Kunnallishallinnon uudistaminen, visio ja toimenpiteet

Transkriptio

1 Kunnallishallinnon uudistaminen, visio ja toimenpiteet Aija Tuimala Projektipäällikkö Uusi Kunta ohjelma Suomen kuntaliitto Väestöntiheys Suomessa Koko EU alueen asukastiheys on n. 114 as/km2. Suomen asukastiheys on 17,6 as/km2. Uudenmaan maakunnan asukastiheys 222,6 as/km2 vastaa keskimäärin Saksan asukastiheyttä. Helsingin asukastiheys on 2730,3 as/km2. Maan harvimmin asutuissa kunnissa asukastiheys on vain 0,2 as/km2. 2 Väestöntiheys / km² %-osuus koko väestöstä km² ruutujen lkm km² ruutujen % osuus koko maan maapintaalasta Asukkaiden lkm , , , , , , , , , , , ,9 Yhteensä , ,5 EI ASUTUSTA 66,

2 9/28/2011 Väestönmuutos Muutos henkilöä Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy ennusteen mukaan yhteensä noin henkilöllä Rovaniemi Oulu Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä puolestaan vähenee ajanjaksolla yhteensä noin henkilöllä. Koko maan väestönkasvu olisi tällöin noin henkilöä Kajaani Kokkola Maarianhamina Vaasa Pori Turku Seinäjoki Hämeenlinna Tampere Jyväskylä Lahti Kuopio Mikkeli Lappeenranta Joensuu Kotka Porvoo Helsinki Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen/Kuntaliitto Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen erilaiset ratkaisut 2011 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 320 Kunta järjestää palvelut itse 98 kuntaa, väestöstä 61 % Yhteistoiminta-alueet yhteensä 63, kuntia 222, väestöstä 39 % Kuntayhtymiä 35, kuntia 142 Isäntäkuntamallin yt-alueita 28, kuntia 80 Terveyskeskukset yhteensä 161 Kuntien 98 Kuntayhtymien 35 Isäntäkuntien 28 Terveyskeskukset Alle asukasta 85 Yli asukasta 76 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Isäntäkunta järjestää Karttapohja: Tilastokeskus

3 Yhteistoiminta-alueiden sote-yhtenäisyys Tilanne Kaikki sosiaalitoimen tehtävät, 24 kuntaa Kaikki sosiaalitoimen tehtävät pl. Päivähoito, 135 kuntaa Yksittäisiä sosiaalitoimen tehtäviä, 46 kuntaa Ei mitään sosiaalitoimen tehtäviä 2 kuntaa) Selvitys käynnissä, 31 kuntaa Kainuu (8 kuntaa) Kuntarajat: Tilastokeskus Käytettyjä kuntien talouden ja elinvoiman mittareita Muuttuja 1.Vuosilta kertynyt tulorahoitusjäämä 1), /as. minimi Manner- Suomi maksimi Tulovero-% ,50 18,98 21,00 3. Verotulot 2009, /as Valtionosuudet/verorahoitus 2009, % -0,3 28,2 67,4 5. Suhteellinen velkaantuneisuus 2) 2009, % 8,6 44,6 103,2 6. Omavaraisuusaste 2009, % -28,8 64,6 91,0 7. Asukasluvun muutos , % -21,5 3,7 57,1 8. Väestöllinen huoltosuhde 3) ,9 51,6 91,0 9. Työttömyysaste 2010, % 3,6 10,2 21,1 10.Työpaikkaomavaraisuus 2008, % 41,9 99,9 139,7 11.Työpaikkojen muutos , % -28,2 6,7 38,6 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 2) (Vieras pääoma saadut ennakot) / Käyttötulot Käyttötulot = toimintatulot + verotulot + valtionosuudet 3) (0-14 v. + yli 64 v.)/(15-64 v./100) 3

4 Erityisissä taloudellisissa vaikeuksissa olevat kunnat (puitelain 9 :n mukaan) Utsjoki Enontekiö Muonio Selvittelyyn piiriin joutuneet kunnat, joissa Pello ei ole tehty päätöstä kuntaliitoksesta Keminmaa (23 kuntaa) Kemi Ii Kunnat, joissa puitelain 9 :n ehdot Ylikiiminki ovat täyttyneet, mutta on tehty kuntaliitos (18 Siikajoki kuntaa) Vihanti Oulainen Ylivieska Nivala Haapajärvi Lohtaja Lehtimäki Ähtäri Suolahti Längelmäki Lavia Tarvasjoki Askainen Perniö Västanfjärd /hp Pohja Karjaa Hanko Pelkosenniemi Puolanka Utajärvi Vaala Vuolijoki Kestilä Rantsila Rääkkylä Kesälahti Korpilahti Leivonmäki Puumala Hartola Ylämaa Kuntarajat: Tilastokeskus. % Kuntien tilinpäätösten mukaisten valtionosuuksien osuus verorahoituksesta vuonna 2009, % (verorahoitus = verotulot + valtionosuudet) 94 kunnalla osuus yli 50 % Maksimi: Ranua 67,4 % kunnalla osuus alle 50 % Keskimäärin Manner-Suomessa 28,1 % Mediaaniarvo Manner-Suomessa 43,5 % 0 Minimi: Espoo -0,3 % Kunnat valtionosuuksien ja verorahoituksen suhteen mukaisessa suuruusjärjestyksessä 332 Kuntien lkm Lähde: Tilastokeskus 8 4

5 Useat kunnat ovat kompensoineet vähennysten korotuksen vaikutuksen nostamalla tuloveroprosenttiaan. Kunnallisveroprosentti % 20,0 19,0 18,0 17,0 Tuloveroprosentti (Kuntien veroprosenttien painotettu keskiarvo) Vaikka nimellinen tuloveroprosentti on noussut, efektiivinen veroaste on kuitenkin jopa laskenut. 16,0 15,0 14,0 13, ** Keskimääräinen efektiivinen veroaste ansiotuloista (Maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin) Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille Kuntaliiton kannanotto Vuosina tarvitaan kokoava rakenneuudistus. Kunnilla tulee olla siinä prosessissa keskeinen rooli. 2. Uudistuksen lähtökohtana on alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli 7. Uudistusta ohjataan lainsäädännöllä. Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi 3. Uudistuksen keskiössä on suurten kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys 6. Kuntia ja piirikuntia muodostettaessa pyritään aluejaotuksiin, joilla turvataan väestön kielelliset oikeudet 5. Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä 4. Muilla alueilla vaihtoehtoina ovat vahva peruskunta tai laajan alueen piirikunta 10 5

6 Hallitusohjelma: Vahvat peruskunnat ja niihin pohjautuva kuntauudistus tavoitteena Vahvat peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista (pl. vaativa erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto). Peruskunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä muodostavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä hallitsemaan markkinoita Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoiminta-rakenteille vähenee. Tämä selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa ja vahvistaa paikallista demokratiaa. Hallitusohjelman toteuttaminen Itsenäinen Yt-alue Liitos Vastuukuntamalli Pieni kunta Ei vaihtoehto, paitsi poikkeustilantei ssa Tuleeko ytalueesta vahva peruskunta tai vastuukuntamalli? Onko haettava uusia kumppanuuksia? Ensisijainen tapa luoda vahva peruskunta, etäisyydet ja sijainti kenties esteenä Vähimmäisvaati mus, sopivat kumppanit löydettävä Keskisuuri kunta Itsenäisyys riippuu kunnan koosta ja sijainnista sekä tehtävistä Onko mahdollista laajentua ytalueena liitoksella tai vastuukuntamal lilla? Onko liitosmahdollisuuksia naapurikuntien kesken? Voimmeko toimia vastuukuntana? Suuri kunta Edelleen vaihtoehto mikä velvoite toimia aloitteellisena? Onko mahdollista laajentua ytalueena? Onko liitosmahdollisuuksia naapurikuntien kesken? Voimmeko toimia vastuukuntana? 6

7 Uusi Kunta 2017 ohjelman perustehtävä ja hankkeen tuotos»rakentaa yhdessä kuntien ja sidosryhmien kanssa visio ja toimintamallit siitä, millainen on erilaisissa ympäristöissä elinvoimainen kunta, elävä itsehallinto ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä. v.2012 lopussa valmiina prosessikuvauksia vuoteen Visio kuntakentän tulevaisuudesta vuodesta 2017 eteenpäin -Erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien kuntien kehityspolut

8 Elinvoimaiset ja toimintakykyiset kunnat Turvataan kuntayhteisön kokonaisetu Kestävä kehitys ja laadukas elinympäristö Elävä itsehallinto Kuntalaisten vahva osallisuus UUSI KUNTA tavoitetta vision toteuttamisessa Erilaiset ratkaisut ja kehittämispolut löydettävä erilaisille kunnille Hyvinvointi ja turvatut palvelut koko maassa Osaava ja riittävä henkilöstö Aito mahdollisuus päättää tehtävistä Tehtävät ja tulot tasapainossa Palvelua yli sektorirajojen Mikä on kunta? Millainen tulevaisuus? Olemus ja olemassaolon tarkoitus» Asukkaiden itsehallinto Vastuut» Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan» Asukkaiden valitsema valtuusto tekee päätökset Tehtävät» itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät, itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa Epäselvyyttä aiheuttavia termejä/asioita kunnallishallinnon kehitystyössä» Vahva peruskunta» Itsehallinto» Lähidemokratia» Palvelujen järjestämisvastuu» Rahoitusjärjestelmä» Työnjako valtion kanssa Jatkuvaa muutosjohtamista ilman selkeää tulevaisuuskuvaa

9 5. Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä (Kuntaliiton hallituksen linjaus ) Kuntalakiin valmistellaan säännökset siitä, millä tavoin uusissa väestöltään tai pintaalaltaan suurissa kunnissa turvataan kunnan eri osissa asuvien mahdollisuus lähidemokratiaan. Lähidemokratian mallit ja niiden käyttöönotto ovat kuntien päätösvallassa. Lähidemokratia tarkoittaa kunnanosan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien turvaamista omaa lähiympäristöään ja lähipalveluita koskevissa asioissa, esimerkiksi suorilla tai välillisillä vaaleilla valittua kunnanosahallintoa. Myös kunnanosien riittävä edustavuus kunnan päätöksenteossa on turvattava. On selvitettävä esimerkiksi Ruotsissa isoissa kunnissa käytössä olevan vaalipiiriratkaisun soveltuvuus Suomen olosuhteisiin. Eri puolilla maata on turvattava palvelujen saavutettavuus. Tämä edellyttää uusien toimintatapojen käyttöönottoa, mm. kuntien ja valtion yhteispalvelupisteitä, joissa kuntalaiset voivat saada palvelut joko paikan päällä, etäpalveluna videoneuvotteluyhteyden kautta tai sähköisenä asiakaspalveluna Lähidemokratian näkökulmia Lähidemokratian yleisin näkökulma Kuntalainen voi vaikuttaa palveluiden sisältöön ja olla päättämässä jopa palveluiden hankinnasta (palveluseteli) Edustuksellinen demokratia Käyttäjädemokratia Lähidemokratia Lähidemokratian suurimmat kehittämisen tarpeet Kuntalaisten kiinnostus Suora vaikuttaminen Kuntalainen kokee, että lähiympäristössä on joku päättävä henkilö, johon voi tarvittaessa ottaa yhteyttä Aloitteet ja kansanäänestykset, lisäksi kysytään kunnan palveluista tai kuntalainen voi ilmaista mielipiteensä alueeni kaavasta 9

10 Kysely USO -hankkeen kunnille Toteutettiin elokuussa 2011 Lähetettiin Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohankkeen yhdyshenkilöille, kunnanjohtajille ja kunnanhallitusten varsinaisille puheenjohtajille, yhteensä 86 henkilöä Vastauksia tuli 47 kappaletta, vastausprosentti 54,7 % Tuloksia hyödynnetään Uusi Kunta ohjelman ja USO -verkostohankkeen kehittämistyössä tärkeintä seikkaa, jotka tulisi ottaa huomioon kuntien rakenteiden uudistamisessa (% kaikista vastaajista) Elinvoiman vahvistaminen Kuntien taloudellinen toimintakyky Palvelujen turvaaminen 10

11 Tärkeimmät seikat, jotka tulisi ottaa huomioon kuntien rakenteiden uudistamisessa (%, aseman mukaan) Tulevaisuuden ennakointi Alueiden erilaisuus Elinvoiman vahvistaminen Kuntien ja valtion välinen tehtävänjako Kunnallinen itsehallinto Kunnanjohtajat Kehittäjä Kunnanhallituksen puheenjohtajat Palvelujen turvaaminen Kunnan taloudellinen toimintakyky Uudistuksessa huomioitavia muita seikkoja 11

12 Mahdollisuudet vahvan kunnan soveltuvuudelle ja muodostamiselle vastaajan alueella Mahdollisuudet Pitkien etäisyyksien kunnat eivät puolla vahvoja peruskuntia Luonnollinen jatkumo kuntien runsaalle yhteistyölle Erinomainen mahdollisuus suuremman kaupungin ympärillä olevasta työssäkäyntialueesta Mahdollisuutena, että maakuntakeskusta ympäröivät kunnat yhdistyvät maakuntakeskukseen Mahdollisuutena, että 7-8 kuntaa liittyisi yhteen Yli 50 km keskuskaupunkiin km keskuskaupunkiin Alle 20 km keskuskau punkiin Alueen keskuskaupunki Ei mahdollisuutta, sillä keskuskaupungin imu ei riitä On jo vahva peruskunta Ei mahdollisuutta, sillä työssäkäyntialueen kokoista jättisuurta kuntaa ei ole järkevää perustaa Mahdollista, jos valtio pakottaa Koko maakunta ei voi muodostaa yhtä kuntaa Odotuksia Kuntaliitolle ja valtiolle Kuntaliitto Valtio Kuntien kuuleminen, vuorovaikutteisuus Vaihtoehtojen esittäminen erilaisille alueille Hyvinvointivaltion ja palvelujen kirjon kriittinen arviointi Taloudelliset vertailut Uusien toiminta- ja demokratiamallien esittäminen Tiedon ja erilaisten kokemusten välittäminen Uudistusten ja prosessien tukeminen Selkeät tavoitteet, linjaukset, kriteerit, aikataulut, ohjeet Kuntien ja valtion välisen tehtäväjaon tarkastelu Eri ministeriöiden yhteinen valmistelu uudistuksessa Kestävä rahoituspohja kunnille Kuntien kuuleminen Kunnille työrauhaa 12

13 Demokratia ja päätöksentekovalta Kansainvaltaisen ohjauksen toimivuus (vaalit, valtuustot) Kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuudet Yhteistyösuhteet poliittisen ja ammatillisen johdon kanssa Hallinnon avoimuus Palvelut Vahva kunta Työssäkäyntialue tai muu toiminnallinen kokonaisuus Yhtenäinen alue, jolla kuntalainen käy työssä ja asioi Kaupunkiseutujen tarkastelu Vahva talous ja riittävät Taloudelliset resurssit Palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu kunnalla Valtuuston päätöksentekovalta palveluista Mahdollisuus monituottajamalliin ja kuntalaisen valinnan mahdollisuuksiin olemassa Riittävä palvelujen saatavuus ja laatu Asiakaslähtöinen toimintatapa Elinvoimaisuus Vetovoimainen ympäristö Kilpailukykyinen yrityskanta Osaamisen saatavuus Kuntalaisten ja muiden toimijoiden aktiivisuus Kunnan imago ja vetovoimaisuus Tasapainoinen kuntatalous Investointisuunnitelma säilyttää omaisuuden arvon ja kattaa palvelutarpeet Talous ennakoitavaa ja hallittavaa Kunnalla merkittäviä muita tuloja kuin valtionosuus UUDEN SUKUPOLVEN ODOTUKSET VAIKUTTAMISEEN Veteraanit Baby Boomerit (suurten ikäluokkien edustajat) -sukupolvi Y-Sukupolvi Työetiikka ja Kova työnteko, Työnarkomaanit, Tehtävien toteuttaminen Mitä seuraavaksi?, arvot Auktoriteettien Työnteon tehokkuus Omavaraisuus, Monialaisuus, kunnioitus, Syiden etsintä Skeptisyys, Sinnikkyys, Uhrautuminen, Henkilökohtainen Halutaan rakenteet ja Yrittäjyys, Velvollisuus, tyydytys suunnat Suvaitsevaisuus Sääntöjen noudattaminen Halu laatuun Tavoitteellisuus Työ on Velvollisuus Mielenkiintoinen Vaikea haaste seikkailu Itsensä toteuttamista Johtamis- Suora, ohjaus- ja valvonta Konsensushakuinen Toisten haastaminen, *Ei vielä tietoa tyyli Kollegiaalinen Kaikki ovat yhtäläisiä Vuorovaikutus- Yksilöllisyys Tiimipelaaja, rakastaa Yrittäjyys Osallistuva tyyli kokoustamista Viestintä Muodolliset muistiot Henkilökohtaisesti Suoraan, heti S-posti Palaute ja "Ei uutisia - hyvä uutinen" Ei arvosta palautetta, Palautteen kysyminen, Napin painalluksella, palkitseminen Tyytyväisyys hyvin Raha, tittelit Vapaus paras palkinto Merkityksellinen työ tehdystä työstä paras palkinto Viesti, joka Kokemustasi arvostetaan Sinua arvostetaan, Tee omalla tyylilläsi, Tulet työskentelemään motivoi Sinua tarvitaan Unohda säännöt muiden luovien ja osaavien ihmisten kanssa Työ ja perhe- Koskaan nämä kaksi Ei tasapainoa, Tasapaino Tasapaino elämä eivät saa tavata elää työtään varten 13

14 Uudistuksen onnistuminen edellyttää hyvää johtamista joka tasolla Poliittiset linjaukset valtakunnan tasolla Hallitusohjelman ja kuntauudistuksen määrittely Konkretiaa: Linjaukset, ohjausmenetelmät, tuki kunnille ja mahdolliset sanktiot Yhteinen arviointiprosessi ja aikataulu looginen jatko PARAShankkeelle Valmistelu vuoro- vaikutuksessa- Uudistuksen toteutus kunnissa Tarve ja innostus asiaan Hyvinvoinnin turvaaminen keskiössä 14