Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma"

Transkriptio

1 Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Toteutuksen tilanneraportti Toukokuu 2015 Maija Uusisuo, Työ- ja elinkeinoministeriö Riikka Aaltonen, Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Wähä, Ympäristöministeriö

2 Sisältö 1. TIIVISTELMÄ 3 2. JOHDANTO Kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelma 4 3. TOIMENPIDEOHJELMAN TOTEUTUS (TOUKOKUU) Teollisuuden vapaaehtoiset toimet Hallinnon prosessit Viennin edistäminen Koulutus Tutkimusstrategia Kansainvälinen yhteistyö Muut toimenpiteet Tiedotus ja viestintä Ohjausryhmä Tulevat toimet 9 4. VAIKUTUKSET JA ALAN KEHITYKSEN SEURANTA LIITTEET 13 Liite 1 Toimenpiteiden edistyminen 14 Liite 2 Kestävän kaivannaisteollisuuden ohjausryhmä 18 Liite 3 Kaivannaisteollisuuden katsaus 19 Liite 4 Huomioita kaivosten nykytilanteesta 24 Liite 5 Huomioita kaivoshankkeiden nykytilanteesta 26 2

3 1. Tiivistelmä Huhtikuussa 2013 julkistetun Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelman toteutus käynnistettiin priorisoiden hallinnon prosessien, viennin edistämisen, koulutuksen ja tutkimuksen sekä kansainvälisen yhteistyön toimenpiteitä. Teollisuuden vapaaehtoisten toimien toteuttaminen on yritysten vastuulla. Toteutuksen edistämisestä, koordinoinnista ja raportoinnista vastaavat kunkin alatoimialan teollisuusjärjestöt (Kaivosteollisuus ry, Infra ry, Kiviteollisuusliitto ry ja Metallinjalostajat ry). Sitran moderoima kaivosteollisuutta ja sen sidosryhmiä edustava Kestävän kaivostoiminnan verkosto aloitti toimintansa Hallinnon kehittämisen kokonaisuudessa on tarkasteltu lupa- ja kaavoitusmenettelyjen toimivuutta sekä kaivosten ympäristöturvallisuutta. Uudet oppaat ovat valmistuneet malminetsintään suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella sekä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointiin. Vienninedistämistoimien suunnittelun pohjaksi valmistui Suomen kaivannaisalan teknologian ja palvelujen tarjooman selvitys keväällä Kaivosteollisuuden teknologiaviennin ja Suomeen sijoittuvien investointien edistämisen kasvuohjelma käynnistyi 2015 alussa. Koulutukseen ja osaamiseen liittyviä hankkeita eri toimijoiden toteuttamina on ollut useita. Osa hankkeista jatkuu. Valmistuneen selvityksen Työvoiman ja osaamisen tarve kivi-, kiviaines- ja kaivosteollisuudessa sekä niiden palvelutuotannossa havainnot on toimitettu edelleen opetus- ja kulttuuriministeriöntyöryhmälle koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten. Suomen kaivannaisalan tutkimusstrategia julkistettiin huhtikuussa Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan menossa olevissa hankkeissa pohjoismaisella ja EU-tasolla. Kaivannaisalan asioihin liittyvää EU vaikuttamista on toteutettu TEM:ssä yhteistyössä cleantech-, metsä-/biotalousja materiaalitehokkuusohjelmien kanssa. Toimenpiteet, jotka liittyvät kestävään raaka-aineiden käyttöön, toimintaympäristön kehittämiseen sekä kannustaminen ja palkitseminen integroidaan eri virastojen normaaliin toimintaan ja niitä seurataan mm. asianomaisten virastojen tulosneuvotteluissa. Ohjelman toteutumista seurataan toimenpiteiden edistymisen lisäksi alan yleistä kehitystä mittaavilla indikaattoreilla. Useiden toimintaohjelmassa mainittujen indikaattoreiden kohdalla mittareiden ja seurantatiedon kerääminen edellyttää uusien menettelyjen kehittämistä. Mittareiden ja seurantatiedonkehittämiseen ovat panostukset olleet varsin rajalliset. Toimenpideohjelman toteutuksen jatkotoimenpiteet liittyvät olla tiedonhallinnan ja -kulun kehittämiseen, hallinnon sujuvoittamiseen, viennin ja investointien edistämistoimien toteutukseen, osaamisen kehittämiseen mukaan lukien sekä koulutuksen kehittämisen toimet että tutkimusstrategian toimeenpano ja kansainväliseen yhteistyöhön ja sen edistämiseen. 3

4 2. Johdanto Kaivannaisteollisuuden merkitys Suomen kansantaloudelle on monisyinen. Useista suomalaisista kaivoksista louhitaan teollisuusmineraaleja, jotka jalostetaan edelleen aina loppukäyttäjätuotteiksi asti. Kiviaines on kehittyvän yhteiskunnan perusedellytys, ja materiaalilla on varsin tasainen kysyntä. Kiviainesteollisuuden toimijat ovat kotimaisia, usein pieniä yrityksiä. Luonnonkiveä louhitaan useista kohteista ja viedään jalostettavaksi ulkomaille. Sen kotimaisen jalostusarvon nostamisessa on kasvupotentiaalia. Kansantalouden ja viennin kannalta merkittävin toimiala on kuitenkin metallien jatkojalostus, joka tällä hetkellä toimii pääosin tuontiraaka-aineen varassa. Muun muassa resurssinationalismi, nousevat kuljetuskustannukset ja maailmanmarkkinoilla määräytyvä tuotetun metallin myyntihinta tuovat tälle teollisuudelle uusia haasteita. Tuotantoon kohdistuvat lisäkustannukset heikentävät kotimaisten metallisulattojen kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla, ja pahimmillaan siirtävät tuotantoa maihin, joissa tuotantolaitokset ovat vanhanaikaisia ja ympäristö- ja lupavalvonta ovat vähäisiä tai toimimattomia. Kotimaiset tuotantolaitokset ovat vähäpäästöisiä sekä energia- ja materiaalitehokkaita, sillä kilpailukyvyn ylläpito edellyttää jatkuvaa kehitystä. Tämän teollisuuden jatkuvuuden varmistamisessa on kotimaisen raaka-aineen osuuden kasvattamisella tärkeä rooli, metallirikasteiden tuotantoa kotimaisista lähteistä tulisi lisätä. Kaivosteollisuuden kasvulle on geologiset edellytykset, mutta kasvu vaatii merkittäviä investointeja ja edellyttää toiminnan ympäristöllistä, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. 1.1 Kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelma Kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelma julkistettiin Ohjelma syntyi pääministeri Jyrki Kataisen, elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren, työministeri Lauri Ihalaisen ja ympäristöministeri Ville Niinistön johdolla käytyjen pyöreän pöydän keskustelujen ja kymmenessä asiantuntijatyöryhmässä työstettyjen konkreettisten ehdotusten tuloksena. Ohjelma sisältää toimenpiteitä, joilla eri tahot edistävät Suomen kestävän kaivannaistoiminnan edelläkävijyyttä. Ohjelmassa on teollisuuden omia toimenpiteitä yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden saavuttamiseksi. Toimintaympäristöä kehitetään hallintoon, koulutukseen ja infrastruktuurin liittyvillä toimenpiteillä. Lisäksi ohjelma sisältää kansainväliseen yhteistyöhön, viennin edistämiseen, tiedon hallintaan sekä tiedon ja kokemusten vaihtoon liittyviä toimenpiteitä. Toimenpiteet on esitetty toteutettavaksi vuoteen 2019 mennessä. Toimintaohjelman toteutusta ohjaa kestävän kaivannaisteollisuuden ohjausryhmä, jossa on teollisuuden, hallinnon ja eri sidosryhmien laaja edustus. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Erkki Virtanen (TEM) ja varapuheenjohtajana kansliapäällikkö Hannele Pokka (YM). Toimenpiteitä toteutetaan ohjausryhmän elokuussa 2013 hyväksymän toteutussuunnitelman mukaisesti. Toimenpiteiden toteutusta työstetään ohjelman sihteeristön lisäksi erillisissä hallinnon, koulutuksen ja tutkimuksen sekä vienninedistämisen työryhmissä. Ohjausryhmän asettamiskirjeen mukaisesti ohjausryhmä raportoi säännöllisesti työnsä edistymisestä hallituksen talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle. 4

5 3. Toimenpideohjelman toteutus (toukokuu) Toimenpideohjelman toteutuksen alkuvaiheessa yritysten toimine lisäksi on painotuttu hallinnon kehittämisen, viennin edistämisen, osaamisen kehittämisen ja kansainvälisen yhteistyön toimenpiteisiin. 1.2 Teollisuuden vapaaehtoiset toimet Teollisuuden vapaaehtoisten toimien toteuttaminen on yritysten vastuulla ja edistymisestä raportoidaan ohjausryhmässä. Toimenpiteiden toteutuksen edistämisestä, koordinoinnista ja raportoinnista vastaavat kunkin alatoimialan teollisuusjärjestöt: Kaivosteollisuus ry, Infra ry, Kiviteollisuusliitto ry ja Metallinjalostajat ry. Kestävän kaivostoiminnan verkosto Sitran moderoima Kestävän kaivostoiminnan verkosto (ohjelman toimenpiteet nr. 5-6) on aloittanut toimintansa. Eri organisaatioiden (ei viranomaistahoja) edustajista koostuva 15 henkilön ydinryhmä aloitti toimintansa keväällä Ydinryhmän lisäksi neljässä työryhmässä pohditaan konkreettisia asioita, kuten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisyä, raportointia ja paikallisia toimintatapoja. Selvitettävänä on myös verkoston oman toiminnan vakiinnuttaminen Sitran vetovastuun päättyessä vuoden 2015 puolivälissä. Kaikissa työryhmissä on mukana edustajia useista eri sidosryhmistä ja myös ydinryhmän ulkopuolelta. Lisätietoja verkostosta löytyy osoitteesta 1.3 Hallinnon prosessit Lupa- ja kaavoitusmenettelyjen toimivuus Kaivoshankkeisiin liittyvien lupa- ja kaavoitusmenettelyjen toimivuutta on tarkasteltu viiden esimerkkitapauksen avulla. Tarkasteltavina oli ympäristövaikutusten arviointi (YVA), ympäristö- ja kaivoslupa sekä kaavoitusasiat. Erityisesti tarkasteltiin menettelyiden toimivuutta ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksia eri viranomaisprosesseissa. Tarkasteltavina olleet tapaukset olivat eri laajuisia ja eri elinkaaren vaiheessa olevia hankkeita. Alustavasti tapausten perusteella voidaan mm. todeta, että hanketoimijat noudattavat lainsäädäntöä, hakkeista tiedotetaan ja tilaisuuksia järjestetään sidosryhmille. Sidosryhmillä on vaikuttamismahdollisuuksia hankkeiden edetessä, mutta eri menettelyjen rooli on epäselvä. Kun prosesseja on useita epäselväksi jää, missä vaiheessa vaikutetaan mihinkin asiaan. Vuorovaikutus, neuvottelut ja osallisten näkemysten huomioiminen rakentaa luottamusta osapuolten välille. Osalliset esittivät konkreettisia parannusehdotuksia yhteistyöhön, tiedottamiseen ja YVA:aan liittyen. Paikallisten toimijoiden tietoja ja näkemyksiä kannattaisi hyödyntää jo hankkeen alkuvaiheessa. Viranomaisprosessien sujuvoittamiseksi ja parantamiseksi ehdotettiin hanketoimijan ja eri viranomaisten yhteistä aloituskokousta, jossa esillä olisivat tarvittavat luvat ja aikataulutus. Selkeä kieli ja asioiden havainnollistaminen parantaisi suunnitelmia, raportteja ja tilaisuuksia. Potentiaalia olisi myös sähköisten palveluiden monipuolisemmalla käytöllä. YVA-raportin luettavuutta edistäisi yhteenveto ja tiivistelmä. Valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin (VAT) liittyvä workshop järjestettiin VATtarkistusprosessi käynnistyy kesällä 2015 ja on tarkoitus olla valmis VAT muutostarpeet kaivannaisteollsiuuden näkökulmasta kohdistuivat parantamaan ennakoitavuutta ja suunnitelmallisuuutta, ohjaavaan rooliin ja eri intressien yhteensovittamiseen ja päätöksentason ooikeellisuuteen. Kaivosten ympäristöturvallisuus Kaivosten ympäristöturvallisuuteen liittyvän viranomaistyöryhmän suositusten toimeenpano on käynnistynyt. Työryhmän raportissa esitetään toimenpide-ehdotuksia, jotka liittyvät seuraaviin kaivostoiminnan ympäristöturvallisuutta koskeviin asiakokonaisuuksiin: Viranomaisten välisen yhteistyön edistäminen, kaivoksiin liittyvän ympäristötiedon saatavuus ja tietopohjan vahvistaminen, kaivosaltaiden pato- ja pohjarakenteiden turvallisuuden parantaminen, kaivostoiminnan lopettamiseen liittyvät vakuusjärjestelyt, suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden kartoituksen jatkotoimet ja säteilyasetuksen 29 :n mukaisen ilmoitusmenettelyn noudat- 5

6 taminen. Raportti kaivosten ympäristöturvallisuus (YMra 3/2014) on ladattavissa osoitteessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/42781 Malminetsintä suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella Opas malminetsintään suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella valmistui keväällä 2015 ja on ladattavissa osoitteessa YVA-opas Opas ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa (YVA-opas) päivitys valmistui keväällä Opas on ladattavissa osoitteesta xhtml. Lainsäädännön kehittämistoimia Käynnissä olevia ympäristölainsäädännön kehittämistoimia, joilla on vaikutuksia myös kaivannaisalaan ovat: Ympäristönsuojelulain 2.vaiheen uudistuksia HE annettu o Ympäristölupien automaattisesta tarkistamismenettelystä luovutaan o Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan menettelyt yhdistyvät 1 hakemus, 1 muutoksenhaku YM:n asettama Asiantuntijaryhmä selvittää ympäristöhallinnon lupaprosesseja o Laaditaan ehdotus, miten ympäristöhallinnon lupajärjestelmiä voidaan kehittää huomioiden ympäristönsuojelun korkea taso, valmis 2/2015 loppuun mennessä. Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 :n muutos koskien riittäviä selvityksiä kaavoituksessa o Selvitykset ehdotetaan kohdennettavaksi kaavaratkaisun kannalta olennaisiin asioihin. Kaavan tulee perustua merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun on eduskunta hyväksynyt hallituksen esityksen eräiden hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkistamisesta, HE 230/2014. Laki odottaa presidentin vahvistusta ja voimaantuloa. Lakiesityksessä on muutoksia monien muiden lakien mukana myös kaivoslakiin 621/2011. Hallintooikeuden päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla pääsääntöisesti vain, jos korkein hallintooikeus myöntää valitusluvan. Valituslupasääntelyn piiriin kuuluisivat esimerkiksi kaivosviranomaisen toimivaltaan kuuluvat luvan myöntämistä, muuttamista, siirtämistä tai voimassaolon jatkamista koskevat asiat. 1.4 Viennin edistäminen Teknologia- ja palvelutarjoomaselvitys Suomen kaivannaisalan teknologian ja palvelujen tarjoomaselvitys valmistui keväällä Selvitys kattaa noin 300 yritystä eri toimialoilta ja arvoketjun eri vaiheista. Suomalaiset teknologia ja palvelutoimittajat ovat pääasiassa pieniä yrityksiä. Kansainvälistymisen tueksi esitetään mm. keihäänkärkialueiden tunnistamista, kaupallistamisvaiheen tukemista, riittäviä panostuksia rahoitukseen ja kansainvälisten osaamisverkostojen kehittämiseen. Selvitystä hyödynnetään kaivannaisalan teknologian vienninedistämisohjelmassa. Selvitys Kaivos- ja kaivannaisalan teknologia- ja palvelutarjoomaselvitys (TEM Raportteja 22/2014) on ladattavissa osoitteessa Kaivosteollisuuden teknologiaviennin ja Suomeen suuntautuvien investointien edistäminen -kasvuohjelma TEM hyväksyi kaivosklusterin viennin ja investointien edistämissuunnitelman TeamFinland kasvuohjelmaan. Vuoden 2014 aikana työstetyn ohjelman kesto on suunniteltu kolmevuotiseksi ja sitä koordinoi Finpro. Ohjelma sisältää toimia kaivannaisalan teknologiaa ja palveluja toimittavien PK-yritysten viennin edistämiseksi ja investointien hankkimiseksi aikaisen vaiheen kaivoshankkeisiin ja kaivosalan teknologiayhtiöille. Vuoden 2014 lopulla tehty TEM:n rahoituspäätös kattaa vuoden 2015 toimenpiteet. Lisätietoja 6

7 Kaivosteollisuus vienninedistämismatkoilla Kaivosteollisuus on ollut painopiste ympäristöministeri Niinistön Brasilian vierailulla maalis-huhtikuussa 2014, elinkeinoministeri Vapaavuoren Chilen ja Perun vierailulla syyskuussa 2014 sekä tasavallan presidentti Niinistön ja elinkeinoministeri Vapaavuoren Kanadan vierailulla lokakuussa Koulutus Työvoiman ja koulutuksen tarve Työvoiman ja koulutuksen tarvekartoitus toteutettiin kattaen kyselyt kaivos-, luonnonkivi- ja kiviainesteollisuudelle, teknologia- ja palvelun tarjoajille, konsulteille, tutkimusorganisaatiolle sekä hallinnonviranomais- ja aluekehittäjäorganisaatioille. Kyselyn toteutuksesta vastasi Kajaanin AMK. Tuloksia esiteltiin pidetyssä seminaarissa. Seminaarin esitys netissä Raportti Työvoiman ja osaamisen tarve kivi-, kiviaines- ja kaivosteollisuudessa sekä niiden palvelutuotannossa on ladattavissa osoitteesta https://www.tem.fi/files/42673/temjul_7_2015_web_ pdf. Lapin AMK:ssa on menossa selvitys AMK-taustaisten insinöörien tarpeeseen ja koulutuksellisiin haasteisiin liittyen. Alustavia tuloksia esiteltiin pidetyssä seminaarissa. Seminaarin esitys netissä Kaivosalan ammatillisen koulutuksen kehittäminen Kaivosteollisuus ry on selvittänyt kaivosalan ammatillista koulutusta. Selvitys painottui koulutuksen nykytilaan, tason kehittämiseen ja koordinointiin laadun (ei määrien) näkökulmasta lähestyen. Tutkimus on kaksivaiheinen sisältäen kaivosteollisuutta harjoittavien yritysten tahtotilan selvittämisen ja koulutusta tarjoavien oppilaitosten suunnitelmien kartoittamisen. Hanketta esiteltiin pidetyssä seminaarissa. Seminaarin esitys netissä Selvityksen tulosten pohjalta koulutuksen tarjoajat ja yritykset ovat yhteistyössä aloittamassa haketta koulutuksen kehittämiseksi. Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmä Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten mennessä työryhmä tekee ehdotuksen opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle Työryhmän toimeksianto kattaa ammatillisen peruskoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen, yliopistokoulutuksen sekä aikuiskoulutuksen. Työryhmän tulee laatia arvio myös tohtorikoulutuksen tarpeesta. 1.6 Tutkimusstrategia Kaivannaisalan tutkimusstrategian laatiminen käynnistyi keväällä Strategiaa laatimaan kutsuttiin työryhmä, jossa on yritysten, yliopistojen ja tutkimislaitosten edustajat. Tutkimusstrategiaa esiteltiin seminaarissa Strategialuonnos oli kommentoitavana ajalla ja se hyväksyttiin ohjausryhmässä Strategian julkistamistilaisuus oli seurattavissa myös suorana lähetyksenä Internetissä. Suomen kaivannaisalan tutkimusstrategia on ladattavissa osoitteesta https://www.tem.fi/files/42717/temjul_27_2015_web_ pdf. Kaivannaisalan tutkimusstrategian päätavoitteet ovat 1) turvata kansainvälisesti korkeatasoinen perustutkimus ja huippuosaaminen 2) edesauttaa tutkimuksen ja kehittämisen avulla arvonlisän ja kestävän liiketoiminnan kasvua 3) tuottaa läpimurtoinnovaatioita ja uusia liiketoimintamalleja. Tutkimuksen tulee osaltaan mahdollistaa systeemisten innovaatioiden kehittymistä sekä kaivannaisalan arvoketjussa että laajemmin materiaalien hyödyntämisessä. Tutkimusteemoilla kohdennetaan resurssit aloille, jotka toteuttavat strategian päämääriä. Pääteemoja ovat: 7

8 1) Suomen resurssipohjan turvaaminen ja laajentaminen 2) mineraaliainesten materiaaliominaisuudet osana kiertotaloutta 3) jätteestä varallisuudeksi 4) energia- ja resurssitehokkuus 5) digitalisaatio kaivannaisalan arvoketjussa 6) ennakointi ja hyväksyttävyys. Strategiassa esitetään myös konkreettiset toimenpiteet kansallisen yhteistyön kehittämiseen, tutkimuskeskittymien ja tutkimusinfran vahvistamiseen sekä tutkimuksen rahoitukseen. 1.7 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan menossa olevissa hankkeissa, esimerkiksi pohjoismaisen NorMin projektin ja Chile Suomi yhteistyösopimuksen puitteissa. Kaivannaisalan asioihin liittyvää EU -vaikuttamista toteutetaan TEM:ssä yhteistyössä cleantech-, metsä-/biotalous- ja materiaalitehokkuusohjelmien kanssa. Kestävä mineraaliteollisuus (sustainable mineral industry) on yksi prioriteetti Barents Euro Arctic Councilin taloustyöryhmän toiminnassa Suomen puheenjohtajuuskaudella Extractive Industries Transparency Initiative (EITI) -standardin käyttöönottoa Suomessa selvitettiin virkatyönä. Selvityksestä on muistio. EITI-standardin käyttöönotto Suomessa ei ole perusteltua, sillä EU:n tilinpäätösdirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU) kansallisen toimeenpanon jälkeen yritykset laativat ja julkistavat EITI-raportointia vastaavat tiedot. Lisäksi EITI-raportointi lisäisi hallinnollista taakkaa sekä yrityksissä että julkisessa hallinnossa, kun tavoitteena on resurssien järkevä kohdentamine sekä sääntelyn ja byrokratian keventäminen. Suomella on kuitenkin rooli EITI:n tukemisessa. The European Minerals Investment Platform -aloite on mukana Junckerin investointipaketissa, jolla pyritään edistämään Euroopan taloutta. Tämä hanke tavoittelee eurooppalaisen teollisuuden tarvitsemien raakaaineiden saannin varmistamista, ja edistäisi sekä primääristen että sekundääristen raaka-aineiden tuotantohankkeiden rahoitusta. Platformin muodosta ja toiminnasta on pidetty toukokuussa 2015 työpaja, jossa alustuksena esiteltiin muun muassa Teollisuussijoituksen kaivannaisalan rahoitustoimintaa. Tilaisuudessa esiteltiin myös raaka-ainehankkeita, Suomesta Läntän ja Suhangon kaivoshankkeet. Komission virkamiehet valmistelevat päivän keskusteluiden pohjalta platformista luonnoksen, joka tulee lähiaikoina kommentoitavaksi. 1.8 Muut toimenpiteet Toimenpiteet, jotka liittyvät kestävään raaka-aineiden käyttöön (varantojen kartoitus ja kierrätys), toimintaympäristön kehittämiseen (mm. energian saanti, logistiikka-asiat) sekä kannustaminen ja palkitseminen integroidaan eri virastojen normaaliin toimintaan ja seurataan mm. asianomaisten virastojen tulosneuvotteluissa. Cleantechin strategisen ohjelman suunnitelmaan kuuluvan kansainvälisen tapahtuman Global Cleantech Summit kokonaisuuden, , yhteyteen on valmisteltu päivän konferenssi otsikolla Cleantech Innovations in Minerals Production pidettävään konferenssiin sisältyy osio painottuen Arktisen ja Barentsin alueen haasteisiin toteutettuna yhteistyössä Barents Euro-Arctic Counsil taloustyöryhmän kanssa. 1.9 Tiedotus ja viestintä Ohjelman puitteissa järjestetyt seminaarit 8

9 , Finlandiatalo, Helsinki, Kestävän kaivannaisteollisuuden Round Table teollisuuden toimintaympäristön, hallinnollisten prosessien ja tukijärjestelmien toimivuutta kaivannaisteollisuuden kestävän kehityksen mukaisten uusien liiketoimintamallien kehittämisen, kasvun ja viennin edistämiseksi , PDAC 2014, Toronto, Nordic mining days: Investment opportunities and technology solutions for sustainable mining, (yhteistyössä Green Mining -ohjelman sekä Ruotsin ja Norjan kanssa) , Paasitorni, Helsinki, Kaivannaisteollisuuden teknologia- ja palvelutarjooma seminaari , Säätytalo, Helsinki, Kaivosteollisuuden toimialakatsaus ja kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelman toteutus seminaari, Seminaarin esitykset netissä osoitteessa (yhteistyössä TEM Toimialapalvelun kanssa) , Hotelli Hullu Poro, Levi, Kestävä kaivannaisteollisuus Arktisella alueella Round Table keskustelutilaisuus , Scandic Park, Helsinki, Suomen kaivannaisalan tutkimusstrategian julkistus (suora web lähetys) , PDAC 2015, Toronto, Nordic Mining Day: Ore potential, investment opportunities and technology solutions for sustainable mining in Fennoscandia, Nordic Mining Countries (yhteistyössä Green Mining -ohjelman sekä Ruotsin ja Norjan kanssa) Lisäksi ohjelmaan ja kaivannisalaan liittyviä esityksiä lukuisissa muiden semiaareissa Ohjausryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö asetti Kestävän kaivannaisteollisuuden ohjausryhmän vastaamaan Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelman toteutuksesta ja seurannasta toimikaudelle Ohjausryhmän tehtävät on kirjattu asettamiskirjeessä seuraavasti: 1) Ohjausryhmä koordinoi Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelman toteutusta, kokoaa kaivannaisteollisuuden intressiryhmät yhteen, luo edellytykset luottamusta vahvistavalle vuoropuhelulle ja rakentaa yhteistä näkemystä keskeisissä linjakysymyksissä. 2) Lisäksi ohjausryhmä seuraa kaivannaisteollisuuden yleistä kehitystä kotimaassa ja globaaleilla markkinoilla, tekee uusia aloitteita kansallisista toimenpiteistä ja järjestää säännölliseesti avoimia keskustelutilaisuuksia alan tilasta. Ohjausryhmä on kokoontunut viisi kertaa ( , , , ja ). Ohjausryhmän kokouksiin on osallistunut asiantuntijoita käsiteltäviin teemoihin liittyen. Toiminnasta on raportoitu talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle Ohjausryhmän puheenjohtaja on työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen ja varapuheenjohtaja ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Koko ohjausryhmän kokokoonpano ja kokouksiin osallistuneet asiantuntijat on esitetty liitteessä 1. Toiminnan jatkosta keskusteltiin ohjausryhmän kokouksessa , josta yhteenvetona todettiin, että kestävän kaivostoiminnan verkosto tarvitaan myös jatkossa toimenpideohjelman seuranta jatkuu virkatyönä sihteeristön mandaatti jatkuu Tulevat toimet Toimenpideohjelman toimenpiteiden toteutus on suunniteltu saatettavaksi loppuun vuoteen 2019 mennessä. 9

10 Työ jatkuu tiedonhallinta ja tiedonkulkuun, hallinnon sujuvoittamiseen, viennin ja investointien edistämiseen, osaamisen kehittämiseen ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseen liittyen. Tiedonhallinnan kehittäminen sisältää kehittämistoimia yritysten raportoinnin ja toimialatiedon seurantaan liittyen sekä toimialatiedon levittämisen ja viestinnän kehittämisen. Tiedon kulun parantamista tarvitaan eri toimijoiden kesken mm. tehostamaan resurssien parempaa hyödyntämistä. tiedon kulun varmistaminen eri kehityshankkeiden kesken ja kehityshankkeiden ja sidosryhmien kesken esimerkiksi EIT KIC Raw Materials hanke ja alueelliset EAKR-rahoitetut hankkeet. Hallinnon sujuvoittamiseksi on tunnistettu kehittämisalueita eri selvityksissä. Muutosten toteutus vaatii toimintatapojen kehittämistä ja myös muutoksia lainsäädännössä. Hallinnon sujuvoittamiseen tähtääviä toimia toteutetaan kaikilla hallinnonaloilla koskien useita toimialoja, jossa työssä mineraalialan tarpeet on myös huomioitava. Kaivosteollisuuden teknologiaviennin ja Suomeen suuntautuvieninvestointien edistämiksi Finprossa käynnistyi kasvu ohjelma 2015 alussa. Ohjelman yrityksille suunnattujen toimenpiteiden lisäksi viennin edistämisen vauhdittamiseksi yhteistyötä tulisi tiivistää ja toimintamalleja kehittää muiden toimijoiden, kuten Tekes, GTK alueelliset kehitysyhtiöt, kanssa yhdessä. Osaamisen ja koulutuksen tarpeita ja laatua on selvitetty ohjelman alkuvaiheessa. Seuraava vaihe on tehtyjen selvitysten tulosten vieminen koulutustarvesuunnitelmiin ja koulutussisältöihin. Kaivannaisalan tutkimusstrategian toimenpiteiden toteuttamien käytännössä on tärkeää osaamisen kehittämiselle ja alan kilpailukyvylle. Kansanvälisen yhteistyö ja sen kehittäminen on edelleen tärkeää kaikilla tasoilla. Pohjoismainen yhteistyö on edennyt konkreettisissa hankkeissa mm. PDAC tapahtumiin liittyen. Kiinnostus pohjoismaiden resurssien yhdistämiseksi investointien hankkimiseen ja teknologiaviennin edistämiseksi on lisääntynyt ja uusia mahdollisuuksia yhteistyön laajentamiselle on olemassa. Aktiivinen osallistuminen EU:n raaka-aineisiin liittyviin aloitteisiin, maiden välisten kahdenkeskisten yhteistyösopimusten (Chile-Suomi MoU) toteuttamiseen sekä Arktisen ja Barentsin alueiden yhteistyöhön jatkuu. 10

11 Miljadia Miljoonaa 4. Vaikutukset ja alan kehityksen seuranta Ohjelman toteutumista seurataan toimenpiteiden edistymisen lisäksi alan yleistä kehitystä mittaavilla indikaattoreilla. Alan yleisen kehityksen seurantaan toimintaohjelmassa on esitetty 12 indikaattoria. Mittareita eri indikaattoreille käsiteltiin ohjausryhmässä marraskuussa Useiden indikaattoreiden kohdalla mittareiden ja seurantatiedon kerääminen edellyttää menettelyjen kehittämistä. Suomen vetovoimaisuutta kansainvälisessä kaivosalan kilpailukykyarvioinnissa mitataan sijoittumisella kanadalaisen Fraser Institute n vuosittaisessa selvityksessä. Alan yleistä kehitystä mitataan liikevaihdon, henkilöstön ja investointien kehityksellä eri alatoimialoittain. Liikevaihdon, henkilöstön ja investointien määrän kehitys esitetään Tilastokeskuksen TOL 2008 toimialaluokituksen mukaisesti kaivannaisalan ja metallienjalostuksen toimialoille. Vuosi 2009/ /2011/ 2011/ / / /2015 Suomen sijoitus Taulukko: Suomen sijoitus Fraser Institute n arvioinnissa (The Policy Potential Index). Lähde: Fraser Institute Liikevaihdon kehitys Metallimalmien louhinta 0811 Koriste- ja rakennuskiven ym. louh Soran, hiekan ja saven otto 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta Metallimalmien louhinta Koriste- ja rakennuskiven ym. louh Soran, hiekan ja saven otto 3 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta Kiven leikkaam, muotoil ja viimeist Metallien jalostus Kuva 1: Liikevaihdon kehitys. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot. 11

12 Miljoonaa Miljoonaa Henkilöä Henkilöä Henkilöstö Metallimalmien louhinta 0811 Koriste- ja rakennuskiven ym. louh Soran, hiekan ja saven otto 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta 237 Kiven leikkaam, muotoil ja viimeist Metallimalmien louhinta Koriste- ja rakennuskiven ym. louh Soran, hiekan ja saven otto Kaivostoimintaa palveleva toiminta 237 Kiven leikkaam, muotoil ja viimeist 24 Metallien jalostus Kuva 2: Henkilöstön kehitys. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot. Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin ja rakennuksiin Koriste- ja rakennuskiven ym. louh Soran, hiekan ja saven otto Kaivostoimintaa palveleva toiminta 237 Kiven leikkaam, muotoil ja viimeist Metallimalmien louhinta 0811 Koriste- ja rakennuskiven ym. louh Soran, hiekan ja saven otto 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta 237 Kiven leikkaam, muotoil ja viimeist Metallien jalostus Kuva 3: Investoinnit. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot. 12

13 5. Liitteet 13

14 Liite 1 Toimenpiteiden edistyminen Status sarakkeen selitykset o = toimepiteen konkreettisia toimia ei aloitettu k = käynnissä, toimenpidettä toteutetaan v = valmis, toimet toteutettu, ei aiheuta toimepitietä tai hoidetaan osana virastojen normaalia toimintaa A Teollisuuden vapaaehtoiset toimet: Toimialojen kehityksen seuranta ohjausryhmän kokouksissa. Toimenpide nro/nimi Suunniteltu toteutusaikataulu Status HUOM 1/Tehdään kaivosten vesienhallintasuunnitelmat ja kehitetään vesiteknologiaa. 2/Lisätään jätteiden lajitteluun, rikastushiekkojen ja sivukivien hyödyntämiseen liittyvää toimintaa ja tutkimusta. 3/Kehitetään kaivannaisteollisuuden energiatehokkuutta suunnitelmallisesti. 4/Kehitetään kaivosten ja louhosten turvallisuutta ja siihen liittyvää osaamista. 5/Yrityksissä otetaan käyttöön yhteiskuntavastuuohjelma ja kehitetään soveltuvia indikaattoreita, raportointia ja seurantaa. 6/Tehdään aktiivista, monipuolista ja vuorovaikutteista yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa k Yritykset toteuttavat hankkeet. Toimenpiteiden toteutumista seurataan ohjausryhmässä o Huomioidaan T&K-strategian (tp 16) painotuksissa k Hanke käynnissä Motivan kanssa k Yritykset toteuttavat toimia jatkuvan parantamisen periaatteella k Sitran koordinoimassa projektissa ( ) on luotu kestävän kaivostoiminnan verkosto, joka pyrkii ennalta sovittamaan kaivostoiminnan, ympäristön ja ympäröivän yhteiskunnan välisiä intressiristiriitoja ja vähentämään konflikteja. Verkoston toiminta on käynnistynyt Sitra vetäytyy hankkeesta toiminnan siirtyessä kaivosteollisuus ry:n hallinnon alle kesällä k Toteutus Vuoriklusterin puitteissa ja linkitetään tp 35 7/Etsitään aktiivisesti synergioita paikallisten toimijoiden kanssa k Kaivannaisyhtiöt järjestävät mm. verkostoitumispäiviä mahdollisille alihankkijoille kaivosja louhospaikkakunnilla. 8/Kehitetään yritysten omaa tiedotusta nopeammaksi ja avoimemmaksi k Kaivosteollisuus ry toteuttaa viestintäkoulutusta yhtiöille. B Hallinnon kehittäminen Toimenpide nro/nimi 9/Kuvataan luvitukseen ja valvontaan liittyvien viranomaisten nykyiset roolit sekä prosessit selkeästi. 11/Selvitetään suunniteltavana olevan kaivoshankkeen vaikutukset arvokkaisiin luontokohteisiin, kuten luonnonsuojelualueisiin ja uhanalaisiin tai harvinaisiin luontotyyppeihin sekä alueen matkailu- ja muiden elinkeinojen toimintaedellytyksiin. Suunniteltu toteutusaikataulu Status HUOM k Kaivoksiin liittyvien lupa- ja viranomaisprosessien kuvausta työstetään virkamiestyönä k Selvitys lupa- ja ohjausmenetelmien toimivuudesta ja kehittämistarpeista esimerkkitapausten avulla on toteutettu konsulttityönä. Jatkotoimenpiteitä selvitetään virkatyönä.

15 12/Kehitetään prosesseja ja menetelmiä sekä kartutetaan alue- ja vaikutustietoa malmikriittisiltä ja yhteiskunnan kivi- ja mineraalihuollon kannalta keskeisiltä alueilta yhteensovittamisen tueksi. 14/Tuotetaan oppaita sidosryhmille osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista ja toimijoille lainsäädännön soveltamisesta o Toimenpiteiden toteutus huomioiden tp 9 ja tp 11 selvityksissä saatavat tulokset. Valmiiden aineistojen arviointi ja lisäaineiston tarvekartoitus yhteensovittamisen ja vuorovaikutuksen metelmien suhteen (2014). Vuorovaikutusmetelmien ja yhteensovittamisen työkalujen kehittäminen puutteiden korjaamiseksi (2014). Toteutetaan malmikriittisten sekä yhteiskunnan kivi- ja mineraalihuollon kannalta keskeisten alueiden laajamittainen ympäristön ja luonnon sekä elinkeinoelämän, työllisyyden ja aluetalouden perustilan arviointi kansallisena hankkeena ( ) o Valmiin aineiston arviointi ja lisäaineiston tarvekartoitus huomioiden tp 9, tp 11 ja tp 12 tulokset (2014). Laaditaan opas kunnille (2015). Tuotetaan kaivannaisteollisuuden Best Practice lupahakemus ( ) C Koulutus ja tutkimus Toimenpide nro/nimi Suunniteltu toteutusaikataulu Status 15/Luodaan kaivannaisalan koulutussuunnitelma ja pidetään sitä yllä k Työvoiman ja osaamisen tarve kivi-, kiviaines- ja kaivosteollisuudessa sekä niiden palvelutuotannossa (https://www.tem.fi/files/42673/temjul_7_2015_web_ pdf) - raportti on toimitettu OKM:n koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmälle huomioitavaksi 2020 tavoitteisiin. Kaivosteollisuus ry on selvittänyt kaivosalan ammatillisen koulutuksen tarjontaa ja laatua. Selvityksen jatkotoimena on käynnistymässä ammatillisen koulutuksen kehittämishanke. Lapin AMK on selvittänyt AMK-koulutuksen haasteita. 16/Luodaan kaivannaisalan tutkimusstrategia, joka käsittää tutkimuksen infrastruktuurin kehittämisen sekä keskeisimmät tutkimusalueet. 17/Tiivistetään eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä sovitaan työnjaosta ja erikoistumisesta. HUOM v Suomen kaivannaisalan tutkimusstrategia julkistettiin Strategia on ladattavissa osoitteesta https://www.tem.fi/files/42717/temjul_27_2015_web_ pdf o Seurataan teknisten yliopistojen yhteistyön ja erikoistumisen etenemistä. D Virkamiestyöryhmä Toimenpide nro/nimi 20/Kehitetään kaivannaisteollisuuden kuljetuksia ja niiden hallintaa tehokkaammaksi ja ekologisemmaksi yhteistyössä naapurivaltioiden kanssa. 21/Varmistetaan kaivannaisteollisuuden energian saatavuus kilpailukykyisellä hinnalla. 22/Kehitetään kaivostoiminnan edellyttämien uusien liikenneväylien ennakointia, päätöksentekoa ja rahoitusmalleja. 31/Selvitetään miten ympäristövaikutuksia vähentävien ja lainsäädännön vaatimukset ylittävien uusien menetelmien käyttöönottoa yrityksissä voitaisiin tukea. Suunniteltu toteutusaikataulu Status HUOM jatkuva o Jalkautetaan virastojen toimintaan. jatkuva o Huomioidaan VN:n energiapolitiikan ratkaisuissa. jatkuva o Jalkautetaan virastojen toimintaan o Selvitetään tukimahdollisuudet virkatyönä. 15

16 32/Turvataan rahoitusta yhteensovitustyölle ja löydettyjen ratkaisujen toteuttamiseen. 33/Kehitetään rahoitusinstrumentteja arvoketjujen kehittymisen vaatimiin investointeihin o Toteutetaan virkatyönä o Toteutetaan virkatyönä. E Kansainvälinen yhteistyö Toimenpide nro/nimi Suunniteltu toteutusaikataulu Status 23/Tiivistetään kaivannaisalan pohjoismaista yhteistyötä k Pohjoismaisen NordMin- projektin toteutus ohjausryhmässä ja kansallisena koordinaattorina. Nordic Mining Days toteutettiin Torontossa kaivosalan globaalisti kokoavassa PDAC2014 -tapahtumassa. Nordic Mining Day toteutettiin PDAC2015-tapahtumassa pohjoismaisena yhteistyönä (Suomi, Ruotsi ja Norja). EIP Raw Materials asioissa kannanottoja on valmisteltu pohjoismaisessa yhteistyössä. FINMIN ja SWEMIN yhteistyö yritysten näkökulman tuomiseksi EU:ssa. 24/Osallistutaan aktiivisesti EU:n uusien kestävän kaivannaisalan aloitteiden ja ohjelmien valmisteluun. 25/Edistetään kestävän kaivannaisteollisuuden kehitystä vaikuttamalla ja näkymällä kansainvälisissä foorumeissa. 26/Suomalaiset tutkijat ja teollisuuden edustajat verkottuvat aktiivisesti venäläisten kumppanien kanssa ja edistävät kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaedellytyksiä Venäjällä. F Viennin edistäminen Toimenpide nro/nimi 27/Selvitetään yrityskentän tarjoama ja laaditaan kestävän kaivannaisteollisuuden vienninedistämisen suunnitelma. HUOM Jatkuvaa k TEM edustettuna DG Enterpricen työryhmässä, joka tuottaa raaka-aineisiin liittyvää materiaalia komission ja jäsenmaiden käyttöön. Jatkuvaa k Selvitys Suomen liittymisestä EITI (Extractive Industries Transparency Initiative) standardin soveltajaksi toteutettu. EITI-standardin käyttöönotto Suomessa ei ole perusteltua. Jatkuvaa k Kaivosasiat ovat agendalla Suomen BEAC puheenjohtajuuskaudella Suunniteltu toteutusaikataulu Status HUOM v Kaivannaisalan teknologian ja palvelujen tarjoomaselvitys on toteutettu ja tulokset esitelty TEM-konsernin toimijoille ja seminaarissa Kaivosteollisuuden teknologiaviennin ja Suomeen suuntautuvien investointien edistäminen kasvuohjelma on käynnistynyt Finprossa /Tuetaan yritysten pääsyä vientimarkkinoille Jatkuvaa k Toteutetaan tp 27:n tarjoomaselvitys ja suunnitelma lähtökohtana. 29/Kehitetään vientiä tukevaa Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä. Jatkuvaa k Torontossa PDAC2014 k-tapahtumassa Nordic Mining Days seminaari esitteli Suomen ja Ruotsin kaivosteknologiatajontaa. Vuonna PDAC2015-tapahtumassa Nordic Mining Day seminaari toteutettiin pohjoismaisena yhteistyönä (Suomi, Ruotsi, Norja). 30/Tuetaan suomalaisten kaivannais- ja vesialan konsultti-, mittaus- ja monitorointiyritysten kansainvälistymistä ja asiakaspohjan laajenemista k Finnish Water Forum (FWF) on kartoittanut Suomen kaivosvesiosaajat

17 H Erillishankkeet Toimenpide nro/nimi 10/Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) ja ohjelmien ja valtakunnallisten inventointiaineistojen ohjausvaikutusta lisätään maankäytön suunnittelussa. 13/Varmistetaan lupa- ja valvontaviranomaisten tekniset ja taloudelliset resurssit 18/Tehdään pitkäjänteistä varantojen kartoitusta ja mallinnusta sekä varmistetaan siihen riittävät resurssit. 19/Selvitetään ja poistetaan kierrätyksen esteet sekä luodaan välineitä, ohjauskeinoja ja kannusteita sivukivien, rikastushiekkojen, rakennusmassojen ja mineraalituotteiden kierrätykselle ja uusiokäytölle. Suunniteltu toteutusaikataulu Status HUOM 2015 k Valmistelevaa keskustelua käyty virkamiestasolla YM:ssä syksyllä Workshop VAT-uudistustarpeisiin liittyen järjestettiin Varsinainen VATtarkistusprosessi on suunniteltu käynnistyvän kesällä 2015 ja päättyvän o Esitetty resurssien tarkastelua Pohjois-Suomi esimerkin avulla. Selvitetään mahdollisuutta viranomaisten valvontatehtävien siirrosta valtuutetuille auditoijille. Jatkuvaa v Toteutetaan GTK:n tulosohjauksen kautta k YM valmistelee taustapaperia. Analysoidaan aikaisempien projektien tulokset. Jätelain määrittelyt ja mahdolliseti tarvittavat muutokset. Selvitetään kuljetustuen mahdollisuudet. Valmistetaan ohjeistus kiviaineksen käytöstä (1. Luokan aines). 34/Jaetaan kestävän kaivostoiminnan kehittämistoimien laatupalkinto. v Ei aktiivista valmistelua. Seurataan EuroMining messujen yhteydessä ensimmäisen kerran myönnetyn Vuoden ympäristöteko -palkinnon kehitystä. 35/Laaditaan kaivannaisteollisuuden tiedonhallintasuunnitelma, jolla kehitetään tiedon keräämistä, jalostamista ja jakamista o Alustavaa keskustelua käyty sihteeristössä. Liitynnät muihin hankkeisiin selvitettävä mm. SADe-ohjelmaan ja kaivosten ja ympäristöturvallisuus (KyTu) työryhmän raporttiin. Asiaa käsitelty ohjausryhmässä /Ohjausryhmän toiminta k Ohjausryhmä on kokoontunut , , , ja Round Table tilaisuudet on pidetty Helsingissä ja Levillä. 17

18 Liite 2 Kestävän kaivannaisteollisuuden ohjausryhmä Asetettu Toimikausi Jäsenet Virtanen Erkki, Työ- ja elinkeinoministeriö, puheenjohtaja Pokka Hannele, Ympäristöministeriö, varapuheenjohtaja Pantsar-Kallio Mari, Työ- ja elinkeinoministeriö (2013) Annala,Kaisu, Työ- ja elinkeinoministeriö ( alkaen) Ehrukainen Eija, Infra ry Jauhiainen Pekka, Kiviteollisuusliitto ry Jokelainen Timo, Lapin ELY-keskus Järvinen Tapani Karessuo Leena, Kuntaliitto (joulukuu 2014 saakka) Huovinen Jarkko, Kuntaliitto (joulukuu 2014 alkaen) Keskinen Kari, Tekes Knuutila Kari, Outotec Oyj Koivula Sami, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) (joulukuu 2014 saakka) Kantola Erkki, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) (joulukuu 2014 alkaen) Kylä-Harakka-Ruonala Tellervo, Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Lappi Timo, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Lehikoinen Anita, Opetus ja kulttuuriministeriö ( saakka) Kosunen Tapio, Opetus ja kulttuuriministeriö ( alkaen) Loukola-Ruskeeniemi Kirsti, Työ- ja elinkeinoministeriö Nurmi Pekka, Geologian tutkimuslaitos (GTK) Nykänen Mika, Metallinjalostajat ry ( saakka) Ollila Anne, Paliskuntain yhdistys Pursiainen,Harri, Liikenne- ja viestintäministeriö Tukiainen Matti, SAK Tuominen Tarmo, Kaivannaisteollisuus ry / Nordkalk (2013) Ruokonen Eeva, Kaivosteollisuus ry / Talvivaara Oyj (2014) Ekberg Markus, Kaivosteollisuus ry / Endomines Oy (2015) Viialainen Matti, Pohjois-Savon maakuntaliitto / Etelä-Karjalan maakuntaliitto Yrjö-Koskinen Eero, Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) Sihteeristö Aaltonen Riikka, Työ- ja elinkeinoministeriö Uusisuo Maija, Työ- ja elinkeinoministeriö Virkkunen Tapio, Työ- ja elinkeinoministeriö (2013) Wähä Susanna, Ympäristöministeriö Eri ohjausryhmän kokouksiin osallistuneet asiantuntijat Airaksinen Tuomo, Finpro Fraboulet-Jussila Sylvie, Sitra Laitinen Raimo, GTK Rantakoski Päivi, Tukes Suomela Pekka, Kaivosteollisuus ry Myller Mikko, Työ- ja elinkeinoministeriö, viestintä Reijonen Suvi, ympäristöministeriö, viestintä Huumo Katja, Ympäristöministeriö, viestintä 18

19 Liite 3 Kaivannaisteollisuuden katsaus toukokuuu 2015 TEM/EIO/LRT/M. Uusisuo KAIVOSTEOLLISUUDEN GLOBAALI YLEISKUVA Yritysten tilanne on edelleen haastava epävarmassa talous- ja hintaympäristössä. Korkeidenkustannusten kaivosten toiminta on riskialueella nykyisillä hinnoilla. Kaivostuotannon ei oleteta merkittävästi kasvavan vuoteen Investointien vähäisyys on huolestuttavaa ja kunnossapidon laiminlyönnit aiheuttavat jo häiriöitä ja katkoksia kaivostuotannossa. 1 Markkinoiden tulevan suunnan näyttäjä on autoteollisuus, jonka kehitystä kannatta seurata. Autoteollisuudessa polttokenno on tulossa laajalla rintamalla eri valmistajilta. Infrastruktuurin rakentaminen erityisesti Kinassa ja Intiassa jatkuu vahvana. Kiinassa ympäristöasiat nousevat entistä tärkeämmiksi ja ilman saastuminen on suurin ympäristöuhka. Kiina hidastaa kasvun vauhtia, koska ilman hengittäminen ei ole enää turvallista. 1 Matalien metallien hintojen, kysynnän epävarmuus ja rahoituksen saannin vaikeutuminen näkyivät jo vuonna 2013 kaivosteollisuudessa kaivosinvestointien vähentymisenä ja malminetsinnän romahtamisena. Useita miljardiprojekteja keskeytettiin kohonneiden kustannusten ja alhaisten hintojen seurauksena, mutta myös ympäristösyistä tai toiminnan riittämättömän sosiaalisen hyväksyttävyyden takia luvun alun kaivosbuumissa kysynnän kasvaessa ja hintojen noustessa kaivosteollisuus pyrki kasvamaan mahdollisimman nopeasti, lisäämään kapasiteettia ja tuotantoa. Painopisteen ollessa tuotannon kasvattamisessa, pääoman tuoton ja kustannusten seuranta jäi vähemmälle huomiolle. Seurauksena oli rahoittajien luottamuksen menetys ja kaivostoiminnan rahoituksen vaikeutuminen. Riskipääoman puute on kohdistunut erityisesti malminetsintää harjoittaviin junioriyhtiöihin. Vuonna 2013 malminetsinnän budjetit laskivat 30 % edellisestä vuodesta globaalisti ja lasku jatkui vuonna Junioriyhtiöiden vaikeudet ja sen myötä tyrehtyvä uusien esiintymien tutkimus nähdään jo riskinä suurten kaivostuotantoyhtiöiden tulevaisuuden tuotannolle ja kasvulle. Tuotantoyhtiöiden malmivarannot ehtyvät eikä uusia esiintymiä tule tarjolle. Vuonna 2013 kaivosteollisuudessa oli nähtävissä strategian muutos kasvun tavoittelusta sidotun pääoman tuoton parantamiseen. Painopiste on siirtynyt marginaalien parantamiseen tuottavuutta parantamalla, käyttökustannuksia optimoimalla ja pääomasijoitusten paremmalla kohdentamisella. Muutokset konkretisoituivat myös yhtiöiden ylimmän johdon vaihtumisina useissa globaalisti toimivissa yhtiöissä. Sidotun pääoman tuoton parantaminen näkyy yhtiöissä myös siten, että keskitytään parhaimpien projektien kehittämiseen ja pyritään realisoimaan muut projektit ja esiintymät. Yritysten keskittyessä kannattavimpiin hankkeisiinsa ja myydessä varantojaan, alaan uskovilla sijoittajilla on mahdollisuus hyötyä tilanteesta. Ernst&Youngin(EY) arvion mukaan hintojen vaihtelut jatkuvat johtuen Euroopan talouden epävakaudesta, Kiinan talouden kasvun hidastumisesta, USA:n finanssipolitiikan päätöksistä sekä tarjonnan ja kysynnän epätasapainosta. Näiden lisäksi Ukrainan kriisi ja siihen liittyvät taloudelliset pakotteet lisäävät epävarmuutta. EY:n selvityksen mukaan kaivos ja metallialan merkittävimmät liiketoimintariskit liittyvät rahoitukseen, pääoman tuottoon, marginaalien varmistamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. 3 1 PDAC Barrick Gold (CA), Pacua-Lama kultakaivos-projektille Argentiinan ja Chilen rajalla, 8,5 busd, ei myönnetty ympäristö- 2 Barrick Gold (CA), Pacua-Lama kultakaivos-projektille Argentiinan ja Chilen rajalla, 8,5 busd, ei myönnetty ympäristölupaa. Goldcorp (CA), El Morro kupari-kulta-kaivos Chilessä, 3,9 busd, kariutui alkuperäisväestön vastustukseen. 3 Busines risks facing mining and metals , Ernst&Young,

20 Taulukko: Kaivosteollisuuden liiketoimintariskit top 10 (EY) 1 Pääoma kohdentaminen ja saatavuus Tuotantoyhtiöiden haaste on pääomien optimaalinen kohdentaminen pitkäaikaissijoittajien ja lyhyellä tähtäimellä voittoja tavoittelevien sijoittajien odotuksia tyydyttäen. Junioriyhtiöillä rahoituksen varmistaminen on kriittinen toiminnan jatkumiselle. 2 Marginaalinen varmistaminen ja tuottavuuden parantaminen Epävakaat hinnat ja korkeakustannustaso kutistaa marginaaleja. Tuottavuutta parannetaan optimoimalla investointi- ja käyttökustannuksia sekä tehostamalla toimintaa. 3 Resurssinationalismi Resurssinationalismia ilmenee entistä laajemmassa muodossa: hyödyntämisoikeudet, valtioiden suorat omistukset, verot, vientiverot, EITIn käyttö sopimuksia uusittaessa. 4 Social license to operate Uusia kestävän kehityksen haasteita syntyy nopeasti ja ne voivat muuttua myös muiksi vaatimuksiksi. 5 Osaavan henkilöstön puute Supistunut toiminta on helpottanut työvoiman saantia. Pidemmällä aikavälillä työvoiman tarve kasvaa. 6 Epävakaat hinnat ja valuuttakurssit Kysynnän ja tuotannon epätasapainon aiheuttamat hintojen vaihtelut ja niistä aiheutuvien riskien hallinta. 7 Investointiprojektien toteutus Suurten investointiprojektien hallinta, budjettipito ja aikataulussa pysyminen ovat haasteellisia. 8 Hyötyjen jakaminen Yhä laajempi sidosryhmäjoukko esittää kasvavia vaatimuksia hyötyjen jakamisesta (osakkeenomistajat, työntekijät, tavarantoimittajat, verottaja). 9 Infrastruktuuri Uusien esiintymien kaukainen sijoittuminen ilman infrastruktuuria on tilanne, missä kaivosyhtiöt eivätkä valtiot pysty rahoittamaan tarvittavia infrainvestointeja. 10 Korvaavien tuotteiden uhka Korvaavat tuotteet voivat muuttaa koko markkinan, kuten on nähty USA:n energiatuotannossa. Korvaavien tuotteiden uhka on relevantti etenkin silloin, kun raakaaineen nykyinen hinta on korkea tai sääntely vaikuttaa tuotteen käyttöön. Valittujen metallien hinta ja kulutusarvioita Indonesian tammikuussa 2014 asettaman nikkelimalmin vientikiellon myötä tuotantoa postui markkinoilta 25 %. Alkuvuoden 2014 nousun jälkeen hinta on laskenut tasolle noin 1337 USD/tonni (LME huhtikuu 2014 ka). Nikkelimarkkinoille kysynnän ja tuotannon tasapaino riippuu kysynnän kehityksestä, erityisesti Kiinan siirtyessä korkeamman jalostusasteen tuottajaksi ja siten nikkelin kuluttajiin, mutta myös nikkelin tuottajien taloudellisista ja teknisistä kyvyistä laajennusten saattamisessa tuotantoon. 4 4 International nickel study group ( PDAC2015, LME 20

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

Kaivosten ympäristöturvallisuuden edistäminen

Kaivosten ympäristöturvallisuuden edistäminen Kaivosten ympäristöturvallisuuden edistäminen Viranomaistyöryhmän raportti Tiedotustilaisuus 10.2.2014 Ylijohtaja Tuula Varis Työryhmän tehtävistä ja toiminnasta Laaja toimeksianto, jonka ytimessä viranomaisten

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Katsaus mineraaliklusterin näkymiin

Katsaus mineraaliklusterin näkymiin Katsaus mineraaliklusterin näkymiin Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Toimialajohtaja Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2016 1 Mineraaliklusteri Mineral Industry Cluster

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kari Knuutila Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -kutsuseminaari Johdanto Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE Kaivosseminaari 090616 Aiheita 1. Kaivosteollisuus tänään 2. Kaivospolitiikka 3. Kestävä kaivostoiminta 4. Koulutus 5. Tulevaisuus KAIVOSTEOLLISUUS TÄNÄÄN Kaivosteollisuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn

Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Luvitus uudistuu Kokonaan ympäristöluvista pois Varsinaisen ympäristöluvan sujuvoittaminen

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS KAIVOSSEMINAARI 2014, 4-6.6.2014 OULU KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Ossi Leinonen ylitarkastaja 2.6.2014 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2014 MALMINETSINTÄ KAIRAUS VUONNA 2012 : 366 km KAIRAUS VUONNA

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

Metallinjalostajien kilpailukyky

Metallinjalostajien kilpailukyky Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen 30.01.2017 Tomi Voutilainen JulkICT-osasto Työryhmän tehtävät Työryhmän toimikausi 17.11.2016-31.5.2017 Työryhmän tehtävänä on selvittää julkisen hallinnon tiedonhallinnan

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. Kärkihankkeet kohtaavat Kristiina Pietikäinen

Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. Kärkihankkeet kohtaavat Kristiina Pietikäinen Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö Kärkihankkeet kohtaavat 17.6.2016 Kristiina Pietikäinen Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö Robotisaatio ja automatisaatio Tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa 15.2.2017 Kuntastrategian linjaukset Maankäyttöstrategia KL 27.1.2017 - poimintoja - Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että kaikki elinkeinot voisivat

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 15/2013 Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Työ-

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen teemahaku kaivostoiminnan hankkeiksi

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen teemahaku kaivostoiminnan hankkeiksi Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen teemahaku kaivostoiminnan hankkeiksi Kajaani, 8.1.2015 Kristiina Jokelainen Erityisasiantuntija, Lapin liitto Kaivannaisalan teemapaperin valmistelu 2013 nimettiin

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristönsuojelusta

Ajankohtaista ympäristönsuojelusta Ajankohtaista ympäristönsuojelusta Uuden vesilain toimeenpanosta Hajajätevesiasiaa Rekisteröintimenettelystä Ympäristönsuojelulain uudistuksesta Maa-aineslupajärjestelmän yhdistämistarpeista Muuta ajankohtaista

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

YVA suunnittelun välineenä ja lainsäädännön kehittämistarpeet millaisin eväin eteenpäin

YVA suunnittelun välineenä ja lainsäädännön kehittämistarpeet millaisin eväin eteenpäin YVA suunnittelun välineenä ja lainsäädännön kehittämistarpeet millaisin eväin eteenpäin Timo Tanninen Ylijohtaja, luontoympäristöosasto Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 20.11.2011 1 YVA-laki

Lisätiedot