Yyterin tähtikudospistiäistilanne syksyllä 2014

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yyterin tähtikudospistiäistilanne syksyllä 2014"

Transkriptio

1 Yyterin tähtikudospistiäistilanne syksyllä 214 Antti Pouttu, Ari Rajala, Hannu Heikkilä ja Timo Silver Metsäntutkimuslaitos, Suomen metsäkeskus Syksyllä 214 Yyterin männiköihin tehtiin 88 näytekoealaa tähtikudospistiäisten määrän seuraamiseksi. Suomen metsäkeskuksen henkilöstö otti 38 näytealaa ja Metla 5. Neliömetrille laskettuna toukkia löytyi enimmillään 796 kappaletta, ja kaikkien näytteiden keskiarvo oli 187 toukkaa/m², mikä on 134 kpl/m² vähemmän kuin viime vuonna. Loisten määrä oli suhteellisen pieni, keskimäärin 12 loisittua toukkaa neliömetrillä, siis noin 6 % toukista. Hakkuita tehtiin kesällä 214 etenkin Haventoniityltä löydetyllä tuhoalueella, jossa voimakkain syönti on tapahtunut todennäköisesti jo kesällä. Hakkuut ajoitettiin pistiäisten munintavaiheen ja pienten toukkien kuoriutumisen aikoihin. Tällä pyrittiin hidastamaan pistiäiskannan kasvua. Tuhot eivät ole olennaisesti laajentuneet kesän 214 aikana, ja maassa olevien toukkien määrät ovat monin paikoin vähentyneet viime vuodesta. Ensi kesänä aikuistuu kuitenkin enemmän pistiäisiä kuin tänä vuonna, keskimäärin 38 % toukista, noin 72 pistiäistä /m² (vuonna 214 aikuistui 48 kpl/m²). Kirjallisuuden ja omien havaintojen perusteella tuhojen riskiraja on noin 5 aikuistuvaa naarasta (1 aikuistuvaa pistiäistä) neliömetrillä. Tuhot tulevat jatkumaan ja ensi kesänä on odotettavissa tuhojen lievää voimistumista. Tähtikudospistiäisten seurantaa on syytä jatkaa, koska toukkien määrät ovat edelleen suuria ja lisääntymiseen sopivia mäntymetsiä on tuhoalueen lähistöllä paljon. Kartta 1. Yyterin seuranta-alue ja koealojen paikat tutkitulla alueella. Luvut koealojen kohdalla kertovat kesällä 215 aikuistuvien pistiäisten määrän neliömetrillä.

2 Yleisiä havaintoja Toukkien määrät neliötä kohti (187 kpl/m²) ovat laskeneet syksyn 213 määristä huomattavasti, liki puoleen. Toisaalta aikuistuvien määrä (72 kpl/m²) on selvästi suurempi kuin edellissyksynä. Kokonaismäärän lasku johtuu siitä, että uusia maahan kesällä 214 tulleita toukkia on ollut vähemmän kuin aikuistuvia pistiäisiä. Kesä 214 oli ilmeisesti epäsuotuisa pistiäisen munille ja toukille kylmän jakson osuessa parhaimpaan muninta-aikaan, jolloin puissa alkoi olla jo pieniä toukkiakin. Osittain määrän laskua selittää näytteenoton painopisteen siirtyminen reuna-alueille, joissa on vähemmän toukkia. Toukkien vähentyminen oli selvää myös molempina vuosina otostetuissa pisteissä, joissa vähennys oli keskimäärin 1 toukkaa neliöllä. Viime syksyisen ennusteen mukaan kesällä 214 aikuistuneiden pistiäisten määrä (48 kpl /m²) ei kuitenkaan selitä vähenemistä kuin puolittain. Ennusteen mukaan ensi kesällä lentävien aikuisten määrä on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi kesään 214 verrattuna. Tämä selittyy sillä, että maassa olevista toukista suuri osa on vuoden 212 parveilun jäljiltä, jotka aikuistuvat siis kolmantena vuonna neulasten syönnistä ja maahan siirtymisestä. Mikäli uusien toukkien määrä kesällä 215 jää pieneksi, vähenee maassa olevien toukkien määrä edelleen lähes puolella. Loisten osuus kaikista löydetyistä toukista on varsin pieni, vain 6 %. Loiset munivat kuitenkin ilmeisesti vain puussa syömässä oleviin toukkiin ja todennäköisesti loisintaosuus on tuoreissa toukissa paljon suurempi kuin näytteistä voisi arvella. Yhdellä koealalla otetaan kolmen puun ympäriltä (5 1 cm puusta) neljä maakairanäytettä (läpimitta 6 cm, syvyys n. 2 cm), yhteensä 12 näytettä koealalta, joista erotellaan toukat neljään luokkaan: eonymfit, pronymfit, loisitut ja muuten kuolleet toukat. Vaihtelu eri kairanäytteiden ja puiden välillä on melko suurta, joten oheiset neliömetrille lasketut arviot ovat vain suuntaa-antavia. Nykyinen ennustemenetelmä ei pysty erottelemaan eri vuosina maahan menneitä toukkia, eikä siis tuoreiden toukkien osuutta. Koteloiksi kehittymään lähteneet toukat, pronymfit, erottuvat selvästi ja niiden perusteella voidaan tehdä arviot kesällä aikuistuvien pistiäisten määrästä. Kuva 1. Syksyn seurannoissa löydetyistä toukista ensi kesänä aikuistuvat pronymfit tunnistaa kehittyneestä kotelosilmästä (musta nuoli). Maahan jäävillä eonymfeillä on vain pistesilmä (valkeat nuolet). Pohjoinen alue Alueelle tehtiin 15 koealaa, joista viisi vanhan aukon ympärille reunametsiin ja kuusi aukon kaakkoispuolelle sekä neljä golf-kentän suuntaan. Alueelta tehtiin myös koealalinja (kolme pistettä) moottoriradan eteläpuolitse Haventoniittyä kohti. Golf-kentän suunnasta ei löydetty toukkia. Vanhan aukon ympäristössä näytteissä oli melko paljon toukkia (yhteensä 112 kpl/m², vaihteluväli -383), kesällä 215 aikuistuvia ei ole hälyttävässä määrin (pronymfejä 74 kpl/m², vaihteluväli -236), vaikka niitä onkin enemmän kuin vuonna 214. Aukon kaakkoispuolisella alueella toukkia on maassa paljon (yhteensä 211 kpl/m², vaihteluväli ), mutta aikuistuvien määrä näyttäisi jäävän kohtalaisen pieneksi (pronymfejä 74 kpl/m², vaihteluväli -236). Moottoriradan lounaispuolen koealalta ei löytynyt yhtään toukkaa, mutta linjan Haventoniityn puoleisessa päässä toukkia löytyi 118 kpl/m². Alueella ei ole tuhojen takia hakkuutarvetta ainakaan vielä vuonna 215.

3 Lomakylän lähistö Alueelle tehtiin 12 koealaa, joista kaksi Natura-alueen puolelle, kuusi aukon ja lomakylän väliin, neljä laajentuneelle tuhoalueelle, kahdeksan Haventojärvien ja Lomakylän väliin ja neljä koealaa uuden tuhoalueen eteläpuolelle. Natura-alueen näytteissä oli vähän toukkia (yhteensä 15/m², vaihteluväli -/m²,), eikä tältä alueelta löytynyt yhtään aikuistuvaa toukkaa. Lomakylän eteläpuolella oli maassa melko paljon toukkia (yhteensä 142/m², vaihteluväli -/m²), eniten aukon reunassa. Aikuistuvia toukkia löytyi kohtalaisen paljon (pronymfejä 89/m², vaihteluväli -177/m²). Alueelta, jolle tuho oli laajentunut hakkuiden jälkeen, löydettiin runsaasti toukkia (yhteensä 32/m², vaihteluväli - 53/m²), ja aikuistuviakin paljon (pronymfejä 177/m², vaihteluväli 88-/m²). Lomakylän ja Haventojärvien väliseltä alueelta näytteistä löytyi paljon toukkia (yhteensä 184/m², vaihteluväli 3-383/m²), mutta aikuistuvia kohtalaisen vähän (pronymfejä 52/m², vaihteluväli -88/m²). Kaiken kaikkiaan lomakylän lähistön alueelta aikuistuu 215 kohtalaisesti pistiäisiä. Tuhoalue voi laajentua hieman, mutta hakkuut eivät liene aivan välttämättömiä. Alueella on runsas pystynävertäjäkanta, joka on lisääntynyt kuolevissa puissa. Metsätuholain mukaiset hakkuut eivät kuitenkaan ole suotavia, koska vähäinenkin puusto pidättelee aikuisia pistiäisiä vähän, eikä syönti leviä niin nopeasti Natura-alueelle eikä lomakylän alueelle. Lomakylän maisema säilyy parempana, mikäli hakkuita ei tehdä ainakaan vielä. Vanhan aukon reunamat Alueeseen yhdistettiin vanhan aukon ympäriltä lännestä ja tuhoalueen keskellä olevalta hakkaamattomalta harjulta otetut näytteet. Toukkia löytyi yhdeltätoista näytealalta paljon (yhteensä 22/m², vaihteluväli -531/m²), ja aikuistuvia paikoittain melko paljon (pronymfejä 8/m², vaihteluväli -177/m²). 2-tien alue ja Huhtala Alueeseen kuuluu aukolta 2-tielle vievän metsäautotien varret ja 2-tien varressa oleva kohde, yhteensä kahdeksan pistettä sekä kaksi kohdetta Huhtalanraitin varrelta. Toukkia löytyi kakkostien varren kohteesta vähän (3 kpl/m²), eikä aikuistuvia löytynyt näytteestä yhtään. Metsästä 2-tielle menevän metsäautotien varrelta löytyi runsaammin toukkia (yhteensä 173/m², vaihteluväli -472/m²), mutta aikuistuvia on vähän (pronymfejä /m², vaihteluväli - 88/m²). Huhtalanraitin kohteista löytyi 13 toukkaa/m² joista aikuistuu ensi kesänä 3 toukkaa/m². Hakkuita ei alueella tarvita. Haventoniityn alue Haventoniityn alueella ei ole juuri kuljettu ennen syksyä 213. Syksyllä 211 alueen eteläosaan tehtiin yksi koeala, ja toukkia oli tuolloin maassa 59 kpl/m². Tänä syksynä samassa pisteessä oli 236 toukkaa/m². Haventoniityn alueelta paljastunut parinkymmenen hehtaarin tuhoalue hakattiin kesällä 214. Alue on jaettu neljään osa-alueeseen: tien varsi (4 näytettä), pohjoinen tuhoalue (6 näytettä) eteläinen tuhoalue (8 näytettä), ja eteläkärki (4 näytettä). Tien varrelta on näytteitä otettu aiemminkin. Tuhot eivät näy tielle eivätkä vanhoille koealoille. Nyt toukkia löytyi puolet viime vuotisesta, keskimäärin 169 kpl /m². Aikuistuvien määrä on lähes kolminkertaistunut edellisvuoteen verrattuna (125 pronymfiä /m²). Pohjoisella tuhoalueella kuolleet ja kuolevat puut hakattiin. Toukkia löytyi huomattavasti vähemmän kuin viime syksynä, mutta määrät ovat edelleen suuria (yhteensä 448/m², vaihteluväli-796 m²), ja aikuistuviakin on paljon (pronymfejä 236/m², vaihteluväli kpl/m²). Tällä alueella hakkuut ovat saattaneet auttaa pistiäisten vähentämisessä, sillä maassa olevien toukkien määrä on tippunut kolmasosaan edellisvuodesta. Aikuistuvat pistiäiset joutuvat lentämään aukon reunoille munimaan, jolloin tuhot voivat voimistua reunoilla paljonkin kesällä 215.

4 Haventoniityn eteläinen tuhoalue on osittain erillään pohjoisesta alueesta väliin tulevan märemmän sekametsikön takia. Puut ovat kohtalaisessa kunnossa, eikä kuolevia puita ole paljon. Toukkia löytyi runsaasti (yhteensä 25/m², vaihteluväli 3-678/m²), ja aikuistuvia on saman verran kuin viime vuonnakin (pronymfejä 74/m², vaihteluväli - 236/m²). Haventoniityn alueen eteläkärki on lievästi syötyä varttunutta metsää. Toukkia löytyi neljältä koealalta melko paljon, keskimäärin 14/m², joista 22/m² aikuistuu kesällä 215. Eteläinen alue Kahdesta ampumaradan eteläpuolen metsästä otetussa näytteessä oli keskimäärin 177 toukkaa/m², mutta aikuistuvia ei ole paljon (15/m²). Ampumaradan aukon itäpuolella olevasta varttuneemmasta metsästä toukkia löytyi vähän, /m², eikä aikuistuvia ole yhtään. Tilanne on pysynyt samana kuin viime syksynä. Mäntyniemen alueelta otettiin kuusi näytettä. Toukkia löytyi melko paljon (yhteensä 182/m², vaihteluväli 59-5/m²), ja aikuistuviakin on kohtalaisen paljon (pronymfejä 88/m², vaihteluväli 3-/m²). Toukkien määrä maassa on vähentynyt noin puoleen, eikä aikuistuvien määrässä ole eroa viime vuotiseen. Eteläisillä alueilla ei ole välitöntä hakkuutarvetta, vaikka puiden kuolleisuus vanhan aukon reunoilla saattaa kohtuullisellakin uudella syönnillä lisääntyä. Kartta 2. Pohjoisten seuranta-alueiden toukkamäärät syksyllä 214. Kartta 3. Lomakylän alueen toukkamäärät syksyllä 214. Kartta 4. Haventoniityn ja 2-tien alueiden toukkamäärät syksyllä 214. Kartta 5. Eteläisten seuranta-alueiden toukkamäärät syksyllä 214.

5 Yyterin tähtikudospistiäistilanne syksyllä 214 Antti Pouttu, Ari Rajala, Hannu Heikkilä ja Timo Silver Metsäntutkimuslaitos, Suomen metsäkeskus Syksyllä 214 Yyterin männiköihin tehtiin 88 näytekoealaa tähtikudospistiäisten määrän seuraamiseksi. Suomen metsäkeskuksen henkilöstö otti 38 näytealaa ja Metla 5. Neliömetrille laskettuna toukkia löytyi enimmillään 796 kappaletta, ja kaikkien näytteiden keskiarvo oli 187 toukkaa/m², mikä on 134 kpl/m² vähemmän kuin viime vuonna. Loisten määrä oli suhteellisen pieni, keskimäärin 12 loisittua toukkaa neliömetrillä, siis noin 6 % toukista. Tuhot eivät ole olennaisesti laajentuneet kesän 214 aikana, ja maassa olevien toukkien määrät ovat monin paikoin vähentyneet viime vuodesta. Ensi kesänä aikuistuu kuitenkin enemmän pistiäisiä kuin tänä vuonna, keskimäärin 38 % toukista, noin 72 pistiäistä /m² (vuonna 214 aikuistui 48 kpl/m²). Kirjallisuuden ja omien havaintojen perusteella tuhojen riskiraja on noin 5 aikuistuvaa naarasta (1 aikuistuvaa pistiäistä) neliömetrillä. Tuhot tulevat jatkumaan ja ensi kesänä on odotettavissa tuhojen lievää voimistumista. Hakkuita tehtiin kesällä 214 etenkin Haventoniityltä löydetyllä tuhoalueella, jossa voimakkain syönti on tapahtunut todennäköisesti jo kesällä. Hakkuut ajoitettiin pistiäisten munintavaiheen ja pienten toukkien kuoriutumisen aikoihin. Tällä pyrittiin hidastamaan pistiäiskannan kasvua. Kartta 1. Yyterin seuranta-alue ja koealojen paikat tutkitulla alueella. Luvut koealojen kohdalla kertovat kesällä 215 aikuistuvien pistiäisten määrän.

6 Yleisiä havaintoja Toukkien määrät neliötä kohti (187 kpl/m²) ovat laskeneet syksyn 213 määristä huomattavasti, liki puoleen. Toisaalta aikuistuvien määrä (72 kpl/m²) on selvästi suurempi kuin edellissyksynä. Kokonaismäärän lasku johtuu siitä, että uusia maahan kesällä 214 tulleita toukkia on ollut vähemmän kuin aikuistuvia pistiäisiä. Kesä 214 oli ilmeisesti epäsuotuisa pistiäisen munille ja toukille kylmän jakson osuessa parhaimpaan muninta-aikaan, jolloin puissa alkoi olla jo pieniä toukkiakin. Osittain määrän laskua selittää näytteenoton painopisteen siirtyminen reuna-alueille, joissa on vähemmän toukkia. Toukkien vähentyminen oli selvää myös molempina vuosina otostetuissa pisteissä, joissa vähennys oli keskimäärin 1 toukkaa neliöllä. Viime syksyisen ennusteen mukaan kesällä 214 aikuistuneiden pistiäisten määrä (48 kpl /m²) ei kuitenkaan selitä vähenemistä kuin puolittain. Ennusteen mukaan ensi kesällä lentävien aikuisten määrä on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi kesään 214 verrattuna. Tämä selittyy sillä, että maassa olevista toukista suuri osa on vuoden 211 parveilun jäljiltä, jotka aikuistuvat siis kolmantena vuonna neulasten syönnistä ja maahan siirtymisestä. Mikäli uusien toukkien määrä kesällä 215 jää pieneksi, vähenee maassa olevien toukkien määrä edelleen lähes puolella. Loisten osuus kaikista löydetyistä toukista on varsin pieni, vain 6 %. Loiset munivat kuitenkin ilmeisesti vain puussa syömässä oleviin toukkiin ja todennäköisesti loisintaosuus on tuoreissa toukissa paljon suurempi kuin näytteistä voisi arvella. Nykyinen ennustemenetelmä ei pysty erottelemaan eri vuosina maahan menneitä toukkia, eikä siis tuoreiden toukkien osuutta. Koteloiksi kehittymään lähteneet toukat erottuvat selvästi ja niiden perusteella voidaan tehdä arviot kesällä aikuistuvien pistiäisten määrästä. Yhdellä koealalla otetaan kolmen puun ympäriltä (5 1 cm puusta) neljä maakairanäytettä (läpimitta 6 cm, syvyys n. 2 cm), yhteensä 12 näytettä koealalta, joista erotellaan toukat neljään luokkaan: eonymfit, pronymfit (aikuistuvat ensi kesänä), loisitut ja muuten kuolleet toukat. Vaihtelu eri kairanäytteiden ja puiden välillä on melko suurta, joten oheiset neliömetrille lasketut arviot ovat vain suuntaa-antavia. Kuva 1. Syksyn seurannoissa löydetyistä toukista ensi kesänä aikuistuvat pronymfit tunnistaa kehittyneestä kotelosilmästä (musta nuoli). Maahan jäävillä eonymfeillä on vain pistesilmä (valkeat nuolet). Pohjoinen alue Alueelle tehtiin 15 koealaa, joista viisi vanhan aukon ympärille reunametsiin ja kuusi aukon kaakkoispuolelle sekä neljä golf-kentän suuntaan. Alueelta tehtiin myös koealalinja (kolme pistettä) moottoriradan eteläpuolitse Haventoniittyä kohti. Golf-kentän suunnasta ei löydetty toukkia. Vanhan aukon ympäristössä näytteissä oli melko paljon toukkia (yhteensä 112 kpl/m², vaihteluväli -383), kesällä 215 aikuistuvia ei ole hälyttävässä määrin (pronymfejä 74 kpl/m², vaihteluväli -236), vaikka niitä onkin enemmän kuin vuonna 214. Aukon kaakkoispuolisella alueella toukkia on maassa paljon (yhteensä 211 kpl/m², vaihteluväli ), mutta aikuistuvien määrä näyttäisi jäävän kohtalaisen pieneksi (pronymfejä 74 kpl/m², vaihteluväli -236). Moottoriradan lounaispuolen koealalta ei löytynyt yhtään toukkaa, mutta linjan Haventoniityn puoleisessa päässä toukkia löytyi 118 kpl/m². Alueella ei ole tuhojen takia hakkuutarvetta ainakaan vielä vuonna 215.

7 Lomakylän lähistö Alueelle tehtiin 12 koealaa, joista kaksi Natura-alueen puolelle, kuusi aukon ja lomakylän väliin, neljä laajentuneelle tuhoalueelle, kahdeksan Haventojärvien ja Lomakylän väliin ja neljä koealaa uuden tuhoalueen eteläpuolelle. Natura-alueen näytteissä oli vähän toukkia (yhteensä 15/m², vaihteluväli -/m²,), eikä tältä alueelta löytynyt yhtään aikuistuvaa toukkaa. Lomakylän eteläpuolella oli maassa melko paljon toukkia (yhteensä 142/m², vaihteluväli -/m²), eniten aukon reunassa. Aikuistuvia toukkia löytyi kohtalaisen paljon (pronymfejä 89/m², vaihteluväli -177/m²). Alueelta, jolle tuho oli laajentunut hakkuiden jälkeen, löydettiin runsaasti toukkia (yhteensä 32/m², vaihteluväli - 53/m²), ja aikuistuviakin paljon (pronymfejä 177/m², vaihteluväli 88-/m²). Lomakylän ja Haventojärvien väliseltä alueelta näytteistä löytyi paljon toukkia (yhteensä 184/m², vaihteluväli 3-383/m²), ja aikuistuvia kohtalaisen vähän (pronymfejä 52/m², vaihteluväli -88/m²). Kaiken kaikkiaan lomakylän lähistön alueelta aikuistuu 215 kohtalaisesti pistiäisiä. Tuhoalue voi laajentua hieman, mutta hakkuut eivät liene aivan välttämättömiä. Vanhan aukon reunamat Alueeseen yhdistettiin vanhan aukon ympäriltä lännestä ja tuhoalueen keskellä olevalta hakkaamattomalta harjulta otetut näytteet. Toukkia löytyi yhdeltätoista näytealalta paljon (yhteensä 22/m², vaihteluväli -531/m²), ja aikuistuvia paikoittain melko paljon (pronymfejä 8/m², vaihteluväli -177/m²). 2-tien alue ja Huhtala Alueeseen kuuluu aukolta 2-tielle vievän metsäautotien varret ja 2-tien varressa olevat kohteet, yhteensä kahdeksan pistettä sekä kaksi kohdetta Huhtalanraitin varrelta. Toukkia löytyi kakkostien varren kohteesta vähän (3 kpl/m²), eikä aikuistuvia löytynyt näytteestä yhtään. Metsästä 2-tielle menevän metsäautotien varrelta löytyi runsaammin toukkia (yhteensä 173/m², vaihteluväli -472/m²), mutta aikuistuvia on vähän (pronymfejä /m², vaihteluväli - 88/m²). Huhtalanraitin kohteista löytyi 13 toukkaa/m² joista aikuistuu ensi kesänä 3 toukkaa/m². Hakkuita ei alueella tarvita. Haventoniityn alue Haventoniityn alueella ei ole juuri kuljettu ennen syksyä 213. Syksyllä 211 alueen eteläosaan tehtiin yksi koeala, ja toukkia oli tuolloin maassa 59 kpl/m². Tänä syksynä samassa pisteessä oli 236 toukkaa/m². Haventoniityn alueelta paljastunut parinkymmenen hehtaarin tuhoalue hakattiin kesällä 214. Alue on jaettu neljään osa-alueeseen: tien varsi (4 näytettä), pohjoinen tuhoalue (6 näytettä) eteläinen tuhoalue (8 näytettä), ja eteläkärki (4 näytettä). Tien varrelta on näytteitä otettu aiemminkin. Tuhot eivät näy tielle eivätkä vanhoille koealoille. Nyt toukkia löytyi puolet viime vuotisesta, keskimäärin 169 kpl /m². Aikuistuvien määrä on lähes kolminkertaistunut edellisvuoteen verrattuna (125 pronymfiä /m²). Pohjoisella tuhoalueella kuolleet ja kuolevat puut hakattiin. Toukkia löytyi huomattavasti vähemmän kuin viime syksynä, mutta määrät ovat edelleen suuria (yhteensä 448/m², vaihteluväli-796 m²), ja aikuistuviakin on paljon (pronymfejä 236/m², vaihteluväli kpl/m²). Tällä alueella hakkuut ovat saattaneet auttaa pistiäisten vähentämisessä, sillä maassa olevien toukkien määrä on tippunut kolmasosaan edellisvuodesta. Aikuistuvat pistiäiset joutuvat lentämään aukon reunoille munimaan, jolloin tuhot voivat voimistua reunoilla paljonkin kesällä 215.

8 Haventoniityn eteläinen tuhoalue on osittain erillään pohjoisesta alueesta väliin tulevan märemmän sekametsikön takia. Puut ovat kohtalaisessa kunnossa, eikä kuolevia puita ole paljon. Toukkia löytyi runsaasti (yhteensä 25/m², vaihteluväli 3-678/m²), ja aikuistuvia on saman verran kuin viime vuonnakin (pronymfejä 74/m², vaihteluväli - 236/m²). Haventoniityn alueen eteläkärki on lievästi syötyä varttunutta metsää. Toukkia löytyi neljältä koealalta melko paljon, keskimäärin 14/m², joista 22/m²aikuistuu kesällä 215. Eteläinen alue Kahdesta ampumaradan eteläpuolen metsästä otetussa näytteessä oli keskimäärin 177 toukkaa/m², mutta aikuistuvia ei ole paljon (15/m²). Ampumaradan aukon itäpuolella olevasta varttuneemmasta metsästä toukkia löytyi vähän, /m², eikä aikuistuvia ole yhtään. Tilanne on pysynyt samana kuin viime syksynä. Mäntyniemen alueelta otettiin kuusi näytettä. Toukkia löytyi melko paljon (yhteensä 182/m², vaihteluväli 59-5/m²), ja aikuistuviakin on kohtalaisen paljon (pronymfejä 88/m², vaihteluväli 3-/m²). Toukkien määrä maassa on vähentynyt noin puoleen, eikä aikuistuvien määrässä ole eroa viime vuotiseen. Eteläisillä alueilla ei ole välitöntä hakkuutarvetta, vaikka puiden kuolleisuus vanhan aukon reunoilla saattaa kohtuullisellakin uudella syönnillä lisääntyä. Kartta 2. Pohjoisten seuranta-alueiden toukkamäärät syksyllä 214. Kartta 3. Lomakylän alueen toukkamäärät syksyllä 214. Kartta 4. Haventoniityn ja 2-tien alueiden toukkamäärät syksyllä 214. Kartta 5. Eteläisten seuranta-alueiden toukkamäärät syksyllä 214.

9 Tähtikudospistiäinen syksy 214 pohjoinen Toukat yht_14 21 lois_ eon_14 pro_14 Ei toukkia Meters Infrapunailmakuvat MML,

10 Tähtikudospistiäinen syksy 214 keskiosa - länsi Toukat 383 yht_ lois_14 eon_14 pro_14 Ei toukkia 32 Meters Infrapunailmakuvat MML, 212

11 Toukat yht_14 21 Tähtikudospistiäinen syksy 214 keskiosa - itä lois_14 eon_14 pro_14 Ei toukkia Infrapunailmakuvat MML, 212 Meters

12 471 Tähtikudospistiäinen syksy 214 etelä Toukat yht_14 21 lois_14 eon_14 pro_14 Ei toukkia 44 Infrapunailmakuvat MML, 212 Meters

Yyterin tähtikudospistiäistilanne syksyllä 2014

Yyterin tähtikudospistiäistilanne syksyllä 2014 Yyterin tähtikudospistiäistilanne syksyllä 214 Antti Pouttu, Ari Rajala, Hannu Heikkilä ja Timo Silver 28.1.214 Metsäntutkimuslaitos, Suomen metsäkeskus Syksyllä 214 Yyterin männiköihin tehtiin näytekoealaa

Lisätiedot

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä

Lisätiedot

Tähtikudospistiäistilanne syksyllä 2015, ennuste vuodelle 2016 ja torjuntamahdollisuudet

Tähtikudospistiäistilanne syksyllä 2015, ennuste vuodelle 2016 ja torjuntamahdollisuudet Tähtikudospistiäistilanne syksyllä 2015, ennuste vuodelle 2016 ja torjuntamahdollisuudet Antti Pouttu, Luonnonvarakeskus 20.1.2016 Timo Silver, Metsäkeskus Tähtikudospistiäinen (Acantholyda posticalis)

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri

Lisätiedot

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti

Lisätiedot

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003

Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Hannu Herva ja Rauno Ovaskainen, Metsäntutkimuslaitos Kolarin Tutkimusasema Kansikuva Olvassuon luonnonpuisto.

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus ja Metla 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita

Lisätiedot

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi Tehtävä. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi lyhyesti. a) a, c, e, g, b),,, 7,, Ratkaisut: a) i ja k - oikea perustelu ja oikeat kirjaimet, annetaan

Lisätiedot

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus Taimikon varhaishoito Kemera-koulutus 1.6.2015 Uusi työlaji Taimikon varhaishoito Taimikon perkausta ja harvennusta, sekä verhopuuston poistoa ja harvennusta. Pienpuun kerääminen mahdollista, ei tosin

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla Ville Hallikainen Tutkimukseen osallistuneet: Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Timo Helle, Eero Mattila, Kari Mikkola, Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Tarmo Saastamoinen Sellukatu 10b33,90520, Oulu

Tarmo Saastamoinen Sellukatu 10b33,90520, Oulu Tarmo Saastamoinen 29.6.2006 tarmo84@hotmail.com Sellukatu 10b33,90520, Oulu Liito-orava (Pteromys volans) selvitys Iisalmessa: Tutkimuskohteet Iirannalta, Soinlahdesta, Lapinniemestä, Tervakankaalta sekä

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008 Kuvia helikopterista tarkastetuista pesistä 24.10.2008 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 21/2014 23.5.2014 Elina Mäki-Simola Vuoden 2013 teollisuuspuun hakkuut 56,1 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus VUOVE-INSINÖÖRIT OY Korvenojantie 44 05200 Rajamäki 050-5459972 E-mail timo.tammenlarva@kolumbus.fi VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI Vuove-vuotovesitutkimus ESIMERKKIRAPORTTI 2015 Vuove-Insinöörit Oy 050 5459972

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU LIITO-ORAVATARKASTUS 2009 1 1. Selvityksen taustoja Liito-oravatarkistukset liittyvät VT 6 perusparannuksen yleissuunnitelmaan välillä Taavetti- Lappeenranta.

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Liito-oravatilanne Hervantajärven asemakaavaehdotuksen ja Tohtorinpuisto- Ramppipuiston alueella , K. Korte

Liito-oravatilanne Hervantajärven asemakaavaehdotuksen ja Tohtorinpuisto- Ramppipuiston alueella , K. Korte 1 Liito-oravatilanne Hervantajärven asemakaavaehdotuksen ja Tohtorinpuisto- Ramppipuiston alueella 27.4.2016, K. Korte Johdanto Hervantajärven alue on entuudestaan tunnettu liito-oravistaan. Alueen liito-oravatilannetta

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6. Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu 2007 2036 Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.2008 http://www.metla.fi/metinfo/mela - Tulospalvelu METLA

Lisätiedot

Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Lapinlahden kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kirveen löytöpaikka...

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lajistoseurannat Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lajistoseurannan tavoitteet? Metsänkäsittelymallien aluetason vaikutukset lajistoon? lyhyellä tähtäimellä sillä, että käsittelyjä

Lisätiedot

Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen

Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen Kuva: S. Pönniö Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen Myrskyssä kaatuneet, korjaamatta jääneet puut aiheuttavat ympäröiville metsille hyönteistuhojen riskin.

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aasianrunkojäärä Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aino-Maija Alanko 18.11.2015 Sisällys Yleistä aasianrunkojäärästä Tilannekatsaus Kivipyykintien esiintymäpaikasta Kartoitukset Jatkotoimenpiteet Aino-Maija

Lisätiedot

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. 1 Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2008

Metsä sijoituskohteena 1983 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena 198328 1.1.29 Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry

Lisätiedot

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet. 1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:

Lisätiedot

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista/riistavarat www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/ www.rktl.fi/riista/suurpedot/ Suomen riistakeskus 2012 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi www.rktl.fi

Lisätiedot

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017

Lisätiedot

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään.

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään. 10 HÄMEENKYRÖ 69 PITKÄSUO Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen: myöhäisneoliittinen asuinpaikka Koordin: N: 6835 696 E: 310 434 Z: 139 ±1 m X: 6833 500 Y: 2469 682 P: 6838 564 I: 3310 528 Tutkijat:

Lisätiedot

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Syyskylvön onnistuminen Lapissa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo

Lisätiedot

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu

Lisätiedot

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso? Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta

Lisätiedot

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Destia Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Sodankylä Joukhaisselän tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Sodankylä Joukhaisselän tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Sodankylä Joukhaisselän tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Hannu Poutiainen Kustantaja: Lapin Vesitutkimus Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4

Lisätiedot

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa

Lisätiedot

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008 1 Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Kiuruveden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 KIURUVESI 60

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkilan kylätontti. Täydennyksiä ja tarkennuksia v koekaivausraporttiin

Ikaalinen Sarkkilan kylätontti. Täydennyksiä ja tarkennuksia v koekaivausraporttiin 1 Ikaalinen Sarkkilan kylätontti Täydennyksiä ja tarkennuksia v. 2011 koekaivausraporttiin Viite: mjrek 1000019274. Raportti: Poutiainen, Laakso & Bilund: Ikaalinen Sarkkila koekuopitus 2011 Viestissään

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1. Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015 Julkaisu Napola, Jaakko. 2014. Itä-ja keskieurooppalaisten

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet

Lisätiedot

Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.

Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta. 94. Quercus robur 94. Quercus robur 28 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 122,8 cm keskimäärin 70 % Poistettu iso oksa Paljon. Suuri laho-onkalo, joka on yksi metriä syvä sondilla mitattuna. Onkalo

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhoriskit

Kirjanpainajatuhoriskit Kirjanpainajatuhoriskit Juha Siitonen, Luonnonvarakeskus (Luke) Sisältö Kirjanpainajatuhojen tunnistaminen Kirjanpainajan elinkierto Tuhoriski, tuhojen torjunta 2010-luvun alun kirjanpainajatuhot Tuhojen

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2008

Puukauppa, kesäkuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, kesäkuu 2008 25/2008 11.7.2008 Aarre Peltola Alkuvuoden puukauppa vaisua Alkuvuoden tapaan myös kesäkuussa puukauppa

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-

Lisätiedot

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu Ville Hallikainen Kuva: Risto Jalkanen Tutkimuskysymykset Mitkä luonnossa vallitsevat ekologiset ja metsänhoidolliset ym. tekijät vaikuttavat tervasroson

Lisätiedot

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen Jakaumamallit MELA29:ssä MELA käyttäjäpäivä 11.11.29 Kari Härkönen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aineistonmuodostuksessa useita vaihtoehtoisia

Lisätiedot

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori

Lisätiedot

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy Ojitettujen turvemaiden ensiharvennuspotentiaali Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Turvemailla oleva puusto

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot