TUNNISTA TEKO. Kasvihuonekaasupäästöt lämmittävät maapalloamme vuosi vuodelta, mikäli emme tee muutoksia kulutustottumuksiimme.
|
|
- Eveliina Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EARTH HOUR
2 TUNNISTA TEKO Kuvittele, että Lahden kokoisen kaupungin kaikkien asukkaiden eli noin suomalaisen hiilijalanjälki olisi nolla. Tämänsuuruiseen päästövähennykseen päästäksemme emme tarvitse suuria kansainvälisiä päätöksiä tai jättimäisiä investointeja uusiin teknologioihin. Siihen riittää esimerkiksi se, että jokainen suomalainen vähentäisi turhan ruokajätteensä määrää. Vieläkin suurempia päästövähennyksiä saisimme esimerkiksi lisäämällä pyöräilyä tai säästämällä energiaa. Sinun yhdellä ympäristöteollasi on siis suuri merkitys sille, millaisessa maailmassa tulevaisuudessa elämme. Yhden suomalaisen hiilijalanjälki vastaa kahden ruotsalaisen ja jopa kymmenen intialaisen hiilijalanjälkeä. Suomalaiset ovat yksi eniten ilmastoa kuormittavista kansoista suhteessa asukaslukuun. Keskimäärin yhden suomalaisen hiilijalanjälki vastaa kymmentä tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Asuminen, liikkuminen ja ruoka ovat suurimmat yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasu päästöjen aiheuttajat. Kasvihuonekaasu lämmittävät maapalloamme vuosi vuodelta, mikäli emme tee muutoksia kulutustottumuksiimme. Suomalaiskotien merkitys päästövähennysurakassa on suuri: Asuminen kuluttaa jopa 40 prosenttia koko Suomen käyttämästä energiasta. ASUMINEN 30% RUOKA 18% LIIKENNE 20% MUUT 32% Keskivertosuomalaisen vuotuinen hiilijalanjälki (10 tonnia CO 2 -ekv.) vastaa miekkavalaan painoa.
3 WWF Suomi on ensimmäistä kertaa laskenut juuri suomalaisen hiilijalanjälkeen eniten vaikuttavat ilmastoteot asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan liittyen. Useimmat ilmastoteoista säästävät luonnon lisäksi myös kukkaroasi. Jo yksi ilmastoteko riittää pienentämään sinun hiilijalanjälkeäsi. Selvitä seuraavilta sivuilta, paljonko hiilijalanjälkeäsi pienentäisivät esimerkiksi naudanlihan kulutuksen puolittaminen, marjastaminen ja kalastaminen tai auton vaihtaminen kesällä pyöräksi? Ilmastotekoihin ryhtyminen on lisäksi helppoa, sillä kaikki pystyvät yhteen tekoon. Mikä on sinun ilmastotekosi? Yhden suomalaisen vuotuinen hiilijalanjälki = muovipussin Tämän julkaisun tiedot perustuvat WWF Suomen 2011 teettämään selvitykseen keskivertosuomalaisen kulutustottumuksista ja hiilijalanjäljestä. Oman hiilijalanjäljen pienentäminen ei ole riippuvainen kulloisenkin hallituksen päätöksistä Maija Vilkkumaa, teetti kotiinsa energiakartoituksen Kodin 1. KARTOITA KODIN ENERGIASI Koti ja asuminen tuottavat leijonanosan suomalaisten päästöistä. Suomalaiset asuvat energiatehokkuudeltaan heikoissa asunnoissa: A:sta G:hen yltävällä asteikolla suomalaisten kodit ovat keskimäärin F-luokkaa. Näin huono energialuokka tarkoittaa asujalle myös valtavasti lisäkuluja. Tilanteen voi kuitenkin korjata helposti tekemällä energiakartoituksen, jonka avulla kotiisi laaditaan toimintasuunnitelma energiatehokkuuden parantamiseksi oman budjettisi mukaisesti. Energiakartoituksen tekeminen ja energiatehokkuuden parantaminen yhdellä luokalla vähentää kotitaloutesi päästöjä jaavansarvikuonon painon verran, eli noin 1640 kg CO 2
4 Kodin 2. VAIHDA VIHREÄÄN SÄHKÖÖN Tiesitkö, että uusiutuvan energian, kuten tuulivoiman, laskennalliset kasvihuonekaasu ovat nolla? Tekemällä Ekoenergia-merkityn tuulisähkösopimuksen kotiisi voit pienentää ilmastovaikutuksia huomattavasti. Voit tuottaa myös itse vihreää sähköä esimerkiksi pientuulivoimalalla tai aurinkopaneeleilla. Myös sähkön kulutuksen vähentäminen on tärkeää. Kulutusta mittaamalla ja sähköä säästämällä voit saavuttaa jopa 30 prosentin vähennyksen sähkönkulutuksessa. Vihreään sähköön vaihtaminen vähentää kotitaloutesi päästöjä keskimäärin suuren biisonisonnin verran, eli n kg CO 2 -ekv. vuodessa. Jos kaikki ajattelevat etteivät omat teot vaikuta, niin silloin ei ainakaan tapahdu mitään Jonne von Hertzen, vaihtaa vihreään sähköön Pihaan jatkuvasti peruutteleva öljyauto alkoi riepoa ja vaihdoimme maalämpöön Olga K., valitsi maalämmön kotinsa lämmitysmuodoksi Kodin 3. LÄMMITÄ KOTISI MAAN LÄMMÖLLÄ Maaperään, kallioihin ja vesistöihin on varastoituneena jatkuvasti valtava määrä aurinkoenergiaa vuodenajasta riippumatta. Maalämpöpumpun avulla voit lämmittää ja jäähdyttää kotisi tällä energialla turvallisesti ja ilmastoystävällisesti. Maalämpöpumpun hankinta on kodin energiaan liittyvistä teoista arvokkain. Se maksaa kuitenkin omakotitalossa itsensä takaisin keskimäärin kuudessa ja puolessa vuodessa. Maalämpöpumpun asentaminen vähentää kotitaloutesi päästöjä keskimäärin kirahvin painon verran, eli noin 1360 kg CO 2
5 Liikkumisen 4. VÄHENNÄ TYÖMATKAPÄÄSTÖJÄSI Liikkumisen 5. MATKUSTA LOMALLE JUNALLA Työssäkäyvät suomalaiset tekevät yhtenä ainoana arkipäivänä reilusti yli kolme miljoonaa työmatkaa, joista autolla tai julkisilla liikennevälineillä tehdään lähes kaksi ja puoli miljoonaa. Työmatkapäästöjäsi voit pienentää helposti taittamalla matkat polkupyörällä, kävellen tai julkisilla liikennevälineillä. Mikäli työpaikallasi on mahdollista tehdä etätyötä, lohkaisee kerran viikossa tehty etätyöpäivä liikkumisesi päästöistä kymmenen prosenttia. Yhden etätyöpäivän tekeminen viikossa vähentää päästöjäsi keskimäärin siperiantiikerin painon verran, eli noin 200 kg CO 2 Jos elokuvafestivaali on Euroopassa niin otan aina junan. Jos matka kävisi kauemmaksi, niin vain elokuva matkustaa. John Webster, sitoutuu vähentämään työmatkapäästöjään Lentämisestä tulee 15-kertaa enemmän hiiridioksidia kuin junailusta! Katti Matikainen, vaihtaa yhden lentomatkan vuodessa junalomaan Lentomatkustaminen aiheuttaa huomattavia hiilidioksidipäästöjä. Junaan verrattuna lentokoneen ovat vähintään 15-kertaiset. Voit siis vähentää päästöjäsi vaihtamalla lentoloman junalomaan. Junaloman voit tehdä Suomen sisällä tai matkustamalla Pietariin, Moskovaan tai jopa Kiinaan asti. Matkustustarvetta voit myös vähentää esimerkiksi yhdistämällä matkoja tai lomailemalla kotiseudulla. Osan työmatkoista voit korvata videopuheluyhteyksillä. Etelä-Euroopan lentoloman korvaaminen junamatkalla Pietariin vähentää päästöjäsi merinorsun painon verran, eli noin 1140 kg CO 2
6 Liikkumisen 6. KORVAA AUTOILUA PYÖRÄLLÄ Loppukeväästä, kesällä ja alkusyksystä Suomen sääolot ovat yleensä suotuisat pyöräilylle. Pyörä on kätevin ja usein myös nopein liikkumisväline, samalla se polttaa kaloreita, mutta ei rahaa lompakostasi. Pyöräilemällä sata kilometriä viikossa vihreällä kaudella autossa istumisen sijaan leikkaat pois suuren osan liikkumisesi kasvihuonepäästöistä. Korvaamalla sata kilometriä autoilua viikossa pyöräilyllä puolen vuoden ajan vähennät päästöjäsi jääkarhun painon verran, eli noin 470 kg CO 2 Fillari on mulla se ensimmäinen vaihtoehto ja auto tulee ehkä vasta viidentenä Anssi Kela, vaihtaa auton kesäkaudella polkupyöräksi Ryhdyn jopa todella pienimuotoiseksi oman ruuan viljelijäksi Sipe Santapukki, sitoutuu suosimaan todellista lähiruokaa Ruoan 7. SUOSI TODELLISTA LÄHIRUOKAA Ruoka on asumisen ja liikkumisen jälkeen kolmanneksi suurin suomalaisen päästöihin vaikuttavista kokonaisuuksista. Vähentääksesi ruuan aiheuttamia päästöjä kasvukaudella, voit korvata neljäsosan ruuantarpeestasi itse kasvatetulla tai kerätyllä ruualla. Marjastaminen, sienestäminen, kalastaminen ovat jokamiehenoikeuksia. Omalla pihalla, parvekkeella tai viljelyspalstalla voit viljellä kasviksia ja vihanneksia, jolloin myös tiedät varmasti ruuan alkuperän. Muista pyöräillä palstallesi! Korvaamalla neljäsosan ruoantarpeestasi kasvukaudella (4 kk) itse kasvatetulla ja kerätyllä ruoalla voit vähentää päästöjäsi gorilla uroksen painon verran, eli noin 150 kg CO 2 -ekv. vuodessa.
7 Ruoan 8. PIENENNÄ RUOKAJÄTTEEN MÄÄRÄÄ Jokainen suomalainen heittää kotiin ostetusta ruoasta vuodessa keskimäärin yli 60 kiloa roskiin. Koko ruokaketjusta, pellolta kuluttajalle, roskiin päätyy melkein puolet ruoasta. Määrä on valtava, mutta siihen voit vaikuttaa suunnittelemalla ruokaostoksesi niin, että minimoit roskiin heitettävän ruoan määrän. Ruokajäte aiheuttaa kaatopaikalla metaanipäästöjä, joten muistathan lajitella kaiken jäljelle jäävän biojätteen. Vähentämällä ruokajätteen määrää suunnittelemalla ruokahuoltosi, voit vähentää päästöjäsi jokidelfiinin painon verran, eli noin 190 kg CO 2 Miksi metsästämme pisintä päiväystä kaupassa, jos syömme tuotteen tänään tai huomenna? Markus Maulavirta, sitoutuu vähentämään ruokajätteen määrää kotona ja töissä Luksuksesta on tullut jokapäiväinen itsestäänselvyys, tartumme nyt useammin kaupassa rehuihin tai kalastamme itse Matti ja Ile; YLE X, sitoutuvat puolittamaan naudanlihan kulutuksensa Ruoan 9. PUOLITA NAUDANLIHAN KULUTUKSESI Suomalaiset syövät naudanlihaa keskimäärin 18,6 kiloa vuodessa. Naudanlihan tuottaminen, eläinten laiduntaminen, maankäytön muuttuminen ja metaani aiheuttavat kaikista ruokaraaka-aineista eniten kasvihuonepäästöjä. Tämän takia naudanlihan kulutuksen vähentäminen puoleen nykyisestä on iso ilmastoteko ruuan aiheuttamien päästöjen kannalta. Naudanlihan voit korvata suomalaisella villikalalla, pähkinöillä tai palkokasveilla. Puolittamalla naudanlihan kulutuksesi vähennät päästöjäsi leijonan painon verran, eli keskimäärin 200 kg CO 2 -ekv. vuodessa.
8 Asumisen NÄIN PALJON ASUMISEEN LIITTYVÄT ILMASTOTEOT PIENENTÄVÄT KOTITALOUTESI PÄÄSTÖJÄ: 1. KARTOITA KODIN ENERGIASI 26 % /vuosi (n.1640 kg CO 2 2. VAIHDA VIHREÄÄN SÄHKÖÖN 18 % /vuosi (n.1100 kg CO 2 3. LÄMMITÄ KOTISI MAAN LÄMMÖLLÄ 22 % /vuosi (n.1360 kg CO 2 Liikkumisen NÄIN PALJON ILMASTOTEOT PIENENTÄVÄT LIIKKUMISESTA AIHEUTUVAA HIILIJALANJÄLKEÄSI: 4. VÄHENNÄ TYÖMATKAPÄÄSTÖJÄSI 10 % /vuosi (n.200 kg CO 2 5. MATKUSTA LOMALLE JUNALLA 56 % /vuosi (n.1140 kg CO 2 Ruoan NÄIN PALJON ILMASTOTEOT PIENENTÄVÄT RUOASTA JOHTUVAA HIILIJALANJÄLKEÄSI: 7. SUOSI TODELLISTA LÄHIRUOKAA 8 % /vuosi (n.150 kg CO 2 8. PIENENNÄ RUOKAJÄTTEEN MÄÄRÄÄ 11 % /vuosi (n.190 kg CO 2 9. PUOLITA NAUDANLIHAN KULUTUKSESI 11 % /vuosi (n.200 kg CO 2 MUUT 34 % /vuosi Muut: osuus asumisen, liikkumisen tai ruoan päästöistä, joihin näillä yksittäisillä ilmastoteoilla ei ole suoraa vaikutusta. 6. KORVAA AUTOILUA PYÖRÄLLÄ 24 % /vuosi (n. 470 kg CO 2 MUUT 10 % /vuosi MUUT 70 % /vuosi
9 MIKÄ ON SINUN ILMASTOTEKOSI? TULE MUKAAN OSOITTEESSA EARTHHOUR.FI YHTEISTYÖSSÄ: Arkipäivän valintojesi lisäksi voit vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen WWF:n kansainvälisen ilmastotyön kautta. Lähes puolet toimintamme rahoituksesta tulee yksityisiltä ihmisiltä. LIITY: wwf.fi/ilmastokummi Kiitos kaikille tukijoillemme ilman teitä emme voisi toimia. Miksi meitä tarvitaan? WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät sopusoinnussa. wwf.fi
Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa
ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,
LisätiedotLUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013
Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN
LisätiedotMahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä
LisätiedotEnergia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
LisätiedotTampereen seudun ILMANKOS 2009 2012
Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tavoitteina ilmastovastuullinen arki ja yhteisöllisyyden edistäminen Toteuttajana Ekokumppanit Oy Rahoittajat : Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR,) Pirkanmaan liitto,
LisätiedotIlmastolounas-esittely 9.10.2013
Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika
LisätiedotVähänkö hyvää! -lautasella
Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotTurun ruokapalvelut Hiilijalanjälki. Teemu Helonheimo Suomen ympäristökeskus SYKE
Turun ruokapalvelut Hiilijalanjälki Teemu Helonheimo Suomen ympäristökeskus SYKE Taustaa - Kiihdyttämö-hanke Vähähiilisyys- ja kiertotaloustavoitteet osaksi julkisia hankintoja Sitran rahoittama hanke
LisätiedotRavinto ja ilmastonmuutos
Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA
UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.
LisätiedotKulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset
Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Ilmastotohtorin vastaanotto Kampin kauppakeskuksessa Tieteen päivät 9-10.1.2013 Ari Nissinen, erikoistutkija Marja Salo, tutkija Maija Mattinen, tutkija Suomen
LisätiedotILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN
ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,
LisätiedotKestävä liikenne ja matkailu
Kestävä liikenne ja matkailu Avainsanat: kestävä liikenne, kestävä matkailu, vastuullinen kuluttaminen Liikenne mitä se on? Liikenne on... ihmisten, asioiden, raaka-aineiden ja tavaroiden kuljetusta tietoliikennettä
LisätiedotPienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja
Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja WIN-WIN: Monilla ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta hyvillä valinnoilla on myös muita positiivisia vaikutuksia. Säästämällä ilmastoa voit säästää myös euroja
LisätiedotTiesitkö, että leipä on ekologinen valinta?
VASTUULLINEN LEIPÄ Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? Varsinkin täysjyväleipä on osa ympäristöystävällistä ruokavaliota. Suurin osa leivistä valmistetaan käyttämällä vain kasvipohjaisia raaka-aineita.
LisätiedotMitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy
Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy Työmatkaliikenne Suomessa Suomalaiset tekevät keskimäärin 2,9 matkaa päivässä, matkoista joka neljäs on työmatka
LisätiedotIlmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius
Ilmastonmuutos lautasella 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Lähde: Steinfeld et al.
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
LisätiedotMaija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille
Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka
LisätiedotYhteistyöllä ja yhteiskuntasitoumuksella kohti hiilineutraalia Suomea
Yhteistyöllä ja yhteiskuntasitoumuksella kohti hiilineutraalia Suomea Ympäristötietoisuussitoumusten työpaja 7.5.2019 Emma Hietaniemi projektikoordinaattori, Kestävä arki 5 tärkeää Sitrasta 1. Eduskunnan
LisätiedotTietoa lukijoista 2018
Tietoa lukijoista 2018 5/2018 Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se
LisätiedotAkavan ilmastogallup 2019
Taustaa Akava teetti touko-kesäkuussa 019 gallupkyselyn, jolla kartoitettiin akavalaisten suhtautumista ilmastonmuutokseen ja työpaikkojen toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Kyselyyn vastasi
LisätiedotKYSELYTUTKIMUS: SUOMALAISTEN TUNTEET JA TIEDOT HIILIDIOKSIDIKYSYMYKSISTÄ
KYSELYTUTKIMUS: SUOMALAISTEN TUNTEET JA TIEDOT HIILIDIOKSIDIKYSYMYKSISTÄ Toteuttanut Pöyryn toimeksiannosta YouGov Finland Syyskuu, 2018 MYYTTI: YDINVOIMA TUOTTAA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ Totuus: ydinvoiman
LisätiedotMiten kiertotalous liittyy ruokaan?
Miten kiertotalous liittyy ruokaan? Suurin osa kuluttajien hiilijalanjäljestä muodostuu asumisesta, liikkumisesta sekä ruoasta. Täältä löydät laskuja sekä keskustelutehtäviä liittyen ruokaan. Tehtäviä
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotHEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun
HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun Markku Saastamoinen Uudistuva hevostalous Hevostalous biotaloutena, Hyvinkää 8.5.2018 Luonnonvarakeskus Hevostalous biotaloudessa Uusiutuvien bioperäisten
LisätiedotHiilijalanjälki. = tuotteen, toiminnan tai palvelun elinkaaren aikainen ilmastokuorma
Illan ohjelma Kahvit 18.00 Leena Karppi: Tulosten ja laskentatavan esittely 18.30 Anne Leppänen: Vinkkejä hiilijalanjäljen pienentämiseksi 19.00 Keskustelua: Miten hiilijalanjälkeä voi pienentää? 20.00
LisätiedotSkanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!
Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette
LisätiedotSUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat
SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida
LisätiedotYmpäristöohjelma kaudelle:
Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS
LisätiedotSKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio
SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko
Lisätiedot#omailmastokokous
Järjestä yrityksessäsi Oma ilmastokokous ja nosta organisaatiosi edelläkävijöiden joukkoon! Nykyaikainen yritys huolehtii toimintaympäristönsä hyvinvoinnista ja kantaa vastuunsa ympäristöstä. Konkreettisiin
Lisätiedot4/2017. Tietoa lukijoista 2017
4/2017 Tietoa lukijoista 2017 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotTalouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.
Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS
ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotMiksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt
Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis
LisätiedotJos kymmenen prosenttia henkilöstöstä on ilmoittautunut tekemään ilmastoteon ennen kesää, lupaa organisaatio ostaa henkilökunnan käyttöön polkupyörän.
Earth Hour on WWF:n järjestämä maailmanlaajuinen ilmastotapahtuma, jossa yksityiset ihmiset, yritykset, kaupungit, koulut, kunnat ja erilaiset yhteisöt eri puolilla maapalloa sammuttavat valonsa tunniksi
LisätiedotVastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista
Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja
Lisätiedot#omailmastokokous
Oma ilmastokokous on kokous, joka voidaan pitää meidän kavereiden kesken. Päätetään yhdessä, mitä tehdään. Tiäkkö, rasti ruutuun ja nimi alle. Pidän luonnosta ja haluan elää puhtaassa ympäristössä. Tiedän,
Lisätiedot75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista
Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu
LisätiedotKestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
LisätiedotMiksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön
HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu
LisätiedotMaija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille
Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.
LisätiedotIlmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi
Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi ILMASTON- MUUTOS Energiankulutus Autojen lukumäärä Lentokilometrit Globaalit materiaalivirrat
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
LisätiedotMuutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?
Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Jari Viinanen
Hiilineutraali Helsinki 2035 Jari Viinanen Sisältö Helsingin ilmastotavoitteet Hiilineutraali Helsinki 2035 toimenpideohjelman lähtökohdat ja rajaukset Helsingin päästöt ja niiden kehitys Toimenpideohjelman
LisätiedotPidä Lappi Siistinä ry:n hiilijalanjälki
Pidä Lappi Siistinä ry:n hiilijalanjälki Järjestökoordinaattori Paula Tarkka 6.10.2014 Johdanto Ihmisten toiminnan aiheuttamat t voimistavat ilmastonmuutosta. Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa
Lisätiedot& KESTÄVÄ ARKI. Neuvonnan johtaja Teija Jerkku #Järkiruokaa lautasella -seminaari
& KESTÄVÄ ARKI Neuvonnan johtaja Teija Jerkku #Järkiruokaa lautasella -seminaari 20.4.2018 OLEMME EDISTÄNEET KESTÄVÄÄ ARKEA JO 119 VUOTTA Välitämme tietoa ja tarjoamme ratkaisuja kohtuulliseen kulutukseen
LisätiedotNORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT
Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,
LisätiedotEnergiaa ekotukitoimintaan -iltapäivä 31.8. klo 13-16 HSY. Johanna af Hällström, Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Energiaa ekotukitoimintaan -iltapäivä 31.8. klo 13-16 HSY Johanna af Hällström, Helsingin kaupungin ympäristökeskus Julkisten toimitilojen käyttö -projekti Projektin tavoitteena on vähentää valituista
LisätiedotUusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella
Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA
LisätiedotAsumisen ympäristövaikutukset
1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus
LisätiedotPuu vähähiilisessä keittiössä
Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa
LisätiedotTervetuloa Helsingin ilmastoverkostoon! Sonja-Maria Ignatius
Tervetuloa Helsingin ilmastoverkostoon! 10.10.2017 Sonja-Maria Ignatius 1 Jokaisella Helsingin työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa Helsingin ilmastotyöhön. 10.10.2017 Etunimi Sukunimi 2 Helsingin päästöt
LisätiedotHyvinkään ilmastotavoitteet / Mika Lavia
Hyvinkään ilmastotavoitteet 26.3.2019 / Mika Lavia HYVINKÄÄN PELIKIRJA ELI KAUPUNKISTRATEGIA KESTÄVÄ KEHITYS HYVINKÄÄN PELIKIRJASSA Rakennamme tulevaisuuden Hyvinkäätä turvaamalla asuinalueemme hyvän ilmanlaadun,
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotKysely: Miten teemme Suomesta vähähiilisen vuoteen 2050 mennessä? Tulokset energia- ja ilmastotiekartan 2050 verkkokyselystä 5.6.
Kysely: Miten teemme Suomesta vähähiilisen vuoteen 25 mennessä? Tulokset energia- ja ilmastotiekartan 25 verkkokyselystä 5.6.214 Yleistä verkkokyselystä Kyselyllä kerättiin vastauksia ja mielipiteitä kansalaisten
LisätiedotHiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät
Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät Mitä mieltä ovat kuluttajat? Hannele Pulkkinen ja Hanna Hartikainen Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Lähde:
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotKESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020
KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien
LisätiedotVastuullisuus vetoaako?
Vastuullisuus vetoaako? Ruokaketjun päättäjien visiopäivä 7.12.2011 Liisa Rohweder Pääsihteeri, KTT WWF Suomi WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset elävät
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotTulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat
Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat Ympäristövastuulliset ruokavalinnat Katri Joensuu Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 21.2.2019 2 Vastuullisuuden osa-alueet ruokaketjussa Ympäristö Tuoteturvallisuus
LisätiedotAurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Aurinkosähkö ympäristön kannalta Asikkala 28.1.2016 tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys
LisätiedotWASA OTTAA VASTUUTA PLANEETASTA
WASA OTTAA VASTUUTA PLANEETASTA WASAN SITOUMUS MEIDÄN BRÄNDIMME ON 100% CO 2 KOMPENSOITU 1 Me uskomme, että ottamalla vastuuta planeetasta hiilijalanjälkeä vähentämällä ja kompensoimalla CO 2 -päästöjä
LisätiedotMarttajärjestön ja Pohjois- Karjalan Marttojen ympäristöteemat ja toimet. Maarit Sallinen-Uusoksa/Pohjois-Karjalan Martat ry 5.9.
Marttajärjestön ja Pohjois- Karjalan Marttojen ympäristöteemat ja toimet Maarit Sallinen-Uusoksa/Pohjois-Karjalan Martat ry 5.9.2018 TIETOA MARTOISTA 119-vuotias marttajärjestö on Suomen johtava arjen
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotLUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä
LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan
Lisätiedot1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?
1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä
LisätiedotMiten hiilikukan taustalaskenta on tehty?
Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Satu Pahkala 6.6.2011 1 Satu Pahkala Esityksen sisältö Mikä on Hiilikukka? Miksi Hiilikukka? Miten laskenta on tehty Opit ja jatkosuunnitelmat 2 Satu Pahkala Fazerin
Lisätiedot04/2016. Tietoa lukijoista 2016
04/2016 Tietoa lukijoista 2016 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Se puhuttelee asuinpaikasta riippumatta lukijoita, jotka tunnistavat itsessään henkisen maalaisen. Kantri kertoo tästä ajasta,
LisätiedotTavoitteet ja toimenpiteet
Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet vuodelle 2013 Spondan kiinteistöjen ympäristökuormitus Suomessa: Sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja veden vertailukelpoinen laskee Suomen kiinteistöissä Mittarointistrategian
LisätiedotTIEDOSTA VÄHENNÄ MITÄTÖI KOLMEN ASKELEEN OHJELMA YRITYSTEN ILMASTOTYÖLLE. CASE AVIDLY.
TIEDOSTA VÄHENNÄ MITÄTÖI KOLMEN ASKELEEN OHJELMA YRITYSTEN ILMASTOTYÖLLE. CASE AVIDLY. 2 ILMAKEHÄN CO -TASO JATKAA 2 HUIPPUNOPEAA KASVUAAN Vrt. Hyvän sisäilman laadun tavoitearvo CO2-pitoisuudelle on 700
LisätiedotÄlykäs kiinteistö on energiatehokas
Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut
LisätiedotUrheilun ilmastovaikutukset ja rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä
Urheilun ilmastovaikutukset ja rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Ville Uusitalo Apulaisprofessori LUT-Yliopisto Kestävyystutkimus 28.8.2019 ville.uusitalo@lut.fi JOHDANTO Ilmastonlämpenemisen hillitseminen
LisätiedotNuorten voimauttaminen ilmastovaikuttajiksi. Tea Tönnov, Nuorten Akatemia 11.11.2009
Nuorten voimauttaminen ilmastovaikuttajiksi Tea Tönnov, Nuorten Akatemia 11.11.2009 Vaikuttajuus Motivaatio Keinot Palkitsevuus Nuorten ilmastoasenteet Moni nuori on huolestunut ilmastonmuutoksesta, mutta
Lisätiedot3/2014. Tietoa lukijoista
3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja
LisätiedotAsumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotKULUTTAJATUTKIMUS 2018 Turku Energia. Tuomas Liukkala
Turku Energia Tuomas Liukkala Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten kuluttajien arjen valintoihin, energian tuotantomuotojen merkitykseen sekä energiatulevaisuuteen
LisätiedotKulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotMyyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla
Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,
LisätiedotKALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN
KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004
LisätiedotIlmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja
Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotKohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.
Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä
LisätiedotKohti kestävämpää liikennekulttuuria
Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi
LisätiedotSuomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella.
Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella. Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta sähkö- ja energia-alaan, erityisesti ilmastonäkökulman kautta.
LisätiedotIlmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010
Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi
LisätiedotOPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN
1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010
LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.
Lisätiedot