Loppuraportti heinäkuu 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti heinäkuu 2007"

Transkriptio

1 Työ Keskipohjolan kehittämisstrategian parissa MNRSTRAT ProMidNord-projektin osaprojekti ja WorkPackage Loppuraportti heinäkuu Hans Gillgren

2 Hans Gillgren 2 Johdanto Tämän loppuraportin tarkoitus on antaa lyhyt kuvaus ProMidNord-projektin parissa tehdystä työstä tuodaksemme esiin kehittämisstrategian Keskipohjolan alueiden tulevaisuuden yhteistyötä varten. Raportin tarkoitus on myös koota työstä saadut kokemukset ja pohtia, miten työmenetelmät toimivat ja miten niitä voitaisiin parantaa tulevissa projekteissa, esim. Interreg Baltic Sea Region -ohjelmassa. Kirjoittaja yksin vastaa kuvauksesta, kokemuksista ja päätelmistä. Alnö, Sundsvall, heinäkuussa 2007 Hans Gillgren Arkkitehti SAR/MSA, yksityisyrittäjänä toimiva suunnittelukonsultti, projektityöntekijä Lääninhallituksessa WP1- projektivastaavana Sisältö 1. Taustaa... 3 ProMidNord-projektista ja sen taustasta Keskipohjola-yhteistyössä 1.1 KASPNET Keskipohjola-yhteistyö ProMidNord Keskipohjolan kehittämisstrategia... 5 SP 1 MNRSTRAT, Keskipohjolan kehittämisstrategia 2.1 Mikä on kehittämisstrategia? - Käsitteen selvitys Aluesuunnittelu (Spatial Planning) keskipohjoismaisella tavalla -menetelmät Strategiatyön toteuttaminen Strategiatyön perusta Omat resurssit...19 Pohjois- ja Etelä-Tröndelag...19 Jämtlanti ja Östersund...23 Västernorrlanti ja Sundsvallin alue...27 Pohjanmaa ja Vaasa...32 Etelä-Pohjanmaa ja Seinäjoki...36 Keski-Suomi ja Jyväskylä...39 Etelä-Savo ja Mikkeli Yhteisiä piirteitä Keskipohjolassa Tulevaisuuden vaatimukset globaalin talouden lähtökohdista Alueellinen tilasuunnitelma Keskipohjoismaiset instituutiot SP 2 Yhteiset keskipohjoismaiset instituutiot lujitettua yhteistyötä sekä lujitettua identiteettiä varten 3.1 Instituution rakentaminen Best Practice- tutkimus Identiteetin vahvistusta yhteistyön avulla WP4:n ja 5:n kanssa URBNET SP 3 URBNET, Keskipohjoismaisen kaupunkiverkoston perustaminen kehitysyhteistyötä varten 4.1 Verkoston perustaminen Tutkimus Keskipohjolan innovaatioita tukevista järjestelmistä Keskipohjolan markkinointi SP 5 Keskipohjolan ja sen kaupunkien markkinointi 5.1 Markkinointitutkimus Kokemukset ja pohdinta Kokemukset työmenetelmistä ja pohdintaa parannuksista 6.1 Menetelmä Kokemukset Mietintöjä yhteenvetona...65

3 Hans Gillgren 3 1. Taustaa 1.1 KASPNET ProMidNord-projektin taustalla on aiempi alueiden välinen yhteistyöprojekti, KASPNETprojekti (Karelian-Atlantic Spatial development NETwork) , jossa oli mukana 24 toimijaa Pohjois- ja Etelä-Tröndelagista, Jämtlannista, Västernorrlannista, Västerbottenista, Pohjanmaalta, Etelä-Pohjanmaalta, Keski-Suomesta, Pohjois-Savosta, Pohjois-Karjalasta ja Venäjän Karjalasta. KASPNET-projektin yksi rahoittajista oli Baltic Sea Region Interreg IIC. Projektin päättymisen jälkeen vuosina valmisteltiin KASPNET II -projektia samojen toimijoiden kesken Västernorrlannin lääninhallitus projektin vetäjänä, mutta projektia ei koskaan toteutettu, koska useat toimijat pitivät toista yhteistyöryhmittymää parempana vaihtoehtona. 1.2 Keskipohjola-yhteistyö Keskipohjolan muodostaa kahdeksan aluetta, Etelä-Tröndelag ja Pohjois-Tröndelag Norjassa, Jämtlanti ja Västernorrlanti Ruotsissa sekä Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Etelä-Savo Suomessa. Alueet ovat tehneet yhteistyötä pian 30 vuoden ajan, pääasiassa kulttuuri-, ympäristö- ja energiakysymysten parissa. Keskipohjola-komitea on organisoinut työtä. Komitea koostuu maiden poliitikoista sekä läänien, maakäräjien ja maakuntaliittojen virkamiehistä. Keskipohjola-komitean aloitteesta tehtiin vuonna 2002 hakemus Interreg IIIB Itämeri -ohjelmaan, joka on yksi EU:n alueellisista kehittämisohjelmista, jolla pyritään rahoittamaan projekteja, jotka liittyvät kulttuuri-, ympäristö- ja energiakysymyksiin sekä nuorten osallistumiseen yhteiskunnankehitykseen. Hakemusta ei hyväksytty ja sitä muokattiin uudelleen KASPNET-projektin johtajan Mats Henrikssonin tuella. Hakemus oli kokonaisvaltainen kuvaus laajasta Keskipohjolan kehittämisstrategiasta, jonka tavoitteena oli tehdä Keskipohjolasta makroalue. Hakemus hyväksyttiin vuonna 2004 ja hankkeen vetäjäksi ryhtyi Västernorrlannin maakäräjät ja muut 7 lääniä/maakäräjää/maakuntaliittoa sekä Sundsvallin kunta, Östersundin kunta ja Trondheimin kunta liittyivät mukaan aktiivisiksi toimijoiksi. Rahoittajiksi tulivat mukaan myös Västernorrlannin lääninhallitus, Åkroken Science Park Sundsvallista, ALMI Företagspartner Västernorrlannista ja Jämtlannista, MittUniversitetet, NUTEK ja Keskipohjola-komitea. Näiden lisäksi mukaan liittyivät Asuntovirasto (Boverket), Mikkelin kaupungin elinkeinopalvelut, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, Etelä-Savon Pohjois-Tröndelag Etälä-Tröndelag Jämtland Västernorrland Pohjanmaa Keski Suomi Etälä Pohjanmaa Etälä Savo

4 Hans Gillgren 4 TE-keskus, Etelä-Savon ympäristökeskus, Trondheimin Energialaitos, Norjan Tiehallinto ja Ruotsin Tievirasto. Nämä toimijat eivät kuitenkaan olleet hankkeen rahoittajia. 1.3 ProMidNord ProMidNord-projekti käynnistyi elokuussa 2004 ja päättyy 30. heinäkuuta Projektikoordinaattorina toimi vuosina Anders Hult ja vuosina Christer Nylén, molemmat Västernorrlannin maakäräjistä. ProMidNord muodostui viidestä WP:stä, työpaketista (work-packages), joissa eri organisaatiot toimivat. Kutakin WP:tä johti WP-projektivastaava. Jokainen WP muodostui eri SP:istä, alaprojekteista (sub-project). WP 1 Keskipohjolan vahvistaminen makroalueena metodina laaja-alainen kehittämistyö Västernorrlannin lääninhallitus vastuussa, WP-projektivastaava Mats Henriksson/ Hans Gillgren, Kalle Lockner WP 2 Ekokilpailukyvyn saavuttaminen kehittämällä Keskipohjolaa pilottialueena ympäristövastuullisen yritystoiminnan luomiseksi. Etelä-Savon maakuntaliitto vastuussa, WP-projektivastaava Timo Lehtonen WP 3 Kestävää energiakehitystä tavoitteena fossiilisista polttoaineista vapaa alue. Jyväskylän Teknologiakeskus vastuussa, WP-projektivastaava Pauliina Uusi-Penttilä, Tytti Laitinen, BENET Bioenergy Network. WP 4 Nuoret, alueellinen kehitys ja demokratia Etelä-Tröndelagin fylkeskommune vastuussa, WP-projektivastaava Karen Havdal WP 5 Kestävään kehitykseen kulttuurin ja kulttuuriperinnön avulla ja vahvistamalla alueellista identiteettiä monimuotoisen kulttuurin esittämisen myötä Pohjois-Tröndelagin fylkeskommune vastuussa, WP-projektivastaava Rolf Vestvik ja Clas Rönning WP 1: Keskipohjolan vahvistaminen makroalueena metodina laaja-alainen kehittämistyö WP 1-työpaketin tarkoitus on olla yhdistävä tekijä laaja-alaisen kehittämisstrategian luomisessa, jonka tavoitteena on Keskipohjolan vahvistaminen. Myös muiden WP:iden kokemuksia olisi tarkoitus hyödyntää. WP 1:n alaisuudessa toimii seuraavat alaprojektit: SP 1 MNRSTRAT, Keskipohjolan kehittämisstrategia SP 2 Yhteiset keskipohjolalaiset instituutiot tehokkaaseen yhteistyöhön SP 3 URBNET, Keskipohjolan kaupunkiverkoston luominen kehittämisyhteistyötä varten SP 4 SÖT, yhteistyön kehittäminen Sundsvall Östersund Trondheim SP 5 Keskipohjolan ja sen kaupunkien markkinoiminen. Tämä raportti ei käsittele SP 4:ää, kaupunkiverkostoyhteistyötä Sundsvall Östersund Trondheim, vaan sitä käsitellään erillisessä raportissa.

5 Hans Gillgren 5 2. Keskipohjolan kehittämisstrategia SP 1 MNRSTRAT Keskipohjolan kehittämisstrategia Tämän alaprojektin tarkoitus on hakemuksen SP1:Preparation of the Mid Nordic development strategy MNRSTRAT, with other WPs. mukaan yhdessä muiden WP:iden kanssa valmistella Keskipohjolan kehittämisstrategia, jonka Keskipohjola-komitea voisi hyväksyä. Työ tehtiin niin, että aineisto ja ehdotelma otettiin esiin ja järjestettiin muutama tapaaminen, joissa vaihdettiin tietoa kaikkien WP:iden työstä. Projektin ohjausryhmän, Keskipohjola-komitean, poliittisen työryhmän ja poliittisten päättäjien kesken järjestettiin myös laajat neuvottelut. Tarkempi selvitys työstä alla. 2.1 Mikä on kehittämisstrategia? Käsitteen selvitys Suunnitelma-käsite on hallinnut suurimman osan 1900-lukua niin maankäytön suunnittelua kuin taloudellista kehittämissuunnitteluakin sekä teiden, rautateiden ja muun infrastruktuurin sektorisuunnittelua. Eri yhteiskuntaelimet tekivät suunnitelmia niin rakentamisesta kuin toiminnastakin ja vastasivat suurilta osin myös toteutuksesta. Myös yksityisyrittäjien parissa liiketoimintasuunnitelmat ja markkinointisuunnitelmat ovat olleet ja ovat edelleenkin tärkeitä dokumentteja, jotta suunniteltu ja uskottava suhtautuminen yrityksen toimintaan voitaisiin osoittaa. Kun valtio ja kunta keskeyttivät ja 90-luvuilla voimakkaan suunnitteluperinteen ja korvasivat sen pikemminkin tilapäisyyteen perustuvalla päätöksentekomenettelyllä, käsitteistä suunnitelma ja suunnittelu tuli vähemmän houkuttelevia julkisella sektorilla. Ehkäpä suunnitelma-käsitteeseen suhtautumiseen vaikutti myös sosialistisen itäblokin romahtaminen. Suunnitelmien sijaan alettiin käyttää muun muassa käsitteitä visiot, tavoitteet ja strategiat. Sanakirjojen mukaan mainitut käsitteet tarkoittavat seuraavaa: Strategia: sodankäynti- sodanjohtotapa, -taito tai perusluoteinen toimintasuunnitelma; us. taktiikka. (Kielitoimiston sanakirja) Visio lat. vi sio: (tulevaisuuden)kuva, näkymä, hahmotelma, kuvitelma, näkemys tai näky, harhanäky (Kielitoimiston sanakirja) Tavoite: jnk pyrkimyksen kohde, päämäärä, tarkoitus, maali (Kielitoimiston sanakirja) Suunnitelma: suunnittelun tulos, luonnos, ehdotelma, ajatus tms. jnk aikeen, hankkeen tms. toteuttamiseksi (Kielitoimiston sanakirja) Käsitteet visio ja tavoite ovat lähellä toisiaan ja se onkin toivottu lopputulos. Strategia-käsitteeseen voidaan sanoa sisältyvän yhdistelmä resursseja, organisaatiota ja toimintasuunnitelmaa, joka jollain toimijalla on tai jonka toimija hankkii saavuttaakseen tavoitteen. Kun on kyse sodankäyntitaidosta, tavoite on päivänselvä: vihollisen voittaminen. Kun on kyse alueellisesta kehittämistyöstä, tavoite voi olla melkein yhtä yksiselitteinen: kyseessä olevien kilpailevien alueiden voittaminen taloudellisessa kasvussa ja väestönkehityksessä. Suunnitelma-käsitteen taas voi ajatella tarkoittavan sitä, että suunnitelmat ovat tapa organisoida työtä tai fyysistä rakennetta asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Silloin on tärkeää ilmaista selkeästi, mihin tavoitteeseen suunnitelma pyrkii. Verrattaessa käsitteitä suunnitelma ja strategia nähdään, että strategia sisältää enemmän kuin suunnitelma, nimittäin organisaation, resurssit, tavoitteen ja suunnitelman.

6 Työ Keskipohjolan kehittämisstrategian parissa Hans Gillgren 6 Keskipohjolan kehittämisstrategia -käsitteen merkitys voisi näin ollen olla seuraavanlainen: Miten oma organisaatio rakennetaan ja miten toimitaan, jotta organisaatio voisi pidemmällä aikavälillä kehittyä ja saavuttaa tietyn tavoitteen, halutun kokonaisuuden? Tämä merkitsee sitä, että organisaatio, sen resurssit ja uskottavuus työskennellä tiettyjen asioiden parissa ovat läheisesti kietoutuneet tavoitteen, visioiden ja suunnitelmien kanssa yhteen ja tietenkin myös suunnitelmien toteuttamismahdollisuuksien kanssa. Strategiatyö ja keskustelut eri ehdotuksista ovat myös osoittaneet vaikeuden erottaa näitä kysymyksiä toisistaan. Ennen kuin on voitu keskustella visioista ja tavoitteista, on kysymys uskottavuudesta, siitä kuka on vastuussa, noussut esiin, ja ennen kuin konkreettisista suunnitelmista on pystytty keskustelemaan, on kysymys suunnitelman toteuttamiseksi olemassa olevista resursseista nostettu esiin. Tästä puhutaan kappaleessa Kokemukset. 2.2 Aluesuunnittelu (Spatial Planning) keskipohjolalaisella tavalla menetelmät EU:n valtioilla on erilaisia alueellisen ja paikallisen suunnittelutyön muotoja. Usein taloudellinen kehittämissuunnittelu, joka käsittelee uusia elinkeinoja, uusia yrittäjiä, koulutusta, tutkimusta ja innovaatioita, on erotettu maankäytön ja infrastruktuurin suunnittelusta. Dokumentissa, joka hahmottelee eurooppalaisen suunnittelumallin, European Spatial Development Perspective, ESDP, vuodelta 1999, esiteltiin käsite Spatial Development, suomeksi aluesuunnittelu- ja kehitys. Käsitteen oli tarkoitus kuvata tietyn alueen talouteen ja infrastruktuuriin, asutus - ja maisemakohtaisiin kysymyksiin, liittyvää kehittämistä. Tällaista alueellista kehittämistyötä kutsutaan nimellä Spatial Planning, aluesuunnittelu, mutta kukaan ei ole kuitenkaan tarkemmin määritellyt, miten työn pitäisi edetä. Tässä olisi nyt tilaisuus kehittää metodeja Euroopan eri osista saatujen kansallisten ja alueellisten kokemusten perusteella. Ruotsilta puuttuu lakisääteinen väline ja organisaatio alueelliseen suunnitteluun, joten tämä olisikin Ruotsille mahdollisuus hyötyä muiden maiden kokemuksista. Suomella taas on alueellista maankäytönsuunnittelua, minkä vuoksi olisi mielenkiintoista kehittää tätä taloudelliseen kehittämissuunnittelun yhdistettyä toimintatapaa. Viime vuosina käsitteet aluesuunnittelu (Spatial Planning) ja aluesuunnittelu ja -kehitys (Spatial Development) on kyseenalaistettu ja niiden sijaan on alettu käyttää käsitettä aluekehityssuunnitelma (Territoriell Utvecklingsplanering). J ROVANIEMI MO I RANA TORNIO HAPARANDA MOSJØEN BODEN KEMI KALIX ÄLVSBYN ARVIDSJAUR LULEÅ SORSELE PITEÅ RØRVIK OULU/ ULEÅBORG STORUMAN EN E6 SKELLEFTEÅ AL NAMSOS D MS NA VILHELMINA GRONG LYCKSELE KAJAANI 45 STEINKJER ÅSELE HOTING VERDAL KOKKOLA STRÖMSUND LEVANGER STJØRDAL HAMMERDAL IN DA L JÄRPEN 45 SÄLVE N UMEÅ A AD KL OR VE ÄL AN E 14 STØREN LEN ÖSTERSUND GAULD EN AL E 14 BRÄCKE E 14 NG AN SUNDSVALL KURIKKA KY R Ö ÄLV KUORTANE SAARIJÄRVI JOENSUU ÄÄNEKOSKI ALAVUS OK I SUOLAHTI ÄHTÄRI VARKAUS ÄJ L JU ALAJÄRVI SEIN ÅNGE AP UAN JOKI KUOPIO VIITASAARI KAUHAVA ÄLV SEINÄJOKI EN ST KU N 45 Ö LAPUA G HÖ HÄRNÖSAND KY R E INDALSÄLVE NG AN N VÖRÅ VASA KRAMFORS SVENSTAVIK L JU FUNÄSDALEN L JU SN A ÖRNSKÖLDSVIK EL KEIT RØROS SOLLEFTEÅ HAMMARSTRAND L LJUNGDALEN OPPDAL NYKARLEBY E4 N ES Å ÅRE E6 JAKOBSTAD JUNSELE NÄ RP M EI ORKANGER MOLDE ÅLESUND NDH ÅNGERM KRISTIANSUND TRO A N DE SF J OR TRONDHEIM NÄRPES KASKÖ JYVÄSKYLÄ PIEKSÄMÄKI KAUHAJOKI HA UK IVE SI MUURAME KRISTINESTAD KORPILAHTI SVEG E4 LJ U SN A JÄMSÄJÄMSÄNKOSKI N HERMANSVERK MÄNTYHARJU JUVA PU RU VE PUNKAHARJU SI PUUMALA RISTIINA SA IM AA IMATRA S M AI LILLEHAMMER TAMPERE/ TAMMERFORS PU UL AV ES I MIKKELI NE J ÄN PÄI PORI/ BJÖRNEBORG SAVONLINNA KANGASNIEMI N AA LAPPEENRANTA N KA LAHTI AV A VIBORG HAMAR FALUN GÄVLE S:T PETERSBURG ÅBO/ TURKU HELSINKI OSLO

7 Hans Gillgren 7 Tietyn alueen eri sektorisuunnitelmien yhdistäminen ja kehitystyön näkeminen kokonaisuutena ovat toki edelleen tärkeitä kysymyksiä. Kiteytettynä eurooppalainen aluekehityssuunnittelu voisi perustua kokonaisnäkemykseen alueellisesta kehityksestä, se voi olla poikkisektoriaalista, kehittämissuuntautunutta ja sen tulee tähdätä pitkällä tähtäimellä kestävään kehitykseen. Tärkeä osa ProMidNord-projektia ja erityisesti Keskipohjolan kehittämisstrategiaa on ollut kehittää alueellista suunnittelumallia, joka täyttäisi EU:n tavoitteet ja joka toimisi Keskipohjolan omien edellytysten pohjalta. Mitään valmiiksi kehitettyä metodia tämän saavuttamiseksi ei ole, vaan jo KASPNET-projektissa hahmoteltiin mahdollista metodia Keskipohjolaa ajatellen. ProMidNord-projektiin tämä otettiin WP 1:n lähtökohdaksi. Alueiden luonteenpiirteisiin perustuva suunnittelu ProMidNord-projektiin kehitettyä ja siinä kokeiltua suunnittelumetodia voidaan kutsua alueiden luonteenpiirteisiin perustuvaksi suunnitteluksi (Territoriell karaktärsplanering). Metodi perustuu EU:n haluun suojella mutta samalla hyödyntää Euroopan luonnon- ja kulttuuriperintökohteita ja vaalia kulttuurista rikkautta tärkeänä Eurooppalaisena ominaisuutena. Luonteenpiirteisiin perustuva suunnittelu pohjautuu myös siihen tulevaisuudenkuvaan, jonka globalisoitunut talous antaa eurooppalaisille alueille. Tämä tulevaisuudenkuva on lyhyessään seuraavanlainen. Perinteisellä teollisuustuotannolla tulee olemaan entistä pienempi rooli Euroopan työmarkkinoille ja työllisyystilanteelle ja etenkin varhain teollistuneille korkeiden kustannusten maille, joihin Pohjolakin kuuluu. Sen sijaan pitkälle erikoistunut tavaroiden ja palveluiden tuotanto ja aluekohtaiset palvelut, esim. vähittäiskaupassa, hoito- ja huolenpitoaloilla sekä kokemukset maaseuduilta ja kaupunkiympäristöistä, kulttuurista, ruoasta, asumisesta, inhimillisistä kohtaamisista ja aktiviteeteista (turismista), tulevat korvaamaan teollisen massatuotannon kun puhutaan työmahdollisuuksista. Uudistajien, luovien ihmisten ja yrittäjien houkuttelemiseksi on tärkeää, että alueiden (maakuntien, kylien, taajamien ja kaupunkien) luonteenpiirteet ja erityispiirteet otetaan huomioon, niitä hyödynnetään ja kehitetään edelleen. Kun 1900-luvun modernilla kaudella kaupunki- ja MENETELMÄKOKEILU ALUEELLISTA TILAKEHITTÄMISSUUNNITTELUA VARTEN ESIMERKKI VÄSTERNORRLANTI ÖVRE ÅDALEN GIDEÅDALEN UUMAJA ÖSTERSUND SOLLEFTEÅ NEDRE ÅDALEN ÖRNSKÖLDSVIK INDALEN KRAMFORS HÖGA KUSTEN ÅNGE TIMRÅ LJUNGANDALEN HÄRNÖSAND SUNDSVALL MEDELPADSKUSTEN SUUREMMAT ALUEET

8 Hans Gillgren 8 SEUDUT, JOILLA ON ERILAISET LUONTEENPIIRTEET ALUEIDEN TULE- VAT LUONTEEN- PIIRTEET OHJAAVAT TILAKEHITYSTÄ ÖVRE ÅDALEN NOLASKOGSBYGDERNA DRAMATISKA INDALEN INDUSTRIÅDALEN HÖGA KUSTEN HÄRNÖSANDSKUSTEN GRÖNA LJUNGANDALEN MEDELPADSKUSTEN KAUPUNGIT JA PAIKKAKUNNAT, JOILLA ON ERILAISET LUONTEENPIIRTEET UMEÅ Kasvuhakuinen opiskelukaupunki ÖSTERSUND Vireä, urheilullinen kaupunki tunturien vieressä SOLLEFTEÅ Metsä- ja vesivoimalakaupunki ÖRNSKÖLDSVIK Teollisuus- ja urakoitsijakaupunki, Västernorrlannin Gnosjö ÅNGE Erämaa-, metsästysja kalastuskunta SUNDSVALL Norrlannin suurkaupunki ja solmukohta, Euroopan pohjoisin kivikaupunki TIMRÅ KRAMFORS Teollisuuspaikkakunta, josta tulee kuva- ja mediapaikka Höga Kustenin matkailualueen kanssa HÄRNÖSAND Humanistinen pieni opiskelukaupunki Teollisuuskunta, joka on edelläkävijä

9 Hans Gillgren 9 asutussuunnittelussa oli ihanteena paikasta riippumattomuus (samankaltaiset esikaupungit ja modernisoidut kaupunkien keskustat), 2000-luvulla lähtökohtana ja inspiraatiolähteenä ovat päinvastoin ainutlaatuiset ominaispiirteet. Suunnittelumetodi, joka yhdistää luonteen ja ominaispiirteet ja pyrkii kehittämään edelleen jokaisen alueen ainutlaatuisia ominaispiirteitä, on sen vuoksi menestyksen edellytys maailmanlaajuisessa kilpailussa. Testi ruotsalaisesta RTP-työstä Miten alueen luonnetta kuvataan? Eli selkeä yhteenveto maaseudusta/kaupunkiympäristöstä (fyysisestä ympäristöstä), kulttuuriperinteestä, perinteistä, koulutustasosta, elinkeinoprofiilista (henkisestä ympäristöstä). Miten alueet löytävät oman profiilinsa, asemansa ja roolinsa tulevaisuudessa? Miten paikalliset alueet ominaispiirteineen voidaan yhdistää alueelliseksi kokonaisuudeksi, joka puolestaan voi muodostaa alueidenvälisen kokonaisuuden kuten Keskipohjolan? Ensimmäinen testi alueiden luonteenpiirteisiin perustuvassa suunnittelussa, joka perustuu muun muassa KASPNET-projektiin, toteutettiin alueellisen kasvuohjelman parissa tehtävän työn yhteydessä Västernorrlannin läänissä vuonna Siinä kuvattiin sekä alueiden että alueen osa-alueiden ominaisuuksia ja erityispiirteitä. Tästä muodostui hahmotelma läänin kuntien/kaupunkien ja keskustaajamien tyypillisistä ominaispiirteistä sekä niiden välisestä mahdollisesta roolinjaosta. Tämä on alueellinen esimerkki siitä, miltä monikeskuksisen kaupungin ja paikkakunnan rakenne voisi näyttää. Tämä tarkoittaa sitä, miten jokaisella paikkakunnalla tulee olla tärkeä rooli alueellaan omiin luonteenpiirteisiinsä perustuen. Samalla alueen täytyy täydentämällä muita tukea koko alueen vahvuutta. Esimerkiksi Sundsvall voi olla suurkaupunkimainen, kaupallinen ja huvituksiin keskittynyt kaupunki ja Härnösand voi puolestaan olla alueen rauhallinen pikkukaupunki, jossa on akateeminen ilmapiiri ja voimakas yrittäjyyshenki. Testiä ei kuitenkaan seurannut kuntien välinen keskustelu roolinjakoehdotuksesta. Ruotsin läänien alueellisten kehittämiskysymysten epäselvä vastuunjakautuminen on voinut olla keskustelujen esteenä. ProMidNord-projektin yhteydessä käydyissä keskusteluissa Västernorrlannin maakäräjät on kuitenkin osoittanut kiinnostuksena tällaisen kuntien välisen keskustelun jatkamiseen. Myös tässä kysymys siitä, kuka vastaa tällaisen keskustelun jatkamisesta, voi aiheuttaa ongelmia. Keskipohjolan kehittämisstrategian menetelmät Näitä menetelmiä on käytetty Keskipohjolan kehittämisstrategiaan liittyvässä ProMidNord-työssä. Näistä menetelmistä voidaan tehdä seuraavanalainen yhteenveto: 1. Organisointi Alueen/Keskipohjolan kehittämisestä kiinnostuneiden toimijoiden kokoaminen yhteen suureksi joukoksi 2. Suunnittelu Aluekehityssuunnitelman työstäminen, joka perustuu: A. Alueen/Keskipohjolan edellytyksiin, jotka voidaan puolestaan jakaa seuraavasti: - Omat resurssit kuten fyysinen ympäristö, ihmiset, kulttuuri ja talous - Asema ympäröivässä maailmassa - Tulevaisuuden tavoitteet globaalin talouden pohjalta B. Yhteinen visio/tulevaisuudenkuva siitä, millainen alueen/keskipohjolan pitäisi olla C. Toimintasuunnitelma vision toteuttamiseksi jakamalla eri toimijat eri tehtävien toteuttajiksi - Alueellinen suunnitelma, joka osoittaa kokonaisuuden - Osa-alueiden suunnitelmat - Sektorisuunnitelmat

10 Hans Gillgren Toteutus Kehittämissuunnitelmaan liittyvän toimintaohjelman toteuttaminen pitkäjänteisesti vuoden ajan 4. Tulokset Tulosten mittaaminen, toimintaohjelman muokkaaminen ja tarvittaessa vision parantaminen Jokaisen kehittämisstrategian lähtökohtana pitää olla paikkakunnan tai alueen maantieteelliset, historialliset ja taloudelliset edellytykset. Näiden edellytysten pohjalta muotoillaan visio, eli tulevaisuudenkuva siitä, miltä paikkakunnan tai alueen tilanne näyttää. Kun tulevaisuudenkuva on juurrutettu paikkakunnan tai alueen asukkaiden mieliin, selvitetään toimintaohjelman avulla, miten tulevaisuudenkuva voitaisiin saavuttaa. Sen jälkeen työtä varten suunniteltu organisaatio toteuttaa toimintaohjelman ja arvioidaan tuloksia, jotta niiden perusteella voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia strategiaan. Alueesta kokonaisuudessaan, eli sen maantieteestä, maisemasta, luonnosta, historiasta, taloudesta, asustuksesta ja infrastruktuurista, voidaan kätevästi kertoa sanojen, kuvien ja karttojen avulla kuvailemalla sen ominaisuuksia ja luonnetta painottaen paikkakunnan ja alueen piirteitä, jotka yhdistävät ja erottavat sen ympäröivästä maailmasta. Samalla tavoin paikkakunnan tai alueen tulevaisuudenkuva muotoillaan sen piirteiden perusteella keskittyen erottaviin piirteisiin, jotka voivat lisätä kilpailukykyä muihin alueisiin nähden. Kun paikkakunnat ja alueet tekevät yhteistyötä, missä kaikki kehittävät omia positiivisia erityispiirteitään, kilpailukyky kasvaa paremmin kuin jos kaikki kilpailisivat keskenään yleisistä piirteistä. 2.3 Strategiatyön toteuttaminen ProMidNord-projektin hakemus hyväksyttiin elokuussa Leadpartnerilla Västernorrlannin maakäräjillä oli ongelmia täyttää projektikoordinaattorin paikka, minkä vuoksi projektin alku viivästyi muutamalla kuukaudella. WP 1:tä lähti toistaiseksi vetämään Mats Henriksson,

11 Hans Gillgren 11 joka marraskuussa 2004 turvautui Hans Gillgreniin, joka lähti konsulttipohjalta vetämään WP 1:n työtä neljän kuukauden ajan ja aloitti strategiatyön MNRSTRAT SP 1:ssä. Tämä tapahtui odottaessa lääninhallituksessa työskentelevän projektijohtajan palkkaamista WP 1:een. Projekti alkoi tammikuussa 2005 kiertomatkalla projektissa mukana olevien alueellisten toimijoiden luokse. Tarkoituksena oli esitellä sekä projektikoordinaattori että WP 1-projektivastaava ja esitellä ProMidNord-projektin sisältö kokonaisuudessaan. Samalla kuultiin alueiden, etupäässä Suomen ja Norjan, omat suunnitelmat. Työmenetelmät esiteltiin projektin ohjausryhmälle marraskuussa 2004 ja tapahtuma- ja aikataulusuunnitelma esiteltiin WP-projektijohtajien kokouksessa helmikuuta 2005 ja ohjausryhmän kokouksessa helmikuuta. Yllä mainittujen menetelmien kohdan 1, laajan joukon kokoaminen Keskipohjolan toimijoista, katsottiin olevan alustavasti suoritettu ProMidNord-projektin rakenteen muodostumisen myötä, joten työ keskitettiin kohtaan 2. Suunnittelu. Suunnittelutyö Alueen luonteenpiirteet ja suuntautuminen perustuen faktoihin ja ajankohtaisiin kehityssuunnitelmiin koottiin ensimmäiseksi kehittämisstrategian luonnokseksi, joka esiteltiin projektin aloitusseminaarissa Seinäjoella huhtikuuta Samalla esitettiin tiivistetty analyysi globaalistuvan talouden vaikutuksesta ympäröivän maailman edellytyksiin. Kevään ja kesän aikana tehtiin neljä matkaa Norjan ja Suomen alueille tarkoituksena hankkia yksityiskohtaista tietoa maakunnista ja kaupungeista sekä koota omaa kuvamateriaalia. Arbetsgrupp och politisk strategigrupp Työryhmä työstämään strategiaa ja poliittinen strategiaryhmä Elokuussa 2005 projektiin palkattu WP 1-projektivastaava Kalle Lockner aloitti työnsä ja otti strategiatyön vastuulleen. Syksyn aikana asetettiin työryhmä työstämään strategiaa sekä poliittinen strategiaryhmä keskustelemaan poliittisesta suutauksesta. Työryhmässä oli Bård Eidet Etelä-Tröndelagin läänistä, Jan Molde Jämtlannin maakäräjistä, Monica Fällström Västernorrlannin maakäräjistä, Lars-Gunnar Rönnqvist Västernorrlannin lääninhallituksesta, Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitosta, Martti Ahokas Keski-Suomen liitosta ja Timo Heikkilä Etelä- Savon maakuntaliitosta. Poliittisessa ohjausryhmässä olivat mukana puheenjohtaja Björn Sandahl Jämtlannista, Beate Marie Dahl Eide Etelä-Tröndelagista, Erik Bartnes Pohjois-Tröndelagista, Jan Sjödin Västernorrlannin maakäräjistä, Peter Boström Pohjanmaalta, Marketta Mäkinen Keski-Suomesta sekä Pirkko Kirvinen Etelä-Savosta. Strategialuonnos huhtikuu 2006 Molemmat ryhmät kokoontuivat muutaman kerran keväällä 2006 ja keskustelivat uudesta strategialuonnoksesta, joka oli päivätty huhtikuussa Luonnoksessa oli muotoiltu seuraavat tavoitteet, jotka perustuivat Keskipohjola-komitean maaliskuussa 2006 tehtyyn kevätkokouksen päätökseen: Keskipohjola-työn kokonaisvaltaiset tavoitteet vuosille : - demokraattisen/poliittisen vaikutuksen vahvistaminen - tulevan EU-politiikan valvominen, etenkin tavoitteen alueellinen yhteistyö (Interreg) - kestävän kehityksen tukeminen Keskipohjolassa - yrittäjyyden vahvistaminen Keskipohjolassa - hyvän terveyden ja positiivisen elinympäristön edellytysten vahvistaminen Keskipohjolassa - itä länsi-suuntaisten liikenneyhteyksien parantaminen ja laajentaminen. Visio elokuu 2006 Keskustelujen ja molempien ryhmien antamien kommenttien jälkeen ryhmien johtajat esittelivät elokuussa 2006 sekä vision että neljä painopistettä. Visio kuului seuraavasti:

12 Hans Gillgren 12 Visio Keskipohjola-yhteistyö on ympäristöystävällisen yhteiskuntakehityksen veturi, jonka taustalla on historiallinen ja kulttuurinen yhteenkuuluvuus sekä yhteinen kiinnostus pysyvään alueiden kehittämiseen alueen asukkaiden hyödyksi. Keskipohjolan yhteistyöllä on pitkät perinteet. Tietoa, osaamista ja vahvoja verkostoja on rakennettu ja ne luovat pohjan Keskipohjola-yhteistyön kehittämiselle yhteiskunnan rakentamisen voimavaraksi. Globalisaatio, kuten suuret kysymykset energianhuollosta ja suunnitellusta kestävästä kehityksestä, jouduttaa yhteistyön tarvetta niin alueen kuin maidenkin rajojen yli. Alueet voivat oppia toisistaan paljon ja yhdessä (esim. Triple Helix -mallin mukaisten) kehitettyjen työskentelytapojen ja menetelmien tarve on suuri. Työn pitää pohjautua pitkäkestoiseen kestävävään kehittämistyöhön, joka täydentää alueiden kehittämissuunnitelmia. Keskipohjola pyrkii olemaan edelläkävijä Euroopassa koskien alueellista kehitystä European Spatial Development Perspective:ssa esittettyjen tavoitteiden mukaan. Tavoite on tehdä Keskipohjolasta kestävä, tehokas ja kilpailukykyinen alue rakentamalla Keskipohjolan alueiden välinen verkosto tiedon- ja kokemustenvaihdolle. Tekstin kommentoitiin olevan liian pitkä ja lupaavan liikaa. Painopisteet olivat seuraavat: -- Alueellisen yhteistyön vahvistaminen poliittisella tasolla -- Alueellisen kehityksen vahvistaminen -- Yrittäjyyden vahvistaminen Keskipohjolassa -- Kestävän kehityksen edistäminen Ohjausryhmän kokous elokuu 2006 Kalle Lockner antoi Hans Gillgrenille kesällä 2006 tehtäväksi tehdä yhteenvedon alueiden ominaispiirteistä ja luonnoksen kehittämisstrategiasta, päivätty Visio ja painopisteet perustuivat alueellisiin erityispiirteisiin, kuten alueenyhteenveto osoitti, sekä analyysiin profiloituneista kehittämis- ja yhteistyöalueista. Aiemmin kevään aikana käyty strategiakeskustelu ei ollut tämän ehdotuksen perusta. Ehdotus kuului seuraavasti: Visio Keskipohjolan tulee vuonna 2020 olla aluevyöhyke, jossa on puhdasta luontoa, kauniita ja eläviä pohjoismaisia kulttuurialueita, kukoistavia kaupunkeja ja pikkupaikkakuntia, joissa omaleimaisuus ja ympäristö on hyvin säilytetty. Keskipohjolan alueiden asukkaiden tulee olla iloisia, terveitä ja toiveikkaita, ja heidän tulee olla ylpeitä pohjoismaisesta omaleimaisuudestaan ja historiastaan, mutta samalla olla avoimia ja suvaitsevaisia, avuliaita ja tukea toisiaan ja löytää uusia luovia tapoja elättääkseen itsensä. Keskipohjola-alueiden maiden ja muun Euroopan pitää vuonna 2020 olla tietoisia seuraavilla kuudella osaalueella saavutetuista edistysaskelista: Yhteistyöalueet 1. Puu ja paperi Uusiutuva tutkimus, metsä-, verstas- ja puuteollisuuden kehitys ja pienyrittäjyys. - Uudet tuotteet tutkimuksen, kehityksen ja suunnittelun myötä. - Paperi- ja puualojen jalostus. 2. Ympäristöystävällinen energia Alueellisesti tuotetun ympäristöystävällisen energian tuotanto ja käyttö --Bioenergia, kuten pelletit ja etanoli - Maakaasu - Hukkaenergian hyödyntäminen tehokkaammalla käytöllä 3. Jännittävä ruokakulttuuri Korkealaatuista elintarviketuotantoa alueellisten pien- ja suuryritysten ja uusien ruoka- ja juomaerikoisuuksien myötä - Keskipohjolan ruokavyöhyke, haaste ranskalaiselle ja italialaiselle ruokakulttuurille - Uusia makkara- ja juustolaatuja, lampaan lihaa, hapansilakkaa, alueellista olutta ja viinaa, rannikkoviskiä, Koskenkorvaa ja herkullista kalakukkoa Jokaisella alueella tunnettuja ravintoloita, joissa on erikoistuttu alueen ruokaan 4. Uusia, luovia tuotteita Uusia luovia tuotteita, sekä tavaroita että palveluita kaikilla mahdollisilla alueilla avoimen ja suvaitsevaisen ilmapiirin myötä - Vuosittaiset Keskipohjolan innovaatiomessut, joissa palkitaan luovimmat tuotteet - Uusi pohjoismaisten alueiden suvaitsevaisuusindeksin mittausmenetelmä on työstetty yhdessä Keskipohjo-

13 Hans Gillgren 13 lan yliopistojen kanssa 5. Kulttuuri- ja luontoturismi Kulttuuriin, ruokaan ja ympäristöön perustuva turismielinkeino, joka tarjoaa kansainvälisille kävijöille ainutlaatuisia kokemuksia paikallisesta ja alueellisesta luonnosta, kulttuurimaisemasta, kaupunkiympäristöstä, ruoasta ja juomasta, musiikista, taiteesta ja taidekäsitöistä - Mukavia, turvallisia ja kauniita teitä, joilta kulttuurimaisema ja kaupunkiympäristö näkyvät ja jotka suojelevat niitä - Rautateiden nopea ja palvelukeskeinen henkilöliikenne - Hyvät ja halvat lentoyhteydet ainakin yhdelle lentokentälle jokaisella alueella - Säännöllistä ja houkuttelevaa henkilö- ja autoliikennettä Selkämerellä - Keskipohjolan laadunvalvontajärjestelmä kansainvälisille markkinoille - Yhteinen markkinointi- ja myyntiorganisaatio eurooppalaisille ja kansainvälisille markkinoille 6. Iloinen ja toiveikas väestö Iloinen, terve ja toiveikas väestö, joka rakastaa omaa seutuaan, sen luontoa ja kulttuuria, mutta samalla on avoin uusille ajattelutavoille ja suvaitsevainen erilaisille tavoille. - Hyvät liikenneyhteydet suuremmille työmarkkina-alueille ja hyvä paikallinen ilmapiiri uusille pienyrittäjille antavat ihmisille mahdollisuuden asua ja elättää itsensä myös haja-asutusalueilla ja pikkupaikkakunnilla. - Asukkaat, yrittäjät, kunnalliset ja alueelliset viranomaiset tekevät yhteistyötä ja antavat tukea uusille elinkeinomahdollisuuksille ja paikkakunnissa asuville asukkaille. Ohjausryhmän kokous elokuu 2006 Ehdotelma Keskipohjolan kehittämisstrategiaksi esiteltiin ja siitä keskusteltiin ohjausryhmän kokouksessa Kööpenhaminassa elokuussa Yleinen mielipide oli, että aluekuvaukset olivat liian laajoja ja ne pitäisi laittaa strategiaan liitteeksi. Strategian pitäisi olla lyhyt ja siinä pitäisi olla vähemmän painopisteitä. Hans Gillgren otti vastuulleen 1. syyskuuta lähtien WP 1:n sekä strategiatyön projektityöntekijänä Västernorrlannin lääninhallituksessa. Strategian perusta käytiin läpi poliittisen ohjausryhmän kokouksessa syyskuussa ja tehtiin yhteenveto kevään strategiakeskusteluiden yhteisestä näkemyksestä ja elokuun ehdotelmassa esitellyistä näkemyksistä. Keskustelu loi pohjan uudistetulle ehdotukselle, jota käsiteltiin Keskipohjola-komitean syyskokouksessa Trondheimissa lokakuussa. Siellä esitetty ehdotelma oli seuraavanlainen: 1. Tavoite: Keskipohjola vuonna 2020 mahdollinen tulevaisuudenkuva Näin joku voisi kuvailla Keskipohjolaa vajaan 15 vuoden päästä: Keskipohjola tunnetaan vuonna 2020 sekä Pohjolassa että Euroopassa Pohjois-Euroopan luovana ja ympäristötietoisena kehitysalueena. Hyvin organisoidun, yli 20 vuotta kestäneen yhteistyön ansiosta alueet ja niiden kaupungit ovat onnistuneet kääntämään väestönlaskun kasvuun ja vähentäneet keski-ikäisten osuutta väestöstä. Alueet ovat onnistuneet houkuttelemaan sekä uusia asukkaita että turisteja. Sekoitus suurkaupunkimaisia keskisuuria kaupunkeja ja rauhallisia ja idyllisiä pikkukaupunkeja, joilla on elävä ja kaunis maaseutu lähellä, sekä korkeatasoinen tutkimus ja suvaitsevainen ja luova yrittäjyysilmapiiri yhdessä yhtenäisen ja kaukokatseisen poliittisen johdon kanssa houkuttelee ihmisiä ympäri maailmaa. Keskipohjola näyttää nyt mallia ympäristöystävällisestä kasvusta, asukkaat ja yritykset huolehtivat siitä, etteivät ehdytä maan loppumattomia resursseja tai aiheuta ilmastonmuutosta. Energian taloudellinen käyttö sekä vahva omavaraisuus biopolttoaineissa ovat tuoneet mukanaan uusia elinkeinoja sekä ympäristötekniikkaan että energiantuotantoon. Omalla alueella tuotetulla etanolilla tai Atlantista tuodulla maakaasulla kulkevien ekoautojen määrä on Euroopan korkein. Pietarin ja Trondheimin välillä kulkeva pikajuna sekä uusi lauttaliikenne Vaasan ja Sundsvallin välillä ovat osaltaan lisänneet kaupankäyntiä Keskipohjolan alueiden välillä ja osaltaan tuoneet suurta turistivirtaa Keskipohjolan luonto- ja kulttuuriseutujen läpi. Suomen järviseudun läpi kulkeva rautatieosuus on lisäksi nimetty Euroopan kauneimmaksi rautatieosuudeksi ja se on luonut asutusta järvimaisemiin myös työmatkaetäisyydelle Pietarista. Mutta turismi on ennen kaikkea kasvanut kaikilla Keskipohjolan alueilla uusien pienyritysten myötä, jotka sekä tarjoavat hotellipalveluita että luonto- ja kulttuurielämyksiä. Keskipohjolan ruokakulttuurin kehittämisprojekti sekä italian ja ranskan alueiden ruokakulttuurin esiin nostamat haasteet ovat kulkeutuneet kaikuna ympäri Eurooppaa. Niiden myötä on syntynyt pienimuotoisia maatalous- ja kalastusyrityksiä ja uusi laajeneva vientielinkeino. Rautatie on myös avannut suuren tavaravirran Venäjän ja Länsi-Euroopan välille Vaasan, Sundsvallin ja Trondheimin kuutta. Tämä kehitys perustuu 2000-luvun alussa alkaneeseen laajaan alueiden, kaupunkien, valtion elinten, yrittäjä-

14 Hans Gillgren 14 organisaatioiden, yliopistojen, tiedepuistojen ja muiden kehityskysymyksistä kiinnostuneiden toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Työtä on monien vuosien ajan rahoittanut EU:n paikalliset kehittämisrahastot. Tämä on ilmeisesti onnistunein esimerkki koko EU:n alueella. 2. Suunnitelma: Yhteistyö Vahvistaa, mutta ei ottaa hallintaansa, alueiden ja kaupunkien omaan kestävään kasvuun liittyvää kehitystyötä. - Oppia tuntemaan muut alueet ja niiden asukkaat, yritykset ja organisaatiot median ja matkojen kautta. - Oppia toinen toisiltamme Keskipohjolassa, jakaa työtä ja hyötyä toisten tuloksista, olla entistä tehokkaampia yhteistyön avulla - Toimia yhdessä suurten kysymysten parissa, joissa yhteistä voimaa tarvitaan - Infrastruktuuri, EU-rahastot, pohjoismaiset elimet, kansalliset viranomaiset - kansainvälinen turismi - Ympäristö- ja energiakysymykset Yhteistyöalueet 1. Puu- ja paperialan tutkimuksen, materiaalitekniikan ja tuotteiden kehittäminen yliopistojen, tiedepuistojen, kaupunkien ja yritysten tekemän yhteistyön avulla 2. Ympäristöystävällistä yrittäjyyttä ja energiatehokkuutta sekä panostusta uudistuvaan energiaan ja biopolttoaineisiin 3. Elämyksellistä kulttuuri- ja ympäristöturismia yhdessä kehittyneen ruokakulttuurin kanssa aina Atlantilta Pietariin asti 4. Uusien nuorille suunnattujen elinkeinoalojen elvyttäminen, mm. digitaalisen median alalta sekä nuorten ottaminen mukaan yhteiskunnan kehitystyöhön 5. Menetelmät kaupunki- ja maaseutuympäristöjen houkuttelevuuden lisäämiseksi 6. Entistä ympäristöystävällisemmät kuljetukset Keskipohjolan kaupungeissa, alueilla ja itä lännessä. Polkupyörä, bussi, raideliikenne, meri/rautatiet Keskipohjolan yhteistyön tuleva organisaatio Keskipohjola-komitean syyskokouksessa otettiin esiin myös kysymys tulevaisuuden organisaatiosta, joka vastaisi Keskipohjolan kehittämisyhteistyöstä. Tämä vastaa SP 2:n sisältöä Institution building, eli minkälaisia pysyviä instituutioita pitäisi rakentaa makroalueen luomiseksi. Kysymystä oli käsitelty myös aiemmin, komitean kevätkokouksessa, missä keskusteltiin eri skenaarioista. Tähän liittyy myös se, että Keskipohjola-komitean kanslian koosta ja sijoituspaikasta on keskusteltu jo muutaman vuoden ajan. Sundsvallissa sijainnut pysyvä kanslia vaihdettiin muutama vuosi sitten liikkuvaan kansliaan. Tällä hetkellä kanslia on sijoitettu yhden jäsenen luokse kahdeksi vuodeksi ja se kiertelee alueiden välillä. Kanslia on Jämtlannissa vuodenvaihteeseen saakka, minkä jälkeen on Pohjois-Tröndelagin vuoro. Keskusteluissa on epäröity, pitäisikö organisoida suurempi kanslia, joka voisi ottaa projektia johtavia tehtäviä. Kolme ehdotusta on nostettu esiin, pienimmässä vaihtoehdossa yhdestä kahteen työntekijää vastaisi ainoastaan yhteyksien organisoinnista. Toisessa vaihtoehdossa kansliassa olisi näiden lisäksi joku työntekijä, joka tukisi poliittista lobbaustoimintaa ja kolmannessa vaihtoehdossa kansliassa olisi useita työntekijöitä, joilla olisi projektia johtava rooli. Yhteistä kaikille vaihtoehdoille on kuitenkin, että Keskipohjola-komiteaan otettaisiin lisää jäsenryhmiä työn oikeutuksen lisäämiseksi ja jotta alueiden välisen yhteistyön perusta laajenisi. Tämä ehdotus perustuu KASPNET-projektista saatuihin kokemuksiin ja siihen, että Keskipohjola-komitea on nauttinut vain vähäistä luottamusta Keskipohjolan kehitysyhteistyössä. Johtavat paikalliset poliitikot, etenkin suurimmissa kaupungeissa, eivät pidä Keskipohjolakomiteaa minään itseoikeutettuna toimijana rajoja ylittäviä alueellisia yhteistyökysymyksiä koskien. Ruotsissa on lisäksi epävarmaa, onko maakäräjillä automaattisesti oikeus johtaa työtä alueellisten kehittämiskysymysten parissa. Nyt onkin hyvä palata suunnittelumenetelmien ensimmäiseen kohtaan, kiinnostuneiden toimijoiden yhteen saattamiseen. Syyskokouksessa 2006 esitetty ehdotus on seuraavanlainen:

15 Hans Gillgren 15 Miten yhteistyö organisoidaan? - Suunnitelma Keskipohjolan kehitysneuvosto MINUR Laajaa ja keskitettyä yhteistyötä Keskipohjolassa, juridinen henkilö, joka voi vetää projektia ja etsiä rahoitusta. Koostuu seuraavien elinten merkittävistä edustajista: - Alueelliset, poliittiset ja muut julkiset elimet (Maakäräjät, maakuntia vastaavat alueet, maakuntaliitot, läänit) - Kunnalliset poliittiset elimet - Järjestöt ja muut alueelliset ja paikalliset toimijat (kauppakamari, yrittäjäyhdistykset, ympäristöjärjestöt) - Alueilla toimivat yritykset MINUR voidaan nähdä valtuustona/omistajaryhmänä, joka kokoontuu kerran vuodessa. Neuvosto nimittää hallituksen osapuolten johtavista edustajista. Hallituksella on vastuu toiminnasta ja se kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Hallitus nimittää toimitusjohtajan, joka vastaa operatiivisesta toiminnasta. Toiminta koostuu pääasiassa projektitoiminnasta, kuten ProMidNord-projektista tai vastaavista projekteista, mutta myös työtä tukevista panostuksista kuten lobbauksesta ja vierailuista yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa. MINUR Projektitoimisto MittNordiska UtvecklingsRådetilla on projektitoimisto, jossa työskentelee 1-2 henkilöä. Työntekijät voivat johtaa kehittämisprojekteja, esim. ProMidNord II -projektia, mieluiten kehysprojektina, joka mahdollistaa uudet osaprojektit. Projektitoimisto on pysyvä organisaatio, jolla on kolmivuotinen toimikausi ja mahdollisuus palkata vetäjiä eri osaprojekteihin 1-3 vuodeksi. Projektitoimisto sijaitsee pysyvästi keskellä Keskipohjolaa, jotta sen toiminta olisi jatkuvaa ja työskentely toimistossa olisi tehokasta. Keskustelu osoitti kuitenkin, että hiukan vähemmän kunnianhimoinen ratkaisu sai komitean tuen. Strategiaa koskevat workshopit ja kokoukset Talven aikana asianosaisille järjestettiin useita workshoppeja ja kokouksia, jotta lopulliselle strategialle saataisiin enemmän kannatusta. Helmikuun alussa poliittiselle strategiaryhmälle esiteltiin paranneltu strategia, jota myöhemmin muotoiltiin edelleen helmikuun puolivälissä järjestettävää ohjausryhmän kokousta varten. Useilta osapuolilta tulleet vaihtoehtoiset ehdotukset esiteltiin samoin kuin suomalaisten kaupunkien tulokset keväällä 2006 suoritetusta kyselystä. Kysely koski mahdollisia ja ensisijaisia yhteistyöalueita sekä muutamia muita esimerkkejä. Ehdotukset olivat seuraavat: Etelä-Savon ehdotus 1. Kestävän kehityksen edistäminen - johtavien toimijoiden yhteistyö koskien materiaali- ja energiatehokkuusteknologiaa - suurempi omavaraisuus alueellisten uusiutuvien energialähteiden suhteen - jätteiden syntymisen vähentäminen, kierrätyksen lisääminen - Pohjolan vihreän vyöhykkeen tekeminen aiempaa tunnetummaksi - Houkuttelevat kaupungit ja maakunnat - Pohjolan tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunta. 2. Alueellisen yhteistyön vahvistaminen poliittisella tasolla - Kokemustenvaihtaminen hallinnon kehittämistä koskien - Yhteistyön vahvistaminen kansallisen ja EU:n aluepolitiikan saralla - Tiedonvaihtaminen valituissa teemoissa, esim. koulutuksessa 3. Alueellisen kehityksen vahvistaminen - Osaamisen kehittäminen esimerkiksi ympäristö- ja energiakysymyksissä - Innovaatiorakenteen vahvistaminen - Yrittäjyyden tukeminen 4. Itä-länsi-suuntaisten liikenneyhteyksien parantaminen ja rakentaminen Etelä-Pohjanmaan ehdotus Yrittäjyyden vahvistaminen Bioenergia Huipputeknologia ja korkea koulutus Elintarviketeollisuus Metsäteollisuus

16 Parannettu saavutettavuus (liikenneyhteydet, kontaktiverkosto) Palvelusektorin kehittäminen Työ Keskipohjolan kehittämisstrategian parissa Hans Gillgren 16 Tröndelagin yhteinen suunnitelma Visio: Kansainvälisesti houkutteleva alue opiskelijoille, lahjakkaille ja luoville ihmisille. Tröndelagin tulee olla Euroopan luovin alue. 1. Voimakas panostus kasvuun ja innovaatioon 2. Yhtenäinen tutkimus- ja koulutuspolitiikka 3. Alueen ruoan hyödyntäminen 4. Tulevaisuuteen suuntautuvaa energiapanostusta 5. Infrastruktuurin tarpeisiin perustuvaa rakentamista 6. Tröndelag hyvä paikka elää ja asua SÖT-strategia Visio: Yhdessä olemme vahvempia, Pohjolan ja Keski-Skandinavian vahvistaminen 1. Infrastruktuurin ja liikenneyhteyksien kehittäminen 2. Kulttuuri- ja elämyselinkeinojen kehittäminen 3. Tieto ja osaaminen Suomalaisten kaupunkien tärkeimmät teemat Keskipohjolan kaupunkiyhteistyössä: Tärkeysjärjestyksessä: 1. Innovaatiot ja kilpailukyky - Teknologiakeskusten välinen yhteistyö - Tieto/koulutus - Hyvinvointi, terveys ja sairaanhoito 2. Turismi - Kongressi-/kokousturismi - Yhteistyö Venäjän kanssa - Kulttuuriturismi, erityisryhmät 3. Energia - Bioenergia, uusiutuva energia - Energiansäästö - Vihreä liikenne 4. Liikenneyhteydet - Paremmat tieverkostot - Lautta-/laivayhteydet 5. Ympäristö - Yritysten ympäristötyö - Ympäristöteknologia - Kehittämisprojektit 6. Kulttuuri 7. Lapset & nuoret Keskipohjola-strategia 1996 Visio: Keskipohjola-yhteistyön tulee olla ympäristöystävällisen yhteiskuntakehityksen veturi, jonka taustalla on historiallinen ja kulttuurinen yhteenkuuluvuus sekä yhteinen kiinnostus alueiden kehittämiseen. Haasteet ja tavoitteet 1. Alueen ympäristö- ja energiaosaamisen hyödyntäminen elinkeinoelämän- ja yhteiskunnan kehittämiseen. 2. Itä länsi-liikenneväylän kehittäminen 3. Alueen keskinäisen ymmärryksen kehittäminen Panostusalueet 1. Edelläkävijäalue ympäristöystävällisissä ratkaisuissa 2. Keskipohjolan liikenneyhteydet 3. Laajempaa tiedon- ja kokemuksenvaihtoa 4. Kulttuurisen ulottuvuuden hyödyntäminen 5. Laajaa historiaan pohjautuvaa yhteistyötä kulttuurin parissa

17 Hans Gillgren 17 EuroRegion Baltic 2005 Visio: Menestyminen ja hyvät elinolosuhteet Alueiden tulee pyrkiä kestävään kasvuun ja vanhan ja uuden talouden integraatioon. Strategiset alueet 1. Kilpailukykyinen liiketoimintaympäristö 2. Kuljetusinfrastruktuuri 3. Sosiaalinen ulottuvuus (alhaisempi työttömyys) 4. Ympäristö- ja energiapolitiikka Horisontaaliset tavoitteet Kestävä kehitys Hyvä johtajuus Sukupuolten välinen tasa-arvo Nuorten vaikutus Näiden workshoppien jälkeen työstettiin tahtotila sekä lyhyt lista yhteistyön teema-alueista, joista oli tarkoitus päättää Keskipohjola-komitean kevätkokouksessa maaliskuussa Ehdotuksesta tuli tällainen: Keskipohjolan tulevaisuus tahtotila Suunnitelma helmikuu 2007 Vahvan verkoston luominen Keskipohjolaan Haluamme luoda pohjoismaisen pääkaupunkivyöhykkeen ja Barentsin välissä sijaitsevalle Keskipohjola-vyöhykkeelle vahvan verkoston, jossa on Pohjois-Euroopan houkuttelevia kaupunkeja, maakuntia ja alueita....historiallisen kauppaväylän varrelle Historiallinen itä-länsi-suuntainen pyhiinvaellus- ja kulttuuriväylä alkaa lännestä Atlantilta Tröndelagista ja kulkee Keski-Norrlannin ja Selkämeren yli, Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Savon kautta Karjalaan ja Venäjälle. Tämän väylän varrelle haluamme luoda uusia kontakteja, parantaa kaupankäyntiä ja liikenneyhteyksiä yhdistääksemme länttä ja itää pohjoisessa Euroopassa Yhteistyö tekee meistä vahvempia Keskipohjolan kaupungit ja alueet ovat monilta osin samankaltaisia, minkä ansiosta niillä on hyvät edellytykset yhteistyöhön ja kestävän kasvun edistämiseen. Harvaanasuttujen alueiden ja pitkien välimatkojen myötä olemme oppineet tekemään yhteistyötä ja ymmärtäneet työnjakamisen hyödyllisyyden. Kestävä kasvu kuuluu perinteisiimme Luonnosta ja ympäristöstä huolehtiminen, puhdas ilma ja vesi sekä uusiutuvien luonnonvarojemme varovainen hyödyntäminen kuuluu Keskipohjola-kulttuuriimme. Maanviljely ja kalastus, metsäteollisuus ja kuituteknologia, vesivoima, ympäristötekniikka ja biopolttoaineosaaminen osoittavat läheisen suhteemme luontoon. Luovat ja yritteliäät ihmiset ovat tärkein voimavaramme Terveet, luotettavat ihmiset, jotka osaavat ja haluavat kehittää osaamistaan, luovuuttaan ja yritteliäisyyttään, ovat tärkein voimavaramme. Keskipohjolan kaupungit ja maakunnat ovat houkuttelevia elinympäristöjä, joissa on vaihteleva pohjoinen ilmasto, luonto lähellä, omintakeista asustusta sekä innostunut henki tulevaisuudesta. Menestyksekkäästi Euroopassa Vuonna 2020 Keskipohjolan kehittämisyhteistyön tulee olla Euroopan tunnetuimpia esimerkkejä menestyksekkäästä ja kasvua edistävästä alueyhteistyöstä. Keskipohjolan yhteistyöalueet Suunnitelma helmikuu 2007 Viisi teema-aluetta 1. Parantaa itä länsi-liikenneyhteyksiä - Kestäviä liikenneyhteyksiä välille Pietari Trondheim - Aluekasvun helpottaminen itä länsi-suunnassa 2. Innovatiivisen ja yrittäjähenkisen ympäristön vahvistaminen - Miten rakentaa parempia innovaatio- ja yrittäjyysympäristöjä? - Miten vahvistaa koulutusta, tutkimusta, osaamista?

18 Hans Gillgren 18 - Houkuttelevat kaupungit ja maakunnat - Pohjolan tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunta 3. Panostaminen elämyselinkeinoihin - Digitaalinen media, kuten elokuva ja tietokonepelit - Kulttuuri- ja elämyselinkeinot 4. Panostaminen ympäristötekniikkaan ja uusiutuvaan energiaan - Ympäristötekniikan ja ympäristötietoisen yritystoiminnan kehittäminen - Biopolttoaine 5. Kulttuuri- ja luonnonperintöturismin kehittäminen - Pyhän Olavin perintö kansainvälinen pyhiinvaellusreitti Pietarista Trondheimiin ja Nidarokseen - Maailmanperintökohteet Höga Kusten ja Merenkurkun saaristo - Konferenssi- ja tapahtumaturismi - Kulttuurivaihto Horisontaaliset tavoitteet 1. Kestävä kehitys 2. Hyvä johtajuus 3. Sukupuolten välinen tasa-arvo 4. Nuorten vaikutus Ohjausryhmän keskustelujen jälkeen helmikuun puolivälissä tehtiin joitakin marginaalisia muutoksia ja päädyttiin neljään teema-alueeseen painotuksena innovatiivisten ympäristöjen vahvistaminen. Tämän Keskipohjola-komitea päätti maaliskuun lopussa hyväksyä strategiakseen. Eri teema-alueita selkeytettiin muun muassa kulttuurityöryhmän vaikutuksesta ja ne kuuluvat näin: Keskipohjolan yhteistyöalueet Neljä teema-aluetta 1. Innovatiivisen ja yrittäjähenkisen ympäristön vahvistaminen - Innovaatio- ja yrittäjyysympäristöjämme vahvistaminen Keskipohjolassa - Koulutuksen, tutkimuksen ja osaamisen vahvistaminen Keskipohjola-alueillamme - Houkuttelevien kaupunkiemme ja maakuntiemme profiilin vahvistaminen - Pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntiemme hyödyntäminen kilpailuetuna 2. Itä länsi-liikenneyhteyksien parantaminen - Kestävien ja nopeiden liikenneyhteyksien luominen välille Pietari Trondheim - Aluekasvun helpottaminen itä länsi-suunnassa kestäviä liikenneyhteyksiä pitkin 3. - Panostaminen kulttuuri- ja elämyselinkeinoihin A. Kasvavaa kulttuuriymmärrystä ja -vaihtoa apuvälineinä: - teemalliset Keskipohjolan Kulttuuripäivät - Keskipohjolan kulttuuritoimijoiden verkosto ja työnvaihto - Keskipohjolan kulttuuripalkinnot - Kiertuetoiminnan elvyttäminen - taiteilijaresidenssit, kartoitus ja kehittäminen Keskipohjolassa ja muualla B. Maailmanperintökohteiden ja yhteisen kulttuuriperinteen kehittäminen Keskipohjolassa - vetovoiman kehittäminen ja markkinointi - Höga Kustenin ja Merenkurkun saariston yhdistäminen sekä Rörosin ja Olavinlinnan - Pyhän Olavin perintö pyhiinvaellusreitti kulttuurin sanantuojana C. Kulttuurin alan uusi tekniikka ja osaaminen - Digitaalinen media (esim. tietokonepelit, animaatiot, filmiteollisuus) - tutkimustoiminta kulttuurin ja kansanterveyden saralta - osaamisen kehittäminen tapahtumajärjestämisessä 4. Ympäristötekniikkaan ja uusiutuvaan energiaan panostaminen - Ympäristötekniikan ja ympäristötietoisen yritystoiminnan kehittäminen - Keskipohjolan uusiutuvien energialähteiden kuten biopolttoaineen ja tuulivoiman kehittäminen Keskeiset kysymykset ProMidNord-projektissa, jotka olivat lähtökohtana useissa WP:issä, kuten ympäristötietoisuus ja ekologinen kestokyky WP 2 ja 3 ja nuorison vaikutus yhteiskun-

19 Hans Gillgren 19 takehitykseen WP 4, on muotoiltu tärkeiksi horisontaalisiksi tavoitteiksi, joiden tulee heijastaa kaikkea yhteistyötä Keskipohjolan kehittämisessä. Tavoitteet ovat seuraavat: Horisontaaliset tavoitteet Mukana kaikessa kehittämistyössä 1. Kestävä kehitys Pitkälle tähtäävä kestävä kehitys niin taloudellisesti, ekologisesti kuin sosiaalisestikin näkyy kaikessa työssä. 2. Hyvä johtajuus Luodaksemme hyvän kehittämisympäristön on viisas johtaminen sekä politiikassa että elinkeinoelämässä tärkeää 3. Sukupuolten välinen tasa-arvo Kaikessa työssä näkyy pyrkimys miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon 4. Nuorten vaikutus Nuoret ovat yhteiskunnan tulevaisuus ja heidän sitoutumisensa ja osallistumisensa on erittäin tärkeää, kun luomme puoleensavetävää yhteiskuntaa. Tämä strategia on näin ollen tulos työstä SP 1:n ja SP 2:n kanssa, siitä miltä tulevaisuuden organisaation on ehdotettu näyttävän. SP 2:ta koskeva työ, katso erillinen kappale. 2.4 Strategiatyön perusta Alueiden luonteenpiirteisiin perustuvaa suunnittelua koskevien menetelmien mukaan (sivu 5) vision tai tavoitteen tulee perustua alueen/keskipohjolan edellytyksiin, jotka puolestaan voidaan jakaa seuraavasti: - Omat resurssit kuten fyysinen ympäristö, ihmiset, kulttuuri ja talous - Asema ympäröivässä maailmassa - Tulevaisuuden tavoitteet globaalin talouden pohjalta Omat resurssit Ensimmäinen kohta, omat resurssit, on kuvattu tarkasti aluekuvauksessa, joka sisältyy elokuussa 2006 tehtyyn strategialuonnokseen. Tässä on kooste luonnoksesta.

20 Pohjois-Tröndelagin lääni Asukasluku: (2006) Väestönkehitys : Läänin keskus: Steinkjer, asukasta Väestönkehitys : - 78, -0,4 % Etelä-Tröndelagin lääni Asukasluku: (2006) Väestönkehitys : + 12 % Läänin keskus: Trondheim, asukasta Väestönkehitys : , + 14 % Asukasluku yhteensä 2006: Työ Keskipohjolan kehittämisstrategian parissa Hans Gillgren 20 RØRVIK E 6 NAMSOS NAMSDALEN GRONG STEINKJER HOTING VERDAL TIANSUND TRONDHEIM ORKANGER E 6 TRONDHEIMSFJORDEN LEVANGER STJØRDAL E 14 ÅRE INDALSÄLVEN INDA D LSÄ S LV L JÄRPEN STRÖMSUND HAMMERD 45 ORKLADALEN OPPDAL STØREN GAULDALEN RØROS LJUNGDALEN FUNÄSDALEN ÖSTERSUND SUND SVENSTAVIK VIK LJUNGAN LJ L UNGAN E 14 HAMMARSTRA BRÄCKE LJUSNAN LJ L USNAN 45 ÅNGE E 1 LJUNGAN LJ L UNGAN Maantiede ja historia Tröndelagin alue sijaitsee Norjassa keskellä Atlantin rannikkoa ja on sen vuoksi jo kauan ollut Norjan historian tärkein alue. Trondheiminvuonon molemmilla puolilla oleva hedelmällinen alue sekä Atlantin läheisyys ovat suosineet maataloutta, kalastusta ja kaupankäyntiä, minkä ansiosta Tröndelagista on tullut tärkein kulttuuriseutu. Alueen vaikutusvaltaiset maanomistajat hallitsivat varhaista Norjan politiikkaa ja Trondheim on jo yli vuosituhannen ajan ollut Norjan kirkon keskus ja ehkäpä Norjan kaikkien aikojen tärkein kauppakaupunki. Selkeä esimerkki tästä on 1000-luvulla aloitettu Nidaroksen tuomiokirkon rakentaminen. Tämä Euroopan pohjoisin katedraali on ollut pyhiinvaelluskohde sen jälkeen kun Stikkelestadin taistelussa vuonna 1030 kuollut pyhä Olavi haudattiin tuomiokirkkoon ja julistettiin pyhi-

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 Komitean hyväksymä 17.11.2011 Johdanto Keskipohjola-komitea on yhteistyöorganisaatio Keskipohjolan alueiden välillä, alue ulottuu idästä Venäjän rajalta länteen Atlantille. Keskipohjola-komitea

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2009

Toimintasuunnitelma 2009 Toimintasuunnitelma 2009 Puheenjohtajiston hyväksymä 28.11.2008 Johdanto Keskipohjola-komitea on yhteistyöorganisaatio Keskipohjolan alueiden välillä, alue ulottuu idästä Venäjän rajalta länteen Atlantille.

Lisätiedot

Keskipohjolan kehittämishanke...

Keskipohjolan kehittämishanke... Keskipohjolan kehittämishanke... Pohjois-Tröndelag Etelä-Tröndelag Jämtlanti Pohjanmaa Keski-Suomi Västernorrlanti Etelä- Pohjanmaa Etelä-Savo...parantaaksemme Keskipohjolan ja Euroopan kilpailukykyä!

Lisätiedot

Keskipohjolan yhteistyö. strategia

Keskipohjolan yhteistyö. strategia Keskipohjolan yhteistyö strategia 2012-2014 komitean hyväksymä 13.5.2011 Tausta Rajat ylittävä yhteistyö Keskipohjolassa aloitettiin vuonna 1978 yhteistyöelimen muodossa. Komitea on yhteistyön ydin ja

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010

Toimintasuunnitelma 2010 Toimintasuunnitelma 2010 Komitean hyväksymä 2009-11-04 Johdanto Keskipohjola-komitea on yhteistyöorganisaatio Keskipohjolan alueiden välillä, alue ulottuu idästä Venäjän rajalta länteen Atlantille. Keskipohjola-komitea

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Tulevaisuuden yhteistyömallit

Tulevaisuuden yhteistyömallit E12 Atlantica Transport Tulevaisuuden yhteistyömallit Yhteinen visio ja keinot rajat ylittävälle yhteistyölle Toimintamalleja rajat ylittävälle yhteistyölle Merenkurkun neuvoston, MidtSkandian ja Sinisen

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Strategian viimeistelyn askeleet

Strategian viimeistelyn askeleet Strategian viimeistelyn askeleet Valtuustoseminaari 2.11.2017 Uuden strategian luonnos esiteltiin valtuustoseminaarissa 2.11. ja strategialuonnosta työstettiin seminaarissa osallistujien kesken. Valtuustoseminaarin

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012 Projektipäällikkö Sami Mörsky Hankeorganisaatio Neuvottelukunta 8+8 (ESA, POS) Jussi

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Botnia-Atlantica

Botnia-Atlantica Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Rahoitustaulukko (EUR) Toimintalinjat EU 60 % Kansallinen

Lisätiedot

Nyt se alkaa todenteolla! Keskipohjolan 8 aluetta verryttelevät lihaksiaan tehdäkseen Keskipohjolaa vahvemmaksi

Nyt se alkaa todenteolla! Keskipohjolan 8 aluetta verryttelevät lihaksiaan tehdäkseen Keskipohjolaa vahvemmaksi PROMIDNORD UUTISKIRJE nro 1/2005 AJANKOHTAISTA PROMIDNORD HANKKEESSA Keskipohjola-komitean työstämä hanke otsikolla Kestävä kehitys Keskipohjolassa on käynnistynyt syksyllä 2004. Kolmivuotisen hankkeen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat

EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat 2014-2020 Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY) tavoite 2014-2020 ( INTERREG ) EAY on EU:n rakennerahastojen tavoite, jota rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR)

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Työllisyys Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa.

Lisätiedot

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa. Voit olla päättämässä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tekesin palvelut teollisuudelle

Tekesin palvelut teollisuudelle DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

UUTISKIRJE JOULUKUU 2004

UUTISKIRJE JOULUKUU 2004 UUTISKIRJE JOULUKUU 2004 AJANKOHTAISTA KESKIPOHJOLASSA ProMidNord hanke käynnistynyt Kestävä kehitys Keskipohjolassa EU:n Interreg III -yhteisöaloitteella tuetaan rajat ylittävää, valtioiden ja alueiden

Lisätiedot

MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja #maaseutupolitiikka

MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja #maaseutupolitiikka MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja verkosto @Maaseutupolitiikka #maaseutupolitiikka VUODESTA 1988 NYKYPÄIVÄÄN 1988-1991 Maaseudun kehittämisprojekti 1992-1994 Maaseutupolitiikan neuvottelukunta 1995-2015

Lisätiedot

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Seutukaupunkien brändi-tiekartta Seutukaupunkiverkoston markkinointiviestinnän linjaus

Seutukaupunkien brändi-tiekartta Seutukaupunkiverkoston markkinointiviestinnän linjaus Seutukaupunkien brändi-tiekartta Seutukaupunkiverkoston markkinointiviestinnän linjaus Mikä seutukaupunki on Noin 40 seutukaupunkia muodostavat maamme kunta- ja aluerakenteen perustan ja pitävät maan tasaisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu

Kaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu Kaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu Luonnos Facebook-keskustelua varten 17.9.2018 Visio 2026 Valovoimainen Oulu #oulu #oulu2026 Oulun valovoimaisuus on kasvua, oululaista asennetta

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Valovoimainen Oulu Kaupunkistrategia 2026

Valovoimainen Oulu Kaupunkistrategia 2026 Valovoimainen Oulu Kaupunkistrategia 2026 Visio 2026 Valovoimainen Oulu #oulu #oulu2026 Oulun valovoimaisuus on kasvua, oululaista asennetta ja tapa toimia. Yhdessä tekemisen kulttuuri ja korkea osaaminen

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio

Lisätiedot

kuntastrategia Ilomantsi idässä - turvallinen ja yritteliäs hyvien yhteyksien paikka, jossa on ilo elää ja tehdä työtä

kuntastrategia Ilomantsi idässä - turvallinen ja yritteliäs hyvien yhteyksien paikka, jossa on ilo elää ja tehdä työtä Ilomantsi idässä - turvallinen ja yritteliäs hyvien yhteyksien paikka, jossa on ilo elää ja tehdä työtä Yritteliäisyyttä Yhteyksiä Turvaa Työtä Ilomantsi vuonna 2030 Ilolla idästä VISIO 2 Painopisteet

Lisätiedot

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu

Kaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu Kaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu Luonnos Facebook-keskustelua varten 10.9.2018 Visio 2026 Valovoimainen Oulu #oulu #oulu2026 Oulun valovoimaisuus on kasvua, oululaista asennetta

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Etelä-Karjalan MYR Koulutustilaisuus 13.11.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittäminen Manner-Suomen

Lisätiedot