KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN- TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS- VERKOSTOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN- TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS- VERKOSTOSSA"

Transkriptio

1 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN- TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS- VERKOSTOSSA mielenterveysseura.fi

2 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN KRIISIKESKUSVERKOSTOSSA SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN LIITTOHALLITUS VAHVISTI LINJAUKSET JOHDANTO KESKEISET KÄSITTEET JÄRJESTÖLÄHTÖINEN KRIISI AUTTAMINEN KRIISIAPU JA KRIISIAUTTAMINEN AMMATILLINEN KRIISITYÖ AMMATILLISESTI OHJATTU KRIISITUKI KRIISIKESKUSTEN ASIAKKAAT KRIISIAUTTAMISEN EETTISET PERIAATTEET SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN JA TUKIHENKILÖTOIMINNAN EETTISET PERIAATTEET KRIISIKESKUSTOIMINNAN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO KRIISIKESKUSTOIMINNAN KOORDINAATIO KRIISIPUHELINTOIMINNAN KOORDINAATIO VERKKOAUTTAMISEN KOORDINAATIO KRIISITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUS JA TEHTÄVÄT VAPAAEHTOISTOIMINNAN KÄYTÄNNÖT KRIISIAUTTAMISESSA KOULUTETTUJEN VAPAAEHTOISTEN TUKIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄT KRIISI AUTTAMISESSA VAPAAEHTOISTEN TUKIHENKILÖIDEN VALINTA TUKIHENKILÖIDEN PERUSKOULUTUS TUKIHENKILÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET VAPAAEHTOISTYÖN TYÖNOHJAUKSEN EETTISET PERIAATTEET

3 7 KRIISIAPU KRIISIPUHELIMESSA KRIISIAPU VERKOSSA KRIISIAUTTAMINEN TUKINETISSÄ PALVELUMUODOT TUKINETISSÄ VAPAAEHTOISTYÖ TUKINETISSÄ KRIISIAPU OMA-APUOHJELMA SELMASSA ETSIVÄ PALVELUOHJAUS SUOMI KRIISIAPU KASVOKKAIN ASIAKAS TAPAAMISISSA ASIAKKAAKSI HAKEUTUMINEN KASVOKKAISEN KRIISIAUTTAMISEN TOIMINTAPERIAATTEET KOTIKÄYNNIT TUKIKESKUSTELUT JA HENKILÖ KOHTAISET TUKIHENKILÖT KRIISIAPU RYHMISSÄ TRAUMAATTISIA KRIISEJÄ KOKENEIDEN RYHMÄT ELÄMÄNKRIISEJÄ TAI KEHITYSKRIISEJÄ KOKENEIDEN RYHMÄT MIELENTERVEYTTÄ TUKEVAT RYHMÄT VAPEPA TOIMINTA ELI VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU KRIISITILANTEISSA TOIMINNAN TILASTOINTI, SEURANTA JA ARVIOINTI TILASTOINTI ASIAKASPALAUTE JA TYÖNTEKIJÖIDEN SEKÄ VAPAAEHTOISTEN ITSEARVIOINTI PALAUTE KRIISIPUHELIMESTA PALAUTE VERKKOAVUSTA PALAUTE ASIAKASTAPAAMISISTA PALAUTE RYHMISTÄ LIITE LIITE LIITE LIITE

4 JOHDANTO Koulusurmat, perhesurmat, yksinäisyys, syrjäytyminen ja itse murhien suuri määrä kertovat karua kieltä siitä, että 2000-luvun Suomessa apua ei ole tarpeeksi ja riittävän varhain tarjolla tai sitä ei osata hakea. Suomen Mielenterveysseuran kriisi keskusverkosto tarjoaa apua ja tukea kriiseissä, lisää välittämisen kulttuuria ja mielenterveysosaamista kouluttamalla ja kokoamalla myös vapaaehtoisia auttamisen pariin. Kriisikeskustoiminnalle on ominaista, että kriisi keskuksissa ammatilliset kriisi työntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset tekevät työtä rinnakkain. Suomen Mielenterveysseuran kriisi keskusverkostoon kuului tammikuussa kriisi keskusta, joita yllä pitävät paikalliset mielenterveysseurat ja Suomen Mielen terveysseura (Rovaniemellä Ensi- ja turvakotiyhdistys). Kriisi keskukset : LAPIN ENSI- JA TURVAKOTI- YHDISTYS: Lapin kriisi keskus LÄNSI-POHJAN MIELENTERVEYSSEURA: Kriisi keskus Turvapoiju, OULUN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA: Oulun kriisi keskus keskus.fi POHJOIS-KARJALAN MIELENTERVEYSSEURA KRIISITYÖN TUKENA: Joensuun kriisi keskus, keskus.fi SAVONLINNAN MIELEN TERVEYSSEURA: Savonlinnan kriisi keskus keskus.fi KUOPION SEUDUN MIELEN TERVEYSSEURA HYVÄ MIELI RY: Kuopion kriisi keskus keskus.fi 4 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA JOHDANTO

5 MIKKELIN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA: Mikkelin kriisi keskus, keskus.fi JYVÄSKYLÄN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA: Jyvässeudun kriisi keskus Mobile LAKEUDUN MIELENTERVEYSSEURA: Kriisi keskus Mobile Seinäjoki LOUNAIS-SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA: Turun Kriisi keskus keskus.fi RAUMAN SEUDUN MIELEN TERVEYSSEURA: Rauman kriisi keskus Ankkurpaikk SALON MIELENTERVEYSSEURA: Salon kriisi keskus Etappi SASTAMALAN SEUDUN MIELEN TERVEYSSEURA: Sastamalan kriisi keskus LAPPEENRANNAN MIELENTERVEYSSEURA: Saimaan Kriisi keskus keskus.fi TAMPEREEN MIELENTERVEYSSEURA: Kriisi keskus Osviitta HYVINKÄÄN MIELENTERVEYSSEURA: Hyvinkään kriisi keskus, PÄIJÄT-HÄMEEN MIELENTERVEYSSEURA: Lahden Seudun Kriisi keskus kekus.fi VIHDIN MIELENTERVEYSSEURA: Vihdin kriisi keskus kriisikeskus SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA: SOS-kriisi keskus, Helsinki 5

6 KUVA 1. KRIISIKESKUSVERKOSTON HISTORIA SUOMEN MIELENTERVEYS- SEURA (perustettu 1897) KRIISIKESKUSTOIMINTA KÄYNNISTYY LISÄÄ KRIISIKESKUKSIA PUHELINAUTTAMINEN MOBILE-PROJEKTI TUKINET SOS-PALVELU, HELSINKI KRIISIKESKUSPROJEKTI 10 KRIISIKESKUSTA 12 MOBILE-TUKIASEMAA, SOS-AUTO VERKOSTO VAKIINTUU 18 KRIISIKESKUSTA, ASIAKASTA VUODESSA Ensimmäinen kriisi keskus, SOS-kriisi keskus, aloitti toimintansa nimellä SOS-palvelu, itsemurhien ehkäisykeskus luvun aikana perustettiin mm. Mobile-projektin puitteissa useita kriisikeskuksia eri puolille Suomea. Osa niistä jäi elämään osaksi mielen - terveys seuralaista kriisi keskustoimintaa, osa siirtyi kuntien ylläpitämiksi. Kriisi auttaminen elää ajassa. Matkan varrella mukaan on tullut asiakastapaamisten ja puhelinauttamisen lisäksi ryhmätoiminta, intensiivikurssit ja nettiauttaminen. 6 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA JOHDANTO

7 Vuonna 2005 Suomen Mielen terveysseuran valtuusto hyväksyi kriisi työn rajaukset, joissa selkiytettiin erityisesti koulutettujen vapaa ehtoisten ja ammatillisten kriisi työntekijöiden rooleja ja tehtäviä mielen terveysseuralaisessa kriisi työssä. Vuonna 2006 määriteltiin yhteistyössä RAY:n kanssa, minkälainen toiminta kriisi keskuksissa on mahdollista rahoittaa raha-automaattiavustuksilla ja minkälainen toiminta luetaan liiketoiminnaksi tai kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi. Tämän 2013 valmistuneen kriisi auttamista koskevan linjauksen tavoitteena on kirkastaa avun tarvitsijoille, tekijöille, rahoittajille ja lahjoittajille sekä vapaa ehtois toiminnasta kiinnostuneille, mitä kriisi keskuksissa tehdään ja miten toimitaan sekä vahvistaa kriisi keskusverkoston tunnettuutta ja tiivistää yhteistyötä. Toimintamuodot vaihtelevat kriisi keskuksittain toiminta-alueen tarpeiden ja resurssien mukaan, joten kaikkia tässä linjauksessa kuvattuja toimintoja ei ole kaikissa kriisi keskuksissa. Linjauksen valmisteli työryhmä, jonka kokoonpano oli seuraava: Työryhmän puheenjohtaja Kaija Nojonen, SMS hallituksen jäsen ja Tampereen mielenterveysseuran puheenjohtaja, jäseninä Tuija Hauvala, johtaja Jyväskylän kriisi keskuksesta Mobilesta, Sinikka Kaakkuriniemi, järjestöjohtaja Suomen Mielenterveysseuran kansalaistoiminnoista, Maarit Kuntola, johtaja Saimaan kriisi keskuksesta Lappeenrannasta, Seppo Lind, johtaja kriisi keskus Osviitasta Tampereelta, Eeva Suonpää, johtaja Sastamalan Seudun Mielenterveysseurasta ja sihteerinä Outi Ruishalme, johtaja SOS-kriisi keskuksesta Suomen Mielenterveysseuran liittohallitus vahvisti nämä linjaukset ja ne on lähetetty tiedoksi ja huomioonotettaviksi kaikille kriisi keskuksia ylläpitäville mielenterveysseuroille. 7

8 1 KESKEISET KÄSITTEET 1.1 JÄRJESTÖLÄHTÖINEN KRIISI AUTTAMINEN Järjestölähtöinen kriisiauttaminen termin toi kriisikeskustoiminnasta käytävään keskusteluun RAY:n Pekka Mykrä. Käsitettä käytetään erottamaan Ray- avustuskelpoinen toiminta muusta toiminnasta eli kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvasta toiminnasta ja kilpailulain alaisesta toiminnasta. Järjestölähtöiselle kriisiauttamiselle on luonteenomaista, että siinä auttamisessa toimivat ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset rinnakkain. Toiminta ei ole voittoa tuottavaa, eikä sillä korvata kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa toimintaa eikä aiheuteta kilpailuhaittaa palveluita myyville yrityksille. Kriisiapu voi olla kriisiapua kriisipuhelimessa, verkossa, kasvokkain asiakas tapaamisissa, ryhmissä sekä kuntoutuskursseilla. Se voi olla myös vapaa ehtoisen antamaa kriisiapua esimerkiksi tukikeskusteluissa tai henkilökohtaisissa tuki suhteissa. 8 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 1 KESKEISET KÄSITTEET

9 1.2 KRIISIAPU JA KRIISIAUTTAMINEN Kriisiauttaminen kriisikeskuksissa on keskusteluapua puheli mitse, kasvokkain ja ryhmissä. Verkossa kriisiapua annetaan kirjoittaen. Oma-apuohjelma SELMAssa asiakas työstää traumaattista kokemusta itsenäisesti ohjelmaan viikoittain avautuvia tehtäviä tehden ja tekstejä lukien AMMATILLINEN KRIISITYÖ Kriisikeskusverkostossa palkatut kriisityöntekijät tekevät ammatillista kriisityötä. Jokaisessa kriisikeskuksessa tulisi olla vähintään kaksi kriisityöntekijää, jolla on tehtävän edellyttämä korkeakoulutasoinen koulutus ja soveltuvuus kriisityöhön. Kriisityöntekijät tekevät kriisityötä ja ohjaavat vapaaehtoisia. Kriisityössä tuetaan asiakasta selviytymään kriisistä tai muuten vaikeasta elämäntilanteesta AMMATILLISESTI OHJATTU KRIISITUKI Tehtävään koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt tarjoavat kriisikeskuksissa ammatillisesti ohjattua kriisitukea ja käyvät tukikeskusteluja asiak kaiden kanssa. Kriisituki on asiakkaan voimavaroja tukevaa, empaattista asiakkaan kuuntelemista ja keskustelua asiakkaan kanssa. Ammatillinen ohjaus tarkoittaa, että kriisikeskuksessa kriisityöntekijät ohjaavat ja tuke vat vapaaehtoisten toimintaa ja huolehtivat auttamisen laadusta ja vapaa ehtoisten hyvinvoinnista järjestämällä vapaaehtoisille purkukeskuste luja, työnohjausta, koulutusta ja kehityskeskusteluja. 9

10 2 KRIISIKESKUSTEN ASIAKKAAT Järjestölähtöistä kriisiapua tarjotaan yksilöille, pariskunnille, perheille ja ryhmille sekä kantasuomalaisille että uussuomalaisille. Järjestölähtöinen kriisiapu on julkisia palveluja täydentävää. Osalla kriisikeskuksista on mahdollista käyttää tulkkipalveluja maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa. Kriisikeskusten tarjoaman avun ja tuen lähtökohtana on asiakkaan koke ma kriisi. Asiakkaat ovat traumaattisen tapahtuman kokeneita tai elämänkriisissä tai vaikeassa elämäntilanteessa ja tarvitsevat kriisiapua, ohjausta, tukea oman läheisverkoston aktivointiin tai kannattelua odottaessaan hoitoon tai kuntoutukseen pääsyä. 10 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 2 KRIISIKESKUSTEN ASIAKKAAT

11 3 KRIISIAUTTAMISEN EETTISET PERIAATTEET 3.1 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN JA TUKIHENKILÖTOIMINNAN EETTISET PERIAATTEET Suomen Mielenterveysseura on hyväksynyt toiminalleen eettiset periaatteet. Niiden pohjalta on laadittu vapaaehtoiseen tukihenkilötoimintaan eettiset periaatteet. Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunta, jonka perustajajäsen Mielenterveysseura on, on määritellyt ja ylläpitää puhelin ja verkkoauttamisen eettisiä periaatteita. Liitteet 1, 2 ja 3. 11

12 4 KRIISIKESKUS- TOIMINNAN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO Järjestölähtöistä kriisikeskustoimintaa koordinoi Suomen Mielenterveys - seura. Koordinoinnista vastaa seuran kriisikeskustoiminnan koordinaattori, yhteistyössä kriisipuhelintoiminnan ja verkkokriisityön päälliköiden sekä mielenterveysseurojen vapaaehtois- ja yhdistystoimintaa tukevien Kansalaistoimintojen koordinaattoreiden kanssa. Koordinaation tavoitteena on tukea ja palvella kriisikeskuksia, edistää kriisikeskusverkoston yhteistyötä, laatua ja jatkuvaa kehittämistä, koota tietoa kriisiauttamisesta valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä tiedottaa avunsaannin mahdollisuuksista ja auttamisen toteutumisesta. 12 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 4 KRIISIKESKUS TOIMINNAN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO

13 4.1 KRIISIKESKUSTOIMINNAN KOORDINAATIO Koordinaatio sisältää: kriisikeskusjohtajien / toiminnasta vastaavien yhteystietojen ylläpidon Kriisikeskusjohtajien työkokoukset 4 krt / vuodessa Kriisiauttamisen linjausten ja toimintaperiaatteiden toteutumisen seurannan Verkoston kriisityöntekijöille kriisityön koulutuksen, jossa työntekijät perehtyvät mielenterveysseuralaiseen järjestölähtöiseen kriisiauttamiseen Kolmen vuoden välein kriisikeskuspäivät, joissa kriisityöntekijät ja vapaaehtoiset tukihenkilöt yhdessä käsittelevät ajankohtaisia aiheita Yhteisen nettipohjaisen kriisikeskuksille maksuttoman tilastointijärjestelmän, josta kriisikeskukset saavat raportit omasta toiminnastaan kuukausittain ja seuralta valtakunnalliset raportit Yhtenäisen seuranta- ja arviointijärjestelmän Seuran kehittämiskoordinaattorin tuen kriisikeskusten vapaaehtoisille Aluekoordinaattorien järjestämät alueelliset neuvottelupäivät kriisikeskusten työntekijöille yhteistyössä kriisikeskusverkoston kanssa 4.2 KRIISIPUHELINTOIMINNAN KOORDINAATIO Koordinaatio sisältää: Päivystyskalenterin ylläpidon. º Päivystyskalenterin avulla varmistetaan, että kriisipuhelimessa on sen aukioloaikoina riittävästi päivystäjiä. º Kukin toiminnassa mukana oleva kriisikeskus /seura sitoutuu sovittuihin päivystysaikoihin ja muutoksista neuvotellaan hyvissä ajoin koordinaattorin kanssa. º Poikkeustilanteita varten luodaan varajärjestelmät Toimintaperiaatteiden toteutumisen seurannan 13

14 Vastaajan oppaan ja perehdytyksen toimintaa aloittaville kriisikeskuksille ja seuroille Valtakunnallisen seminaarin toimijoille joka toinen vuosi Nettipohjaisen tilastointiohjelman ja tunnusten hallinnoinnin Älysarjan ja tunnusten hallinnoinnin Ohjausta ja neuvontaa Vuosittaiset kokoontumiset (aluefoorumit) puhelin- ja verkkokriisityön alueellisille työryhmille (aluekoordinaattorit) Avustukset valtakunnallisessa kriisipuhelimessa toimiville 4.3 VERKKOAUTTAMISEN KOORDINAATIO Koordinaatio sisältää: Päivystyskalenterin ylläpidon verkkokriisikeskuksen livepäivystyksistä. º Päivystyskalenterin avulla varmistetaan, että livepäivystysaikoina mielen terveysseuralaisessa Tukinet-työssä on riittävästi vastaajia. º Kukin toiminnassa mukana oleva kriisikeskus sitoutuu tiettyihin päivystys aikoihin ja muutoksista neuvotellaan hyvissä ajoin koordinaattorin kanssa. º Poikkeustilanteita varten luodaan varajärjestelmät Net tuki -vastaajien määrän koordinoinnin, jotta palvelussa pystytään vastaamaan luvatun 5 päivän kuluessa asiakkaan viestiin Selma -oma-apuohjelman tutoreiden valmennuksen ja koordinoinnin Verkossa tehtävän etsivän työn koordinoinnin ja valmennuksen Toimintaperiaatteiden toteutumisen seurannan (Vastaajan oppaan) Koulutusmallin verkkotyöhön osallistuville vapaaehtoisille Valtakunnallisen seminaarin toimijoille joka toinen vuosi Nettipohjaisen tilastointiohjelman Ohjausta ja neuvontaa Vuosittaiset kokoontumiset (aluefoorumit)puhelin- ja verkkokriisityön alueellisille työryhmille (aluekoordinaattorit) 14 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 4 KRIISIKESKUS TOIMINNAN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO

15 5 KRIISITYÖN- TEKIJÖIDEN KOULUTUS JA TEHTÄVÄT Kriisityöntekijältä edellytetään sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkintoa, vankkaa osaamista kriisityöstä sekä soveltuvuutta kriisityöhön. Kriisikeskusten vahvuus on moniammatillisessa ja monipuolisessa kriisityön osaamisessa. Kriisityöntekijöitä koskevat työntekijöihin liittyvät säädökset ja työehtosopimukset. Suurin osa kriisikeskuksista noudattaa Sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta. Se on yleissitova ja sen allekirjoitusosapuolina ovat Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry ja Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto ry. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisina kriisityöntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus sekä lastensuojelu- ja rikoslain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Kriisityöntekijän tehtäviin kuuluu kriisityö eri muodoissaan ko. kriisikeskuksen käytäntöjen mukaisesti sekä vapaaehtoisten ohjaaminen. Kriisityöntekijän tehtävän hoitamisessa säännöllinen työnohjaus ja täydennyskoulutus ovat välttämättömyys, josta työnantaja huolehtii. Selkeä tehtävä ja yhteiset läpinäkyvät toimintakäytännöt tukevat työhyvinvointia vaativassa kriisityössä. 15

16 6 VAPAAEHTOIS- TOIMINNAN KÄYTÄNNÖT KRIISIAUTTAMISESSA Koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt voivat toimia ammattihenkilöiden / tukihenkilövastaavien ohjaamina ja tukemina kriisityössä kriisikeskuksissa ja paikallisissa mielenterveysseuroissa. Kaikilla kriisiasiakkaita kohtaavilla vapaaehtoisilla tukihenkilöillä tulee olla Suomen Mielenterveysseuran mallin mukainen tukihenkilön peruskoulutus. Kriisityön linjausten mukainen koulutus, työnohjaus sekä purkumahdollisuus järjestetään paikallisen mielenterveysseuran toimesta. Suomen Mielenterveysseuran kansalaistoimintojen linja järjestää valtakunnallisia ja alueellisia jatko- ja lisäkoulutuksia esimerkiksi ryhmänohjaajille, tukiohjaajille ja työnohjaajille sekä perehdytyksiä uusille toimintaan mukaan tuleville seuroille. 16 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 6 VAPAAEHTOIS TOIMINNAN KÄYTÄNNÖT KRIISIAUTTAMISESSA

17 6.1 KOULUTETTUJEN VAPAAEHTOISTEN TUKIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄT KRIISI AUTTAMISESSA Kriisipuhelinpäivystys Verkkoauttaminen Tukikeskustelut kasvokkain asiakkaiden kanssa asiakastapaamisissa Ryhmänohjaus kriisityön ammattilaisen parina Vertaisryhmäohjaus tukihenkilöparin kanssa Kotikäynnit kriisityön ammattilaisen kanssa Henkilökohtaisena tukihenkilönä toimiminen Koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt voivat ammattilaisten ohjauksessa käydä asiakkaiden kanssa tukikeskusteluja. Koulutettu vapaaehtoinen tukihenkilö keskustelee asiakkaan kanssa hänen tilanteestaan puhelimitse, verkossa tai kasvokkain. Tukikeskustelu sisältää 1 5 asiakaslähtöistä keskustelua asiakkaan kokemasta kriisistä, elämäntilanteesta ja kokemuksista. Vapaaehtoinen tukihenkilö ottaa vastaan asiakkaan kokemuksen aktiivisesti kuunnellen ja kartoittaa kysellen asiakkaan tilannetta, ajatuksia ja tuntemuksia. Vapaaehtoinen tukihenkilö ei tulkitse tai esitä teorioita asiakkaan tilanteesta. Vapaaehtoinen ei ota kantaa ideologisiin esim. uskontoon tai politiikkaan, mutta voi miettiä vaihtoehtoja asiakkaan tilanteeseen yhdessä asiakkaan kanssa ja kertoa mielipiteensä eri vaihtoehdoista asiakkaan niin halutessa. Keskeistä tukikeskustelussa on aktiivinen kuuntelu, puhutun vastaanotto myötäeläen ja tiedon jakaminen avun lähteistä ja palveluista. Henkilökohtaisena tukihenkilönä toimiminen tarkoittaa tapaamisia asiakkaan arjessa kriisityön jatkona. Tukisuhteesta tehdään määräaikainen sopimus. Vapaaehtoinen tukihenkilö voi pyytää tukea kriisityöntekijältä tai siirtää asiakkaan kriisityöntekijälle. 17

18 Vapaaehtoiset tilastoivat käymänsä keskustelut / tapaamiset / ryhmät. Vapaaehtoinen tukihenkilö käsittelee käymiään tukikeskusteluja kriisityöntekijän kanssa käytävissä purkukeskusteluissa ja työnohjauksessa. 6.2 VAPAAEHTOISTEN TUKIHENKILÖIDEN VALINTA Osallistujat tukihenkilön peruskoulutukseen valitaan kokeneen tukihenkilön ja kriisityöntekijän / tukihenkilötyön koordinaattorin / vapaaehtoisen tukihenkilövastaavan haastattelun perusteella. Haastattelussa selvitetään tukihenkilötyön / kriisityön luonnetta sekä vapaaehtoistoimintaan pyrkivän elämäntilannetta ja sopivuutta tehtävään. Vapaaehtoistoimintaan ei valita henkilöitä, joilla on omassa elämässään meneillään kriisi tai jotka ovat kokeneet kriisin hiljakkoin. Haastattelussa kuullaan tukihenkilökoulutukseen hakeutuvan odotuksia ja käsityksiä tukityöstä / kriisityöstä. Vapaaehtoisella tulee olla realistinen kuva tukityön vaatimuksista ja mahdollisuus sitoutua toimintaan sovitussa määrin ja tavalla sekä osallistua säännölliseen työnohjaukseen, kehityskeskusteluihin ja lisäkoulutukseen. Haastattelussa selvitetään tukityöhön liittyvä vaitiolovelvollisuus ja toiminnan eettiset periaatteet sekä se, minkälaista sitoutumista vapaaehtoisilta edellytetään. 6.3 TUKIHENKILÖIDEN PERUSKOULUTUS Vapaaehtoiset tukihenkilöt koulutetaan Suomen Mielenterveys seuran koulutusmallin mukaisesti ja heille annetaan koulutuksesta todistus. Todistusta ei voi saada, mikäli poissaoloja koulutuksesta on yli 10 % läsnä olotunneista, tai lyhyempiä poissaoloja ei ole korvattu kouluttajien kanssa sovitulla tavalla. Koulutus on edellytys vapaaehtoisena tukihenkilönä toimimiselle. Koulutuksen kuluessa sekä kouluttajat että koulutettavat arvioivat soveltuvuutta vapaaehtoiseen tukihenkilötoimintaan. 18 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 6 VAPAAEHTOIS TOIMINNAN KÄYTÄNNÖT KRIISIAUTTAMISESSA

19 6.4 TUKIHENKILÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Vapaaehtoisilla tukihenkilöillä on oikeus välittömään keskusteluun ammattilaisen kanssa asiakkaan kanssa käydyn tukikeskustelun jälkeen työnohjaukseen kerran kuukaudessa. Työnohjaajana toimii työn ohjaajakoulutuksen/vapaaehtoistoiminnan työnohjaajakoulutuksen saanut henkilö, jolla on tarvittavat tiedot vapaaehtoistyön erityis piirteistä ja kontekstista sekä niiden asettamista vaatimuksista työnohjaukselle maksuttomiin lisäkoulutuksiin ajankohtaisista aiheista 2 4 kertaa vuodessa saada uuteen tehtävään ryhtyessään siihen pätevöittävä jatkokoulutus, esim. ryhmänohjaajakoulutus kahdenkeskiseen kehityskeskusteluun yhdistyksen edustajan kanssa vuosittain osallistua lakisääteisiin, suunnitelmallisiin ja säännöllisiin riskien arviointeihin vapaaehtoistyössä (työturvallisuuslaki 738/2002), maallikkoauttamisen erityislaatua kunnioittaviin koulutuksiin, työnohjaukseen ja tukeen sekä osaavaan vapaaehtoistyön johtamiseen saada osaamiseensa ja ajankäyttömahdollisuuteensa sopiva tehtävä puhelin- ja verkkoauttamisen ohjeiden puitteissa itse määritellä, miten julkisesti tehtävässään toimii kulukorvauksiin Seuralaisen käsikirjan ohjeiden mukaan mahdollisuuteen tulla kuulluksi ja toimia aloitteellisesti yhdistyksen jäsenyyden, tukihenkilö-/vapaaehtoistoimikunnan, kehityskeskusteluiden ja suorien yhteydenottojen kautta 19

20 Vapaaehtoisilla tukihenkilöillä on velvollisuus toimia Suomen Mielenterveysseuran, tukihenkilötoiminnan sekä puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden mukaan noudattaa tukihenkilötyön toimintaperiaatteita ja saamiaan ohjeita omasta ammatillisesta koulutuksestaan riippumatta allekirjoittaa vaitiolositoumus ja noudattaa sitä myös toiminnasta luopumisen jälkeen osallistua säännölliseen työnohjaukseen, lisäkoulutuksiin ja kehityskeskusteluihin toimia ammatillisesti ohjatussa vapaaehtoisessa kriisityössä / tukihenkilötyössä kriisikeskuksen / paikallisen mielenterveysseuran kanssa sovitussa määrin ja tavalla tilastoida puhelut / tapaamiset / ryhmäkokoontumiset tuettavien kanssa suostua siihen, että vapaaehtoistoimintaa johtavat ja ohjaavat henkilöt tarkkailevat tehtävän suorittamista ja laatua, ja tarvittaessa puuttuvat asiaan jäädä tarvittaessa tauolle tai lopettaa vapaaehtoisena toimimisen Vapaaehtoistyöntekijöiden turvallisista työskentelyolosuhteista ja hyvinvoinnista sekä tukityön laadusta vastaa paikallisen mielenterveysseuran hallitus. Käytännössä vapaaehtoisista ja vapaaehtoistyön laadusta huolehtiminen on delegoitu yhdistyksen vapaaehtoisille, tukihenkilövastaaville tai palkatuille työntekijöille, joiden toimenkuvaan tehtävä kuuluu (palkattu tukihenkilövastaava). Valitun henkilön osaaminen, ehtiminen ja mielenkiinto tehtävään on varmistettava ja tarjottava hänelle tehtävässä tarvittava tuki. Eri tehtävien ja toimintojen vastuuhenkilöiden on oltava kaikkien vapaaehtoisten tiedossa. 20 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 6 VAPAAEHTOIS TOIMINNAN KÄYTÄNNÖT KRIISIAUTTAMISESSA

21 6.5 VAPAAEHTOISTYÖN TYÖNOHJAUKSEN EETTISET PERIAATTEET Mielenterveysseuran vapaaehtoistyön työnohjaus on luottamuksellista ja avointa suhteessa sekä työnohjauksen tilanneeseen mielenterveysseuraan että tukihenkilöihin. Työnohjaajaa sitoo vaitiolovelvollisuus tilaajan ja tukihenkilöiden kertomiin asioihin. Vapaaehtoistyön työnohjaaja kunnioittaa tukihenkilöiden maallikkoauttamisen osaamista ja auttaa tukihenkilöä löytämään oman ainutkertaisen tapansa ja kykynsä toimia tukijana. Työnohjaaja toimii työnohjaustilanteessa niissä rajoissa, jotka tukihenkilöt asettavat, mutta on kokonaan vastuussa omasta ohjaustyöstään. Työskentely lähtee tukihenkilöiden ja ryhmän tarpeista. Työnohjaaja antaa tietonsa ja kokemuksensa tukihenkilöiden käyttöön ja luottaa heidän kehittymismahdollisuuksiinsa. Työnohjaaja jättää riittävästi tilaa tukihenkilöiden kasvuun, liikkumiseen ja jopa kunnialliseen peräytymiseen. Vapaaehtoistyön työnohjaaja on lojaali sekä ohjattaville tukihenkilöille että mielenterveysseuralle ja sen perustehtävälle ja toimintaperiaatteille. Työnohjaaja ei kilpaile paikallisyhdistyksen hallinnon kanssa. Työnohjaaja kunnioittaa mielenterveysseurassa tapahtuvaa kehittämistyötä ja sitä tekeviä ihmisiä. 21

22 7 KRIISIAPU KRIISIPUHELIMESSA Valtakunnallinen kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa oleville. Kriisipuhelimessa päivystävät koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt sekä kriisityöntekijät. Puhelinkeskustelussa soittajan tilannetta kuunnellaan ja hänen kanssaan keskustellaan siitä, mikä soittajan tilannetta voisi helpottaa ja edistää ongelmien ratkeamista. Tarvittaessa soittaja ohjataan palvelujen piiriin kriisikeskuksiin tai muualle. Osalla soittajista elämäntilanne on hyvin vaikea eikä muutoksen aikaansaaminen vaikuta mahdolliselta. Silloin soittajaa kannatellaan jaksamaan tilanteessaan eteenpäin varmistamalla, että hän tulee kuulluksi ja saa jakaa kokemustaan myötätuntoisen kuulijan kanssa. Kriisipuhelinpäivystyksessä noudatetaan PuhEet neuvottelukunnan laatimia toimintaperiaatteita. (liite 3) Kriisipuhelinpäivystystä tehdään kriisikeskusten ja paikallisten seurojen tiloissa, joissa on rauha käydä puhelinkeskusteluja soittajien kanssa ilman, että ulkopuoliset kuulevat keskusteluja. Päivystäjä ei ole yksin päivystäessään vaan paikalla on kriisityöntekijä tai toinen vapaaehtoinen ja takapäivystys on järjestetty. 22 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 7 KRIISIAPU KRIISIPUHELIMESSA

23 Päivystäjä vastaa puheluun: kriisipuhelimessa vapaaehtoinen tai kriisityöntekijä. Kriisipuhelimessa asiakkaiden on mahdollista puhua nimettömänä. Soittajien puhelinnumero ei näy vastaajalle eikä soittajan tarvitse kertoa kuka on ja mistä soittaa. Puhelinsoitoista tilastoidaan puhelun jälkeen yhteydenoton syy ja soittajan taustatietoja (mm. ikä, sukupuoli, työelämä status) mikäli ne tulevat puhelussa esille. Koulutetuille vapaaehtoisille tukihenkilöille, jotka toimivat kriisipuhelimessa päivystäjinä järjestetään purkukeskustelu päivystys ten jälkeen sekä työnohjauksia ja koulutuksia säännöllisesti. 23

24 8 KRIISIAPU VERKOSSA 8.1 KRIISIAUTTAMINEN TUKINETISSÄ Tukinet on Sastamalan seudun mielenterveysseuran tuottama tekninen alusta, jossa on käyttäjinä useita valtakunnallisia ja paikallisia järjestöjä. Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskusverkoston kriisikeskukset tekevät Tukinet -alustalla kriisiauttamista, jonka sisältöä koordinoi SOS-kriisikeskus. Asiakas saa tiedot koko Tukinetin toimintaperiaatteista palvelun etusivulta. 24 KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS VERKOSTOSSA 8 KRIISIAPU VERKOSSA

25 8.1.1 PALVELUMUODOT TUKINETISSÄ YKSILÖ- ASIAKKAAT AVOIMET RYHMÄT TEEMA- RYHMÄT Asiakkaan yhteydenotto mahdollinen riippumatta paikasta tai kellonajasta. Palaute asiakkaalle nopeaa, mutta ei välitöntä 1.1 Net tuki (määräaikainen, kahdenkeskinen tukisuhde) Avoimet ryhmät Liveryhmät (Vapaa aihe, ohjattuja, lukeminen ei edel- (Vapaa aihe) lytä asiakkaan kirjautumista) 1.3 Teemaryhmät (Aihe etukäteen valittu, ohjattuja) Tietopalvelut avoinna 24h/7 (lukeminen ei edellytä asiakkaan kirjautumista) Reaaliaikaiset verkkokriisi- Tausta ja tuki palvelut, avoinna etukäteen sovittuina aikoina 2.1 Kipparointi/ Net tuki live nettitutor (kertaluonteinen Live-palvelussa kahden keskinen takapäivystys tukikeskustelu) 2.3 Liveryhmät (Avoimet /suljetut, Aihe etukäteen sovittu, ohjattuja) Ryhmiin liitetty taustatuki (Liveryhmissä takapäivystys, jos vapaaehtoisten vastuulla) Ryhmiin liitetty taustatuki (Liveryhmissä takapäivystys, jos vapaaehtoisten vastuulla) 25

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net kriisikeskus netissä Mikä Tukinet on? - Aina avoin tukikeskus netissä - Apua arjen murheiden keskellä ja elämän kriisitilanteissa - Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja kotikuntaansa ilmoittamatta - Toiminta

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Tampereen mielenterveysseura ry:n ja kriisikeskus Osviitan tulevaisuusohjelma vuosille 2012 2015

Tampereen mielenterveysseura ry:n ja kriisikeskus Osviitan tulevaisuusohjelma vuosille 2012 2015 Tampereen mielenterveysseura ry:n ja kriisikeskus Osviitan tulevaisuusohjelma vuosille 2012 2015 Toiminnan eettinen perusta Tampereen mielenterveysseuran ja kriisikeskus Osviitan yhteiset arvot oikeudenmukaisuus,

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

KAINUUN KRIISIKESKUS. Toimintasuunnitelma 2016. Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry

KAINUUN KRIISIKESKUS. Toimintasuunnitelma 2016. Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry KAINUUN KRIISIKESKUS Toimintasuunnitelma 2016 Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry 2. Kainuun kriisikeskuksen toimintasuunnitelma 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry 3 2. Kriisikeskustyön

Lisätiedot

Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja

Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja KIRKON KESKUSTELUAPUAπ Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja 1 Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja Periaatteet koskevat Palvelevaa puhelinta, Palvelevaa nettiä, Palvelevaa chattia, Palvelevaa

Lisätiedot

Toiminnan monet ulottuvuudet

Toiminnan monet ulottuvuudet Toiminnan monet ulottuvuudet Mielenterveys on TOISISTA VÄLITTÄMISTÄ ELÄMÄN MERKITYK- SELLISYYTTÄ SELVIYTYMISTÄ HAASTEISTA JA KUORMITUKSESTA KYKYÄ SOLMIA KESTÄVIÄ IHMISSUHTEITA TASAPAINOA JA HYVINVOINTIA

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet

Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet 1 Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tel. +358 9 615 516 mielenterveysseura.fi Ulkoasu: Bond TOIMINNAN MONET ULOTTUVUUDET Suomen Mielenterveysseurassa

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA 2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa

Lisätiedot

Kriisikeskusten näkemykset mielenterveyspalveluista ja kriisityön kohteista

Kriisikeskusten näkemykset mielenterveyspalveluista ja kriisityön kohteista Syyskuu 2014 Sirkka-Liisa Kuitunen Jukka Valkonen Kriisikeskusten näkemykset mielenterveyspalveluista ja kriisityön kohteista Johdanto n koordinoiman Kriisikeskusverkoston tietoja ja käsityksiä paikallisista

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

Nuorten tukeminen netissä

Nuorten tukeminen netissä Nuorten tukeminen netissä MIELI 2010 KUOPIO Marika Ketola E-mielenterveyshanke Nuorten tukeminen verkossa Nuoria voi tukea verkossa Hakeutumalla nuorten suosimiin verkkopalveluihin, kuten sosiaalisiin

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin? Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Nitta Lindroos 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - yhteisöpedagogi, talousneuvonta, projektit 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit 4. Organisaatio

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta (Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta TERVEYS JA TURVALLISUUS 23.5.2013 SPR:n toimintamuodot (Asetus 3 ) Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Osaavien auttajien verkosto (päivitetty 4.11.2015) 19.11.2015 1 Apua tarvitaan 19.11.2015 2 Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) historiaa Enontekiö, Kerässieppi 24.5.1963

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Kriisikeskustoiminta 1970 - luvulta 2020 -luvulle. Kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme

Kriisikeskustoiminta 1970 - luvulta 2020 -luvulle. Kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme Kriisikeskustoiminta 1970 - luvulta 2020 -luvulle Kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme Kriisiauttamisen lähtökohdat Ensimmäinen suomalaisen kriisikeskuksen SOS-kriisikeskus aloitti toimintansa

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Tukiperhetoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri ry. on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

IRTI HUUMEISTA ry PREVENTIIMI 12.2.2013 VERTAISOSAAMINEN EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ. Kimmo Sainio

IRTI HUUMEISTA ry PREVENTIIMI 12.2.2013 VERTAISOSAAMINEN EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ. Kimmo Sainio PREVENTIIMI 12.2.2013 VERTAISOSAAMINEN EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ Kimmo Sainio LÄHEIS- JA EHKÄISEVÄÄ HUUMETYÖTÄ VUODESTA 1984 1. Huumeiden käyttäjien läheisten tukeminen ja edunvalvonta 2. Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Tukikoirakkotoiminnan tukirakenteet Lohjan seudun mielenterveysseuran mallin mukainen tukikoirakkotoiminnan organisointiopas

Tukikoirakkotoiminnan tukirakenteet Lohjan seudun mielenterveysseuran mallin mukainen tukikoirakkotoiminnan organisointiopas L Tukikoirakkotoiminnan tukirakenteet Lohjan seudun mielenterveysseuran mallin mukainen tukikoirakkotoiminnan organisointiopas Laatija: projektipäällikkö Helena Prepula 25.6.2012 Tukikoirasta hyvinvointia

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma 2016, sivu 2/10 Sisällysluettelo 1 LYHYESTI - TOIMINTAVUODEN PAINOPISTEET... 3 2 LOUNAIS-SUOMEN SYLI ry... 3 3 TUKIPALVELUT... 4 3.1 Vertaistukitoiminta...

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN DOULA TUEKSI RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEEN

HELSINGIN ENSIKODIN DOULA TUEKSI RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEEN HELSINGIN ENSIKODIN DOULA TUEKSI RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEEN OSA KANSALAISJÄRJESTÖÄ Lähes kaikki Ensi- ja turvakotienliiton jäsenyhdistykset ovat aloittaneet toimintansa vapaaehtoisten, aktiivisten ihmisten

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O 17.5.2013 1 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON PARANTAA RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ JA RIKOSASIASSA

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - sirkka saaristo 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - sosiaalialan ohjaaja, vanhusten hoitaja, seksuaalineuvoja, työyhteisöneuvoja, senioripysäkkiohjaaja, ystäväkurssien

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa

Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa Satakunnan kuntapäivä 21.10.2014 Paula Ilén Toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti Satakunnan piiri www.punainenristi.fi Tausta SPR laki (238/2000) ja asetus (981/2005)

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Kriisikeskusten asiakkaat, tehtävät ja hyvät käytännöt

Kriisikeskusten asiakkaat, tehtävät ja hyvät käytännöt Kriisikeskusten asiakkaat, tehtävät ja hyvät käytännöt Kriisikeskuskyselyraportti joulukuu 2015 Tapio Koskenmäki SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. KRIISIKESKUKSEN ASIAKKAAT... 4

Lisätiedot

Vapaaehtoisen. opas. www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoisen. opas. www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoisen opas www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen. Tommy Tabermann Oppaan tekstisisällön on tuottanut Metropolia Ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Yhteinen vapaaehtoistoimintaa Pohjois-Karjalassa logo edustaa seuraavia arvoja: pohjoiskarjalaisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi.

Yhteinen vapaaehtoistoimintaa Pohjois-Karjalassa logo edustaa seuraavia arvoja: pohjoiskarjalaisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi. VAPAAEHTOISTOIMINTA POHJOIS-KARJALASSA-logo yhteistä näkyvyyttä vapaaehtoistoiminnalle! Vapaaehtoistoiminta Pohjois-Karjalassa logon tarkoituksena on saada yhteistä positiivista näkyvyyttä ja tunnettuutta

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot