KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN- TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS- VERKOSTOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN- TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS- VERKOSTOSSA"

Transkriptio

1 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN- TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS- VERKOSTOSSA mielenterveysseura.fi

2 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN KRIISIKESKUSVERKOSTOSSA SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN LIITTOHALLITUS VAHVISTI LINJAUKSET JOHDANTO KESKEISET KÄSITTEET JÄRJESTÖLÄHTÖINEN KRIISI AUTTAMINEN KRIISIAPU JA KRIISIAUTTAMINEN AMMATILLINEN KRIISITYÖ AMMATILLISESTI OHJATTU KRIISITUKI KRIISIKESKUSTEN ASIAKKAAT KRIISIAUTTAMISEN EETTISET PERIAATTEET SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN JA TUKIHENKILÖTOIMINNAN EETTISET PERIAATTEET KRIISIKESKUSTOIMINNAN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO KRIISIKESKUSTOIMINNAN KOORDINAATIO KRIISIPUHELINTOIMINNAN KOORDINAATIO VERKKOAUTTAMISEN KOORDINAATIO KRIISITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUS JA TEHTÄVÄT VAPAAEHTOISTOIMINNAN KÄYTÄNNÖT KRIISIAUTTAMISESSA KOULUTETTUJEN VAPAAEHTOISTEN TUKIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄT KRIISI AUTTAMISESSA VAPAAEHTOISTEN TUKIHENKILÖIDEN VALINTA TUKIHENKILÖIDEN PERUSKOULUTUS TUKIHENKILÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET VAPAAEHTOISTYÖN TYÖNOHJAUKSEN EETTISET PERIAATTEET

3 7 KRIISIAPU KRIISIPUHELIMESSA KRIISIAPU VERKOSSA KRIISIAUTTAMINEN TUKINETISSÄ PALVELUMUODOT TUKINETISSÄ VAPAAEHTOISTYÖ TUKINETISSÄ KRIISIAPU OMA-APUOHJELMA SELMASSA ETSIVÄ PALVELUOHJAUS SUOMI KRIISIAPU KASVOKKAIN ASIAKAS TAPAAMISISSA ASIAKKAAKSI HAKEUTUMINEN KASVOKKAISEN KRIISIAUTTAMISEN TOIMINTAPERIAATTEET KOTIKÄYNNIT TUKIKESKUSTELUT JA HENKILÖ KOHTAISET TUKIHENKILÖT KRIISIAPU RYHMISSÄ TRAUMAATTISIA KRIISEJÄ KOKENEIDEN RYHMÄT ELÄMÄNKRIISEJÄ TAI KEHITYSKRIISEJÄ KOKENEIDEN RYHMÄT MIELENTERVEYTTÄ TUKEVAT RYHMÄT VAPEPA TOIMINTA ELI VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU KRIISITILANTEISSA TOIMINNAN TILASTOINTI, SEURANTA JA ARVIOINTI TILASTOINTI ASIAKASPALAUTE JA TYÖNTEKIJÖIDEN SEKÄ VAPAAEHTOISTEN ITSEARVIOINTI PALAUTE KRIISIPUHELIMESTA PALAUTE VERKKOAVUSTA PALAUTE ASIAKASTAPAAMISISTA PALAUTE RYHMISTÄ LIITE LIITE LIITE LIITE

4 JOHDANTO Koulusurmat, perhesurmat, yksinäisyys, syrjäytyminen ja itse murhien suuri määrä kertovat karua kieltä siitä, että 2000-luvun Suomessa apua ei ole tarpeeksi ja riittävän varhain tarjolla tai sitä ei osata hakea. Suomen Mielenterveysseuran kriisi keskusverkosto tarjoaa apua ja tukea kriiseissä, lisää välittämisen kulttuuria ja mielenterveysosaamista kouluttamalla ja kokoamalla myös vapaaehtoisia auttamisen pariin. Kriisikeskustoiminnalle on ominaista, että kriisi keskuksissa ammatilliset kriisi työntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset tekevät työtä rinnakkain. Suomen Mielenterveysseuran kriisi keskusverkostoon kuului tammikuussa kriisi keskusta, joita yllä pitävät paikalliset mielenterveysseurat ja Suomen Mielen terveysseura (Rovaniemellä Ensi- ja turvakotiyhdistys). Kriisi keskukset : LAPIN ENSI- JA TURVAKOTI- YHDISTYS: Lapin kriisi keskus LÄNSI-POHJAN MIELENTERVEYSSEURA: Kriisi keskus Turvapoiju, OULUN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA: Oulun kriisi keskus keskus.fi POHJOIS-KARJALAN MIELENTERVEYSSEURA KRIISITYÖN TUKENA: Joensuun kriisi keskus, keskus.fi SAVONLINNAN MIELEN TERVEYSSEURA: Savonlinnan kriisi keskus keskus.fi KUOPION SEUDUN MIELEN TERVEYSSEURA HYVÄ MIELI RY: Kuopion kriisi keskus keskus.fi 4 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA JOHDANTO

5 MIKKELIN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA: Mikkelin kriisi keskus, keskus.fi JYVÄSKYLÄN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA: Jyvässeudun kriisi keskus Mobile LAKEUDUN MIELENTERVEYSSEURA: Kriisi keskus Mobile Seinäjoki LOUNAIS-SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA: Turun Kriisi keskus keskus.fi RAUMAN SEUDUN MIELEN TERVEYSSEURA: Rauman kriisi keskus Ankkurpaikk SALON MIELENTERVEYSSEURA: Salon kriisi keskus Etappi SASTAMALAN SEUDUN MIELEN TERVEYSSEURA: Sastamalan kriisi keskus LAPPEENRANNAN MIELENTERVEYSSEURA: Saimaan Kriisi keskus keskus.fi TAMPEREEN MIELENTERVEYSSEURA: Kriisi keskus Osviitta HYVINKÄÄN MIELENTERVEYSSEURA: Hyvinkään kriisi keskus, PÄIJÄT-HÄMEEN MIELENTERVEYSSEURA: Lahden Seudun Kriisi keskus kekus.fi VIHDIN MIELENTERVEYSSEURA: Vihdin kriisi keskus kriisikeskus SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA: SOS-kriisi keskus, Helsinki 5

6 KUVA 1. KRIISIKESKUSVERKOSTON HISTORIA SUOMEN MIELENTERVEYS- SEURA (perustettu 1897) KRIISIKESKUSTOIMINTA KÄYNNISTYY LISÄÄ KRIISIKESKUKSIA PUHELINAUTTAMINEN MOBILE-PROJEKTI TUKINET SOS-PALVELU, HELSINKI KRIISIKESKUSPROJEKTI 10 KRIISIKESKUSTA 12 MOBILE-TUKIASEMAA, SOS-AUTO VERKOSTO VAKIINTUU 18 KRIISIKESKUSTA, ASIAKASTA VUODESSA Ensimmäinen kriisi keskus, SOS-kriisi keskus, aloitti toimintansa nimellä SOS-palvelu, itsemurhien ehkäisykeskus luvun aikana perustettiin mm. Mobile-projektin puitteissa useita kriisikeskuksia eri puolille Suomea. Osa niistä jäi elämään osaksi mielen - terveys seuralaista kriisi keskustoimintaa, osa siirtyi kuntien ylläpitämiksi. Kriisi auttaminen elää ajassa. Matkan varrella mukaan on tullut asiakastapaamisten ja puhelinauttamisen lisäksi ryhmätoiminta, intensiivikurssit ja nettiauttaminen. 6 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA JOHDANTO

7 Vuonna 2005 Suomen Mielen terveysseuran valtuusto hyväksyi kriisi työn rajaukset, joissa selkiytettiin erityisesti koulutettujen vapaa ehtoisten ja ammatillisten kriisi työntekijöiden rooleja ja tehtäviä mielen terveysseuralaisessa kriisi työssä. Vuonna 2006 määriteltiin yhteistyössä RAY:n kanssa, minkälainen toiminta kriisi keskuksissa on mahdollista rahoittaa raha-automaattiavustuksilla ja minkälainen toiminta luetaan liiketoiminnaksi tai kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi. Tämän 2013 valmistuneen kriisi auttamista koskevan linjauksen tavoitteena on kirkastaa avun tarvitsijoille, tekijöille, rahoittajille ja lahjoittajille sekä vapaa ehtois toiminnasta kiinnostuneille, mitä kriisi keskuksissa tehdään ja miten toimitaan sekä vahvistaa kriisi keskusverkoston tunnettuutta ja tiivistää yhteistyötä. Toimintamuodot vaihtelevat kriisi keskuksittain toiminta-alueen tarpeiden ja resurssien mukaan, joten kaikkia tässä linjauksessa kuvattuja toimintoja ei ole kaikissa kriisi keskuksissa. Linjauksen valmisteli työryhmä, jonka kokoonpano oli seuraava: Työryhmän puheenjohtaja Kaija Nojonen, SMS hallituksen jäsen ja Tampereen mielenterveysseuran puheenjohtaja, jäseninä Tuija Hauvala, johtaja Jyväskylän kriisi keskuksesta Mobilesta, Sinikka Kaakkuriniemi, järjestöjohtaja Suomen Mielenterveysseuran kansalaistoiminnoista, Maarit Kuntola, johtaja Saimaan kriisi keskuksesta Lappeenrannasta, Seppo Lind, johtaja kriisi keskus Osviitasta Tampereelta, Eeva Suonpää, johtaja Sastamalan Seudun Mielenterveysseurasta ja sihteerinä Outi Ruishalme, johtaja SOS-kriisi keskuksesta Suomen Mielenterveysseuran liittohallitus vahvisti nämä linjaukset ja ne on lähetetty tiedoksi ja huomioonotettaviksi kaikille kriisi keskuksia ylläpitäville mielenterveysseuroille. 7

8 1 KESKEISET KÄSITTEET 1.1 JÄRJESTÖLÄHTÖINEN KRIISI AUTTAMINEN Järjestölähtöinen kriisiauttaminen termin toi kriisikeskustoiminnasta käytävään keskusteluun RAY:n Pekka Mykrä. Käsitettä käytetään erottamaan Ray- avustuskelpoinen toiminta muusta toiminnasta eli kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvasta toiminnasta ja kilpailulain alaisesta toiminnasta. Järjestölähtöiselle kriisiauttamiselle on luonteenomaista, että siinä auttamisessa toimivat ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset rinnakkain. Toiminta ei ole voittoa tuottavaa, eikä sillä korvata kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa toimintaa eikä aiheuteta kilpailuhaittaa palveluita myyville yrityksille. Kriisiapu voi olla kriisiapua kriisipuhelimessa, verkossa, kasvokkain asiakas tapaamisissa, ryhmissä sekä kuntoutuskursseilla. Se voi olla myös vapaa ehtoisen antamaa kriisiapua esimerkiksi tukikeskusteluissa tai henkilökohtaisissa tuki suhteissa. 8 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 1 KESKEISET KÄSITTEET

9 1.2 KRIISIAPU JA KRIISIAUTTAMINEN Kriisiauttaminen kriisikeskuksissa on keskusteluapua puheli mitse, kasvokkain ja ryhmissä. Verkossa kriisiapua annetaan kirjoittaen. Oma-apuohjelma SELMAssa asiakas työstää traumaattista kokemusta itsenäisesti ohjelmaan viikoittain avautuvia tehtäviä tehden ja tekstejä lukien AMMATILLINEN KRIISITYÖ Kriisikeskusverkostossa palkatut kriisityöntekijät tekevät ammatillista kriisityötä. Jokaisessa kriisikeskuksessa tulisi olla vähintään kaksi kriisityöntekijää, jolla on tehtävän edellyttämä korkeakoulutasoinen koulutus ja soveltuvuus kriisityöhön. Kriisityöntekijät tekevät kriisityötä ja ohjaavat vapaaehtoisia. Kriisityössä tuetaan asiakasta selviytymään kriisistä tai muuten vaikeasta elämäntilanteesta AMMATILLISESTI OHJATTU KRIISITUKI Tehtävään koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt tarjoavat kriisikeskuksissa ammatillisesti ohjattua kriisitukea ja käyvät tukikeskusteluja asiak kaiden kanssa. Kriisituki on asiakkaan voimavaroja tukevaa, empaattista asiakkaan kuuntelemista ja keskustelua asiakkaan kanssa. Ammatillinen ohjaus tarkoittaa, että kriisikeskuksessa kriisityöntekijät ohjaavat ja tuke vat vapaaehtoisten toimintaa ja huolehtivat auttamisen laadusta ja vapaa ehtoisten hyvinvoinnista järjestämällä vapaaehtoisille purkukeskuste luja, työnohjausta, koulutusta ja kehityskeskusteluja. 9

10 2 KRIISIKESKUSTEN ASIAKKAAT Järjestölähtöistä kriisiapua tarjotaan yksilöille, pariskunnille, perheille ja ryhmille sekä kantasuomalaisille että uussuomalaisille. Järjestölähtöinen kriisiapu on julkisia palveluja täydentävää. Osalla kriisikeskuksista on mahdollista käyttää tulkkipalveluja maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa. Kriisikeskusten tarjoaman avun ja tuen lähtökohtana on asiakkaan koke ma kriisi. Asiakkaat ovat traumaattisen tapahtuman kokeneita tai elämänkriisissä tai vaikeassa elämäntilanteessa ja tarvitsevat kriisiapua, ohjausta, tukea oman läheisverkoston aktivointiin tai kannattelua odottaessaan hoitoon tai kuntoutukseen pääsyä. 10 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 2 KRIISIKESKUSTEN ASIAKKAAT

11 3 KRIISIAUTTAMISEN EETTISET PERIAATTEET 3.1 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN JA TUKIHENKILÖTOIMINNAN EETTISET PERIAATTEET Suomen Mielenterveysseura on hyväksynyt toiminalleen eettiset periaatteet. Niiden pohjalta on laadittu vapaaehtoiseen tukihenkilötoimintaan eettiset periaatteet. Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunta, jonka perustajajäsen Mielenterveysseura on, on määritellyt ja ylläpitää puhelin ja verkkoauttamisen eettisiä periaatteita. Liitteet 1, 2 ja 3. 11

12 4 KRIISIKESKUS- TOIMINNAN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO Järjestölähtöistä kriisikeskustoimintaa koordinoi Suomen Mielenterveys - seura. Koordinoinnista vastaa seuran kriisikeskustoiminnan koordinaattori, yhteistyössä kriisipuhelintoiminnan ja verkkokriisityön päälliköiden sekä mielenterveysseurojen vapaaehtois- ja yhdistystoimintaa tukevien Kansalaistoimintojen koordinaattoreiden kanssa. Koordinaation tavoitteena on tukea ja palvella kriisikeskuksia, edistää kriisikeskusverkoston yhteistyötä, laatua ja jatkuvaa kehittämistä, koota tietoa kriisiauttamisesta valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä tiedottaa avunsaannin mahdollisuuksista ja auttamisen toteutumisesta. 12 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 4 KRIISIKESKUS TOIMINNAN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO

13 4.1 KRIISIKESKUSTOIMINNAN KOORDINAATIO Koordinaatio sisältää: kriisikeskusjohtajien / toiminnasta vastaavien yhteystietojen ylläpidon Kriisikeskusjohtajien työkokoukset 4 krt / vuodessa Kriisiauttamisen linjausten ja toimintaperiaatteiden toteutumisen seurannan Verkoston kriisityöntekijöille kriisityön koulutuksen, jossa työntekijät perehtyvät mielenterveysseuralaiseen järjestölähtöiseen kriisiauttamiseen Kolmen vuoden välein kriisikeskuspäivät, joissa kriisityöntekijät ja vapaaehtoiset tukihenkilöt yhdessä käsittelevät ajankohtaisia aiheita Yhteisen nettipohjaisen kriisikeskuksille maksuttoman tilastointijärjestelmän, josta kriisikeskukset saavat raportit omasta toiminnastaan kuukausittain ja seuralta valtakunnalliset raportit Yhtenäisen seuranta- ja arviointijärjestelmän Seuran kehittämiskoordinaattorin tuen kriisikeskusten vapaaehtoisille Aluekoordinaattorien järjestämät alueelliset neuvottelupäivät kriisikeskusten työntekijöille yhteistyössä kriisikeskusverkoston kanssa 4.2 KRIISIPUHELINTOIMINNAN KOORDINAATIO Koordinaatio sisältää: Päivystyskalenterin ylläpidon. º Päivystyskalenterin avulla varmistetaan, että kriisipuhelimessa on sen aukioloaikoina riittävästi päivystäjiä. º Kukin toiminnassa mukana oleva kriisikeskus /seura sitoutuu sovittuihin päivystysaikoihin ja muutoksista neuvotellaan hyvissä ajoin koordinaattorin kanssa. º Poikkeustilanteita varten luodaan varajärjestelmät Toimintaperiaatteiden toteutumisen seurannan 13

14 Vastaajan oppaan ja perehdytyksen toimintaa aloittaville kriisikeskuksille ja seuroille Valtakunnallisen seminaarin toimijoille joka toinen vuosi Nettipohjaisen tilastointiohjelman ja tunnusten hallinnoinnin Älysarjan ja tunnusten hallinnoinnin Ohjausta ja neuvontaa Vuosittaiset kokoontumiset (aluefoorumit) puhelin- ja verkkokriisityön alueellisille työryhmille (aluekoordinaattorit) Avustukset valtakunnallisessa kriisipuhelimessa toimiville 4.3 VERKKOAUTTAMISEN KOORDINAATIO Koordinaatio sisältää: Päivystyskalenterin ylläpidon verkkokriisikeskuksen livepäivystyksistä. º Päivystyskalenterin avulla varmistetaan, että livepäivystysaikoina mielen terveysseuralaisessa Tukinet-työssä on riittävästi vastaajia. º Kukin toiminnassa mukana oleva kriisikeskus sitoutuu tiettyihin päivystys aikoihin ja muutoksista neuvotellaan hyvissä ajoin koordinaattorin kanssa. º Poikkeustilanteita varten luodaan varajärjestelmät Net tuki -vastaajien määrän koordinoinnin, jotta palvelussa pystytään vastaamaan luvatun 5 päivän kuluessa asiakkaan viestiin Selma -oma-apuohjelman tutoreiden valmennuksen ja koordinoinnin Verkossa tehtävän etsivän työn koordinoinnin ja valmennuksen Toimintaperiaatteiden toteutumisen seurannan (Vastaajan oppaan) Koulutusmallin verkkotyöhön osallistuville vapaaehtoisille Valtakunnallisen seminaarin toimijoille joka toinen vuosi Nettipohjaisen tilastointiohjelman Ohjausta ja neuvontaa Vuosittaiset kokoontumiset (aluefoorumit)puhelin- ja verkkokriisityön alueellisille työryhmille (aluekoordinaattorit) 14 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 4 KRIISIKESKUS TOIMINNAN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO

15 5 KRIISITYÖN- TEKIJÖIDEN KOULUTUS JA TEHTÄVÄT Kriisityöntekijältä edellytetään sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkintoa, vankkaa osaamista kriisityöstä sekä soveltuvuutta kriisityöhön. Kriisikeskusten vahvuus on moniammatillisessa ja monipuolisessa kriisityön osaamisessa. Kriisityöntekijöitä koskevat työntekijöihin liittyvät säädökset ja työehtosopimukset. Suurin osa kriisikeskuksista noudattaa Sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta. Se on yleissitova ja sen allekirjoitusosapuolina ovat Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry ja Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto ry. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisina kriisityöntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus sekä lastensuojelu- ja rikoslain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Kriisityöntekijän tehtäviin kuuluu kriisityö eri muodoissaan ko. kriisikeskuksen käytäntöjen mukaisesti sekä vapaaehtoisten ohjaaminen. Kriisityöntekijän tehtävän hoitamisessa säännöllinen työnohjaus ja täydennyskoulutus ovat välttämättömyys, josta työnantaja huolehtii. Selkeä tehtävä ja yhteiset läpinäkyvät toimintakäytännöt tukevat työhyvinvointia vaativassa kriisityössä. 15

16 6 VAPAAEHTOIS- TOIMINNAN KÄYTÄNNÖT KRIISIAUTTAMISESSA Koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt voivat toimia ammattihenkilöiden / tukihenkilövastaavien ohjaamina ja tukemina kriisityössä kriisikeskuksissa ja paikallisissa mielenterveysseuroissa. Kaikilla kriisiasiakkaita kohtaavilla vapaaehtoisilla tukihenkilöillä tulee olla Suomen Mielenterveysseuran mallin mukainen tukihenkilön peruskoulutus. Kriisityön linjausten mukainen koulutus, työnohjaus sekä purkumahdollisuus järjestetään paikallisen mielenterveysseuran toimesta. Suomen Mielenterveysseuran kansalaistoimintojen linja järjestää valtakunnallisia ja alueellisia jatko- ja lisäkoulutuksia esimerkiksi ryhmänohjaajille, tukiohjaajille ja työnohjaajille sekä perehdytyksiä uusille toimintaan mukaan tuleville seuroille. 16 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 6 VAPAAEHTOIS TOIMINNAN KÄYTÄNNÖT KRIISIAUTTAMISESSA

17 6.1 KOULUTETTUJEN VAPAAEHTOISTEN TUKIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄT KRIISI AUTTAMISESSA Kriisipuhelinpäivystys Verkkoauttaminen Tukikeskustelut kasvokkain asiakkaiden kanssa asiakastapaamisissa Ryhmänohjaus kriisityön ammattilaisen parina Vertaisryhmäohjaus tukihenkilöparin kanssa Kotikäynnit kriisityön ammattilaisen kanssa Henkilökohtaisena tukihenkilönä toimiminen Koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt voivat ammattilaisten ohjauksessa käydä asiakkaiden kanssa tukikeskusteluja. Koulutettu vapaaehtoinen tukihenkilö keskustelee asiakkaan kanssa hänen tilanteestaan puhelimitse, verkossa tai kasvokkain. Tukikeskustelu sisältää 1 5 asiakaslähtöistä keskustelua asiakkaan kokemasta kriisistä, elämäntilanteesta ja kokemuksista. Vapaaehtoinen tukihenkilö ottaa vastaan asiakkaan kokemuksen aktiivisesti kuunnellen ja kartoittaa kysellen asiakkaan tilannetta, ajatuksia ja tuntemuksia. Vapaaehtoinen tukihenkilö ei tulkitse tai esitä teorioita asiakkaan tilanteesta. Vapaaehtoinen ei ota kantaa ideologisiin esim. uskontoon tai politiikkaan, mutta voi miettiä vaihtoehtoja asiakkaan tilanteeseen yhdessä asiakkaan kanssa ja kertoa mielipiteensä eri vaihtoehdoista asiakkaan niin halutessa. Keskeistä tukikeskustelussa on aktiivinen kuuntelu, puhutun vastaanotto myötäeläen ja tiedon jakaminen avun lähteistä ja palveluista. Henkilökohtaisena tukihenkilönä toimiminen tarkoittaa tapaamisia asiakkaan arjessa kriisityön jatkona. Tukisuhteesta tehdään määräaikainen sopimus. Vapaaehtoinen tukihenkilö voi pyytää tukea kriisityöntekijältä tai siirtää asiakkaan kriisityöntekijälle. 17

18 Vapaaehtoiset tilastoivat käymänsä keskustelut / tapaamiset / ryhmät. Vapaaehtoinen tukihenkilö käsittelee käymiään tukikeskusteluja kriisityöntekijän kanssa käytävissä purkukeskusteluissa ja työnohjauksessa. 6.2 VAPAAEHTOISTEN TUKIHENKILÖIDEN VALINTA Osallistujat tukihenkilön peruskoulutukseen valitaan kokeneen tukihenkilön ja kriisityöntekijän / tukihenkilötyön koordinaattorin / vapaaehtoisen tukihenkilövastaavan haastattelun perusteella. Haastattelussa selvitetään tukihenkilötyön / kriisityön luonnetta sekä vapaaehtoistoimintaan pyrkivän elämäntilannetta ja sopivuutta tehtävään. Vapaaehtoistoimintaan ei valita henkilöitä, joilla on omassa elämässään meneillään kriisi tai jotka ovat kokeneet kriisin hiljakkoin. Haastattelussa kuullaan tukihenkilökoulutukseen hakeutuvan odotuksia ja käsityksiä tukityöstä / kriisityöstä. Vapaaehtoisella tulee olla realistinen kuva tukityön vaatimuksista ja mahdollisuus sitoutua toimintaan sovitussa määrin ja tavalla sekä osallistua säännölliseen työnohjaukseen, kehityskeskusteluihin ja lisäkoulutukseen. Haastattelussa selvitetään tukityöhön liittyvä vaitiolovelvollisuus ja toiminnan eettiset periaatteet sekä se, minkälaista sitoutumista vapaaehtoisilta edellytetään. 6.3 TUKIHENKILÖIDEN PERUSKOULUTUS Vapaaehtoiset tukihenkilöt koulutetaan Suomen Mielenterveys seuran koulutusmallin mukaisesti ja heille annetaan koulutuksesta todistus. Todistusta ei voi saada, mikäli poissaoloja koulutuksesta on yli 10 % läsnä olotunneista, tai lyhyempiä poissaoloja ei ole korvattu kouluttajien kanssa sovitulla tavalla. Koulutus on edellytys vapaaehtoisena tukihenkilönä toimimiselle. Koulutuksen kuluessa sekä kouluttajat että koulutettavat arvioivat soveltuvuutta vapaaehtoiseen tukihenkilötoimintaan. 18 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 6 VAPAAEHTOIS TOIMINNAN KÄYTÄNNÖT KRIISIAUTTAMISESSA

19 6.4 TUKIHENKILÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Vapaaehtoisilla tukihenkilöillä on oikeus välittömään keskusteluun ammattilaisen kanssa asiakkaan kanssa käydyn tukikeskustelun jälkeen työnohjaukseen kerran kuukaudessa. Työnohjaajana toimii työn ohjaajakoulutuksen/vapaaehtoistoiminnan työnohjaajakoulutuksen saanut henkilö, jolla on tarvittavat tiedot vapaaehtoistyön erityis piirteistä ja kontekstista sekä niiden asettamista vaatimuksista työnohjaukselle maksuttomiin lisäkoulutuksiin ajankohtaisista aiheista 2 4 kertaa vuodessa saada uuteen tehtävään ryhtyessään siihen pätevöittävä jatkokoulutus, esim. ryhmänohjaajakoulutus kahdenkeskiseen kehityskeskusteluun yhdistyksen edustajan kanssa vuosittain osallistua lakisääteisiin, suunnitelmallisiin ja säännöllisiin riskien arviointeihin vapaaehtoistyössä (työturvallisuuslaki 738/2002), maallikkoauttamisen erityislaatua kunnioittaviin koulutuksiin, työnohjaukseen ja tukeen sekä osaavaan vapaaehtoistyön johtamiseen saada osaamiseensa ja ajankäyttömahdollisuuteensa sopiva tehtävä puhelin- ja verkkoauttamisen ohjeiden puitteissa itse määritellä, miten julkisesti tehtävässään toimii kulukorvauksiin Seuralaisen käsikirjan ohjeiden mukaan mahdollisuuteen tulla kuulluksi ja toimia aloitteellisesti yhdistyksen jäsenyyden, tukihenkilö-/vapaaehtoistoimikunnan, kehityskeskusteluiden ja suorien yhteydenottojen kautta 19

20 Vapaaehtoisilla tukihenkilöillä on velvollisuus toimia Suomen Mielenterveysseuran, tukihenkilötoiminnan sekä puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden mukaan noudattaa tukihenkilötyön toimintaperiaatteita ja saamiaan ohjeita omasta ammatillisesta koulutuksestaan riippumatta allekirjoittaa vaitiolositoumus ja noudattaa sitä myös toiminnasta luopumisen jälkeen osallistua säännölliseen työnohjaukseen, lisäkoulutuksiin ja kehityskeskusteluihin toimia ammatillisesti ohjatussa vapaaehtoisessa kriisityössä / tukihenkilötyössä kriisikeskuksen / paikallisen mielenterveysseuran kanssa sovitussa määrin ja tavalla tilastoida puhelut / tapaamiset / ryhmäkokoontumiset tuettavien kanssa suostua siihen, että vapaaehtoistoimintaa johtavat ja ohjaavat henkilöt tarkkailevat tehtävän suorittamista ja laatua, ja tarvittaessa puuttuvat asiaan jäädä tarvittaessa tauolle tai lopettaa vapaaehtoisena toimimisen Vapaaehtoistyöntekijöiden turvallisista työskentelyolosuhteista ja hyvinvoinnista sekä tukityön laadusta vastaa paikallisen mielenterveysseuran hallitus. Käytännössä vapaaehtoisista ja vapaaehtoistyön laadusta huolehtiminen on delegoitu yhdistyksen vapaaehtoisille, tukihenkilövastaaville tai palkatuille työntekijöille, joiden toimenkuvaan tehtävä kuuluu (palkattu tukihenkilövastaava). Valitun henkilön osaaminen, ehtiminen ja mielenkiinto tehtävään on varmistettava ja tarjottava hänelle tehtävässä tarvittava tuki. Eri tehtävien ja toimintojen vastuuhenkilöiden on oltava kaikkien vapaaehtoisten tiedossa. 20 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 6 VAPAAEHTOIS TOIMINNAN KÄYTÄNNÖT KRIISIAUTTAMISESSA

21 6.5 VAPAAEHTOISTYÖN TYÖNOHJAUKSEN EETTISET PERIAATTEET Mielenterveysseuran vapaaehtoistyön työnohjaus on luottamuksellista ja avointa suhteessa sekä työnohjauksen tilanneeseen mielenterveysseuraan että tukihenkilöihin. Työnohjaajaa sitoo vaitiolovelvollisuus tilaajan ja tukihenkilöiden kertomiin asioihin. Vapaaehtoistyön työnohjaaja kunnioittaa tukihenkilöiden maallikkoauttamisen osaamista ja auttaa tukihenkilöä löytämään oman ainutkertaisen tapansa ja kykynsä toimia tukijana. Työnohjaaja toimii työnohjaustilanteessa niissä rajoissa, jotka tukihenkilöt asettavat, mutta on kokonaan vastuussa omasta ohjaustyöstään. Työskentely lähtee tukihenkilöiden ja ryhmän tarpeista. Työnohjaaja antaa tietonsa ja kokemuksensa tukihenkilöiden käyttöön ja luottaa heidän kehittymismahdollisuuksiinsa. Työnohjaaja jättää riittävästi tilaa tukihenkilöiden kasvuun, liikkumiseen ja jopa kunnialliseen peräytymiseen. Vapaaehtoistyön työnohjaaja on lojaali sekä ohjattaville tukihenkilöille että mielenterveysseuralle ja sen perustehtävälle ja toimintaperiaatteille. Työnohjaaja ei kilpaile paikallisyhdistyksen hallinnon kanssa. Työnohjaaja kunnioittaa mielenterveysseurassa tapahtuvaa kehittämistyötä ja sitä tekeviä ihmisiä. 21

22 7 KRIISIAPU KRIISIPUHELIMESSA Valtakunnallinen kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa oleville. Kriisipuhelimessa päivystävät koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt sekä kriisityöntekijät. Puhelinkeskustelussa soittajan tilannetta kuunnellaan ja hänen kanssaan keskustellaan siitä, mikä soittajan tilannetta voisi helpottaa ja edistää ongelmien ratkeamista. Tarvittaessa soittaja ohjataan palvelujen piiriin kriisikeskuksiin tai muualle. Osalla soittajista elämäntilanne on hyvin vaikea eikä muutoksen aikaansaaminen vaikuta mahdolliselta. Silloin soittajaa kannatellaan jaksamaan tilanteessaan eteenpäin varmistamalla, että hän tulee kuulluksi ja saa jakaa kokemustaan myötätuntoisen kuulijan kanssa. Kriisipuhelinpäivystyksessä noudatetaan PuhEet neuvottelukunnan laatimia toimintaperiaatteita. (liite 3) Kriisipuhelinpäivystystä tehdään kriisikeskusten ja paikallisten seurojen tiloissa, joissa on rauha käydä puhelinkeskusteluja soittajien kanssa ilman, että ulkopuoliset kuulevat keskusteluja. Päivystäjä ei ole yksin päivystäessään vaan paikalla on kriisityöntekijä tai toinen vapaaehtoinen ja takapäivystys on järjestetty. 22 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 7 KRIISIAPU KRIISIPUHELIMESSA

23 Päivystäjä vastaa puheluun: kriisipuhelimessa vapaaehtoinen tai kriisityöntekijä. Kriisipuhelimessa asiakkaiden on mahdollista puhua nimettömänä. Soittajien puhelinnumero ei näy vastaajalle eikä soittajan tarvitse kertoa kuka on ja mistä soittaa. Puhelinsoitoista tilastoidaan puhelun jälkeen yhteydenoton syy ja soittajan taustatietoja (mm. ikä, sukupuoli, työelämä status) mikäli ne tulevat puhelussa esille. Koulutetuille vapaaehtoisille tukihenkilöille, jotka toimivat kriisipuhelimessa päivystäjinä järjestetään purkukeskustelu päivystys ten jälkeen sekä työnohjauksia ja koulutuksia säännöllisesti. 23

24 8 KRIISIAPU VERKOSSA 8.1 KRIISIAUTTAMINEN TUKINETISSÄ Tukinet on Sastamalan seudun mielenterveysseuran tuottama tekninen alusta, jossa on käyttäjinä useita valtakunnallisia ja paikallisia järjestöjä. Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskusverkoston kriisikeskukset tekevät Tukinet -alustalla kriisiauttamista, jonka sisältöä koordinoi SOS-kriisikeskus. Asiakas saa tiedot koko Tukinetin toimintaperiaatteista palvelun etusivulta. 24 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 8 KRIISIAPU VERKOSSA

25 8.1.1 PALVELUMUODOT TUKINETISSÄ YKSILÖ- ASIAKKAAT AVOIMET RYHMÄT TEEMA- RYHMÄT Asiakkaan yhteydenotto mahdollinen riippumatta paikasta tai kellonajasta. Palaute asiakkaalle nopeaa, mutta ei välitöntä 1.1 Net tuki (määräaikainen, kahdenkeskinen tukisuhde) Avoimet ryhmät Liveryhmät (Vapaa aihe, ohjattuja, lukeminen ei edel- (Vapaa aihe) lytä asiakkaan kirjautumista) 1.3 Teemaryhmät (Aihe etukäteen valittu, ohjattuja) Tietopalvelut avoinna 24h/7 (lukeminen ei edellytä asiakkaan kirjautumista) Reaaliaikaiset verkkokriisi- Tausta ja tuki palvelut, avoinna etukäteen sovittuina aikoina 2.1 Kipparointi/ Net tuki live nettitutor (kertaluonteinen Live-palvelussa kahden keskinen takapäivystys tukikeskustelu) 2.3 Liveryhmät (Avoimet /suljetut, Aihe etukäteen sovittu, ohjattuja) Ryhmiin liitetty taustatuki (Liveryhmissä takapäivystys, jos vapaaehtoisten vastuulla) Ryhmiin liitetty taustatuki (Liveryhmissä takapäivystys, jos vapaaehtoisten vastuulla) 25

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja

Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja KIRKON KESKUSTELUAPUAπ Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja 1 Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja Periaatteet koskevat Palvelevaa puhelinta, Palvelevaa nettiä, Palvelevaa chattia, Palvelevaa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Riitta Mykkänen-Hänninen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Kouluttaja, työnohjaaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Julkaisut: Riitta Mykkänen-Hänninen:

Lisätiedot

Voiko vapaaehtoistyötä johtaa? Suvi-Tuuli Porkka

Voiko vapaaehtoistyötä johtaa? Suvi-Tuuli Porkka Voiko vapaaehtoistyötä johtaa? Suvi-Tuuli Porkka Yhdistys Vapaaehtoisten rekrytointi, kulukorvaukset,??? Johtaminen Psykologinen sopimus! Palvelun tai toimintamahdollisuuksien markkinointi, vastuu palvelun

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin

Ketään ei saa jättää yksin Ketään ei saa jättää yksin Valtakunnalliset Lastensuojelun perhehoidon päivät 13.11.2014 VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto KETÄÄN EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN 1. Kokemuksia

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Sari Välimäki 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - KM, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Ohjaamot Etelä-Savossa. Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko

Ohjaamot Etelä-Savossa. Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko Ohjaamot Etelä-Savossa Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko 25. 31.1.2016 Mitä ovat Ohjaamot? Osa nuorisotakuuta: alle 30-vuotiaille 1) itsenäinen elämä 2) mahdollisuus työhön tai koulutukseen 3) ammattitaito

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Kriisikeskus Mobile. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

Kriisikeskus Mobile. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Kriisikeskus Mobile Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä käynti sisäpihan puolelta Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Työntekijät: 14

Lisätiedot

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma 2016, sivu 2/10 Sisällysluettelo 1 LYHYESTI - TOIMINTAVUODEN PAINOPISTEET... 3 2 LOUNAIS-SUOMEN SYLI ry... 3 3 TUKIPALVELUT... 4 3.1 Vertaistukitoiminta...

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O 17.5.2013 1 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON PARANTAA RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ JA RIKOSASIASSA

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Yhdistyshuoltamo. JAKE-kehittäminen Yhdistyshuoltamo / JAKE-hanke

Yhdistyshuoltamo. JAKE-kehittäminen Yhdistyshuoltamo / JAKE-hanke Yhdistyshuoltamo VISIO Pohjois-Karjalan yhdistyshuoltamo 2017 tukee, auttaa ja kehittää yhteistyössä maakunnan yhdistystoimintaa. Yhdistyshuoltamo kokoaa yhteen ja tarjoaa yhdistyksille koko maakunnassa

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

PAPERITTOMAT JA PUNAINEN RISTI. Tukea, auttamista ja toimintaa osastoissa PAPERITTOMAT

PAPERITTOMAT JA PUNAINEN RISTI. Tukea, auttamista ja toimintaa osastoissa PAPERITTOMAT JA PUNAINEN RISTI Tukea, auttamista ja toimintaa osastoissa Paperittomien määrä kasvaa Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi 2015 Kielteisten turvapaikkapäätösten jälkeen tarjotaan vapaaehtoisen paluun mahdollisuutta

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Vapaaehtoisen. opas. www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoisen. opas. www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoisen opas www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen. Tommy Tabermann Oppaan tekstisisällön on tuottanut Metropolia Ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Lähituki-projekti Osaraportti Esittely

Lähituki-projekti Osaraportti Esittely www.kmsry.fi 1 Lähituki-projekti 2007-2010 Osaraportti Esittely 7.10.2009 Järjestöjen palveluohjausmalli ja Voimavaraistava palveluohjausryhmä Katso ja tulosta koko aineisto www.kmsry.fi 2 Palveluohjaus

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Työllisty järjestöön!

Työllisty järjestöön! Työllisty järjestöön! Hankekuvaus vuosille 2012 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa vuodesta 2005 lähtien. Hankkeen kautta

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli Osaava ja ammatillinen koordinaattori mahdollistaa toiminnan ja vapaaehtoisavun jatkuvuuden. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli 14.2.2010 Liisa Reinman Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Asiakas

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA 7.2.2014 Kati Sunimento PERUSTEET LAPSI- JA PERHETYÖLLE YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaan: lapsella on oikeus molempien

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Kriisikeskustoiminta 1970 - luvulta 2020 -luvulle. Kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme

Kriisikeskustoiminta 1970 - luvulta 2020 -luvulle. Kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme Kriisikeskustoiminta 1970 - luvulta 2020 -luvulle Kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme Kriisiauttamisen lähtökohdat Ensimmäinen suomalaisen kriisikeskuksen SOS-kriisikeskus aloitti toimintansa

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. 1 Mitä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on? Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista, ohjattua ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa,

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

Punainen Risti viranomaisten tukena

Punainen Risti viranomaisten tukena Punainen Risti viranomaisten tukena Punaisen Ristin valmiustoiminnalla varaudutaan ennalta suunnitellusti oikea-aikaiseen ja tehokkaaseen toimintaan onnettomuuksien ja erityistilanteiden ennaltaehkäisemiseksi,

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011 CxO Mentor Oy CxO Mentor Oy MDM-työpaja -esittely Luonnos (08/2011) Miksi? IT/ICT, IT-palvelut ja niillä käsiteltävä tieto ovat nykyään tuottavuuden lisäämisen, innovaatioiden ja kasvun tärkein lähde.

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot