4/1977 SEURANTA HANKINTA-ALUEESSA. Jaakko Peltonen PUUNKORJUUN SUUNNITTELU JA

Transkriptio

1 4/977 PUUNKORJUUN SUUNNITTELU JA SEURANTA HANKINTA-ALUEESSA Jaakko Peltonen

2 IDSATIHD Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 Puhelin SELOSTE 4/977 4/977 PUUNKORJUUN SUUNNITTELU JA SEURANTA HANKINTA-ALUEESSA Jaakko Peltonen

3 2 / TIIVISTELMÄ Eri metsäteollisuusyritysten hankinta-alueilla käytettävissä puunkorjuun suunnittelu- Ja seurantasysteemeissä on lähes sama asiasisältö, mutta suunnittelu- Ja seurantatoimintojen jakautuminen organisaatiotasoille ja hankinnan eri työvaiheisiin vaihtelee yrityksittäin ja jopa saman yrityksen sisällä. Käytännön puunkorjuun suunnittelussa ei toistaiseksi suoranaisesti käytetä apuna automaattista tietojenkäsittelyä. Puunkorjuun seuranta sen sijaan tapahtuu suurelta osin keskitettyjen atk-raporttien perusteella. Nykyiset järjestelmät on kehitetty paikallisiin olosuhteisiin, joissa ne ovat toimineet suhteellisen hyvin. Muuttuvat puunhankintaolosuhteet aiheuttavat kehittämistarpeita sekä puunkorjuun suunnittelussa että seurannassa. Kehittyvä tietojenkäsittelytekniikka tarjonnee käyttökelpoisia ratkaisumahdollisuuksia tähän kehittämistyöhön. YLEISTÄ Metsäteollisuusyritykset ovat lisääntyneessä määrin kiinnittäneet huomiota puunhankinnan suunnittelu- ja seurantajärjestelmien kehittämiseen. Puunkorjuun suunnittelu- ja seurantasysteemit sekä näiden liittymät ostoja kaukokuljetustoimintoihin muodostavat puunhankinnan suunnittelun perustan ja tuottavat perustietoa muulle suunnittelulle. Täten näillä systeemeillä ja niiden kehittämisellä tulee olemaan keskeinen asema puunhankinnan suunnittelussa. TARKOITUS Metsäteho suoritti syksyllä 976 ja talvella 977 tutkimuksen, jossa pyrittiin analysoimaan jäsenyrityksissä nykyisin käytössä ja kehitteillä

4 3 METSÄOSASTO Ta voit ~ teet Tavoitteet Suunnittelu Seu ran, ta HANKINTJI - ALUEET KORJUUP IRIT, r r , r,, KORJUU (~ d / i - KORJUUAI UEET,-L' --~----~-----~----, Seuranta ' Tavoitteet Seuranta Tavoitteet Kuva l. Tutkimuksessa kartoitetaan puunkorjuun suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä erityyppisissä hanki ntaorganisaatioissa.

5 4 olevia hankinta- alueen puunkorjuun suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä, näiden liittymiä ostoon ja kuljetukseen sekä kyseisten systeemien kehi t tämi starpeita. Tutkimus on tulevaa kehittämistyötä palveleva perusselvitys. TUTKIMUSKOHTEET Tutkimuksen kohteena oli kolme nykyistä korjuun suunnittelu- ja seurantasysteemiä, jotka olivat käytössä 0/Y Kyro A/B- Oy. w. Rosenlew Ab:n, Puulaaki Oy :n ja Veitsiluoto Osakeyhtiön hankinta-alueilla, sekä yksi pientietokoneen käyttöön perustuva kokeilusysteemi, jonka kehittämistä Puulaaki Oy ja Veitsiluoto Osakeyhtiö jatkavat. Tarkasteltujen hankinta-alueiden vuotuiset hankintamäärät olivat m3. Hankinta-alueittaiset ostopystyleimikoiden osuudet olivat %, omien leimikoiden osuudet % ja hankintakauppojen osuudet % vuotuisista hankintamääristä. KORJUUN SUUNNITTELU OSTOVAIHEESSA Puunkorjuun suunnittelu osto- tai korjuupiirissä aloitetaan leimikon oston yhteydessä. Tällöin alustavassa leimikkosuunnittelussa arvioidaan puutavaramäärät puutavaralajeittain, tehdään maastotiedustelu~ selvitetään leimausmahdollisuudet, JOS l eimikko on leimaamatta, todetaan leimikon rajat, selvitetään puiden ulosottoreitit, selvitetään hakkuutapa, selvitetään alustavasti l eimikon soveltuvuus monitoimikoneella korjattavaksi sekä määritellään alustavasti leimikon korjuu- Ja kaukokuljetuskelpoisuus.

6 5 Edellisten toimenpiteiden lisäksi yhdessä hankinta-alueessa suoritettiin alustava leimikon sijoitus korjuukausille ja yhdessä tehtiin pääosa leimikkosuunnittelusta jo ostovaiheessa. Tällä hankinta-alueella selvitettiin oston yhteydessä mahdolliset puunkorjuuvaihtoehdot sekä tehtiin tarvittaessa eri toteutusvaihtoehtoja koskevat kustannusvertailulaskelmat. Alustavan leimikkosuunnittelun lisäksi ostovaiheessa tehdään yleensä korjuuta koskevia sopimuksia. Tällöin sovitaan mm. kaupan päättymisajasta, vastaanottomittaustavasta ja -paikasta, käytettävistä varastoista ja tiealueista sekä muista mahdollisista myyntiehdoista. Ostovaiheessa pyritään välttämään sellaisia sopimuksia, jotka jatkossa r ajoittaisivat korjuun suunnittelua tai korjuuta. Kauppakirjat liitteineen toimitetaan korjuupiirin kautta hankinta-alueelle tai vaihtoehtoisesti hankinta-alueen välityksellä korjuupiireille. Tehdyt tie-, varastoyms. sopimukset toimitetaan kauppakirjan mukana korjuun suunnittelusta ja toteutuksesta vastaaville organisaatioyksiköille. Kahdessa tarkastellussa hankinta-alueessa tehtiin lisäksi oston yhteydessä kartta, jonka avulla leimikko voidaan löytää maastosta ja josta selviävät mm. puun ulosottoreitit, varastopaikat ja eri leimikonosien korjuukelpoisuudet. Hakkuuilmoitukset ja vakuustalletussitoumukset tehtiin yhdessä alueessa keskitetysti tietokoneella, muissa ostoa hoitava henkilö huolehti näiden tekemisestä. Kauppakirjojen jäljennökset lähetetään yleensä edelleen metsäosastolle, jossa suoritetaan keskitetty rekisteröinti ja seuranta. LEIMIKKOSUUNNITTELU Leimikkosuunnittelun yhteydessä tarkistetaan ostovaiheessa määritetyt tai selvitetään uutena tietona olemassa olevan tiestön käyttömahdollisuudet, ulosottoreitit, varastopaikat, pääajosuunnat l e imikoll a~

7 6 hakkuutavat ja korjuulohkojen rajat, vaikeat maastokohdat~ korjuumenetelmät (mahdolliset vaihtoehdot) sekä leimikon paras korjuuajankohta. Suunnittelun yhteydessä syntyvät työmaa- eli palstakartta Ja leimikkosuunnitelma. PMP-leimikoiden leimikkosuunnittelu ei kahdessa hankinta-alueessa poikennut muiden l eimikoiden suunnittelusta. Sen sijaan kolmannessa alueessa, j ossa PMP-leimikoiden osuus oli verraten pieni, ne suunniteltiin erikseen. LEIMIKKOKETJUTUS Metsäosasto sopii hankinta-alueiden kanssa puutavaralajeittaisista puunkorjuutavoitteista. Hankinta-alueella t avoitteet j aet aan korjuupiireille ja edelleen korjuualueille. Puunkorjuutavoitteet sovitaan tavallisimmin kausittain. Tärkeimmät korjuun ohjelmointiin vaikuttavat leimi~~okohtais et tehtiin tutki tuissa hankinto.- alueissa taulukon mukaisesti. päätökset Ho.nkinta-alueessa A arveltiin kehityksen johtavan siihen, ett ä päätöksent ekoa tultaneen siirtämään tietyiltä osin alemmille organisaatiotasoille. Hankinta-alueessa C puolestaan oltiin sitä mieltä, että ainakin monitoimikonekorjuukelpoisten l eimikoiden osalta korjuumenetelmen valinta tultaneen j atkossa siirtämään hankinta- alueella suoritettavaksi. Hankinta-alueilla l eimikkosuunnittelu voidaan kiireellisissä tapauksissa suorittaa.. 7 vuorokaudebsa ostosta. Keskimäärin leimikkosuunnittelu t apahtui... 3 kk:n kuluttua ostosta. Pystymittausleimikoissa mittaus j a atk-käsittely viev~t aikaa vähintään viikkoa. Keskimäär äiseksi PMP-viiveeksi arvioitiin kuukautta. Tämä ai heutuu osin siitä, että talvella paksun lumen aikana pystymittaust a ei voida suorittaa.

8 7 Taulukko Leimikkovalinnan päätöksentekoprosessi hankinta-alueittain Mittaustapa Leimikkokohtainen päätös Hanknta- i Korjuu-.. ; alue pr - PMP c - muut c Korjuumenetelmä - monitoimikonekorjuu Organisaatiotaso jolla päätös tehdään A A c - ihmistyövaltainen korjuu A A c! Korjuualue AB AB B B i Sijoitus vuodenajoille A A c Leimikoiden valinta yksityisille - monitoimikoneille A c B c - traktoreille A A B c - hakkuumiehille tai -mesryhmlle A A B C! B B B B A 9 B ~ C = tutkitut hankinta-alueet Lopulliseen korjuuohjelmaan leimikko voidaan valita vasta siinä vaiheessa, kun leimikkosuunnittelu tai pystymittaus ja siihen liittyvä leimikkosuunnittelu on l eimikossa tehty. Täten näiden toimenpiteiden aikaviiveillä on ratkaiseva vaikutus siihen, milloin leimi kko voidaan lopullisesti sijoittaa korjuuohjelmaan. PMP :n todettiin nykyisin toteutettuna viivästyttävän l eimikoiden ottamista korjuuohjelmaan.

9 8 PUUNKORJUUN SEURANTA Puunkorjuuseen liittyvää seurantaa suoritetaan joko keskitettyjen atkseurantajärjestelmien tai erillisten viikko- tms. ilmoitusten avulla eri organi saatiotasoilla. Taulukossa 2 on esitetty seurant akohteittain ylin varsinaista t oiminnan seurantaa suorittava organisaatiotaso eri hankintaalueissa. Taulukko 2 Toimintojen seuranta hankinta-alueittain Seurantakohde Ylin varsinaista seurantaa suorittava organisaatiotaso Metsä-,Hankinta- Korjuu- Korjuuosasto alue pl.l.rl. alue ~ l Ostotavoitteet Ja niiden täyttyminen A B C A Hankintatavoitteet Ja niiden t äyttyminen A B C Leimikkosuunnittelun edistyminen A c AB c Työmaasuunnittelun edistyminen A A c B C Konekaluston käyttö ja käytön ohjelmointi - monitoimikoneet B A - muu kalusto c A B Koneiden sopimusehdot Ja tavoiteansiot B A c Työntekijät B A c Korjuukoneet B A c c c Käynnissä olevat työmaat A l B C j f AJ B, C = tutkitut hankinta-alueet ' Hankinta-alueilla suoritetun kyselyn mukaan toiminnan ja keskitettyjen t oimintaraporttien väliset viiveet eri organisaatiotasoilla olivat taulukon 3 mukaiset.

10 9 Taulukko 3 Seurantaviiveet hankinta-alueittain H an k J.n " t a- a l ue Organisaatiotaso A B Seurantaviive, päivää c! Metsäosasto o Hankinta-alue Korjuupiiri Kaikissa hankinta- alueissa korjuun suunnittelusta vastaavat henkilöt olivat sitä mieltä, ett ä nykyiset seurantaj ärjestelmät eivät anna riittävän nopeaa j a tarkkaa tietoa, jotta sitä voitaisiin tehokkaasti käyttäe hyväksi toimintojen suunnittelussa. Oston ja korjuun edistymisen mahdollisimman tosiaikainen seuranta katsottiin tarpeelliseksi. Seurannan erikoistilanteiden varalle tutkituilla hankinta-alueilla ei ollut valmista j ärjestelmää. Esimerkiksi hankinta-alueen pystyleimikkovarannoissa jauenvårs±va.rastoissn olevien mäntytukkimäärien nopea s elvittäminen oli mahdollista kahdessa alueessa ainoastaan puhelimitse. Puhelintiedustelun arvioitiin kestävän... 2 työpäivää ja vaativan yhteensä puhelin~ soittoa. Kolmannessa ao. selvitys voitiin tehdä hankinta-alueessa leimikoittaisista suunnitelmalomakkeista noin päivässä. PIENTIETOKONEEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVA PUUNKORJUUN SUUNNITTELUSYSTEEMI Puulaaki Oy ja Veitsiluoto Osakeyhtiö ovat yhteistyössä kehittämässä hankinta- alueille sijoitettujen päätteiden t ai pienoistiet okoneiden käytt öön perustuvaa puunkorjuun suunnittelu- j a seurantasysteemiä. Tästä systeemistä on valmiina kokeiluversio. Tietojenkäsittelylaitteistojen hajauttamisen myötå t apahtuu tietojen tallennuksen ja tarkastuksen hajauttaminen hankinta-alueisiin. Tämä nopeuttaa tietojen t allennusvaihetta huomattavasti. Tarvittaessa tapahtumatiedot ovat atk-järjestelmien käytettävissä muutamassa päivässä tiedon syntyhetkestä, j a t ö.ten päästään toimintojen seurannassa nykyistä huomattavasti nopeampaan j a t arkempaan tulokseen.

11 0 Hankinta-alueelle sijoitetun pienoistietokoneen käyttöön perustuvassa kokeilunluonteisessa puunkorjuun suunnittelusysteemissä on pyritty seuraaviin tavoitteisiin. Systeemi sisältää ainoastaan puunkorjuun suunnittelussa tarvittavaa operatiivista tietoa. Systeemi ei saa lisätä kentällä tapahtuvaa tietojen keruutyötä tai tietojen tallennustyötä. Laitteistojen Ja systeemin käytön on oltava nn helppoa, että siinä ei tarvita atk-erikoishenkilöitä. Systeemi ei tulosta määrämuotoisia tai määräaikaisia raportteja, vaan suunnittelija saa sen avulla helposti j a nopeasti lasketuksi kulloinkin haluamansa tiedot, jotka tulostetaan kuvaputkelle tai tarvittaessa paperille. Korjuun suunnittelu- ja seurantasysteemin kehittämistä jatketaan asianomaisissa yrityksissä. PÄÄTELMIÄ Nykyisin er yritysten hankinta-alueilla käytössä ol evi n puunkorjuun suunnittelu- ja seurantasysteemien asiasisältö on melko pitkälle sama. Itae systeemit ja niiden toteutusorganisaatiot poikkeavat kuitenkin jopa saman yrityksen eri alueilla toisistaan. Hankintatoiminnan luonne näyttää vaikuttaneen ratkaisevimmin systeemien muotoutumiseen. Jos hankinta-alueilla on jouduttu sopeutunaan hankintatilanteiden nopeisiin muutoksiin ja pieniin valmiin puutavaran varastoihin, systeemit ovat muotoutuneet sellaisiksi, että ne mahdollistavat suhteellisen nopeat toiminnanmuutokset. Tämä on saatu aikaan siten, että toimintaa seurataan yksityiskohtaisesti Ja johdetaan keskitetysti organ- saatiotasolta, joka vastaa suhteellisen suuren puumäärän hankinnasta. Vastaavasti, jos hankinta-alueilla valmiin puutavaran varastot ovat suuret ja toiminta vakaata, eri suunnittelu- ja seurantatoimintojen toteutusvastuu on hajautettu er organisaatiotasoille. Keskusjohto seuraa toimintaa keskitettyjen raporttien avulla j a johtaa sitä yleisemmällä tasolla.

12 ll Metsätyövoiman ympärivuotinen työllistäminen, puunkorjuumenetelmien kehityksen myötä syntyneet vaihtoehtoiset korjuumenetelmät sekä pienentyneet pystyleimikkovarannot ja kuljetus- ja tehdasvarastot ovat muuttaneet nopeasti korjuun suunnittelun ja seurannan luonnetta ja kasvattaneet niiden t al oudellista merkitystä. Tämä kehitys on ollut yleisvaltakunnallista. Tästä aiheutuu, että eri yrityksissä jouduttaneen kehittemään edelleen kyseisiä systeemejä. Eri yrityksissä systeemien kehitystarpeet tullevat jatkossa olemaan melko samanlaisia, mikä mahdollistanee ainakin jonkinast eisen yhteistyön tässä kehittämistyössä. KEHITTÄMISNÄKYMIÄ Tutkimuksen yhteydessä on myös pyritty analysoimaan puunkorjuun suunnitteluun ja seurantaan liittyviä kehittämistarpeita. Näitä ovat mm. er toimintojen seurantaviiveen lyhentäminen, pystymittauksen j a t ähän liittyvän laskennan sekä tarkistusmittauksen a iheuttaman viiveen lyhentäminen, ostovaiheessa tehtävän leimikkosuunnittelun kehittäminen siihen suuntaan, että t ässä vaiheessa kerättäisiin pelkästäen perustietoa päätöksenteon tueksi eikä t ehtäisi korjuun ohjelmointiin vaikuttavia päätöksiä, l e imikkosuunnitteluvaiheessa tehtävän korjuun t oteutusta koskevan päätöksenteon r aj oittaminen ja suunnittelun kehittäminen siten ' että se antaisi perustieton vaihtoehtoisille korjuun t oteutusvaihtoehdoille, Korjuumenetelmävalinnan tekeminen niin kor kealla organisaatiotasolla, että esimerkiksi monitoimi koneet pystytään työllistämään koko hankinta-alue huomi oon ottaen mahdollisimman taloudellisissa l eimi kko- olosuhteissa, korjuun ohjelmoinnin helpottaminen sekä perusohjelmointi- että muutostilanteissa sekä

13 2 korjuun suumnittelu- ja seurantasysteemien.kiinteä liittäminen yrityksen muihin suunnittelu- ja seurantajärjestelmiin. Vaikuttaa todennäköiseltä ~ että yritykset tulevat melko ripeässä tahdissa kehittämään puunhankinnan suunnittelu- ja seurantajärjestelmiään. Tietojenkäsittelyn hajauttaminen aluetasolle ja kehittäminen suunnittelua palvelevaksi apuvälineeksi tullevat olemaan varteen otettava vaihtoeht o tässä kehitystyössä.

14