SAKARI SIPPOLAN JATKOSOTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAKARI SIPPOLAN JATKOSOTA"

Transkriptio

1 1 SAKARI SIPPOLAN JATKOSOTA Sakari Sippola (s.1925) oli 16-vuotias jatkosodan alkaessa. Kesällä 1941 hän lähti vapaaehtoisena jatkosotaan ja sijoitettiin kenttävartioon Vienan Karjalaan. Asemasodan aikana hän oli välillä koulussa Kauhavalla ja työkomennuksella Rovaniemellä. Keväällä 1943 Sippola astui varsinaiseen sotapalvelukseen. Kesällä 1944 hän osallistui muun muassa kiivaisiin Talin ja Vuosalmen taisteluihin, joissa haavoittui. Sodan jälkeen Sakari Sippola suoritti koulunsa loppuun Valtion sisäoppilaitoksessa Niinisalossa. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi 1946 hän opiskeli juristiksi junanlähettäjän työn ohella. Eläkkeelle Sippola jäi vuonna 1995 Korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvoksena. Suomen Lakimiesliitossa Sippola on toiminut lukuisissa luottamustehtävissä muun muassa Liiton puheenjohtajana Nykyisin Sippola on Lakimiesliiton senioritoimikunnan puheenjohtaja. Sakari Sippola on Lakimiesuutisten pyynnöstä muistellut jatkosotaa omakohtaisten kokemustensa kautta. KOHTI JATKOSOTAA Tilanne Talvisodan jälkeen Suomi oli koko kansakunnan ponnisteluin yhtenäisenä Talvisodan aikana torjunut Neuvostoliiton hyökkäyksen maahamme. Sota päättyi kuitenkin mielestämme katkeraan, epäreiluun Moskovan rauhaan. Menetettiin Karjala, alueita Sallasta, Kuusamosta ja Hangon vuokra-alueen. Lähes puoli miljoonaa kansalaistamme joutui siirtymään kotiseuduiltaan pienentyneen Tynkä-Suomen alueelle. Tämä herätti maassamme tyytymättömyyttä ja katkeruutta. Pian ilmeni Neuvostoliiton taholta erilaisia painostustoimenpiteitä, vaatimuksia, jopa uhkauksia. Tämä puolestaan aiheutti pelkoa, suuttumusta ja epävarmuutta. Pelättiin Neuvostoliiton uutta hyökkäystä. Toisaalta myös Suomi valmistautui pahimman varalta. Heti Talvisodan jälkeen aloitettiin koko itärajan linnoittaminen. Haluttiin rakentaa kestävä, hyvin varustettu Salpalinja (Suomen salpa) Suomenlahdesta Jäämerelle, pituudeltaan yli 1000 km. Kaikkiaan työmaalla, jota kutsuttiin Suomen suurimmaksi työmaaksi, oli jopa miestä töissä. Siellä oli myös noin 2000 lottaa huoltotehtävissä. Talvisodan jälkeiset epävarmat ajat tuntuivat myös kotiseudullani Kauhavalla ja omassakin perheessä. Veljeni, joka oli ollut Talvisodassa Taipaleenjoen taisteluissa ja oli kesällä 1940 Kerimäellä asevelvollisena edelleen sotapalveluksessa, kertoi, että juhannuksen aikaan hälytettiin joukot juoksuhautoihin täydessä rintamavarustuksessa ja täydessä aseistuksessa mahdollista hyökkäystä

2 2 torjumaan. Hänet vapautettiin palveluksesta heinäkuun lopussa 40 ja kutsuttiin uudelleen palvelukseen 11 kuukautta myöhemmin jatkosodan alkaessa kesäkuussa Siinä välissä hän tuli ylioppilaaksi. Tätä uutta reissua hänellä kesti sitten marraskuun puoliviiliin Sellaista oli nuorenmiehen elämä silloin. Epävarmoista ajoista huolimatta ryhdyttiin nopeasti järjestämään elämää mahdollisimman normaaleihin uomiin. Siirtoväelle järjestettiin asuntoja ja työtä sekä kouluja avattiin. Kyläraitille Kauhavallakin ilmestyi uuden näköisiä, eri tavoin pukeutuneita ihmisiä. He puhuivat aivan eri murretta, jota oli joskus suorastaan vaikea ymmärtää. Heitä kutsuttiin yleisnimellä "evakko". Heitä tuli luonnollisesti myös kouluihin ja myös meidän luokalle. He olivat mukavia ja sopeutuivat joukkoon varsin nopeasti. Tietysti vähän ihmettelimme heidän puhetapaansa ja jopa puheliaisuuttaan. Mitään kiusaamista ei kuitenkaan esiintynyt. Koulua ja ampumaharjoituksia Olin aktiivisesti mukana partiotoiminnassa. Meitä partiolaisia käytettiin Talvisodassa väestönsuojelutehtävissä. Me nuoremmat olimme lähetteinä, vartioimme rautatiesiltaa sekä pimennyskäskyn noudattamista. Sain jopa Talvisodan muistomitalin. Me 15-vuotiaat pojat liityimme heti Talvisodan päätyttyä suojeluskuntaan, vaikka oikeastaan järjestön sääntöjen mukaan ikärajana oli 16 vuotta, mutta paikallispäällikkö oli kohdallamme joustava. Saimme suojeluskunnan vihertävän sotilaspuvun ja myös kiväärin kotiimme. Koulutusta järjestettiin viikonloppuisin ja muina vapaa-aikoina: marssiharjoituksia, kiväärin käsittelyä ja aseiden ominaisuuksien opettelua. Harjoituksia oli usein myös lauantaisin koulutyön jälkeen. Silloin me olimme jo iltapäivän tuntien aikana sotilaspuvussa ja ase luokan nurkassa. Tuntien loputtua oli harjoitukset ja usein mentiin ampumaradalle Tornimäkeen, johon koululta oli matkaa runsaan kilometrin verran. Joskus rehtorimme, johtajatar Anna Väyrynen hermostui meidän metelöintiimme haukkuen meitä "senkin santarmeiksi" niin isänmaallinen henkilö kuin olikin. Partiossakin edelleen toimimme. Partiolippukunnallamme "Lakeuden haukat" oli oma kokoontumispaikka "Kolo", joka oli aikaisemmin ollut leipomona. Se oli tilava, lämmin ja siisti. Kokoonnuimme siellä verrattain usein opettelemassa erilaisia partiotaitoja. Teimme sekä talvella että kesällä metsäretkiä, opettelimme suunnistamista, nuotion tekoa ja muita metsässä tarvittavia taitoja. Ne olivat, varsinkin syyspimeällä suosittuja ja kiinnostavia. Erityisesti on jäänyt mieleen syyslatoleiri. Koko yö touhuttiin ja ladossa levättiin. Jännittävää. Vähitellen partiotoiminta hiipui ja suojeluskuntatoiminta vei voiton miehisempänä, paremmin organisoituna ja sotilaallisempana. Koulunkäynti puolestaan oli loppunut Talvisodan alettua ja se pääsi alkamaan vasta elokuussa Tänä pitkänä loma-aikana meillä oli mahdollisuus harrastaa kaikkea kiinnostavaa: urheilua, lukemista ja pelaamista sekä edellä mainittuja järjestötehtäviä. Valitettavan vähän harrastimme kouluasioiden kertaamista. Ilmapiiri kiristyy Tänä "välirauhaksi" kutsuttuna aikana ilmapiiri kiristyi kiristymistään. Kaikkialla keskusteltiin puna-armeija mahdollisesta uudesta hyökkäyksestä kimppuumme. Varsinkin sen jälkeen, kun Neuvostoliitto kesä-heinäkuussa 1940 miehitti - yhden kerrallaan - Baltian maat Liettuan, Latvian ja

3 3 Viron. Henkeä pidätellen odoteltiin koska Neuvostoliitto esittää uhkavaatimuksen Suomelle. Kaikenlaisia huhuja liikkui, mm. Petsamon nikkelikaivosten luovuttamisesta ym. Tällainen jännitys merkitsi sitä, että me suojeluskuntalaiset osallistuimme entistä innostuneempana ja motivoituneempana harjoituksiin. Minulla on tallella Kauhava lehden lehtileikkeitä, joissa kerrotaan suojeluskunnan ampumakilpailuista aivan viikoittain. Kilpailu tapahtui eri luokissa ja meillä koulun suojeluskuntaisilla oli oma luokka. Saatiin aika hyviä osumia sotilaskiväärillä 300 metrin etäisyydeltä. Syyskesällä 1940 suojeluskuntapiirin päällikkö, eversti Matti Laurila suoritti Kauhavan suojeluskunnan tarkastuksen. Sain myös esitellä hänelle kiväärini. Hän katsoi, oliko kiväärini lukko ja piippu puhdas ja kiiltävä. Hän kiitti, että ase on hyvässä kunnossa. Tilanne oli juhlallinen ja jännittävä - pidettiinhän Pohjanmaalla Laurilaa Taipaleen taistelujen suurena sankarina. Syksyllä 1940 tunnelmat Suomessa kiristyivät edelleen. Tiedettiin, että Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov oli Berliinissä neuvottelemassa mm. Suomen kohtalosta. Uutisia neuvotteluista ei juurikaan tihkunut. Huhuja liikkui sitäkin enemmän. Tuli myös tietoja, että suomalaiset sotilashenkilöt olisivat olleet neuvottelukosketuksessa saksalaisten upseerien kanssa. Pian myös Pojanmaan radalla kulki junia matkalla pohjoiseen täynnä saksalaisia sotilaita kuulemma kauttakulkumatkalla Norjaan aivan samoin kuin vastaavia kuljetuksia tapahtui Ruotsissa. Venäläisiä sotilaita ja myös siviilejä kuljetettiin rautateitse Hangon vuokra-alueelle. Melko ihmeellistä, vai mitä. Joskus puhuimme asemalle pysähtyneen junan saksalaissotilaiden kanssa vaatimattomalla kielitaidollamme. Saimme myös kuulla, että saksalaisia sotilaita oli majoittunut Pohjois-Suomeen ja moniin rannikkokaupunkeihin mm. Vaasaan, Ouluun ja Rovaniemelle oli perustettu tukikohtia. Koulutyössä edettiin reippaasti. Elokuussa alkanut työ jatkui syyskuun loppuun, jolloin kaikki oppilaat siirrettiin seuraavalle luokalle, jossa työt aloitettiin viikon loman jälkeen lokakuussa. Koulutyöhön tuli eräitä sotilaallisia piirteitä. Harrastettiin hiihtoa, marssia ja suunnistuksen opettelua. Ymmärsimme, että mahdollisessa tulevassa sodassa tarvittaisiin voimaa ja kestävyyttä. Ilmapiiri oli kuitenkin jonkin verran lientymässä. Suojeluskuntatoiminta luonnollisesti jatkui vähintäänkin entisellä intenssiteetillä. Koulunkäynti jatkui toukokuuhun 1941 asti. Kaikkien oli mentävä töihin kesäksi maatalous tai muihin hommiin. Itse menin Osuuskaupan omistamalle Kallion sahalle joidenkin kavereiden kanssa. Työt päättyivät yhtäkkiä kesäkuun puolivälissä, kun miehet kutsuttiin taas sotapalvelukseen. JATKOSOTA ALKAA Nuoret suojeluskuntalaiset kiireisinä Jatkosota alkoi kun Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Helsinkiä, Turkua ja Porvoota sekä tusinaa muuta paikkakuntaa. Me nuoret suojeluskuntalaiset olimme suojeluskunnan toimistossa päivystämässä päivin, illoin ja viikonloppuisin. Otimme vastaan puheluja ja kysymyksiä Seinäjoelta piiristä ja kansalaisilta. Olimme kuorma-auton apumiehiä ajamassa varusteita ja aseita eri puolille kätketyistä varastoista. Ihailimme hyvin järjestettyjä piilopaikkoja ja kaiken sujumista hienosti organisoituna.

4 4 Juuri samana päivänä, kun liikekannallepano toteutettiin, meillä kauhavalaisilla nuorilla piti olla pesäpallo-ottelu naapurikunnan nuoria vastaan heidän kotikentällään, mutta se jouduttiin luonnollisesti peruuttamaan. Meillehän kyllä riitti hommia erilaisissa lähetti, avustus ym. tehtävissä ja myös vartiointi- ja päivystystöissä. Elokuun ajan kävimme aamupäivät nuorien naismaisterien pitämillä saksan kielen ehtolaiskursseilla. Siellä oli koko joukko luokkamme poikia ja pari tyttöäkin. Illat olimme edelleen suojeluskunnan työtehtävissä. Heinä- ja elokuussa rupesi rintamalta tulemaan myös ikäviä uutisia. Kursseilta tullessamme tähyilimme talojen pihoihin ja niissä olevia lipputankoja. Tarkkailimme, mihin kotiin oli tullut suru-uutinen ja merkkinä siitä lippu liehui puolitangossa. Myös pastori Hautasen liikkuminen polkupyörällä mustassa papinkaavussa merkitsi sitä, että "pahanilman lintu" oli liikkeellä surullisten uutisten kanssa. Hän oli todella pelätty hahmo, mutta ei hänen ikävää sanansaattajan työtään voinut mitenkään kadehtia. Kun sankarihautajaisia pidettiin, ja niitähän riitti, me olimme sotilaspuvuissa kirkossa lippuvartiossa ja sen jälkeen haudoilla vastaanottamassa arkkuja ja järjestelemässä niitä paikoilleen. Kirkonmenojen jälkeen osallistuimme myös sankarivainajan kotona pidettyihin tilaisuuksiin. Niissä oli melkein aina runsas, monipuolinen tarjoilu. Vallitsevissa niukkuuden olosuhteissa tilaisuuksiin tulivat kaikki jotka suinkin kehtasivat tulla syömään maukasta ruokaa, jota kyllä riitti kaikille. Kaikki poistuivat tilaisuudesta kylläisinä ja tyytyväisinä. Vapaaehtoisena jatkosotaan Me nuoret miehenalut (16 v.) olimme edelleen intoa täynnä eikä meitä suru-uutiset pelottaneet. Enemmänkin saimme voimia sotarintamilta tulleista hyvistä uutisista ja voitoista, kuten Viipurin takaisin valtaamisesta, Syvärin saavuttamisesta ja Petroskoin valtaamisesta sekä voitoista Karjalan kannaksella, Aunuksessa ja Vienassa. Kävimmekin ilmoittautumassa Seinäjoella sotilaspiirissä vapaaehtoiseksi rintamapalvelukseen. Pian tuli kutsu palvelukseen astumisesta alkaen. Sitä ennen saimme tietää, että meidät on siirretty seuraavalle luokalle ilman ehtolaiskuulustelun suorittamista. Seinäjoelta koottiin nuorista vapaaehtoisista 981. Ilmasuojelukomppania (981. IsK). Vapaaehtoiset tulivat eri puolilta Etelä-Pohjanmaata, enimmäkseen koululaisia. Komppanian päällikkö ja joukkueen johtajat sekä eräät muut keskeiset henkilöt olivat vanhempia. Lähdimme Seinäjoelta marssien kauppalan halki ryhdikkäästi, reippaasti marssilauluja kajautellen kiväärit olalla. Katujen varsilla seisoskelevat naishenkilöt päivittelivät meidän nuoruuttamme ja osoittivat suosiotaan kättentaputusten kera. Me lauloimme ja muistelimme Ateenalaisten laulun sanoja "nuorena sotilaan kuolla kuuluu". Emme tienneet junamatkamme määränpäätä. Pohjoista kohden juna puksutteli. Ylivieskassa käännyttiin itään. Se oli mielestämme hyvä merkki, itään. Iisalmelta lähdettiin kohti Kajaania. Juna purettiin Hyrynsalmen asemalla, joka oli meille tuttu paikka Talvisodan ja Suomussalmen taistelujen seuraamisen ajoilta. Jännitys kasvoi.

5 5 Hyrynsalmella armeijan parakkikylässä viivyimme muutaman päivän kunnostaen ja huoltaen varusteita, äkseerattiin kenttäharjoituksissa sekä komppanian ryhmitystä joukkueisiin ja ryhmiin selvitettiin. Sieltä matkamme jatkui Suomussalmen kirkonkylän halki Raatteen tietä pitkin kohden raja-aluetta. Rajan yli Neuvostoliiton alueelle kenttävartioon Tultuamme rajalle kuljetuskolonna pysäytettiin ja kaikki sotilaat komennettiin riviin. Meille pidettiin puhuttelu, että nyt siirrymme Neuvostoliiton alueelle. Siellä tiet ovat erittäin liejuisia ja huonokuntoisia ja partisaanipartioita on paljon liikkeellä. Ne voivat äkkiarvaamatta hyökätä kimppuumme. Sen vuoksi aseet on pidettävä joka hetki käsillä helposti saatavilla käyttöön. Kaikki hyppäävät auton lavalta ulos ja komppania ryhmittyy molemmin puolin tietä asemiin. On oltava valmiina laukausten vaihtoon. Ammuksia on oltava riittävä määrä taskussa tai leipälaukussa. Matka jatkui huonoja teitä pitkin pimeiden, pienehköjen kylien ohi. Jouduimme silloin tällöin työntämään autoja liejussa eteenpäin. Se oli aika hankalaa hommaa pimeässä ja kivääri selässä. Siitähän ei voinut hetkeksikään luopua. Aamuyöstä saavuimme Vuokkiniemeen, jonka tunsimme kalevalaisista ja Talvisodan tarinoista. Se oli tarunhohtoinen runolaulajien kylä. Majoituimme suureen kaksi- kolmikerroksiseen taloon, ilmeisesti kouluun. Heti aamulla ruvettiin organisoimaan toimintaa. Tutustuttiin ynpäristöön ja järjestettiin vartiointi. Kylän talot olivat ehjät ja siellä oli asukkaita enimmäkseen vanhuksia, naisia ja lapsia. He puhuivat varsin hyvää, tosin vähän vanhahtavaa suomea. He olivat puheliaita, aika iloisia ja myönteisiä ja ystävällisiä. Jo toisena iltana meitä oli muutamia sotilaita sijoitettu kylän laidalla olevaan äärimmäiseen taloon vartioryhmäksi. Talossa asui vanha mies ja hänen vaimonsa. He keittivät meille samovaarilla tsajua, teetä. Yöllä heräsimme vartiomiehen ampumiin laukauksiin. Ryntäsimme ulos kiväärien kanssa tarkistamaan, mitä oli tapahtunut. Emme havainneet mitään erikoista, mutta aamulla löysimme vajan ovesta useita reikiä. Vartiomies oli hermostuksissaan luullut vajan oven heilumista tuulessa viholliseksi. Mies sai pitkään kärsiä piikittelyistämme. Komppania hajotettiin Vuokkiniemen eri kyliin sijoitettuihin kenttävartioihin. Kuhunkin kenttävartioon lähetettiin n. 20 sotilasta. Komppanian päällikkö ja yksi joukkue jäi Vuokkiniemen keskustaan, sieltä he tekivät partioretkiä eri kenttävartioihin ja hoitivat huoltoa niihin. Itse olin kahden ryhmän porukassa (20 miestä), joka siirrettiin Tollonjoen kylään. Se sijaitsi n. 15 km etäisyydellä Vuokkiniemen keskustasta. Tollonjoen ympäristö oli erikoisen kaunista aluetta Kuittijärven rannalla ja mahtavien metsien, lampien ja vaarojen ympäröimänä. Haaveilimme joskus, että rauhan tultua hankimme täältä kesäpaikan. Siellä oli ennestään parikymmentä vanhempiin ikäluokkiin kuuluvaa sotilasta ja muutamia kymmeniä siviiliasukkaita, jotka myös puhuivat hyvää suomea ja olivat muutenkin samanlaisia kuin Vuokkiniemen asukkaat. He olivat päivisin töissä pelloilla ja metsissä sekä kalastelivat lähijärvissä ja lammissa. Yönsä he viettivät Tollonjoen kylässä. Tämä oli varotoimenpide partisaanien hyökkäysten varalta.

6 6 Tollonjoen kyläkeskus oli järveen ulottuvalla suurehkolla niemellä. Kylää ympäröivät juoksuhaudat ja piikkilankaesteet. Muutaman kymmenen metrin välein oli vartiopesäkkeet. Niihin oli sijoitettu pikakiväärit mallia Degtjarev (Emma), siis venäläinen. Se on erittäin hyvä ja toimiva. Se vastaa tavallaan kevyttä konekivääriä. Muistaakseni meillä ei ollut ainuttakaan oikeaa konekivääriä puhumattakaan muista raskaimmista aseista. Sitä voi pitää puutteena. Saimme täydennyksenä vanhamallisen, ranskalaisen suurikaliperisen pikakiväärin. Koeammunnassa sen potkaisu meinasi nyrjäyttää olkapääni sijoiltaan. Vartiointia yötä päivää Meidän päätehtävämme oli vartioida yötä päivää. Yöllä oltiin vuoroissa kaksi tuntia ja vapaana välissä lepoa neljä tuntia. Pesäkkeiden väliä kiersi yöaikana kiertävä vartiomies yksin tai parittain. He olivat yleensä vanhemman ryhmän sotilaita. He olivat oikein mukavia ja juttelivat reippaasti kierron aikana ja toivat näin turvallisuutta yksinäiselle vartiomiehelle keskellä Vienan korpia. Kerran kun naapurikenttävartioon olivat partisaanit hyökänneet, tulitaistelussa oli kuollut kaksi hyökkääjää ja yksi joutunut vangiksi. Meidän kenttävartiossa nostettiin valmiustilaa. Muutaman sadan metrin etäisyydelle metsään lähetettiin yksi sotilas etu- ja kuulovartioon tekemään tarvittaessa hälytys. Olin keskiyön aikaan tuollaisessa kuulovartiossa. Minuutit tuntuivat todella pitkiltä. Sitten metsästä rupesi kuulumaan ryskettä, aivan askelten ääniä ja puiden kaatamista sekä vihellyksiä. Otin varmistimen pois kivääristä, mutta en vielä virittänyt. Tähtäsin metsään ääniä kohden. Mitään en kuitenkaan nähnyt. Kerroin vaihtoon tulleelle kaverille havaintoni ja kehotin häntä olemaan varuillaan, mutta olemaan hätäilemättä ja hermostumatta. Aamulla kävimme tarkastamassa alueen. Päättelimme, että karhu tai karhuja oli siellä mekastanut ja repinyt puita vihellellen niin kuin niillä on tapana. Toisen kerran meidän partio yllätti vihollisen partion yksinäisessä talossa. Syntyneessä taistelussa kaatui pari vihollista ja yksi jäi haavoittuneena vangiksi. Kävimme katsomassa vankia. Itse en ollut tällä partioretkellä mukana, mistä olin hyvin katkera. Kerran partioretkellämme jäimme kauniissa, kuulakkaassa syysilmassa istuskelemaan ja uimaankin kauniissa metsälammessa. Innostuimme sitten huviksemme ammuskelemaan vesilintuja. Tukikohdassa kuultiin ammunnan äänet ja pääteltiin siellä syntyneen tulitaistelun. Apuvoimat tulivat meitä vastaan palatessamme retkeltämme. Saimme aika tavalla sapiskaa sopimattoman menettelyn johdosta. Meitä uhattiin jopa todella kovalla rangaistuksella. Meidät nimittäin uhattiin lähettää kotiin. Kauhistuttavaa. Olimme kenttävartiossa etupäässä saksalaisten toimittaman muonituksen varassa. Se oli maukasta ja sitä sai riittävästi. ASEMASOTA ALKAA Takaisin siviiliin. kouluun ja työkomennukselle

7 7 Jatkosodan hyökkäysvaihe jatkui muualla ja päättyi Karhumäen valtaukseen itsenäisyyspäivänä Alkoi ns asemasotavaihe, jota kesti aina kesäkuulle Kaikilla muilla toisen maailmansodan näyttämöillä rintamat liikkuivat. Vain Suomessa nähtiin tällainen asemasotaan pysähtyminen. Monilla Suomen rintamasuunnilla taistelutoiminta hiljeni vähitellen joukkojen saavutettua asetetut tavoitteet. Niin ruvettiin ylimmillä tahoilla suunnittelemaan joukkojen uudelleen ryhmityksiä ja myös vanhimpien ikäluokkien kotiuttamisia. Myös koulutyön aloittaminen tuli päiväjärjestykseen. Huomattiin, että lukioluokkien pojat lähes joka koulusta olivat vapaaehtoisina armeijassa. Päämaja antoikin lokakuun alussa 1941 määräyksen, että kaikki alle 18-vuotiaat sotilaat oli kotiutettava. Niin meidänkin komppanian tuon ikäiset lähetettiin siviiliin ja takaisin koulunpenkille. Koulu alkoi marraskuun alussa ja se maistui meidän mielestä aivan puulta. Vähitellen sopeuduimme koulutyön järjestykseen ja läksyjen lukuun niin nihkeää, kun se olikin. Me pojat kuuluimme suojeluskuntaan ja osallistuimme ahkerasti harjoituksiin. Lauantai-iltapäivinä olimme koulussa sotilaspuvussa ja kiväärimme olivat luokan nurkassa. Tuntien päätyttyä aloitimme äkseerauksen tai menimme ampumaradalle harjoitusammuntoihin. Koulutyö jatkui säännöllisesti toukokuun 1942 alkuun saakka. Tuolloin kaikkien lukiolaisten oli mentävä töihin joko maatiloille tai muualle. Useat Kauhavan lukion pojat suunnistivat töihin Rovaniemelle, jossa kerrottiin maksettavan hyvää palkkaa ja työpaikkoja oli vapaana. Suurin piirtein samat kaverit, jotka olivat olleet edellisenä syksynä sotaretkellä hakeutuivat nyt Rovaniemelle. Majoituimme Aspolan Uolevin kanssa ratavartijan taloon. Aamuisin oli kuljetus kuorma-autolla 10 km päähän lentokentälle, jota rakensimme. Kenttä oli saksan ilmavoimien hallussa. Rovaniemellä oli noin l0.000 saksalaista sotilasta ja saksalaisten pohjoisen vuoristoarmeijan ja ilmavoimien päämaja. Koko Lapissa oli n saksalaista sotilasta. Loimme moniin saksalaisiin sotilaisiin läheiset suhteet. Meidän työpäivämme kesti 10 tuntia ja lauantaisin pari tuntia vähemmän. Palkka oli hyvä, 12 mk tunnilta. Tienasimme lisää myymällä saksalaisille sotilaille kauhavalaisia puukkoja. Maksun saimme tupakkapakkauksina, jotka myimme edelleen suomalaille työmiehille. Kauppa se on joka kannattaa. Viivyimme Rovaniemellä kolmisen kuukautta. Rovaniemellä meillä oli rahaa, mutta ei ruokaa. Nälkä olikin ainainen vieraamme. Ostimme lisäruuaksi saksalaisilta selluloosaleiviksi kutsumiamme limppuja, jotka kyllä täyttivät vatsan. Eräänä lauantai-iltana heinäkuussa Rovaniemen yläpuolelle ilmestyi muutama venäläinen lentokone. Hälytys annettiin ja koneet pudottivat joitakin pommeja, jotka eivät kuitenkaan aiheuttaneet vahinkoja. Me Uolevin kanssa kiipesimme ylemmäksi ratapenkalle nähdäksemme paremmin. Meille huudettiin vihaisena, että tulkaa heti suojaan, silla vaarannatte muidenkin turvallisuuden. Huomasimme, että lentokoneista hyppäsi laskuvarjoilla useampia miehiä, siis desantteja. Niiden ajojahti alkoi heti ja joitakin saatiin pian kiinni. Maanantaina työmaallemme ilmestyi polkupyörällä siviilipukuinen mies, joka kyseli meiltä kaikenlaista, joihin vastailimme. Miehen lähdettyä kummastelimme, mikähän tyyppi sekin mahtoi olla. Seuraavassa pysähdys- ja kyselypaikassa eivät työmiehet olleet enää yhtä sinisilmäisiä. Siihen päättyi sen desantin taru.

8 8 Takaisin Kauhavalle Koulutyö aloitettiin tavanomaisesti syyskuussa Silloin syyskesällä olimme me nuoret suojeluskuntalaiset suurentamassa Kauhavan sankarihautaa. Me emme olleet unohtaneet mustaa huumoriamme, vaan vitsailimme, että tehdään tähän oikein mukava ja pehmeä paikka ja varataan se meille itsellemme. Maailmansodan tapahtumat löivät leimansa myös koulutyöhön. Pidin syksyllä koulussa esitelmän Suezin kanavasta. Lopetin esitykseni mahtipontisesti seuraavasti: Parhaillaan Pohjois-Afrikassa, Libyan autiomaassa käytävä taistelu ei ole taistelua Saharan hiekasta, vaan se on taistelua Suezin kanavasta. Vaihtelua ja jännitystä sota-ajan yksitoikkoiseen siviilielämään toivat kielletyt "nurkkatanssit". Niitä järjestettiin sivukylien nuorisoseuran- ja työväentaloilla sekä hyväkuntoisissa riihissä. Tanssit pidettiin viikonloppuisin ja keskiviikkoiltoina. Tieto niistä levisi nopeasti suusta suuhun menetelmällä nuorison kokoontuessa iltaisin rautatieasemalle postijunan aikaan. Musiikkina oli taitavan hanurinsoittajan esitykset. He olivat tietysti porukan sankareita. Välttämätöntä jännitystä toi poliisien pelko. Aina silloin talloin he häiriköivät ryntäämällä kesken ilonpidon paikalle ja hajottaen koko porukan taivaan tuuliin. Joskus sattui hauskojakin yhteenottoja ja suukopua tuttujen poliisien kanssa. Niin koulun toimesta kuin järjestetyn vapaaehtoistoiminnan puitteissa järjestettiin erilaisia viihdytystilaisuuksia. Myös halkojen mottitalkoita järjestettiin. Ne koettiin suurissa ryhmissä miellyttäviksi yhdessäoloiksi ja myös hyödylliseksi toiminnaksi, samoin kuin marjojen kerääminen koululle ja kotiin. Pääasia oli, että nuorisolle löytyi reipasta puuhastelua ja irtautumista ikävästä arjesta. TAKAISIN SOTAAN Kutsuntojen kautta koulutukseen Vuoden vuodenvaihteen tienoilla maailmansota oli tullut taitekohtaansa. Saksan sotajoukot olivat karsineet raskaita tappioita Pohjois-Afrikassa, Itärintamalla, erityisesti Stalingradissa ja muuallakin. Myös Leningradin saartorengas oli murtunut ja neuvostojoukot olivat edenneet Suomenlahden eteläpuolella. Ne enteilivät vaikeita aikoja myös Suomen armeijalle ja Suomelle yleisemminkin. Armeijaamme haluttiin nyt vahvistaa. Olimme muutaman koulukaverin kanssa jo hyvissä ajoin talvella 1943 ilmoittautuneet halukkaaksi lähteä siviilitöihin Itä-Karjalan valloitetuille alueille. Sainkin kavereitteni kanssa ilmoituksen, että meidät otetaan työhön Kontupohjan aluemetsätoimiston alueelle seuraavan kesän ajaksi. Tämä suunnitelma ei koskaan toteutunut, koska vuosina syntyneet, vuotiaat pojat kutsuttiin lippujen alle. Kutsunnat olivat meille ja asepalvelukseen astuimme Näin myös me pääsimme mukaan armeijan riveihin niin kuin olimme jo kauan

9 9 toivoneet. Ei meitä vaikeudet pelottaneet. Pidimme sotaan lähdön kunniaksi monia juhlia luokan puitteissa sekä vielä erikseen poikien porukassa ja myös laajemmin. Meitä ei lähtö huolettanut, vaan lähdimme mielellämme ja halukkaasti uusia, mielenkiintoisia seikkailuja kohti. Olimme kavereitten kanssa ennen kutsuntoja sopineet, että pyydämme päästä jalkaväkeen, koska se on oikeastaan ainoa aselaji, josta voi päästä etulinjan taisteluihin. Pääsimmekin kaikki pyytämäämme koulutukseen, mutta muuten ikäluokka jaettiin eri aselajeihin. Varmaankin sen vuoksi, etteivät tappiot kasaantuisi yhteen paikkaan. Alokasaika Korkeakoskella koulutuskeskus 23 :ssa alkoi rattoisan junamatkan jälkeen , Se oli tiivistä sotilasasioiden opettelua, vaikka meille suojeluskuntalaisille ne olivat enimmäkseen aika tuttuja asioita. Erikoista oli se, että lounasaika kesti kaksi tuntia, josta toinen oli maattava sängyssä hiljaisuuden vallitessa aivan kuin nykyisin lapset päiväkodeissa. Siihen kuitenkin tottui nopeasti ja se tuntui mukavalta. Herätys karjuttiin kello 14. Se puolestaan tuntui kenkkumaiselta. Sotilasvala vannottiin juhlallisesti Juupajoen kirkossa. Jolloin meistä tuli sotamiehiä. Tähän päättyi palvelus alokaskomppaniassa. Aliupseerikoulussa kolmella eri paikkakunnalla Osa porukasta komennettiin aliupseerikouluun Orivedelle, jossa majoituimme Yhteiskoululle. Olimme nyt arvoltamme au-oppilaita ja ompelimme asetakin hihaan sinisen nauhan. Orivedellä olivat oikeastaan kaikki vanhat kaverit, tosin eri joukkueissa. Jokaisella ryhmällä oli oppilasjohtaja. Minusta tehtiin 1. joukkueen oppilasjohtaja. Varsinainen joukkueenjohtaja oli kornetti Tulonen, joka oli oikein mukava, mutta kunnianhimoinen ja vaativa johtaja. Tulin hänen kanssaan hyvin toimeen. Koulutuskeskuksen johtajana toimi muun muassa everstiluutnantti, rovasti Anttila. Hän antoi päiväkäskyn, että rykmentissä on kiroilu kielletty. Kiellon rikkomisesta määrättiin kovat rangaistukset. Koska sotilaat ovat kautta aikojen olleet eteviä kiroilijoita, meidän piti kiroilla salaa omissa luotettavissa ryhmissä. Koulutus au-koulussa oli kovaa tehokasta ja koko ajan oli reipasta menoa. Emme oikeastaan osanneet kävellä laisinkaan, vaan aina juoksimme. Toisenlaistakin koulutusta oli. Vietimme näet Juhannusyön mottimetsässä. Oli myös suunnistus-, urheilu- ja ampumakilpailuja. Au-koulussa vallitsi hyvä henki ja yrittämisen meininki. Koulutusta kävi tarkastamassa suuresti kunnioitettu Suomussalmen taistelujen sankari, kenraali Hjalmar Siilasvuo. Kaiketi hän oli tyytyväinen vauhdikkaisiin esiintymisiimme. Heinäkuussa kurssi siirtyi Eräjärvelle majoittuen suojeluskunnan talolle, jonka suureen juhlasalin koko parinsadan miehen osasto majoitettiin. Marssi Orivedeltä Eräjärvelle, yli 20 kilometriä, tehtiin pakkaukset selässä ja aseet mukana. Puolivälissä pidettiin tauko kartanon laitumen vieressä. Laskin siinä käyskentelevät eläimet, joita oli 87. Sanoin, että, jos joku arvaa kuinka monta lehmää siinä käyskentelee, kannan hänen kiväärinsä loppumatkan. Ehkä toinenkin kaveri oli tehnyt saman laskutoimituksen ja saanut saman lopputuloksen. Niin kannoin hänen kiväärinsä loppumatkan. Kyllähän se nuorelta treenatulta sotilaalta sujuu.

10 10 Elokuun alussa puolet kurssista lähetettiin koulutuskeskuksen eri komppanioihin toimimaan niissä oikeina ryhmänjohtajina. Se oli mielenkiintoista ja hyödyllistä käytännön työtä. Minut komennettiin pian pataljoonan esikuntaan töihin. Siellä oli helppoa, mutta en viihtynyt oikein hyvin niissä herraskaisissa sisätöissä. Kaipasin tositoimiin kentälle. Tässä vaiheessa koko koulutuskeskus oli siirtynyt Salpalinjan parakkeihin Miehikkälään. Syyskuun lopussa palasivat kaikki oppilaat takaisin au-kouluun. Nyt jatkettiin ryhmäjohtajan koulutusta. Siellä Salpalinjan juoksuhaudoissa ja kaivannoissa harjoittelimme sotataitoja aidoissa olosuhteissa. Seurasimme ja kommentoimme tykistön kovapanosammuntoja. Se oli aika mahtavaa. Kenttäarmeijaan ja Laguksen porukkaan Lokakuun loppupuolella koulutusvaihe lopetettiin ja meidät siirrettiin kenttäarmeijaan Itä-Karjalaan. Junakuljetuksen aikana emme tienneet määränpäätä, mutta arvasimmehan me, että itään, itään on matka. Juna pysähtyi vaiherikkaan matkan jälkeen Kontupohjan asemalle, joka on Äänislinnasta (nyk. Petroskoi) noin 100 km pohjoiseen. Meidän komppaniamme majoittui synnytyslaitokselle, joka oli hyväkuntoinen tiilirakennus keskuslämmityksineen. Muut komppaniat majoitettiin ammattikoululle vähän etäämmälle. Olimme nyt legendaarisen panssaridivisioonan, Laguksen porukan jääkäreitä, täydennysjääkäripataljoonan (TäydJP) miehiä. Ompelimme asetakin hihaan ja kenttälakkiin eteenpäin menoa ja vauhtia kuvaavan kolmiomaisen vihreäkeltaisen kolmen nuolen merkin. Sama merkki komisti myös kypäräämme. Olimme merkistä ylpeitä. Kuuluimmehan nyt arvostettuun kolmen nuolen eliittijoukkoon. Näin ainakin itse ajattelimme. Mutta pataljoonaa tai sen osaa ei saanut käyttää rintamapalvelukseen ilman ylipäällikön lupaa. Pataljoonassa aloitettiin heti ankara koulutus ja valmennus rintamatehtäviin. Erityisesti harjoiteltiin vastahyökkäyksiä. Meitä oli kymmenen miehen osasto parin viikon räjäytyskurssilla Äänislinnassa. Se oli mielenkiintoinen ja opettavainen koulutusvaihe. Teimme aitoja kasapanoksia ja räjäyttelimme niitä Äänislinnan radiomäellä, josta Teuvan Tiltu lähetti aikanaan propagandaa Suomeen. Onneksi räjäytyksissä ei tapahtunut vahinkoja, niin vaarallista kuin homma olikin. Saimme tutustua myös itse kaupunkiin, Kävimme elokuvissa Kuusisen nimeä kantavassa yliopistossa, joka oli verrattain hyväkuntoinen. Olimme innostuneita. Palattuamme Kontupohjaan kuului tehtäviimme myös vartiointitehtäviä kaupungilla, jossa oli paljon asutusta ja muun muassa suuri saha. Rautatieasemaa oli vartioitava ja muita tärkeitä kohtia pidettävä silmällä. Tärkeintä oli kuitenkin kenttäkoulutus sekä pitkät polkupyörä- ja hiihtomarssit. Myös mottimetsässä kävimme muutaman viikon ajan varmistamassa talven lämmön. Iltaisin viisimiehinen sotilaspartio tarkasti siviiliasuntoja, ettei niissä vain piileskellyt desantteja. Kerran yksi partio ei palannut aikataulun mukaan retkeltään. Toinen partio lähetettiin etsimään sitä, mutta sekin katosi. Kolmannessa partiossa olin minäkin mukana ja aikansa marssittuamme kuulimme eräästä talosta haitarin soittoa. Kuinka ollakaan, siellähän meidän kadonneet jääkärimme viilettivät tanssin pyörteissä. Joulukuun ajan olin opintolomalla kotiseudulla kertaamassa koulutietoja. Sinä aikana itsenäisyyspäivänä minut ja muutamia muita jääkäreitä nimitettiin korpraaleiksi. Sen merkiksi ompelimme nopeasti olkalappuihin valkoiset nauhat.

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Alppilan lukio on järjestänyt yhdessä Espoonlahden ja Kauhavan lukioiden sekä Europaschule Langerwehen kanssa yhdessä Opetushallituksen osin tukeman kurssin

Lisätiedot

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Piristyspartio Viikko 3 Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Maanantaiaamuna suuntasimme kohti Anttolaa. Vastaanotto oli lämmin sekä ystävällinen ja tunsimme itsemme tervetulleiksi. Aloitimme

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen

Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen johtajana Luutnantti Heikki Kunnaala astui vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen Talvisodan aikana 23.1.1940. Koulunkäynnin ohessa hän

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

SM Kuvagalleria /21

SM Kuvagalleria /21 www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjassa

Työssäoppimassa Espanjassa 1 Johanna Karjalainen M11A Työssäoppimassa Espanjassa 17.2. 3.4.2014 Mistä kaikki lähti? Opettaja kysyi eräänä päivänä koko luokalta ketkä olisi kiinnostuneet lähtemään työssäoppimaan ulkomaille. Totta

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Niklas Sillander Luksia Marraskuu, 2015 Matkaan mars! Laukku on pakattu ja kaikki tarvittava varmistettu moneen kertaan olevan mukana joten nyt vain odotellaan kyytiä lentokentälle,

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt

Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt 1. Johdanto Nämä Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt on hyväksytty Reserviläisurheiluliiton hallituksen kokouksessa 15.01.2015. Säännöt

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(6) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Kuva 1 Tässä vielä harjoiteltiin Viimeisiä veneitä Anne-Maija näyttää sanoja etupenkissä Itsenäisyyspäivänä olikin sunnuntai ja perinteinen

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää.

Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää. Papuri.papunet.net Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää. Riku, pliis, auta mua etsimään niitä. Muuten mun täytyy kävellä kotiin,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Nea Myllylä 8b LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Pidin viiden arkipäivän ajan päiväkirjaa siitä, mihin käytin vuorokaudessa aikani. Päivämäärä

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: OSA1: OSA 2: 1. Mikä oli kuninkaan ja kuningattaren suurin toive? 2. Millainen uusi kuningatar oli? 3. Mistä uusi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (1. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (1. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (1. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011

Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011 Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011 2002 Ja tästä se kaikki alkoi 2002 Pappa-Tunturit on viime vuosina palautettu niille kuuluvalle kunniapaikalle.

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot