Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Transkriptio

1 Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Toteutuksen tilanneraportti Toukokuu 2015 Maija Uusisuo, Työ- ja elinkeinoministeriö Riikka Aaltonen, Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Wähä, Ympäristöministeriö

2 Sisältö 1. TIIVISTELMÄ 3 2. JOHDANTO Kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelma 4 3. TOIMENPIDEOHJELMAN TOTEUTUS (TOUKOKUU) Teollisuuden vapaaehtoiset toimet Hallinnon prosessit Viennin edistäminen Koulutus Tutkimusstrategia Kansainvälinen yhteistyö Muut toimenpiteet Tiedotus ja viestintä Ohjausryhmä Tulevat toimet 9 4. VAIKUTUKSET JA ALAN KEHITYKSEN SEURANTA LIITTEET 13 Liite 1 Toimenpiteiden edistyminen 14 Liite 2 Kestävän kaivannaisteollisuuden ohjausryhmä 18 Liite 3 Kaivannaisteollisuuden katsaus 19 Liite 4 Huomioita kaivosten nykytilanteesta 24 Liite 5 Huomioita kaivoshankkeiden nykytilanteesta 26 2

3 1. Tiivistelmä Huhtikuussa 2013 julkistetun Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelman toteutus käynnistettiin priorisoiden hallinnon prosessien, viennin edistämisen, koulutuksen ja tutkimuksen sekä kansainvälisen yhteistyön toimenpiteitä. Teollisuuden vapaaehtoisten toimien toteuttaminen on yritysten vastuulla. Toteutuksen edistämisestä, koordinoinnista ja raportoinnista vastaavat kunkin alatoimialan teollisuusjärjestöt (Kaivosteollisuus ry, Infra ry, Kiviteollisuusliitto ry ja Metallinjalostajat ry). Sitran moderoima kaivosteollisuutta ja sen sidosryhmiä edustava Kestävän kaivostoiminnan verkosto aloitti toimintansa Hallinnon kehittämisen kokonaisuudessa on tarkasteltu lupa- ja kaavoitusmenettelyjen toimivuutta sekä kaivosten ympäristöturvallisuutta. Uudet oppaat ovat valmistuneet malminetsintään suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella sekä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointiin. Vienninedistämistoimien suunnittelun pohjaksi valmistui Suomen kaivannaisalan teknologian ja palvelujen tarjooman selvitys keväällä Kaivosteollisuuden teknologiaviennin ja Suomeen sijoittuvien investointien edistämisen kasvuohjelma käynnistyi 2015 alussa. Koulutukseen ja osaamiseen liittyviä hankkeita eri toimijoiden toteuttamina on ollut useita. Osa hankkeista jatkuu. Valmistuneen selvityksen Työvoiman ja osaamisen tarve kivi-, kiviaines- ja kaivosteollisuudessa sekä niiden palvelutuotannossa havainnot on toimitettu edelleen opetus- ja kulttuuriministeriöntyöryhmälle koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten. Suomen kaivannaisalan tutkimusstrategia julkistettiin huhtikuussa Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan menossa olevissa hankkeissa pohjoismaisella ja EU-tasolla. Kaivannaisalan asioihin liittyvää EU vaikuttamista on toteutettu TEM:ssä yhteistyössä cleantech-, metsä-/biotalousja materiaalitehokkuusohjelmien kanssa. Toimenpiteet, jotka liittyvät kestävään raaka-aineiden käyttöön, toimintaympäristön kehittämiseen sekä kannustaminen ja palkitseminen integroidaan eri virastojen normaaliin toimintaan ja niitä seurataan mm. asianomaisten virastojen tulosneuvotteluissa. Ohjelman toteutumista seurataan toimenpiteiden edistymisen lisäksi alan yleistä kehitystä mittaavilla indikaattoreilla. Useiden toimintaohjelmassa mainittujen indikaattoreiden kohdalla mittareiden ja seurantatiedon kerääminen edellyttää uusien menettelyjen kehittämistä. Mittareiden ja seurantatiedonkehittämiseen ovat panostukset olleet varsin rajalliset. Toimenpideohjelman toteutuksen jatkotoimenpiteet liittyvät olla tiedonhallinnan ja -kulun kehittämiseen, hallinnon sujuvoittamiseen, viennin ja investointien edistämistoimien toteutukseen, osaamisen kehittämiseen mukaan lukien sekä koulutuksen kehittämisen toimet että tutkimusstrategian toimeenpano ja kansainväliseen yhteistyöhön ja sen edistämiseen. 3

4 2. Johdanto Kaivannaisteollisuuden merkitys Suomen kansantaloudelle on monisyinen. Useista suomalaisista kaivoksista louhitaan teollisuusmineraaleja, jotka jalostetaan edelleen aina loppukäyttäjätuotteiksi asti. Kiviaines on kehittyvän yhteiskunnan perusedellytys, ja materiaalilla on varsin tasainen kysyntä. Kiviainesteollisuuden toimijat ovat kotimaisia, usein pieniä yrityksiä. Luonnonkiveä louhitaan useista kohteista ja viedään jalostettavaksi ulkomaille. Sen kotimaisen jalostusarvon nostamisessa on kasvupotentiaalia. Kansantalouden ja viennin kannalta merkittävin toimiala on kuitenkin metallien jatkojalostus, joka tällä hetkellä toimii pääosin tuontiraaka-aineen varassa. Muun muassa resurssinationalismi, nousevat kuljetuskustannukset ja maailmanmarkkinoilla määräytyvä tuotetun metallin myyntihinta tuovat tälle teollisuudelle uusia haasteita. Tuotantoon kohdistuvat lisäkustannukset heikentävät kotimaisten metallisulattojen kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla, ja pahimmillaan siirtävät tuotantoa maihin, joissa tuotantolaitokset ovat vanhanaikaisia ja ympäristö- ja lupavalvonta ovat vähäisiä tai toimimattomia. Kotimaiset tuotantolaitokset ovat vähäpäästöisiä sekä energia- ja materiaalitehokkaita, sillä kilpailukyvyn ylläpito edellyttää jatkuvaa kehitystä. Tämän teollisuuden jatkuvuuden varmistamisessa on kotimaisen raaka-aineen osuuden kasvattamisella tärkeä rooli, metallirikasteiden tuotantoa kotimaisista lähteistä tulisi lisätä. Kaivosteollisuuden kasvulle on geologiset edellytykset, mutta kasvu vaatii merkittäviä investointeja ja edellyttää toiminnan ympäristöllistä, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. 1.1 Kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelma Kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelma julkistettiin Ohjelma syntyi pääministeri Jyrki Kataisen, elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren, työministeri Lauri Ihalaisen ja ympäristöministeri Ville Niinistön johdolla käytyjen pyöreän pöydän keskustelujen ja kymmenessä asiantuntijatyöryhmässä työstettyjen konkreettisten ehdotusten tuloksena. Ohjelma sisältää toimenpiteitä, joilla eri tahot edistävät Suomen kestävän kaivannaistoiminnan edelläkävijyyttä. Ohjelmassa on teollisuuden omia toimenpiteitä yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden saavuttamiseksi. Toimintaympäristöä kehitetään hallintoon, koulutukseen ja infrastruktuurin liittyvillä toimenpiteillä. Lisäksi ohjelma sisältää kansainväliseen yhteistyöhön, viennin edistämiseen, tiedon hallintaan sekä tiedon ja kokemusten vaihtoon liittyviä toimenpiteitä. Toimenpiteet on esitetty toteutettavaksi vuoteen 2019 mennessä. Toimintaohjelman toteutusta ohjaa kestävän kaivannaisteollisuuden ohjausryhmä, jossa on teollisuuden, hallinnon ja eri sidosryhmien laaja edustus. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Erkki Virtanen (TEM) ja varapuheenjohtajana kansliapäällikkö Hannele Pokka (YM). Toimenpiteitä toteutetaan ohjausryhmän elokuussa 2013 hyväksymän toteutussuunnitelman mukaisesti. Toimenpiteiden toteutusta työstetään ohjelman sihteeristön lisäksi erillisissä hallinnon, koulutuksen ja tutkimuksen sekä vienninedistämisen työryhmissä. Ohjausryhmän asettamiskirjeen mukaisesti ohjausryhmä raportoi säännöllisesti työnsä edistymisestä hallituksen talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle. 4

5 3. Toimenpideohjelman toteutus (toukokuu) Toimenpideohjelman toteutuksen alkuvaiheessa yritysten toimine lisäksi on painotuttu hallinnon kehittämisen, viennin edistämisen, osaamisen kehittämisen ja kansainvälisen yhteistyön toimenpiteisiin. 1.2 Teollisuuden vapaaehtoiset toimet Teollisuuden vapaaehtoisten toimien toteuttaminen on yritysten vastuulla ja edistymisestä raportoidaan ohjausryhmässä. Toimenpiteiden toteutuksen edistämisestä, koordinoinnista ja raportoinnista vastaavat kunkin alatoimialan teollisuusjärjestöt: Kaivosteollisuus ry, Infra ry, Kiviteollisuusliitto ry ja Metallinjalostajat ry. Kestävän kaivostoiminnan verkosto Sitran moderoima Kestävän kaivostoiminnan verkosto (ohjelman toimenpiteet nr. 5-6) on aloittanut toimintansa. Eri organisaatioiden (ei viranomaistahoja) edustajista koostuva 15 henkilön ydinryhmä aloitti toimintansa keväällä Ydinryhmän lisäksi neljässä työryhmässä pohditaan konkreettisia asioita, kuten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisyä, raportointia ja paikallisia toimintatapoja. Selvitettävänä on myös verkoston oman toiminnan vakiinnuttaminen Sitran vetovastuun päättyessä vuoden 2015 puolivälissä. Kaikissa työryhmissä on mukana edustajia useista eri sidosryhmistä ja myös ydinryhmän ulkopuolelta. Lisätietoja verkostosta löytyy osoitteesta Hallinnon prosessit Lupa- ja kaavoitusmenettelyjen toimivuus Kaivoshankkeisiin liittyvien lupa- ja kaavoitusmenettelyjen toimivuutta on tarkasteltu viiden esimerkkitapauksen avulla. Tarkasteltavina oli ympäristövaikutusten arviointi (YVA), ympäristö- ja kaivoslupa sekä kaavoitusasiat. Erityisesti tarkasteltiin menettelyiden toimivuutta ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksia eri viranomaisprosesseissa. Tarkasteltavina olleet tapaukset olivat eri laajuisia ja eri elinkaaren vaiheessa olevia hankkeita. Alustavasti tapausten perusteella voidaan mm. todeta, että hanketoimijat noudattavat lainsäädäntöä, hakkeista tiedotetaan ja tilaisuuksia järjestetään sidosryhmille. Sidosryhmillä on vaikuttamismahdollisuuksia hankkeiden edetessä, mutta eri menettelyjen rooli on epäselvä. Kun prosesseja on useita epäselväksi jää, missä vaiheessa vaikutetaan mihinkin asiaan. Vuorovaikutus, neuvottelut ja osallisten näkemysten huomioiminen rakentaa luottamusta osapuolten välille. Osalliset esittivät konkreettisia parannusehdotuksia yhteistyöhön, tiedottamiseen ja YVA:aan liittyen. Paikallisten toimijoiden tietoja ja näkemyksiä kannattaisi hyödyntää jo hankkeen alkuvaiheessa. Viranomaisprosessien sujuvoittamiseksi ja parantamiseksi ehdotettiin hanketoimijan ja eri viranomaisten yhteistä aloituskokousta, jossa esillä olisivat tarvittavat luvat ja aikataulutus. Selkeä kieli ja asioiden havainnollistaminen parantaisi suunnitelmia, raportteja ja tilaisuuksia. Potentiaalia olisi myös sähköisten palveluiden monipuolisemmalla käytöllä. YVA-raportin luettavuutta edistäisi yhteenveto ja tiivistelmä. Valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin (VAT) liittyvä workshop järjestettiin VATtarkistusprosessi käynnistyy kesällä 2015 ja on tarkoitus olla valmis VAT muutostarpeet kaivannaisteollsiuuden näkökulmasta kohdistuivat parantamaan ennakoitavuutta ja suunnitelmallisuuutta, ohjaavaan rooliin ja eri intressien yhteensovittamiseen ja päätöksentason ooikeellisuuteen. Kaivosten ympäristöturvallisuus Kaivosten ympäristöturvallisuuteen liittyvän viranomaistyöryhmän suositusten toimeenpano on käynnistynyt. Työryhmän raportissa esitetään toimenpide-ehdotuksia, jotka liittyvät seuraaviin kaivostoiminnan ympäristöturvallisuutta koskeviin asiakokonaisuuksiin: Viranomaisten välisen yhteistyön edistäminen, kaivoksiin liittyvän ympäristötiedon saatavuus ja tietopohjan vahvistaminen, kaivosaltaiden pato- ja pohjarakenteiden turvallisuuden parantaminen, kaivostoiminnan lopettamiseen liittyvät vakuusjärjestelyt, suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden kartoituksen jatkotoimet ja säteilyasetuksen 29 :n mukaisen ilmoitusmenettelyn noudat- 5

6 taminen. Raportti kaivosten ympäristöturvallisuus (YMra 3/2014) on ladattavissa osoitteessa Malminetsintä suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella Opas malminetsintään suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella valmistui keväällä 2015 ja on ladattavissa osoitteessa YVA-opas Opas ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa (YVA-opas) päivitys valmistui keväällä Opas on ladattavissa osoitteesta xhtml. Lainsäädännön kehittämistoimia Käynnissä olevia ympäristölainsäädännön kehittämistoimia, joilla on vaikutuksia myös kaivannaisalaan ovat: Ympäristönsuojelulain 2.vaiheen uudistuksia HE annettu o Ympäristölupien automaattisesta tarkistamismenettelystä luovutaan o Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan menettelyt yhdistyvät 1 hakemus, 1 muutoksenhaku YM:n asettama Asiantuntijaryhmä selvittää ympäristöhallinnon lupaprosesseja o Laaditaan ehdotus, miten ympäristöhallinnon lupajärjestelmiä voidaan kehittää huomioiden ympäristönsuojelun korkea taso, valmis 2/2015 loppuun mennessä. Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 :n muutos koskien riittäviä selvityksiä kaavoituksessa o Selvitykset ehdotetaan kohdennettavaksi kaavaratkaisun kannalta olennaisiin asioihin. Kaavan tulee perustua merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun on eduskunta hyväksynyt hallituksen esityksen eräiden hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkistamisesta, HE 230/2014. Laki odottaa presidentin vahvistusta ja voimaantuloa. Lakiesityksessä on muutoksia monien muiden lakien mukana myös kaivoslakiin 621/2011. Hallintooikeuden päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla pääsääntöisesti vain, jos korkein hallintooikeus myöntää valitusluvan. Valituslupasääntelyn piiriin kuuluisivat esimerkiksi kaivosviranomaisen toimivaltaan kuuluvat luvan myöntämistä, muuttamista, siirtämistä tai voimassaolon jatkamista koskevat asiat. 1.4 Viennin edistäminen Teknologia- ja palvelutarjoomaselvitys Suomen kaivannaisalan teknologian ja palvelujen tarjoomaselvitys valmistui keväällä Selvitys kattaa noin 300 yritystä eri toimialoilta ja arvoketjun eri vaiheista. Suomalaiset teknologia ja palvelutoimittajat ovat pääasiassa pieniä yrityksiä. Kansainvälistymisen tueksi esitetään mm. keihäänkärkialueiden tunnistamista, kaupallistamisvaiheen tukemista, riittäviä panostuksia rahoitukseen ja kansainvälisten osaamisverkostojen kehittämiseen. Selvitystä hyödynnetään kaivannaisalan teknologian vienninedistämisohjelmassa. Selvitys Kaivos- ja kaivannaisalan teknologia- ja palvelutarjoomaselvitys (TEM Raportteja 22/2014) on ladattavissa osoitteessa Kaivosteollisuuden teknologiaviennin ja Suomeen suuntautuvien investointien edistäminen -kasvuohjelma TEM hyväksyi kaivosklusterin viennin ja investointien edistämissuunnitelman TeamFinland kasvuohjelmaan. Vuoden 2014 aikana työstetyn ohjelman kesto on suunniteltu kolmevuotiseksi ja sitä koordinoi Finpro. Ohjelma sisältää toimia kaivannaisalan teknologiaa ja palveluja toimittavien PK-yritysten viennin edistämiseksi ja investointien hankkimiseksi aikaisen vaiheen kaivoshankkeisiin ja kaivosalan teknologiayhtiöille. Vuoden 2014 lopulla tehty TEM:n rahoituspäätös kattaa vuoden 2015 toimenpiteet. Lisätietoja 6

7 Kaivosteollisuus vienninedistämismatkoilla Kaivosteollisuus on ollut painopiste ympäristöministeri Niinistön Brasilian vierailulla maalis-huhtikuussa 2014, elinkeinoministeri Vapaavuoren Chilen ja Perun vierailulla syyskuussa 2014 sekä tasavallan presidentti Niinistön ja elinkeinoministeri Vapaavuoren Kanadan vierailulla lokakuussa Koulutus Työvoiman ja koulutuksen tarve Työvoiman ja koulutuksen tarvekartoitus toteutettiin kattaen kyselyt kaivos-, luonnonkivi- ja kiviainesteollisuudelle, teknologia- ja palvelun tarjoajille, konsulteille, tutkimusorganisaatiolle sekä hallinnonviranomais- ja aluekehittäjäorganisaatioille. Kyselyn toteutuksesta vastasi Kajaanin AMK. Tuloksia esiteltiin pidetyssä seminaarissa. Seminaarin esitys netissä Raportti Työvoiman ja osaamisen tarve kivi-, kiviaines- ja kaivosteollisuudessa sekä niiden palvelutuotannossa on ladattavissa osoitteesta Lapin AMK:ssa on menossa selvitys AMK-taustaisten insinöörien tarpeeseen ja koulutuksellisiin haasteisiin liittyen. Alustavia tuloksia esiteltiin pidetyssä seminaarissa. Seminaarin esitys netissä Kaivosalan ammatillisen koulutuksen kehittäminen Kaivosteollisuus ry on selvittänyt kaivosalan ammatillista koulutusta. Selvitys painottui koulutuksen nykytilaan, tason kehittämiseen ja koordinointiin laadun (ei määrien) näkökulmasta lähestyen. Tutkimus on kaksivaiheinen sisältäen kaivosteollisuutta harjoittavien yritysten tahtotilan selvittämisen ja koulutusta tarjoavien oppilaitosten suunnitelmien kartoittamisen. Hanketta esiteltiin pidetyssä seminaarissa. Seminaarin esitys netissä Selvityksen tulosten pohjalta koulutuksen tarjoajat ja yritykset ovat yhteistyössä aloittamassa haketta koulutuksen kehittämiseksi. Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmä Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten mennessä työryhmä tekee ehdotuksen opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle Työryhmän toimeksianto kattaa ammatillisen peruskoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen, yliopistokoulutuksen sekä aikuiskoulutuksen. Työryhmän tulee laatia arvio myös tohtorikoulutuksen tarpeesta. 1.6 Tutkimusstrategia Kaivannaisalan tutkimusstrategian laatiminen käynnistyi keväällä Strategiaa laatimaan kutsuttiin työryhmä, jossa on yritysten, yliopistojen ja tutkimislaitosten edustajat. Tutkimusstrategiaa esiteltiin seminaarissa Strategialuonnos oli kommentoitavana ajalla ja se hyväksyttiin ohjausryhmässä Strategian julkistamistilaisuus oli seurattavissa myös suorana lähetyksenä Internetissä. Suomen kaivannaisalan tutkimusstrategia on ladattavissa osoitteesta Kaivannaisalan tutkimusstrategian päätavoitteet ovat 1) turvata kansainvälisesti korkeatasoinen perustutkimus ja huippuosaaminen 2) edesauttaa tutkimuksen ja kehittämisen avulla arvonlisän ja kestävän liiketoiminnan kasvua 3) tuottaa läpimurtoinnovaatioita ja uusia liiketoimintamalleja. Tutkimuksen tulee osaltaan mahdollistaa systeemisten innovaatioiden kehittymistä sekä kaivannaisalan arvoketjussa että laajemmin materiaalien hyödyntämisessä. Tutkimusteemoilla kohdennetaan resurssit aloille, jotka toteuttavat strategian päämääriä. Pääteemoja ovat: 7

8 1) Suomen resurssipohjan turvaaminen ja laajentaminen 2) mineraaliainesten materiaaliominaisuudet osana kiertotaloutta 3) jätteestä varallisuudeksi 4) energia- ja resurssitehokkuus 5) digitalisaatio kaivannaisalan arvoketjussa 6) ennakointi ja hyväksyttävyys. Strategiassa esitetään myös konkreettiset toimenpiteet kansallisen yhteistyön kehittämiseen, tutkimuskeskittymien ja tutkimusinfran vahvistamiseen sekä tutkimuksen rahoitukseen. 1.7 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan menossa olevissa hankkeissa, esimerkiksi pohjoismaisen NorMin projektin ja Chile Suomi yhteistyösopimuksen puitteissa. Kaivannaisalan asioihin liittyvää EU -vaikuttamista toteutetaan TEM:ssä yhteistyössä cleantech-, metsä-/biotalous- ja materiaalitehokkuusohjelmien kanssa. Kestävä mineraaliteollisuus (sustainable mineral industry) on yksi prioriteetti Barents Euro Arctic Councilin taloustyöryhmän toiminnassa Suomen puheenjohtajuuskaudella Extractive Industries Transparency Initiative (EITI) -standardin käyttöönottoa Suomessa selvitettiin virkatyönä. Selvityksestä on muistio. EITI-standardin käyttöönotto Suomessa ei ole perusteltua, sillä EU:n tilinpäätösdirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU) kansallisen toimeenpanon jälkeen yritykset laativat ja julkistavat EITI-raportointia vastaavat tiedot. Lisäksi EITI-raportointi lisäisi hallinnollista taakkaa sekä yrityksissä että julkisessa hallinnossa, kun tavoitteena on resurssien järkevä kohdentamine sekä sääntelyn ja byrokratian keventäminen. Suomella on kuitenkin rooli EITI:n tukemisessa. The European Minerals Investment Platform -aloite on mukana Junckerin investointipaketissa, jolla pyritään edistämään Euroopan taloutta. Tämä hanke tavoittelee eurooppalaisen teollisuuden tarvitsemien raakaaineiden saannin varmistamista, ja edistäisi sekä primääristen että sekundääristen raaka-aineiden tuotantohankkeiden rahoitusta. Platformin muodosta ja toiminnasta on pidetty toukokuussa 2015 työpaja, jossa alustuksena esiteltiin muun muassa Teollisuussijoituksen kaivannaisalan rahoitustoimintaa. Tilaisuudessa esiteltiin myös raaka-ainehankkeita, Suomesta Läntän ja Suhangon kaivoshankkeet. Komission virkamiehet valmistelevat päivän keskusteluiden pohjalta platformista luonnoksen, joka tulee lähiaikoina kommentoitavaksi. 1.8 Muut toimenpiteet Toimenpiteet, jotka liittyvät kestävään raaka-aineiden käyttöön (varantojen kartoitus ja kierrätys), toimintaympäristön kehittämiseen (mm. energian saanti, logistiikka-asiat) sekä kannustaminen ja palkitseminen integroidaan eri virastojen normaaliin toimintaan ja seurataan mm. asianomaisten virastojen tulosneuvotteluissa. Cleantechin strategisen ohjelman suunnitelmaan kuuluvan kansainvälisen tapahtuman Global Cleantech Summit kokonaisuuden, , yhteyteen on valmisteltu päivän konferenssi otsikolla Cleantech Innovations in Minerals Production pidettävään konferenssiin sisältyy osio painottuen Arktisen ja Barentsin alueen haasteisiin toteutettuna yhteistyössä Barents Euro-Arctic Counsil taloustyöryhmän kanssa. 1.9 Tiedotus ja viestintä Ohjelman puitteissa järjestetyt seminaarit 8

9 , Finlandiatalo, Helsinki, Kestävän kaivannaisteollisuuden Round Table teollisuuden toimintaympäristön, hallinnollisten prosessien ja tukijärjestelmien toimivuutta kaivannaisteollisuuden kestävän kehityksen mukaisten uusien liiketoimintamallien kehittämisen, kasvun ja viennin edistämiseksi , PDAC 2014, Toronto, Nordic mining days: Investment opportunities and technology solutions for sustainable mining, (yhteistyössä Green Mining -ohjelman sekä Ruotsin ja Norjan kanssa) , Paasitorni, Helsinki, Kaivannaisteollisuuden teknologia- ja palvelutarjooma seminaari , Säätytalo, Helsinki, Kaivosteollisuuden toimialakatsaus ja kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelman toteutus seminaari, Seminaarin esitykset netissä osoitteessa (yhteistyössä TEM Toimialapalvelun kanssa) , Hotelli Hullu Poro, Levi, Kestävä kaivannaisteollisuus Arktisella alueella Round Table keskustelutilaisuus , Scandic Park, Helsinki, Suomen kaivannaisalan tutkimusstrategian julkistus (suora web lähetys) , PDAC 2015, Toronto, Nordic Mining Day: Ore potential, investment opportunities and technology solutions for sustainable mining in Fennoscandia, Nordic Mining Countries (yhteistyössä Green Mining -ohjelman sekä Ruotsin ja Norjan kanssa) Lisäksi ohjelmaan ja kaivannisalaan liittyviä esityksiä lukuisissa muiden semiaareissa Ohjausryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö asetti Kestävän kaivannaisteollisuuden ohjausryhmän vastaamaan Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelman toteutuksesta ja seurannasta toimikaudelle Ohjausryhmän tehtävät on kirjattu asettamiskirjeessä seuraavasti: 1) Ohjausryhmä koordinoi Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelman toteutusta, kokoaa kaivannaisteollisuuden intressiryhmät yhteen, luo edellytykset luottamusta vahvistavalle vuoropuhelulle ja rakentaa yhteistä näkemystä keskeisissä linjakysymyksissä. 2) Lisäksi ohjausryhmä seuraa kaivannaisteollisuuden yleistä kehitystä kotimaassa ja globaaleilla markkinoilla, tekee uusia aloitteita kansallisista toimenpiteistä ja järjestää säännölliseesti avoimia keskustelutilaisuuksia alan tilasta. Ohjausryhmä on kokoontunut viisi kertaa ( , , , ja ). Ohjausryhmän kokouksiin on osallistunut asiantuntijoita käsiteltäviin teemoihin liittyen. Toiminnasta on raportoitu talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle Ohjausryhmän puheenjohtaja on työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen ja varapuheenjohtaja ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Koko ohjausryhmän kokokoonpano ja kokouksiin osallistuneet asiantuntijat on esitetty liitteessä 1. Toiminnan jatkosta keskusteltiin ohjausryhmän kokouksessa , josta yhteenvetona todettiin, että kestävän kaivostoiminnan verkosto tarvitaan myös jatkossa toimenpideohjelman seuranta jatkuu virkatyönä sihteeristön mandaatti jatkuu Tulevat toimet Toimenpideohjelman toimenpiteiden toteutus on suunniteltu saatettavaksi loppuun vuoteen 2019 mennessä. 9

10 Työ jatkuu tiedonhallinta ja tiedonkulkuun, hallinnon sujuvoittamiseen, viennin ja investointien edistämiseen, osaamisen kehittämiseen ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseen liittyen. Tiedonhallinnan kehittäminen sisältää kehittämistoimia yritysten raportoinnin ja toimialatiedon seurantaan liittyen sekä toimialatiedon levittämisen ja viestinnän kehittämisen. Tiedon kulun parantamista tarvitaan eri toimijoiden kesken mm. tehostamaan resurssien parempaa hyödyntämistä. tiedon kulun varmistaminen eri kehityshankkeiden kesken ja kehityshankkeiden ja sidosryhmien kesken esimerkiksi EIT KIC Raw Materials hanke ja alueelliset EAKR-rahoitetut hankkeet. Hallinnon sujuvoittamiseksi on tunnistettu kehittämisalueita eri selvityksissä. Muutosten toteutus vaatii toimintatapojen kehittämistä ja myös muutoksia lainsäädännössä. Hallinnon sujuvoittamiseen tähtääviä toimia toteutetaan kaikilla hallinnonaloilla koskien useita toimialoja, jossa työssä mineraalialan tarpeet on myös huomioitava. Kaivosteollisuuden teknologiaviennin ja Suomeen suuntautuvieninvestointien edistämiksi Finprossa käynnistyi kasvu ohjelma 2015 alussa. Ohjelman yrityksille suunnattujen toimenpiteiden lisäksi viennin edistämisen vauhdittamiseksi yhteistyötä tulisi tiivistää ja toimintamalleja kehittää muiden toimijoiden, kuten Tekes, GTK alueelliset kehitysyhtiöt, kanssa yhdessä. Osaamisen ja koulutuksen tarpeita ja laatua on selvitetty ohjelman alkuvaiheessa. Seuraava vaihe on tehtyjen selvitysten tulosten vieminen koulutustarvesuunnitelmiin ja koulutussisältöihin. Kaivannaisalan tutkimusstrategian toimenpiteiden toteuttamien käytännössä on tärkeää osaamisen kehittämiselle ja alan kilpailukyvylle. Kansanvälisen yhteistyö ja sen kehittäminen on edelleen tärkeää kaikilla tasoilla. Pohjoismainen yhteistyö on edennyt konkreettisissa hankkeissa mm. PDAC tapahtumiin liittyen. Kiinnostus pohjoismaiden resurssien yhdistämiseksi investointien hankkimiseen ja teknologiaviennin edistämiseksi on lisääntynyt ja uusia mahdollisuuksia yhteistyön laajentamiselle on olemassa. Aktiivinen osallistuminen EU:n raaka-aineisiin liittyviin aloitteisiin, maiden välisten kahdenkeskisten yhteistyösopimusten (Chile-Suomi MoU) toteuttamiseen sekä Arktisen ja Barentsin alueiden yhteistyöhön jatkuu. 10

11 Miljadia Miljoonaa 4. Vaikutukset ja alan kehityksen seuranta Ohjelman toteutumista seurataan toimenpiteiden edistymisen lisäksi alan yleistä kehitystä mittaavilla indikaattoreilla. Alan yleisen kehityksen seurantaan toimintaohjelmassa on esitetty 12 indikaattoria. Mittareita eri indikaattoreille käsiteltiin ohjausryhmässä marraskuussa Useiden indikaattoreiden kohdalla mittareiden ja seurantatiedon kerääminen edellyttää menettelyjen kehittämistä. Suomen vetovoimaisuutta kansainvälisessä kaivosalan kilpailukykyarvioinnissa mitataan sijoittumisella kanadalaisen Fraser Institute n vuosittaisessa selvityksessä. Alan yleistä kehitystä mitataan liikevaihdon, henkilöstön ja investointien kehityksellä eri alatoimialoittain. Liikevaihdon, henkilöstön ja investointien määrän kehitys esitetään Tilastokeskuksen TOL 2008 toimialaluokituksen mukaisesti kaivannaisalan ja metallienjalostuksen toimialoille. Vuosi 2009/ /2011/ 2011/ / / /2015 Suomen sijoitus Taulukko: Suomen sijoitus Fraser Institute n arvioinnissa (The Policy Potential Index). Lähde: Fraser Institute Liikevaihdon kehitys Metallimalmien louhinta 0811 Koriste- ja rakennuskiven ym. louh Soran, hiekan ja saven otto 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta Metallimalmien louhinta Koriste- ja rakennuskiven ym. louh Soran, hiekan ja saven otto 3 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta Kiven leikkaam, muotoil ja viimeist Metallien jalostus Kuva 1: Liikevaihdon kehitys. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot. 11

12 Miljoonaa Miljoonaa Henkilöä Henkilöä Henkilöstö Metallimalmien louhinta 0811 Koriste- ja rakennuskiven ym. louh Soran, hiekan ja saven otto 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta 237 Kiven leikkaam, muotoil ja viimeist Metallimalmien louhinta Koriste- ja rakennuskiven ym. louh Soran, hiekan ja saven otto Kaivostoimintaa palveleva toiminta 237 Kiven leikkaam, muotoil ja viimeist 24 Metallien jalostus Kuva 2: Henkilöstön kehitys. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot. Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin ja rakennuksiin Koriste- ja rakennuskiven ym. louh Soran, hiekan ja saven otto Kaivostoimintaa palveleva toiminta 237 Kiven leikkaam, muotoil ja viimeist Metallimalmien louhinta 0811 Koriste- ja rakennuskiven ym. louh Soran, hiekan ja saven otto 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta 237 Kiven leikkaam, muotoil ja viimeist Metallien jalostus Kuva 3: Investoinnit. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot. 12

13 5. Liitteet 13

14 Liite 1 Toimenpiteiden edistyminen Status sarakkeen selitykset o = toimepiteen konkreettisia toimia ei aloitettu k = käynnissä, toimenpidettä toteutetaan v = valmis, toimet toteutettu, ei aiheuta toimepitietä tai hoidetaan osana virastojen normaalia toimintaa A Teollisuuden vapaaehtoiset toimet: Toimialojen kehityksen seuranta ohjausryhmän kokouksissa. Toimenpide nro/nimi Suunniteltu toteutusaikataulu Status HUOM 1/Tehdään kaivosten vesienhallintasuunnitelmat ja kehitetään vesiteknologiaa. 2/Lisätään jätteiden lajitteluun, rikastushiekkojen ja sivukivien hyödyntämiseen liittyvää toimintaa ja tutkimusta. 3/Kehitetään kaivannaisteollisuuden energiatehokkuutta suunnitelmallisesti. 4/Kehitetään kaivosten ja louhosten turvallisuutta ja siihen liittyvää osaamista. 5/Yrityksissä otetaan käyttöön yhteiskuntavastuuohjelma ja kehitetään soveltuvia indikaattoreita, raportointia ja seurantaa. 6/Tehdään aktiivista, monipuolista ja vuorovaikutteista yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa k Yritykset toteuttavat hankkeet. Toimenpiteiden toteutumista seurataan ohjausryhmässä o Huomioidaan T&K-strategian (tp 16) painotuksissa k Hanke käynnissä Motivan kanssa k Yritykset toteuttavat toimia jatkuvan parantamisen periaatteella k Sitran koordinoimassa projektissa ( ) on luotu kestävän kaivostoiminnan verkosto, joka pyrkii ennalta sovittamaan kaivostoiminnan, ympäristön ja ympäröivän yhteiskunnan välisiä intressiristiriitoja ja vähentämään konflikteja. Verkoston toiminta on käynnistynyt Sitra vetäytyy hankkeesta toiminnan siirtyessä kaivosteollisuus ry:n hallinnon alle kesällä k Toteutus Vuoriklusterin puitteissa ja linkitetään tp 35 7/Etsitään aktiivisesti synergioita paikallisten toimijoiden kanssa k Kaivannaisyhtiöt järjestävät mm. verkostoitumispäiviä mahdollisille alihankkijoille kaivosja louhospaikkakunnilla. 8/Kehitetään yritysten omaa tiedotusta nopeammaksi ja avoimemmaksi k Kaivosteollisuus ry toteuttaa viestintäkoulutusta yhtiöille. B Hallinnon kehittäminen Toimenpide nro/nimi 9/Kuvataan luvitukseen ja valvontaan liittyvien viranomaisten nykyiset roolit sekä prosessit selkeästi. 11/Selvitetään suunniteltavana olevan kaivoshankkeen vaikutukset arvokkaisiin luontokohteisiin, kuten luonnonsuojelualueisiin ja uhanalaisiin tai harvinaisiin luontotyyppeihin sekä alueen matkailu- ja muiden elinkeinojen toimintaedellytyksiin. Suunniteltu toteutusaikataulu Status HUOM k Kaivoksiin liittyvien lupa- ja viranomaisprosessien kuvausta työstetään virkamiestyönä k Selvitys lupa- ja ohjausmenetelmien toimivuudesta ja kehittämistarpeista esimerkkitapausten avulla on toteutettu konsulttityönä. Jatkotoimenpiteitä selvitetään virkatyönä.

15 12/Kehitetään prosesseja ja menetelmiä sekä kartutetaan alue- ja vaikutustietoa malmikriittisiltä ja yhteiskunnan kivi- ja mineraalihuollon kannalta keskeisiltä alueilta yhteensovittamisen tueksi. 14/Tuotetaan oppaita sidosryhmille osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista ja toimijoille lainsäädännön soveltamisesta o Toimenpiteiden toteutus huomioiden tp 9 ja tp 11 selvityksissä saatavat tulokset. Valmiiden aineistojen arviointi ja lisäaineiston tarvekartoitus yhteensovittamisen ja vuorovaikutuksen metelmien suhteen (2014). Vuorovaikutusmetelmien ja yhteensovittamisen työkalujen kehittäminen puutteiden korjaamiseksi (2014). Toteutetaan malmikriittisten sekä yhteiskunnan kivi- ja mineraalihuollon kannalta keskeisten alueiden laajamittainen ympäristön ja luonnon sekä elinkeinoelämän, työllisyyden ja aluetalouden perustilan arviointi kansallisena hankkeena ( ) o Valmiin aineiston arviointi ja lisäaineiston tarvekartoitus huomioiden tp 9, tp 11 ja tp 12 tulokset (2014). Laaditaan opas kunnille (2015). Tuotetaan kaivannaisteollisuuden Best Practice lupahakemus ( ) C Koulutus ja tutkimus Toimenpide nro/nimi Suunniteltu toteutusaikataulu Status 15/Luodaan kaivannaisalan koulutussuunnitelma ja pidetään sitä yllä k Työvoiman ja osaamisen tarve kivi-, kiviaines- ja kaivosteollisuudessa sekä niiden palvelutuotannossa ( - raportti on toimitettu OKM:n koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmälle huomioitavaksi 2020 tavoitteisiin. Kaivosteollisuus ry on selvittänyt kaivosalan ammatillisen koulutuksen tarjontaa ja laatua. Selvityksen jatkotoimena on käynnistymässä ammatillisen koulutuksen kehittämishanke. Lapin AMK on selvittänyt AMK-koulutuksen haasteita. 16/Luodaan kaivannaisalan tutkimusstrategia, joka käsittää tutkimuksen infrastruktuurin kehittämisen sekä keskeisimmät tutkimusalueet. 17/Tiivistetään eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä sovitaan työnjaosta ja erikoistumisesta. HUOM v Suomen kaivannaisalan tutkimusstrategia julkistettiin Strategia on ladattavissa osoitteesta o Seurataan teknisten yliopistojen yhteistyön ja erikoistumisen etenemistä. D Virkamiestyöryhmä Toimenpide nro/nimi 20/Kehitetään kaivannaisteollisuuden kuljetuksia ja niiden hallintaa tehokkaammaksi ja ekologisemmaksi yhteistyössä naapurivaltioiden kanssa. 21/Varmistetaan kaivannaisteollisuuden energian saatavuus kilpailukykyisellä hinnalla. 22/Kehitetään kaivostoiminnan edellyttämien uusien liikenneväylien ennakointia, päätöksentekoa ja rahoitusmalleja. 31/Selvitetään miten ympäristövaikutuksia vähentävien ja lainsäädännön vaatimukset ylittävien uusien menetelmien käyttöönottoa yrityksissä voitaisiin tukea. Suunniteltu toteutusaikataulu Status HUOM jatkuva o Jalkautetaan virastojen toimintaan. jatkuva o Huomioidaan VN:n energiapolitiikan ratkaisuissa. jatkuva o Jalkautetaan virastojen toimintaan o Selvitetään tukimahdollisuudet virkatyönä. 15

16 32/Turvataan rahoitusta yhteensovitustyölle ja löydettyjen ratkaisujen toteuttamiseen. 33/Kehitetään rahoitusinstrumentteja arvoketjujen kehittymisen vaatimiin investointeihin o Toteutetaan virkatyönä o Toteutetaan virkatyönä. E Kansainvälinen yhteistyö Toimenpide nro/nimi Suunniteltu toteutusaikataulu Status 23/Tiivistetään kaivannaisalan pohjoismaista yhteistyötä k Pohjoismaisen NordMin- projektin toteutus ohjausryhmässä ja kansallisena koordinaattorina. Nordic Mining Days toteutettiin Torontossa kaivosalan globaalisti kokoavassa PDAC2014 -tapahtumassa. Nordic Mining Day toteutettiin PDAC2015-tapahtumassa pohjoismaisena yhteistyönä (Suomi, Ruotsi ja Norja). EIP Raw Materials asioissa kannanottoja on valmisteltu pohjoismaisessa yhteistyössä. FINMIN ja SWEMIN yhteistyö yritysten näkökulman tuomiseksi EU:ssa. 24/Osallistutaan aktiivisesti EU:n uusien kestävän kaivannaisalan aloitteiden ja ohjelmien valmisteluun. 25/Edistetään kestävän kaivannaisteollisuuden kehitystä vaikuttamalla ja näkymällä kansainvälisissä foorumeissa. 26/Suomalaiset tutkijat ja teollisuuden edustajat verkottuvat aktiivisesti venäläisten kumppanien kanssa ja edistävät kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaedellytyksiä Venäjällä. F Viennin edistäminen Toimenpide nro/nimi 27/Selvitetään yrityskentän tarjoama ja laaditaan kestävän kaivannaisteollisuuden vienninedistämisen suunnitelma. HUOM Jatkuvaa k TEM edustettuna DG Enterpricen työryhmässä, joka tuottaa raaka-aineisiin liittyvää materiaalia komission ja jäsenmaiden käyttöön. Jatkuvaa k Selvitys Suomen liittymisestä EITI (Extractive Industries Transparency Initiative) standardin soveltajaksi toteutettu. EITI-standardin käyttöönotto Suomessa ei ole perusteltua. Jatkuvaa k Kaivosasiat ovat agendalla Suomen BEAC puheenjohtajuuskaudella Suunniteltu toteutusaikataulu Status HUOM v Kaivannaisalan teknologian ja palvelujen tarjoomaselvitys on toteutettu ja tulokset esitelty TEM-konsernin toimijoille ja seminaarissa Kaivosteollisuuden teknologiaviennin ja Suomeen suuntautuvien investointien edistäminen kasvuohjelma on käynnistynyt Finprossa /Tuetaan yritysten pääsyä vientimarkkinoille Jatkuvaa k Toteutetaan tp 27:n tarjoomaselvitys ja suunnitelma lähtökohtana. 29/Kehitetään vientiä tukevaa Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä. Jatkuvaa k Torontossa PDAC2014 k-tapahtumassa Nordic Mining Days seminaari esitteli Suomen ja Ruotsin kaivosteknologiatajontaa. Vuonna PDAC2015-tapahtumassa Nordic Mining Day seminaari toteutettiin pohjoismaisena yhteistyönä (Suomi, Ruotsi, Norja). 30/Tuetaan suomalaisten kaivannais- ja vesialan konsultti-, mittaus- ja monitorointiyritysten kansainvälistymistä ja asiakaspohjan laajenemista k Finnish Water Forum (FWF) on kartoittanut Suomen kaivosvesiosaajat

17 H Erillishankkeet Toimenpide nro/nimi 10/Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) ja ohjelmien ja valtakunnallisten inventointiaineistojen ohjausvaikutusta lisätään maankäytön suunnittelussa. 13/Varmistetaan lupa- ja valvontaviranomaisten tekniset ja taloudelliset resurssit 18/Tehdään pitkäjänteistä varantojen kartoitusta ja mallinnusta sekä varmistetaan siihen riittävät resurssit. 19/Selvitetään ja poistetaan kierrätyksen esteet sekä luodaan välineitä, ohjauskeinoja ja kannusteita sivukivien, rikastushiekkojen, rakennusmassojen ja mineraalituotteiden kierrätykselle ja uusiokäytölle. Suunniteltu toteutusaikataulu Status HUOM 2015 k Valmistelevaa keskustelua käyty virkamiestasolla YM:ssä syksyllä Workshop VAT-uudistustarpeisiin liittyen järjestettiin Varsinainen VATtarkistusprosessi on suunniteltu käynnistyvän kesällä 2015 ja päättyvän o Esitetty resurssien tarkastelua Pohjois-Suomi esimerkin avulla. Selvitetään mahdollisuutta viranomaisten valvontatehtävien siirrosta valtuutetuille auditoijille. Jatkuvaa v Toteutetaan GTK:n tulosohjauksen kautta k YM valmistelee taustapaperia. Analysoidaan aikaisempien projektien tulokset. Jätelain määrittelyt ja mahdolliseti tarvittavat muutokset. Selvitetään kuljetustuen mahdollisuudet. Valmistetaan ohjeistus kiviaineksen käytöstä (1. Luokan aines). 34/Jaetaan kestävän kaivostoiminnan kehittämistoimien laatupalkinto. v Ei aktiivista valmistelua. Seurataan EuroMining messujen yhteydessä ensimmäisen kerran myönnetyn Vuoden ympäristöteko -palkinnon kehitystä. 35/Laaditaan kaivannaisteollisuuden tiedonhallintasuunnitelma, jolla kehitetään tiedon keräämistä, jalostamista ja jakamista o Alustavaa keskustelua käyty sihteeristössä. Liitynnät muihin hankkeisiin selvitettävä mm. SADe-ohjelmaan ja kaivosten ja ympäristöturvallisuus (KyTu) työryhmän raporttiin. Asiaa käsitelty ohjausryhmässä /Ohjausryhmän toiminta k Ohjausryhmä on kokoontunut , , , ja Round Table tilaisuudet on pidetty Helsingissä ja Levillä. 17

18 Liite 2 Kestävän kaivannaisteollisuuden ohjausryhmä Asetettu Toimikausi Jäsenet Virtanen Erkki, Työ- ja elinkeinoministeriö, puheenjohtaja Pokka Hannele, Ympäristöministeriö, varapuheenjohtaja Pantsar-Kallio Mari, Työ- ja elinkeinoministeriö (2013) Annala,Kaisu, Työ- ja elinkeinoministeriö ( alkaen) Ehrukainen Eija, Infra ry Jauhiainen Pekka, Kiviteollisuusliitto ry Jokelainen Timo, Lapin ELY-keskus Järvinen Tapani Karessuo Leena, Kuntaliitto (joulukuu 2014 saakka) Huovinen Jarkko, Kuntaliitto (joulukuu 2014 alkaen) Keskinen Kari, Tekes Knuutila Kari, Outotec Oyj Koivula Sami, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) (joulukuu 2014 saakka) Kantola Erkki, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) (joulukuu 2014 alkaen) Kylä-Harakka-Ruonala Tellervo, Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Lappi Timo, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Lehikoinen Anita, Opetus ja kulttuuriministeriö ( saakka) Kosunen Tapio, Opetus ja kulttuuriministeriö ( alkaen) Loukola-Ruskeeniemi Kirsti, Työ- ja elinkeinoministeriö Nurmi Pekka, Geologian tutkimuslaitos (GTK) Nykänen Mika, Metallinjalostajat ry ( saakka) Ollila Anne, Paliskuntain yhdistys Pursiainen,Harri, Liikenne- ja viestintäministeriö Tukiainen Matti, SAK Tuominen Tarmo, Kaivannaisteollisuus ry / Nordkalk (2013) Ruokonen Eeva, Kaivosteollisuus ry / Talvivaara Oyj (2014) Ekberg Markus, Kaivosteollisuus ry / Endomines Oy (2015) Viialainen Matti, Pohjois-Savon maakuntaliitto / Etelä-Karjalan maakuntaliitto Yrjö-Koskinen Eero, Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) Sihteeristö Aaltonen Riikka, Työ- ja elinkeinoministeriö Uusisuo Maija, Työ- ja elinkeinoministeriö Virkkunen Tapio, Työ- ja elinkeinoministeriö (2013) Wähä Susanna, Ympäristöministeriö Eri ohjausryhmän kokouksiin osallistuneet asiantuntijat Airaksinen Tuomo, Finpro Fraboulet-Jussila Sylvie, Sitra Laitinen Raimo, GTK Rantakoski Päivi, Tukes Suomela Pekka, Kaivosteollisuus ry Myller Mikko, Työ- ja elinkeinoministeriö, viestintä Reijonen Suvi, ympäristöministeriö, viestintä Huumo Katja, Ympäristöministeriö, viestintä 18

19 Liite 3 Kaivannaisteollisuuden katsaus toukokuuu 2015 TEM/EIO/LRT/M. Uusisuo KAIVOSTEOLLISUUDEN GLOBAALI YLEISKUVA Yritysten tilanne on edelleen haastava epävarmassa talous- ja hintaympäristössä. Korkeidenkustannusten kaivosten toiminta on riskialueella nykyisillä hinnoilla. Kaivostuotannon ei oleteta merkittävästi kasvavan vuoteen Investointien vähäisyys on huolestuttavaa ja kunnossapidon laiminlyönnit aiheuttavat jo häiriöitä ja katkoksia kaivostuotannossa. 1 Markkinoiden tulevan suunnan näyttäjä on autoteollisuus, jonka kehitystä kannatta seurata. Autoteollisuudessa polttokenno on tulossa laajalla rintamalla eri valmistajilta. Infrastruktuurin rakentaminen erityisesti Kinassa ja Intiassa jatkuu vahvana. Kiinassa ympäristöasiat nousevat entistä tärkeämmiksi ja ilman saastuminen on suurin ympäristöuhka. Kiina hidastaa kasvun vauhtia, koska ilman hengittäminen ei ole enää turvallista. 1 Matalien metallien hintojen, kysynnän epävarmuus ja rahoituksen saannin vaikeutuminen näkyivät jo vuonna 2013 kaivosteollisuudessa kaivosinvestointien vähentymisenä ja malminetsinnän romahtamisena. Useita miljardiprojekteja keskeytettiin kohonneiden kustannusten ja alhaisten hintojen seurauksena, mutta myös ympäristösyistä tai toiminnan riittämättömän sosiaalisen hyväksyttävyyden takia luvun alun kaivosbuumissa kysynnän kasvaessa ja hintojen noustessa kaivosteollisuus pyrki kasvamaan mahdollisimman nopeasti, lisäämään kapasiteettia ja tuotantoa. Painopisteen ollessa tuotannon kasvattamisessa, pääoman tuoton ja kustannusten seuranta jäi vähemmälle huomiolle. Seurauksena oli rahoittajien luottamuksen menetys ja kaivostoiminnan rahoituksen vaikeutuminen. Riskipääoman puute on kohdistunut erityisesti malminetsintää harjoittaviin junioriyhtiöihin. Vuonna 2013 malminetsinnän budjetit laskivat 30 % edellisestä vuodesta globaalisti ja lasku jatkui vuonna Junioriyhtiöiden vaikeudet ja sen myötä tyrehtyvä uusien esiintymien tutkimus nähdään jo riskinä suurten kaivostuotantoyhtiöiden tulevaisuuden tuotannolle ja kasvulle. Tuotantoyhtiöiden malmivarannot ehtyvät eikä uusia esiintymiä tule tarjolle. Vuonna 2013 kaivosteollisuudessa oli nähtävissä strategian muutos kasvun tavoittelusta sidotun pääoman tuoton parantamiseen. Painopiste on siirtynyt marginaalien parantamiseen tuottavuutta parantamalla, käyttökustannuksia optimoimalla ja pääomasijoitusten paremmalla kohdentamisella. Muutokset konkretisoituivat myös yhtiöiden ylimmän johdon vaihtumisina useissa globaalisti toimivissa yhtiöissä. Sidotun pääoman tuoton parantaminen näkyy yhtiöissä myös siten, että keskitytään parhaimpien projektien kehittämiseen ja pyritään realisoimaan muut projektit ja esiintymät. Yritysten keskittyessä kannattavimpiin hankkeisiinsa ja myydessä varantojaan, alaan uskovilla sijoittajilla on mahdollisuus hyötyä tilanteesta. Ernst&Youngin(EY) arvion mukaan hintojen vaihtelut jatkuvat johtuen Euroopan talouden epävakaudesta, Kiinan talouden kasvun hidastumisesta, USA:n finanssipolitiikan päätöksistä sekä tarjonnan ja kysynnän epätasapainosta. Näiden lisäksi Ukrainan kriisi ja siihen liittyvät taloudelliset pakotteet lisäävät epävarmuutta. EY:n selvityksen mukaan kaivos ja metallialan merkittävimmät liiketoimintariskit liittyvät rahoitukseen, pääoman tuottoon, marginaalien varmistamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. 3 1 PDAC Barrick Gold (CA), Pacua-Lama kultakaivos-projektille Argentiinan ja Chilen rajalla, 8,5 busd, ei myönnetty ympäristö- 2 Barrick Gold (CA), Pacua-Lama kultakaivos-projektille Argentiinan ja Chilen rajalla, 8,5 busd, ei myönnetty ympäristölupaa. Goldcorp (CA), El Morro kupari-kulta-kaivos Chilessä, 3,9 busd, kariutui alkuperäisväestön vastustukseen. 3 Busines risks facing mining and metals , Ernst&Young,

20 Taulukko: Kaivosteollisuuden liiketoimintariskit top 10 (EY) 1 Pääoma kohdentaminen ja saatavuus Tuotantoyhtiöiden haaste on pääomien optimaalinen kohdentaminen pitkäaikaissijoittajien ja lyhyellä tähtäimellä voittoja tavoittelevien sijoittajien odotuksia tyydyttäen. Junioriyhtiöillä rahoituksen varmistaminen on kriittinen toiminnan jatkumiselle. 2 Marginaalinen varmistaminen ja tuottavuuden parantaminen Epävakaat hinnat ja korkeakustannustaso kutistaa marginaaleja. Tuottavuutta parannetaan optimoimalla investointi- ja käyttökustannuksia sekä tehostamalla toimintaa. 3 Resurssinationalismi Resurssinationalismia ilmenee entistä laajemmassa muodossa: hyödyntämisoikeudet, valtioiden suorat omistukset, verot, vientiverot, EITIn käyttö sopimuksia uusittaessa. 4 Social license to operate Uusia kestävän kehityksen haasteita syntyy nopeasti ja ne voivat muuttua myös muiksi vaatimuksiksi. 5 Osaavan henkilöstön puute Supistunut toiminta on helpottanut työvoiman saantia. Pidemmällä aikavälillä työvoiman tarve kasvaa. 6 Epävakaat hinnat ja valuuttakurssit Kysynnän ja tuotannon epätasapainon aiheuttamat hintojen vaihtelut ja niistä aiheutuvien riskien hallinta. 7 Investointiprojektien toteutus Suurten investointiprojektien hallinta, budjettipito ja aikataulussa pysyminen ovat haasteellisia. 8 Hyötyjen jakaminen Yhä laajempi sidosryhmäjoukko esittää kasvavia vaatimuksia hyötyjen jakamisesta (osakkeenomistajat, työntekijät, tavarantoimittajat, verottaja). 9 Infrastruktuuri Uusien esiintymien kaukainen sijoittuminen ilman infrastruktuuria on tilanne, missä kaivosyhtiöt eivätkä valtiot pysty rahoittamaan tarvittavia infrainvestointeja. 10 Korvaavien tuotteiden uhka Korvaavat tuotteet voivat muuttaa koko markkinan, kuten on nähty USA:n energiatuotannossa. Korvaavien tuotteiden uhka on relevantti etenkin silloin, kun raakaaineen nykyinen hinta on korkea tai sääntely vaikuttaa tuotteen käyttöön. Valittujen metallien hinta ja kulutusarvioita Indonesian tammikuussa 2014 asettaman nikkelimalmin vientikiellon myötä tuotantoa postui markkinoilta 25 %. Alkuvuoden 2014 nousun jälkeen hinta on laskenut tasolle noin 1337 USD/tonni (LME huhtikuu 2014 ka). Nikkelimarkkinoille kysynnän ja tuotannon tasapaino riippuu kysynnän kehityksestä, erityisesti Kiinan siirtyessä korkeamman jalostusasteen tuottajaksi ja siten nikkelin kuluttajiin, mutta myös nikkelin tuottajien taloudellisista ja teknisistä kyvyistä laajennusten saattamisessa tuotantoon. 4 4 International nickel study group ( PDAC2015, LME 20