta esim. kiinteistöihin. Kuntapäättäjät ovat olleet ostopalveluissa pääosin erittäin tyytyväisiä asiakkaan turvallisuuteen, henkilökunnan ammattitaitoon, kustannuksiin ja laskutuksen toimivuuteen. Ostopalvelut kasvattavat kunnan yritystoimintaa, tuovat tervettä kilpailua ja vaikuttavat positiivisesti koko sosiaali- ja terveydenhuoltotoimialaan. (Okko ym. 2007, 82 87)

15 13 Ostopalveluiden lisääntyvälle käytölle ovat vaikuttaneet ihmisten tulotason nousu ja vähäisessä määrin kotitalousvähennyksen käyttö. Ihmisten koulutus ja vaatimustaso ovat myös kohonneet, joka puolestaan vaikuttaa haluun valita vapaammin palveluita. Se myös lisää palveluiden laatuvaatimuksia sekä vaikuttaa arvokysymyksiin. (Hyvärinen ym. 2008, ) 4.2 Palvelusetelit Palvelusetelilaki lisää asiakkaan mahdollisuuksia valita sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita. Palvelusetelilaki lisää myös kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien välistä yhteistyötä. Kunta hyväksyy ja päättää ne yksityiset palveluntuottajat, joiden palveluiden ostamiseen myönnetään palveluseteli. Setelin arvo tulee olla asiakkaalle kohtuullinen sekä palvelun käytön kustannukset arvioitava suhteessa siihen, jos kunta itse tuottaisi palvelun. (Palvelusetelilaki /569.) Palvelusetelimallissa on kolme osapuolta; asiakas eli palvelun ostaja, kunta ja palvelun tuottaja. Asiakas saa palvelusetelin kunnalta, joka korvaa osan ostettavasta palvelusta, loppuosan asiakas maksaa pääsääntöisesti itse. Kunta järjestää palvelun, hyväksyy palveluiden tuottajat, pitää niistä rekisteriä sekä maksaa päättämänsä palvelusetelin arvon. Palveluntuottaja tarjoaa palveluita ja laskuttaa palvelusta kuntaa. (Palveluseteli. Käyttöopas kotipalveluun.) Oulun eteläisen alueella toimii Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, joka vastaa Alavieskan, Sievin, Ylivieskan ja Nivalan hyvinvointi- ja terveyspalveluista. Kallio järjestää palveluita omana toimintana, ostopalveluna ja palvelusetelillä. Alueella on tällä hetkellä 48 palveluntuottajaa, joilta voi saada palvelusetelillä seuraavia palveluita: 1. Jatkuva ja säännöllinen sekä tilapäinen kotihoitopalvelu 2. Omaishoitajan vapaan aikainen hoivapalvelu 3. Kotipalvelun tukipalveluna annettava siivouspalvelu 4. Lapsiperheiden kotipalvelu 5. Ympärivuorokautinen pitkä- ja lyhytaikainen asumispalvelu 6. Varhaiskasvatuspalvelut; päiväkotihoito, ryhmäperhepäivähoito ja hoitajan kodissa tapahtuva perhepäivähoito 7. Kehitysvammaisten asumispalvelu (Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 2011).

16 14 5 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE Opinnäytetyö on Green Care toiminnasta kiinnostuneiden maaseudun yrittäjien haastattelututkimus. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää millaisia esteitä ja mahdollisuuksia Green Care toiminnalla on Keski-Pohjanmaalla ja Oulun Eteläisen alueella. Opinnäytetyössä kysytään yrittäjien käsityksiä Green Care toiminnasta, heidän Green Care toiminnan suunnitelmiaan ja lisäksi kartoitetaan toimintaan liittyviä vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Opinnäytetyössä haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten Green Care käsite ymmärretään? 2. Millaista Green Care toimintaa tai toiminnan suunnitelmia haastateltavilla on? 3. Millaisia vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia haastateltavat näkevät Green Care toiminnassaan? Tuloksia tullaan hyödyntämään Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän Green Care hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on edistää Green Care yrittäjyyttä Keski- Pohjanmaalla ja Oulun Eteläisen alueella. Kohderyhmänä ovat maaseutuyrittäjät sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat kiinnostuneita Green Care toiminnasta. Hankkeen avulla pyritään edistämään uudenlaisten hyvinvointipalvelujen tarjontaa, suunnittelua ja kehittämistä. (GC hankesuunnitelma 2011.) Alueellinen rajaus opinnäytetyössä on sama kuin hankkeessa, eli Keski- Pohjanmaa ja Oulun Eteläinen. Keski-Pohjanmaahan kuuluu Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli (asukkaita alueella ). (Wikipedia. Keskipohjanmaan maakunta.). Oulun Eteläiseen kuuluu Kalajoki, Merijärvi, Alavieska, Ylivieska, Oulainen, Nivala, Sievi, Reisjärvi, Haapavesi, Haapajärvi, Siikalatva, Pyhäntä, Kärsämäki ja Pyhäjärvi (asukkaita alueella ) (Tilastokeskus). 6 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS

17 15 Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Tässä luvussa selostetaan lyhyesti prosessin ajallinen eteneminen. Alaluvuissa perehdytään tutkimusmenetelmään, aineiston hankkimiseen ja analyysiin. Lopuksi otetaan esille opinnäytetyön eettisyyteen ja luotettavuuteen liittyvät kysymykset. Marraskuussa 2010 Green Care valikoitui opinnäytetyön aiheeksi. Ohjaavan opettajan kanssa käydyn keskustelun myötä tutkija oli yhteydessä myös Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän Green Care hankkeen vastuuhenkilöihin. Kevään 2011 suunnitteluseminaarien jälkeen alkukesästä suoritettiin yrittäjien haastattelut. Syksystä lähtien opinnäytetyön tekeminen eteni valmistuen joulukuussa Tutkimusmenetelmä Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus. Sitä voidaan käyttää silloin, kun tutkitaan uusia asioita ja halutaan saada uusia näkökulmia tutkittavaan aiheeseen. Kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän käyttö on perusteltua silloin, kun halutaan erityisesti ymmärtää ja saada syvällistä kuvausta tutkittavasta ilmiöstä. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009, 50.) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkijalla on mahdollisuus myös epäillä käsitteiden merkitystä ja tutkimustuloksia (Kankkunen 2010, 50). Kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän käyttöä voidaan perustella sillä, että tutkimuskohteen otos olisi aika pieni ja toisekseen opinnäytetyön aihetta oli tutkittu toistaiseksi aika vähän, aihe olisi siis aika uusi. Oletettavaa oli, että tiedon keruu parhaimmillaan olisi vuorovaikutuksellista kommunikointia haastattelijan ja haastateltavan välillä. Tarkoituksena oli saada haastateltavilta syvällisempää tietoa tutkimuskysymyksiin. Opinnäytetyössä haluttiin selvittää millaisia esteitä ja mahdollisuuksia maatiloilla oli harjoittaa Green Care toimintaa, millaisia käsityksiä haastateltavilla oli Green Caresta, millaista Green Care toimintaa tiloilla harjoitettiin tai millaisia suunnitelmia heillä oli asian suhteen. Kvalitatiivinen tutkimustyyli on kiinnostunut merkityksistä ja todellisuuden luonteesta, jotka tulevat esiin ihmisen kontaktissa omaan historiaansa, kulttuuriinsa ja tajuntaansa (Hirsjärvi & Hurme 2000, 23). Puolistrukturoitua teemahaastattelua voidaan käyttää silloin, kun tiedetään, että haastateltavilla on keskenään samanlainen tilanne sekä tutkijalla on tiedossa ilmiön osia,

18 16 rakenteita, prosesseja että kokonaisuuksia. Eli tutkijalla on tiettyjä oletuksia tutkimuskohteestaan. Tämän tiedon pohjalta tutkija laatii haastattelurungon, jonka avulla saadaan selville tutkittavien henkilöiden subjektiivisia kokemuksia jo analysoidusta tilanteesta. (Hirsjärvi ym. 2000, 47.) Haastattelutilanteessa kysymysten muoto ja järjestys voivat vaihdella (Kankkunen ym. 2009, 97). Tässä opinnäytetyössä tutkijalla on samaa kokemusta kun haastateltavillakin maaseudun yritystoiminnasta sekä yleensä elämisestä maaseudulla. Haastattelutilanteet etenivät pääsääntöisesti haastattelurungon mukaisessa järjestyksessä. Keskustelun ja vuorovaikutuksen avulla tutkija selvittää häntä kiinnostavat asiat, jotka palvelevat tutkimuksen tekemistä. Haastattelun aihepiirit ovat etukäteen määrätyt, kysymykset eivät kuitenkaan ole tarkassa muodossa tai järjestyksessä. Puolistrukturoitu haastattelu toteutetaan siten, että kysymykset ovat kaikille samat, mutta esillä ei ole valmiita vastausvaihtoehtoja vaan haastateltava saavat vastata omin sanoin kysymyksiin. (Aaltola & Valli , 24, 26.) Tässä opinnäytetyössä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelurunko lähetettiin etukäteen sähköpostilla. Näin haastateltavat tiesivät keskusteluaiheet ja he saivat miettiä rauhassa vastauksia tutkimuskysymyksiin. SWOT -analyysi eli nelikenttäanalyysi on Albert Humphreyn kehittämä menetelmä, jossa pohditaan vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Tätä menetelmää käytetään mm. toimintamallien laatimisessa, oppimisessa, yrityksien kehittämisessä ja erilaisissa suunnittelutehtävissä. Laaditusta analyysistä voidaan poimia hyvät ja vahvat asiat, jotka tiedostetaan ja voidaan käyttää niitä hyväksi. Havaittuja negatiivisia uhkia ja heikkouksia voidaan vahvistaa ja pohtia, mitä niille voitaisiin tehdä. (Wikipedia. SWOT -analyysi.) Tämä analyysimenetelmä oli mukana aineiston keruuvaiheessa. Opinnäytetyössä saatiin laaja-alaisempaa ja syvällisempää pohdiskelua aikaiseksi siten, että haastateltavat saivat itse soveltaa analyysia omalle tilalleen jo ennen haastattelutilannetta. 6.2 Aineiston hankinta Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän Green Care hankkeesta tiedotettiin maaseutuyrittäjille ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Tiedotusta hoidettiin sähköpostitse, sosiaalisen median, lehdistön, sähköisen median kautta sekä hakijan ja yhteis-

19 17 työkumppanien internetsivujen kautta. Koulutusyhtymän hankkeen kautta löytyi neljä haastateltavaa tilaa. Yhden tilan yhteystiedot löytyivät internetistä, yrittäjien omien nettisivujen kautta. Kvalitatiiviseen tutkimukseen osallistui siis viisi Green Care toiminnasta kiinnostunutta maatalousyrittäjää. Haastateltaviin otettiin yhteyttä ensin puhelimitse. Tutkija esitteli asian ja sovittiin haastatteluaika. Teemahaastattelun runko lähetettiin sähköpostitse tutustumista varten haastateltaville. Samaista haastattelun runkoa käytettiin myös haastattelutilanteissa. Keskustelun yhteydessä käytettävien lomakkeiden avulla voidaan saada tieto tiivistetysti esiin (Hirsjärvi ym. 2000, 66). Haastattelut suoritettiin toukokuussa 2011 haastateltavien kotona. Ne tallennettiin kasetille ja litterointi tapahtui parin päivän sisällä haastatteluista. 6.3 Aineiston analyysi Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Tarkoituksena oli tutkia kohdetta tiivistetysti erilaisten käsiteluokitusten avulla (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009, 134 ). Aineistoa luokittelemalla voidaan luoda ikään kuin kehys, jonka avulla haastatteluaineistoa voidaan käsitellä ja tulkita. Laaditut luokitukset pitää voida perustella niin käsitteellisesti kuin kokemusperäisestikin toisin sanoen luokilla on yhteys teoriaan ja empiriaan. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 147.) Hirsjärven ja Hurmeen (2000, 148) mukaan aineiston luokittelussa voidaan käyttää tutkimusongelmaa ja ala-ongelmaa, myös tutkimusväline tai menetelmä voi toimia luokittelun raamina. Tässä opinnäytetyössä luokittelun raamina olivat tutkimusongelmasta lähtöisin olevat kysymykset ja teemahaastattelun aiheet olivat apuna alustavien luokkien muodostamisessa. Opinnäytetyössä alustava luokkajako oli seuraavanlainen: haastateltavien käsitykset Green Caresta Green Care toiminta tilalla tai toiminnan suunnitelmat mikä mietityttää Green Care toiminnassa Green Care toiminnan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat tilalla Saadun aineiston avulla tutkija voi löytää uusia näkökulmia tutkimusaiheeseen eikä pelkästään testaa omaa hypoteesiaan. Paras tilanne olisikin, jos tutkija keskustelisi

20 18 aikaisempien tutkimusten, teorian ja oman aineistonsa kanssa. (Aaltola & Valli II 2000, 139.) Tässä opinnäytetyössä keskustelua aineiston kanssa syntyi sille esitetyillä tutkimustehtävään liittyvillä kysymyksillä. Tutkija kysyi ja aineisto vastasi. Haastattelu ikään kuin jatkui tietokoneen ääressä. Keskustelun päätteeksi tutkija analysoi käytyä keskustelua, muodosti yläkäsitteitä ja teki johtopäätöksiä. Uusia näkökulmia tuli eteen, mutta kysymykset Green Care käsitteestä ja nelikenttäanalysointi olivat mukana sellaisenaan koko analysoinnin aikana. Induktiivinen vaihe on aineiston luokittelua. Prosessi muuttuu deduktiiviseksi tarkastelemalla luokkia omasta ajatusmaailmasta käsin, ymmärtäen ilmiötä ja luoden teoreettisia malleja aineistolle. Kvalitatiivisen tutkimuksen tulkintaa tapahtuu koko tutkimuksen ajan. Tulkinnat ovat aluksi kokonaisvaltaisia, välillä syventyen yksityiskohtiin ja lopuksi palaten kokonaisvaltaiseen käsittelyyn. (Hirsjärvi & Hurme 2000, ) Opinnäytetyössä käytetyn SWOT -analyysin tulokset jaettiin kolmeen pääluokkaan ja jokaisessa luokassa on aineiston perusteella jako sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Sisäiset tekijät käsittivät lähinnä henkilöön, tilaan ja tilalla olevaan ympäristöön liittyvät asiat. Ulkoiset tekijät kuvasivat tilan ulkopuolisia tekijöitä, joihin yrittäjä itse ei voinut niin suoraan vaikuttaa. Aiheesta riippuen sisäiset ja ulkoiset tekijät painottuivat eri lailla tai saattoi jopa olla niin, että toisia tekijöitä ei havaittu tietyn aiheen tarkastelussa ollenkaan. Jako sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin jaettiin seuraavasti: Vahvuudet sisäiset vahvuudet ulkoiset vahvuudet Heikkoudet ja uhat sisäiset heikkoudet ja uhat ulkoiset heikkoudet ja uhat Mahdollisuudet sisäiset mahdollisuudet ulkoiset mahdollisuudet 6.4 Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Green care. Kuva: Hannele Siltala

Green care. Kuva: Hannele Siltala Green care Kuva: Hannele Siltala Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus - Perinteinen elämäntapa: luonnonläheisyys, riippuvuus luonnon antimista - Teknistyminen: elämäntavan irtaantuminen luonnosta - Ympäristöongelmat

Lisätiedot

Green Care mahdollisuudet Suomessa

Green Care mahdollisuudet Suomessa Green Care mahdollisuudet Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit, yhteisöllisyys, hiljaisuus

Lisätiedot

Uutta tietoa Green care hankkeista

Uutta tietoa Green care hankkeista Uutta tietoa Green care hankkeista YTR hankeseminaari, Hämeenlinna 13.4.2011 Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto katriina.soini@mtt.fi GC

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Green care - kasvattajina

Green care - kasvattajina Green care - Suomenlehmä terapeutteina ja kasvattajina Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos katriina.soini@mtt.fi

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Jaana Ruoho, 16.10.2014

Jaana Ruoho, 16.10.2014 Jaana Ruoho, 16.10.2014 Green Care -esiselvitys- ja tiedotushanke 1.9.2013-30.10.2014 Green Care -toiminnan kartoittaminen Satakunnassa Tiedottaminen Toteuttaja on SAMK, matkailun tiimi Rahoittaja on Satakunnan

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit,

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

Ihmistieteiden eettiset periaatteet

Ihmistieteiden eettiset periaatteet Ihmistieteiden eettiset periaatteet Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Eettinen ennakkoarviointi ihmistieteissä. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan seminaari 2.11.2010, Tieteiden talo, Helsinki.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Uutta tietoa Green caresta

Uutta tietoa Green caresta Uutta tietoa Green caresta Green care verkostotyöpaja, Sitra 30.3.2011 Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto katriina.soini@mtt.fi GC toiminta

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hankkeen toimijat Hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveyalan Oulaisten yksikkö Osatoteuttajina: Kalajoen SoTe yhteistoiminta-alue

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Suomalainen Green Care GreenCareLab -hankkeen aloitustilaisuus, Sipoo 14.1.2016 Elina Vehmasto, Luke

Suomalainen Green Care GreenCareLab -hankkeen aloitustilaisuus, Sipoo 14.1.2016 Elina Vehmasto, Luke Suomalainen Green Care GreenCareLab -hankkeen aloitustilaisuus, Sipoo 14.1.2016 Elina Vehmasto, Luke Luonnonvarakeskus Green Care -toimintatapa. Sosiaali-, terveys-, kasvatus- tai muu hyvinvointipalvelu,

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Kartoitetaan olemassa oleva Green Care -toiminta Levitetään tietoa Green Care toiminnasta Lisäksi: Kartoitetaan tutkimus- ja koulutustarjonta Selvitään tutkimus-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) 338 Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen järjestämistapana 1.1.2014 alkaen HEL 2013-011715 T

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Green Care - sosiaali- ja kasvatuspalveluita maatilaympäristössä. Anja Yli-Viikari

Green Care - sosiaali- ja kasvatuspalveluita maatilaympäristössä. Anja Yli-Viikari Green Care - sosiaali- ja kasvatuspalveluita maatilaympäristössä Anja Yli-Viikari Alankomaat Hoeve Klein Mariëndaal Päivätoiminta-, koulutus- ja virkistyspalvelut sekä maataloustuotanto (oma käyttö, kahvila,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Kuntapalveluja markkinamekanismilla. Riitta Pylvänen palvelupäällikkö

Kuntapalveluja markkinamekanismilla. Riitta Pylvänen palvelupäällikkö Kuntapalveluja markkinamekanismilla Riitta Pylvänen palvelupäällikkö 4.12.2013 Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä on riittävän suuri

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 2015, Jyväskylä

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ

HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ Hoivayrittäjävalmennushanke Kanta- ja Päijät-Hämeessä (1.7.2008-31.12.2011) on tarkoitettu hoiva- ja

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla

Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa: toimintamalli Alueellinen työpajatyöskentely 18.10.2012 Hyvinvoiva Länsi- Uusimaa 30.11.2012 Tietoiskut 4.12.2012 T&K&Ihanketoiminta Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI KEHITTÄJÄT, TUTKIJAT, RAHOITTAJAT JA ALAN TOIMIJAT KUTSUTTU YHTEEN Hallitus: Lapin ammattiopisto Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea

There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea Yhteisenä tavoitteena kansainvälinen osaava metropoli There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea Pertti Vuorela 9.6.2011 NoWrongDoor konseptoi kansainväliset asettautumispalvelut metropolialueella Asiakasta

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä

Lisätiedot

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Matti Eskola, FinnMedi Oy, 13.10.2010 Muutkin toimialat ovat kansainvälistyneet - miksi muka myös terveys- ja hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot