KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN- TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS- VERKOSTOSSA
|
|
- Hannes Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN- TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS- VERKOSTOSSA mielenterveysseura.fi
2 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN KRIISIKESKUSVERKOSTOSSA SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN LIITTOHALLITUS VAHVISTI LINJAUKSET JOHDANTO KESKEISET KÄSITTEET JÄRJESTÖLÄHTÖINEN KRIISI AUTTAMINEN KRIISIAPU JA KRIISIAUTTAMINEN AMMATILLINEN KRIISITYÖ AMMATILLISESTI OHJATTU KRIISITUKI KRIISIKESKUSTEN ASIAKKAAT KRIISIAUTTAMISEN EETTISET PERIAATTEET SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN JA TUKIHENKILÖTOIMINNAN EETTISET PERIAATTEET KRIISIKESKUSTOIMINNAN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO KRIISIKESKUSTOIMINNAN KOORDINAATIO KRIISIPUHELINTOIMINNAN KOORDINAATIO VERKKOAUTTAMISEN KOORDINAATIO KRIISITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUS JA TEHTÄVÄT VAPAAEHTOISTOIMINNAN KÄYTÄNNÖT KRIISIAUTTAMISESSA KOULUTETTUJEN VAPAAEHTOISTEN TUKIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄT KRIISI AUTTAMISESSA VAPAAEHTOISTEN TUKIHENKILÖIDEN VALINTA TUKIHENKILÖIDEN PERUSKOULUTUS TUKIHENKILÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET VAPAAEHTOISTYÖN TYÖNOHJAUKSEN EETTISET PERIAATTEET
3 7 KRIISIAPU KRIISIPUHELIMESSA KRIISIAPU VERKOSSA KRIISIAUTTAMINEN TUKINETISSÄ PALVELUMUODOT TUKINETISSÄ VAPAAEHTOISTYÖ TUKINETISSÄ KRIISIAPU OMA-APUOHJELMA SELMASSA ETSIVÄ PALVELUOHJAUS SUOMI KRIISIAPU KASVOKKAIN ASIAKAS TAPAAMISISSA ASIAKKAAKSI HAKEUTUMINEN KASVOKKAISEN KRIISIAUTTAMISEN TOIMINTAPERIAATTEET KOTIKÄYNNIT TUKIKESKUSTELUT JA HENKILÖ KOHTAISET TUKIHENKILÖT KRIISIAPU RYHMISSÄ TRAUMAATTISIA KRIISEJÄ KOKENEIDEN RYHMÄT ELÄMÄNKRIISEJÄ TAI KEHITYSKRIISEJÄ KOKENEIDEN RYHMÄT MIELENTERVEYTTÄ TUKEVAT RYHMÄT VAPEPA TOIMINTA ELI VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU KRIISITILANTEISSA TOIMINNAN TILASTOINTI, SEURANTA JA ARVIOINTI TILASTOINTI ASIAKASPALAUTE JA TYÖNTEKIJÖIDEN SEKÄ VAPAAEHTOISTEN ITSEARVIOINTI PALAUTE KRIISIPUHELIMESTA PALAUTE VERKKOAVUSTA PALAUTE ASIAKASTAPAAMISISTA PALAUTE RYHMISTÄ LIITE LIITE LIITE LIITE
4 JOHDANTO Koulusurmat, perhesurmat, yksinäisyys, syrjäytyminen ja itse murhien suuri määrä kertovat karua kieltä siitä, että 2000-luvun Suomessa apua ei ole tarpeeksi ja riittävän varhain tarjolla tai sitä ei osata hakea. Suomen Mielenterveysseuran kriisi keskusverkosto tarjoaa apua ja tukea kriiseissä, lisää välittämisen kulttuuria ja mielenterveysosaamista kouluttamalla ja kokoamalla myös vapaaehtoisia auttamisen pariin. Kriisikeskustoiminnalle on ominaista, että kriisi keskuksissa ammatilliset kriisi työntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset tekevät työtä rinnakkain. Suomen Mielenterveysseuran kriisi keskusverkostoon kuului tammikuussa kriisi keskusta, joita yllä pitävät paikalliset mielenterveysseurat ja Suomen Mielen terveysseura (Rovaniemellä Ensi- ja turvakotiyhdistys). Kriisi keskukset : LAPIN ENSI- JA TURVAKOTI- YHDISTYS: Lapin kriisi keskus LÄNSI-POHJAN MIELENTERVEYSSEURA: Kriisi keskus Turvapoiju, OULUN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA: Oulun kriisi keskus keskus.fi POHJOIS-KARJALAN MIELENTERVEYSSEURA KRIISITYÖN TUKENA: Joensuun kriisi keskus, keskus.fi SAVONLINNAN MIELEN TERVEYSSEURA: Savonlinnan kriisi keskus keskus.fi KUOPION SEUDUN MIELEN TERVEYSSEURA HYVÄ MIELI RY: Kuopion kriisi keskus keskus.fi 4 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA JOHDANTO
5 MIKKELIN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA: Mikkelin kriisi keskus, keskus.fi JYVÄSKYLÄN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA: Jyvässeudun kriisi keskus Mobile LAKEUDUN MIELENTERVEYSSEURA: Kriisi keskus Mobile Seinäjoki LOUNAIS-SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA: Turun Kriisi keskus keskus.fi RAUMAN SEUDUN MIELEN TERVEYSSEURA: Rauman kriisi keskus Ankkurpaikk SALON MIELENTERVEYSSEURA: Salon kriisi keskus Etappi SASTAMALAN SEUDUN MIELEN TERVEYSSEURA: Sastamalan kriisi keskus LAPPEENRANNAN MIELENTERVEYSSEURA: Saimaan Kriisi keskus keskus.fi TAMPEREEN MIELENTERVEYSSEURA: Kriisi keskus Osviitta HYVINKÄÄN MIELENTERVEYSSEURA: Hyvinkään kriisi keskus, PÄIJÄT-HÄMEEN MIELENTERVEYSSEURA: Lahden Seudun Kriisi keskus kekus.fi VIHDIN MIELENTERVEYSSEURA: Vihdin kriisi keskus kriisikeskus SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA: SOS-kriisi keskus, Helsinki 5
6 KUVA 1. KRIISIKESKUSVERKOSTON HISTORIA SUOMEN MIELENTERVEYS- SEURA (perustettu 1897) KRIISIKESKUSTOIMINTA KÄYNNISTYY LISÄÄ KRIISIKESKUKSIA PUHELINAUTTAMINEN MOBILE-PROJEKTI TUKINET SOS-PALVELU, HELSINKI KRIISIKESKUSPROJEKTI 10 KRIISIKESKUSTA 12 MOBILE-TUKIASEMAA, SOS-AUTO VERKOSTO VAKIINTUU 18 KRIISIKESKUSTA, ASIAKASTA VUODESSA Ensimmäinen kriisi keskus, SOS-kriisi keskus, aloitti toimintansa nimellä SOS-palvelu, itsemurhien ehkäisykeskus luvun aikana perustettiin mm. Mobile-projektin puitteissa useita kriisikeskuksia eri puolille Suomea. Osa niistä jäi elämään osaksi mielen - terveys seuralaista kriisi keskustoimintaa, osa siirtyi kuntien ylläpitämiksi. Kriisi auttaminen elää ajassa. Matkan varrella mukaan on tullut asiakastapaamisten ja puhelinauttamisen lisäksi ryhmätoiminta, intensiivikurssit ja nettiauttaminen. 6 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA JOHDANTO
7 Vuonna 2005 Suomen Mielen terveysseuran valtuusto hyväksyi kriisi työn rajaukset, joissa selkiytettiin erityisesti koulutettujen vapaa ehtoisten ja ammatillisten kriisi työntekijöiden rooleja ja tehtäviä mielen terveysseuralaisessa kriisi työssä. Vuonna 2006 määriteltiin yhteistyössä RAY:n kanssa, minkälainen toiminta kriisi keskuksissa on mahdollista rahoittaa raha-automaattiavustuksilla ja minkälainen toiminta luetaan liiketoiminnaksi tai kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi. Tämän 2013 valmistuneen kriisi auttamista koskevan linjauksen tavoitteena on kirkastaa avun tarvitsijoille, tekijöille, rahoittajille ja lahjoittajille sekä vapaa ehtois toiminnasta kiinnostuneille, mitä kriisi keskuksissa tehdään ja miten toimitaan sekä vahvistaa kriisi keskusverkoston tunnettuutta ja tiivistää yhteistyötä. Toimintamuodot vaihtelevat kriisi keskuksittain toiminta-alueen tarpeiden ja resurssien mukaan, joten kaikkia tässä linjauksessa kuvattuja toimintoja ei ole kaikissa kriisi keskuksissa. Linjauksen valmisteli työryhmä, jonka kokoonpano oli seuraava: Työryhmän puheenjohtaja Kaija Nojonen, SMS hallituksen jäsen ja Tampereen mielenterveysseuran puheenjohtaja, jäseninä Tuija Hauvala, johtaja Jyväskylän kriisi keskuksesta Mobilesta, Sinikka Kaakkuriniemi, järjestöjohtaja Suomen Mielenterveysseuran kansalaistoiminnoista, Maarit Kuntola, johtaja Saimaan kriisi keskuksesta Lappeenrannasta, Seppo Lind, johtaja kriisi keskus Osviitasta Tampereelta, Eeva Suonpää, johtaja Sastamalan Seudun Mielenterveysseurasta ja sihteerinä Outi Ruishalme, johtaja SOS-kriisi keskuksesta Suomen Mielenterveysseuran liittohallitus vahvisti nämä linjaukset ja ne on lähetetty tiedoksi ja huomioonotettaviksi kaikille kriisi keskuksia ylläpitäville mielenterveysseuroille. 7
8 1 KESKEISET KÄSITTEET 1.1 JÄRJESTÖLÄHTÖINEN KRIISI AUTTAMINEN Järjestölähtöinen kriisiauttaminen termin toi kriisikeskustoiminnasta käytävään keskusteluun RAY:n Pekka Mykrä. Käsitettä käytetään erottamaan Ray- avustuskelpoinen toiminta muusta toiminnasta eli kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvasta toiminnasta ja kilpailulain alaisesta toiminnasta. Järjestölähtöiselle kriisiauttamiselle on luonteenomaista, että siinä auttamisessa toimivat ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset rinnakkain. Toiminta ei ole voittoa tuottavaa, eikä sillä korvata kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa toimintaa eikä aiheuteta kilpailuhaittaa palveluita myyville yrityksille. Kriisiapu voi olla kriisiapua kriisipuhelimessa, verkossa, kasvokkain asiakas tapaamisissa, ryhmissä sekä kuntoutuskursseilla. Se voi olla myös vapaa ehtoisen antamaa kriisiapua esimerkiksi tukikeskusteluissa tai henkilökohtaisissa tuki suhteissa. 8 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 1 KESKEISET KÄSITTEET
9 1.2 KRIISIAPU JA KRIISIAUTTAMINEN Kriisiauttaminen kriisikeskuksissa on keskusteluapua puheli mitse, kasvokkain ja ryhmissä. Verkossa kriisiapua annetaan kirjoittaen. Oma-apuohjelma SELMAssa asiakas työstää traumaattista kokemusta itsenäisesti ohjelmaan viikoittain avautuvia tehtäviä tehden ja tekstejä lukien AMMATILLINEN KRIISITYÖ Kriisikeskusverkostossa palkatut kriisityöntekijät tekevät ammatillista kriisityötä. Jokaisessa kriisikeskuksessa tulisi olla vähintään kaksi kriisityöntekijää, jolla on tehtävän edellyttämä korkeakoulutasoinen koulutus ja soveltuvuus kriisityöhön. Kriisityöntekijät tekevät kriisityötä ja ohjaavat vapaaehtoisia. Kriisityössä tuetaan asiakasta selviytymään kriisistä tai muuten vaikeasta elämäntilanteesta AMMATILLISESTI OHJATTU KRIISITUKI Tehtävään koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt tarjoavat kriisikeskuksissa ammatillisesti ohjattua kriisitukea ja käyvät tukikeskusteluja asiak kaiden kanssa. Kriisituki on asiakkaan voimavaroja tukevaa, empaattista asiakkaan kuuntelemista ja keskustelua asiakkaan kanssa. Ammatillinen ohjaus tarkoittaa, että kriisikeskuksessa kriisityöntekijät ohjaavat ja tuke vat vapaaehtoisten toimintaa ja huolehtivat auttamisen laadusta ja vapaa ehtoisten hyvinvoinnista järjestämällä vapaaehtoisille purkukeskuste luja, työnohjausta, koulutusta ja kehityskeskusteluja. 9
10 2 KRIISIKESKUSTEN ASIAKKAAT Järjestölähtöistä kriisiapua tarjotaan yksilöille, pariskunnille, perheille ja ryhmille sekä kantasuomalaisille että uussuomalaisille. Järjestölähtöinen kriisiapu on julkisia palveluja täydentävää. Osalla kriisikeskuksista on mahdollista käyttää tulkkipalveluja maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa. Kriisikeskusten tarjoaman avun ja tuen lähtökohtana on asiakkaan koke ma kriisi. Asiakkaat ovat traumaattisen tapahtuman kokeneita tai elämänkriisissä tai vaikeassa elämäntilanteessa ja tarvitsevat kriisiapua, ohjausta, tukea oman läheisverkoston aktivointiin tai kannattelua odottaessaan hoitoon tai kuntoutukseen pääsyä. 10 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 2 KRIISIKESKUSTEN ASIAKKAAT
11 3 KRIISIAUTTAMISEN EETTISET PERIAATTEET 3.1 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN JA TUKIHENKILÖTOIMINNAN EETTISET PERIAATTEET Suomen Mielenterveysseura on hyväksynyt toiminalleen eettiset periaatteet. Niiden pohjalta on laadittu vapaaehtoiseen tukihenkilötoimintaan eettiset periaatteet. Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunta, jonka perustajajäsen Mielenterveysseura on, on määritellyt ja ylläpitää puhelin ja verkkoauttamisen eettisiä periaatteita. Liitteet 1, 2 ja 3. 11
12 4 KRIISIKESKUS- TOIMINNAN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO Järjestölähtöistä kriisikeskustoimintaa koordinoi Suomen Mielenterveys - seura. Koordinoinnista vastaa seuran kriisikeskustoiminnan koordinaattori, yhteistyössä kriisipuhelintoiminnan ja verkkokriisityön päälliköiden sekä mielenterveysseurojen vapaaehtois- ja yhdistystoimintaa tukevien Kansalaistoimintojen koordinaattoreiden kanssa. Koordinaation tavoitteena on tukea ja palvella kriisikeskuksia, edistää kriisikeskusverkoston yhteistyötä, laatua ja jatkuvaa kehittämistä, koota tietoa kriisiauttamisesta valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä tiedottaa avunsaannin mahdollisuuksista ja auttamisen toteutumisesta. 12 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 4 KRIISIKESKUS TOIMINNAN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO
13 4.1 KRIISIKESKUSTOIMINNAN KOORDINAATIO Koordinaatio sisältää: kriisikeskusjohtajien / toiminnasta vastaavien yhteystietojen ylläpidon Kriisikeskusjohtajien työkokoukset 4 krt / vuodessa Kriisiauttamisen linjausten ja toimintaperiaatteiden toteutumisen seurannan Verkoston kriisityöntekijöille kriisityön koulutuksen, jossa työntekijät perehtyvät mielenterveysseuralaiseen järjestölähtöiseen kriisiauttamiseen Kolmen vuoden välein kriisikeskuspäivät, joissa kriisityöntekijät ja vapaaehtoiset tukihenkilöt yhdessä käsittelevät ajankohtaisia aiheita Yhteisen nettipohjaisen kriisikeskuksille maksuttoman tilastointijärjestelmän, josta kriisikeskukset saavat raportit omasta toiminnastaan kuukausittain ja seuralta valtakunnalliset raportit Yhtenäisen seuranta- ja arviointijärjestelmän Seuran kehittämiskoordinaattorin tuen kriisikeskusten vapaaehtoisille Aluekoordinaattorien järjestämät alueelliset neuvottelupäivät kriisikeskusten työntekijöille yhteistyössä kriisikeskusverkoston kanssa 4.2 KRIISIPUHELINTOIMINNAN KOORDINAATIO Koordinaatio sisältää: Päivystyskalenterin ylläpidon. º Päivystyskalenterin avulla varmistetaan, että kriisipuhelimessa on sen aukioloaikoina riittävästi päivystäjiä. º Kukin toiminnassa mukana oleva kriisikeskus /seura sitoutuu sovittuihin päivystysaikoihin ja muutoksista neuvotellaan hyvissä ajoin koordinaattorin kanssa. º Poikkeustilanteita varten luodaan varajärjestelmät Toimintaperiaatteiden toteutumisen seurannan 13
14 Vastaajan oppaan ja perehdytyksen toimintaa aloittaville kriisikeskuksille ja seuroille Valtakunnallisen seminaarin toimijoille joka toinen vuosi Nettipohjaisen tilastointiohjelman ja tunnusten hallinnoinnin Älysarjan ja tunnusten hallinnoinnin Ohjausta ja neuvontaa Vuosittaiset kokoontumiset (aluefoorumit) puhelin- ja verkkokriisityön alueellisille työryhmille (aluekoordinaattorit) Avustukset valtakunnallisessa kriisipuhelimessa toimiville 4.3 VERKKOAUTTAMISEN KOORDINAATIO Koordinaatio sisältää: Päivystyskalenterin ylläpidon verkkokriisikeskuksen livepäivystyksistä. º Päivystyskalenterin avulla varmistetaan, että livepäivystysaikoina mielen terveysseuralaisessa Tukinet-työssä on riittävästi vastaajia. º Kukin toiminnassa mukana oleva kriisikeskus sitoutuu tiettyihin päivystys aikoihin ja muutoksista neuvotellaan hyvissä ajoin koordinaattorin kanssa. º Poikkeustilanteita varten luodaan varajärjestelmät Net tuki -vastaajien määrän koordinoinnin, jotta palvelussa pystytään vastaamaan luvatun 5 päivän kuluessa asiakkaan viestiin Selma -oma-apuohjelman tutoreiden valmennuksen ja koordinoinnin Verkossa tehtävän etsivän työn koordinoinnin ja valmennuksen Toimintaperiaatteiden toteutumisen seurannan (Vastaajan oppaan) Koulutusmallin verkkotyöhön osallistuville vapaaehtoisille Valtakunnallisen seminaarin toimijoille joka toinen vuosi Nettipohjaisen tilastointiohjelman Ohjausta ja neuvontaa Vuosittaiset kokoontumiset (aluefoorumit)puhelin- ja verkkokriisityön alueellisille työryhmille (aluekoordinaattorit) 14 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 4 KRIISIKESKUS TOIMINNAN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO
15 5 KRIISITYÖN- TEKIJÖIDEN KOULUTUS JA TEHTÄVÄT Kriisityöntekijältä edellytetään sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkintoa, vankkaa osaamista kriisityöstä sekä soveltuvuutta kriisityöhön. Kriisikeskusten vahvuus on moniammatillisessa ja monipuolisessa kriisityön osaamisessa. Kriisityöntekijöitä koskevat työntekijöihin liittyvät säädökset ja työehtosopimukset. Suurin osa kriisikeskuksista noudattaa Sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta. Se on yleissitova ja sen allekirjoitusosapuolina ovat Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry ja Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto ry. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisina kriisityöntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus sekä lastensuojelu- ja rikoslain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Kriisityöntekijän tehtäviin kuuluu kriisityö eri muodoissaan ko. kriisikeskuksen käytäntöjen mukaisesti sekä vapaaehtoisten ohjaaminen. Kriisityöntekijän tehtävän hoitamisessa säännöllinen työnohjaus ja täydennyskoulutus ovat välttämättömyys, josta työnantaja huolehtii. Selkeä tehtävä ja yhteiset läpinäkyvät toimintakäytännöt tukevat työhyvinvointia vaativassa kriisityössä. 15
16 6 VAPAAEHTOIS- TOIMINNAN KÄYTÄNNÖT KRIISIAUTTAMISESSA Koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt voivat toimia ammattihenkilöiden / tukihenkilövastaavien ohjaamina ja tukemina kriisityössä kriisikeskuksissa ja paikallisissa mielenterveysseuroissa. Kaikilla kriisiasiakkaita kohtaavilla vapaaehtoisilla tukihenkilöillä tulee olla Suomen Mielenterveysseuran mallin mukainen tukihenkilön peruskoulutus. Kriisityön linjausten mukainen koulutus, työnohjaus sekä purkumahdollisuus järjestetään paikallisen mielenterveysseuran toimesta. Suomen Mielenterveysseuran kansalaistoimintojen linja järjestää valtakunnallisia ja alueellisia jatko- ja lisäkoulutuksia esimerkiksi ryhmänohjaajille, tukiohjaajille ja työnohjaajille sekä perehdytyksiä uusille toimintaan mukaan tuleville seuroille. 16 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 6 VAPAAEHTOIS TOIMINNAN KÄYTÄNNÖT KRIISIAUTTAMISESSA
17 6.1 KOULUTETTUJEN VAPAAEHTOISTEN TUKIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄT KRIISI AUTTAMISESSA Kriisipuhelinpäivystys Verkkoauttaminen Tukikeskustelut kasvokkain asiakkaiden kanssa asiakastapaamisissa Ryhmänohjaus kriisityön ammattilaisen parina Vertaisryhmäohjaus tukihenkilöparin kanssa Kotikäynnit kriisityön ammattilaisen kanssa Henkilökohtaisena tukihenkilönä toimiminen Koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt voivat ammattilaisten ohjauksessa käydä asiakkaiden kanssa tukikeskusteluja. Koulutettu vapaaehtoinen tukihenkilö keskustelee asiakkaan kanssa hänen tilanteestaan puhelimitse, verkossa tai kasvokkain. Tukikeskustelu sisältää 1 5 asiakaslähtöistä keskustelua asiakkaan kokemasta kriisistä, elämäntilanteesta ja kokemuksista. Vapaaehtoinen tukihenkilö ottaa vastaan asiakkaan kokemuksen aktiivisesti kuunnellen ja kartoittaa kysellen asiakkaan tilannetta, ajatuksia ja tuntemuksia. Vapaaehtoinen tukihenkilö ei tulkitse tai esitä teorioita asiakkaan tilanteesta. Vapaaehtoinen ei ota kantaa ideologisiin esim. uskontoon tai politiikkaan, mutta voi miettiä vaihtoehtoja asiakkaan tilanteeseen yhdessä asiakkaan kanssa ja kertoa mielipiteensä eri vaihtoehdoista asiakkaan niin halutessa. Keskeistä tukikeskustelussa on aktiivinen kuuntelu, puhutun vastaanotto myötäeläen ja tiedon jakaminen avun lähteistä ja palveluista. Henkilökohtaisena tukihenkilönä toimiminen tarkoittaa tapaamisia asiakkaan arjessa kriisityön jatkona. Tukisuhteesta tehdään määräaikainen sopimus. Vapaaehtoinen tukihenkilö voi pyytää tukea kriisityöntekijältä tai siirtää asiakkaan kriisityöntekijälle. 17
18 Vapaaehtoiset tilastoivat käymänsä keskustelut / tapaamiset / ryhmät. Vapaaehtoinen tukihenkilö käsittelee käymiään tukikeskusteluja kriisityöntekijän kanssa käytävissä purkukeskusteluissa ja työnohjauksessa. 6.2 VAPAAEHTOISTEN TUKIHENKILÖIDEN VALINTA Osallistujat tukihenkilön peruskoulutukseen valitaan kokeneen tukihenkilön ja kriisityöntekijän / tukihenkilötyön koordinaattorin / vapaaehtoisen tukihenkilövastaavan haastattelun perusteella. Haastattelussa selvitetään tukihenkilötyön / kriisityön luonnetta sekä vapaaehtoistoimintaan pyrkivän elämäntilannetta ja sopivuutta tehtävään. Vapaaehtoistoimintaan ei valita henkilöitä, joilla on omassa elämässään meneillään kriisi tai jotka ovat kokeneet kriisin hiljakkoin. Haastattelussa kuullaan tukihenkilökoulutukseen hakeutuvan odotuksia ja käsityksiä tukityöstä / kriisityöstä. Vapaaehtoisella tulee olla realistinen kuva tukityön vaatimuksista ja mahdollisuus sitoutua toimintaan sovitussa määrin ja tavalla sekä osallistua säännölliseen työnohjaukseen, kehityskeskusteluihin ja lisäkoulutukseen. Haastattelussa selvitetään tukityöhön liittyvä vaitiolovelvollisuus ja toiminnan eettiset periaatteet sekä se, minkälaista sitoutumista vapaaehtoisilta edellytetään. 6.3 TUKIHENKILÖIDEN PERUSKOULUTUS Vapaaehtoiset tukihenkilöt koulutetaan Suomen Mielenterveys seuran koulutusmallin mukaisesti ja heille annetaan koulutuksesta todistus. Todistusta ei voi saada, mikäli poissaoloja koulutuksesta on yli 10 % läsnä olotunneista, tai lyhyempiä poissaoloja ei ole korvattu kouluttajien kanssa sovitulla tavalla. Koulutus on edellytys vapaaehtoisena tukihenkilönä toimimiselle. Koulutuksen kuluessa sekä kouluttajat että koulutettavat arvioivat soveltuvuutta vapaaehtoiseen tukihenkilötoimintaan. 18 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 6 VAPAAEHTOIS TOIMINNAN KÄYTÄNNÖT KRIISIAUTTAMISESSA
19 6.4 TUKIHENKILÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Vapaaehtoisilla tukihenkilöillä on oikeus välittömään keskusteluun ammattilaisen kanssa asiakkaan kanssa käydyn tukikeskustelun jälkeen työnohjaukseen kerran kuukaudessa. Työnohjaajana toimii työn ohjaajakoulutuksen/vapaaehtoistoiminnan työnohjaajakoulutuksen saanut henkilö, jolla on tarvittavat tiedot vapaaehtoistyön erityis piirteistä ja kontekstista sekä niiden asettamista vaatimuksista työnohjaukselle maksuttomiin lisäkoulutuksiin ajankohtaisista aiheista 2 4 kertaa vuodessa saada uuteen tehtävään ryhtyessään siihen pätevöittävä jatkokoulutus, esim. ryhmänohjaajakoulutus kahdenkeskiseen kehityskeskusteluun yhdistyksen edustajan kanssa vuosittain osallistua lakisääteisiin, suunnitelmallisiin ja säännöllisiin riskien arviointeihin vapaaehtoistyössä (työturvallisuuslaki 738/2002), maallikkoauttamisen erityislaatua kunnioittaviin koulutuksiin, työnohjaukseen ja tukeen sekä osaavaan vapaaehtoistyön johtamiseen saada osaamiseensa ja ajankäyttömahdollisuuteensa sopiva tehtävä puhelin- ja verkkoauttamisen ohjeiden puitteissa itse määritellä, miten julkisesti tehtävässään toimii kulukorvauksiin Seuralaisen käsikirjan ohjeiden mukaan mahdollisuuteen tulla kuulluksi ja toimia aloitteellisesti yhdistyksen jäsenyyden, tukihenkilö-/vapaaehtoistoimikunnan, kehityskeskusteluiden ja suorien yhteydenottojen kautta 19
20 Vapaaehtoisilla tukihenkilöillä on velvollisuus toimia Suomen Mielenterveysseuran, tukihenkilötoiminnan sekä puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden mukaan noudattaa tukihenkilötyön toimintaperiaatteita ja saamiaan ohjeita omasta ammatillisesta koulutuksestaan riippumatta allekirjoittaa vaitiolositoumus ja noudattaa sitä myös toiminnasta luopumisen jälkeen osallistua säännölliseen työnohjaukseen, lisäkoulutuksiin ja kehityskeskusteluihin toimia ammatillisesti ohjatussa vapaaehtoisessa kriisityössä / tukihenkilötyössä kriisikeskuksen / paikallisen mielenterveysseuran kanssa sovitussa määrin ja tavalla tilastoida puhelut / tapaamiset / ryhmäkokoontumiset tuettavien kanssa suostua siihen, että vapaaehtoistoimintaa johtavat ja ohjaavat henkilöt tarkkailevat tehtävän suorittamista ja laatua, ja tarvittaessa puuttuvat asiaan jäädä tarvittaessa tauolle tai lopettaa vapaaehtoisena toimimisen Vapaaehtoistyöntekijöiden turvallisista työskentelyolosuhteista ja hyvinvoinnista sekä tukityön laadusta vastaa paikallisen mielenterveysseuran hallitus. Käytännössä vapaaehtoisista ja vapaaehtoistyön laadusta huolehtiminen on delegoitu yhdistyksen vapaaehtoisille, tukihenkilövastaaville tai palkatuille työntekijöille, joiden toimenkuvaan tehtävä kuuluu (palkattu tukihenkilövastaava). Valitun henkilön osaaminen, ehtiminen ja mielenkiinto tehtävään on varmistettava ja tarjottava hänelle tehtävässä tarvittava tuki. Eri tehtävien ja toimintojen vastuuhenkilöiden on oltava kaikkien vapaaehtoisten tiedossa. 20 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 6 VAPAAEHTOIS TOIMINNAN KÄYTÄNNÖT KRIISIAUTTAMISESSA
21 6.5 VAPAAEHTOISTYÖN TYÖNOHJAUKSEN EETTISET PERIAATTEET Mielenterveysseuran vapaaehtoistyön työnohjaus on luottamuksellista ja avointa suhteessa sekä työnohjauksen tilanneeseen mielenterveysseuraan että tukihenkilöihin. Työnohjaajaa sitoo vaitiolovelvollisuus tilaajan ja tukihenkilöiden kertomiin asioihin. Vapaaehtoistyön työnohjaaja kunnioittaa tukihenkilöiden maallikkoauttamisen osaamista ja auttaa tukihenkilöä löytämään oman ainutkertaisen tapansa ja kykynsä toimia tukijana. Työnohjaaja toimii työnohjaustilanteessa niissä rajoissa, jotka tukihenkilöt asettavat, mutta on kokonaan vastuussa omasta ohjaustyöstään. Työskentely lähtee tukihenkilöiden ja ryhmän tarpeista. Työnohjaaja antaa tietonsa ja kokemuksensa tukihenkilöiden käyttöön ja luottaa heidän kehittymismahdollisuuksiinsa. Työnohjaaja jättää riittävästi tilaa tukihenkilöiden kasvuun, liikkumiseen ja jopa kunnialliseen peräytymiseen. Vapaaehtoistyön työnohjaaja on lojaali sekä ohjattaville tukihenkilöille että mielenterveysseuralle ja sen perustehtävälle ja toimintaperiaatteille. Työnohjaaja ei kilpaile paikallisyhdistyksen hallinnon kanssa. Työnohjaaja kunnioittaa mielenterveysseurassa tapahtuvaa kehittämistyötä ja sitä tekeviä ihmisiä. 21
22 7 KRIISIAPU KRIISIPUHELIMESSA Valtakunnallinen kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa oleville. Kriisipuhelimessa päivystävät koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt sekä kriisityöntekijät. Puhelinkeskustelussa soittajan tilannetta kuunnellaan ja hänen kanssaan keskustellaan siitä, mikä soittajan tilannetta voisi helpottaa ja edistää ongelmien ratkeamista. Tarvittaessa soittaja ohjataan palvelujen piiriin kriisikeskuksiin tai muualle. Osalla soittajista elämäntilanne on hyvin vaikea eikä muutoksen aikaansaaminen vaikuta mahdolliselta. Silloin soittajaa kannatellaan jaksamaan tilanteessaan eteenpäin varmistamalla, että hän tulee kuulluksi ja saa jakaa kokemustaan myötätuntoisen kuulijan kanssa. Kriisipuhelinpäivystyksessä noudatetaan PuhEet neuvottelukunnan laatimia toimintaperiaatteita. (liite 3) Kriisipuhelinpäivystystä tehdään kriisikeskusten ja paikallisten seurojen tiloissa, joissa on rauha käydä puhelinkeskusteluja soittajien kanssa ilman, että ulkopuoliset kuulevat keskusteluja. Päivystäjä ei ole yksin päivystäessään vaan paikalla on kriisityöntekijä tai toinen vapaaehtoinen ja takapäivystys on järjestetty. 22 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 7 KRIISIAPU KRIISIPUHELIMESSA
23 Päivystäjä vastaa puheluun: kriisipuhelimessa vapaaehtoinen tai kriisityöntekijä. Kriisipuhelimessa asiakkaiden on mahdollista puhua nimettömänä. Soittajien puhelinnumero ei näy vastaajalle eikä soittajan tarvitse kertoa kuka on ja mistä soittaa. Puhelinsoitoista tilastoidaan puhelun jälkeen yhteydenoton syy ja soittajan taustatietoja (mm. ikä, sukupuoli, työelämä status) mikäli ne tulevat puhelussa esille. Koulutetuille vapaaehtoisille tukihenkilöille, jotka toimivat kriisipuhelimessa päivystäjinä järjestetään purkukeskustelu päivystys ten jälkeen sekä työnohjauksia ja koulutuksia säännöllisesti. 23
24 8 KRIISIAPU VERKOSSA 8.1 KRIISIAUTTAMINEN TUKINETISSÄ Tukinet on Sastamalan seudun mielenterveysseuran tuottama tekninen alusta, jossa on käyttäjinä useita valtakunnallisia ja paikallisia järjestöjä. Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskusverkoston kriisikeskukset tekevät Tukinet -alustalla kriisiauttamista, jonka sisältöä koordinoi SOS-kriisikeskus. Asiakas saa tiedot koko Tukinetin toimintaperiaatteista palvelun etusivulta. 24 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 8 KRIISIAPU VERKOSSA
25 8.1.1 PALVELUMUODOT TUKINETISSÄ YKSILÖ- ASIAKKAAT AVOIMET RYHMÄT TEEMA- RYHMÄT Asiakkaan yhteydenotto mahdollinen riippumatta paikasta tai kellonajasta. Palaute asiakkaalle nopeaa, mutta ei välitöntä 1.1 Net tuki (määräaikainen, kahdenkeskinen tukisuhde) Avoimet ryhmät Liveryhmät (Vapaa aihe, ohjattuja, lukeminen ei edel- (Vapaa aihe) lytä asiakkaan kirjautumista) 1.3 Teemaryhmät (Aihe etukäteen valittu, ohjattuja) Tietopalvelut avoinna 24h/7 (lukeminen ei edellytä asiakkaan kirjautumista) Reaaliaikaiset verkkokriisi- Tausta ja tuki palvelut, avoinna etukäteen sovittuina aikoina 2.1 Kipparointi/ Net tuki live nettitutor (kertaluonteinen Live-palvelussa kahden keskinen takapäivystys tukikeskustelu) 2.3 Liveryhmät (Avoimet /suljetut, Aihe etukäteen sovittu, ohjattuja) Ryhmiin liitetty taustatuki (Liveryhmissä takapäivystys, jos vapaaehtoisten vastuulla) Ryhmiin liitetty taustatuki (Liveryhmissä takapäivystys, jos vapaaehtoisten vastuulla) 25
KRIISIKESKUSTOIMINNOT
Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja
LisätiedotVäkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta
Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta seminaari 6.11.2013 Pirjo Lehmuskoski Kriisityön vastaava Kriisikeskus Matalan kynnyksen kriisikeskus elää
LisätiedotKriisiauttamisen linjaukset
Kriisiauttamisen linjaukset Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskusverkostossa Kriisiauttamisen linjaukset Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskusverkostossa Hyväksytty Suomen Mielenterveysseuran hallituksessa
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotTukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi
Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:
LisätiedotItsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa
Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...
Lisätiedotwww.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net
kriisikeskus netissä Mikä Tukinet on? - Aina avoin tukikeskus netissä - Apua arjen murheiden keskellä ja elämän kriisitilanteissa - Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja kotikuntaansa ilmoittamatta - Toiminta
LisätiedotKAINUUN KRIISIKESKUS. Toimintasuunnitelma 2016. Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry
KAINUUN KRIISIKESKUS Toimintasuunnitelma 2016 Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry 2. Kainuun kriisikeskuksen toimintasuunnitelma 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry 3 2. Kriisikeskustyön
LisätiedotTampereen mielenterveysseura ry:n ja kriisikeskus Osviitan tulevaisuusohjelma vuosille 2012 2015
Tampereen mielenterveysseura ry:n ja kriisikeskus Osviitan tulevaisuusohjelma vuosille 2012 2015 Toiminnan eettinen perusta Tampereen mielenterveysseuran ja kriisikeskus Osviitan yhteiset arvot oikeudenmukaisuus,
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -
LisätiedotPalvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja
KIRKON KESKUSTELUAPUAπ Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja 1 Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja Periaatteet koskevat Palvelevaa puhelinta, Palvelevaa nettiä, Palvelevaa chattia, Palvelevaa
LisätiedotToiminnan monet ulottuvuudet
Toiminnan monet ulottuvuudet Mielenterveys on TOISISTA VÄLITTÄMISTÄ ELÄMÄN MERKITYK- SELLISYYTTÄ SELVIYTYMISTÄ HAASTEISTA JA KUORMITUKSESTA KYKYÄ SOLMIA KESTÄVIÄ IHMISSUHTEITA TASAPAINOA JA HYVINVOINTIA
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5
Vertaistukiryhmät nuorille aikuisille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS -RYHMÄ... 6
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS
LisätiedotVOIKUKKIA -ryhmätoiminnan reunaehdot
VOIKUKKIA -ryhmätoiminnan reunaehdot Ohjeita Voikukkia-vertaistukiryhmien ohjaajille ja muuta V oikukkiatoimintaa koordinoiville Mikä on Voikukkia-ryhmä? Millä ehdoilla Voikukkia-nimeä ja -materiaaleja
LisätiedotVertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...
LisätiedotPeruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen
Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun
LisätiedotKlubitalossa jäsenten ja henkilökunnan suhde on tasavertainen. Klubitalo EI ole hoitopaikka.
Asemakatu 2, 24100 Salo www.salonklubitalo.fi Puh.: 044 727 5150 ma-pe 8.30-16.00 Salon Klubitalo on tarkoitettu Salossa asuville työikäisille henkilöille, joilla on tai on ollut haasteita mielenterveyden
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri
LisätiedotVertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA
2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotSuomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta
Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotYlläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)
Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä Käynti sisäpihan puolelta. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Mobilen palvelukunnat: Hankasalmi,
LisätiedotSuomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet
Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet 1 Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tel. +358 9 615 516 mielenterveysseura.fi Ulkoasu: Bond TOIMINNAN MONET ULOTTUVUUDET Suomen Mielenterveysseurassa
LisätiedotVAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN
VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan
LisätiedotVERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus
Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIRYHMÄT....
LisätiedotVAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki
VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja
LisätiedotKriisikeskusten näkemykset mielenterveyspalveluista ja kriisityön kohteista
Syyskuu 2014 Sirkka-Liisa Kuitunen Jukka Valkonen Kriisikeskusten näkemykset mielenterveyspalveluista ja kriisityön kohteista Johdanto n koordinoiman Kriisikeskusverkoston tietoja ja käsityksiä paikallisista
LisätiedotVäkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö
Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö
LisätiedotNuorten tukeminen netissä
Nuorten tukeminen netissä MIELI 2010 KUOPIO Marika Ketola E-mielenterveyshanke Nuorten tukeminen verkossa Nuoria voi tukea verkossa Hakeutumalla nuorten suosimiin verkkopalveluihin, kuten sosiaalisiin
LisätiedotMUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotOhjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013
Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus
LisätiedotPääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset
Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja
LisätiedotVertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2018
Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2018 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIRYHMÄT...
LisätiedotTUAS - Nuorten tuettu asuminen
TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan
LisätiedotLapin ensi- ja turvakoti ry
Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle
LisätiedotMaaseudun turvaverkko-hanke
Maaseudun turvaverkko-hanke 2018-2020 Verkostokriisityö Koulutukset Kriisiapu Popup kriisikeskus Tapahtumat Viestintä Maaseudun turvaverkko-hanke Pohjois-Savon maaseutuyrittäjiin, maaseudun asukkaisiin
LisätiedotJärki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa
Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.
LisätiedotEu-avustajat 30.11.2015
Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
Lisätiedot1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia
1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden
LisätiedotKysely sote-järjestöille marraskuussa 2018
Kysely sote-järjestöille marraskuussa 2018 Tavoitteena kartoittaa järjestöjen roolia mielenterveys- ja päihdetyössä Vastaus saatiin 16 järjestöltä Toiminnan kohderyhmät Järjestön toiminta pääsääntöisesti
LisätiedotMielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi
Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi 30.11.2018 2 MIELENTERVEYS ON TOISISTA VÄLITTÄMISTÄ ELÄMÄN MERKITYK- SELLISYYTTÄ SELVIYTYMISTÄ HAASTEISTA JA KUORMITUKSESTA
LisätiedotSaako uhri oikeutta?
Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto
LisätiedotVapaaehtoistyön peruskurssi. Mieliseuran esittely Tukihenkilötyö Monimuotoinen vapaaehtoistyö
Vapaaehtoistyön peruskurssi Mieliseuran esittely Tukihenkilötyö Monimuotoinen vapaaehtoistyö SMS Suomen Mielenterveysseura ry mieliseura Tampereen Mielenterveysseura ry Suomen Mielenterveysseuraan kuuluu
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia
Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä
LisätiedotVoiko vapaaehtoistyötä johtaa? Suvi-Tuuli Porkka
Voiko vapaaehtoistyötä johtaa? Suvi-Tuuli Porkka Yhdistys Vapaaehtoisten rekrytointi, kulukorvaukset,??? Johtaminen Psykologinen sopimus! Palvelun tai toimintamahdollisuuksien markkinointi, vastuu palvelun
LisätiedotAuttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014
Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella
LisätiedotYhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke
Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo
LisätiedotILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!
ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.
LisätiedotKriisitilanteen eettiset periaatteet
Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä
LisätiedotMIELEN HYVINVOINTI VALTAKUNNALLISET TERVEYSPISTEPÄIVÄT
MIELEN HYVINVOINTI VALTAKUNNALLISET TERVEYSPISTEPÄIVÄT 7.10.2017 12.10.2017 2 TEEMAT TÄNÄÄN Mielen hyvinvointi - Mielenterveys käsitteinä Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät Mielenterveystaidot kansalaistaitona
Lisätiedot- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Nitta Lindroos 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - yhteisöpedagogi, talousneuvonta, projektit 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit 4. Organisaatio
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä
Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotRiitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Riitta Mykkänen-Hänninen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Kouluttaja, työnohjaaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Julkaisut: Riitta Mykkänen-Hänninen:
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotLohjan seudun mielenterveysseura ry:n toimintasuunnitelma 2019
Lohjan seudun mielenterveysseura ry:n toimintasuunnitelma 2019 TOIMINTA-AJATUS Lohjan seudun mielenterveysseura ry on sitoutumaton, suvaitseva ja luotettava järjestö, joka tukee vapaaehtoisvoimin ihmisten
Lisätiedot(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta
(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta TERVEYS JA TURVALLISUUS 23.5.2013 SPR:n toimintamuodot (Asetus 3 ) Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotAjatuksen murusia Tuija Mäkinen
Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen
LisätiedotRAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN ROVANIEMEN ALUETOIMIPISTE
RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN ROVANIEMEN ALUETOIMIPISTE Vastaava kriisityöntekijä, Kati Puhakka 044-2406 310 Kriisityöntekijä, Niina Posio 044-2439 143 Tukinainen ry on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon
LisätiedotPOHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010
POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotAMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO
AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä
LisätiedotVapaaehtoinen pelastuspalvelu
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Osaavien auttajien verkosto (päivitetty 4.11.2015) 19.11.2015 1 Apua tarvitaan 19.11.2015 2 Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) historiaa Enontekiö, Kerässieppi 24.5.1963
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotTyö- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen
Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->
LisätiedotSairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle
Sairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle Perehdytyspäivä 7.6.2016 Satu Valkonen Sairaalapastori, työnohjaaja Uskonnonvapauslaki O Uskonnonvapaus
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotHelsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016
Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen
LisätiedotKokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015
Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden
LisätiedotJoanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa
Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten
LisätiedotKetään ei saa jättää yksin
Ketään ei saa jättää yksin Valtakunnalliset Lastensuojelun perhehoidon päivät 13.11.2014 VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto KETÄÄN EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN 1. Kokemuksia
LisätiedotMARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1
MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja
LisätiedotTurun A-kilta: virtaa vertaisuudesta
Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea
LisätiedotEro lapsiperheessä työn lähtökohdat
Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen
LisätiedotSaanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi
Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi Ulla Halonen, 2.5.2017 Kehittämispäällikkö/ Keski-Suomen Muistiyhdistys ry. Muistiluotsi Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Ammatillista
LisätiedotTERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI
TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä
LisätiedotMinkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?
Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen
LisätiedotKYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016
KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen
LisätiedotTUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen
TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä
LisätiedotEurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille
FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Tukiperhetoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri ry. on voittoa tavoittelematon
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotKriisikeskus Mobile. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)
Kriisikeskus Mobile Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä käynti sisäpihan puolelta Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Työntekijät: 14
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
Lisätiedot