SAKARI SIPPOLAN JATKOSOTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAKARI SIPPOLAN JATKOSOTA"

Transkriptio

1 1 SAKARI SIPPOLAN JATKOSOTA Sakari Sippola (s.1925) oli 16-vuotias jatkosodan alkaessa. Kesällä 1941 hän lähti vapaaehtoisena jatkosotaan ja sijoitettiin kenttävartioon Vienan Karjalaan. Asemasodan aikana hän oli välillä koulussa Kauhavalla ja työkomennuksella Rovaniemellä. Keväällä 1943 Sippola astui varsinaiseen sotapalvelukseen. Kesällä 1944 hän osallistui muun muassa kiivaisiin Talin ja Vuosalmen taisteluihin, joissa haavoittui. Sodan jälkeen Sakari Sippola suoritti koulunsa loppuun Valtion sisäoppilaitoksessa Niinisalossa. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi 1946 hän opiskeli juristiksi junanlähettäjän työn ohella. Eläkkeelle Sippola jäi vuonna 1995 Korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvoksena. Suomen Lakimiesliitossa Sippola on toiminut lukuisissa luottamustehtävissä muun muassa Liiton puheenjohtajana Nykyisin Sippola on Lakimiesliiton senioritoimikunnan puheenjohtaja. Sakari Sippola on Lakimiesuutisten pyynnöstä muistellut jatkosotaa omakohtaisten kokemustensa kautta. KOHTI JATKOSOTAA Tilanne Talvisodan jälkeen Suomi oli koko kansakunnan ponnisteluin yhtenäisenä Talvisodan aikana torjunut Neuvostoliiton hyökkäyksen maahamme. Sota päättyi kuitenkin mielestämme katkeraan, epäreiluun Moskovan rauhaan. Menetettiin Karjala, alueita Sallasta, Kuusamosta ja Hangon vuokra-alueen. Lähes puoli miljoonaa kansalaistamme joutui siirtymään kotiseuduiltaan pienentyneen Tynkä-Suomen alueelle. Tämä herätti maassamme tyytymättömyyttä ja katkeruutta. Pian ilmeni Neuvostoliiton taholta erilaisia painostustoimenpiteitä, vaatimuksia, jopa uhkauksia. Tämä puolestaan aiheutti pelkoa, suuttumusta ja epävarmuutta. Pelättiin Neuvostoliiton uutta hyökkäystä. Toisaalta myös Suomi valmistautui pahimman varalta. Heti Talvisodan jälkeen aloitettiin koko itärajan linnoittaminen. Haluttiin rakentaa kestävä, hyvin varustettu Salpalinja (Suomen salpa) Suomenlahdesta Jäämerelle, pituudeltaan yli 1000 km. Kaikkiaan työmaalla, jota kutsuttiin Suomen suurimmaksi työmaaksi, oli jopa miestä töissä. Siellä oli myös noin 2000 lottaa huoltotehtävissä. Talvisodan jälkeiset epävarmat ajat tuntuivat myös kotiseudullani Kauhavalla ja omassakin perheessä. Veljeni, joka oli ollut Talvisodassa Taipaleenjoen taisteluissa ja oli kesällä 1940 Kerimäellä asevelvollisena edelleen sotapalveluksessa, kertoi, että juhannuksen aikaan hälytettiin joukot juoksuhautoihin täydessä rintamavarustuksessa ja täydessä aseistuksessa mahdollista hyökkäystä

2 2 torjumaan. Hänet vapautettiin palveluksesta heinäkuun lopussa 40 ja kutsuttiin uudelleen palvelukseen 11 kuukautta myöhemmin jatkosodan alkaessa kesäkuussa Siinä välissä hän tuli ylioppilaaksi. Tätä uutta reissua hänellä kesti sitten marraskuun puoliviiliin Sellaista oli nuorenmiehen elämä silloin. Epävarmoista ajoista huolimatta ryhdyttiin nopeasti järjestämään elämää mahdollisimman normaaleihin uomiin. Siirtoväelle järjestettiin asuntoja ja työtä sekä kouluja avattiin. Kyläraitille Kauhavallakin ilmestyi uuden näköisiä, eri tavoin pukeutuneita ihmisiä. He puhuivat aivan eri murretta, jota oli joskus suorastaan vaikea ymmärtää. Heitä kutsuttiin yleisnimellä "evakko". Heitä tuli luonnollisesti myös kouluihin ja myös meidän luokalle. He olivat mukavia ja sopeutuivat joukkoon varsin nopeasti. Tietysti vähän ihmettelimme heidän puhetapaansa ja jopa puheliaisuuttaan. Mitään kiusaamista ei kuitenkaan esiintynyt. Koulua ja ampumaharjoituksia Olin aktiivisesti mukana partiotoiminnassa. Meitä partiolaisia käytettiin Talvisodassa väestönsuojelutehtävissä. Me nuoremmat olimme lähetteinä, vartioimme rautatiesiltaa sekä pimennyskäskyn noudattamista. Sain jopa Talvisodan muistomitalin. Me 15-vuotiaat pojat liityimme heti Talvisodan päätyttyä suojeluskuntaan, vaikka oikeastaan järjestön sääntöjen mukaan ikärajana oli 16 vuotta, mutta paikallispäällikkö oli kohdallamme joustava. Saimme suojeluskunnan vihertävän sotilaspuvun ja myös kiväärin kotiimme. Koulutusta järjestettiin viikonloppuisin ja muina vapaa-aikoina: marssiharjoituksia, kiväärin käsittelyä ja aseiden ominaisuuksien opettelua. Harjoituksia oli usein myös lauantaisin koulutyön jälkeen. Silloin me olimme jo iltapäivän tuntien aikana sotilaspuvussa ja ase luokan nurkassa. Tuntien loputtua oli harjoitukset ja usein mentiin ampumaradalle Tornimäkeen, johon koululta oli matkaa runsaan kilometrin verran. Joskus rehtorimme, johtajatar Anna Väyrynen hermostui meidän metelöintiimme haukkuen meitä "senkin santarmeiksi" niin isänmaallinen henkilö kuin olikin. Partiossakin edelleen toimimme. Partiolippukunnallamme "Lakeuden haukat" oli oma kokoontumispaikka "Kolo", joka oli aikaisemmin ollut leipomona. Se oli tilava, lämmin ja siisti. Kokoonnuimme siellä verrattain usein opettelemassa erilaisia partiotaitoja. Teimme sekä talvella että kesällä metsäretkiä, opettelimme suunnistamista, nuotion tekoa ja muita metsässä tarvittavia taitoja. Ne olivat, varsinkin syyspimeällä suosittuja ja kiinnostavia. Erityisesti on jäänyt mieleen syyslatoleiri. Koko yö touhuttiin ja ladossa levättiin. Jännittävää. Vähitellen partiotoiminta hiipui ja suojeluskuntatoiminta vei voiton miehisempänä, paremmin organisoituna ja sotilaallisempana. Koulunkäynti puolestaan oli loppunut Talvisodan alettua ja se pääsi alkamaan vasta elokuussa Tänä pitkänä loma-aikana meillä oli mahdollisuus harrastaa kaikkea kiinnostavaa: urheilua, lukemista ja pelaamista sekä edellä mainittuja järjestötehtäviä. Valitettavan vähän harrastimme kouluasioiden kertaamista. Ilmapiiri kiristyy Tänä "välirauhaksi" kutsuttuna aikana ilmapiiri kiristyi kiristymistään. Kaikkialla keskusteltiin puna-armeija mahdollisesta uudesta hyökkäyksestä kimppuumme. Varsinkin sen jälkeen, kun Neuvostoliitto kesä-heinäkuussa 1940 miehitti - yhden kerrallaan - Baltian maat Liettuan, Latvian ja

3 3 Viron. Henkeä pidätellen odoteltiin koska Neuvostoliitto esittää uhkavaatimuksen Suomelle. Kaikenlaisia huhuja liikkui, mm. Petsamon nikkelikaivosten luovuttamisesta ym. Tällainen jännitys merkitsi sitä, että me suojeluskuntalaiset osallistuimme entistä innostuneempana ja motivoituneempana harjoituksiin. Minulla on tallella Kauhava lehden lehtileikkeitä, joissa kerrotaan suojeluskunnan ampumakilpailuista aivan viikoittain. Kilpailu tapahtui eri luokissa ja meillä koulun suojeluskuntaisilla oli oma luokka. Saatiin aika hyviä osumia sotilaskiväärillä 300 metrin etäisyydeltä. Syyskesällä 1940 suojeluskuntapiirin päällikkö, eversti Matti Laurila suoritti Kauhavan suojeluskunnan tarkastuksen. Sain myös esitellä hänelle kiväärini. Hän katsoi, oliko kiväärini lukko ja piippu puhdas ja kiiltävä. Hän kiitti, että ase on hyvässä kunnossa. Tilanne oli juhlallinen ja jännittävä - pidettiinhän Pohjanmaalla Laurilaa Taipaleen taistelujen suurena sankarina. Syksyllä 1940 tunnelmat Suomessa kiristyivät edelleen. Tiedettiin, että Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov oli Berliinissä neuvottelemassa mm. Suomen kohtalosta. Uutisia neuvotteluista ei juurikaan tihkunut. Huhuja liikkui sitäkin enemmän. Tuli myös tietoja, että suomalaiset sotilashenkilöt olisivat olleet neuvottelukosketuksessa saksalaisten upseerien kanssa. Pian myös Pojanmaan radalla kulki junia matkalla pohjoiseen täynnä saksalaisia sotilaita kuulemma kauttakulkumatkalla Norjaan aivan samoin kuin vastaavia kuljetuksia tapahtui Ruotsissa. Venäläisiä sotilaita ja myös siviilejä kuljetettiin rautateitse Hangon vuokra-alueelle. Melko ihmeellistä, vai mitä. Joskus puhuimme asemalle pysähtyneen junan saksalaissotilaiden kanssa vaatimattomalla kielitaidollamme. Saimme myös kuulla, että saksalaisia sotilaita oli majoittunut Pohjois-Suomeen ja moniin rannikkokaupunkeihin mm. Vaasaan, Ouluun ja Rovaniemelle oli perustettu tukikohtia. Koulutyössä edettiin reippaasti. Elokuussa alkanut työ jatkui syyskuun loppuun, jolloin kaikki oppilaat siirrettiin seuraavalle luokalle, jossa työt aloitettiin viikon loman jälkeen lokakuussa. Koulutyöhön tuli eräitä sotilaallisia piirteitä. Harrastettiin hiihtoa, marssia ja suunnistuksen opettelua. Ymmärsimme, että mahdollisessa tulevassa sodassa tarvittaisiin voimaa ja kestävyyttä. Ilmapiiri oli kuitenkin jonkin verran lientymässä. Suojeluskuntatoiminta luonnollisesti jatkui vähintäänkin entisellä intenssiteetillä. Koulunkäynti jatkui toukokuuhun 1941 asti. Kaikkien oli mentävä töihin kesäksi maatalous tai muihin hommiin. Itse menin Osuuskaupan omistamalle Kallion sahalle joidenkin kavereiden kanssa. Työt päättyivät yhtäkkiä kesäkuun puolivälissä, kun miehet kutsuttiin taas sotapalvelukseen. JATKOSOTA ALKAA Nuoret suojeluskuntalaiset kiireisinä Jatkosota alkoi kun Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Helsinkiä, Turkua ja Porvoota sekä tusinaa muuta paikkakuntaa. Me nuoret suojeluskuntalaiset olimme suojeluskunnan toimistossa päivystämässä päivin, illoin ja viikonloppuisin. Otimme vastaan puheluja ja kysymyksiä Seinäjoelta piiristä ja kansalaisilta. Olimme kuorma-auton apumiehiä ajamassa varusteita ja aseita eri puolille kätketyistä varastoista. Ihailimme hyvin järjestettyjä piilopaikkoja ja kaiken sujumista hienosti organisoituna.

4 4 Juuri samana päivänä, kun liikekannallepano toteutettiin, meillä kauhavalaisilla nuorilla piti olla pesäpallo-ottelu naapurikunnan nuoria vastaan heidän kotikentällään, mutta se jouduttiin luonnollisesti peruuttamaan. Meillehän kyllä riitti hommia erilaisissa lähetti, avustus ym. tehtävissä ja myös vartiointi- ja päivystystöissä. Elokuun ajan kävimme aamupäivät nuorien naismaisterien pitämillä saksan kielen ehtolaiskursseilla. Siellä oli koko joukko luokkamme poikia ja pari tyttöäkin. Illat olimme edelleen suojeluskunnan työtehtävissä. Heinä- ja elokuussa rupesi rintamalta tulemaan myös ikäviä uutisia. Kursseilta tullessamme tähyilimme talojen pihoihin ja niissä olevia lipputankoja. Tarkkailimme, mihin kotiin oli tullut suru-uutinen ja merkkinä siitä lippu liehui puolitangossa. Myös pastori Hautasen liikkuminen polkupyörällä mustassa papinkaavussa merkitsi sitä, että "pahanilman lintu" oli liikkeellä surullisten uutisten kanssa. Hän oli todella pelätty hahmo, mutta ei hänen ikävää sanansaattajan työtään voinut mitenkään kadehtia. Kun sankarihautajaisia pidettiin, ja niitähän riitti, me olimme sotilaspuvuissa kirkossa lippuvartiossa ja sen jälkeen haudoilla vastaanottamassa arkkuja ja järjestelemässä niitä paikoilleen. Kirkonmenojen jälkeen osallistuimme myös sankarivainajan kotona pidettyihin tilaisuuksiin. Niissä oli melkein aina runsas, monipuolinen tarjoilu. Vallitsevissa niukkuuden olosuhteissa tilaisuuksiin tulivat kaikki jotka suinkin kehtasivat tulla syömään maukasta ruokaa, jota kyllä riitti kaikille. Kaikki poistuivat tilaisuudesta kylläisinä ja tyytyväisinä. Vapaaehtoisena jatkosotaan Me nuoret miehenalut (16 v.) olimme edelleen intoa täynnä eikä meitä suru-uutiset pelottaneet. Enemmänkin saimme voimia sotarintamilta tulleista hyvistä uutisista ja voitoista, kuten Viipurin takaisin valtaamisesta, Syvärin saavuttamisesta ja Petroskoin valtaamisesta sekä voitoista Karjalan kannaksella, Aunuksessa ja Vienassa. Kävimmekin ilmoittautumassa Seinäjoella sotilaspiirissä vapaaehtoiseksi rintamapalvelukseen. Pian tuli kutsu palvelukseen astumisesta alkaen. Sitä ennen saimme tietää, että meidät on siirretty seuraavalle luokalle ilman ehtolaiskuulustelun suorittamista. Seinäjoelta koottiin nuorista vapaaehtoisista 981. Ilmasuojelukomppania (981. IsK). Vapaaehtoiset tulivat eri puolilta Etelä-Pohjanmaata, enimmäkseen koululaisia. Komppanian päällikkö ja joukkueen johtajat sekä eräät muut keskeiset henkilöt olivat vanhempia. Lähdimme Seinäjoelta marssien kauppalan halki ryhdikkäästi, reippaasti marssilauluja kajautellen kiväärit olalla. Katujen varsilla seisoskelevat naishenkilöt päivittelivät meidän nuoruuttamme ja osoittivat suosiotaan kättentaputusten kera. Me lauloimme ja muistelimme Ateenalaisten laulun sanoja "nuorena sotilaan kuolla kuuluu". Emme tienneet junamatkamme määränpäätä. Pohjoista kohden juna puksutteli. Ylivieskassa käännyttiin itään. Se oli mielestämme hyvä merkki, itään. Iisalmelta lähdettiin kohti Kajaania. Juna purettiin Hyrynsalmen asemalla, joka oli meille tuttu paikka Talvisodan ja Suomussalmen taistelujen seuraamisen ajoilta. Jännitys kasvoi.

5 5 Hyrynsalmella armeijan parakkikylässä viivyimme muutaman päivän kunnostaen ja huoltaen varusteita, äkseerattiin kenttäharjoituksissa sekä komppanian ryhmitystä joukkueisiin ja ryhmiin selvitettiin. Sieltä matkamme jatkui Suomussalmen kirkonkylän halki Raatteen tietä pitkin kohden raja-aluetta. Rajan yli Neuvostoliiton alueelle kenttävartioon Tultuamme rajalle kuljetuskolonna pysäytettiin ja kaikki sotilaat komennettiin riviin. Meille pidettiin puhuttelu, että nyt siirrymme Neuvostoliiton alueelle. Siellä tiet ovat erittäin liejuisia ja huonokuntoisia ja partisaanipartioita on paljon liikkeellä. Ne voivat äkkiarvaamatta hyökätä kimppuumme. Sen vuoksi aseet on pidettävä joka hetki käsillä helposti saatavilla käyttöön. Kaikki hyppäävät auton lavalta ulos ja komppania ryhmittyy molemmin puolin tietä asemiin. On oltava valmiina laukausten vaihtoon. Ammuksia on oltava riittävä määrä taskussa tai leipälaukussa. Matka jatkui huonoja teitä pitkin pimeiden, pienehköjen kylien ohi. Jouduimme silloin tällöin työntämään autoja liejussa eteenpäin. Se oli aika hankalaa hommaa pimeässä ja kivääri selässä. Siitähän ei voinut hetkeksikään luopua. Aamuyöstä saavuimme Vuokkiniemeen, jonka tunsimme kalevalaisista ja Talvisodan tarinoista. Se oli tarunhohtoinen runolaulajien kylä. Majoituimme suureen kaksi- kolmikerroksiseen taloon, ilmeisesti kouluun. Heti aamulla ruvettiin organisoimaan toimintaa. Tutustuttiin ynpäristöön ja järjestettiin vartiointi. Kylän talot olivat ehjät ja siellä oli asukkaita enimmäkseen vanhuksia, naisia ja lapsia. He puhuivat varsin hyvää, tosin vähän vanhahtavaa suomea. He olivat puheliaita, aika iloisia ja myönteisiä ja ystävällisiä. Jo toisena iltana meitä oli muutamia sotilaita sijoitettu kylän laidalla olevaan äärimmäiseen taloon vartioryhmäksi. Talossa asui vanha mies ja hänen vaimonsa. He keittivät meille samovaarilla tsajua, teetä. Yöllä heräsimme vartiomiehen ampumiin laukauksiin. Ryntäsimme ulos kiväärien kanssa tarkistamaan, mitä oli tapahtunut. Emme havainneet mitään erikoista, mutta aamulla löysimme vajan ovesta useita reikiä. Vartiomies oli hermostuksissaan luullut vajan oven heilumista tuulessa viholliseksi. Mies sai pitkään kärsiä piikittelyistämme. Komppania hajotettiin Vuokkiniemen eri kyliin sijoitettuihin kenttävartioihin. Kuhunkin kenttävartioon lähetettiin n. 20 sotilasta. Komppanian päällikkö ja yksi joukkue jäi Vuokkiniemen keskustaan, sieltä he tekivät partioretkiä eri kenttävartioihin ja hoitivat huoltoa niihin. Itse olin kahden ryhmän porukassa (20 miestä), joka siirrettiin Tollonjoen kylään. Se sijaitsi n. 15 km etäisyydellä Vuokkiniemen keskustasta. Tollonjoen ympäristö oli erikoisen kaunista aluetta Kuittijärven rannalla ja mahtavien metsien, lampien ja vaarojen ympäröimänä. Haaveilimme joskus, että rauhan tultua hankimme täältä kesäpaikan. Siellä oli ennestään parikymmentä vanhempiin ikäluokkiin kuuluvaa sotilasta ja muutamia kymmeniä siviiliasukkaita, jotka myös puhuivat hyvää suomea ja olivat muutenkin samanlaisia kuin Vuokkiniemen asukkaat. He olivat päivisin töissä pelloilla ja metsissä sekä kalastelivat lähijärvissä ja lammissa. Yönsä he viettivät Tollonjoen kylässä. Tämä oli varotoimenpide partisaanien hyökkäysten varalta.

6 6 Tollonjoen kyläkeskus oli järveen ulottuvalla suurehkolla niemellä. Kylää ympäröivät juoksuhaudat ja piikkilankaesteet. Muutaman kymmenen metrin välein oli vartiopesäkkeet. Niihin oli sijoitettu pikakiväärit mallia Degtjarev (Emma), siis venäläinen. Se on erittäin hyvä ja toimiva. Se vastaa tavallaan kevyttä konekivääriä. Muistaakseni meillä ei ollut ainuttakaan oikeaa konekivääriä puhumattakaan muista raskaimmista aseista. Sitä voi pitää puutteena. Saimme täydennyksenä vanhamallisen, ranskalaisen suurikaliperisen pikakiväärin. Koeammunnassa sen potkaisu meinasi nyrjäyttää olkapääni sijoiltaan. Vartiointia yötä päivää Meidän päätehtävämme oli vartioida yötä päivää. Yöllä oltiin vuoroissa kaksi tuntia ja vapaana välissä lepoa neljä tuntia. Pesäkkeiden väliä kiersi yöaikana kiertävä vartiomies yksin tai parittain. He olivat yleensä vanhemman ryhmän sotilaita. He olivat oikein mukavia ja juttelivat reippaasti kierron aikana ja toivat näin turvallisuutta yksinäiselle vartiomiehelle keskellä Vienan korpia. Kerran kun naapurikenttävartioon olivat partisaanit hyökänneet, tulitaistelussa oli kuollut kaksi hyökkääjää ja yksi joutunut vangiksi. Meidän kenttävartiossa nostettiin valmiustilaa. Muutaman sadan metrin etäisyydelle metsään lähetettiin yksi sotilas etu- ja kuulovartioon tekemään tarvittaessa hälytys. Olin keskiyön aikaan tuollaisessa kuulovartiossa. Minuutit tuntuivat todella pitkiltä. Sitten metsästä rupesi kuulumaan ryskettä, aivan askelten ääniä ja puiden kaatamista sekä vihellyksiä. Otin varmistimen pois kivääristä, mutta en vielä virittänyt. Tähtäsin metsään ääniä kohden. Mitään en kuitenkaan nähnyt. Kerroin vaihtoon tulleelle kaverille havaintoni ja kehotin häntä olemaan varuillaan, mutta olemaan hätäilemättä ja hermostumatta. Aamulla kävimme tarkastamassa alueen. Päättelimme, että karhu tai karhuja oli siellä mekastanut ja repinyt puita vihellellen niin kuin niillä on tapana. Toisen kerran meidän partio yllätti vihollisen partion yksinäisessä talossa. Syntyneessä taistelussa kaatui pari vihollista ja yksi jäi haavoittuneena vangiksi. Kävimme katsomassa vankia. Itse en ollut tällä partioretkellä mukana, mistä olin hyvin katkera. Kerran partioretkellämme jäimme kauniissa, kuulakkaassa syysilmassa istuskelemaan ja uimaankin kauniissa metsälammessa. Innostuimme sitten huviksemme ammuskelemaan vesilintuja. Tukikohdassa kuultiin ammunnan äänet ja pääteltiin siellä syntyneen tulitaistelun. Apuvoimat tulivat meitä vastaan palatessamme retkeltämme. Saimme aika tavalla sapiskaa sopimattoman menettelyn johdosta. Meitä uhattiin jopa todella kovalla rangaistuksella. Meidät nimittäin uhattiin lähettää kotiin. Kauhistuttavaa. Olimme kenttävartiossa etupäässä saksalaisten toimittaman muonituksen varassa. Se oli maukasta ja sitä sai riittävästi. ASEMASOTA ALKAA Takaisin siviiliin. kouluun ja työkomennukselle

7 7 Jatkosodan hyökkäysvaihe jatkui muualla ja päättyi Karhumäen valtaukseen itsenäisyyspäivänä Alkoi ns asemasotavaihe, jota kesti aina kesäkuulle Kaikilla muilla toisen maailmansodan näyttämöillä rintamat liikkuivat. Vain Suomessa nähtiin tällainen asemasotaan pysähtyminen. Monilla Suomen rintamasuunnilla taistelutoiminta hiljeni vähitellen joukkojen saavutettua asetetut tavoitteet. Niin ruvettiin ylimmillä tahoilla suunnittelemaan joukkojen uudelleen ryhmityksiä ja myös vanhimpien ikäluokkien kotiuttamisia. Myös koulutyön aloittaminen tuli päiväjärjestykseen. Huomattiin, että lukioluokkien pojat lähes joka koulusta olivat vapaaehtoisina armeijassa. Päämaja antoikin lokakuun alussa 1941 määräyksen, että kaikki alle 18-vuotiaat sotilaat oli kotiutettava. Niin meidänkin komppanian tuon ikäiset lähetettiin siviiliin ja takaisin koulunpenkille. Koulu alkoi marraskuun alussa ja se maistui meidän mielestä aivan puulta. Vähitellen sopeuduimme koulutyön järjestykseen ja läksyjen lukuun niin nihkeää, kun se olikin. Me pojat kuuluimme suojeluskuntaan ja osallistuimme ahkerasti harjoituksiin. Lauantai-iltapäivinä olimme koulussa sotilaspuvussa ja kiväärimme olivat luokan nurkassa. Tuntien päätyttyä aloitimme äkseerauksen tai menimme ampumaradalle harjoitusammuntoihin. Koulutyö jatkui säännöllisesti toukokuun 1942 alkuun saakka. Tuolloin kaikkien lukiolaisten oli mentävä töihin joko maatiloille tai muualle. Useat Kauhavan lukion pojat suunnistivat töihin Rovaniemelle, jossa kerrottiin maksettavan hyvää palkkaa ja työpaikkoja oli vapaana. Suurin piirtein samat kaverit, jotka olivat olleet edellisenä syksynä sotaretkellä hakeutuivat nyt Rovaniemelle. Majoituimme Aspolan Uolevin kanssa ratavartijan taloon. Aamuisin oli kuljetus kuorma-autolla 10 km päähän lentokentälle, jota rakensimme. Kenttä oli saksan ilmavoimien hallussa. Rovaniemellä oli noin l0.000 saksalaista sotilasta ja saksalaisten pohjoisen vuoristoarmeijan ja ilmavoimien päämaja. Koko Lapissa oli n saksalaista sotilasta. Loimme moniin saksalaisiin sotilaisiin läheiset suhteet. Meidän työpäivämme kesti 10 tuntia ja lauantaisin pari tuntia vähemmän. Palkka oli hyvä, 12 mk tunnilta. Tienasimme lisää myymällä saksalaisille sotilaille kauhavalaisia puukkoja. Maksun saimme tupakkapakkauksina, jotka myimme edelleen suomalaille työmiehille. Kauppa se on joka kannattaa. Viivyimme Rovaniemellä kolmisen kuukautta. Rovaniemellä meillä oli rahaa, mutta ei ruokaa. Nälkä olikin ainainen vieraamme. Ostimme lisäruuaksi saksalaisilta selluloosaleiviksi kutsumiamme limppuja, jotka kyllä täyttivät vatsan. Eräänä lauantai-iltana heinäkuussa Rovaniemen yläpuolelle ilmestyi muutama venäläinen lentokone. Hälytys annettiin ja koneet pudottivat joitakin pommeja, jotka eivät kuitenkaan aiheuttaneet vahinkoja. Me Uolevin kanssa kiipesimme ylemmäksi ratapenkalle nähdäksemme paremmin. Meille huudettiin vihaisena, että tulkaa heti suojaan, silla vaarannatte muidenkin turvallisuuden. Huomasimme, että lentokoneista hyppäsi laskuvarjoilla useampia miehiä, siis desantteja. Niiden ajojahti alkoi heti ja joitakin saatiin pian kiinni. Maanantaina työmaallemme ilmestyi polkupyörällä siviilipukuinen mies, joka kyseli meiltä kaikenlaista, joihin vastailimme. Miehen lähdettyä kummastelimme, mikähän tyyppi sekin mahtoi olla. Seuraavassa pysähdys- ja kyselypaikassa eivät työmiehet olleet enää yhtä sinisilmäisiä. Siihen päättyi sen desantin taru.

8 8 Takaisin Kauhavalle Koulutyö aloitettiin tavanomaisesti syyskuussa Silloin syyskesällä olimme me nuoret suojeluskuntalaiset suurentamassa Kauhavan sankarihautaa. Me emme olleet unohtaneet mustaa huumoriamme, vaan vitsailimme, että tehdään tähän oikein mukava ja pehmeä paikka ja varataan se meille itsellemme. Maailmansodan tapahtumat löivät leimansa myös koulutyöhön. Pidin syksyllä koulussa esitelmän Suezin kanavasta. Lopetin esitykseni mahtipontisesti seuraavasti: Parhaillaan Pohjois-Afrikassa, Libyan autiomaassa käytävä taistelu ei ole taistelua Saharan hiekasta, vaan se on taistelua Suezin kanavasta. Vaihtelua ja jännitystä sota-ajan yksitoikkoiseen siviilielämään toivat kielletyt "nurkkatanssit". Niitä järjestettiin sivukylien nuorisoseuran- ja työväentaloilla sekä hyväkuntoisissa riihissä. Tanssit pidettiin viikonloppuisin ja keskiviikkoiltoina. Tieto niistä levisi nopeasti suusta suuhun menetelmällä nuorison kokoontuessa iltaisin rautatieasemalle postijunan aikaan. Musiikkina oli taitavan hanurinsoittajan esitykset. He olivat tietysti porukan sankareita. Välttämätöntä jännitystä toi poliisien pelko. Aina silloin talloin he häiriköivät ryntäämällä kesken ilonpidon paikalle ja hajottaen koko porukan taivaan tuuliin. Joskus sattui hauskojakin yhteenottoja ja suukopua tuttujen poliisien kanssa. Niin koulun toimesta kuin järjestetyn vapaaehtoistoiminnan puitteissa järjestettiin erilaisia viihdytystilaisuuksia. Myös halkojen mottitalkoita järjestettiin. Ne koettiin suurissa ryhmissä miellyttäviksi yhdessäoloiksi ja myös hyödylliseksi toiminnaksi, samoin kuin marjojen kerääminen koululle ja kotiin. Pääasia oli, että nuorisolle löytyi reipasta puuhastelua ja irtautumista ikävästä arjesta. TAKAISIN SOTAAN Kutsuntojen kautta koulutukseen Vuoden vuodenvaihteen tienoilla maailmansota oli tullut taitekohtaansa. Saksan sotajoukot olivat karsineet raskaita tappioita Pohjois-Afrikassa, Itärintamalla, erityisesti Stalingradissa ja muuallakin. Myös Leningradin saartorengas oli murtunut ja neuvostojoukot olivat edenneet Suomenlahden eteläpuolella. Ne enteilivät vaikeita aikoja myös Suomen armeijalle ja Suomelle yleisemminkin. Armeijaamme haluttiin nyt vahvistaa. Olimme muutaman koulukaverin kanssa jo hyvissä ajoin talvella 1943 ilmoittautuneet halukkaaksi lähteä siviilitöihin Itä-Karjalan valloitetuille alueille. Sainkin kavereitteni kanssa ilmoituksen, että meidät otetaan työhön Kontupohjan aluemetsätoimiston alueelle seuraavan kesän ajaksi. Tämä suunnitelma ei koskaan toteutunut, koska vuosina syntyneet, vuotiaat pojat kutsuttiin lippujen alle. Kutsunnat olivat meille ja asepalvelukseen astuimme Näin myös me pääsimme mukaan armeijan riveihin niin kuin olimme jo kauan

9 9 toivoneet. Ei meitä vaikeudet pelottaneet. Pidimme sotaan lähdön kunniaksi monia juhlia luokan puitteissa sekä vielä erikseen poikien porukassa ja myös laajemmin. Meitä ei lähtö huolettanut, vaan lähdimme mielellämme ja halukkaasti uusia, mielenkiintoisia seikkailuja kohti. Olimme kavereitten kanssa ennen kutsuntoja sopineet, että pyydämme päästä jalkaväkeen, koska se on oikeastaan ainoa aselaji, josta voi päästä etulinjan taisteluihin. Pääsimmekin kaikki pyytämäämme koulutukseen, mutta muuten ikäluokka jaettiin eri aselajeihin. Varmaankin sen vuoksi, etteivät tappiot kasaantuisi yhteen paikkaan. Alokasaika Korkeakoskella koulutuskeskus 23 :ssa alkoi rattoisan junamatkan jälkeen , Se oli tiivistä sotilasasioiden opettelua, vaikka meille suojeluskuntalaisille ne olivat enimmäkseen aika tuttuja asioita. Erikoista oli se, että lounasaika kesti kaksi tuntia, josta toinen oli maattava sängyssä hiljaisuuden vallitessa aivan kuin nykyisin lapset päiväkodeissa. Siihen kuitenkin tottui nopeasti ja se tuntui mukavalta. Herätys karjuttiin kello 14. Se puolestaan tuntui kenkkumaiselta. Sotilasvala vannottiin juhlallisesti Juupajoen kirkossa. Jolloin meistä tuli sotamiehiä. Tähän päättyi palvelus alokaskomppaniassa. Aliupseerikoulussa kolmella eri paikkakunnalla Osa porukasta komennettiin aliupseerikouluun Orivedelle, jossa majoituimme Yhteiskoululle. Olimme nyt arvoltamme au-oppilaita ja ompelimme asetakin hihaan sinisen nauhan. Orivedellä olivat oikeastaan kaikki vanhat kaverit, tosin eri joukkueissa. Jokaisella ryhmällä oli oppilasjohtaja. Minusta tehtiin 1. joukkueen oppilasjohtaja. Varsinainen joukkueenjohtaja oli kornetti Tulonen, joka oli oikein mukava, mutta kunnianhimoinen ja vaativa johtaja. Tulin hänen kanssaan hyvin toimeen. Koulutuskeskuksen johtajana toimi muun muassa everstiluutnantti, rovasti Anttila. Hän antoi päiväkäskyn, että rykmentissä on kiroilu kielletty. Kiellon rikkomisesta määrättiin kovat rangaistukset. Koska sotilaat ovat kautta aikojen olleet eteviä kiroilijoita, meidän piti kiroilla salaa omissa luotettavissa ryhmissä. Koulutus au-koulussa oli kovaa tehokasta ja koko ajan oli reipasta menoa. Emme oikeastaan osanneet kävellä laisinkaan, vaan aina juoksimme. Toisenlaistakin koulutusta oli. Vietimme näet Juhannusyön mottimetsässä. Oli myös suunnistus-, urheilu- ja ampumakilpailuja. Au-koulussa vallitsi hyvä henki ja yrittämisen meininki. Koulutusta kävi tarkastamassa suuresti kunnioitettu Suomussalmen taistelujen sankari, kenraali Hjalmar Siilasvuo. Kaiketi hän oli tyytyväinen vauhdikkaisiin esiintymisiimme. Heinäkuussa kurssi siirtyi Eräjärvelle majoittuen suojeluskunnan talolle, jonka suureen juhlasalin koko parinsadan miehen osasto majoitettiin. Marssi Orivedeltä Eräjärvelle, yli 20 kilometriä, tehtiin pakkaukset selässä ja aseet mukana. Puolivälissä pidettiin tauko kartanon laitumen vieressä. Laskin siinä käyskentelevät eläimet, joita oli 87. Sanoin, että, jos joku arvaa kuinka monta lehmää siinä käyskentelee, kannan hänen kiväärinsä loppumatkan. Ehkä toinenkin kaveri oli tehnyt saman laskutoimituksen ja saanut saman lopputuloksen. Niin kannoin hänen kiväärinsä loppumatkan. Kyllähän se nuorelta treenatulta sotilaalta sujuu.

10 10 Elokuun alussa puolet kurssista lähetettiin koulutuskeskuksen eri komppanioihin toimimaan niissä oikeina ryhmänjohtajina. Se oli mielenkiintoista ja hyödyllistä käytännön työtä. Minut komennettiin pian pataljoonan esikuntaan töihin. Siellä oli helppoa, mutta en viihtynyt oikein hyvin niissä herraskaisissa sisätöissä. Kaipasin tositoimiin kentälle. Tässä vaiheessa koko koulutuskeskus oli siirtynyt Salpalinjan parakkeihin Miehikkälään. Syyskuun lopussa palasivat kaikki oppilaat takaisin au-kouluun. Nyt jatkettiin ryhmäjohtajan koulutusta. Siellä Salpalinjan juoksuhaudoissa ja kaivannoissa harjoittelimme sotataitoja aidoissa olosuhteissa. Seurasimme ja kommentoimme tykistön kovapanosammuntoja. Se oli aika mahtavaa. Kenttäarmeijaan ja Laguksen porukkaan Lokakuun loppupuolella koulutusvaihe lopetettiin ja meidät siirrettiin kenttäarmeijaan Itä-Karjalaan. Junakuljetuksen aikana emme tienneet määränpäätä, mutta arvasimmehan me, että itään, itään on matka. Juna pysähtyi vaiherikkaan matkan jälkeen Kontupohjan asemalle, joka on Äänislinnasta (nyk. Petroskoi) noin 100 km pohjoiseen. Meidän komppaniamme majoittui synnytyslaitokselle, joka oli hyväkuntoinen tiilirakennus keskuslämmityksineen. Muut komppaniat majoitettiin ammattikoululle vähän etäämmälle. Olimme nyt legendaarisen panssaridivisioonan, Laguksen porukan jääkäreitä, täydennysjääkäripataljoonan (TäydJP) miehiä. Ompelimme asetakin hihaan ja kenttälakkiin eteenpäin menoa ja vauhtia kuvaavan kolmiomaisen vihreäkeltaisen kolmen nuolen merkin. Sama merkki komisti myös kypäräämme. Olimme merkistä ylpeitä. Kuuluimmehan nyt arvostettuun kolmen nuolen eliittijoukkoon. Näin ainakin itse ajattelimme. Mutta pataljoonaa tai sen osaa ei saanut käyttää rintamapalvelukseen ilman ylipäällikön lupaa. Pataljoonassa aloitettiin heti ankara koulutus ja valmennus rintamatehtäviin. Erityisesti harjoiteltiin vastahyökkäyksiä. Meitä oli kymmenen miehen osasto parin viikon räjäytyskurssilla Äänislinnassa. Se oli mielenkiintoinen ja opettavainen koulutusvaihe. Teimme aitoja kasapanoksia ja räjäyttelimme niitä Äänislinnan radiomäellä, josta Teuvan Tiltu lähetti aikanaan propagandaa Suomeen. Onneksi räjäytyksissä ei tapahtunut vahinkoja, niin vaarallista kuin homma olikin. Saimme tutustua myös itse kaupunkiin, Kävimme elokuvissa Kuusisen nimeä kantavassa yliopistossa, joka oli verrattain hyväkuntoinen. Olimme innostuneita. Palattuamme Kontupohjaan kuului tehtäviimme myös vartiointitehtäviä kaupungilla, jossa oli paljon asutusta ja muun muassa suuri saha. Rautatieasemaa oli vartioitava ja muita tärkeitä kohtia pidettävä silmällä. Tärkeintä oli kuitenkin kenttäkoulutus sekä pitkät polkupyörä- ja hiihtomarssit. Myös mottimetsässä kävimme muutaman viikon ajan varmistamassa talven lämmön. Iltaisin viisimiehinen sotilaspartio tarkasti siviiliasuntoja, ettei niissä vain piileskellyt desantteja. Kerran yksi partio ei palannut aikataulun mukaan retkeltään. Toinen partio lähetettiin etsimään sitä, mutta sekin katosi. Kolmannessa partiossa olin minäkin mukana ja aikansa marssittuamme kuulimme eräästä talosta haitarin soittoa. Kuinka ollakaan, siellähän meidän kadonneet jääkärimme viilettivät tanssin pyörteissä. Joulukuun ajan olin opintolomalla kotiseudulla kertaamassa koulutietoja. Sinä aikana itsenäisyyspäivänä minut ja muutamia muita jääkäreitä nimitettiin korpraaleiksi. Sen merkiksi ompelimme nopeasti olkalappuihin valkoiset nauhat.

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 1/5 ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Tammikuussa

Lisätiedot

3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/4 P 3563 3./JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 27.3.1940 Lähestyessä kranaattituli

Lisätiedot

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/ 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 12.3.1940 3./JR 65 koottiin Tampereella

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA

RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä toimintakertomuksesta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/4 Raskas pataljoona 9 ilmatorjuntajoukkueen

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3587 1/3 KOL./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 18.1.1940 2.4.1940 KOL./JR 27 perustettiin

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa 15.10.-26.11. 2016 Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Kiinnostuin ulkomaan työssäoppimisesta muistaakseni ensimmäisellä luokalla ammattikoulussa, kun opettaja otti

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA PIELISJÄRVEN (LIEKSAN) JA KUHMON RINTAMALTA

2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA PIELISJÄRVEN (LIEKSAN) JA KUHMON RINTAMALTA 2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA PIELISJÄRVEN (LIEKSAN) JA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P 2424 2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA 23.2.1940 20.3.1940

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

POSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Sergei Radonezilainen -keppinukke

Sergei Radonezilainen -keppinukke Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala

Lisätiedot

8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3632 1/3 8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 21.1.1940 20.3.1940 8./JR 65 koottiin Tampereella

Lisätiedot

Rasti 1: Tuliylläkkö Joukkueesi valmistelee tuliylläkköä vihollisen kärkeä vastaan. Kesken valmistelun havaitset vihollisen jalkapartion, joka tarkistaa tien sivustaa sissien varalta. Laukaiset viuhkapanoksen

Lisätiedot

Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen

Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen johtajana Luutnantti Heikki Kunnaala astui vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen Talvisodan aikana 23.1.1940. Koulunkäynnin ohessa hän

Lisätiedot

Leppävaara sisällissodassa 1918

Leppävaara sisällissodassa 1918 Alberga vuosisadan alussa Albergaan kasvanut työväenasutusalue 1905 - Useita työväenliikkeen johtohenkilöitä Sirola, Wuolijoki; Salmelat, Mäkelä Albergan Työväenyhdistys perustettiin 1911 Vallityöt 1914-1917:

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/7 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJAT 4.2.1940 3.3.1940 4.3.1940 16.3.1940 3./JR

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Alppilan lukio on järjestänyt yhdessä Espoonlahden ja Kauhavan lukioiden sekä Europaschule Langerwehen kanssa yhdessä Opetushallituksen osin tukeman kurssin

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P4824 7./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 1940 1940 7./JR 27 perustettiin Kemissä YH:n

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (2) P 3622

1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (2) P 3622 1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (2) P 3622 Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3622 1/3 1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 28.1.1940 12.3.1940 1./JR 65 koottiin

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Piristyspartio Viikko 3 Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Maanantaiaamuna suuntasimme kohti Anttolaa. Vastaanotto oli lämmin sekä ystävällinen ja tunsimme itsemme tervetulleiksi. Aloitimme

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö,

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, 1 Pro Patria taulujen paljastus / Kenraalimajuri Juha Kilpiän puhe 21.5.2017 Kuusankoski Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, Pro Patria Isänmaan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Kalustonkuljetus Sea Catissa.

Kalustonkuljetus Sea Catissa. 1 / 6 25.9.2009 13:32 Los DEMENTITOS mopedistin matkakertomus Virosta Pappamopolla Viron rannikolla Kuvia ja tarinaa Viron moporeissulta 6. 8.5 2004 Reissu onnistui upeesti ja papitsu vm-62 kesti koko

Lisätiedot

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO 8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana

Lisätiedot

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Sotavainajia löydetty Taipalosta Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot