KAINUUN KRIISIKESKUS. Toimintakertomus Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry

Transkriptio

1 KAINUUN KRIISIKESKUS Toimintakertomus 2015 Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry

2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 3 1. KAINUUN KRIISIKESKUKSEN HALLINNOINTI JA RESURSSIT Kainuun kriisikeskus kehittämishankkeen hallinnointi Kainuun kriisikeskuksen resurssit Työntekijät Tilat Kalusteet Laitteet Muut ulkopuoliset ostot 5 2. KAINUUN KRIISIKESKUKSEN TAPAHTUMAT, VIERAILIJAT JA YHTEISTYÖ 6 3. KAINUUN KRIISIKESKUKSEN VARSINAINEN TOIMINTA Vastaanottokäynnit Puhelinauttaminen Tukihenkilötoiminta Ryhmät ja kurssit 9 4. TYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTTAUTUMINEN JA TUTUSTUMISKÄYNNIT TIEDOTTAMINEN KRIISIKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI MUU TYÖ 14

3 3. YLEISTÄ Kainuun alueen erityispiirteinä ja hyvinvoinnin uhkatekijöinä ovat korkea työttömyys, muuttotappio, syrjäytymisen uhka ja korkeat itsemurhaluvut. Ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön pystytään vastaamaan rajallisesti. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keskeisenä tavoitteena vuosille on lapsiperheiden ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja ongelmien varhainen tunnistaminen, päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen sekä ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäminen. Painoalueina ovat myös kansansairauksien ehkäisy mm. mielenterveydenhäiriöt ja varhainen puuttuminen liikkumattomuuteen, tupakointiin, alkoholiin ja muihin päihteiden käyttöön, ensisijaisesti elintapamuutosten kautta. Kuntalaisten osallisuuden vahvistuminen on näiden linjausten keskiössä. Ennalta ehkäisevää työtä tehdään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja sovitaan rooleista mm. yleishyödyllisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. (Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ) Yhteistyö Kainuun Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa tarjoaa mahdollisuuden ja hyvän yhteistyöfoorumin kehittää ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä ja kriisityön mallia Kainuun alueella. Kriisityön tavoitteena on tarjota akuutissa kriisissä olevalle psykososiaalista keskustelu- ja neuvontatukea. Kriisitilanteita ovat mm. oma- tai läheisen sairastuminen, avioero, ihmissuhdeongelmat, työttömyys tai läheisen itsemurha.

4 4. 1. KAINUUN KRIISIKESKUKSEN HALLINNOINTI JA RESURSSIT 1.1. Kainuun kriisikeskus kehittämishankkeen hallinnointi Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry koordinoi ja hallinnoi Kainuun kriisikeskuksen toimintaa. Kainuun kriisikeskus on käynnistämishanke vuosille Suomen Mielenterveysseuran SOS -kriisikeskus verkosto ohjeistaa ja verkottaa valtakunnallisesti kriisikeskustoimintaa (22 kriisikeskusta) sekä vapaaehtoista tukihenkilötoimintaa. Hanketta avustaa Raha-automaattiyhdistys 100 prosentilla Kainuun kriisikeskuksen resurssit Työntekijät Vuoden 2015 alussa kriisityöntekijä/tukihenkilökoordinaattori vaihtui. Uutena työntekijänä aloitti psykiatrinen sairaanhoitaja Jaana Nousiainen. Kriisikeskusjohtajana/toisena kriisityöntekijänä jatkoi psykiatrinen sairaanhoitaja Sari Huovinen. Lisäksi hankkeessa sekä Kainuun Mielenterveysseurassa työskenteli palkkatuella (100%) toimistotyöntekijänä Taina Leinonen. Hän aloitti maaliskuussa. Avustavissa tehtävissä olivat kaksi työkokeilijaa, Sirkku Ojala puoli vuotta ja Tuula Metsävainio kolme kuukautta. Kajaanin Ammattikorkeakoulusta oli lehtori Raila Arpala tutustumassa kriisikeskuksen toimintaan Open house hankkeen kautta Kuuden viikon harjoittelujaksoilla Kajaanin Ammattikorkeakoulusta olivat sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelija sekä Savonian Ammattikorkeakoulusta sosionomiopiskelija. Kainuun ammattiopiston lähihoitajaopiskelija kävi tutustumassa toimintaan kahtena päivänä.

5 Tilat Kainuun kriisikeskuksen tilat olivat vuokrattu Kajaanin kaupungilta, osoitteesta Satamakatu 2 B Kajaani. Tilat olivat lähellä Kajaanin kaupungin keskustaa Kajaanin pääterveysaseman läheisyydessä, kolmannessa kerroksessa. Tilaa oli vuokralla 70 neliötä ja neliö vuokrahinta oli noin 10 euroa. Tilaa oli käytössä kolme toimistohuonetta, ryhmähuone ja keittiö sekä sosiaaliset tilat. Kainuun Mielenterveysseuran toimisto muutti kaikkine toimintoineen alkuvuodesta samoihin tiloihin. Siivouspalvelu ostettiin Kajaanin kaupungin Mamselli liikelaitokselta. Liikuntarajoitteisten asiakkaiden vuoksi tapaamisissa voitiin käyttää tarvittaessa lähellä sijaitsevan Kainuun Sosiaalipalvelukeskuksen katutason neuvotteluhuonetta, koska kriisikeskukselle ei ole hissiä. Kajaanin kaupungin kiinteistö- ja huolto tekivät tiloihin tarvittavia remontteja ja korjauksia mm. ryhmähuoneen lattian ja koko keittiön uusiminen ja toimiston maalaus Kalusteet Kriisikeskuksen toimistoon ostettiin työtuoli. Mappihyllyjä ja tuoleja saatiin lahjoituksena Kainuun ammattiopistolta. Muita pienempiä käyttö ja konttoritarvikkeita ostettiin hinta-laatuvertailujen perusteella Laitteet Toimistoon ostettiin kannettava tietokone, kriisipuhelimeen sankaluurit ja keittiöön ostettiin mikroaaltouuni Muut ulkopuoliset ostot Pankkina toimi Kainuun Osuuspankki. Vakuutusyhtiönä oli Pohjola. Kirjanpitotoimistona oli Sotkamon tili-ja laskentapalvelu.

6 6. Työntekijöiden työnohjaajana jatkoi kuopiolainen, pitkäaikainen Kuopion kriisikeskuksen työntekijä, työnohjaaja/perheterapeutti Mikko Pärssinen. Työnohjausta oli kuusi kertaa. 2. KAINUUN KRIISIKESKUKSEN TAPAHTUMAT, VIERAILIJAT JA YHTEISTYÖ Helmikuussa järjestettiin ammattihenkilöstölle (20) ja yleisölle (70) luennot Myötätunnosta. Luennoijana oli valtakunnallisen SOS -kriisikeskusverkoston johtajan Outi Ruishalme. Yleisöluento pidettiin yhteistyössä Kajaanin Seurakunnan kanssa. Paikallislehti Kainuun Sanomat ja YLE TV tekivät päivän aikana jutut kriisikeskustoiminnasta. Kainuun Sote:ssa perustettiin Moniammatillinen riskienarviointiryhmä Marak helmikuussa. Kriisikeskusta pyydettiin mukaan työryhmän jäseneksi ja mallin käyttöön ottajaksi. Kriisityöntekijät kävivät koulutuksen ja kriisikeskusjohtaja osallistui tapaamisiin kuukausittain. Alkuvuodesta kriisikeskus oli mukana Kajaanin kaupungin päihdetyöryhmän palaverissa. Kevättalvella kävi toimintaan tutustumassa ja yhteistyötä suunnittelemassa Oulun Nuorten Ystävien ylläpitämän Kajaanin klubitalo Tönärin toiminnanjohtaja Susanne Ilvonen. Kainuun perhekeskuksen työntekijät (28) tutustuivat kriisikeskus toimintaan. Yhteistyöstä sovittiin asiakkaiden ohjaamisen ja ryhmien ohjaamisen osalta. Keväällä kriisikeskus osallistui Kajaanin kaupungin ja järjestöjen yhteiseen keskustelu- ja suunnittelutilaisuuteen ja Kajaanin Työvoimayhdistyksen työntekijät sekä Kajaanin TE-palveluiden työntekijät kävivät tutustumassa toimintaan. Kainuun työterveyshuolto teki työtilaselvityksen kevään aikana. Alkukesällä esitteli Kainuun Ammattiopiston turvallisuusalan opiskelija kriisikeskukselle laatimansa työturvallisuussuunnitelman. Kriisikeskuksen Avoimet Ovet pidettiin kansainvälisenä itsemurhien ehkäisypäivänä Kävijät (100) olivat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, järjestötoimijoita, opiskelijoita ja yksityishenkilöitä.

7 Kriisikeskusjohtaja oli syksyn ajan mukana Kainuun Sote:n perhekeskuksen asiakaskehittäjätoiminnassa (Kaste-hanke). Mukana oli Sote:n ja MLL:n työntekijöitä sekä pienten lasten äitejä (5). Loppuvuodesta Kajaanin Leijonaemot ry:n kanssa suunniteltiin yhteistyötä kriisikeskuksella. TE -palveluiden Spring House -hankkeen Tatu Paavolaisen kanssa sovittiin yhteistyöstä koskien palkkatuella yhdistyksessä työskenteleviä. Kriisikeskusjohtaja osallistui vuoden aikana useisiin Suomen sosiaali- ja terveys ry:n Kainuun Soste:n työryhmän tapaamisiin. Mieli Maasta ry:n ryhmänohjaaja ohjasi vertaisryhmää masennuksesta toipuville kriisikeskuksen tiloissa kerran kuukaudessa, keväällä sekä syksyllä. Kajaanin kaupungin teatterin tuki ry / pj.maija Rissanen toimitti vuoden aikana 60 kpl teatterireseptiä jaettavaksi kriisikeskuksen asiakkaille. Reseptillä asiakas sai vaihdettua kaksi lippua Kajaanin kaupungin teatteriesitykseen. Kriisikeskuksen asiakkaat olivat hyödyntäneet lippuja eniten Kajaanissa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kautta saatiin joululahjakortteja kriisikeskuksen asiakkaille KAINUUN KRIISIKESKUKSEN VARSINAINEN TOIMINTA 3.1 Vastaanottokäynnit Kriisityöntekijöiden vastaanotolla kävi 184 asiakasta ja 496 käynti kertaa. Kriisikeskusjohtaja otti asiakkaita vastaan vähemmän kuin kriisityöntekijä hallinnollisten töidensä vuoksi. Keskimääräinen käyntimäärä oli kolme kertaa. Asiakkaat saivat vastaanottoajan 1-3 päivän aikana yhteydenotosta, mikäli he sen niin nopeasti halusivat. Käyntiaika oli keskimäärin 1,5 tuntia. Suurin osa asiakkaista oli yksilöasiakkaita, jotka olivat menettäneet läheisensä, olivat huolissaan läheisestään, pari- ja perheongelmaisia, paikkakunnalle muuttaneita, yksinäisiä tai äkillisen traumaattisen tilanteen kokeneita sekä ahdistusoireista kärsiviä.

8 Pari- ja perheongelmaisia pariskuntia kävi kriisikeskuksessa 25 paria. Pariskunnat ohjautuivat usein Kajaanin perheasian neuvottelukeskuksen, psykiatrian poliklinikan tai perhekeskuksen kautta. Myös itse paikan löytäneitä oli useita. Asiakkaat ohjautuivat kriisikeskukseen suurimmaksi osaksi itse netistä tai lehdestä tiedon löytäen ja tuttujen kertoman kautta. Myös Kainuun Sote:n puhelinvaihteen, psykiatrian poliklinikan, terveyskeskuksen kansanterveyshoitajien, sosiaalipalvelukeskuksen, perheasian neuvottelukeskuksen, perheneuvolan, kriisiryhmän, työterveyshuollon ja Ammattikorkeakoulun kautta ohjautui asiakkaita Puhelinauttaminen Puhelin vastaanottoasiakkaita oli muutamia, lähinnä kauempaa kunnista tai liikuntarajoitteisia kajaanilaisia. Tukihenkilöt päivystivät valtakunnallisessa kriisipuhelimessa yhtenä aamupäivänä viikossa. Kriisityöntekijät pitivät päivystäjien kanssa aina purkuhetken päivystyksen jälkeen. 3.3 Tukihenkilötoiminta Tukihenkilöitä oli toiminnassa mukana 11 henkilöä. Heidät oli koulutettu edellisenä vuonna. Osalla oli tukisuhde, osa päivysti myös kriisipuhelimessa ja ohjasi ryhmiä. Kriisityöntekijä/tukihenkilökoordinaattori solmi tukisuhteet tukihenkilöiden ja tuettavien kesken ja hoiti yhteydenpidon tukihenkilöihin. Tukisopimuksia tehtiin 15 sopimusta. Tukihenkilöiden työnohjauksen piti joka kuukausi vapaaehtoinen KaMi ry:n SMS:n vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutuksen käynyt vapaaehtoinen yhdessä kriisityöntekijän kanssa. Tukihenkilöille järjestettiin lisäkoulutusta huumeiden vastaisesta vapaaehtoistyöstä ja huumeista (YAD:laiset), kriisipuhelimessa toimimisesta ja myötätunnosta. Kaksi tukihenkilöä kävi Suomen Mielenterveysseuran ryhmänohjaajakoulutuksen Pasilassa. Koulutus kesti viikonlopun ajan keväällä sekä syksyllä. Samat tukihenkilöt osallistuivat toukokuussa Kemissä järjestettyyn kriisipuhelin koulutuspäivään.

9 9. Kriisityöntekijät pitivät kevättalvella tukihenkilökoulutus -infot Kuhmossa ja Sotkamossa. Paikalle saapuivat vain lehtitoimittajat, jotka tekivät lehtijutut paikallisiin lehtiin. Keväällä tukihenkilöt ja tukihenkilökoordinaattori olivat mukana Kajaanin Ammattikorkeakoulun sairaanhoidonopettajien ja -opiskelijoiden järjestämässä Voimaantumispäivässä ja kesällä pidettiin virkistysilta JHL:n mökillä. Tukihenkilöt olivat mukana heinäkuussa Markkinakadun suunnittelussa ja esittelemässä KaMi ry:n sekä kriisikeskuksen toimintaa ja keskustelemassa kainuulaisten kanssa. Syksyllä kriisikeskus ja yhdistyksen Nuorimieli- toiminta pitivät yhdessä tukihenkilöinfon Suomussalmen Ämmän kammarilla (7). Kriisityöntekijä piti haastattelupäivän Suomussalmella tukihenkilökoulutuksesta kiinnostuneille. Osan hän haastatteli puhelimitse. Koordinaattori suunnitteli Kajaanin tukihenkilökoulutusta ja tiedotti sekä haastatteli tukihenkilökoulutukseen tulevia kajaanilaisia. Tukihenkilökoulutukseen laitettiin jatkuva haku kriisikeskuksen kotisivuille. Teatterissa tukihenkilöiden kanssa käytiin yhdessä lokakuussa. Yksi tukihenkilö kävi marraskuussa Mielenterveyden ensiapu 1 -kouluttaja koulutuksen Suomen Mielenterveysseurassa Pasilassa. Kriisipuhelin koulutusillan piti marraskuussa Ravintola Wanhalla kerholla SMS:n aluetyöntekijä Sinikka Kähkönen. Samalla kriisipuhelinpäivystäjille tarjottiin jouluateria (5). Joulukuussa pidettiin kaikille tukihenkilöille joulunalushetki kriisikeskuksella. 3.4 Ryhmät ja kurssit Elämäntarina ryhmä Mun tarina sun tarina pidettiin toistamiseen. Ryhmä oli suljettu ja kokoontui joka 2. viikko (8). Kaksi KaMi ry:n vapaaehtoista ohjasivat ryhmän Eläkeliitolta saadun rungon mukaisesti. Kriisikeskusjohtaja suunnitteli, haastatteli ja ohjasi huhtikuussa neljänä päivänä Suomen Mielenterveysseuran työntekijän Hannele Lehtosen kanssa intensiivikurssin Hotelli Kajaanissa itsemurhan kautta läheisensä menettäneille (6). Elokuussa soitettiin kurssilaisille välisoitot.

10 Kaksi vapaaehtoista ryhmänohjaajakoulutuksen käynyttä tukihenkilöä ohjasivat Yhdessä Ystävällisesti -ryhmää yksinäisille joka toinen viikko sekä keväällä (5) että syksyllä (4). Kriisityöntekijät olivat taustatukena väli- ja loppupalautteen läpikäymisessä. Naisten eroryhmä (6) kokoontui syksyllä joka toinen viikko, yhteensä kahdeksan kertaa. Lisäksi oli teatterissa käynti. Ohjaajina olivat kriisikeskusjohtaja ja tukihenkilö. Kriisityöntekijän ja tukihenkilön ohjaama pienten lasten äitien ryhmä kokoontui kerran. Osallistujia ryhmään ei tullut tarpeeksi (1). Freelancer psykoterapeutti Liisa Saukkonen-Heinon ohjaamaan lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten ryhmään tuli vain kaksi ilmoittautunutta TYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTTAUTUMINEN JA TUTUSTUMISKÄYNNIT Työntekijät kävivät kriisityönkoulutuksen Suomen Mielenterveysseurassa Pasilassa keväällä, yhteensä neljä kertaa. Työntekijät osallistuivat kevättalvella Kainuun Soten järjestämään kriisiryhmän - koulutukseen Kuhmossa. Koulutus kesti kaksi päivää ja kriisityöntekijä osallistui kriisityöntekijöiden päiville Vuokatissa. Kriisikeskusjohtaja osallistui Vaino -koulutuspäivään, jonka järjestivät Oulun ensi- ja turvakotien liitto ja Kajaanin poliisi, Kajaanin Ammattikorkeakoululla. Kriisikeskuksen väki tutustui Kainuun Soten lastenpsykiatrian poliklinikalle ja osastolle. Osastonhoitajan kanssa sovittiin lähinnä lasten vanhempien ohjaamisesta tarvittaessa kriisikeskukselle. Kriisityöntekijä ja tukihenkilö osallistuivat elokuussa pohjoisen puhelin- ja verkkoauttamisen alueryhmän kokoukseen Oulussa. Suomen Mielenterveysseuran tilastointikoulutus pidettiin työntekijöille Skypen kautta syksyllä.

11 Työntekijöiden liikunnallinen virkistysiltapäivä pidettiin syyskuussa, yhdessä lenkillä ja Tzaikkassa teellä. Toimistotyöntekijä kouluttautui loppuvuodesta kirjanpitoasioissa verkkokoulutuksen kautta. Koulutuksen maksoi yhdistys. Kriisikeskusjohtaja osallistui kriisikeskusjohtajien työkokouspäiville Pasilassa lokakuussa. Kriisityöntekijä kävi Te -palveluiden työpaikkavalmentaja koulutuksen syksyllä. Koulutusta oli neljä kertaa puolipäivää. Kriisityöntekijät kävivät kaksipäiväisen SPR:n ensiapukoulutus 1 -kurssin klubitalo Tönärin järjestämänä. Kriisityöntekijät olivat Kainuun alueen Soten varhaiskasvatuksen koulutuspäivässä kaupungintalon valtuustosalissa. Aiheena oli lasten kohtaaminen. Kriisityöntekijä osallistui SMS:n järjestämiin Kriisityön uudet tuulet koulutuspäiville marraskuussa. Työntekijät osallistuivat loppuvuodesta Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n koulutuspäivään nikotiinista ja pelaamisesta Hotelli Scandicissa. Työntekijöillä oli joulunalustapahtuma; kampaukset ja lounas Ravintola Hermannissa sekä KaMi ry:n puheenjohtajan valmistujaisissa käyminen TIEDOTTAMINEN Koti-Kajaani lehden (paikallisessa ilmaisjakelu) Seurat ja Menot palstalla oli viikoittain ilmainen ilmoitus kriisikeskuksesta ja ajan varaamisesta. Kriisikeskuksen A4- mainosta ja esitteitä käytiin viemässä eri sosiaali- ja terveysalan tahoille ja yleisille ilmoitustauluille sekä lähetettiin yhteistyökumppaneille kirjeitse kuntayhtymän sisäisessä postissa ja sähköpostitse. Yhteistyökumppaneita tiedotettiin sähköpostitse ryhmistä ja ajankohtaisista asioista. Toimistotyöntekijä teki kriisikeskukselle uudet kotisivut ja hän päivitti niitä sekä facebookia ajantasaisesti.

12 Kainuun Sote:n puhelinvaihteessa oli kriisikeskuksen yhteystiedot ja ne olivat myös Kainuun Sote:n numero- ja nimihakulaite SinfoWebissä ja Palveluoppaassa. Kriisikeskuksen tiedot löytyvät myös Kainuun Soten hyvinvoinnin palvelutarjottimella Kainuun Soten sivuilta ja valtakunnallisilta Eroneuvon nettisivuilta. Paikallislehti Kainuun Sanomat ja YLE TV tekivät jutut kriisikeskustoiminnasta helmikuussa Outi Ruishalmeen vierailun ja Myötätunto luentopäivän aikana. Sotkamolainen ja Kuhmolainen sekä Ylä-Kainuu -lehdet julkaisivat lehtijutun kriisikeskus- ja tukihenkilötoiminnasta kevättalvella pidetyistä tukihenkilöinfoista. Tukihenkilökoulutus-, ryhmä- ja kriisikeskuksen ajanvaraus lehti-ilmoituksia oli vuoden aikana useita eri Kainuun kuntien paikallislehdissä, erityisesti alkuvuodesta ja alkusyksystä. Koti-Kajaani- lehti teki jutun Kajaanin tukihenkilökoulutuksen alkamisesta syksyllä. Kajaanin Ammattikorkeakoulun lehtori Raila Arpala ja kriisikeskusjohtaja Sari Huovinen kirjoittivat kriiseistä, auttamistahoista ja kriisikeskustoiminnasta puolen sivun lehtijutun Kainuun Sanomien vieraskynä palstalle loppuvuodesta. Kriisikeskusjohtaja ja tukihenkilö/työkokeilija pitivät infon Teppanan perheaseman pienten lasten vanhemmille (15). Kriisikeskusjohtaja piti infon Kajaanin Työvoimayhdistyksen kohtaamispaikassa (15), Eläkkeensaajat ry:n jäsenille Kalliokadun tiloissa (20) ja KoulutusAvaimen järjestämälle Työvoimanpalvelukeskuksen uravalmennusryhmälle Linnankadun tiloissa (6) sekä Nuorimielen tukihenkilökoulutuksessa oleville nuorisotila Wespalla (6). Mainostoimisto Seripoint Oy:lta tilattiin 100 kappaletta lisää edellisenä vuonna tilattuja stressisydämiä kriisikeskuksen tiedoilla ja NationalPen:ltä mustekyniä 150 kappaletta kriisikeskuksen tiedoilla. Tuotteita jaettiin asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. 12.

13 KRIISIKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa. Ohjausryhmään kuuluivat Kainuun sosiaali- ja terveyshuollosta kuntayhtymän terveyden edistämisen suunnittelija, -aikuisten mielenterveyspalveluiden sairaanhoitaja, -ensihoitaja, -sosiaaliohjaaja, - päivystysalueen ylihoitaja, Kajaanin poliisiaseman sosiaalityöntekijä ja poliisi, Kajaanin perheasian neuvottelukeskuksen johtaja; SMS:n aluetyöntekijä ja Kajaanin Ammattikorkeakoulun lehtori (toimi puheenjohtajana) sekä KaMi ry:n puheenjohtaja. Sihteerinä toimi kriisityöntekijä ja asioiden esittelijänä kriisikeskusjohtaja. Kriisikeskusjohtaja osallistui yhdistyksen hallituksen kokouksiin kolmen kuukauden välein ja esitteli kriisikeskuksen toiminnan ja tuloslaskelman. Yhdistyksen kevätkokouksessa kriisikeskusjohtaja esitteli kriisikeskuksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen ja syyskokouksessa toimintasuunnitelman ja talousarvion. Työntekijöiden työnohjaus toteutui kuusi kertaa. Kriisikeskusjohtaja piti työntekijöille kehityskeskustelut kesäkuussa ja marraskuussa työntekijöiden ennakkoon täyttämän kaavakkeen pohjalta. Asiakkailta kysyttiin kirjallinen palaute aina viimeisellä vastaanottokäyntikerralla ja ryhmään osallistuneilta ryhmän lopussa. Palautekyselyt lähetettiin yhteistyökumppaneille, ohjausryhmälle, tukihenkilöille ja hallitukselle puolivuosittain. Opiskelija-harjoittelijoiden tekemät kehittämistehtävät: Hoitoreitit/-puu ja Luovat työmenetelmät Kainuun kriisikeskuksessa. Kajaanin Ammattikorkeakoulun sairaanhoidon opiskelijat (3) alkoivat tekemään kahta eri opinnäytetyötä kriisikeskukselle: Kriisikeskuksen näkyvyys ja tarpeellisuus Kainuussa ja kriisikeskuksen tukihenkilötoiminta.

14 MUUT TYÖT Nuorimieli- hankkeen työntekijä oli alkuvuodesta auttamassa yhtenä päivänä viikossa ATK-asioissa. Keväällä valmistauduttiin Raha-automaattiyhdistyksen / tarkastaja Markus Latvalan ja avustusvalmistelija Jussi Heinosen tarkastuskäyntiin; työntekijät lähettivät etukäteismateriaalin ja olivat mukana tarkastuksessa syyskuussa. Kriisikeskusjohtaja teki syksyllä kyselyn kaikille valtakunnan kriisikeskuksille (21) kunta-avustuksista. Loppuvuodesta Kainuun Sote:n hallitukselle laadittiin ja lähetettiin kutsu tulla tutustumaan kriisikeskuksen toimintaan. Joulukuussa Kriisikeskusjohtaja oli mukana yhdistyksen Nuorimieli -hankkeen uuden toiminnanjohtajan haastatteluissa. Kriisikeskusjohtaja laati toimintasuunnitelman, talousarvion ja toimintakertomuksen. Hän teki RAY:n hakemukset ja raportit sekä vuosiselvityksen. Hän maksoi työntekijöiden palkat palkka.fi ohjelmalla ja maksoi laskut. Johtaja laati Kajaanin kaupungille avustushakemuksen tiloista. Johtaja valmisteli tilin- ja toiminnantarkastusta sekä AUP- raportin materiaalia ja oli mukana, kun niitä tehtiin. Toimistotyöntekijä teki kirjanpidon alustavat työt, maksatushakemukset Ely:lle, tilasto- ja palauteyhteenvedot, kriisikeskuksen uudet kotisivut ja koneiden päivitykset sekä varmuuskopiot. Lisäksi hän teki ATK- laitehankintoja. Kaikki työntekijät perehdyttivät opiskelijoita ja työkokeilijoita. Heidän arviointi ja kehittämistehtävien ohjaaminen kuuluivat kriisityöntekijöiden työnkuvaan. Kriisikeskuksen työntekijät pitivät viikkopalaverit maanantai aamuisin ja torstai iltapäivisin. Kriisikeskus oli vuoden aikana suljettuna ajalla , ja