Harvan asutuksen luonnehtimien alueiden piirteistä ja keskeisistä tulevaisuuskysymyksistä Suomessa. Sami Moisio Professori Helsinki 3.12.

Transkriptio

1 Harvan asutuksen luonnehtimien alueiden piirteistä ja keskeisistä tulevaisuuskysymyksistä Suomessa Sami Moisio Professori Helsinki

2 EU:n alue- ja rakennepolitiikka Koheesiopolitiikka (ESR ja EAKR): tasoittaminen, ekologisuus, kilpailukyky, yhteisöllisyys EU:n tasolla Tavoitteena eriarvoisuuden vähentäminen, mutta myös kilpailukyvyn lisääminen On osa EU-tason kasvupolitiikkaa (älykäs, kestävä ja osallistava kasvu) Sosiaali- ja innovaatiopoliittisen suuntauksen välinen perusjännite EU:n tuki kuitenkin jäsenvaltioille kanavoidaan kansallisesti valmisteltujen mutta myös komission hyväksymien määräaikaisten tavoiteohjelmien (ns. rakennerahastostrategia) kautta (nyt , uusi ) Rakennerahastostrategia keskeinen poliittinen asiakirja, jossa määriteltyjen tavoitteiden ja painopisteiden kautta varsinaiset alueelliset toimenpideohjelmat muotoillaan (kehittämisrahan kanavoiminen tiettyihin hankkeisiin on perusteltavissa kuitenkin ensisijaisesti strategian kautta) > alueellisten suunnitelmien viimeistely ja suhteuttaminen valtakunnallisiin linjauksiin meneillään nyt?

3 EU:n alue- ja rakennepolitiikka ja Suomi Suunnattuja toimenpiteitä eritoten Itä- ja Pohjois-Suomeen, harvaan asutuille alueille (326 milj.) sekä Etelä- ja Länsi-Suomen haasteellisille alueille > näillä alueilla EU-vastaisuus oli vuonna 1994 suurinta Uusissa linjauksissa n. 270 miljoonaa euroa suunnataan harvan asutuksen erityisrahoitukseen EAKR:n valtakunnallisen rahoitusosuuden painotus kaupunkipoliittinen (INKA ja ylipäätään ns. osaamis- ja innovaatioverkostot) Kaiken kaikkiaan vähintään 25 prosenttia rahoituksesta kanavoidaan vähähiilistä taloutta edistävään toimintaan

4

5 T&K:n kasaantuminen (Jari Kolehmainen, 2012)

6 EU:n asukastiheyden ääripäät

7 EU:n aluesuunnitteluvisio

8 Suomi: pieniä havaintoja Suomessa on 20 yli asukkaan kuntaa ja 264 alle asukkaan kuntaa > paljon kuntia, joissa suurimman taajaman väkiluku on alle 4000 Ei varsinaista konurbaatiota Perusinfrastruktuurit suhteellisen tasalaatuiset läpi valtioalueen Suomessa harva asutus yhtyy suhteelliseen markkinasyrjäisyyteen sekä olosuhdeäärimmäisyyteen > korostuu IP-Suomessa Suomessa hyvinvointivaltion rakennustyö perustui alueelliseen yhdenmukaistamiseen paikallisvaltioiden (kuntien) kautta, mikä näkyy yhä erilaisten kuntien tehtävien samankaltaisuutena Harvaan asuttujen alueiden vaikeudet ovat alkaneet kasaantua laajojen yhteiskunnallisten muutosten seurauksena selvimmin 1990-luvulta lähtien

9 Suomi alueluokiteltuna Harvaan asuttu maaseutu kattaa n. 60 prosenttia Suomen pinta-alasta Kaupunkien läheinen maaseutu suomalaisia kaupunkiseutuja luonnehtiva aluetyyppi myös Etelä- Suomessa Harvan asutuksen luonnehtima maatalousvaltainen maaseutu sijoittuu entistä painokkaammin Länsi- ja Etelä Suomeen sekä Keski- ja Itä-Suomen pieniin saarekkeisiin Harvaan asutun Suomen paikalliskeskukset ovat tärkeä aluerakenteemme erityispiirre, joiden tarpeet ja merkitys tulisi tunnistaa

10 EU:n aluerakenne ja politiikan suuret linjat 1 Politiikan ekonomisaatio 2 Politiikan ekologisaatio (vrt. Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020) 3 Politiikan urbanisoituminen

11 Heikkoja signaaleja ja mustia joutsenia? Lyhyen aikavälin ajurit ovat nyt vallitsevia trendejä > tulevat kuitenkin ajan myötä haastetuiksi Heikot signaalit viittaavat orastaviin, asteittain kehittyviin ja vähitellen voimistuviin ilmiöihin, jotka voivat haastaa yleisen suuntauksen Tulevaisuudentutkijat puhuvat myös mustista joutsenista, millä käsitteellä viitataan sellaisiin odottamattomiin tapahtumiin, joilla on suuria vaikutuksia yhteiskuntakehitykseen (synty, luonne, vaikutukset) Ovat melko epätodennäköisiä ja voivat olla vaikutuksiltaan kielteisiä tai myönteisiä Kyseenalaistavat kuitenkin olemassa olevan tiedon ja siihen pohjautuvat käsitykset ja arvot Luonnon tapahtumat, ihmisen luonnolle aiheuttamat tapahtumat, teknologiset mullistukset (esim. transistoriteknologia, sähkö, tai mahdollinen fuusioenergia, tiedostavat robotit tms.), mullistavat poliittiset tapahtumat, talouden kehityskulut, yllättävät sosiaaliset innovaatiot > mustilla joutsenilla voi olla erilaisia vaikutusalueita ja niillä voi olla suuria merkityksiä yhteisöllisiin arvoihin

12 2 Tulevaisuusvisiota suhteessa aluerakenteen perusosiin 1 Väestö kasaantuu ja harvaan asutut alueet laajenevat Väestön polarisaatio kasaantumisalueilla Eräänlaisten suurpalvelukeskusten muodostuminen Palvelurakenteiden vähittäinen purkaantuminen harvaan asutuilta alueilta Kuntakoon kasvu ja kaupunkien maaseutuistuminen Tulonsiirtojärjestelmien muuttaminen vähittäin paikallista elinvoimaisuutta korostavaksi > EU-rahoituksen merkitys harvaan asutuilla alueilla kasvaa Julkisten investointien suuntautuminen runkoverkkoihin ja osaamisinfrastruktuuriin (erikoistuminen ja erilaistuminen) Luonnonvaroihin liittyvien yksityisten investointien merkitys harvaan asuttujen alueiden osalta kasvaa (harvan asutuksen alueiden eriytyminen ja suhdannesyklien merkityksen kasvu) Haasteena liittää harvan asutuksen alueet osaksi tietointensiivistä taloutta ja ns. huippuosaamisen kulttuuria Paikallisten aluekehitysstrategioiden merkitys kasvaa

13 2 Tulevaisuusvisiota suhteessa aluerakenteen perusosiin 2 Harvaan asuttujen alueiden tyhjentymisvauhti kasvaa entisestään tai kehitys kääntyy kokonaan toiseen suuntaan Tyhjentymisvauhdin kasvattaminen on suhteellisen helppoa > vaikutetaan aluerakenteen perusosiin > harvaan asutun Suomen paikalliskeskusten alasajo Ensin mainittu vaihtoehto tarkoittaisi käytännössä yhtenäisvaltiokulttuurin murentumista jonkin äkillisen poliittisen tai taloudellisen tapahtuman seurauksena (vrt. Terveiset Kutturasta) Jälkimmäisen toteutumisesta on ollut viitteitä eritoten keskustelussa arktisen alueen merkityksen kasvusta Jälkimmäinen teema kuulostaa tutulta ns. dystopiavisioissa: urbanisaatioon ja massakulutukseen liittyvät ekologiset katastrofit johtavat elintilan uuteen yhteiskunnalliseen arvostukseen ja ihmisten preferenssien voimakkaaseen muutokseen Harvaan asutuille seuduille on esitetty avautuvan mahdollisuuksia myös ns. hajautuneessa bio- ja lähitalousvaltiossa (Kolehmainen 2012)

14 Lopuksi Keskeisiä kysymyksiä harvaan asuttujen alueiden kannalta Instituutiot: mahdollisuus uudenlaisten paikallisvaltioiden muodostamiseen? Infra: saavutettavuus ja ns. kriittisen infrastruktuurin taso suhteessa hyvinvointiin Yksityisen pääoman muodostelmat harvaan asutuilla alueilla: julkisten investointien merkitys Poliittinen mielikuvitus ja EU:n visioiden sekä Suomen alueellisen todellisuuden välinen suhde Pieni kysymys: Miten EU:n rakennepolitiikkaan kuuluvan ylirajaisen rahoituskomponentin avulla saataisiin stimuloitua harvaan asuttuja alueita?