Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma"

Transkriptio

1 Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Toteutuksen tilanneraportti Toukokuu 2015 Maija Uusisuo, Työ- ja elinkeinoministeriö Riikka Aaltonen, Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Wähä, Ympäristöministeriö

2 Sisältö 1. TIIVISTELMÄ 3 2. JOHDANTO Kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelma 4 3. TOIMENPIDEOHJELMAN TOTEUTUS (TOUKOKUU) Teollisuuden vapaaehtoiset toimet Hallinnon prosessit Viennin edistäminen Koulutus Tutkimusstrategia Kansainvälinen yhteistyö Muut toimenpiteet Tiedotus ja viestintä Ohjausryhmä Tulevat toimet 9 4. VAIKUTUKSET JA ALAN KEHITYKSEN SEURANTA LIITTEET 13 Liite 1 Toimenpiteiden edistyminen 14 Liite 2 Kestävän kaivannaisteollisuuden ohjausryhmä 18 Liite 3 Kaivannaisteollisuuden katsaus 19 Liite 4 Huomioita kaivosten nykytilanteesta 24 Liite 5 Huomioita kaivoshankkeiden nykytilanteesta 26 2

3 1. Tiivistelmä Huhtikuussa 2013 julkistetun Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelman toteutus käynnistettiin priorisoiden hallinnon prosessien, viennin edistämisen, koulutuksen ja tutkimuksen sekä kansainvälisen yhteistyön toimenpiteitä. Teollisuuden vapaaehtoisten toimien toteuttaminen on yritysten vastuulla. Toteutuksen edistämisestä, koordinoinnista ja raportoinnista vastaavat kunkin alatoimialan teollisuusjärjestöt (Kaivosteollisuus ry, Infra ry, Kiviteollisuusliitto ry ja Metallinjalostajat ry). Sitran moderoima kaivosteollisuutta ja sen sidosryhmiä edustava Kestävän kaivostoiminnan verkosto aloitti toimintansa Hallinnon kehittämisen kokonaisuudessa on tarkasteltu lupa- ja kaavoitusmenettelyjen toimivuutta sekä kaivosten ympäristöturvallisuutta. Uudet oppaat ovat valmistuneet malminetsintään suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella sekä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointiin. Vienninedistämistoimien suunnittelun pohjaksi valmistui Suomen kaivannaisalan teknologian ja palvelujen tarjooman selvitys keväällä Kaivosteollisuuden teknologiaviennin ja Suomeen sijoittuvien investointien edistämisen kasvuohjelma käynnistyi 2015 alussa. Koulutukseen ja osaamiseen liittyviä hankkeita eri toimijoiden toteuttamina on ollut useita. Osa hankkeista jatkuu. Valmistuneen selvityksen Työvoiman ja osaamisen tarve kivi-, kiviaines- ja kaivosteollisuudessa sekä niiden palvelutuotannossa havainnot on toimitettu edelleen opetus- ja kulttuuriministeriöntyöryhmälle koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten. Suomen kaivannaisalan tutkimusstrategia julkistettiin huhtikuussa Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan menossa olevissa hankkeissa pohjoismaisella ja EU-tasolla. Kaivannaisalan asioihin liittyvää EU vaikuttamista on toteutettu TEM:ssä yhteistyössä cleantech-, metsä-/biotalousja materiaalitehokkuusohjelmien kanssa. Toimenpiteet, jotka liittyvät kestävään raaka-aineiden käyttöön, toimintaympäristön kehittämiseen sekä kannustaminen ja palkitseminen integroidaan eri virastojen normaaliin toimintaan ja niitä seurataan mm. asianomaisten virastojen tulosneuvotteluissa. Ohjelman toteutumista seurataan toimenpiteiden edistymisen lisäksi alan yleistä kehitystä mittaavilla indikaattoreilla. Useiden toimintaohjelmassa mainittujen indikaattoreiden kohdalla mittareiden ja seurantatiedon kerääminen edellyttää uusien menettelyjen kehittämistä. Mittareiden ja seurantatiedonkehittämiseen ovat panostukset olleet varsin rajalliset. Toimenpideohjelman toteutuksen jatkotoimenpiteet liittyvät olla tiedonhallinnan ja -kulun kehittämiseen, hallinnon sujuvoittamiseen, viennin ja investointien edistämistoimien toteutukseen, osaamisen kehittämiseen mukaan lukien sekä koulutuksen kehittämisen toimet että tutkimusstrategian toimeenpano ja kansainväliseen yhteistyöhön ja sen edistämiseen. 3

4 2. Johdanto Kaivannaisteollisuuden merkitys Suomen kansantaloudelle on monisyinen. Useista suomalaisista kaivoksista louhitaan teollisuusmineraaleja, jotka jalostetaan edelleen aina loppukäyttäjätuotteiksi asti. Kiviaines on kehittyvän yhteiskunnan perusedellytys, ja materiaalilla on varsin tasainen kysyntä. Kiviainesteollisuuden toimijat ovat kotimaisia, usein pieniä yrityksiä. Luonnonkiveä louhitaan useista kohteista ja viedään jalostettavaksi ulkomaille. Sen kotimaisen jalostusarvon nostamisessa on kasvupotentiaalia. Kansantalouden ja viennin kannalta merkittävin toimiala on kuitenkin metallien jatkojalostus, joka tällä hetkellä toimii pääosin tuontiraaka-aineen varassa. Muun muassa resurssinationalismi, nousevat kuljetuskustannukset ja maailmanmarkkinoilla määräytyvä tuotetun metallin myyntihinta tuovat tälle teollisuudelle uusia haasteita. Tuotantoon kohdistuvat lisäkustannukset heikentävät kotimaisten metallisulattojen kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla, ja pahimmillaan siirtävät tuotantoa maihin, joissa tuotantolaitokset ovat vanhanaikaisia ja ympäristö- ja lupavalvonta ovat vähäisiä tai toimimattomia. Kotimaiset tuotantolaitokset ovat vähäpäästöisiä sekä energia- ja materiaalitehokkaita, sillä kilpailukyvyn ylläpito edellyttää jatkuvaa kehitystä. Tämän teollisuuden jatkuvuuden varmistamisessa on kotimaisen raaka-aineen osuuden kasvattamisella tärkeä rooli, metallirikasteiden tuotantoa kotimaisista lähteistä tulisi lisätä. Kaivosteollisuuden kasvulle on geologiset edellytykset, mutta kasvu vaatii merkittäviä investointeja ja edellyttää toiminnan ympäristöllistä, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. 1.1 Kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelma Kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelma julkistettiin Ohjelma syntyi pääministeri Jyrki Kataisen, elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren, työministeri Lauri Ihalaisen ja ympäristöministeri Ville Niinistön johdolla käytyjen pyöreän pöydän keskustelujen ja kymmenessä asiantuntijatyöryhmässä työstettyjen konkreettisten ehdotusten tuloksena. Ohjelma sisältää toimenpiteitä, joilla eri tahot edistävät Suomen kestävän kaivannaistoiminnan edelläkävijyyttä. Ohjelmassa on teollisuuden omia toimenpiteitä yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden saavuttamiseksi. Toimintaympäristöä kehitetään hallintoon, koulutukseen ja infrastruktuurin liittyvillä toimenpiteillä. Lisäksi ohjelma sisältää kansainväliseen yhteistyöhön, viennin edistämiseen, tiedon hallintaan sekä tiedon ja kokemusten vaihtoon liittyviä toimenpiteitä. Toimenpiteet on esitetty toteutettavaksi vuoteen 2019 mennessä. Toimintaohjelman toteutusta ohjaa kestävän kaivannaisteollisuuden ohjausryhmä, jossa on teollisuuden, hallinnon ja eri sidosryhmien laaja edustus. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Erkki Virtanen (TEM) ja varapuheenjohtajana kansliapäällikkö Hannele Pokka (YM). Toimenpiteitä toteutetaan ohjausryhmän elokuussa 2013 hyväksymän toteutussuunnitelman mukaisesti. Toimenpiteiden toteutusta työstetään ohjelman sihteeristön lisäksi erillisissä hallinnon, koulutuksen ja tutkimuksen sekä vienninedistämisen työryhmissä. Ohjausryhmän asettamiskirjeen mukaisesti ohjausryhmä raportoi säännöllisesti työnsä edistymisestä hallituksen talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle. 4

5 3. Toimenpideohjelman toteutus (toukokuu) Toimenpideohjelman toteutuksen alkuvaiheessa yritysten toimine lisäksi on painotuttu hallinnon kehittämisen, viennin edistämisen, osaamisen kehittämisen ja kansainvälisen yhteistyön toimenpiteisiin. 1.2 Teollisuuden vapaaehtoiset toimet Teollisuuden vapaaehtoisten toimien toteuttaminen on yritysten vastuulla ja edistymisestä raportoidaan ohjausryhmässä. Toimenpiteiden toteutuksen edistämisestä, koordinoinnista ja raportoinnista vastaavat kunkin alatoimialan teollisuusjärjestöt: Kaivosteollisuus ry, Infra ry, Kiviteollisuusliitto ry ja Metallinjalostajat ry. Kestävän kaivostoiminnan verkosto Sitran moderoima Kestävän kaivostoiminnan verkosto (ohjelman toimenpiteet nr. 5-6) on aloittanut toimintansa. Eri organisaatioiden (ei viranomaistahoja) edustajista koostuva 15 henkilön ydinryhmä aloitti toimintansa keväällä Ydinryhmän lisäksi neljässä työryhmässä pohditaan konkreettisia asioita, kuten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisyä, raportointia ja paikallisia toimintatapoja. Selvitettävänä on myös verkoston oman toiminnan vakiinnuttaminen Sitran vetovastuun päättyessä vuoden 2015 puolivälissä. Kaikissa työryhmissä on mukana edustajia useista eri sidosryhmistä ja myös ydinryhmän ulkopuolelta. Lisätietoja verkostosta löytyy osoitteesta 1.3 Hallinnon prosessit Lupa- ja kaavoitusmenettelyjen toimivuus Kaivoshankkeisiin liittyvien lupa- ja kaavoitusmenettelyjen toimivuutta on tarkasteltu viiden esimerkkitapauksen avulla. Tarkasteltavina oli ympäristövaikutusten arviointi (YVA), ympäristö- ja kaivoslupa sekä kaavoitusasiat. Erityisesti tarkasteltiin menettelyiden toimivuutta ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksia eri viranomaisprosesseissa. Tarkasteltavina olleet tapaukset olivat eri laajuisia ja eri elinkaaren vaiheessa olevia hankkeita. Alustavasti tapausten perusteella voidaan mm. todeta, että hanketoimijat noudattavat lainsäädäntöä, hakkeista tiedotetaan ja tilaisuuksia järjestetään sidosryhmille. Sidosryhmillä on vaikuttamismahdollisuuksia hankkeiden edetessä, mutta eri menettelyjen rooli on epäselvä. Kun prosesseja on useita epäselväksi jää, missä vaiheessa vaikutetaan mihinkin asiaan. Vuorovaikutus, neuvottelut ja osallisten näkemysten huomioiminen rakentaa luottamusta osapuolten välille. Osalliset esittivät konkreettisia parannusehdotuksia yhteistyöhön, tiedottamiseen ja YVA:aan liittyen. Paikallisten toimijoiden tietoja ja näkemyksiä kannattaisi hyödyntää jo hankkeen alkuvaiheessa. Viranomaisprosessien sujuvoittamiseksi ja parantamiseksi ehdotettiin hanketoimijan ja eri viranomaisten yhteistä aloituskokousta, jossa esillä olisivat tarvittavat luvat ja aikataulutus. Selkeä kieli ja asioiden havainnollistaminen parantaisi suunnitelmia, raportteja ja tilaisuuksia. Potentiaalia olisi myös sähköisten palveluiden monipuolisemmalla käytöllä. YVA-raportin luettavuutta edistäisi yhteenveto ja tiivistelmä. Valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin (VAT) liittyvä workshop järjestettiin VATtarkistusprosessi käynnistyy kesällä 2015 ja on tarkoitus olla valmis VAT muutostarpeet kaivannaisteollsiuuden näkökulmasta kohdistuivat parantamaan ennakoitavuutta ja suunnitelmallisuuutta, ohjaavaan rooliin ja eri intressien yhteensovittamiseen ja päätöksentason ooikeellisuuteen. Kaivosten ympäristöturvallisuus Kaivosten ympäristöturvallisuuteen liittyvän viranomaistyöryhmän suositusten toimeenpano on käynnistynyt. Työryhmän raportissa esitetään toimenpide-ehdotuksia, jotka liittyvät seuraaviin kaivostoiminnan ympäristöturvallisuutta koskeviin asiakokonaisuuksiin: Viranomaisten välisen yhteistyön edistäminen, kaivoksiin liittyvän ympäristötiedon saatavuus ja tietopohjan vahvistaminen, kaivosaltaiden pato- ja pohjarakenteiden turvallisuuden parantaminen, kaivostoiminnan lopettamiseen liittyvät vakuusjärjestelyt, suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden kartoituksen jatkotoimet ja säteilyasetuksen 29 :n mukaisen ilmoitusmenettelyn noudat- 5

6 taminen. Raportti kaivosten ympäristöturvallisuus (YMra 3/2014) on ladattavissa osoitteessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/42781 Malminetsintä suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella Opas malminetsintään suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella valmistui keväällä 2015 ja on ladattavissa osoitteessa YVA-opas Opas ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa (YVA-opas) päivitys valmistui keväällä Opas on ladattavissa osoitteesta xhtml. Lainsäädännön kehittämistoimia Käynnissä olevia ympäristölainsäädännön kehittämistoimia, joilla on vaikutuksia myös kaivannaisalaan ovat: Ympäristönsuojelulain 2.vaiheen uudistuksia HE annettu o Ympäristölupien automaattisesta tarkistamismenettelystä luovutaan o Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan menettelyt yhdistyvät 1 hakemus, 1 muutoksenhaku YM:n asettama Asiantuntijaryhmä selvittää ympäristöhallinnon lupaprosesseja o Laaditaan ehdotus, miten ympäristöhallinnon lupajärjestelmiä voidaan kehittää huomioiden ympäristönsuojelun korkea taso, valmis 2/2015 loppuun mennessä. Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 :n muutos koskien riittäviä selvityksiä kaavoituksessa o Selvitykset ehdotetaan kohdennettavaksi kaavaratkaisun kannalta olennaisiin asioihin. Kaavan tulee perustua merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun on eduskunta hyväksynyt hallituksen esityksen eräiden hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkistamisesta, HE 230/2014. Laki odottaa presidentin vahvistusta ja voimaantuloa. Lakiesityksessä on muutoksia monien muiden lakien mukana myös kaivoslakiin 621/2011. Hallintooikeuden päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla pääsääntöisesti vain, jos korkein hallintooikeus myöntää valitusluvan. Valituslupasääntelyn piiriin kuuluisivat esimerkiksi kaivosviranomaisen toimivaltaan kuuluvat luvan myöntämistä, muuttamista, siirtämistä tai voimassaolon jatkamista koskevat asiat. 1.4 Viennin edistäminen Teknologia- ja palvelutarjoomaselvitys Suomen kaivannaisalan teknologian ja palvelujen tarjoomaselvitys valmistui keväällä Selvitys kattaa noin 300 yritystä eri toimialoilta ja arvoketjun eri vaiheista. Suomalaiset teknologia ja palvelutoimittajat ovat pääasiassa pieniä yrityksiä. Kansainvälistymisen tueksi esitetään mm. keihäänkärkialueiden tunnistamista, kaupallistamisvaiheen tukemista, riittäviä panostuksia rahoitukseen ja kansainvälisten osaamisverkostojen kehittämiseen. Selvitystä hyödynnetään kaivannaisalan teknologian vienninedistämisohjelmassa. Selvitys Kaivos- ja kaivannaisalan teknologia- ja palvelutarjoomaselvitys (TEM Raportteja 22/2014) on ladattavissa osoitteessa Kaivosteollisuuden teknologiaviennin ja Suomeen suuntautuvien investointien edistäminen -kasvuohjelma TEM hyväksyi kaivosklusterin viennin ja investointien edistämissuunnitelman TeamFinland kasvuohjelmaan. Vuoden 2014 aikana työstetyn ohjelman kesto on suunniteltu kolmevuotiseksi ja sitä koordinoi Finpro. Ohjelma sisältää toimia kaivannaisalan teknologiaa ja palveluja toimittavien PK-yritysten viennin edistämiseksi ja investointien hankkimiseksi aikaisen vaiheen kaivoshankkeisiin ja kaivosalan teknologiayhtiöille. Vuoden 2014 lopulla tehty TEM:n rahoituspäätös kattaa vuoden 2015 toimenpiteet. Lisätietoja 6

7 Kaivosteollisuus vienninedistämismatkoilla Kaivosteollisuus on ollut painopiste ympäristöministeri Niinistön Brasilian vierailulla maalis-huhtikuussa 2014, elinkeinoministeri Vapaavuoren Chilen ja Perun vierailulla syyskuussa 2014 sekä tasavallan presidentti Niinistön ja elinkeinoministeri Vapaavuoren Kanadan vierailulla lokakuussa Koulutus Työvoiman ja koulutuksen tarve Työvoiman ja koulutuksen tarvekartoitus toteutettiin kattaen kyselyt kaivos-, luonnonkivi- ja kiviainesteollisuudelle, teknologia- ja palvelun tarjoajille, konsulteille, tutkimusorganisaatiolle sekä hallinnonviranomais- ja aluekehittäjäorganisaatioille. Kyselyn toteutuksesta vastasi Kajaanin AMK. Tuloksia esiteltiin pidetyssä seminaarissa. Seminaarin esitys netissä Raportti Työvoiman ja osaamisen tarve kivi-, kiviaines- ja kaivosteollisuudessa sekä niiden palvelutuotannossa on ladattavissa osoitteesta https://www.tem.fi/files/42673/temjul_7_2015_web_ pdf. Lapin AMK:ssa on menossa selvitys AMK-taustaisten insinöörien tarpeeseen ja koulutuksellisiin haasteisiin liittyen. Alustavia tuloksia esiteltiin pidetyssä seminaarissa. Seminaarin esitys netissä Kaivosalan ammatillisen koulutuksen kehittäminen Kaivosteollisuus ry on selvittänyt kaivosalan ammatillista koulutusta. Selvitys painottui koulutuksen nykytilaan, tason kehittämiseen ja koordinointiin laadun (ei määrien) näkökulmasta lähestyen. Tutkimus on kaksivaiheinen sisältäen kaivosteollisuutta harjoittavien yritysten tahtotilan selvittämisen ja koulutusta tarjoavien oppilaitosten suunnitelmien kartoittamisen. Hanketta esiteltiin pidetyssä seminaarissa. Seminaarin esitys netissä Selvityksen tulosten pohjalta koulutuksen tarjoajat ja yritykset ovat yhteistyössä aloittamassa haketta koulutuksen kehittämiseksi. Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmä Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten mennessä työryhmä tekee ehdotuksen opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle Työryhmän toimeksianto kattaa ammatillisen peruskoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen, yliopistokoulutuksen sekä aikuiskoulutuksen. Työryhmän tulee laatia arvio myös tohtorikoulutuksen tarpeesta. 1.6 Tutkimusstrategia Kaivannaisalan tutkimusstrategian laatiminen käynnistyi keväällä Strategiaa laatimaan kutsuttiin työryhmä, jossa on yritysten, yliopistojen ja tutkimislaitosten edustajat. Tutkimusstrategiaa esiteltiin seminaarissa Strategialuonnos oli kommentoitavana ajalla ja se hyväksyttiin ohjausryhmässä Strategian julkistamistilaisuus oli seurattavissa myös suorana lähetyksenä Internetissä. Suomen kaivannaisalan tutkimusstrategia on ladattavissa osoitteesta https://www.tem.fi/files/42717/temjul_27_2015_web_ pdf. Kaivannaisalan tutkimusstrategian päätavoitteet ovat 1) turvata kansainvälisesti korkeatasoinen perustutkimus ja huippuosaaminen 2) edesauttaa tutkimuksen ja kehittämisen avulla arvonlisän ja kestävän liiketoiminnan kasvua 3) tuottaa läpimurtoinnovaatioita ja uusia liiketoimintamalleja. Tutkimuksen tulee osaltaan mahdollistaa systeemisten innovaatioiden kehittymistä sekä kaivannaisalan arvoketjussa että laajemmin materiaalien hyödyntämisessä. Tutkimusteemoilla kohdennetaan resurssit aloille, jotka toteuttavat strategian päämääriä. Pääteemoja ovat: 7

8 1) Suomen resurssipohjan turvaaminen ja laajentaminen 2) mineraaliainesten materiaaliominaisuudet osana kiertotaloutta 3) jätteestä varallisuudeksi 4) energia- ja resurssitehokkuus 5) digitalisaatio kaivannaisalan arvoketjussa 6) ennakointi ja hyväksyttävyys. Strategiassa esitetään myös konkreettiset toimenpiteet kansallisen yhteistyön kehittämiseen, tutkimuskeskittymien ja tutkimusinfran vahvistamiseen sekä tutkimuksen rahoitukseen. 1.7 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan menossa olevissa hankkeissa, esimerkiksi pohjoismaisen NorMin projektin ja Chile Suomi yhteistyösopimuksen puitteissa. Kaivannaisalan asioihin liittyvää EU -vaikuttamista toteutetaan TEM:ssä yhteistyössä cleantech-, metsä-/biotalous- ja materiaalitehokkuusohjelmien kanssa. Kestävä mineraaliteollisuus (sustainable mineral industry) on yksi prioriteetti Barents Euro Arctic Councilin taloustyöryhmän toiminnassa Suomen puheenjohtajuuskaudella Extractive Industries Transparency Initiative (EITI) -standardin käyttöönottoa Suomessa selvitettiin virkatyönä. Selvityksestä on muistio. EITI-standardin käyttöönotto Suomessa ei ole perusteltua, sillä EU:n tilinpäätösdirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU) kansallisen toimeenpanon jälkeen yritykset laativat ja julkistavat EITI-raportointia vastaavat tiedot. Lisäksi EITI-raportointi lisäisi hallinnollista taakkaa sekä yrityksissä että julkisessa hallinnossa, kun tavoitteena on resurssien järkevä kohdentamine sekä sääntelyn ja byrokratian keventäminen. Suomella on kuitenkin rooli EITI:n tukemisessa. The European Minerals Investment Platform -aloite on mukana Junckerin investointipaketissa, jolla pyritään edistämään Euroopan taloutta. Tämä hanke tavoittelee eurooppalaisen teollisuuden tarvitsemien raakaaineiden saannin varmistamista, ja edistäisi sekä primääristen että sekundääristen raaka-aineiden tuotantohankkeiden rahoitusta. Platformin muodosta ja toiminnasta on pidetty toukokuussa 2015 työpaja, jossa alustuksena esiteltiin muun muassa Teollisuussijoituksen kaivannaisalan rahoitustoimintaa. Tilaisuudessa esiteltiin myös raaka-ainehankkeita, Suomesta Läntän ja Suhangon kaivoshankkeet. Komission virkamiehet valmistelevat päivän keskusteluiden pohjalta platformista luonnoksen, joka tulee lähiaikoina kommentoitavaksi. 1.8 Muut toimenpiteet Toimenpiteet, jotka liittyvät kestävään raaka-aineiden käyttöön (varantojen kartoitus ja kierrätys), toimintaympäristön kehittämiseen (mm. energian saanti, logistiikka-asiat) sekä kannustaminen ja palkitseminen integroidaan eri virastojen normaaliin toimintaan ja seurataan mm. asianomaisten virastojen tulosneuvotteluissa. Cleantechin strategisen ohjelman suunnitelmaan kuuluvan kansainvälisen tapahtuman Global Cleantech Summit kokonaisuuden, , yhteyteen on valmisteltu päivän konferenssi otsikolla Cleantech Innovations in Minerals Production pidettävään konferenssiin sisältyy osio painottuen Arktisen ja Barentsin alueen haasteisiin toteutettuna yhteistyössä Barents Euro-Arctic Counsil taloustyöryhmän kanssa. 1.9 Tiedotus ja viestintä Ohjelman puitteissa järjestetyt seminaarit 8

9 , Finlandiatalo, Helsinki, Kestävän kaivannaisteollisuuden Round Table teollisuuden toimintaympäristön, hallinnollisten prosessien ja tukijärjestelmien toimivuutta kaivannaisteollisuuden kestävän kehityksen mukaisten uusien liiketoimintamallien kehittämisen, kasvun ja viennin edistämiseksi , PDAC 2014, Toronto, Nordic mining days: Investment opportunities and technology solutions for sustainable mining, (yhteistyössä Green Mining -ohjelman sekä Ruotsin ja Norjan kanssa) , Paasitorni, Helsinki, Kaivannaisteollisuuden teknologia- ja palvelutarjooma seminaari , Säätytalo, Helsinki, Kaivosteollisuuden toimialakatsaus ja kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelman toteutus seminaari, Seminaarin esitykset netissä osoitteessa (yhteistyössä TEM Toimialapalvelun kanssa) , Hotelli Hullu Poro, Levi, Kestävä kaivannaisteollisuus Arktisella alueella Round Table keskustelutilaisuus , Scandic Park, Helsinki, Suomen kaivannaisalan tutkimusstrategian julkistus (suora web lähetys) , PDAC 2015, Toronto, Nordic Mining Day: Ore potential, investment opportunities and technology solutions for sustainable mining in Fennoscandia, Nordic Mining Countries (yhteistyössä Green Mining -ohjelman sekä Ruotsin ja Norjan kanssa) Lisäksi ohjelmaan ja kaivannisalaan liittyviä esityksiä lukuisissa muiden semiaareissa Ohjausryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö asetti Kestävän kaivannaisteollisuuden ohjausryhmän vastaamaan Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelman toteutuksesta ja seurannasta toimikaudelle Ohjausryhmän tehtävät on kirjattu asettamiskirjeessä seuraavasti: 1) Ohjausryhmä koordinoi Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelman toteutusta, kokoaa kaivannaisteollisuuden intressiryhmät yhteen, luo edellytykset luottamusta vahvistavalle vuoropuhelulle ja rakentaa yhteistä näkemystä keskeisissä linjakysymyksissä. 2) Lisäksi ohjausryhmä seuraa kaivannaisteollisuuden yleistä kehitystä kotimaassa ja globaaleilla markkinoilla, tekee uusia aloitteita kansallisista toimenpiteistä ja järjestää säännölliseesti avoimia keskustelutilaisuuksia alan tilasta. Ohjausryhmä on kokoontunut viisi kertaa ( , , , ja ). Ohjausryhmän kokouksiin on osallistunut asiantuntijoita käsiteltäviin teemoihin liittyen. Toiminnasta on raportoitu talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle Ohjausryhmän puheenjohtaja on työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen ja varapuheenjohtaja ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Koko ohjausryhmän kokokoonpano ja kokouksiin osallistuneet asiantuntijat on esitetty liitteessä 1. Toiminnan jatkosta keskusteltiin ohjausryhmän kokouksessa , josta yhteenvetona todettiin, että kestävän kaivostoiminnan verkosto tarvitaan myös jatkossa toimenpideohjelman seuranta jatkuu virkatyönä sihteeristön mandaatti jatkuu Tulevat toimet Toimenpideohjelman toimenpiteiden toteutus on suunniteltu saatettavaksi loppuun vuoteen 2019 mennessä. 9

10 Työ jatkuu tiedonhallinta ja tiedonkulkuun, hallinnon sujuvoittamiseen, viennin ja investointien edistämiseen, osaamisen kehittämiseen ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseen liittyen. Tiedonhallinnan kehittäminen sisältää kehittämistoimia yritysten raportoinnin ja toimialatiedon seurantaan liittyen sekä toimialatiedon levittämisen ja viestinnän kehittämisen. Tiedon kulun parantamista tarvitaan eri toimijoiden kesken mm. tehostamaan resurssien parempaa hyödyntämistä. tiedon kulun varmistaminen eri kehityshankkeiden kesken ja kehityshankkeiden ja sidosryhmien kesken esimerkiksi EIT KIC Raw Materials hanke ja alueelliset EAKR-rahoitetut hankkeet. Hallinnon sujuvoittamiseksi on tunnistettu kehittämisalueita eri selvityksissä. Muutosten toteutus vaatii toimintatapojen kehittämistä ja myös muutoksia lainsäädännössä. Hallinnon sujuvoittamiseen tähtääviä toimia toteutetaan kaikilla hallinnonaloilla koskien useita toimialoja, jossa työssä mineraalialan tarpeet on myös huomioitava. Kaivosteollisuuden teknologiaviennin ja Suomeen suuntautuvieninvestointien edistämiksi Finprossa käynnistyi kasvu ohjelma 2015 alussa. Ohjelman yrityksille suunnattujen toimenpiteiden lisäksi viennin edistämisen vauhdittamiseksi yhteistyötä tulisi tiivistää ja toimintamalleja kehittää muiden toimijoiden, kuten Tekes, GTK alueelliset kehitysyhtiöt, kanssa yhdessä. Osaamisen ja koulutuksen tarpeita ja laatua on selvitetty ohjelman alkuvaiheessa. Seuraava vaihe on tehtyjen selvitysten tulosten vieminen koulutustarvesuunnitelmiin ja koulutussisältöihin. Kaivannaisalan tutkimusstrategian toimenpiteiden toteuttamien käytännössä on tärkeää osaamisen kehittämiselle ja alan kilpailukyvylle. Kansanvälisen yhteistyö ja sen kehittäminen on edelleen tärkeää kaikilla tasoilla. Pohjoismainen yhteistyö on edennyt konkreettisissa hankkeissa mm. PDAC tapahtumiin liittyen. Kiinnostus pohjoismaiden resurssien yhdistämiseksi investointien hankkimiseen ja teknologiaviennin edistämiseksi on lisääntynyt ja uusia mahdollisuuksia yhteistyön laajentamiselle on olemassa. Aktiivinen osallistuminen EU:n raaka-aineisiin liittyviin aloitteisiin, maiden välisten kahdenkeskisten yhteistyösopimusten (Chile-Suomi MoU) toteuttamiseen sekä Arktisen ja Barentsin alueiden yhteistyöhön jatkuu. 10

11 Miljadia Miljoonaa 4. Vaikutukset ja alan kehityksen seuranta Ohjelman toteutumista seurataan toimenpiteiden edistymisen lisäksi alan yleistä kehitystä mittaavilla indikaattoreilla. Alan yleisen kehityksen seurantaan toimintaohjelmassa on esitetty 12 indikaattoria. Mittareita eri indikaattoreille käsiteltiin ohjausryhmässä marraskuussa Useiden indikaattoreiden kohdalla mittareiden ja seurantatiedon kerääminen edellyttää menettelyjen kehittämistä. Suomen vetovoimaisuutta kansainvälisessä kaivosalan kilpailukykyarvioinnissa mitataan sijoittumisella kanadalaisen Fraser Institute n vuosittaisessa selvityksessä. Alan yleistä kehitystä mitataan liikevaihdon, henkilöstön ja investointien kehityksellä eri alatoimialoittain. Liikevaihdon, henkilöstön ja investointien määrän kehitys esitetään Tilastokeskuksen TOL 2008 toimialaluokituksen mukaisesti kaivannaisalan ja metallienjalostuksen toimialoille. Vuosi 2009/ /2011/ 2011/ / / /2015 Suomen sijoitus Taulukko: Suomen sijoitus Fraser Institute n arvioinnissa (The Policy Potential Index). Lähde: Fraser Institute Liikevaihdon kehitys Metallimalmien louhinta 0811 Koriste- ja rakennuskiven ym. louh Soran, hiekan ja saven otto 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta Metallimalmien louhinta Koriste- ja rakennuskiven ym. louh Soran, hiekan ja saven otto 3 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta Kiven leikkaam, muotoil ja viimeist Metallien jalostus Kuva 1: Liikevaihdon kehitys. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot. 11

12 Miljoonaa Miljoonaa Henkilöä Henkilöä Henkilöstö Metallimalmien louhinta 0811 Koriste- ja rakennuskiven ym. louh Soran, hiekan ja saven otto 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta 237 Kiven leikkaam, muotoil ja viimeist Metallimalmien louhinta Koriste- ja rakennuskiven ym. louh Soran, hiekan ja saven otto Kaivostoimintaa palveleva toiminta 237 Kiven leikkaam, muotoil ja viimeist 24 Metallien jalostus Kuva 2: Henkilöstön kehitys. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot. Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin ja rakennuksiin Koriste- ja rakennuskiven ym. louh Soran, hiekan ja saven otto Kaivostoimintaa palveleva toiminta 237 Kiven leikkaam, muotoil ja viimeist Metallimalmien louhinta 0811 Koriste- ja rakennuskiven ym. louh Soran, hiekan ja saven otto 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta 237 Kiven leikkaam, muotoil ja viimeist Metallien jalostus Kuva 3: Investoinnit. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot. 12

13 5. Liitteet 13

14 Liite 1 Toimenpiteiden edistyminen Status sarakkeen selitykset o = toimepiteen konkreettisia toimia ei aloitettu k = käynnissä, toimenpidettä toteutetaan v = valmis, toimet toteutettu, ei aiheuta toimepitietä tai hoidetaan osana virastojen normaalia toimintaa A Teollisuuden vapaaehtoiset toimet: Toimialojen kehityksen seuranta ohjausryhmän kokouksissa. Toimenpide nro/nimi Suunniteltu toteutusaikataulu Status HUOM 1/Tehdään kaivosten vesienhallintasuunnitelmat ja kehitetään vesiteknologiaa. 2/Lisätään jätteiden lajitteluun, rikastushiekkojen ja sivukivien hyödyntämiseen liittyvää toimintaa ja tutkimusta. 3/Kehitetään kaivannaisteollisuuden energiatehokkuutta suunnitelmallisesti. 4/Kehitetään kaivosten ja louhosten turvallisuutta ja siihen liittyvää osaamista. 5/Yrityksissä otetaan käyttöön yhteiskuntavastuuohjelma ja kehitetään soveltuvia indikaattoreita, raportointia ja seurantaa. 6/Tehdään aktiivista, monipuolista ja vuorovaikutteista yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa k Yritykset toteuttavat hankkeet. Toimenpiteiden toteutumista seurataan ohjausryhmässä o Huomioidaan T&K-strategian (tp 16) painotuksissa k Hanke käynnissä Motivan kanssa k Yritykset toteuttavat toimia jatkuvan parantamisen periaatteella k Sitran koordinoimassa projektissa ( ) on luotu kestävän kaivostoiminnan verkosto, joka pyrkii ennalta sovittamaan kaivostoiminnan, ympäristön ja ympäröivän yhteiskunnan välisiä intressiristiriitoja ja vähentämään konflikteja. Verkoston toiminta on käynnistynyt Sitra vetäytyy hankkeesta toiminnan siirtyessä kaivosteollisuus ry:n hallinnon alle kesällä k Toteutus Vuoriklusterin puitteissa ja linkitetään tp 35 7/Etsitään aktiivisesti synergioita paikallisten toimijoiden kanssa k Kaivannaisyhtiöt järjestävät mm. verkostoitumispäiviä mahdollisille alihankkijoille kaivosja louhospaikkakunnilla. 8/Kehitetään yritysten omaa tiedotusta nopeammaksi ja avoimemmaksi k Kaivosteollisuus ry toteuttaa viestintäkoulutusta yhtiöille. B Hallinnon kehittäminen Toimenpide nro/nimi 9/Kuvataan luvitukseen ja valvontaan liittyvien viranomaisten nykyiset roolit sekä prosessit selkeästi. 11/Selvitetään suunniteltavana olevan kaivoshankkeen vaikutukset arvokkaisiin luontokohteisiin, kuten luonnonsuojelualueisiin ja uhanalaisiin tai harvinaisiin luontotyyppeihin sekä alueen matkailu- ja muiden elinkeinojen toimintaedellytyksiin. Suunniteltu toteutusaikataulu Status HUOM k Kaivoksiin liittyvien lupa- ja viranomaisprosessien kuvausta työstetään virkamiestyönä k Selvitys lupa- ja ohjausmenetelmien toimivuudesta ja kehittämistarpeista esimerkkitapausten avulla on toteutettu konsulttityönä. Jatkotoimenpiteitä selvitetään virkatyönä.

15 12/Kehitetään prosesseja ja menetelmiä sekä kartutetaan alue- ja vaikutustietoa malmikriittisiltä ja yhteiskunnan kivi- ja mineraalihuollon kannalta keskeisiltä alueilta yhteensovittamisen tueksi. 14/Tuotetaan oppaita sidosryhmille osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista ja toimijoille lainsäädännön soveltamisesta o Toimenpiteiden toteutus huomioiden tp 9 ja tp 11 selvityksissä saatavat tulokset. Valmiiden aineistojen arviointi ja lisäaineiston tarvekartoitus yhteensovittamisen ja vuorovaikutuksen metelmien suhteen (2014). Vuorovaikutusmetelmien ja yhteensovittamisen työkalujen kehittäminen puutteiden korjaamiseksi (2014). Toteutetaan malmikriittisten sekä yhteiskunnan kivi- ja mineraalihuollon kannalta keskeisten alueiden laajamittainen ympäristön ja luonnon sekä elinkeinoelämän, työllisyyden ja aluetalouden perustilan arviointi kansallisena hankkeena ( ) o Valmiin aineiston arviointi ja lisäaineiston tarvekartoitus huomioiden tp 9, tp 11 ja tp 12 tulokset (2014). Laaditaan opas kunnille (2015). Tuotetaan kaivannaisteollisuuden Best Practice lupahakemus ( ) C Koulutus ja tutkimus Toimenpide nro/nimi Suunniteltu toteutusaikataulu Status 15/Luodaan kaivannaisalan koulutussuunnitelma ja pidetään sitä yllä k Työvoiman ja osaamisen tarve kivi-, kiviaines- ja kaivosteollisuudessa sekä niiden palvelutuotannossa (https://www.tem.fi/files/42673/temjul_7_2015_web_ pdf) - raportti on toimitettu OKM:n koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmälle huomioitavaksi 2020 tavoitteisiin. Kaivosteollisuus ry on selvittänyt kaivosalan ammatillisen koulutuksen tarjontaa ja laatua. Selvityksen jatkotoimena on käynnistymässä ammatillisen koulutuksen kehittämishanke. Lapin AMK on selvittänyt AMK-koulutuksen haasteita. 16/Luodaan kaivannaisalan tutkimusstrategia, joka käsittää tutkimuksen infrastruktuurin kehittämisen sekä keskeisimmät tutkimusalueet. 17/Tiivistetään eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä sovitaan työnjaosta ja erikoistumisesta. HUOM v Suomen kaivannaisalan tutkimusstrategia julkistettiin Strategia on ladattavissa osoitteesta https://www.tem.fi/files/42717/temjul_27_2015_web_ pdf o Seurataan teknisten yliopistojen yhteistyön ja erikoistumisen etenemistä. D Virkamiestyöryhmä Toimenpide nro/nimi 20/Kehitetään kaivannaisteollisuuden kuljetuksia ja niiden hallintaa tehokkaammaksi ja ekologisemmaksi yhteistyössä naapurivaltioiden kanssa. 21/Varmistetaan kaivannaisteollisuuden energian saatavuus kilpailukykyisellä hinnalla. 22/Kehitetään kaivostoiminnan edellyttämien uusien liikenneväylien ennakointia, päätöksentekoa ja rahoitusmalleja. 31/Selvitetään miten ympäristövaikutuksia vähentävien ja lainsäädännön vaatimukset ylittävien uusien menetelmien käyttöönottoa yrityksissä voitaisiin tukea. Suunniteltu toteutusaikataulu Status HUOM jatkuva o Jalkautetaan virastojen toimintaan. jatkuva o Huomioidaan VN:n energiapolitiikan ratkaisuissa. jatkuva o Jalkautetaan virastojen toimintaan o Selvitetään tukimahdollisuudet virkatyönä. 15

16 32/Turvataan rahoitusta yhteensovitustyölle ja löydettyjen ratkaisujen toteuttamiseen. 33/Kehitetään rahoitusinstrumentteja arvoketjujen kehittymisen vaatimiin investointeihin o Toteutetaan virkatyönä o Toteutetaan virkatyönä. E Kansainvälinen yhteistyö Toimenpide nro/nimi Suunniteltu toteutusaikataulu Status 23/Tiivistetään kaivannaisalan pohjoismaista yhteistyötä k Pohjoismaisen NordMin- projektin toteutus ohjausryhmässä ja kansallisena koordinaattorina. Nordic Mining Days toteutettiin Torontossa kaivosalan globaalisti kokoavassa PDAC2014 -tapahtumassa. Nordic Mining Day toteutettiin PDAC2015-tapahtumassa pohjoismaisena yhteistyönä (Suomi, Ruotsi ja Norja). EIP Raw Materials asioissa kannanottoja on valmisteltu pohjoismaisessa yhteistyössä. FINMIN ja SWEMIN yhteistyö yritysten näkökulman tuomiseksi EU:ssa. 24/Osallistutaan aktiivisesti EU:n uusien kestävän kaivannaisalan aloitteiden ja ohjelmien valmisteluun. 25/Edistetään kestävän kaivannaisteollisuuden kehitystä vaikuttamalla ja näkymällä kansainvälisissä foorumeissa. 26/Suomalaiset tutkijat ja teollisuuden edustajat verkottuvat aktiivisesti venäläisten kumppanien kanssa ja edistävät kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaedellytyksiä Venäjällä. F Viennin edistäminen Toimenpide nro/nimi 27/Selvitetään yrityskentän tarjoama ja laaditaan kestävän kaivannaisteollisuuden vienninedistämisen suunnitelma. HUOM Jatkuvaa k TEM edustettuna DG Enterpricen työryhmässä, joka tuottaa raaka-aineisiin liittyvää materiaalia komission ja jäsenmaiden käyttöön. Jatkuvaa k Selvitys Suomen liittymisestä EITI (Extractive Industries Transparency Initiative) standardin soveltajaksi toteutettu. EITI-standardin käyttöönotto Suomessa ei ole perusteltua. Jatkuvaa k Kaivosasiat ovat agendalla Suomen BEAC puheenjohtajuuskaudella Suunniteltu toteutusaikataulu Status HUOM v Kaivannaisalan teknologian ja palvelujen tarjoomaselvitys on toteutettu ja tulokset esitelty TEM-konsernin toimijoille ja seminaarissa Kaivosteollisuuden teknologiaviennin ja Suomeen suuntautuvien investointien edistäminen kasvuohjelma on käynnistynyt Finprossa /Tuetaan yritysten pääsyä vientimarkkinoille Jatkuvaa k Toteutetaan tp 27:n tarjoomaselvitys ja suunnitelma lähtökohtana. 29/Kehitetään vientiä tukevaa Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä. Jatkuvaa k Torontossa PDAC2014 k-tapahtumassa Nordic Mining Days seminaari esitteli Suomen ja Ruotsin kaivosteknologiatajontaa. Vuonna PDAC2015-tapahtumassa Nordic Mining Day seminaari toteutettiin pohjoismaisena yhteistyönä (Suomi, Ruotsi, Norja). 30/Tuetaan suomalaisten kaivannais- ja vesialan konsultti-, mittaus- ja monitorointiyritysten kansainvälistymistä ja asiakaspohjan laajenemista k Finnish Water Forum (FWF) on kartoittanut Suomen kaivosvesiosaajat

17 H Erillishankkeet Toimenpide nro/nimi 10/Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) ja ohjelmien ja valtakunnallisten inventointiaineistojen ohjausvaikutusta lisätään maankäytön suunnittelussa. 13/Varmistetaan lupa- ja valvontaviranomaisten tekniset ja taloudelliset resurssit 18/Tehdään pitkäjänteistä varantojen kartoitusta ja mallinnusta sekä varmistetaan siihen riittävät resurssit. 19/Selvitetään ja poistetaan kierrätyksen esteet sekä luodaan välineitä, ohjauskeinoja ja kannusteita sivukivien, rikastushiekkojen, rakennusmassojen ja mineraalituotteiden kierrätykselle ja uusiokäytölle. Suunniteltu toteutusaikataulu Status HUOM 2015 k Valmistelevaa keskustelua käyty virkamiestasolla YM:ssä syksyllä Workshop VAT-uudistustarpeisiin liittyen järjestettiin Varsinainen VATtarkistusprosessi on suunniteltu käynnistyvän kesällä 2015 ja päättyvän o Esitetty resurssien tarkastelua Pohjois-Suomi esimerkin avulla. Selvitetään mahdollisuutta viranomaisten valvontatehtävien siirrosta valtuutetuille auditoijille. Jatkuvaa v Toteutetaan GTK:n tulosohjauksen kautta k YM valmistelee taustapaperia. Analysoidaan aikaisempien projektien tulokset. Jätelain määrittelyt ja mahdolliseti tarvittavat muutokset. Selvitetään kuljetustuen mahdollisuudet. Valmistetaan ohjeistus kiviaineksen käytöstä (1. Luokan aines). 34/Jaetaan kestävän kaivostoiminnan kehittämistoimien laatupalkinto. v Ei aktiivista valmistelua. Seurataan EuroMining messujen yhteydessä ensimmäisen kerran myönnetyn Vuoden ympäristöteko -palkinnon kehitystä. 35/Laaditaan kaivannaisteollisuuden tiedonhallintasuunnitelma, jolla kehitetään tiedon keräämistä, jalostamista ja jakamista o Alustavaa keskustelua käyty sihteeristössä. Liitynnät muihin hankkeisiin selvitettävä mm. SADe-ohjelmaan ja kaivosten ja ympäristöturvallisuus (KyTu) työryhmän raporttiin. Asiaa käsitelty ohjausryhmässä /Ohjausryhmän toiminta k Ohjausryhmä on kokoontunut , , , ja Round Table tilaisuudet on pidetty Helsingissä ja Levillä. 17

18 Liite 2 Kestävän kaivannaisteollisuuden ohjausryhmä Asetettu Toimikausi Jäsenet Virtanen Erkki, Työ- ja elinkeinoministeriö, puheenjohtaja Pokka Hannele, Ympäristöministeriö, varapuheenjohtaja Pantsar-Kallio Mari, Työ- ja elinkeinoministeriö (2013) Annala,Kaisu, Työ- ja elinkeinoministeriö ( alkaen) Ehrukainen Eija, Infra ry Jauhiainen Pekka, Kiviteollisuusliitto ry Jokelainen Timo, Lapin ELY-keskus Järvinen Tapani Karessuo Leena, Kuntaliitto (joulukuu 2014 saakka) Huovinen Jarkko, Kuntaliitto (joulukuu 2014 alkaen) Keskinen Kari, Tekes Knuutila Kari, Outotec Oyj Koivula Sami, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) (joulukuu 2014 saakka) Kantola Erkki, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) (joulukuu 2014 alkaen) Kylä-Harakka-Ruonala Tellervo, Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Lappi Timo, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Lehikoinen Anita, Opetus ja kulttuuriministeriö ( saakka) Kosunen Tapio, Opetus ja kulttuuriministeriö ( alkaen) Loukola-Ruskeeniemi Kirsti, Työ- ja elinkeinoministeriö Nurmi Pekka, Geologian tutkimuslaitos (GTK) Nykänen Mika, Metallinjalostajat ry ( saakka) Ollila Anne, Paliskuntain yhdistys Pursiainen,Harri, Liikenne- ja viestintäministeriö Tukiainen Matti, SAK Tuominen Tarmo, Kaivannaisteollisuus ry / Nordkalk (2013) Ruokonen Eeva, Kaivosteollisuus ry / Talvivaara Oyj (2014) Ekberg Markus, Kaivosteollisuus ry / Endomines Oy (2015) Viialainen Matti, Pohjois-Savon maakuntaliitto / Etelä-Karjalan maakuntaliitto Yrjö-Koskinen Eero, Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) Sihteeristö Aaltonen Riikka, Työ- ja elinkeinoministeriö Uusisuo Maija, Työ- ja elinkeinoministeriö Virkkunen Tapio, Työ- ja elinkeinoministeriö (2013) Wähä Susanna, Ympäristöministeriö Eri ohjausryhmän kokouksiin osallistuneet asiantuntijat Airaksinen Tuomo, Finpro Fraboulet-Jussila Sylvie, Sitra Laitinen Raimo, GTK Rantakoski Päivi, Tukes Suomela Pekka, Kaivosteollisuus ry Myller Mikko, Työ- ja elinkeinoministeriö, viestintä Reijonen Suvi, ympäristöministeriö, viestintä Huumo Katja, Ympäristöministeriö, viestintä 18

19 Liite 3 Kaivannaisteollisuuden katsaus toukokuuu 2015 TEM/EIO/LRT/M. Uusisuo KAIVOSTEOLLISUUDEN GLOBAALI YLEISKUVA Yritysten tilanne on edelleen haastava epävarmassa talous- ja hintaympäristössä. Korkeidenkustannusten kaivosten toiminta on riskialueella nykyisillä hinnoilla. Kaivostuotannon ei oleteta merkittävästi kasvavan vuoteen Investointien vähäisyys on huolestuttavaa ja kunnossapidon laiminlyönnit aiheuttavat jo häiriöitä ja katkoksia kaivostuotannossa. 1 Markkinoiden tulevan suunnan näyttäjä on autoteollisuus, jonka kehitystä kannatta seurata. Autoteollisuudessa polttokenno on tulossa laajalla rintamalla eri valmistajilta. Infrastruktuurin rakentaminen erityisesti Kinassa ja Intiassa jatkuu vahvana. Kiinassa ympäristöasiat nousevat entistä tärkeämmiksi ja ilman saastuminen on suurin ympäristöuhka. Kiina hidastaa kasvun vauhtia, koska ilman hengittäminen ei ole enää turvallista. 1 Matalien metallien hintojen, kysynnän epävarmuus ja rahoituksen saannin vaikeutuminen näkyivät jo vuonna 2013 kaivosteollisuudessa kaivosinvestointien vähentymisenä ja malminetsinnän romahtamisena. Useita miljardiprojekteja keskeytettiin kohonneiden kustannusten ja alhaisten hintojen seurauksena, mutta myös ympäristösyistä tai toiminnan riittämättömän sosiaalisen hyväksyttävyyden takia luvun alun kaivosbuumissa kysynnän kasvaessa ja hintojen noustessa kaivosteollisuus pyrki kasvamaan mahdollisimman nopeasti, lisäämään kapasiteettia ja tuotantoa. Painopisteen ollessa tuotannon kasvattamisessa, pääoman tuoton ja kustannusten seuranta jäi vähemmälle huomiolle. Seurauksena oli rahoittajien luottamuksen menetys ja kaivostoiminnan rahoituksen vaikeutuminen. Riskipääoman puute on kohdistunut erityisesti malminetsintää harjoittaviin junioriyhtiöihin. Vuonna 2013 malminetsinnän budjetit laskivat 30 % edellisestä vuodesta globaalisti ja lasku jatkui vuonna Junioriyhtiöiden vaikeudet ja sen myötä tyrehtyvä uusien esiintymien tutkimus nähdään jo riskinä suurten kaivostuotantoyhtiöiden tulevaisuuden tuotannolle ja kasvulle. Tuotantoyhtiöiden malmivarannot ehtyvät eikä uusia esiintymiä tule tarjolle. Vuonna 2013 kaivosteollisuudessa oli nähtävissä strategian muutos kasvun tavoittelusta sidotun pääoman tuoton parantamiseen. Painopiste on siirtynyt marginaalien parantamiseen tuottavuutta parantamalla, käyttökustannuksia optimoimalla ja pääomasijoitusten paremmalla kohdentamisella. Muutokset konkretisoituivat myös yhtiöiden ylimmän johdon vaihtumisina useissa globaalisti toimivissa yhtiöissä. Sidotun pääoman tuoton parantaminen näkyy yhtiöissä myös siten, että keskitytään parhaimpien projektien kehittämiseen ja pyritään realisoimaan muut projektit ja esiintymät. Yritysten keskittyessä kannattavimpiin hankkeisiinsa ja myydessä varantojaan, alaan uskovilla sijoittajilla on mahdollisuus hyötyä tilanteesta. Ernst&Youngin(EY) arvion mukaan hintojen vaihtelut jatkuvat johtuen Euroopan talouden epävakaudesta, Kiinan talouden kasvun hidastumisesta, USA:n finanssipolitiikan päätöksistä sekä tarjonnan ja kysynnän epätasapainosta. Näiden lisäksi Ukrainan kriisi ja siihen liittyvät taloudelliset pakotteet lisäävät epävarmuutta. EY:n selvityksen mukaan kaivos ja metallialan merkittävimmät liiketoimintariskit liittyvät rahoitukseen, pääoman tuottoon, marginaalien varmistamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. 3 1 PDAC Barrick Gold (CA), Pacua-Lama kultakaivos-projektille Argentiinan ja Chilen rajalla, 8,5 busd, ei myönnetty ympäristö- 2 Barrick Gold (CA), Pacua-Lama kultakaivos-projektille Argentiinan ja Chilen rajalla, 8,5 busd, ei myönnetty ympäristölupaa. Goldcorp (CA), El Morro kupari-kulta-kaivos Chilessä, 3,9 busd, kariutui alkuperäisväestön vastustukseen. 3 Busines risks facing mining and metals , Ernst&Young,

20 Taulukko: Kaivosteollisuuden liiketoimintariskit top 10 (EY) 1 Pääoma kohdentaminen ja saatavuus Tuotantoyhtiöiden haaste on pääomien optimaalinen kohdentaminen pitkäaikaissijoittajien ja lyhyellä tähtäimellä voittoja tavoittelevien sijoittajien odotuksia tyydyttäen. Junioriyhtiöillä rahoituksen varmistaminen on kriittinen toiminnan jatkumiselle. 2 Marginaalinen varmistaminen ja tuottavuuden parantaminen Epävakaat hinnat ja korkeakustannustaso kutistaa marginaaleja. Tuottavuutta parannetaan optimoimalla investointi- ja käyttökustannuksia sekä tehostamalla toimintaa. 3 Resurssinationalismi Resurssinationalismia ilmenee entistä laajemmassa muodossa: hyödyntämisoikeudet, valtioiden suorat omistukset, verot, vientiverot, EITIn käyttö sopimuksia uusittaessa. 4 Social license to operate Uusia kestävän kehityksen haasteita syntyy nopeasti ja ne voivat muuttua myös muiksi vaatimuksiksi. 5 Osaavan henkilöstön puute Supistunut toiminta on helpottanut työvoiman saantia. Pidemmällä aikavälillä työvoiman tarve kasvaa. 6 Epävakaat hinnat ja valuuttakurssit Kysynnän ja tuotannon epätasapainon aiheuttamat hintojen vaihtelut ja niistä aiheutuvien riskien hallinta. 7 Investointiprojektien toteutus Suurten investointiprojektien hallinta, budjettipito ja aikataulussa pysyminen ovat haasteellisia. 8 Hyötyjen jakaminen Yhä laajempi sidosryhmäjoukko esittää kasvavia vaatimuksia hyötyjen jakamisesta (osakkeenomistajat, työntekijät, tavarantoimittajat, verottaja). 9 Infrastruktuuri Uusien esiintymien kaukainen sijoittuminen ilman infrastruktuuria on tilanne, missä kaivosyhtiöt eivätkä valtiot pysty rahoittamaan tarvittavia infrainvestointeja. 10 Korvaavien tuotteiden uhka Korvaavat tuotteet voivat muuttaa koko markkinan, kuten on nähty USA:n energiatuotannossa. Korvaavien tuotteiden uhka on relevantti etenkin silloin, kun raakaaineen nykyinen hinta on korkea tai sääntely vaikuttaa tuotteen käyttöön. Valittujen metallien hinta ja kulutusarvioita Indonesian tammikuussa 2014 asettaman nikkelimalmin vientikiellon myötä tuotantoa postui markkinoilta 25 %. Alkuvuoden 2014 nousun jälkeen hinta on laskenut tasolle noin 1337 USD/tonni (LME huhtikuu 2014 ka). Nikkelimarkkinoille kysynnän ja tuotannon tasapaino riippuu kysynnän kehityksestä, erityisesti Kiinan siirtyessä korkeamman jalostusasteen tuottajaksi ja siten nikkelin kuluttajiin, mutta myös nikkelin tuottajien taloudellisista ja teknisistä kyvyistä laajennusten saattamisessa tuotantoon. 4 4 International nickel study group ( PDAC2015, LME 20

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 17.9..2010. Suomen mineraalistrategian viitekehys Sidosryhmät Teollisuus Kansallinen luonnonvarastrategia (Sitra) Suomen mineraalistrategian

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen

Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen Erja Fagerlund TEM Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 8.10..2010. SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Taustalla globaali kehitys; raaka-aineiden kysynnän kasvu, hintojen

Lisätiedot

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet?

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet? Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet? Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman lanseeraustilaisuus 7.3.2014 Sisältö Lainsäädäntö ja sujuva hallinto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

TEAM FINLAND KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017. Tuomo Airaksinen Finpro ry

TEAM FINLAND KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017. Tuomo Airaksinen Finpro ry TEAM FINLAND KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen Finpro ry 8.12.2014 Team Finland kasvuohjelmat Mikä on uusi Finpro? Invest in Finland services for international companies Data

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 15/2013 Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Työ-

Lisätiedot

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS KAIVOSSEMINAARI 2014, 4-6.6.2014 OULU KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Ossi Leinonen ylitarkastaja 2.6.2014 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2014 MALMINETSINTÄ KAIRAUS VUONNA 2012 : 366 km KAIRAUS VUONNA

Lisätiedot

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosten riskit Saavutuksia 2014 Käynnissä olevia hankkeita

Lisätiedot

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes Green Mining-ohjelma kaivostoiminnan ympäristöteknologian kehittämisessä Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa 24.2.20122 2012 Rukatunturi Green

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Saku Vuori, Emma Niemeläinen ja Tero Niiranen 16.4.2010 Långvik 15.-16.4.2010 Långvik 1 Katsauksen tausta Strategiatyön taustaksi kootaan katsaus eri valtioiden

Lisätiedot

Tekes Green Mining ohjelma. Mitä on saatu aikaan? Kari Keskinen Tekes

Tekes Green Mining ohjelma. Mitä on saatu aikaan? Kari Keskinen Tekes Tekes Green Mining ohjelma Mitä on saatu aikaan? Kari Keskinen Tekes 1199270 28.11.2013 Esityksen sisältö Ohjelman projektit Kansainvälinen yhteistyö Ohjelman tavoite Osatavoitteet (5 kpl) Kuinka onnistuttiin

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden. toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden. toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi - toimintaohjelma LUONNOS 9.4.2013 Sisällysluettelo 1 Kestävä kaivannaisteollisuus on Suomelle suuri mahdollisuus... 3 2 Mineraaliala Suomessa... 4

Lisätiedot

Kohti kestävää kaivannaisteollisuutta. Suomen kriittiset metallit -seminaari, Kaustinen, 26.10.2015

Kohti kestävää kaivannaisteollisuutta. Suomen kriittiset metallit -seminaari, Kaustinen, 26.10.2015 Kohti kestävää kaivannaisteollisuutta Suomen kriittiset metallit -seminaari, Kaustinen, 26.10.2015 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 23.10.2008

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 23.10.2008 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 23.10. 2 Hyvä liiketoiminnan tulos ja vahva bruttokate heinä-syyskuussa Milj. EUR 2007 Muutos-% Liikevaihto 318,1 245,9 + 29,4 Bruttokate,

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus

Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus MAALI-hanke Etocon Oy TEHTÄVÄ Maaliikennekeskuksen ja HEA:n (Humppila Eco Airport and Logistics Centre) toimijakartoitus, jossa kontaktoidaan yrityksiä ja

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Kalle Härkki EVP, President Minerals Processing Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Outotec lyhyesti Liikevaihto

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Kansainvälistymisen mallit, haasteet ja mahdollisuudet - Mitä Team Finland -verkosto tarjoaa yrityksille. Green Growth 10.10.2012

Kansainvälistymisen mallit, haasteet ja mahdollisuudet - Mitä Team Finland -verkosto tarjoaa yrityksille. Green Growth 10.10.2012 Kansainvälistymisen mallit, haasteet ja mahdollisuudet - Mitä Team Finland -verkosto tarjoaa yrityksille Green Growth 10.10.2012 Taustaa Nykyisen VKE-toimintamallin kehittämistarpeet: VKE-toimijoiden yhteisen

Lisätiedot

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Toimitusjohtaja Juha Näkki 11.2.2015 Toimintaympäristö vuonna 2014 Vuosi 2014 oli haastava konepajateollisuuden yrityksille lähes koko

Lisätiedot