Ympäristönsuojelutieteestä valmistuneiden maisterien työllistyminen

Transkriptio

1 Ympäristönsuojelutieteestä valmistuneiden maisterien työllistyminen -selvitys keväällä 2004 Katri Huutoniemi

2 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen koulutusta vastaavassa työssä? (Koulutusta vastaava työ voi tarkoittaa työtehtävää, joka edellyttää korkeakoulututkintoa, koskee ympäristöasioita tai muutoin mielestäsi soveltuu ympäristönsuojelutieteen koulutuksen saaneelle.) Kerro tekemistäsi ympäristöalan töistä seuraavat tiedot: a) Työnantaja b) Työsuhteen vakinaisuus c) Työn määrä (koko/osa-aik.) d) Onko työsuhteen luonne (esim. freelancer, osa-aikaisuus) sellainen kuin on omasta tahdostasi? e) Työsuhteen kesto 2. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ilman ympäristönsuojelutieteen koulutusta vastaavaa työtä? a) Kuinka kauan (yhteensä) olet ollut ilman koulutusta vastaavaa työtä? b) Kuinka pitkään (pisin yhtenäinen jakso) olet hakenut koulutusta vastaavaa työpaikkaa? 3. Arvioi ympäristönsuojelutieteen koulutuksen antia seuraavista näkökulmista asteikolla 1-5 (1 = heikkous, 5 = vahvuus). Arvioi heikkouksia ja vahvuuksia työelämäkokemuksesi perusteella. a) valmiudet toimia ympäristöalan ammattilaisena b) valmiudet ryhtyä tutkijaksi c) valmiudet toimia johtamis- tai organisointitehtävissä d) valmiudet toimia kansainvälisissä tehtävissä e) kontaktit työelämään f) valinnanmahdollisuus työelämässä g) koulutuksen yleissivistävä ote h) opintojen joustavuus / valinnanvapaus i) opintojen suunnitelmallisuus j) koulutuksen muodostama kokonaisuus 4. Oletko kohdannut työurasi aikana ongelmia, joiden näet aiheutuneen ympäristönsuojelutieteen koulutuksestasi? Kuvaile ongelmia ja arvioi, miten niitä voisi vähentää koulutusta kehittämällä. Vastaa vapaasti.

3 Kysely kaikille vuosina valmistuneille maistereille (yht. 62) Vastanneita 57 Ei vastanneita 5 (ei tavoitettuja/kieltäytyneitä) Vastanneista 81 % (46) on tällä hetkellä koulutusta vastaavassa työssä 11 % (6) on äitiyslomalla tai hoitaa kotona lapsia - työpaikkaa ei ole tai työsuhteen jatkuvuudesta ei ole varmuutta 7 % (4) ei ole (koulutusta vastaavassa) työssä 2 % (1) ilmoittaa vaihtaneensa kokonaan alaa 4 NYKYINEN TILANNE ALAN TÖISSÄ EI ALAN TYÖTÄ ÄITIYSLOMA / HOITOVAPAA VAIHTANUT ALAA

4 Koulutusta vastaavassa työssä olevista yli puolet [59 % (27)] määräaikaisessa työsuhteessa 35 % (16) vakinaisessa työsuhteessa NYKYINEN TYÖSUHDE (PÄÄTOIMI) % (2) henkilökohtaisella tutkimusapurahalla 2 % (1) päätoimisena freelancerina Päätyönsä ohella muutama toimii tuntiopettajana mm. avoimessa yliopistossa VAKINAINEN MÄÄRÄAIKAINEN FREELANCER APURAHATUTKIJA Kaiken kaikkiaan yli puolet (25) on jossain suhteessa tyytymätön työsuhteeseensa/työehtoihinsa [määräaikaisuus (19), osa-aikaisuus (3), freelancer (1) tai apuraha (2)]

5 TYÖNANTAJIEN JAKAUMA (NYKYINEN) VALTIO 14 7 TYÖNANTAJAT (MYÖS AIKAISEMMAT) YKSITYINEN (14) Insinööritoimisto Risto Castren Oy (1) Jaakko Pöyry infra / PSV Maa ja Vesi Oy (1) Kemira Chemicals Oy (1) KPMG Wideri Oy (1) LT-konsultit Oy (1) Nordic Envicon Oy (1) Oma yritys (2) Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy (2) Sanomalehti Itä-Häme (1) Sanomalehti Keskisuomalainen (1) Sirium Oy (1) YIT Rakennus Oy (1) 9 OPPILAITOS YKSITYINEN KUNTA YHDISTYS KANS.VÄLINEN MUU (APURAHA) KUNTA (13) Helsingin kaupungin ympäristökeskus (3) Hämeenlinnan s. kansanterv.työn kuntayht. (1) Joensuun kaupunki (1) Kauhajoen kaupunki (1) Kouvolan-Valkealan kansanterv.työn kuntayht. (1) Lammin-Tuuloksen kansanterv.työn kuntayht. (1) Pyhäjärven kaupunki (1) Riihimäen kaupunki (1) YTV (3) VALTIO (20) SYKE (11) Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos EELA (1) Keski-Suomen ympäristökeskus (1) Merentutkimuslaitos (1) Metsähallitus (1) MTT (1) ProAgria Hämeen maaseutukeskus (1) Viikin tiedekirjasto (1) VTT (1) Ympäristöministeriö (1) OPPILAITOS (19) HY (15) Espoon liiketalousinstituutti (1) Joensuun yliopisto (1) Seinäjoen ammattikorkeakoulu (1) Suomen ympäristöopisto Sykli (1) YHDISTYS (7) Ilmansuojeluyhdistys ry. (1) Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto (1) Luontoliitto (1) Suomen WWF (1) Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry. (1) Teknologiateollisuus ry. (1) Yhdyskuntasuunnittelun seura ry. (1) KANSAINVÄLINEN (7) AngloCoal South Africa (1) Euroopan Neuvosto (1) International institute of applied systems analysis (1) Itämeren suojelukomissio HELCOM (1) National Outdoor Leadership School (1) Network Evolution for Sustainable tourism-projekti (1) YK:n Kehitysjärjestö UNDP (1)

6 TYÖTTÖMYYS ilman koulutusta vastaavaa työtä pisin työnhakujakso ALLE 1 KK 1-3 KK 3-6 KK 6-12 KK YLI VUODEN Yli puolet (58 %) vastaajista on ollut työelämässä koko valmistumisensa jälkeisen ajan Moni on hankkinut työpaikan jo ennen valmistumistaan Vain harva hakee alan töitä yli puoli vuotta - useimmat tyytyvät tällöin muihin töihin Aikaisemmin valmistuneet ovat työllistyneet hieman paremmin kuin tuoreimmat maisterit

7 Arvio (1-5) ympäristönsuojelutieteen koulutuksesta 5 3,0 4 2,5 3 2,0 1,5 2 1,0 1 0,5 0 0,0 keskiarvo hajonta valmiudet toimia ympäristöalan ammattilaisena valmiudet ryhtyä tutkijaksi valmiudet toimia johtamis- tai organisointitehtävissä valmiudet toimia kansainvälisissä tehtävissä kontaktit työelämään valinnanmahdollisuus työelämässä koulutuksen yleissivistävä ote opintojen joustavuus/valinnanvapaus opintojen suunnitelmallisuus koulutuksen muodostama kokonaisuus

8 Koulutuksesta johtuvia ongelmia työelämässä Tutkinnon maine Ei tunneta, koska erikoinen (monimutkainen) kokonaisuus Ei vakuuttava ympäristöalalla - kuin mikä tahansa korkeakoulututkinto Turhan teoreettinen ympäristöhallinnon tai teollisuuden tehtäviin Moniin tehtäviin joko ylikoulutettu (teoreettinen) tai alikoulutettu (ei spesiaalitietoa) Valtion ympäristöhallinnossa jo tarpeeksi meiltä valmistuneita Leimataan viherpipertäjäksi - ei kovaa osaamista Maine laimentunut sekä hyvässä että pahassa: enää ei leimauduta samassa määrin kuin ennen, mutta ympäristökoulutuksen lisääntyessä tutkintoa ei enää tunneta Tutkinnon luonne Liian yleinen, ei erikoistumisalaa - ympäristö ei riitä substanssiksi Tieto ei rakennu toimivaksi kokonaisuudeksi, kun kursseilla ei voida rakentaa edellisen tiedon päälle. Johtaa helposti sillisalaatti -tutkintoon, jossa vain peruskursseja Ei pakoteta tekemään valintoja, jolloin helppo ratkaisu on olla erikoistumatta Opiskelijasukupolvien vaihtuvat muodit ja muut sattumanvaraiset seikat sanelevat sivuainevalinnat Ympsin kokonaisvaltaisuus ja valinnanvapaus ovat sekä hyveitä että paheita: toisaalta ne kehittävät opiskelijaa ihmisenä ja avartavat näkökulmia, mutta toisaalta spesiaaliosaamiseen jää helposti aukkoja.

9 Osaamisen puutteita Löysät vaatimukset; antaa mahdollisuuden mennä sieltä missä aita on matalin Laadukas tutkinto edellyttäisi paljon ohjausta, jota ei ole ollut tarjolla - liikaa vastuuta jää nuorelle tietämättömälle opiskelijalle Työelämässä tarvittavien erityistaitojen ennakointi puutteellista. Ei innosta tavoittelemaan kovaa osaamista vaan filosofoimaan ja kehittämään maailmankuvaa Etenkin vanhemmat sukupolvet valittavat heikoista tutkimusvalmiuksista, nuoremmat myös hallinnollisen ym. käytännöllisen osaamisen puutteesta Kielitaito (englanti) Koulutuksella ei merkitystä? Henkilökohtaiset ominaisuudet tärkeämpiä Ilman suhteita ei saa töitä Muut kuin pääaineen opinnot olleet ratkaisevassa roolissa Opiskelun ulkopuoliset aktiviteetit tuoneet enemmän osaamista kuin opinnot Useat päätyneet työhön, jota eivät pidä kovin hyvin koulutustaan vastaavana Substanssiosaamisen sijaan koulutus on opettanut pärjäämään muulla tavoin

10 TUTKIJAT epävarmoja tieteellisestä perusosaamisestaan; kova urakka paneutua tutkimusalaansa tutkimustyö vierasta - menetelmät, teoriat, lukeneisuus, tieteellinen kirjoittaminen & esitelmät eivät ole saaneet riittävästi rakentavaa palautetta seminaareista ym. ei suhteita muihin korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin VIRKAMIEHET epävarmoja käytännön taidoistaan, kaikki opeteltava työn kautta lainsäädäntö, hallinto, lupa-asiat ja tekniset asiat vieraita eivät tunne byrokratiaa, kuten valtion- ja kunnallishallinnon toimintatapoja KONSULTIT viherpipertäjä-koulutus ei vakuuta etenkään teollisuudessa ei osata ympäristöjärjestelmiä, laatuasioita, ympäristöjohtamista kova osaaminen puuttuu - ei pärjätä diplomi-insinööreille (eikä usein edes AMK-insinööreille) PÄRJÄÄJÄT eivät ole saaneet ympäristöalan työtä, mutta hakeutuneet sinne minne pääsevät pärjänneet muilla ansioilla kuin tutkinnolla: kontaktit, harrastukset, järjestötyö, henkilökohtaiset ominaisuudet, itseluottamus, rohkeus eivät katso erityisesti hyötyneensä koulutuksesta, mutta eivät siitä valitakaan PURNAAJAT eivät ole tyytyväisiä menestykseensä työelämässä, ja etsivät syitä sillisalaattitutkinnostaan ilman vahvaa sivuainetta tai erikoistumisalaa eivät ole päässeet haluamiinsa tehtäviin olisi tarvittu enemmän opintojen ohjausta ja tietoa työelämän vaatimuksista

11 Ketkä ovat tyytyväisiä/menestyneet? Generalistit, jotka ovat onnistuneet löytämään laaja-alaista koulutustaan vastaavaa työtä Ne, jotka ovat varhaisessa vaiheessa löytäneet vahvan sivuaineen ja erikoistuneet siihen (esim. kasvatus, hallinto, kemia, kasvitiede, jokin tutkimusala) Ne, joilla on myös toinen tutkinto Aiemman työkokemuksen, vapaaehtoistyön, suhteiden ym. varassa työtä saaneet Ne, jotka ovat hakeutuneet töihin jo ennen valmistumistaan Yleispärjääjät, joilla on vahva itseluottamus ja jotka todennäköisesti pärjäisivät ilman tutkintoakin

12 Koulutuksen kehittämisehdotuksia Laaja-alaisuuden rinnalle tarvitaan erikoistumisalue Jos ainoa erikoistumisala muotoutuu gradun kautta, tulisi aiheen valintaa korostaa Opiskelijaa tulisi ohjata työelämän vaatimusten mukaan Erilaisiin ympäristöalan työtehtäviin tutustuminen ja kontaktien luominen Tutkimukseen orientoituneille enemmän teoria- ja menetelmäopintoja (ohjaus!) Hallinnollisiin tehtäviin orientoituneille lainsäädäntöä, lupa-asioita, tekniikkaa, hallintoa (ohjaus!) Tiukemmat vaatimukset kurssien valinnalle ja suorittamiselle Ajantasainen täydennyskoulutus, esim. ympäristöjohtaminen, laatuasiat

13 Johtopäätökset ja suositukset Kritiikkiä esitettiin runsaasti, mutta tilastollisesti työtilanne näyttää hyvältä Suurin ongelma työelämässä kytkeytyy tutkinnon laaja-alaisuuteen ja valinnanvapauteen. Kun ympäristöalan erityisasiantuntijoiden tarjonta on lisääntynyt voimakkaasti, ei työelämässä ole enää riittävästi kysyntää yleisosaajille - ainakaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Laaja-alaisuus on kuitenkin myös tutkinnon suurin vahvuus, kunhan sen rinnalla on jokin syvemmän osaamisen alue. Myös opintojen vapaavalintaisuus on vahvuus, mikäli se on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Näiden vahvuuksien kehittämisessä opintojen ohjaus on avainasemassa. Tehokkuutta ohjaukseen saataisiin perustamalla muutamia erikoistumislinjoja. Ne tarjoaisivat valmiit mutta löyhät puitteet johdonmukaiselle tutkinnolle. Puitteiden sisällä olisi mahdollisuus erikoistua henkilökohtaisen kiinnostuksen mukaan. Ohjauksella tuettaisiin opiskelijoiden valintoja niin linjojen välillä kuin niiden sisälläkin. Erikoistumislinjat voisivat sopia seuraaviin: luonnontieteellinen tutkimustyö / yhteiskuntatieteellinen tutkimustyö hallinnolliset tehtävät yrityksen tms. ympäristöasiantuntijan tehtävät