GREEN CARE TOIMINNAN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET KESKI POHJANMAALLA JA OULUN ETELÄISEN ALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GREEN CARE TOIMINNAN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET KESKI POHJANMAALLA JA OULUN ETELÄISEN ALUEELLA"

Transkriptio

1 Eeva Huitula S610SA GREEN CARE TOIMINNAN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET KESKI POHJANMAALLA JA OULUN ETELÄISEN ALUEELLA Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) Marraskuu 2011

2 Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialan koulutusohjelma Eeva Huitula Sosionomi (AMK) Nimeke Green Care- toiminnan mahdollisuudet ja esteet Keski-Pohjanmaalla ja Oulun eteläisen alueella Tiivistelmä Suomalaisessa maaseudussa on paljon erilaisia voimavaroja. Perinteisen maatalousyrittäjyyden rinnalle halutaan kehittää uusia toimintamuotoja. Maataloutta ja maaseutua voidaan käyttää hyödyksi myös hyvinvointi- ja terveyspalveluiden yhteydessä, tällöin voidaan puhua Green Care toiminnasta, vihreästä hoivasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Keski-Pohjanmaan ja Oulun Eteläisen alueella millaisia mahdollisuuksia ja esteitä maatiloilla oli tuottaa Green Care palveluita. Opinnäytetyössä selvitettiin yrittäjien käsityksiä Green Caresta sekä millaista toimintaa tai toiminnan suunnitelmia heillä oli. Lisäksi kartoitettiin Green Care toiminnan vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä maatilayrittäjää, joilla oli kiinnostusta Green Care toimintaan. Kolmella tilalla oli suunnitelmissa tuottaa Green Care palveluita ja kahdella tilalla harjoitettiin jo Green Care tyyppistä toimintaa. Opinnäytetyön tuloksia tullaan hyödyntämään Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän Green Care hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää Green Care yrittäjyyttä Keski-Pohjanmaalla ja Oulun Eteläisen alueella. Green Care toiminnalle on mahdollisuuksia suomalaisella maaseudulla. Opinnäytetyössä vahvuuksina nähtiin luonto, eläimet, maatilaympäristö ja toiminta siellä. Yrittäjät itse kokivat vahvuuksinaan sosiaaliset taidot, elämän kokemuksen, ammattitaidon ja koulutuksen. Heikkouksina ja uhkina nähtiin oma jaksaminen, aikapula ja vastuun lisääntyminen sekä ulkoisina vaikeuksina asiakkaiden hankinta, yhteistyö, markkinointi ja taloudellinen tulos. Toimintaa suunnittelevat tilat tarvitsevat tukea ja neuvoa etenkin alkuvaiheessa. Tilojen olisi hyvä löytää omalle tilalleen sopivin toimintamuoto. Yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa on luotava toimivat yhteistyöverkostot. Moniammatillisella työskentelyllä saadaan suomalaiseen ympäristöön toimiva Green Care - konsepti. Asiasanat (avainsanat) Green Care, Green Care yrittäjyys, hyvinvointi, maaseutu, maatila, ostopalvelu, palveluseteli Sivumäärä Kieli URN Suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Seija Nissinen Opinnäytetyön toimeksiantaja

3 1 DESCRIPTION Date of the bachelor s thesis Author(s) Eeva Huitula Degree programme and option Degree Program in Social services Bachelor of Social work Name of the bachelor s thesis Green Care - activity opportunities and barriers in Central Ostrobothnia and Oulu Southern region Abstract Finnish countryside has a lot of different resources. Alongside the traditional agricultural enterprise to develop new business models. Agriculture and rural areas may be used to benefit the welfare and health care context, then we can talk about Green Care - activities, caring Green. The aim of the thesis was to investigate in the Central Ostrobothnia and Oulu Southern area what kind of opportunities and obstacles there were for a farm to produce a Green Care services. This thesis investigated what entrepreneurs were thinking Green Care as well as what kind of activity or action plans they had. In addition, green-care operation's strengths, weaknesses, threats and opportunities were surveyed. The thesis was a qualitative study. The data were collected by interviewing the five farm entrepreneurs who were interested in Green-Care activities. Three of the farms had plans to produce Green-Care services, and two farms already practiced in Green Care-type activities. Interpretation of the results of the thesis are used within the Central East Education Group Green Care project, which aims to promote entrepreneurship in Green Care in Central Ostrobothnia and Oulu Southern region Green Care activities are opportunities for the Finnish countryside. The results of the thesis on the basis of strengths were nature, animals, farm environment, and activity there. The entrepreneurs themselves felt that strengths are social skills, life experience, expertise and training. The thesis revealed that the weaknesses and threats were seen as their own well-being, lack of time and an increase in responsibility as well as external difficulties, customer acquisition, collaboration, marketing and financial performance.those who plan operations need support and advice, especially the early stages. Farms should find their very appropriate activity. Entrepreneurs and partners are working to create networks of cooperation. Multi-occupational relationship will be based on the environment in Finnish Green Care concept. Subject headings, (keywords) Green Care, Green Care entrepreneurship, social welfare, countryside, farm, purchasing the services, the service voucher. Pages Language URN Finnish Remarks, notes on appendices

4 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO GREEN CARE TOIMINTA Green Care Suomessa Green Care Euroopassa Green Care toiminnan vaikutukset MAASEUDUN MUUTOS JA MURROS MAATILAT PALVELUITA TARJOAMASSA Ostopalvelut Palvelusetelit OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Aineiston hankinta Aineiston analyysi Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus TULOKSET Taustat Käsitys Green Caresta Nykyinen Green Care tyyppinen toiminta ja toiminnan suunnitelmat Tilojen vahvuudet Green Care toiminnassa Green Care toimintaan liittyvät heikkoudet ja uhat Green Caren mahdollisuudet maaseudulla Tuki, apu ja neuvonta TULOSTEN TARKASTELUA JA POHDINTAA Prosessin arviointi Eettisyyden ja luotettavuuden arviointia Jatkotutkimusaiheet Tutkielman hyödyntäminen LÄHTEET LIITE

5 1 JOHDANTO 3 Suomalainen maaseutu elää muutosten aikaa. Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti ja uusia palvelumalleja on kehitettävä yhteiskunnan erilaisiin tarpeisiin. Haasteita tuovat mm. väestön ikääntyminen sekä kunta- ja palvelurakenteen uudistuminen. Nyt on havaittu, että maatilojen monipuolinen resurssien hyödyntäminen palvelisi elämyshakuista ja kestävää kehitystä tavoittelevaa yhteiskuntaa. (Soini ym. 2011, 323, 329.) Maaseudussa on paljon erilaisia voimavaroja. Maaseutua halutaan kehittää ja maaseudulle ollaan luomassa uusia toimintamuotoja perinteisen maatalousyrittäjyyden rinnalle. Maatilat voivat elintarvikkeiden lisäksi tuottaa monia palveluita yhteiskunnalle. Maataloutta ja maaseutua voidaan käyttää hyödyksi myös hyvinvointi- ja terveyspalveluiden yhteydessä, jolloin voidaan puhua Green Care toiminnasta, vihreästä hoivasta. (Yli-Viikari 2009, 24, 27, 28.) Green Care toimintaa voidaan harjoittaa kaikenlaisissa ympäristöissä, missä luonto on läsnä, kuten maatiloilla, maaseudulla, puutarhassa ja myös kaupungeissa tai sisätiloissa. Green Care toimintaa voidaan käyttää terapiapalveluissa, kuntouttavassa työtoiminnassa, kuntoutuksessa, ennaltaehkäisevänä työmuotona, terveyttä tukevana toimintana sekä kasvatuspalveluissa. Viime vuosina on kansainvälisesti sekä myös Suomessa kiinnostuttu erityisesti maatiloilla tapahtuvasta Green Care toiminnasta. (Soini ym. 2011, 322.) Green Care yrittäjyyttä pyritään lisäämään erilaisien hankkeiden avulla. Green Care yrittäjyyden edistäminen Keski-Pohjanmaalla ja Oulun Eteläisessä hanke on aloitettu ja se kestää asti. Hankkeen toteuttajana ja hallinnoijana toimivat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opistot: kulttuuriopisto, maaseutuopisto sekä sosiaali- ja terveysalan opisto yhteistyössä. Tämän hankkeen pohjatyönä on tehty esiselvitys , jossa kartoitettiin Green Caren mahdollisuuksia sekä yrittäjien ja muiden toimijoiden kiinnostusta uuteen toimialaan kyseisellä alueella. Tässä Green Care toiminta Keski-Pohjanmaalla esiselvityksessä kartoitettiin valtakunnallisesti Green Care toiminnan tilannetta ja verkostoiduttiin alan toimijoiden kanssa kotimaassa ja ulkomailla. Esiselvityksen myötä todettiin, että hyvinvointipalvelujen yrittäjyyttä voitaisiin lähteä kehittämään ja monipuolistamaan sekä kiinnitettäisiin huomiota toimintaympäristöjen uudistamiseen. (GC hankesuunnitelma 2011.)

6 4 Opinnäytetyö liittyy hankkeeseen, jolla pyritään edistämään Green Care yrittäjyyttä Keski-Pohjanmaalla ja Oulun Eteläisessä. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää maatilojen esteitä ja mahdollisuuksia tuottaa hyvinvoinnin palveluja ja toimia hoivamaatalouden yrittäjinä. Opinnäytetyössä tarkastellaan Green Care toimintaa maatalousympäristössä. Miten maatila voi tuottaa uusia, entisestä poikkeavia palveluita maataloustuotannon ohella? Mikä on maatalousyrittäjän näkökulma Green Care toimintaan omalla tilallaan? Sosionomikoulutuksen opinnäytetyön aihe Green Care on tutkijalle itselleen ajankohtainen ja mielenkiintoinen. Aiheen valinta opinnäytetyöhön johtuu monesta syystä. Lapsuus ja nuoruus maatilalla sekä aikuisuus maatalousyrittäjänä kuvaavat vahvaa ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta. Green Care yhdistää tutkijan elämänkokemuksen sekä nuorempana että aikuisena hankitun sosiaalialan koulutuksen toimivaksi kokonaisuudeksi. Toisena mielenkiintoa herättävänä näkökulmana on se, että Green Care tuo erilaisia mahdollisuuksia muuttuvalle maaseudulle, voidaan ehkä puhua maaseudun uudesta tulemisesta. Kolmanneksi Green Care on uusi toimintamalli, jossa riittää työtä, haastetta ja tutkimusta. Aihevalintaa tukee myös se, että Keski- Pohjanmaalla ja Oulun Eteläisen alueella oli ollut jo esiselvityshanke Green Caresta ja alueellinen hanke on käynnistynyt Hankkeen myötä opinnäytetyön tuloksia olisi mahdollisuus käyttää työelämässä. 2 GREEN CARE TOIMINTA Green Care, hoivamaatalous, sosiaalinen maatalous, tarkoittaa maatilojen ja maatalousympäristön käyttöä ihmisten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin parantajana käsittäen palveluita mm. luontoelämyksistä ja ympäristökasvatuksesta erilaisiin terapioihin ja kuntoutusmenetelmiin. ( MTT 2009.) Green Care toimintaa voidaan käyttää sosiaalialalla hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Terapia- ja kuntoutuskäytössä terveydenhuoltoalan ammattilainen voi käyttää hoidossa erilaisia eläin- ja luontoavusteisia menetelmiä, esimerkiksi hevosterapiaa tai puutarhaterapiaa. Hoiva- ja asumispalveluissa luontoa voidaan käyttää apuna omatoimisuutta lisäämässä sekä parantamassa elämänlaatua. Kohderyhmänä voivat olla van-

7 5 hukset, vammaiset, mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset ja lastensuojelun asiakkaat. Green Care hyvinvointipalvelut ennalta ehkäisevänä työmuotona käsittävät varhaisen puuttumisen, tukiperhetoiminnan, lomatoiminnan ja työhyvinvointipalvelut. Luontoa eläimineen ja kasveineen käytetään apuna oppimisessa ja kasvatuksessa niin päiväkotitoiminnassa kuin kouluopiskelussakin. Green Care on myös apuna vajaakuntoisten kuntouttavassa työllistämisessä. ( MTT 2009.) Green Care toiminnan perustana on kolme osa-aluetta, joista tärkeimpänä on luonto. Toisena tekijänä on toiminta, etenkin luonnossa tai luonnon kanssa. Kolmantena tekijänä on osallisuus, jota ihminen kokee vuorovaikutuksessa luonnon ja toisten ihmisten kanssa. Green Care toiminnan kolmea osa-aluetta tukee ammatillisuus, johon sisältyy lainsäädännön ohjeet, eettisyys ja koulutus. Toimintaa tukee myös tavoitteellinen ja pitkäjänteinen työote, edellyttäen sitoutumista niin palvelun tarjoajalta kuin asiakkaaltakin. Toiminnan vastuullisuus kertoo laadusta, kestävästä kehityksestä, turvallisuudesta ja yleisestä hyvinvoinnista. (Soini ym. 2011, ) Aikaisempia tutkimuksia on aiheesta melko vähän. Juva (2009, 2, 46) on selvittänyt tutkimuksessaan mitkä tekijät ovat vaikuttaneet maatilayrittäjien hoivapalveluyrittäjyyden syntyyn sekä millaisia kysymyksiä ja ongelmia he ovat kohdanneet hoivapalveluyrittäjyydessä. Lisäksi on selvitetty mikä rooli maatalouden harjoittamisella ja maatalousympäristöllä on hoivapalveluntuotannossa. Tutkimuksessaan Juva on haastatellut seitsemää maatilayrittäjää. Heistä neljällä yrittäjällä oli jo hoivapalveluyrittämistä, yksi oli toimintaa aloitteleva yrittäjä ja kahdella toiminta oli suunnitteluasteella. Juvan tutkimuksen taustalla on ollut Maaseutu virkistyksen, levon ja rauhoittumisen tyyssijana - Menestyvää hyvinvointipalvelu-yrittäjyyttä maatiloille hanke, jonka toteuttajana toimi Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kanssa. Juvan (2009, 88) tutkimuksen mukaan suurin syy hoivapalvelun aloittamiselle oli tilan tuotantosuunnan muutos tai maatalouden kannattavuuden heikkeneminen. Maatalouden ja sen ympäristön tuottamat arvot kuten maatilaympäristö, eläimet ja maatilan työt tiedostettiin, mutta niitä ei osattu vielä markkinoida. Haasteita tuotti kahden ammattialan yhdistäminen ja vapaa-ajan järjestäminen, jolla voitaisiin vaikuttaa työssä jaksamiseen. Tiedon saanti ja neuvonta oli koettu jonkin verran ongelmalliseksi, eniten yrittäjät olivat kokeneet saaneensa neuvoja ja apuja toisilta saman alan yrittäjiltä.

8 ( Juva 2009, 88, 90, 93.) 6 MTT:n ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen hankkeessa ( ) on tutkittu millaisia liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulla on tuottaa hoiva-, hyvinvointi- ja kasvatuspalveluja, joiden tuottamisessa käytettäisiin maaseutua ja sen resursseja. Lisäksi hankkeessa on tarkasteltu, mitkä tekijät rajoittavat ja mitkä tekijät tukevat toiminnan kehittymistä. (Lilja ym. 2008, 2.) Tutkimuksessa haastateltiin viittä maaseudun hoivapalveluyrittäjää, joiden toiminnassa tuli erityisesti esille hoivatyön ja maaseudun yhteensovittaminen. Otoksessa oli vanhuksiin, päivähoitolapsiin, ongelmanuoriin ja mielenterveyskuntoutujiin liittyviä hoivayrityksiä. Tutkimuksessa nousi esille tiedon puute niillä, jotka suunnittelivat tämän alan yrittäjyyttä mutta myös niiltä, jotka ostivat näitä palveluita yrittäjiltä. Liljan ym. mukaan olisi tarpeellista tutkia maaseutuympäristön, eläinkontaktien ja työn vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Tietoa tarvitaan myös tuotteistamisen keinoista ja siitä, miten palveluiden tarjoajat ja asiakkaat löytävät toisensa. (Lilja ym. 2008, 2, 8.) 2.1 Green Care Suomessa Suomessa Green Care käsitettä on tuotu esille ensimmäisiä kertoja vuonna Maaseudussa alettiin nähdä mahdollisuuksia luontoympäristöä hyödyntävien hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Toiminnan edellytyksenä nähtiin mm. yhteistyö maatalousyrittäjien sekä sosiaali- terveys- ja kasvatuspuolen kesken. Toiminnan kehittämisessä pidettiin tärkeänä ammattitaitoa, palvelujen tuotteistamista ja kehittämistä, rahoituksen järjestämistä sekä lainsäädännön kehittämistä. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2009, 27.) Suomessa on noin 300 maatilaa, joissa tuotetaan hyvinvoinnin palveluita päätoimisesti. Aktiivista maataloustuotantoa harjoittavia maatiloja, joilla on lisäksi hyvinvoinnin palveluita, on melko vähän. (Yli-Viikari 2009, 9, 57.) MTK:n asiantuntija Kimmo Aalto, Maaseudun tulevaisuuden lehtihaastattelussa oli sitä mieltä, että maatiloilla olisi hyvät valmiudet tuottaa Green Care palveluita, koska siellä on valmiina fyysinen ympäristö, rakennukset, eläimet ja työ. Toisaalta ongelmia tuottaa Keskipohjanmaan kulttuuriopiston projektin suunnittelijan Elina Tui-

9 kan mukaan se, että Green Carea on vaikea markkinoida maatiloille, koska toiminta on vielä niin jäsentymätöntä. (Peltomäki 2010). 7 Suomessa tarvitaan Green Care toiminnan järjestäytymistä. Yhteiskunnan on mahdollistettava ammatilliset ja taloudelliset mahdollisuudet maatilojen hoivayrittäjyystoimintaan. Green Care toiminta tarvitsee toimivia yhteistyöverkostoja, joihin kuuluvat maatilayrittäjät, työvoimahallinto sekä sosiaali- ja terveydenhuollon edustus. (Ilmarinen 2010.) Green Care Finland ry on perustettu Suomeen Tampereella. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Green Care toimintaa sekä alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yhdistys on myös luonut tiedotusta palvelevat kotisivut internetiin. Sivuilta löytyy tietoa Suomessa tehdyistä Green Care aiheeseen liittyvistä tutkimuksista sekä tietoa hankkeista, joilla pyritään lisäämään Green Care yrittäjyyttä. (Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry 2005.) 2.2 Green Care Euroopassa Tulevaisuuden haasteena kestävät elämäntavat ja kestävä sosiaalihuolto ovat virittäneet myös uutta ajattelutapaa sosiaalisesta maataloudesta, jota on kehitelty yleisimmin Euroopassa. Tässä mallissa kuntoutuksessa, kasvatuksessa ja yhteiskuntaan sopeutumisessa käytetään apuna maatalouden voimavaroja. Sosiaalisesta maataloudesta on monenlaista hyötyä, se tuottaa maataloustuotteita, luo uusia työpaikkoja, luo uusia sosiaalipalveluita ja kartuttaa sosiaalista pääomaa. Muun muassa tässä tarjoutuu valtiovallalle tehokas ja taloudellinen keino huolehtia ihmisistä ja ympäristöstä. (Maailman tila 2010, 191.) Green Care toiminnalle ei ole vielä yhtä vakiintunutta nimitystä. Suomalaisittain puhutaan maatilojen hoivayrittäjyydestä tai hoivamaataloudesta, nyt on alettu käyttää laajemmin Green Care nimitystä. Euroopassa toiminnalla on useita nimityksiä: Farming for Health (FH), Social Farming, Care Farming, Green Care in Agriculture ja Farm as a classroom (Lilja ym. 2009). Alun perin Green Care toiminnasta on alettu puhua Alankomaissa 1970-luvulla. Tutkijat ja yrittäjät perustivat Community of Practice Farming for Health, euroop-

10 8 palaisen verkoston Alankomaissa vuonna Verkostoon kuuluvat tutkijat ja alan ammattilaiset työskentelevät, tutkivat ja tiedottavat eteenpäin tutkimustuloksia ja käytännönläheistä tietoa. (Farming for Health 2011.) Green Care toiminta on Euroopassa lähtenyt liikkeelle tiloilta käsin. Hoivamaataloutta harjoittavia tiloja on laskettu olevan vuonna 2004 seuraavasti; eniten Green Care toimintaa oli Norjassa, jossa hoivamaataloustiloja oli 550 kappaletta, eli 1 % maatiloista tuotti kyseisiä palveluita, Alankomaissa tiloja oli 430 ( 0,5 %), Italiassa (0,01 %), Itävallassa 250 (0,1 %) ja Belgiassa 140 (0,4 %). Green Care on aika uusi ilmiö Sloveniassa, Ruotsissa ja Suomessa. Puutarhaterapiaa käytetään eniten Englannissa, Saksassa ja Itävallassa lähinnä sairaaloissa, hoitokodeissa, kouluissa ja päiväkeskuksissa. Eläinavusteisena terapiana on tunnetuinta ratsastusterapia ja hevosavusteinen terapia koko Euroopassa. Tämä hoivamaatalouden muoto on myös Suomessa tunnetuinta. Tuotantoeläimiin liittyvää terapiaa on huomattavasti vähemmän koko Euroopassa. (Hassink & van Dijk 2005.) Euroopassa on useita hankkeita ja koulutuksia, jotka liittyvät eläinavusteiseen toimintaan. Tutkimustyössä on tutkittu Green Caren vaikutuksia psykiatrisiin asiakkaisiin, eläinten vuorovaikutuksen merkitystä sekä puutarhan ja luonnon vaikutuksia ihmisen terveyteen. Tulevaisuudessa on tarkoitus kehittää monitieteellistä verkostoa, joka laatii yhteisiä ohjelmia ja menetelmiä sekä selvittää terveyttä edistäviä mekanismeja. Yliopistotason koulutusta on järjestetty Norjassa, Ruotsissa ja Italiassa. Keskiasteen koulutusta on Italiassa ja Alankomaissa. (Hassink & van Dijk 2005.) Euroopassa Green Care työ tulee laajenemaan tulevaisuudessa ja kasvua voi olla enenevässä määrin kaupunkialueilla. Tulevaisuudessa lisätään Green Care tietoisuutta, tuodaan maaseudun ominaisuuksia kaupunkien tarpeisiin, ollaan mukana viljelijöiden, asiakkaiden ja terveydenhuollon organisaatioiden hankkeissa. Lisäksi tuodaan yhteiseen käyttöön kaikki tieto ja tutkimus, mitä Green Care toiminnan saralta löytyy. (Hassink & van Dijk 2005.) Sosiaalisen maatalouden toiminnat Euroopassa ovat laaja-alaisia ja toisaalta eri alueilla esiintyy erityyppistä toimintaa. Toiminta tarvitsee kehittyäkseen yhteneväistä tukea. On tärkeää määritellä sosiaalisen maatalouden käsite, mitä sosiaalinen maatalous tarkoittaa ja mitkä ovat sen toimintaperiaatteet. Green Care toimintaa varten tarvitaan

11 9 tutkittua tietoa, jota voidaan soveltaa toiminnan kehittämisessä. Tietoa tarvitaan myös koulutuksessa. Kansallisten ja kansainvälisten verkostojen luominen mahdollistaa laajan ja yhteneväisen näkemyksen toiminnalle. Sosiaalinen maatalous tarvitsee oman sijansa hyvinvointia tuottavana palvelumuotona. (Di Iacovo ym. 2009, 205.) 2.3 Green Care toiminnan vaikutukset Green Care toiminta liitetään luontoon ja se toteutuu parhaimmillaan luonnossa ja maalaisympäristössä. Luonto nähdään ihmisen hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Luonto tarjoaa niin fyysistä kuin henkistäkin hyvinvointia ja terveyttä. Ympäristöpsykologisten tutkimusten mukaan luontoympäristön elvyttävä vaikutus näkyy ihmisten terveydentilassa ja toipumisessa. Luontoympäristöllä on myönteinen vaikutus ihmiseen. Salosen mukaan ihminen on luonnossa kotonaan, osa luontoa, sinne kuuluva asia. Kun luontosuhde heikkenee, ihminen alkaa voida pahoin henkisesti ja fyysisesti. Tehokkuus ja hyötyyn pohjautuva elämäntapa luo kuilua niin ihmisten kuin ihmisten ja luonnonkin väliin. (Heiskanen ym. 2006, 58.) Salonen (2006) kutsuu myönteistä luontokokemusta elpymiseksi. Elvyttävä ympäristö vapauttaa stressistä ja antaa voimavaroja, se siis palauttaa ihmisen normaalitilaan. Erilaiset ekopsykologiset menetelmät ovat apuna sisäisen tasapainon palauttamisessa ja ylläpitämisessä. Elvyttävyystutkimukset ovat osoittaneet, että luonnon ympäristö elvyttää erityisen voimakkaasti ja nopeasti. Elvyttävä kokemus voidaan tietoisesti löytää esimerkiksi mielipaikassa ja elämys voi syntyä tahdosta riippumattakin. (Heiskanen ym. 2006, 61.) Heiskasen ym. (2006) mukaan nykypäivän tehokkaassa terveyspolitiikassa, psykiatrisessa hoidossa ja psykologisissa teorioissa potilaiden eheyttävät ja elvyttävät luontokokemukset ovat jääneet paljolti ilman huomiota. Samalla kun luonnon ulottuvuuksia on lyöty laimin, ihmisten masennus ja työuupumus ovat lisääntyneet. Joskus voi olla tilanne sellainen, että ihmisellä ainoa kommunikaation alue on yhteys luontoon ja luontokokemukset. Luonnon läsnäolo helpottaa ihmisten välisten yhteyksien kokemista myös kipeiden ja arkojen asioiden suhteen.

12 10 Millainen suhde ihmisen ja luonnon välillä voi olla kun se aiheuttaa ihmiselle pahoinvointia? Karvinen ja Nykänen (1997, 14 16) toteavat että, suuri osa ihmisistä, varsinkin teollistuneissa maissa, asuvat enimmäkseen sisällä, ihmisten rakentamissa ympäristöissä, jossa on kaikki ihmisen säätelemää; rakennusmateriaalit, valaistus, lämpö, ilman kosteus jne. Kaikki ihmisen ympärillä olevat elementit ovat hyvin tarkasti suunniteltuja. Tässä eristäytyneessä ympäristössä ihminen on kadottanut luonnon ja samalla myös itsensä. Luonnon tunnelma, kauneus ja sen kertokulku ovat vain haaveissa, tilalle on voinut tulla käytännöllinen hyötyajattelu. Luonto on raaka-aineen lähde, rakennusmaata, joutomaata ym. Mutta onko ihmisen hyvä olla? Luonnolla on jokaiselle ihmiselle omanlainen henkilökohtainen merkitys. Toisaalta luonnolla on jokaiseen ihmiseen samantyyppinen vaikutus, luonnossa oleminen tai edes luontomaiseman näkeminen edistävät ihmisen fyysistä ja henkistä terveyttä, laukaisevat stressiä ja lisäävät mielen tasapainoa. Karvinen kuvaa ihmisen ja luonnon suhdetta yhteenkuuluvuuden käsitteellä ja samaistumisena. Ihminen kokee olevansa osa luontoa kuin läheinen sukulainen. 3 MAASEUDUN MUUTOS JA MURROS Maaseudun olemus ja rooli muuttuvat yhteiskunnallisten ja esimerkiksi väestörakenteellisten muutosten myötä. Muutokset voivat hankaloittaa maaseudun tilannetta mutta ne toisaalta tuovat tulleessaan uusia asioita ja mahdollisuuksia maaseudulle. Euroopassa jo pitempään toiminut Green Care toiminta nähdään suomalaisen maaseudun mahdollisuutena sekä uudenlaisena elinkeinona. Kuhmonen ja Niittykangas (2008, 100) kritisoivat Suomen maallista esivaltaa siitä, että se ei ole huomioinut kuin kaksi asiaa viime vuosina: maatalouden tuet ja väestökato. Maaseudulle olisi pitänyt miettiä uusia tehtäviä työvoimalähteen ehtyessä sekä sitä, että mihin yhteiskunta ja kansantalous tarvitsevat maaseutua. Maaseudun rooli on muuttumassa ja sille on toisenlaista kysyntää kuin ennen. Toki se on vieläkin raakaaineen lähde, mutta nykyään on tullut enempi esille rooli hyvinvoinninlähteenä. Hyvinvointi, jota on pidetty aikaisemmin itsestäänselvyytenä ja ilmaisena. Maaseudun uuteen rooliin Kuhmoinen ja Niittykangas (2008, 116) liittävät neljä asiaa: hoivamaatalous, jatkoaika- ja nuorten yrittäjyys, tapayrittäjyys ja maaseudun innovaa-

13 tiojärjestelmä. Hoivamaatalouden edistäminen edellyttää, että sitä uskalletaan tehdä rohkeasti sekä ajatella sitä uutena liiketoimintamallina. 11 Suomen maatalous on muuttunut nopeaa tahtia EU -jäsenyyden aikana. Ennen jäsenyyttä Suomessa oli yli maatilaa ja viidentoista jäsenyysvuoden aikana tilat ovat vähentyneet : ään. Erityisesti maitoa tuottavat tilat ovat vähentynet rajusti. Tilojen määrä on vähentynyt, mutta toisaalta niiden koko on suurentunut. Yritystoimintaa on laajennettu ja peltoa on ostettu tai vuokrattu niiltä, jotka ovat lopettaneet tuotantonsa. Alkutuotanto ei ole tarjonnut enää niin paljon työpaikkoja, joten muiden maaseudun elinkeinojen merkitys työllistäjänä on korostunut. Tällä hetkellä joka kolmas maatila harjoittaa alkutuotannon rinnalla myös muuta yritystoimintaa. (Niemi 2010, 6.) Vuonna 2007 arvioitiin Suomessa olevan maaseudun pienyritystä, josta 33% oli perustuotantotiloja, 17 % monialaisia tiloja ja 50 % muita pienyrityksiä. Perustuotantotilat harjoittavat maa- ja metsätaloutta, monialaiset tilat harjoittavat maa- ja metsätalouden lisäksi jonkin muun alan yritystoimintaa ja muut maaseudun pienyritykset ovat yrityksiä, joilla ei ole maatilakytkentää. (Rantamäki-Lahtinen 2010, 16.) Maatalouden haasteet sekä tuotteiden ja palveluiden uudenlainen kysyntä ovat lisänneet uusia yrityksiä maaseudulle. Palvelualan yrittäjyys on erityisesti lisääntynyt kuten maatilamatkailu, urakointi sekä kuljetus- ja kiinteistöalan palvelut. Euroopan alueella monialaisten tilojen osuus maatiloista on kasvanut, keskimäärin monialaisia tiloja on 10 %. (Rantamäki-Lahtinen 2010, 16, 18.) 4 MAATILAT PALVELUITA TARJOAMASSA Ikääntyvä väestö siirtyessään työmarkkinoiden ulkopuolelle vähentää työvoimaresursseja. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tarve lisääntyy. Osaavan työvoiman saanti tulee olemaan ongelmallista, tähän tarvitaan lääkkeeksi julkisien palveluiden tuottavuutta. Palvelun tarjontaa pitää kehittää. Myös yritykset voivat tuottaa julkisia palveluita. (Pietarinen 2010.) Green Care toiminta on yksityisen sektorin palvelumalli.

14 12 Vuonna 1993 uudistettiin kuntien valtionosuusjärjestelmää. Siinä mm. entiset tehtäväkohtaiset valtionosuudet korvattiin ns. laskennallisilla korvamerkitsemättömillä valtionosuuksilla. Samaan aikaan valtion ohjaus väheni ja kuntien vapaus kasvoi. Tämän myötä kunnilla oli mahdollisuus itse järjestää sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Nykyään kunnat voivat hoitaa palvelunsa itse, olemalla yhteistyössä toisien kuntien tai kuntainliitosten kanssa taikka ostamalla palvelut valtiolta, toiselta kunnalta, kuntainliitolta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. (Okko ym. 2007, ) Kunnat voivat ostaa palveluita yksityiseltä sektorilta ostopalveluna tai palvelusetelitoiminnalla. Ostopalveluissa kunta tarjoaa palvelut asiakkaan käyttöön ja palvelusetelimallissa asiakas saa itse valita sellaisen palveluntuottajan, joilla on kunnan kanssa palvelusetelisopimus. Eli asiakkaan ja kunnan rooli vaihtelee palvelumalleissa. (Palveluseteli. Käyttöopas kotipalveluun.) Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto on lisääntynyt viimeiset 10 vuotta, johtuen paljolti kuntien palveluiden ulkoistamisesta. Vuonna 2007 yksityisiä terveydenhuollon palvelujen toimipaikkoja Suomessa oli noin 6800 kappaletta (Stakes Terveyspalvelut). Yksityisiä sosiaalipalveluita tuottavia toimintayksikköjä oli 4428 kappaletta vuonna 2010 (Stakes Sosiaalipalvelut). 4.1 Ostopalvelut Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR: n mukaan sosiaalipalvelujen yksityisen toiminnan kasvu on ollut vuosina nopeampaa kuin terveyspalveluiden puolella taikka muussa yritystoiminnassa. Kuntien ostopalveluiden lisääntyminen ja markkinasääntöjen muutokset ovat mahdollistaneet paremman kilpailuaseman myös kolmanteen sektoriin nähden. Ostopalveluiden kasvava kehitys tullee jatkumaan erityisesti vanhustenhuollossa väestön ikääntymisen myötä. Kuntapäättäjät ovat nähneet syiksi yksityisen palveluntuottajan käytössä erityisesti kustannustehokkuuden. Ostopalveluita käyttäessä kunnan omaa pääomaa ei sijoiteta esim. kiinteistöihin. Kuntapäättäjät ovat olleet ostopalveluissa pääosin erittäin tyytyväisiä asiakkaan turvallisuuteen, henkilökunnan ammattitaitoon, kustannuksiin ja laskutuksen toimivuuteen. Ostopalvelut kasvattavat kunnan yritystoimintaa, tuovat tervettä kilpailua ja vaikuttavat positiivisesti koko sosiaali- ja terveydenhuoltotoimialaan. (Okko ym. 2007, 82 87)

15 13 Ostopalveluiden lisääntyvälle käytölle ovat vaikuttaneet ihmisten tulotason nousu ja vähäisessä määrin kotitalousvähennyksen käyttö. Ihmisten koulutus ja vaatimustaso ovat myös kohonneet, joka puolestaan vaikuttaa haluun valita vapaammin palveluita. Se myös lisää palveluiden laatuvaatimuksia sekä vaikuttaa arvokysymyksiin. (Hyvärinen ym. 2008, ) 4.2 Palvelusetelit Palvelusetelilaki lisää asiakkaan mahdollisuuksia valita sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita. Palvelusetelilaki lisää myös kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien välistä yhteistyötä. Kunta hyväksyy ja päättää ne yksityiset palveluntuottajat, joiden palveluiden ostamiseen myönnetään palveluseteli. Setelin arvo tulee olla asiakkaalle kohtuullinen sekä palvelun käytön kustannukset arvioitava suhteessa siihen, jos kunta itse tuottaisi palvelun. (Palvelusetelilaki /569.) Palvelusetelimallissa on kolme osapuolta; asiakas eli palvelun ostaja, kunta ja palvelun tuottaja. Asiakas saa palvelusetelin kunnalta, joka korvaa osan ostettavasta palvelusta, loppuosan asiakas maksaa pääsääntöisesti itse. Kunta järjestää palvelun, hyväksyy palveluiden tuottajat, pitää niistä rekisteriä sekä maksaa päättämänsä palvelusetelin arvon. Palveluntuottaja tarjoaa palveluita ja laskuttaa palvelusta kuntaa. (Palveluseteli. Käyttöopas kotipalveluun.) Oulun eteläisen alueella toimii Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, joka vastaa Alavieskan, Sievin, Ylivieskan ja Nivalan hyvinvointi- ja terveyspalveluista. Kallio järjestää palveluita omana toimintana, ostopalveluna ja palvelusetelillä. Alueella on tällä hetkellä 48 palveluntuottajaa, joilta voi saada palvelusetelillä seuraavia palveluita: 1. Jatkuva ja säännöllinen sekä tilapäinen kotihoitopalvelu 2. Omaishoitajan vapaan aikainen hoivapalvelu 3. Kotipalvelun tukipalveluna annettava siivouspalvelu 4. Lapsiperheiden kotipalvelu 5. Ympärivuorokautinen pitkä- ja lyhytaikainen asumispalvelu 6. Varhaiskasvatuspalvelut; päiväkotihoito, ryhmäperhepäivähoito ja hoitajan kodissa tapahtuva perhepäivähoito 7. Kehitysvammaisten asumispalvelu (Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 2011).

16 14 5 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE Opinnäytetyö on Green Care toiminnasta kiinnostuneiden maaseudun yrittäjien haastattelututkimus. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää millaisia esteitä ja mahdollisuuksia Green Care toiminnalla on Keski-Pohjanmaalla ja Oulun Eteläisen alueella. Opinnäytetyössä kysytään yrittäjien käsityksiä Green Care toiminnasta, heidän Green Care toiminnan suunnitelmiaan ja lisäksi kartoitetaan toimintaan liittyviä vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Opinnäytetyössä haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten Green Care käsite ymmärretään? 2. Millaista Green Care toimintaa tai toiminnan suunnitelmia haastateltavilla on? 3. Millaisia vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia haastateltavat näkevät Green Care toiminnassaan? Tuloksia tullaan hyödyntämään Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän Green Care hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on edistää Green Care yrittäjyyttä Keski- Pohjanmaalla ja Oulun Eteläisen alueella. Kohderyhmänä ovat maaseutuyrittäjät sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat kiinnostuneita Green Care toiminnasta. Hankkeen avulla pyritään edistämään uudenlaisten hyvinvointipalvelujen tarjontaa, suunnittelua ja kehittämistä. (GC hankesuunnitelma 2011.) Alueellinen rajaus opinnäytetyössä on sama kuin hankkeessa, eli Keski- Pohjanmaa ja Oulun Eteläinen. Keski-Pohjanmaahan kuuluu Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli (asukkaita alueella ). (Wikipedia. Keskipohjanmaan maakunta.). Oulun Eteläiseen kuuluu Kalajoki, Merijärvi, Alavieska, Ylivieska, Oulainen, Nivala, Sievi, Reisjärvi, Haapavesi, Haapajärvi, Siikalatva, Pyhäntä, Kärsämäki ja Pyhäjärvi (asukkaita alueella ) (Tilastokeskus). 6 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS

17 15 Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Tässä luvussa selostetaan lyhyesti prosessin ajallinen eteneminen. Alaluvuissa perehdytään tutkimusmenetelmään, aineiston hankkimiseen ja analyysiin. Lopuksi otetaan esille opinnäytetyön eettisyyteen ja luotettavuuteen liittyvät kysymykset. Marraskuussa 2010 Green Care valikoitui opinnäytetyön aiheeksi. Ohjaavan opettajan kanssa käydyn keskustelun myötä tutkija oli yhteydessä myös Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän Green Care hankkeen vastuuhenkilöihin. Kevään 2011 suunnitteluseminaarien jälkeen alkukesästä suoritettiin yrittäjien haastattelut. Syksystä lähtien opinnäytetyön tekeminen eteni valmistuen joulukuussa Tutkimusmenetelmä Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus. Sitä voidaan käyttää silloin, kun tutkitaan uusia asioita ja halutaan saada uusia näkökulmia tutkittavaan aiheeseen. Kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän käyttö on perusteltua silloin, kun halutaan erityisesti ymmärtää ja saada syvällistä kuvausta tutkittavasta ilmiöstä. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009, 50.) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkijalla on mahdollisuus myös epäillä käsitteiden merkitystä ja tutkimustuloksia (Kankkunen 2010, 50). Kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän käyttöä voidaan perustella sillä, että tutkimuskohteen otos olisi aika pieni ja toisekseen opinnäytetyön aihetta oli tutkittu toistaiseksi aika vähän, aihe olisi siis aika uusi. Oletettavaa oli, että tiedon keruu parhaimmillaan olisi vuorovaikutuksellista kommunikointia haastattelijan ja haastateltavan välillä. Tarkoituksena oli saada haastateltavilta syvällisempää tietoa tutkimuskysymyksiin. Opinnäytetyössä haluttiin selvittää millaisia esteitä ja mahdollisuuksia maatiloilla oli harjoittaa Green Care toimintaa, millaisia käsityksiä haastateltavilla oli Green Caresta, millaista Green Care toimintaa tiloilla harjoitettiin tai millaisia suunnitelmia heillä oli asian suhteen. Kvalitatiivinen tutkimustyyli on kiinnostunut merkityksistä ja todellisuuden luonteesta, jotka tulevat esiin ihmisen kontaktissa omaan historiaansa, kulttuuriinsa ja tajuntaansa (Hirsjärvi & Hurme 2000, 23). Puolistrukturoitua teemahaastattelua voidaan käyttää silloin, kun tiedetään, että haastateltavilla on keskenään samanlainen tilanne sekä tutkijalla on tiedossa ilmiön osia,

18 16 rakenteita, prosesseja että kokonaisuuksia. Eli tutkijalla on tiettyjä oletuksia tutkimuskohteestaan. Tämän tiedon pohjalta tutkija laatii haastattelurungon, jonka avulla saadaan selville tutkittavien henkilöiden subjektiivisia kokemuksia jo analysoidusta tilanteesta. (Hirsjärvi ym. 2000, 47.) Haastattelutilanteessa kysymysten muoto ja järjestys voivat vaihdella (Kankkunen ym. 2009, 97). Tässä opinnäytetyössä tutkijalla on samaa kokemusta kun haastateltavillakin maaseudun yritystoiminnasta sekä yleensä elämisestä maaseudulla. Haastattelutilanteet etenivät pääsääntöisesti haastattelurungon mukaisessa järjestyksessä. Keskustelun ja vuorovaikutuksen avulla tutkija selvittää häntä kiinnostavat asiat, jotka palvelevat tutkimuksen tekemistä. Haastattelun aihepiirit ovat etukäteen määrätyt, kysymykset eivät kuitenkaan ole tarkassa muodossa tai järjestyksessä. Puolistrukturoitu haastattelu toteutetaan siten, että kysymykset ovat kaikille samat, mutta esillä ei ole valmiita vastausvaihtoehtoja vaan haastateltava saavat vastata omin sanoin kysymyksiin. (Aaltola & Valli , 24, 26.) Tässä opinnäytetyössä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelurunko lähetettiin etukäteen sähköpostilla. Näin haastateltavat tiesivät keskusteluaiheet ja he saivat miettiä rauhassa vastauksia tutkimuskysymyksiin. SWOT -analyysi eli nelikenttäanalyysi on Albert Humphreyn kehittämä menetelmä, jossa pohditaan vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Tätä menetelmää käytetään mm. toimintamallien laatimisessa, oppimisessa, yrityksien kehittämisessä ja erilaisissa suunnittelutehtävissä. Laaditusta analyysistä voidaan poimia hyvät ja vahvat asiat, jotka tiedostetaan ja voidaan käyttää niitä hyväksi. Havaittuja negatiivisia uhkia ja heikkouksia voidaan vahvistaa ja pohtia, mitä niille voitaisiin tehdä. (Wikipedia. SWOT -analyysi.) Tämä analyysimenetelmä oli mukana aineiston keruuvaiheessa. Opinnäytetyössä saatiin laaja-alaisempaa ja syvällisempää pohdiskelua aikaiseksi siten, että haastateltavat saivat itse soveltaa analyysia omalle tilalleen jo ennen haastattelutilannetta. 6.2 Aineiston hankinta Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän Green Care hankkeesta tiedotettiin maaseutuyrittäjille ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Tiedotusta hoidettiin sähköpostitse, sosiaalisen median, lehdistön, sähköisen median kautta sekä hakijan ja yhteis-

19 17 työkumppanien internetsivujen kautta. Koulutusyhtymän hankkeen kautta löytyi neljä haastateltavaa tilaa. Yhden tilan yhteystiedot löytyivät internetistä, yrittäjien omien nettisivujen kautta. Kvalitatiiviseen tutkimukseen osallistui siis viisi Green Care toiminnasta kiinnostunutta maatalousyrittäjää. Haastateltaviin otettiin yhteyttä ensin puhelimitse. Tutkija esitteli asian ja sovittiin haastatteluaika. Teemahaastattelun runko lähetettiin sähköpostitse tutustumista varten haastateltaville. Samaista haastattelun runkoa käytettiin myös haastattelutilanteissa. Keskustelun yhteydessä käytettävien lomakkeiden avulla voidaan saada tieto tiivistetysti esiin (Hirsjärvi ym. 2000, 66). Haastattelut suoritettiin toukokuussa 2011 haastateltavien kotona. Ne tallennettiin kasetille ja litterointi tapahtui parin päivän sisällä haastatteluista. 6.3 Aineiston analyysi Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Tarkoituksena oli tutkia kohdetta tiivistetysti erilaisten käsiteluokitusten avulla (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009, 134 ). Aineistoa luokittelemalla voidaan luoda ikään kuin kehys, jonka avulla haastatteluaineistoa voidaan käsitellä ja tulkita. Laaditut luokitukset pitää voida perustella niin käsitteellisesti kuin kokemusperäisestikin toisin sanoen luokilla on yhteys teoriaan ja empiriaan. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 147.) Hirsjärven ja Hurmeen (2000, 148) mukaan aineiston luokittelussa voidaan käyttää tutkimusongelmaa ja ala-ongelmaa, myös tutkimusväline tai menetelmä voi toimia luokittelun raamina. Tässä opinnäytetyössä luokittelun raamina olivat tutkimusongelmasta lähtöisin olevat kysymykset ja teemahaastattelun aiheet olivat apuna alustavien luokkien muodostamisessa. Opinnäytetyössä alustava luokkajako oli seuraavanlainen: haastateltavien käsitykset Green Caresta Green Care toiminta tilalla tai toiminnan suunnitelmat mikä mietityttää Green Care toiminnassa Green Care toiminnan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat tilalla Saadun aineiston avulla tutkija voi löytää uusia näkökulmia tutkimusaiheeseen eikä pelkästään testaa omaa hypoteesiaan. Paras tilanne olisikin, jos tutkija keskustelisi

20 18 aikaisempien tutkimusten, teorian ja oman aineistonsa kanssa. (Aaltola & Valli II 2000, 139.) Tässä opinnäytetyössä keskustelua aineiston kanssa syntyi sille esitetyillä tutkimustehtävään liittyvillä kysymyksillä. Tutkija kysyi ja aineisto vastasi. Haastattelu ikään kuin jatkui tietokoneen ääressä. Keskustelun päätteeksi tutkija analysoi käytyä keskustelua, muodosti yläkäsitteitä ja teki johtopäätöksiä. Uusia näkökulmia tuli eteen, mutta kysymykset Green Care käsitteestä ja nelikenttäanalysointi olivat mukana sellaisenaan koko analysoinnin aikana. Induktiivinen vaihe on aineiston luokittelua. Prosessi muuttuu deduktiiviseksi tarkastelemalla luokkia omasta ajatusmaailmasta käsin, ymmärtäen ilmiötä ja luoden teoreettisia malleja aineistolle. Kvalitatiivisen tutkimuksen tulkintaa tapahtuu koko tutkimuksen ajan. Tulkinnat ovat aluksi kokonaisvaltaisia, välillä syventyen yksityiskohtiin ja lopuksi palaten kokonaisvaltaiseen käsittelyyn. (Hirsjärvi & Hurme 2000, ) Opinnäytetyössä käytetyn SWOT -analyysin tulokset jaettiin kolmeen pääluokkaan ja jokaisessa luokassa on aineiston perusteella jako sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Sisäiset tekijät käsittivät lähinnä henkilöön, tilaan ja tilalla olevaan ympäristöön liittyvät asiat. Ulkoiset tekijät kuvasivat tilan ulkopuolisia tekijöitä, joihin yrittäjä itse ei voinut niin suoraan vaikuttaa. Aiheesta riippuen sisäiset ja ulkoiset tekijät painottuivat eri lailla tai saattoi jopa olla niin, että toisia tekijöitä ei havaittu tietyn aiheen tarkastelussa ollenkaan. Jako sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin jaettiin seuraavasti: Vahvuudet sisäiset vahvuudet ulkoiset vahvuudet Heikkoudet ja uhat sisäiset heikkoudet ja uhat ulkoiset heikkoudet ja uhat Mahdollisuudet sisäiset mahdollisuudet ulkoiset mahdollisuudet 6.4 Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Green care hyvinvointia ihmisille, mahdollisuus maaseudun yrityksille

Green care hyvinvointia ihmisille, mahdollisuus maaseudun yrityksille Green care hyvinvointia ihmisille, mahdollisuus maaseudun yrityksille Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit,

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Haastattelut menetelmänä ja aineistona

Haastattelut menetelmänä ja aineistona Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hankkeen toimijat Hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveyalan Oulaisten yksikkö Osatoteuttajina: Kalajoen SoTe yhteistoiminta-alue

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) 338 Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen järjestämistapana 1.1.2014 alkaen HEL 2013-011715 T

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Mitä on Green Care- Vihreä Hoiva? Green Care toimintamalleja Norjassa ja Ruotsissa

Mitä on Green Care- Vihreä Hoiva? Green Care toimintamalleja Norjassa ja Ruotsissa Mitä on Green Care- Vihreä Hoiva? Green Care toimintamalleja Norjassa ja Ruotsissa Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla, VIVA Sammatti 30.5.2012 Irene Roos, TTS 1 Green Care Vihreä Hoiva Green Care on palvelumuoto

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Sote-lähipalvelut 2030

Sote-lähipalvelut 2030 Sote-lähipalvelut 2030 12 ikääntyvän kokemuksia lähipalveluista Lehtola Tuija, Pätsi Merja Master-tutkinto Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki

Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki 16 paikallista työkokousta Peruspalveluliikelaitos Jytan jäsenkunnissa: Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli Kokkolassa

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus kuntoutuksessa

Asiakkaan valinnanvapaus kuntoutuksessa Asiakkaan valinnanvapaus kuntoutuksessa Tarkastelussa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen avofysioterapiapalvelu Visa Pitkänen, Tutkija visa.pitkanen@kela.fi Kelan tutkimus 19.1.2017 Tausta Kelan järjestämää

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Green Caren toimintamallit

Green Caren toimintamallit TTS:n tiedote Asuminen, teknologia ja palvelut 6/2011 (662) YRITYSTOIMINTA JA PALVELUT Green Caren toimintamallit Anne Korhonen, Sari Liski-Markkanen, Irene Roos, TTS Tiedote pohjautuu Marjatta ja Eino

Lisätiedot