Uutta Suomessa: BENEMILK -REHUISSA TYYTYVÄISYYSTAKUU. EVÄÄT kasvinsuojeluun UUSI SOPIMUSVILJELY- KAUSI ALKAA MAKASIINI. Raisioagron asiakaslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uutta Suomessa: BENEMILK -REHUISSA TYYTYVÄISYYSTAKUU. EVÄÄT kasvinsuojeluun UUSI SOPIMUSVILJELY- KAUSI ALKAA MAKASIINI. Raisioagron asiakaslehti"

Transkriptio

1 Raisioagron asiakaslehti MAKASIINI Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 1 13 UUSI SOPIMUSVILJELY- KAUSI ALKAA EVÄÄT kasvinsuojeluun Uutta Suomessa: BENEMILK -REHUISSA TYYTYVÄISYYSTAKUU

2 MAKASIINI Ajankuva Tuottajaristeilyllä...4 Maatalouden kehitysnäkymiä...6 Huippufarmari haussa...7 Kasvinviljely Viljamarkkinoilla korkeat hinnat...8 Agropäivät...9 Oppia kasvitaudeista...10 Uusi viljelykausi...12 Vältä hometoksiiniriskiä...14 Kasvinsuojelussa vesistörajoituksia Nauta Uudet Benemilk -rehut...16 Benemilk toimii hyvin Mehtosella...18 Benemilk-tyytyväisyystakuu...21 Benemilk seosruokintaan...21 Benemilk Blue Mikkolan tilalla...22 Nurmisiemenuutuudet...24 Safesil suojaa säilörehua...26 Nurmen rikkatorjunta...27 Umpikauden ruokinta...28 Herutuskausi haasteena...30 Sukupolvenvaihdos päätökseen...32 Satatonnarit ja 150-tonnarit...33 Siipi Vuosi uutta aikaa takana...34 Rehun lisäaineista...36 Sika Sikojen täyshoitola...38 Paavon niksinurkka...39 Ensikosta vahva emakko...40 Karjun asialla...42 Sikojen ruokintaopas...43 Verkossa Verkkokauppa kehittyy...44 Välipala Keittoa ja bageleita...45 Uutiset

3 PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Raisioagro Oy PL 101, Raisio Puh Faksi Sähköposti: VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin kaupallinen johtaja Puh TOIMITUS Marjo Keskikastari markkinointiviestinnän asiantuntija Puh Viestintätoimisto Telegraafi Oy ToimituskunTA Juha Anttila tuotepäällikkö Ilmo Aronen T&K johtaja Merja Holma kehityspäällikkö Marja Hongisto kehityspäällikkö Jaakko Laurinen kehityspäällikkö Minna Oravuo asiakkuuspäällikkö Heidi Silvennoinen tuotepäällikkö Päivi Volanto kehitys-/tuotepäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Marjo Keskikastari Puh ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki KANSIKUVA Annika Fagerholm PAINATUS ForssaPrint ISSN X 39. vuosikerta Seuraava AgroMakasiini ilmestyy huhtikuussa Kotimaisen toimijan vahva aloitusvuosi Raisioagro on ehtinyt yhden vuoden ikään. Tavoitteenamme oli yritysrakenteen muutoksen kautta uudistaa toimintatapaamme ja sitä kautta vahvistaa edelläkävijyyttämme maatalouden tuotantopanoskaupassa. Olemme onnistuneet hyvin ensimmäisen toimintavuoden aikana. Muutokset toimintaympäristössä ja erityisesti kilpailutilanteessa edellyttävät meiltä herkkyyttä ja kykyä nopeisiin päätöksiin myös jatkossa. Pääkilpailijan siirtyminen tanskalaisomistukseen merkitsee sitä, että lähestulkoon puolet suomalaisen maatalouskaupan päätäntävallasta siirtyi ulkomaille. Raisioagro on nykyään ainoa kotimaisessa omistuksessa oleva valtakunnallinen rehunvalmistaja. Nähtäväksi jää, mitä muutoksia ulkomaalaisomistus tuo suomalaiseen maatalouskauppaan. Me Raisioagrossa jatkamme erittäin kevyeen kustannusrakenteeseen perustuvan tuotantopanoskaupan kehittämistä. Jo ensimmäisenä toimintavuotenamme onnistuimme osoittamaan kustannustehokkuuttamme useissa maatalouden päätuotantopanoksissa - muun muassa lannoitekaupassa volyymimme nousi tuntuvasti. Kilpailukyvyn vaaliminen edellyttää sopeutumista toimintaympäristöön ja ennen kaikkea aktiivista vaikuttamista omaan tulevaisuuteemme. Kyky luoda uutta on olemassaolon ehto. Vakiintuneiden toimintatapojen rinnalle tarvitaan edelläkävijyyttä ja innovatiivisuutta. Edelläkävijyyttä edustaa esimerkiksi ammattiviljelijöille kehittämämme profiloitu verkkokauppa, joka on mahdollistanut todella nopean kasvun myös tuotantopanoskaupan sähköisessä asioinnissa. Benemilk-rehut taas edustavat innovatiivisuutta. Innovaatiosta on jätetty kansainvälinen patenttihakemus, ja kaupallistaminen kotimaassa etenee kovaa vauhtia. Benemilk-rehu tuottaa enemmän maitoa ja parantaa maidon rasva- ja valkuaispitoisuutta. Lisäksi energian ja valkuaisen hyötysuhde on parempi kuin tavanomaisilla rehuilla. Benemilkissä on ainekset kansainväliseksi menestystuotteeksi. Jo tässä vaiheessa se auttaa suomalaisia maidontuottajia saavuttamaan entistä parempia tuloksia. Olemme iloisia ja ylpeitä siitä, että innovaatio on syntynyt oman talomme kehitys- ja tutkimustoiminnan tuloksena. Kiitos kuuluu myös niille lukuisille käytännön tiloille, jotka ovat kokeilleet tuotetta sen kehitysprosessin aikana ja antaneet meille arvokasta käyttäjäpalautetta. Saimme yhdessä paljon aikaiseksi ensimmäisenä toimintavuotenamme. Tavoitteena on kehittyä entistä paremmaksi ja voimakkaammaksi kotimaiseksi toimijaksi. Työ jatkuu ja toivon, että voimme jatkaa sitä yhdessä teidän, hyvien asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme, kanssa. Bengt-Erik Rosin 3

4 AJANKUVA AGRO makasiini 1/13 Ristus mikä risteily Otsikon toteama on suoraan lainattu risteilypalautteesta, jonka eräs matkustajista oli kirjoittanut. Se kuvaa hyvin matkustajien tuntemuksia tuottajaristeilystä; toimivat järjestelyt, hyvä ohjelmatarjonta ja ennen kaikkea iloinen ja vapautunut fiilis. TEKSTI JA KUVAT Janita Virtanen Raisioagron asiakasristeily käynnistyi kirpeässä pakkassäässä tammikuun puolivälissä. Kohti Tukholmaa lähdettiin maataloustuottajan voimin. Risteilyllä oli tarjolla ohjelmaa perinteiseen tapaan sekä tiedon että viihteen nälkään. Ensimmäisenä risteilypäivänä pääpaino oli viihteellä. Suvi Karjula tanssitti risteilyvieraita alkuillasta, ja myöhemmin illalla Vicky Rosti räjäytti potin. Vauhdikkaan rokkileidin yleisö oli haltioissaan ja show oli täydellinen päätös ensimmäiselle illalle. Tukholmassa tarjolla oli erilaisia retkivaihtoehtoja, joista uutuutena vierailu Kaknäsin tv- ja radiotorniin sekä Spritmuseumiin eli viinamuseoon. Sillä välin laivalla viihdyttiin Elovena-bingon ja jo viime vuonna suosituksi todetun lavatanssikurssin merkeissä. Iltapäivällä huumoria tarjoili Simo Frangen. Kokoustiloissa oli mahdollisuus osallistua sika-, siipikarja-, vilja- ja kalaryhmien luennoille. Atlantis Palacessa nautaryhmän tilaisuudessa esiteltiin mm. Benemilk-uutuus, josta kerrotaan tämän lehden nautaaiheisilla sivuilla. Taivaallista retkeilyä Kaknäsin radio- ja tv-tornin huippu tarjoili risteilyvieraille uutena päiväretkikohteena visuaalisia elämyksiä. Tornista avautuu upeat näköalat yli Tukholman. Vaikka risteilypäivän sää ei ollut näköalaelämysten kannalta aivan onnistunein, riitti talvisessa Tukholmassa risteilyvierailla katseltavaa ja kuvattavaa. Asikkalassa asuva Matti Seppälä oli tänä vuonna kolmatta kertaa mukana Raision risteilyllä. Retkitarjonnasta hän valitsi Tukholma taivaalta -näköalaelämyksen. 4

5 Kyseessä on kuuluisa torni, jossa en ole aiemmin käynyt, joten arvelin sen olevan tutustumisen arvoinen paikka. Keli ei ollut paras mahdollinen, mutta näköala oli siltikin huima. Retket ovat mukava lisä risteilylle, vaikka toki laivalla samaan aikaan järjestetyt lavatanssikurssit olisivat olleet myös kiinnostavia, Seppälä hymyilee. Seppälä myöntää, että pikkuvapaa virkistää arkea. Hän yhdistää risteilyllä mielellään sekä työn että huvin. Odotan risteilyltä hyviä keskusteluja tuttavien kanssa, minkä lisäksi yhteistyökumppanien luennot kiinnostavat. Esiintyjistä Virve Rosti tuntui kolahtavan jengiin täysillä. Se vuorovaikutteisuus oli hienoa katseltavaa. Koko yleisö, ja vielä enemmän artisti itse, oli aivan liekeissä. Tänään Finlanders saa varmasti porukan tanssimaan, Seppälä arvelee. Kalaväen neitsytristeily Raisioagron kalaosasto oli ensimmäistä kertaa mukana Raision risteilyllä. Asiakkaita oli matkassa mukana 34 henkeä. Kalaryhmälle oli järjestetty iltapäivällä oma seminaari, kuten maatilapuolen asiakkaillekin, mutta illalla kalankasvattajien antimista saivat nauttia kaikki risteilyvieraat. Näyttelytilaan oli katettu houkutteleva maistiaispöytä kylmäsavustetusta kirjolohesta ja siiasta. Tarjolla oli Kuhmon Ekokalan sekä Kalavaltasen Raisioagron rehuilla kasvatettua sataprosenttisesti kotimaista ja laadukasta kalaa. Ja kyllä maistui hyvältä. Luokkakokous risteilyllä Antti Airikki Nousiaisista (vas), Aarne Okkonen Kontiolahdelta sekä Matti Pennanen Tohmajärveltä ovat ottaneet tavaksi pitää luokkakokousta Raisioagron risteilyllä kerran vuodessa. Kaverukset ovat tutustuneet Ilomantsin maatalousoppilaitoksen vuosikurssilla Laivaristeily on mitä mainioin paikka päivittää kuulumiset ja muistella menneitä. Vaimot eivät yleensä ole mukana reissussa. Jonkun pitää tienatakin, miehet myhäilevät. 5

6 AJANKUVA AGRO makasiini 1/13 Anne Kallinen urakoi laivalla neljä luentoa painottaen näkökulman kuulijakunnan mukaan.. Tuottajilla on yrittämisen intoa TEKSTI JA KUVA Janita Virtanen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n toimitusjohtaja Anne Kallinen kertoi risteilyvieraille maatalouden markkinoiden nykytilanteesta sekä valotti tulevaisuuden näkymiä laajan tutkimuksen perusteella. Vuonna 2012 tehty, eri tuotantosektorit kattava tutkimus sisältää näkymät vuoteen 2020 asti ja perustuu maatalousyrittäjän suunnitelmiin. Tilastot ja uutisointi antavat helposti turhan negatiivisen kuvan maataloustuotannon nykytilasta. Koskaan ei ole niin synkkää, mitä voisi lehdistä lukemalla päätellä. Onhan yrittäjiä toki vähemmän kuin ennen; vuonna 1994 maatiloja oli ja tänä vuonna Jatkavia tiloja kuitenkin riittää, ja ennen kaikkea jaksamista sekä kovaa yrittämisen halua, Kallinen toteaa. Tuotantomäärien osalta tutkimukset osoittavat maitoa, naudanlihaa ja kananmunia tuotettavan hieman vähemmän, ja sianlihaa ja siipikarjalihaa enemmän kuin EU-ajan alussa. Yksikkökoot ovat kasvaneet ja tuotanto tehostunut, mutta jokaisella sektorilla säilyvät omat haasteensa. Maidon osalta keskeinen haaste on keskituotoksessa. Emme tahdo millään päästä edes plusmerkkiseen kehitykseen. Kulutusta kotimaiselle maitotuotteelle olisi enemmän kuin tuotantoa. Sikapuolella suurimmat vastoinkäymiset alkavat olla takanapäin. Tutkimusten mukaan vireillä on uusia investointisuunnitelmia. Tuotannosta on hävinnyt noin Kotieläintilojen väheneminen jatkuu - kasvintuotannossa jatkaa lähes nykyinen määrä vuonna 2016 Kotieläintiloja Kasvintuotantotiloja Yhteensä Maatiloja, kpl e 2020e kpl kpl kpl kpl kymmenen prosenttia neljässä vuodessa. Tällä hetkellä ala tekee töitä kasvatushalukkuuden lisäämiseksi. Parempi näkymä lihapuolella lähtee siitä, että tuottajahinnat on saatu nousuun, Kallinen sanoo. Naudanlihan osalta tuotannon määrä kulutukseen nähden ei ole ollut riittävä vuosiin, ja lihan tuonti on kasvanut yhä enemmän. Ilmassa on kuitenkin toiveita määrän lisääntymisestä, mikäli lypsykarjan määrä pysyy nykytasolla ja keskipainokehitys saadaan nousemaan. Vaikka viljan suhteen syksy oli haasteellinen, satokilojen yhteenlaskettu määrä osoitti, että määrällisesti ja laadullisesti päädyttiin lopulta hyvään lopputulokseen. Yleisesti ottaen romahduksia ei ole tapahtunut millään tuotantosektorilla. Viljelyhalukkuus jatkuu Pitkällä tähtäimellä tuotanto jatkuu kolmella neljästä tilasta. Pellot pysyvät pääosin omassa viljelyksessä, vaikka kotieläintuotanto loppuisi. Näin käy lähes poikkeuksetta sikataloudesta luopuvilla tiloilla. Kolmen vuoden päähän katsottaessa kasvinviljelytilojen määrä näyttäisi pysyvän vakaana. Kotieläinpuolella viime vuosien kaltainen tilamäärän vähennys näyttää jatkuvan. Luopuvat tilat eivät luovu mielellään pellosta ja viljelystä, mutta toisaalta kotieläintilojen peltojen tarve kasvaa, kun tiloja halutaan kasvattaa ja kehittää. Tällä hetkellä tilojen keskikoko on neljäkymmentä hehtaaria, ja lähitulevaisuudessa se noussee viiteenkymmeneen. Suurin muutos tulee näkymään yli sadan hehtaarin tilojen joukossa. Suurimmat yksikkökoot ovat sikapuolella, kuten myös suurimmat tarpeet hehtaarien lisäämiseen. Vaikka haasteilta ei vältytä jatkossakaan, on tärkeää huomioida myös oma jaksaminen, joka suurena tekijänä vaikuttaa suunnitelmien toteutumiseen. Terveyden eteen pitää tehdä töitä. Ihmissuhteista saamme voimaa, ja sieltä meidän täytyy ammentaa myös vaikeina aikoina, Kallinen muistuttaa. 6

7 Seuraa ja opi: Huippufarmari haussa! Uusi kilpailumme on lähtöruudussaan valmiina odottamaan käskyä: Paikoillanne, valmiit, hep! TEKSTI Heidi Silvennoinen Julkaisimme marraskuussa Huippufarmari haussa -kilpailun asiakkaillemme. Haastoimme sopimusviljelijöitämme ja rehuasiakkaitamme leikkimieliseen kilpailuun, jossa etsimme viljelijöitä, jotka tavoittelevat vilja-, öljykasvi- ja nurmiviljelyssä mahdollisimman hyvää taloudellista tulosta, ympäristöä kunnioittaen. Viljelyn onnistumista arvioidaan kolmella eri kriteerillä: sadon määrä ja laatu, sadon arvo sekä ympäristövaikutus. Satokilpailuja on vuosien saatossa ollut useita, mutta erityistä kilpailussamme on tosiaan se, että ympäristönäkökulmat otetaan huomioon tuloksia arvioitaessa. Haluamme todistaa mottomme Hyvä sato on parasta ympäristönsuojelua todeksi myös käytännön esimerkein kilpailutiloillamme. Laskennassa käytämme hyödyksi Closed Circuit Cultivation CCC -konseptimme EkoPlus, Hiili- Plus ja VesiPlus -mittareita. Ympäristönäkökulmien huomioonottaminen ei tarkoita sitä, että tuotantopanoksissa aina säästellään. Tuotantopanoksia tulee käyttää tehokkaasti kunkin lohkon ja tilan tarpeen mukaisesti, satopotentiaali mahdollisimman hyvin huomioiden. Seuraa, osallistu ja opi! Kilpailuun liittyy olennaisena osana interaktiiviset uudet verkkosivumme, jossa kerromme viikoittain kilpailutilojen kuulumisia. Samalla jaamme myös ajankohtaista viljelyneuvontaa, viljamarkkinatietoutta sekä seuraamme kasvukauden etenemistä eri alueilla. Sivuille tulee myös kommentoimismahdollisuuksia kävijöille, joten toivomme kaikkien asiakkaidemme jakavan siellä omia hyväksi todettuja viljelykäytäntöjään. Meillä on asiakkainamme tunnetusti Suomen parhaat viljelijät, joten miksipä emme yhdessä jakaisi tietoa myös toisille viljelijöille. Uudet internetsivut julkaistaan maaliskuun alussa. Jutut alkavat kilpailutilojen esittelyistä sekä heidän viljelysuunnitelmiensa ja viljelysopimustensa teosta. Kilpailusta takuulla mielenkiintoinen Kilpailuun hakeneita oli enemmän kuin pystymme ottamaan vastaan. Esikarsinta on juuri kirjoitushetkellä käynnissä ja voimme todeta vain, että ennakko-odotukset lupaavat todella tasaväkistä ja äärimmäisen mielenkiintoista kilpailua. Kilpailussa on edustettuna ainakin runsaasti öljykasvilohkoja, ohraa sekä vehnää. Alue-edustukset ovat varsin tasaisesti ympäri Suomea. Laita sivustomme kirjainmerkkeihisi netissä ja seuraa, miten suosikkisi pärjää kilpailussa! 7

8 KASVINVILJELY AGRO makasiini 1/13 Korkeat hinnat kannustavat tuotantoon Tilanne viljamarkkinoilla on säilynyt hyvin samankaltaisena koko kuluneen talven aikana. Hinnat ovat pysyneet poikkeuksellisen korkealla tasolla. Markkinaa vahvistavia tekijöitä on ollut enemmän kuin markkinatilannetta helpottavia. TEKSTI Minna Oravuo Vahvistuvien hintojen takana on se, että käyttö on tuotantoa suurempi. Suurimpien vientimaiden vientipotentiaali on pienempi kuin vastaavasti tuontimaiden ostotarve. Varsinkin USA:n viime kesän kuivuudesta johtuneen maissisadon määrän väheneminen on vaikuttanut koko talven viljamarkkinatilanteeseen. Kuivuus on jatkunut osassa maata myös kesän jälkeen ja syysvehnä on kärsinyt kuivuudesta niin paljon, että sen uskotaan heijastuvan myös vuoden 2013 USA:n vehnän kokonaistuotantomäärään. Etelä-Amerikan, Brasilian ja Argentiinan viljantuotannon odotetaan tasapainottavan markkinaa ja paikkaavan USA:n viime kesän tuotantoa. Viljelyhalukkuus onkin ollut suuri, mutta valitettavasti kylvöolosuhteet eivät olleet optimaaliset loppuvuoden kylvöille. Brasiliassa oli liian kuivaa ja Argentiinassa vastaavasti satoi liikaa. Tammikuussa olosuhteet paranivat jonkin verran. Talvehtiminen sujunut hyvin Myös Euroopassa viljelyhalukkuus oli syksyllä korkealla. Syysrapsin kylvöaikana satoi osassa Eurooppaa liikaa, joka rajoitti kylvömahdollisuuksia, mutta vehnää päästiin kylvämään paremmissa olosuhteissa. Pohjoismaita ja Iso-Britanniaa lukuun ottamatta olosuhteet olivat hyvät. Talvi on Euroopassa ollut leuto, eikä talvituhoista ole raportoitu. Viljelyalan arvioidaan kasvavan Euroopassa selvästi viime kesään verrattuna. Koska olosuhteet ovat talven aikana olleet kohtuulliset, odotusarvo EU:n ensi kesän viljan tuotantomäärästä on selvästi viime kesää korkeampi. Kokonaistuotantomäärän arvioidaan kasvavan jopa 7 prosenttia. Globaali viljamarkkinatilanne on suosinut Eurooppaa ja eurooppalainen vilja oli syksyllä varsin kilpailukykyistä. Viljan vientiä helpotti myös Mustanmeren alueen vaatimattomampi viljasato. Viljaa vietiin syksyllä Euroopasta etupainotteisesti. Vuoden vaihteessa tilanne muuttui. Euron vahvistuessa eurooppalaisen viljan kilpailukyky heikkeni ja amerikkalaisen viljan vientimahdollisuudet paranivat. Venäjältäkin vietiin viljaa satokauden alussa, mutta talven edetessä arvailut viljan tuontitarpeesta ovat kiihtyneet. Kotimaan viljakauppa vilkastui Myöhään alkaneesta ja pitkäksi venyneestä sadonkorjuukaudesta 8

9 johtuen viljakauppa käynnistyi poikkeuksellisen myöhään. Sadonkorjuuajan jälkeen markkina hiljeni selvästi. Myyntihalukkuutta vähensivät syystöiden pitkittyminen talvenalkuun saakka. Nouseva hintakehitys sai myyjät tarkkailemaan tilannetta. Myös osin aivan uudenlaiset laatuongelmat, kuten viljan korkeat hometoksiinipitoisuudet heikensivät myyntiaktiivisuutta. Vuoden vaihteen jälkeen kauppa kuitenkin vilkastui selvästi ja on jatkunut kohtuullisen vilkkaana. Viljojen hintataso oli nouseva loppuvuoteen saakka, minkä jälkeen hinnat ovat olleet vakaat. Hintataso on kuitenkin pysähdyksestä huolimatta ennätyksellisen korkealla. Myllyvehnän ja mallasohran hinta oli tammikuussa noin 230 euroa tonnilta. Rehuviljojen hintataso on ollut lähellä elintarvikeviljoja, mikä on herättänyt ihmetystä. Syynä rehuviljojen korkeaan hintatasoon on se, että markkina on hyvin tasapainoinen ja kysyntä hyvää. Rehuohran hintataso oli tammikuun lopulla 210 euroa tonnilta, rehuvehnän 220 euroa ja rehukauran 189 euron tasolla. Öljykasvien hinta kävi syksyllä ennätyksellisen korkealla noin 510 eurossa tonnilta, mutta laski siltä melko nopeasti 440 euron tasolle. Alkuvuodesta hinta taas vahvistui ja oli tammikuun lopussa 465 euron tasolla. Toimivatko viljamarkkinat? Viljamarkkinoiden toimivuutta arvostellaan aika ajoin. Toimivuutta voidaan lähinnä arvioida sitä kautta, että onko konkreettisia esteitä kuten lainsäädäntöä, joka vaikeuttaa viljakauppaa. Kun tarjonta ylittää kysynnän tai päinvastoin, ei kyse ole markkinoiden toimimattomuudesta vaan normaalista muutoksista markkinoilla. Muutokset heijastuvat hintaan, joka tasapainottaa tilannetta joko lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Ääritilanteita lukuun ottamatta markkina toimii aina, mutta onko se ostajan vai myyjän kannalta suotuisampi tilanne on eri asia. Ostajan näkökulmasta korkea hintataso on toki haastava, mutta ei suurin ongelma. Tärkeää hyvin toimivan viljasektorin kannalta on tasainen raaka-ainevirta, sillä kotieläimet ja ihmiset syövät joka päivä ja tuotannon pitää toimia koko ajan. Korkeammalla hinnalla kannustetaan tasaiseen myyntiin. Usein kuitenkin viljamarkkinaa seuraavat myyjät reagoivat nousevaan hintaan päinvastoin ja jäävät odottamaan kuinka kauan hinta jatkaa nousuaan. Tällöin myynti unohtuu. Hinnan käännyttyä laskuun, voi reaktio olla sama, odotetaan hinnan nousua uudelleen. Tasaisesta viljavirrasta hyötyvät kaikki Viljan käyttäjä, teollisuus, kauppa tai kotieläintila, ei hyödy tilanteesta, jossa markkina hiljentyy liikaa. Raaka-ainetta tarvitaan ja se joudutaan hankkimaan muita reittejä tai korvaamaan vaihtoehtoisilla tuotteilla. Jos taas kauppa on hyvin epätasaista, konkreettiseksi ongelmaksi voi myös tulla viljan siirto ja vastaanotto huomattavasti normaalia lyhyemmässä ajassa. Myöskään vientikauppa ei hyödy voimakkaista tarjontamuutoksista. Se vaikeuttaa vientikauppojen tekemistä ja toisaalta konkreettisia toimituksia. Viljan myyjä onnistuu harvoin saamaan spekuloimalla huippuhintaa, vaan varminta on myyjänkin kannalta ajoittaa myynnit pitkin satokautta ja malttaa myydä, kun hinta on korkealla - ennen kuin hinta lähtee laskuun. Tasaisesta raaka-ainevirrasta hyötyvät kaikki viljaketjun toimijat. Raisioagron Agropäivät tarjoavat rautaista ammattiasiaa niin kasvinviljely- kuin kotieläintiloille. Tule hakemaan parhaat vinkit öljykasvien, nurmikasvien ja viljojen viljelyyn, lannoitukseen ja kasvinsuojeluun. Hyödynnä samalla hyvät noutotarjouksemme tuotantopanoksista ja -tarvikkeista. Tarjoamme lounaan ja kahvit. Merkitse sinulle sopivin päivä kalenteriisi jo nyt. Agropäivien aikataulu 2013: Ilmajoki Raisio Kouvola Pöytyä Ylivieska Raisio Kansainväliset viljamarkkinat Tervetuloa Agropäiville! Saat tarkempaa tietoa päivien ohjelmasta sähköpostitse. Aikataulu löytyy myös netistä Minna Oravuo 9

10 KASVINVILJELY AGRO makasiini 1/13 Oppia viime k Lajikkeen ominaisuuksien tunteminen on avainasemassa. Kasvukautta 2012 värittivät alueelliset, jopa lohkokohtaiset ääriolosuhteet. Kauden sää loi paikoin ihanteellisen ympäristön viljan kasvulle, kun taas paikoin kärsittiin ylenmääräisestä kosteudesta. TEKSTI JA KUVA Marja Jalli, MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvitautien esiintyminen on viime kädessä sidoksissa lämpötilaan ja kosteuteen. Viime kesälle oli olennaista taudinaiheuttajalajiston runsaus sekä esiintymisvoimakkuuksien suuret vaihtelut. Verkkolaikku kiusana Kylvösiemenen peittauksen merkitys korostui kevään maltillisessa alkukehityksessä. Peittauksesta hyötyi erityisesti ohra, sillä peittaus torjuu tehokkaasti ohran verkkolaikkua. Näyttäisi, että mallasohralajikkeet ovat alttiimpia siemenlevintäisen verkkolaikun etenemiselle kuin kasvujätteestä tulleelle tartunnalle. Ohrakasvustoissa, joissa kasvit eivät kärsineet liiasta kosteudesta, oireet olivat paikoin hyvin voimakkaat jo lippulehdelle tulon aikaan. Ohran rengaslaikku vikuutti kasvustoja kevyt- ja suorakylvetyillä monokulttuurilohkoilla. Rengaslaikku Mirador + Proline pitkäkestoista tautitorjuntaa Kasvitaudit levisivät suotuisissa oloissa tähkään asti. Kuvassa ruskolaikkua vehnän tähkässä. Miradorin tehoaine on tuttu ja tehokas atsoksistrobiini eli se kuuluu strobiluriinien tehoaineryhmään Proline markkinoiden parhaimpia triatsolivalmisteita Pitkävaikutteista ja varmaa tautitehoa 10

11 esän kasvitaudeista etenee kasvustossa vain sadepisaroiden välityksellä ja tartunnat ovat hyvin paikallisia. Jollei taudinaiheuttajaa ole aiemmin lohkolla esiintynyt, on sen leviäminen lohkolle tuulen mukana epätodennäköistä. Rengaslaikun kestävyyden suhteen ohralajikkeiden välillä oli selviä eroja. Ruskolaikku väritti tähkät Vehnän tautilajisto poikkesi hieman edellisten lämpimien kesien taudeista. Pistelaikkua (DTR-laikkua) esiintyi jonkin verran vehnän monokulttuurilohkoilla viljan pensomisvaiheessa. Pian pistelaikku sai antaa kuitenkin sijan viileämpien kasvukausien ruskolaikulle. Sadekuurot edistivät sadepisaroiden avulla leviävää tautia. Kevätvehnälajikkeiden ruskolaikun kestävyydessä ei ole suuria eroja. Tauti levisi kasvukauden aikana vehnän tähkään asti värittäen sitä punertavan rusehtavilla laikuillaan. Vaikka kasvukausi oli yleisesti lehtilaikkutauteja suosiva, myös ruosteet saivat jalansijansa. Etelärannikolla esiintyi vehnässä sekä kelta- että ruskearuostetta. Ruosteista on kehittynyt uusia rotuja, jotka ovat entistä sopeutuvaisempia erilaisiin ilmasto-oloihin. Suhteessa viljojen kasvuasteeseen ruosteet rantautuivat Suomeen keskimääräistä aiemmin. Syynä tähän olivat Keski-Euroopan ja Tanskan voimakkaat ruoste-epidemiat, joista itiöt lensivät tuulien avulla pelloillemme. Punahomeitta ei vältytty Poikkeuksellista viime kesälle oli, että lumihomeena tunnettu Michrodochium nivale -sieni aiheutti laikkuja kevätvehnän lehdille. Sienen tiedetään hyötyvän viileästä ja kosteasta ja sen alkutartuntaa edesauttaa, jos lehti on kärsinyt esimerkiksi hyönteisen imentävioituksesta. Fusariumlaikkua esiintyi runsaasti rehevän kasvun lohkoilla, joilla oli etanavioituksia. Myöhemmin sama sieni eteni tähkään aiheuttaen siinä lohenpunaista pumpulimaista kasvustoa. Punahomeiden ja toksiinien määrissä on kesän jäljiltä suuria vaihteluja. Vehnässä pitoisuudet ovat alhaisimmat ja kaurassa korkeimmat. Aikaisin puidut kasvustot säästyivät tartunnalta muita paremmin. Olosuhteet ohjasivat Fusarium-lajistoa. DON-toksiineja tuottava F. graminearum on yleistynyt yhdeksi merkittäväksi Fusarium-lajiksi meillä aiemmin tunnettujen lajien rinnalle. Kasvinsuojelu kannatti Viime kasvukaudella taudinaiheuttajat olivat askeleen edellä viljelykasveja. Tilanne korostui myöhään kylvetyissä kasvustoissa. Torjunta toteutettiin kuitenkin pääsääntöisesti kasvin kasvuasteen mukaan ja viimeisiä kasvitorjuntoja tehtiin vielä heinäkuun loppupuolella. Useimmiten perusteet tarpeenmukaiselle torjunnalle olivat selkeät: rehevä kasvusto ja tunnistettavat kasvitautioireet. Aikaisten, rikkakasvitorjunnan yhteydessä tehtyjen, torjuntojen teho ei pitkäkestoisessa tautipaineessa kantanut tuleentumiseen saakka. Vastaavasti osassa myöhään tehdyissä torjunnoissa lehtilaikkutaudit olivat jo ehtineet pitkälle. Jaettu käsittely esti tehokkaimmin sadonmenetystä monokulttuurilohkoilla sekä peittaamattomalla kylvösiemenellä kylvetyllä ohralla. Sen sijaan kevätvehnällä tähkimisen alussa tehty torjunta antoi parhaimman tuloksen. Kasvitautien torjuntakokeissa torjunnalla saatu sadonlisä johtui käsittelemättömiä kasvustoja suuremmasta jyväkoosta. Perinteisten triatsoli-valmisteiden (Tilt, Sportak) teho ei yksinään riittänyt turvaamaan sadonmenetykseltä. Sekä ohralla että vehnällä eri strobiluriini-seosten välillä ei ollut merkittäviä eroja sadon määrään. Strobiluriini-seosten kanssa samassa tehokkuusluokassa ovat uusimmat triatsoli-valmisteet (Proline, Prosaro), kun käyttömäärä on riittävä. Kasvinsuojelutoimien ohella merkittävänä tekijänä sadon muodostuksen onnistumisessa on lajikkeen viljelyvarmuus. Kasvuaika ja lajikkeen sieto ympäristön stressiä vastaan korostuivat viime vuoden kaltaisissa oloissa. Kasvinsuojelutoimien suunnittelussa lajikkeen ominaisuuksien tunteminen on avainasemassa. Tehoratkaisu kevätviljojen rikkatorjuntaan: Cantor MegaPack Cantor MegaPack on erittäin laajatehoinen ja riittoisa kokonaisuus, joka sopii kevätviljojen rikkatorjuntaan sekä apilattomille suojaviljakasvustoille. Megapack on saatavilla vain Raisioagrosta. Cantor MegaPack sisältää kaksi kolmen litran Cantor-valmistetta ja Premium Classic SX (150 g) -valmisteen. Yhdessä ne vahvistavat toistensa tehoa. Kolme eri tehoainetta varmistavat hyvin laajan tehon kevätviljoilla esiintyviin siemenrikkakasveihin. Seos sopii käytettäväksi myös apilattomassa suojaviljakasvustossa. Kaikki tärkeimmät siemenrikkakasvit nujertuvat varmasti ja kustannustehokkaasti tällä paketilla myös viileissä ruiskutusolosuhteissa. Kummatkin valmisteet sopivat käytettäväksi pohjavesialueilla, eikä niillä ole olki- tai peräkkäiskäyttörajoituksia. Tankkiseossuositus: Cantor 0,4 l/ha + Premium Classic SX 12 g/ha + SitoPlus 0,1 l/ha 11

12 KASVINVILJELY AGRO makasiini 1/13 Viljelysopimukset voi tehdä kätevästi sähköisesti Viljalaarissa. Sopimusehdot ja uuteen sopimuskauteen liittyvää tietoa löydät verkkosivuilta /Sopimuskausi 2013 Vahva markkinatilanne luo positiivista virettä Viime kesän hankalat olosuhteet huipentuivat poikkeuksellisen vaikeaan sadonkorjuukauteen. Keskimäärin kuitenkin kesä tuotti kohtuullisen hyvän ja laadukkaan sadon. TEKSTI Minna Oravuo Korkeat viljan hinnat ovat kompensoineet määrältään tai laadultaan alentuneen tuotannon tulosta ja taloudellinen tulos on ollut tyydyttävä. Vahva markkinatilanne luokin positiivista virettä uuteen kasvukauteen valmistauduttaessa. Riskit hallintaan Kun hintataso nousee ja panostus tuotantoon kasvaa, niin myös riskit kasvavat. Viljelyn riskejä ei voi poistaa, mutta sopimustuotanto on yksinkertaisuudessaan ja helppoudessaan erittäin käyttökelpoinen riskinhallintaväline. Sopimuksen kautta varmistetaan ostaja tuottavalla sadolle. Toinen riskien hallinnan keino on panostaa tuotantoon. Tärkeää on määrittää joko määrälliset tai laadulliset tavoitteet tuotannolle, ja kohdistaa riittävät viljelytoimenpiteet niiden saavuttamiseen. Kolmas riskinhallintaväline on markkinointisuunnitelman laatiminen. Suunnitelma alkaa tuotantokustannusten laskemisella ja myyntisuunnitelman laatimisella. Raisioagron tarjoama kiinteähintainen tai keskihintainen sopimusmalli tarjoaa tähän tarpeeseen työkalut. Lisää luomuviljelykasveja Kaikki ennestään tutut viljelykasvit ovat edelleen Raisioagron sopimuskasvivalikoimassa. Mallasohran osalta lajikevalikoimasta jää pois hyvin pitkään viljelyssä ollut Scarlett-lajike. Sopimuslajikkeina säilyvät Barke, Tipple, Marthe, Fairytale, Xanadu, Charmay ja Cha Cha. Sopimuskasvivalikoima laajenee luomukasvien osalta. Myllyvehnän, suurimokauran ja rukiin lisäksi teemme tänä keväänä sopimuksia myös kaikista luomurehuviljoista sekä luomuhärkäpavusta, luomuherneestä ja luomuöljykasveista. Rypsistä rapsiin Öljykasvien viljelyala ja kokonaistuotantomäärä ovat laskeneet useamman vuoden ajan. Kiinnostavuutta ovat vähentäneet vaikeista olosuhteista johtuneet alhaiset sadot ja sitä kautta heikko taloudellinen tulos. Vastaiskuna heikkoon tilanteeseen on rypsin vaihtaminen rapsiin. Kolmena viimeisenä kasvukautena, jolloin rypsin satotasot ovat jääneet vaatimattomiksi, ovat rapsin satotasot olleet selvästi parempia. Uusien rapsilajikkeiden sadon laatu on ollut myös hyvä, vaikka tuleentuminen ja korjuu ovat siirtyneet myöhään syksyyn. Öljykasvien jatkojalostus ja varsinkin kasviöljymarkkina on ollut haasteellinen viime vuosina. Raisioagro on edelleen vahvasti bisneksessä mukana näin varmistaen kotimaisen valkuaisen saatavuuden rehujen valmistukseen. Olemme linjanneet toimintamalliamme siten, että keskitymme kotimaisen raaka-aineen käyttöön. Tämä tekee meille entistä tärkeämmäksi öljykasvien viljelyn elpymisen ja tuotannon kasvamisen Suomessa. Suurimokauralla kysyntää Suomalaiselle suurimokauralle on ollut hyvä kysyntä niin kotimaassa, kuin vientimarkkinoilla. Suurimo- 12

13 kaura on ollut tärkein vientiviljamme jo usean vuoden ajan, ja osa eurooppalaisista kauramyllyistä tulee jatkossakin käyttämään suomalaista kauraa. Viime kesän kaura on ollut laadulta poikkeuksellisen painavaa, mutta hometoksiinit ovat osin heikentäneet sen laatua. Viime kesän laatuongelmien takia kauraa ei kannata kuitenkaan unohtaa viljelyvalikoimasta, sillä hyvälaatuiselle kauralle löytyy varmasti markkina. Sopimusviljelykasvit 2013 Myllyvehnä, ruis, mallasohra, suurimokaura Rypsi ja rapsi Rehuvehnä, rehuohra ja rehukaura Rehuherne ja härkäpapu Luomumyllyvehnä, luomuruis, luomusuurimokaura Luomurypsi ja luomurapsi Luomurehuvehnä, luomurehuohra ja luomurehukaura Luomurehuherne ja luomurehuhärkäpapu Viljelyopas 2013 ilmestynyt Menestyksellinen viljely vaatii osaamista ja ammattitaitoa. Uusi Viljelyopas 2013 tarjoaa viimeisimmät tiedot ja toimivat ratkaisut kasvinviljelyyn. Oppaassa on koottuna yksissä kansissa viljelyohjeet, vastaanottovaatimukset ja tuoteluettelo. Mukana ovat ajankohtaiset tiedot lajikkeista ja kasvinsuojeluaineista sekä Yaran kanssa yhteistyössä tehdyt lannoitusohjelmat. Kasvinsuojeluohjelmamme tiivistää tärkeimmät kasvinsuojelutoimenpiteet yksinkertaiseen muotoon. Uusina kasveina ovat syysöljykasvit. Sopimuskasvien peruslaatu- ja vastaanottovaatimukset löytyvät kootusti taulukoista sekä kasvikohtaisista viljelyohjeista. Laatuvaatimuksien tarkennuksiin ja laatuhinnoitteluun vaikuttavat käyttövaatimukset, mutta myös satokaudesta johtuvat erityispiirteet, joten ajantasaiset laatuhinnoittelutaulukot löytyvät verkkosivuiltamme. Viljelyopas 2013 on postitettu kattavasti Raisioagron asiakkaille ja se löytyy myös netistä osoitteesta Kevätrapsilajikkeet Smilla - aikainen hybridilajike - korkea satopotentiaali - hyvä korrenlujuus Trapper - satoisa hybridilajike Campino - laadukas kevätrapsilajike Öljykasvisopimus kaudelle 2013 Öljykasvit ja niiden jalostus ovat olennainen osa Raisioagron tuotantoa myös seuravana satokautena. Toivomme, että öljykasvit ovat myös mahdollisimman monen tilan viljelysuunnitelmissa ensi kesän osalta. Öljykasvien viljelyala on laskenut kolme vuotta peräkkäin, nyt siihen ei ole enää varaa eikä tarvetta. Raisioagro tarjoaa öljykasvien viljelyyn hyvät lajikkeet ja kattavan paketin viljelytekniikan hallintaan sekä lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet. Kevätrypsilajikkeet Cordelia - Suomen viljellyin rypsilajike - satoisa ja lujakortinen Apollo - Savimaille sopiva lajike Hohto - aikaisin peruslajike Kun teet nyt öljykasvisopimuksen Raisioagron kanssa, saat 5 euroa per tonni sopimuspalkkiota jokaisesta toimitetusta rypsi- ja rapsierästä. Kun teet viljelysopimuksen ja hankit kylvösiemenet sopimusalalle Raisioagrosta huhtikuun loppuun mennessä, saat << hienon Makita-radion. Minna Oravuo 13

14 KASVINVILJELY AGRO makasiini 1/13 Vältä hometoksiiniriskiä Fusarium-sienten aiheuttaman punahomeen ja hometoksiinien esiintyminen on ollut valitettava erityispiirre viime kesän viljasadossa. Hometoksiinien määrää, erityisesti deoksinivalenoli eli DON-pitoisuuksia, on mitattu Suomessa yli kymmenen vuotta. Lisätietoja viljojen hometoksiineista, rajoista ja niiden hallinnasta löytyy mm. Vilja-alan yhteistyöryhmän verkkosivuilta TEKSTI Minna Oravuo Mittauksia ovat tehneet sekä tutkijat, viranomaiset että viljaa käyttävä teollisuus. Jo vuonna 2006 EU:ssa astui voimaan asetus, joka määrittää hometoksiinien enimmäismäärärajat. Sen jälkeen viljan ostajat ovat mitanneet pitoisuuksia käyttämästään viljasta johdonmukaisesti. Viljelijät eivät ole tätä välttämättä huomanneet, sillä hometoksiinien esiintyminen on ollut ylipäätään harvinaista, eikä viljaeriä ole toksiinien takia juuri hylätty. Pitoisuudet poikkeukselliset Viime kesä oli kuitenkin poikkeuksellinen ja korkeita hometoksiinipitoisuuksia on mitattu kaurasta, mutta myös vehnästä ja ohrasta. Raisioagron analysoimista kauran esinäytteistä noin neljännes ei ole täyttänyt suurimokauran laatuvaatimuksia, vaan kaura on ohjattu rehukäyttöön. Myös osa vehnän esinäytteistä, vaikkakin huomattavasti pienempi osuus, on ylittänyt sallitut enimmäisrajat. Elintarvikekäyttöön tarkoitetun raaka-aineen jatkojalostajilla tai viljan viejillä ei ole mahdollisuutta kompromisseihin, sillä kenelläkään ei ole mahdollisuutta joutua tilanteeseen, jossa hiutaleet jouduttaisiin vetämään kaupan hyllystä pois. Viljan laadun selvittäminen ei ole pelkästään suurten ostajien intressissä. Hometoksiinit ovat myrkkyjä ihmisten lisäksi myös kotieläimille. Vaikka suhteessa pienet määrät eivät ole hengenvaarallisia, niin eläinten hyvinvointi laskee ja tuotantokapasiteetti voi alentua. Myös kotieläintuottajien pitäisi analysoida viljalaatu ja ottaa riskit huomioon viljelytekniikassa. Kohti uutta viljelykautta Hometoksiinien runsas esiintyminen viime kesän sadossa aiheuttaa pohdintaa siitä, miten vastaavanlainen tilanne voidaan välttää. Koska hometoksiinien esiintymiselle ei ole yksiselitteistä syytä, ei ole myöskään yhtä ratkaisua asian hallintaan. Käytännössä hometoksiiniriskin hallinnan keinot ovat huolellinen viljelytekniikka ja oikea lajikevalinta. Elintarvikekäyttö Lajikkeiden kestävyyden osalta ei ole yksiselitteisesti pystytty osoittamaan kestäviä ja vähemmän kestäviä lajikkeita. Lähinnä alttiuserot liittyvät kasvuaikavaatimukseen, eli mitä pidemmän kasvuajan lajike vaatii, sitä suurempi on riski, että kasvutai korjuukauden olot muuttuvat huonoksi. Erittäin tärkeää on varmistaa kylvösiemenen laatu. Varsinkin omaa siementä käytettäessä siemeneksi tarkoitettu erä tulee lajitella ja peitata huolellisesti. Runsas kasvimassa kylvettävällä lohkolla lisää hometoksiinien riskiä, samoin yksipuolinen kauran viljelykierto. Viljojen hometoksiinipitoisuuden rajat Deoksinivalenoli (DON) korkeintaan, µg/kg Zearalenoni korkeintaan, µg/kg Okratoksiini A korkeintaan, µg/kg Aflatoksiini B 1 korkeintaan, µg/kg Aflatoksiinit B 1 +B 2 +G 1 +G 2 yhteensä korkeintaan, µg/kg Rehukäyttö Deoksinivalenoli (DON) korkeintaan, µg/kg Zearalenoni korkeintaan, µg/kg Okratoksiini A korkeintaan, µg/kg Myllyvehnä, ruis, mallasohra, suurimo-ohra ,0 2,0 4,0 Kaikki viljat Suurimokaura ,0 2,0 4,0 14

15 Kasvinsuojeluaineiden vesistörajoitukset tarkastelun alla Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) arvioi uudelleen kasvinsuojeluaineiden vesistöriskejä uusin perustein, mikä johtaa muuttuviin suojakaistoihin vielä kevään 2013 aikana. TEKSTI Heidi Silvennoinen Kaikille kasvinsuojeluainevalmisteille asetetaan markkinoille hyväksymisen ja rekisteröinnin yhteydessä suojaetäisyys vesistöön. Suojakaistojen määrittämisessä tullaan jatkossa ottamaan huomioon kasvinsuojeluaineen myrkyllisyys, käyttömäärä hehtaarille ja arvioitu tuulikulkeuma. Tukesin ylitarkastaja Leona Mattsoffin mukaan sama menettely on käytössä jo useissa Euroopan muissa maissa. Viljelijän kannalta hyvä uutinen on se, että valtaosalla ruiskutettavista kasvinsuojeluaineista suojakaistat pienenevät. Toisaalta joillakin valmisteilla, kuten tuholaisaineissa, ja joissakin käyttökohteissa, suojakaistat myös suurenevat, Mattsoff sanoo. Ilma-avusteiset suuttimet käyttöön Tukesin mukaan tuulikulkeuman vähentämiseksi voidaan käyttää ilma- avusteisia suuttimia. Ilma-avusteisilla suuttimilla ruiskutusnesteen pisarakoko on suurempi kuin tavallisilla suuttimilla, jolloin riski ruiskutusnesteen kulkeutumisesta vesistöön on pienempi. Joidenkin valmisteiden myyntietiketteihin tulee jatkossa käyttöohjeet, joissa edellytetään tietyntyyppisten suutinten käyttöä vesistöjen läheisyydessä. Viljelijä voi myös pienentää vaadittavaa suojakaistaa tiettyjen valmisteiden osalta käyttämällä tuulikulkeumaa alentavia suuttimia. Suurella osalla valmisteista riittää perusviuhkasuutin. Tukes listaa keväällä nettisivuillaan suuttimet, joille kerrotaan sallitut ajonopeudet sekä käyttöpaineet. Uudet etiketit viimeistään 2015 Tulevalle keväälle pakkausten myyntietikettejä ei ehditä vielä muuttamaan uusia vaatimuksia vastaaviksi, vaan valmistajat päivittävät ne viimeistään kasvukaudelle Mattsoff lupaa, että jos valmisteen suojaetäisyys vesistöön suurenee nykyisestä, niin viljelijä voi käyttää tuotteen etikettitekstin mukaista pienempää suojaetäisyyttä vielä kasvukausina 2013 ja Tukes suosittelee kuitenkin, että viljelijä omien lähivesistöjen vesieliöiden suojelemiseksi siirtyy käyttämään uusia suojaetäisyyksiä jo ensi kasvukaudella. Jos suojaetäisyys taas tuotteella pienenee, viljelijä voi käyttää uutta pienempää etäisyyttä tai jatkaa myös suuremmalla etäisyydellä. Suojaetäisyydet voi jatkossa aina varmistaa ajantasaisesta kasvinsuojeluainerekisteristä Tukesin internetsivuilta. Uusia vesistörajoituksia aletaan päivittää sivuille lähiaikoina ja Tukes tiedottaa, kun päivitykset ovat valmiit. Integroitu kasvinsuojelu Vuoden 2014 alussa siirrytään kasvintuotannossa noudattamaan integroidun kasvinsuojelun (IPM) periaatteita. IPM:ssä on tarkoitus yhdistellä erilaisia torjuntakeinoja, kuten viljelyteknisiä keinoja, ennaltaehkäisemistä, tarpeenmukaisuutta, tarkkailua, seurantaa sekä biologista ja mekaanista torjuntaa. Tavoitteena on pienentää ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä, mutta myös pitää kasvinsuojeluaineiden käyttö taloudellisesti perustellulla tasolla. Tulemme kertomaan integroidusta kasvinsuojelusta lisää tulevissa lehdissä. Lisäksi voit lukea lisää tietoa 15

16 NAUTA AGRO makasiini 1/13 Rehuinnovaatioon perustuvat Benemilk -rehut parantavat pitoisuuksia ja tuotosta Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat lehmien maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia. Lisäksi Benemilk-rehut parantavat ravintoaineiden hyväksikäyttöä lehmien ruokinnassa. TEKSTI Merja Holma Viime vuoden alussa Raisio toi Suomen markkinoille maitotuotosta ja maidon pitoisuuksia parantavan täysrehun, joka tunnettiin nimellä Maituri E. Vuodessa Raision oman innovaation pohjalta kehitetty täysrehu on saanut tuottajien keskuudessa vankan suosion. Nyt tuotesarjaa on laajennettu entistä monipuolisemmaksi. Uudella tuotevalikoimalla pystytään tarkemmin täydentämään lehmien ruokinnalliset tarpeet erilaisilla säilörehuilla. Benemilk -tuoteperheeseen kuuluu kolme täysrehua ja yksi puolitiiviste. Rehut on helppo tunnistaa värien perusteella, sillä tunnusvärit Black, Red ja Blue liittyvät tuotteiden ominaisuuksiin. (voimakas, vahva ja mieto) Kaikille Benemilk-rehuille on yhteistä erittäin korkea energiasisältö ja tehokas vaikutus sekä maidon määrään että koostumukseen. Tuotoksen lisäksi hyvä terveys ja kestävyys Benemilk Black on sarjan voimakkain tuote ja se on tarkoitettu haastavaan käyttöön korkeatuottoisimmille lehmille. Benemilk Black sisältää maidon pitoisuuksiin ja tuotokseen vaikuttavien tekijöiden lisäksi terveyttä edistäviä aineksia, joilla voidaan vähentää lehmien metabolista stressiä. Benemilk Amino Black -puolitiiviste puolestaan tuo korkeatuottoisten lehmien viljaruokintaan Benemilk-tuotteiden edut sekä myönteiset terveysvaikutukset. Benemilk Red on vahva rehu varmaan tuotokseen. Sen teho riittää vanhaakin säilörehua käytettäessä. Jos tilalla on käytössä valkuaispitoinen säilörehu tai apilarehu, oikea valinta on Benemilk Blue, jonka valkuaissisältö on miedompi. Vahva, valkuaispitoinen Benemilk Red sekä valkuaistasoltaan miedompi Benemilk Blue ovat erittäin energiapitoisia täysrehuja, joilla saavutetaan vastaava maidon pitoisuuksien nousu kuin voimakkaalla Benemilk Black -täysrehulla. Kokemuksia yli 600 tilalta Useat sadat tuottajat ovat jo todenneet, että maitotankissa huomaa eron, kun tavallinen täysrehu vaihtuu Energiapitoinen Benemilk-tuotesarja TÄYSREHUT Benemilk Black Voimakas täysrehu huippulehmille vaativaan käyttöön Valkuaisrehu Benemilk Amino Black Voimakas puolitiiviste vaativaan käyttöön Benemilk Red Vahva täysrehu varmaan tuotokseen myös vanhan säilörehun ohella Benemilk Blue Miedon valkuaistason täysrehu apilan/ valkuaispitoisen säilörehun oheen 16

17 Täydentää lehmien ruokinnalliset tarpeet. Benemilk-rehuun. Käyttökokemuksia on kertynyt jo yli 600 tilalta. Maidon pitoisuudet sekä tuotos kohoavat. Rasva kohoaa tyypillisesti noin kolme kymmenystä, parhaimmillaan on nähty yli viiden kymmenyksen nousuja. Valkuainen lisääntyy yleensä 1 3 kymmenystä. Paras vaste Benemilk-rehulle saadaan täysrehuruokinnalla, jossa koko väkirehuannos on valmistettu Benemilk-menetelmällä. Kun robottitilalla annetaan perusappeen lisäksi houkutusrehuna Benemilk-rehua, riippuu pitoisuuksien kehitys robotin väkirehun määrästä. Benemilk-rehut ovat todella maittavia ja energiapitoisia, joten niiden avulla on saatu useimmiten kiertoa lisättyä, vaikka pienen annoksen vuoksi vaikutukset maidon pitoisuuksiin eivät tulekaan esiin yhtä vahvasti kuin täysrehuruokinnalla. vaihduttua Benemilk-rehuksi kl-arvo nousi huomattavasti. Myös valkuaisen hyväksikäyttö tehostui. Käytännössä Benemilk-rehun parempi tehokkuus voidaan hyödyntää joko alentamalla ruokintasuunnitelman väkirehuannosta puolisen kiloa kussakin tuotosluokassa tai pitämällä annos ennallaan ja hyödyntämällä parempi teho tuotoksen nousulla. Raisioagron ruokintasuunnitelmissa otetaan huomioon Benemilk-rehujen tehokkaampi hyväksikäyttö. Energian hyväksikäyttö (MTT 2012) Säilörehun laadulla on edelleen suuri merkitys Vaikka käytössä olisi Benemilk-rehu, on säilörehulla edelleen ratkaiseva rooli maidontuotannossa. Huonon säilörehun kanssa tarvitaan enemmän täysrehua, hyvän säilörehun ohella pärjätään vähemmällä. Säilörehun D-arvo ei yksin ratkaise väkirehutasoa, sillä käymislaatu ja märkyys vaikuttavat syötyyn säilörehumäärään. Säilörehuerän vaihtuminen kannattaa ennakoida analysoimalla rehu, jotta tarvittavia säätöjä saadaan tehtyä ruokintaan ennen tuotoksen alentumista. Säilörehuerän vaihtuessa syönnin väheneminen, energiapitoisuuden tai valkuaispitoisuuden lasku ja pötsin olosuhteiden muuttuminen voivat vaikuttaa tuotokseen ja pitoisuuksiin merkittävästi, joten ne tulee ottaa huomioon ruokinnan suunnittelussa. Kannattaa pyytää oman säilörehun mukainen Benemilk-ruokintasuositus Raisioagron asiakkuusvastaavilta. Tutkitusti tehokas Benemilk MTT Maaningan tutkimusnavetassa tehtiin keväällä 2012 ruokintakoe, jossa Benemilk-täysrehu kohotti energiakorjattua maitotuotosta peräti 2,7 kiloa päivässä lehmää kohden verrattuna perusjakson viljatiivisteruokintaan. Rehujen kulutuksessa ei todettu eroa koeryhmien välillä, joten Benemilk-rehun energia käytettiin tehokkaammin maidonmuodostukseen. Tämä voidaan havaita oheisen kaavion kl-arvosta eli energian hyväksikäyttöluvusta. Vilja-tiivisteruokinnan 0,65 0,6 0,55 0,5 0,45 VERTAILU BENEMILK Black VERTAILU Aika poikimisesta kk 17

18 NAUTA AGRO makasiini 1/13 Mehtosen karjassa Benemilk paransi pitoisuuksia. Benemilk toimii hyvin myös sadekesän rehujen kanssa Eila Mehtosella on jo yli vuoden kokemus Benemilk-rehusta. Kohonneet pitoisuudet ovat nostaneet maidon tilityshintaa ja tuotoskin on noussut sadekesän haasteista huolimatta. TEKSTI Merja Holma I KUVAT Merja Holma ja Eila Mehtonen 18

19 Jo vuosia sitten vieremäläinen Eila Mehtonen oli kysellyt rehumyyjiltä ruokinnan keinoja maidon pitoisuuksien parantamiseen, mutta silloin niitä ei löytynyt. Tapani Vartiaisen kertoessa kokeesta, en aluksi edes oikein uskonut, että voisi oikeasti olla rehu, joka parantaa pitoisuuksia. Nyt sellainen rehu kuitenkin löytyi, sillä korkeimmillaan tankkimaidon rasvapitoisuus on käynyt lähellä viittä prosenttia, Eila kuvailee. Kiinnostus maitoanalyyseihin kasvoi Oli todella mielenkiintoista nähdä, miten uusi rehu vaikutti. Perinteisesti olen tankkimaidon näytteistä tuijottanut vain soluja ja bakteereita, vaikka molemmat ovat olleet ihan hyvällä tasolla. Viime talvena katsoin aina ensin pitoisuudet ja vasta pitkän ajan jälkeen tuli mieleen palata katsomaan ne vanhat tutut, solut ja bakteerit. Kohonneet pitoisuudet ovat korjanneet mukavasti maidon tilityshintaa ylöspäin, kun aikaisemmalla rehulla pitoisuudet alensivat tilityshintaa, Eila kertoo. Mehtosen karjan energiakorjattu tuotos oli viime vuonna yli ki- Tapani Vartiainen on tehnyt Mehtosen karjan ruokintasuunnitelmat, joita Eila on soveltanut käytäntöön. loa. Mittalypsytuloksista laskien lehmien päivätuotos nousi uuden rehun myötä keskimäärin 2,3 kiloa. Myös valkuaispitoisuus on kasvanut reilun kymmenyksen Benemilk-ruokinnan aikana. Rasva nousi uudelle tasolle. Rasvapitoisuudessa näkyy samansuuntainen vaihtelu kuin ennenkin, mutta nyt ollaan selvästi entisen yläpuolella (ks. kuvio seuraavalla sivulla). Hyvä rehuhyötysuhde Korkeasta tuotostasosta huolimatta lehmien väkirehumäärä on erittäin maltillinen, sillä ruokinnassa halutaan käyttää mahdollisimman paljon omaa säilörehua. Heruvillekin lehmille annetaan vain 12 kiloa täysrehua ja kaksi kiloa tiivistettä. Rehuhyötysuhde on todella hyvä. Tammikuun mittalypsyn keskimaito oli 37 kiloa, joten joukkoon mahtuu myös erittäin runsasmaitoisia lehmiä. Väkirehulta vaaditaan enemmän ominaisuuksia, kun määrä jää noin pieneksi. Benemilk Blackin korkea energiataso sekä terveyttä edistävät komponentit vähentävät heruvien lehmien metabolista stressiä ja helpottavat tiinehtymistä, joten pienemmälläkin väkirehumäärällä pärjätään. Vaikka viime kesän jatkuvat vesisateet vaikeuttivat rehun tuotantoa ja laiduntamista, onnistui Mehtosen rehunkorjuu olosuhteisiin nähden hyvin. Tapani tekee säilörehuanalyysien perusteella ruokintasuunnitelmat, joita olen soveltanut käytäntöön. Mitä ilmeisimmin olen siinä onnistunut. Benemilk toimii viime kesän säilörehujen kanssa hyvin, toteaa Eila. Ternimaidostakin tuhtia tavaraa Poikiva lehmä saa Benemilkiä kaksi kiloa ja hieho 1,5 kiloa päivässä. Tunnutus on jo vuosien ajan tehty varovasti, ja väkirehu tulee mukaan ruokintaan viikko ennen laskettua poikimista. Kivennäinen pitää tietysti huolehtia ennen ja jälkeen poikimisen. Matalasta tunnutusruokinnasta huolimatta ternimaito on ollut todella rasvaista. Uunijuustostakin on tullut todella lupsakkata, ternimaito on totisesti 19

20 NAUTA AGRO makasiini 1/13 tuhtia tavaraa, Eila kiittelee. ProAgrian vuosiraportissa poikimaväli oli vain 379 päivää, joka on todella hyvä saavutus. Eila tosin on sitä mieltä, ettei poikimaväliä kannata väkisin pitää noin alhaisena, jos lehmät jaksavat lypsää pitkään. Turha niitä on isosta maidosta umpeen laittaa, siksi siemennysajankohta pitää miettiä lehmäkohtaisesti. Meilläkin on pari rouvaa, joiden poikimaväli on päälle 450 päivää, Eila kertoo. Aina ei myöskään tärppää ensimmäisellä, mutta keskimäärin Mehtosen lehmät ovat kiimansa hyvin näyttäneet ja tiineeksi tulleet. Kestävyys on ollut hyvä, sillä lehmien keskipoikimakerta on yli kolme. Jersey-rodun osuus kasvaa Eilan tavoitteena on saada hiehot poikimaan 24 kuukauden iässä. Viime vuonna keskipoikimaikä nousi aavistuksen ollen 24,9 kuukautta, koska Helmi-Orvokin huuhtelu viivästytti % 4,75 4,55 4,35 sen poikimista parilla kuukaudella. Helmi-Orvokki on tilan ensimmäinen jerseylehmä. Se syntyi Kanadasta tuodusta alkiosta. Helmi-Orvokilta on nyt myös kaksi alkiovasikkaa Jade ET ja Jenny ET sekä oma vasikka Jalo- Orvokki. Ne kaikki kolme jäävät kasvamaan. Viime vuoden lopussa poikinut Helmi-Orvokki on Eilan silmäterä, joka saa emännän huomion nuolemalla ja nyhjäämällä kainaloon. Pienestä koostaan huolimatta se pitää puolensa isompien ayrshirelehmien välissä. Tankkimaidon rasva % 4,15 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Koerehu käyttöön Helmi-Orvokki on ehkä vähän liiankin tietoinen omasta erilaisuudestaan ja se kostautuu nyt vanhempana. Se ei tottele mitään, vaan surutta syö vaikka viereisen lehmän liivit tai lypsykoneen letkuja. Liekö ollut Benemilkin vaikutusta vai rotuominaisuus, mutta ensimmäisessä mittalypsyssä Helmi-Orvokin maidossa oli 5,71 % rasvaa ja 4,29 % valkuaista. 2,3 kiloa lisää maitoa! Karja kiittää lypsämällä hyvin Helmi-Orvokki on tilan ensimmäinen jerseylehmä. 20

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Proline- uuden sukupolven triatsoli Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 28.1.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli n. 1,648 miljardia euroa Konserniin kuuluu

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Ajankohtaista viljamarkkinoilla Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Kansainvälinen viljaneuvosto eli IGC, Maailman vehnätase-ennuste +12% Lähde: IGC eli Kansainvälinen Viljaneuvosto

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Maailman satoennuste on hyvä, vaikka jäädäänkin ennätyksestä 2012/13 2013/14 2014/15 2015/16 Milj. tonnia Ennuste Tuotanto

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy  Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä 2016 (syyskuu 2016) Vuodet ja 2015

Työttömyyden kehityksestä 2016 (syyskuu 2016) Vuodet ja 2015 Työttömyyden kehityksestä 2016 (syyskuu 2016) Vuodet 2007-2014 ja 2015 Työttömyyden kehitys vertaillen 07-13 ja paksummin 14-15 vertaillen 13-14-15-16 Työttömyys korkealla tasolla mutta tasaantumassa?

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Keskeiset viljantuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA 8.12.2016 KATI LASSI Öljynpuristamomme Kirkkonummella Kotimainen rypsi ja rapsi tärkeimmät raaka-aineemme Öljy tuotetaan puristamalla, prosessi täysin kemikaaliton Puristuskapasiteetti

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 30.1.2017 Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt VIKING MALT 2017 Maailman suurin erikoismaltaiden tuottaja Maailman 9. suurin mallastaja 900 000 tn mallasohraa/vuosi

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Luomumyllyviljan osto ja käyttö

Luomumyllyviljan osto ja käyttö Luomumyllyviljan osto ja käyttö Luomumarkkinapäivä, Kaarina 28.11.2016 Tero Hirvi, Fazer Mylly 2 28.11.2016 We are part of the Fazer Group Fazer Group Offers bakery, confectionary, biscuit and grain products

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 06.03.2013 Kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö ja IPM

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 06.03.2013 Kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö ja IPM Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 06.03.2013 Kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö ja IPM Pauliina Laitinen, Leona Mattsoff ja Venla Kontiokari Turvallisuus-ja kemikaalivirasto Sisältö 1. Lainsäädännön

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014

Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014 Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet 2007-2013 ja 2014 Työttömyyden kehitys vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 vertaillen 11-12-13-14 Työttömyys kehittymässä kyllä huonompaan suuntaan Tilanne

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433

Lisätiedot

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasviljojen sopimuskausi 2016 Sanna Kivelä, Viking Malt

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasviljojen sopimuskausi 2016 Sanna Kivelä, Viking Malt Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 5.2.2016 Mallasviljojen sopimuskausi 2016 Sanna Kivelä, Viking Malt VIKING MALT 2016 Mallastuskapasiteetti 590 000 tn Ohran käyttö 800 milj. kg 9. suurin mallastuskapasiteetti

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA KÄYTÄNTÖÖN 1.1.2014 C:\Users\Omistaja\Documents\Konsultointi\KASVINSUOJELUKOULUTUS\2012 Uusi koulutus\mmma_7_2012.pdf MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/2012

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

VYR kylvöalaennuste 2016

VYR kylvöalaennuste 2016 Petri Pethman.3.16 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Missä määrin seuraavat tekijät vaikuttavat kylvöpäätöksiinne kasvukauden 16 osalta? Ei lainkaan Erittäin paljon 1 2 3 4 5 Viljelykierto 3,32 Peltolohkojen

Lisätiedot

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Kasvitautien esiintyminen Kasvitauti Taudin esiintymisen laajuus ha Ohran tyvi- ja lehtilaikku 572

Lisätiedot

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

Gluteenittoman kauran eli puhdaskauran viljely ja markkinanäkymät Minna Oravuo, viljapäällikkö Raisio-konserni Elintarvikeyksikkö

Gluteenittoman kauran eli puhdaskauran viljely ja markkinanäkymät Minna Oravuo, viljapäällikkö Raisio-konserni Elintarvikeyksikkö Gluteenittoman kauran eli puhdaskauran viljely ja markkinanäkymät Minna Oravuo, viljapäällikkö Raisio-konserni Elintarvikeyksikkö Keliakia ja gluteeniton ruokavalio Keliakia Keliakia on sairaus, jossa

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari 17.2.2016 Miska Kuusela Hypoteesi Viljan tuottajan kannalta on etu*, jos kotimainen viljaa käyttävä teollisuus menestyy**, ja haitta,

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot