PUUTTEENMÄENTIEN MAISEMOINTIPROJEKTI Seurantaraportti
|
|
- Eija Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2 Krista Mäkelä, Anna-Maija Hallikas PUUTTEENMÄENTIEN MAISEMOINTIPROJEKTI Seurantaraportti I MAISEMOINTIPROJEKTISTA JA SEN TOTEUTUKSESTA 2 II PUUTTEENMÄEN SEURANTA Yleistä 4 2 Pintarakennemateriaalit Turve Viljankuivausjäte Metsänpohja Niittojäte ja risukkoalue 8 3 Puuromaiset seokset Peltomultapuurot Kuituliete 9 4 Kasvillisuus Männyt Lehtipuut Pistokkaat Varvut Ketokasvit Siemenkylvöt Luonnosta levinnyt kasvillisuus 11 5 Johtopäätöksiä Seuranta Pintarakennemateriaalit Puuromaiset seokset Kasvillisuus 13 LIITTEET 1 Seurantalomake 2 Alueen kasvettuminen Kasvillisuus rinteen keskiosassa 2004 Kuvat Esko Kuikka ja Krista Mäkelä
2 3 PUUTTEENMÄENTIEN MAISEMOINTIPROJEKTI Seurantaraportti I MAISEMOINTIPROJEKTISTA JA SEN TOTEUTUKSESTA Puutteenmäentien entisen soranottoalueen maisemointiprojekti toteutettiin vuosina Käytännön toteutus tehtiin pääosin kesällä 1999, kesän 2000 aikana projektia jatkettiin seurannoin ja syksyllä 2000 joidenkin pintamateriaalien jatkokehittelyllä. Projektin tavoitteena oli jyrkällä rinneluiskalla pysyvien kasvualustamateriaalien ja karuilla alueilla menestyvän pioneerikasvillisuuden löytäminen. Erityisesti painotettiin pioneerikasvillisuuden kasvualustaksi soveltuvien seosten kehittämistä ja pajujen käyttöä pioneerikasveina karuilla alueilla. Jyrkällä rinteellä kasvualusta pyrittiin kiinnittämään luiskalle ilman tukirakenteita. Käytännön työn aikana ratkaistavaksi tulivat materiaalien seostamiseen ja levittämiseen liittyvät kysymykset. Lähtötilanteen ongelmina Puutteenmäellä olivat alueen luontaisen kasvettumisen estävä jatkuva pintaeroosio jyrkillä rinneluiskilla sekä etelärinteen äärevät pienilmasto-olot. Toteutuksessa käytettiin laboratorio mallia, jossa erilaisia menetelmiä kokeiltiin vaihtelevasti rinteen eri osissa. Seuraavassa on lyhyesti käyty läpi periaatteet, jotka ohjasivat käytännön toteutusta rakenteiden, materiaalien, kasvillisuuden ja työtekniikoiden osalta. Kuva 1. Yksinkertaiset puiset tukirakenteet estävät pintaeroosiota. Kuva kesältä Tukirakenteet Käytännön toteutuksen yhteydessä käytettiin erilaisia tukirakenteita, joista haluttiin tehdä mahdollisimman yksinkertaisia ja luonnonmukaisia. Niitä käytettiin vain kaikkein hankalimmilla alueilla. Vastaavanlaisilla alueilla ei yleensä ole käytännössä mahdollista käyttää mekaanisia tukia, joten pintamateriaalien tuli toimia myös ilman tukirakenteita.
3 4 Pintarakennemateriaalit Puutteenmäentien soranottoalueella pintarakennemateriaalien valinnan määräsivät ensisijaisesti jyrkät seinämät ja pintaeroosio sekä työtekniset ongelmat. Lähtökohtana oli, että kokeiltavat materiaalit eivät saaneet sisältää haitallisia aineita, koska usein maisemoitavat rinteet sijaitsevat pohjavesialueella. Ylijyrkillä rinteillä materiaalin sekoittaminen perusmaahan voi olla käytännössä mahdotonta. Niinpä etsittiin materiaaleja, jotka kiinnittyisivät luiskaan ilman sekoitusta, mieluiten ilman kahden erilaisen kerroksen aiheuttamia ongelmia. Kasvillisuus Kasvillisuutta pyrittiin palauttamaan kylvöin ja istutuksin. Osa istutuksista tehtiin paljaaksi jääneille alueille, osa pintamateriaaleille mahdollisimman nopeasti niiden levittämisen jälkeen. Työtekniikat Puutteenmäellä työskentelyolosuhteet olivat erittäin hankalat. Niinpä erilaisia työtekniikoita saatiin kokeilla haasteellisessa ympäristössä. Kehittelyä edellyttivät myös puuromaiset pintarakennemateriaalit, joiden levittäminen ei onnistu perinteisin menetelmin ja laittein. Projektin toteuttamiseen saatiin ympäristöministeriön rahoitusta markkaa. Projektin kokeilualueen suunnitteli ja työt toteutti enimmiltä osin hortonomi amk Krista Mäkelä. Kangasalan kuntaan perustettiin ohjausryhmä valvomaan työtä, sen puheenjohtajana ja yhteyshenkilönä ympäristöministeriön suuntaan oli ympäristönsuojelutarkastaja Anna-Maija Hallikas. Osa syksyn 2000 pintamateriaalikokeiluista tehtiin yhteistyössä Tampereen teknillisen korkeakoulun kanssa. Projektista laadittiin loppuraportti vuoden 2000 lopulla. Sen mukaan maisemoitua rinnettä oli tarkoitus seurata vähintään kaksi kertaa vuodessa viiden vuoden ajan. Seurannoissa oli tarkoitus kiinnittää huomiota alueen yleisilmeeseen ja erityisesti alueen kasvettumiseen. Pintarakennemateriaaleille perustettiin kiinteitä seurantaruutuja helpottamaan seurantaa ja varmistamaan tuloksien vertailukelpoisuus. Seurantaa varten laadittiin seurantalomake. Kuva 2. Etelärinteen keskiosaa kesällä 1999.
4 5 II PUUTTEENMÄEN SEURANTA Yleistä Vuonna 2000 tehtyjen ensimmäisten seurantojen tulokset löytyvät loppuraportista. Myöhempiä seurantoja on tehty vuonna 2002 (6.5.), 2003 (25.5.) sekä 2004 (22.5., 2.8., 20.9.). Seurannan tukena käytettiin seurantalomakkeita, joskin niistä saatu tieto ei kuvaa alueen tilannetta kovinkaan hyvin. Seurantalomakkeissa on kiinnitetty huomiota mm. pintamateriaalien eroosioalttiuteen ja vesitalouteen sekä kasvillisuuden kehittymiseen ja luonnonkasvien leviämiseen alueelle. Seurantalomake on raportin liitteenä 1. Syksyllä 2004 rinne on kaukaa katsoen vielä melko paljaan näköinen, mutta lähempää tarkastellen sen huomaa olevan jo hyvinkin vihertävä. Istutetut männyt voivat hyvin ja kaikkialla, minne on levitetty jotain pintamateriaalia, kasvaa enemmän tai vähemmän pohjakasvillisuutta. Eroosio alueella on lähes kokonaan pysähtynyt. Joitain tukirakenteiden lahoamisesta ja isojen kivien irtoamisesta aiheutuvia valumia on syntynyt, mutta ne ovat jääneet paikallisiksi. Kuva 3. Etelärinteen keskiosaa kesällä Pintarakennemateriaalit 2.1 Turve Materiaalien toimivuutta on tarkasteltu lähinnä sen perusteella, kuinka ne ovat pysyneet paikoillaan ja miten ne toimivat kasvualustana. Kalkittu kuiviketurve, mukana siemenseosta ja viljankuivausjätettä Turve on kiinnittynyt hyvin pohjamaahan. Kerrospaksuus on pysynyt koko ajan muutamana senttimetrinä. Kasvillisuutena oli vuonna 2000 lähinnä lampaannataa ja joitain rikkakasveja viljankuivausjätteestä. Myöhempinä vuosina lampaannata on vähentynyt ja rikkakasvit hävinneet. Vuonna 2002 kasvillisuuden peitto oli 10 % ja alueelle oli heinien lisäksi ilmestynyt luonnonsiemennyksellä huopakeltanoa. Vuonna 2003 peitto oli 30 % ja kasvillisuutena oli enää huopakeltanoa.
5 6 Vuonna 2004 huopakeltano on peittänyt jo % ruuduista. Koko alueella on jo melko paljon huopakeltanoa, mutta ei juuri muuta luontaisesti levinnyttä kasvillisuutta. Männyt voivat hyvin. Turve on kosteina kesinä ollut märkää, mutta kuivina kausina materiaali on hyvinkin kuivaa. Turve ei ole juurikaan alkanut maatua paremmin vettä pidättäväksi. Kuva 4. Rinteen koillisosan kalkitun turpeen aluetta kesällä Kuiviketurve, ei kalkitusta, heinäkylvö turpeen päälle Turve on pysynyt melko hyvin paikoillaan eikä kerrospaksuus ole vuodesta 2002 juurikaan ohentunut. Kasvillisuutta on hyvin vähän, vasta vuonna 2003 huopakeltano on alkanut levitä alueelle. Turve ei ole juurikaan alkanut maatua vettä pidättävämmäksi. Peltomullan päälle levitetty turve on kulunut kokonaan pois, mutta savinen aines on hyvin sammaloitunut ja kasvaa huopakeltanon lisäksi mm. niukasti pujoa. Kuva 5. Kalkitun turpeen aluetta rinteen koillisosassa alkukesällä 2002.
6 7 Kuiviketurve oli helppoa levittää, mutta kasvualustana se ei ole toiminut kovinkaan hyvin. Turve on pysynyt paikoillaan ja siihen on luonnosta levinnyt erityisesti huopakeltanoa, mutta kylvetyt heinät ja apila eivät ole menestyneet. Kalkittu seos, jossa siemenet olivat mukana, vaikuttaa kalkitsematonta paremmalta. Siementen itäminen onnistuu ilmeisesti paremmin silloin, kun ne ovat sekoittuneena turpeeseen. Männyntaimet kasvavat hyvin, joskin ne tuntuvat viihtyvän lähes kaikilla alueilla. Turpeen maatumiskehitystä kannattaisi edelleen seurata, samoin kasvillisuuden kehittymistä alueella. 2.2 Viljankuivausjäte Viljankuivausjätettä levitettiin sekä sellaisenaan että seoksena turpeen, peltomullan ja hakkeen kanssa. Heti levittämisen jälkeen kuivurijäte asettui parhaimmillaan 10 cm:n kerrokseksi jyrkänkin rinteen pintaan. Jo ensimmäisenä kesänä voitiin todeta, että siemenet lähtivät parhaiten itämään kuivausjätteen ollessa osana jotain seosta. Materiaali sinällään on ilmeisesti liian kuiva ja rakenteeltaan huono kasvualusta. Kuva 6. Parannettuja viljankuivausjäteseoksia alkukesällä 2002.
7 8 2.3 Metsänpohja Kuva 7. Sama kohta kesällä Tampereen teknillisen korkeakoulun kanssa yhteistyössä tehdyt parannetut viljankuivausjäteseokset levitettiin rinteelle syksyllä Nämä seokset ovat pysyneet hyvin paikoillaan ja ne muodostavat tiiviin kerroksen erittäin jyrkälle ja kovalle rinteen yläosalle. Seokset läpäisevät vettä riittävästi, sillä ne eivät juurikaan ole kärsineet eroosiosta. Myöhemmät viljankuivausjäteseurannat on tehty nimenomaan näille seoksille. A. Perusseos + kuivattu siltti + zeoliitti Kerrospaksuus on ohentunut 20 cm:stä cm:iin. Kasvu on ollut joka vuosi voimakasta, kasvillisuutena yksivuotisia peltorikkakasveja. Vuonna 2004 pinta on alkanut sammaloitua. Kerrospaksuuden ohentuminen johtuu seoksen valumisesta muutamia metrejä alaspäin. B. Viljankuivausjäte Kerrospaksuus on ohentunut 17 cm:stä noin 10 cm:iin. Materiaali on valunut alaspäin ja sitä on kasautunut alemmas rinteelle. Seos tuntuu säistä riippumatta kuivahkolta. Kasvillisuutena esiintyy etenkin kasaantuneella alueella huopakeltanoa; ei sammalia eikä juurikaan peltorikkakasveja. C. Perusseos + FeOH Kerrospaksuus on edelleen noin 7 cm. Seos on alkanut sammaloitua vuonna Kasvillisuutena on juolavehnää ja huopakeltanoa, joskin kasvillisuus on melko niukkaa. Seos on valunut jonkin verran. D. Perusseos Kerrospaksuus on ohentunut 14 cm:stä noin 10 cm:iin. Kasvillisuutena on peltorikkakasveja, muuten kasvu on melko heikkoa; jonkin verran huopakeltanoa. E. Perusseos + kalsiumperoksidi Kerrospaksuus ohentunut 9 cm:stä noin 2-3 cm:iin. Pinta jo hyvin sammaloitumassa. Seos on valunut useita metrejä. Valumien kasautumissa peltorikkakasveja, mm. linnunkaalia. F. Hiesupitoinen perusseos Kerrospaksuus on ohentunut 18 cm:stä noin 12 cm:iin. Seos on pysynyt hyvin paikoillaan ja alkanut sammaloitua jo Vuonna 2004 pinta on jo kokonaan kulosammalien peitossa. Kasvillisuutena on huopakeltanoa ja muutama ahomansikka. Tällä seoksella esiintyy eniten monivuotista, luonnonsiemennyksellä syntynyttä kasvillisuutta. Alkuvuosina seoksella kasvoi jauhosavikkaa, mutta viimeisenä kesänä rikkakasveja ei enää ollut. G. Turve + viljankuivausjäte Kerrospaksuus on ohentunut 10 cm:stä noin 6 cm:iin. Jonkin verran esiintyy sammalia ja rikkakasveja. Seos on pysynyt melko hyvin paikoillaan. Seoksen alla oleva peltomulta sekoittaa tulosta. Metsänpohja on pysynyt hyvin paikoillaan ja alueella kasvaa harvakseltaan matalaa kasvillisuutta, vaikka seurantaruutu onkin pysynyt kasvittomana. Kasvillisuutena on luonnonsiemennyksellä levinneiden huopakeltanoiden lisäksi istutuksista ja kylvöistä
8 9 levinnyttä kasvillisuutta, mm. päivänkakkaraa, mäkitervakkoa, kangasajuruohoa ja maksaruohoja. Alue vaikuttaa samankaltaiselta kuin soranottoalueet, joille on levitetty alueelta kuoritut pintamaat. 2.4 Niittojäte ja risukkoalue Niittojäte katosi rinteeltä muutamassa vuodessa eikä sen sisältämistä siemenistä kasvanut ainakaan kestävää kasvustoa. Niittojätteen suurin etu oli ensimmäisen vuoden varjostava ja pienilmastoa tasaava vaikutus. Niittojätealueille on levinnyt luonnosta huopakeltanoa. Myös rinteen pintaan kevyesti kiinnitetty risupunos on jo lähes täysin maatunut. Alueella kasvaa lähinnä sammalia sekä luonnosta levinnyttä kasvillisuutta. Risukon pienilmastoa tasaava vaikutus olisi voinut olla parempi, mikäli alueen alle olisi levitetty esim. turvetta. 3 Puuromaiset seokset 3.1 Peltomultapuurot Peltomultapuuroihin käytettiin seosaineena haketta, turvetta ja viljankuivausjätettä. Seoksissa oli mukana myös heinänsiemeniä ja sammalmurskaa. Puuromaiset seokset kuivuivat nopeasti rinteen pintaan eivätkä ne koko seurantajaksolla juurikaan ole liettyneet irti. Peltomulta ja viljankuivausjäte Vuonna 2002 seos oli pysynyt hyvin paikoillaan rinteen pintaan sekoittuneena. Kasvillisuutena oli huopakeltanoa ja sammalia. Vuonna 2003 kerrospaksuus oli sama kuin lähtötilanteessa ja kasvillisuuden peitto noin 30 %. Kasvillisuutena esiintyi huopa- ja sarjakeltanoa sekä istutustaimista levinnyttä keltamaksaruohoa. Vuonna 2004 kasvillisuus on samaa kuin aiemminkin ja peitto on edelleen 30 %. Peltomulta ja hake Vuonna 2002 seos oli kovaa ja kuivaa ja kasvillisuutta esiintyi vain vähän. Vuonna 2003 seos pysyi edelleen hyvin paikoillaan, se oli kosteampaa ja alkoi jo hieman sammaloitua. Huopakeltanon ja sarjakeltanon peitto oli 20 %. Vuonna 2004 kasvit ovat samoja, mutta peitto jo 60 %. Männyntaimet alueella ovat melko kituliaita ja lehtipuut ovat kokonaan hävinneet.
9 10 Kuva 8. Puuromaisen peltomulta-turve seoksen aluetta kesällä Peltomulta ja turve Vuonna 2002 seos oli kuivaa ja kasvillisuutena ainoastaan sammalia. Vuonna 2003 seos tuntui tiiviiltä, mutta kostealta ja se pysyi hyvin paikoillaan. Kasvillisuutena oli edelleenkin vain karhunsammalia ja kulosammalta. Myös vuonna 2004 alueella on lähinnä karhunsammalia, mutta myös joitain ympäristöstä levinneitä keltamaksaruohonalkuja. 3.2 Kuituliete Kuituliete levitettiin ilman mitään seosainetta ja levittämisen jälkeen alueelle kylvettiin nurmiheinien siemeniä. Liete on sitoutunut hyvin rinteen pintaan ja se muodostaa yhdessä soran kanssa luonnollisen näköisen pinnan. Kuitulietealueet ovat seurantajakson aikana täysin kasvettuneet, joskin kasvillisuutena on vain heiniä ja sammalia, ei puuvartista kasvillisuutta. Kuva 9. Kuitulietteen levitystä kesällä 1999.
10 11 Kuva 10. Kuitulietealuetta kesällä Liitteenä 2 on havaintopiirros alueen kasvettumisesta pohjakasvillisuuden osalta. 4 Kasvillisuus Liitteenä 3 olevassa piirroksessa on kuvattu kasvillisuuden leviäminen rinteen keskiosiin. Piirroksessa on numeroilla merkitty käytetyt pintamateriaalit, väreillä syksyn 2004 tilanne. 4.1 Männyt Männyntaimia istutettiin kaikille kasvualustoille. Istutusten jälkeisenä kesänä vuonna 2000 männyntaimista oli kuollut noin 10 % ja jäljelle jääneistä 2/3 voi huonosti. Vuosikasvut olivat 1-5 cm. Eniten taimia kuoli alueilla, joilla pohjamaa oli karkeaa soraa sekä hiekkaisella koillistaitteella. Vuonna 2002 männyt olivat jo hyvässä voinnissa, eikä taimia enää kuollut seurantajakson aikana. Vuosikasvut olivat 5-15 cm. Vuosina 2003 ja 2004 vuosikasvut olivat jo cm. Parhaiten männyt voivat etelärinteellä. Vaikka osa taimista on edelleenkin huonokasvuisia tupsupäitä, näyttävät ne keskimäärin menestyvän lähes kaikilla kasvualustoilla, myös pelkällä soralla. 4.2 Lehtipuut Alueelle istutettiin metsitystaimina rauduskoivua, visakoivua, harmaaleppää, haapaa ja pihlajaa, astiataimena lisäksi tyrniä. Metsitystaimista osa kuivui heti istutusta seuranneena keväänä tehtyään hiirenkorvat. Vuonna 2003 taimista oli kuollut noin puolet. Lepät olivat kadonneet kokonaan ja haapojakin oli jäljellä vain muutamia. Vuonna 2004 on jäljellä enää joitain kymmeniä koivun ja pihlajan taimia, osalta niistäkin on latva kuivunut. Kasvu on koko seurantajakson ajan ollut hyvin hidasta. Tyrnintaimista kaksi kuoli heti ensimmäisen talven jälkeen. Loput taimet ovat sinnitelleet hengissä, mutta ne eivät juurikaan ole kasvaneet. Vuonna 2000 istutettiin yhteensä kymmenen suurikokoista (korkeus noin 1,5-2 m) männyn ja pihlajan astiatainta sekä kapealehtipajuja ja ahopajuja astiataimena, tarkoituksena seurata TerraCottemin vaikutusta kasvien kasvuunlähtöön.
11 12 Kaikki suuret taimet ovat pysyneet hengissä. TerraCottemilla parannetussa maassa kasvavat taimet olivat vuonna 2003 hieman vihreämpiä, mutta vuonna 2004 eroa ei näkynyt. Astiataimina istutetuista pajuista suurin osa on hengissä, joskin hyvin kituliaasti. TerraCottemin vaikutusta ei ole havaittavissa. Pistokkaista alkuun lähteneet pajut ovat menestyneet huomattavasti istutettuja paremmin. TerraCottemin ajoittain kosteusvaihteluista johtuva turpoaminen alkuvaiheessa on saatanut estää pienien taimien juurtumisen. Suurille taimille tätä vaikutusta ei todennäköisesti ole aiheutunut. Valitettavasti seurannan yhteydessä ei havainnoitu milloin TerraCottem hävisi lopullisesti maaperästä. 4.3 Pistokkaat Pajupistokkaita pistettiin useaan otteeseen eri puolille rinnettä. Lisäysmateriaali haettiin läheisiltä sorakuopilta, joten pistokkaat olivat lyhyitä (noin cm) sekä melko ohuita. Pistokkaista paksuimmat ovat lähteneet paikoin hyvin kasvuun. Pistokkaiden määrään nähden kasvuunlähtöprosentti on heikko, mutta tasaisemmalla lisäysmateriaalilla tulos voisi olla huomattavasti parempi. 4.4 Varvut Puutteenmäelle istutettiin kanervaa, sianpuolukkaa, variksenmarjaa ja kangasajuruohoa. Taimista suurin osa kuoli jo ensimmäisen kesän aikana. Vuonna 2002 sianpuolukat olivat paikoin hyvinkin reheviä, mutta suurin osa muista varvuista oli kadonnut. Vuoden 2003 kuivan kesän jälkeen sinnikkäimmältä vaikutti kangasajuruoho, joka oli alkanut juromisen jälkeen levitä. Vuonna 2004 jäljellä on joitain kanervia ja variksenmarjoja, mutta parhaiten ovat menestyneet sianpuolukka ja kangasajuruoho. Parhaimpien kangasajuruohomättäiden halkaisija on 40 cm, sianpuolukoiden jopa metri. Kuva 11. Portaikkoalue kesällä 1999.
12 12 Kuva 12. Portaikon turvealustalle luonnonsiemennyksellä levinnyttä kasvillisuutta alku- kesällä Ketokasvit Ketokasveista istutettiin päivänkakkaraa, ketoneilikkaa ja keltamaksaruohoa. Ensimmäisinä vuosina ketokasvit kasvoivat hyvin ja maksaruoho ja päivänkakkara alkoivat jopa levittäytyä ympäristöön. Ketoneilikat katosivat kuivan kesän 2002 jälkeen, mutta keltamaksaruoho ja päivänkakkarat ovat jatkaneet leviämistään koko seurantajakson ajan. 4.6 Siemenkylvöt Alueelle kylvettiin kuivien luiskien TVL -seosta, lampaannataa ja valkoapilaa. Näistä on jäljellä ainoastaan lampaannata, jota kasvaa portaikon ja kalkitun turpeen alueella. Valkoapiloista muutama on säilynyt peltomulta-alueilla. 4.7 Luonnosta levinnyt kasvillisuus Seurantajakson aikana kaikille pintamateriaaleille on levinnyt huopakeltanoa. Joitain muitakin ruohovartisia kasveja esiintyy, mm. sarjakeltanoa, mäkitervakkoa, kultapiiskua, paikoin jopa muutamia horsmia. Huopakeltano on kuitenkin ehdottomasti nopein ja peittävin leviäjä. Puuvartista kasvillisuutta ei alueelle ole luonnonsiemennyksellä seurantajakson aikana ilmestynyt joitain pieniä koivuntaimia lukuunottamatta. Ilmeisesti olot ovat edelleen liian äärevät puuvartisten kasvien siementen itämiselle. Kuva 13. Huopa- ja sarjakeltanoita portaikkoalueella kesällä Johtopäätöksiä 5.1 Seuranta Seuranta ei toteutunut alkuperäisessä aikataulussaan. Syinä tähän olivat mm. Krista Mäkelän siirtyminen uuteen projektiin ja henkilöstön vaihdokset kunnassa. Seurantaa ei voi tehdä kuka tahansa vaan henkilöllä tulee olla siihen soveltuva koulutus tai
13 12 kokemus. Kaiken kaikkiaan seuranta saatiin kuitenkin hyvin suoritettua tärkeintähän oli kerätä tieto pitemmän aikavälin kehityksestä rinteessä. 5.2 Pintarakennemateriaalit Yhteenvetona pintarakennemateriaaleista voidaan todeta, että kaikki kokeilluista materiaaleista ovat olleet kasvettumisen kannalta parempia kuin pelkkä paljas sora. Tehokkain vihreytys saatiin aikaiseksi viljankuivausjäteseoksilla, joskin niiden kasvilajisto poikkeaa edelleen tyypillisestä harjukasvillisuudesta. Johtopäätöksien tekeminen kasvillisuuden kehittymisestä edellyttäisi huomattavasti pidempää seurantajaksoa. Seoksia kannattaisi kokeilla laajemmilla alueilla, sillä Puutteenmäen pienialaisten kokeilujen pohjalta tehdyt johtopäätökset eivät vielä ole yleistettävissä. Rakenteeltaan viljankuivausjäteseoksien tyyppisillä läpäisevillä ja huokoisilla materiaaleilla kasvualustakerros voi ilmeisesti olla melko paksukin. 5.3 Puuromaiset seokset 5.4 Kasvillisuus Kuituliete voisi hyvinkin olla edelleen kehittämisen arvoinen materiaali, sillä se kiinnittyy hyvin jyrkänkin rinteen pintaan, pidättää vettä eikä ole altis eroosiolle. Se on toiminut myös kasvualustana, vaikka itse materiaalissa ei ole ravinteita. Kehittämisen haasteita ovat sopivan seossuhteen ja levitystekniikan löytäminen. Materiaalista mahdollisesti liukenevia aineita tulisi myöskin selvittää. Männyntaimet lähtivät yllättävän hyvin kasvuun hyvinkin karuilla rinteenosilla. Tästä voisi päätellä, että mäntyjen istutus on karuilla alueilla edelleen varteenotettava vihreytyskeino, vaikka nykyään suositaankin luonnonsiemennystä. Puutteenmäellä istutus osoittautui välttämättömäksi, sillä alueelle ei pintamateriaaleista huolimatta ole ilmestynyt luonnonsiemennyksellä syntynyttä taimikkoa. Puutteenmäellä lehtipuiden kasvuunlähtö oli heikkoa. Tämä huomioon ottaen korostuu muun humusta tuottavan pioneerikasvillisuuden, esimerkiksi heinien tärkeys karuja alueita vihreytettäessä. On yllättävää, ettei puuvartista kasvillisuutta ole luonnonsiemennyksellä syntynyt. Johtopäätöksien tekeminen taimettumiskehityksestä vaatisi pidemmän seurantajakson. Riittävä pioneerivihreytys voidaan saavuttaa pelkällä heinäkylvölläkin, mutta ketokasvien ja varpujen istutuksilla alueelle saatiin lisää vaihtelevuutta. Jotkut varvuista ja ketokasveista osoittautuivat myös heiniä paremmiksi selviytyjiksi. Heinillä saadaan heti materiaalin levittämisen jälkeen nopeasti perusvihreyttä, vaikka heinät myöhemmin väistyisivätkin. Esimerkiksi Puutteenmäellä luonnosta levinneet ruohovartiset ovat monin paikoin jo korvanneet kylvöheinikon. Parhaaksi leviäjäksi on osoittautunut huopakeltano, jonka laajamittaista lisäystä esimerkiksi eroosiomatoiksi kannattaisi selvittää. Sammalet, joista idea puuromaisista seoksista sai alkunsa, ovat ilmestyneet koealueelle omia polkujaan. Niiden lisäämisyrityksillä ei oletettavasti ole ollut mitään merkitystä. Sammalien itiöitä on ilmassa paljon ja ne alkavat kyllä kasvaa, kunhan sopiva kasvualusta löytyy. Ainakin vielä tässä vaiheessa sammalien osuus rinteiden kasvettumisessa on hyvin pieni, joten niiden käyttäminen ruohovartista pioneerikasvillisuutta korvaamaan ei liene kannattavaa.
TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA
TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA 2015 TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPAN MAISEMOINTI Käytöstä poistetut soranottoalueet soveltuvat hyvin luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Soranottoalueet sopivat
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotRikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju
Rikkakasvihankkeen tuloksia Jukka Reiniharju Rikkakasvihankkeen tuloksia Rikkakasviongelma Rikkakasvien siemenlevinnän seuranta 2011-2013 Kateainekokeet Teho pajuja vastaan Teho amerikanhorsmaa vastaan
LisätiedotEcopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.
Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa
LisätiedotHavaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotBiologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa
www.verdera.fi / infoverdera@lallemand.com Koetoimintaraportti 02.09.2015 Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa 1. Kokeen tarkoitus Kokeen tarkoituksena oli testata
LisätiedotAnnex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases
Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases Ympäristöriskiraportti astiakokeiden ja demokokeiden tulosten ja kokemusten pohjalta hankkeen sisäiseen
LisätiedotValvojakurssi 2015. Pentti Toikka. Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö. Tmi Pentti Toikka
Valvojakurssi 2015 Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö Pentti Toikka Tmi Pentti Toikka Osa kuvista Katja Börjesson Kekkilä oy Hyvä multa on käyttötarkoitukseensa sopiva
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotHoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka
7.11.2016 Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka Taloyhtiön pihan pensaat ovat osittain varsin hyväkuntoisia, mutta osa alueista on pahoin rikkaruohottuneita, jolloin pensaat kasvavat kituliaasti.
Lisätiedotnurmikkoseokset Kaikki alkaa siemenestä Nurmikko-opas
nurmikkoseokset Kaikki alkaa siemenestä Nurmikko-opas Miten saat mieleisesi ja hyvän nurmikon Nurmikon ulkonäkö ja kestävyys riippuu oleellisesti siitä, miten huolellisesti se on perustettu. Kun lisäksi
LisätiedotTaimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikon varhaishoito: Heinäntorjunta Heinäntorjunta Tavoitteena turvata ja
Lisätiedot3521.1 Nurmikoiden materiaalit Vaatimukset Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset.
1 35 Viherrakentaminen 3521 Kylvönurmikon tekeminen 3521.1 Nurmikoiden materiaalit Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset. Siemenkauppiaiden liiton siemenseosluokituksen
LisätiedotKestävää luontomatkailua
Ennallistamispoltot Repovedellä Susanna Lahdensalo Kestävää luontomatkailua Repovedelle hanke ESITYKSEN TAVOITE: Sertifioiduille oppailla aineistopankkiin tietoja Repoveden ennallistamispoltoista (erityisesti
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotPuustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010
LisätiedotTaimikonhoito kitkemällä
Taimikonhoito kitkemällä Taimikonhoitoa voi tehdä kitkemällä joko käsin tai koneellisesti. Kitkennässä siis vesakkoa poistetaan repimällä ne maasta juurineen, jolloin seuraavina vuosina ei tapahdu niin
LisätiedotYLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
LisätiedotSuometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen
Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat
LisätiedotRikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju
Rikkakasvihankkeen tuloksia Jukka Reiniharju Johdanto Rikkakasvit paakkutaimituotannossa Varjostavat Kilpailevat vedestä ja ravinteista Kilpailevat juuritilasta paakussa Taimiarkit suuralustoilla Kitkeminen
LisätiedotRAP O R[ 1 I. FlU S T A} A}.TI{ 1 ]' IiASVIILISUI}DESTA
RAP O R[ 1 I FlU S T A} A}.TI{ 1 ]' IiASVIILISUI}DESTA Selvitys teollisuusvesien vaikutuksista Mustalammen kasvillisuuteen. Havaintoalueena on Mustalampien alue, joka luonnonsuhteiltaan on yhtäläinen.
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotRantojen kasvillisuus
Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKOTIPIHAN PERENNAOHJE
KOTIPIHAN PERENNAOHJE Miten rakennetaan perennaryhmiä erilaisille kasvupaikoille: auringosta varjoon, kuivasta kosteaan? Tässä työohjeessa on monivuotisten kukkien istutusohjeita ja hoitoa helpottavia
LisätiedotLIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND
FT-Transport Oy Ab Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND Puh: +358 19 277 277 Fax: +358 19 237 270 Email: ft-transport@dlc.fi Toimitusjohtaja Stig Monthén Puh: +35819 277 233 Gsm: +358 500 488 533 LIFE Task
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun
Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon
Lisätiedot1. JOHDANTO...3 2. KUNNOSTUKSEN LÄHTÖKOHDAT...3 3. KUNNOSTUKSEN TOTEUTTAMINEN...5 4. KUNNOSTUKSEN AIKATAULU JA KUSTANNUKSET...7
Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektin kunnostusraportti 3 NIHTIÖN SORANOTTOALUE Pyhäranta, tila Mäkitalo 3:51 Krista Mäkelä Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojekti 2006 SISÄLLYS 1. JOHDANTO...3
LisätiedotSyyskylvön onnistuminen Lapissa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotPintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa
Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen
Lisätiedot1.6.2016. Yleiskuvaus
Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
LisätiedotJuurten kasvaessa maassa ne parantavat maata
Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN
LisätiedotKaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
LisätiedotSAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotMT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI
MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotMARJANIEMI. Tietokantatunnus: TUU-11-034 Muodostuma: Tuuli- ja rantakerrostuma. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 100,6 ha Karttalehti: 2442 09
2526000 2527000 2528000 TUU-11-034 7214000 TUU-11-033 7213000 7215000 7216000 7216000 7215000 7214000 7213000 7212000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste
LisätiedotLiite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA TEKNINEN PALVELUKESKUS. Saviahon päiväkodin pihatyöt TYÖSELOSTUS
MÄNTSÄLÄN KUNTA TEKNINEN PALVELUKESKUS Saviahon päiväkodin pihatyöt TYÖSELOSTUS 10.02.2009 MÄNTSÄLÄN KUNTA Työselostus Sivu 2 Sisältö 10000 MAARAKENTEET... 3 11113 SUOJATTAVA KASVILLISUUS... 3 20000 PÄÄLLYS-
LisätiedotKasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?
Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki
LisätiedotKerääjäkasvitoimenpide - Valvonta. Maaseutuyksikkö
Kerääjäkasvitoimenpide - Valvonta 28.3.2018 Kerääjäkasvi lohkokohtaisena toimenpiteenä Uudellamaalla 2016 599 tilaa 13372ha 2017 521 tilaa 10240 ha 2 Tukiehdot valvonnan näkökulmasta Valvonnassa tehtyjen
LisätiedotRikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
LisätiedotToteuta helppo, kevyt ja kestävä viherkatto. Novarbo Viherkatot. www.novarbo.fi
Toteuta helppo, kevyt ja kestävä viherkatto. Novarbo Viherkatot keet Viherrakentaminen www.novarbo.fi Kevyttä ja kestävää luonnonkauneutta katoille Novarbo Viherkatto on helppo asentaa. Sen erityisominaisuuksia
LisätiedotMETSO KOHTEEN LIITTEET
METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotT e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o
KEIDAS Luontonäyttely T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o 1 Luontomuseo KEIDAS Tehtävät 7-9 luokille, Laatinut Hannu Tuomisto lyhyt versio nimi: Opettaja: jos tulostat luokallesi
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotKerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018 Jatkoimme kerääjäkasvikokeilua hieman edellisiä vuosia suppeammin. Tällä kertaa havaintokokeet toteutettiin ainoastaan yhdellä maatilalla. Tavoitteena oli
LisätiedotPISPALAN KEVÄTLÄHTEET
FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.
LisätiedotHapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell
Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot
LisätiedotVesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010
Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.
LisätiedotPituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0
1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotJättiputken torjuntaohjeita. osa 1
Jättiputken torjuntaohjeita Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä
Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua
LisätiedotNonfood viljelykokeilut Välimaan kiertotalousalueella. Kaija Karhunen, Oamk, Luonnonvara-ala
Nonfood viljelykokeilut Välimaan kiertotalousalueella Kaija Karhunen, Oamk, Luonnonvara-ala 14.2.2019 Välimaan alue syksyllä 2018 Tavoitteet Perustetaan nonfood - kasvikokeita noin 1000 m 2 :n alalle
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotKORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ
YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset
Lisätiedotleviämisreitit taimitarhoille
Horsman siementen leviämisreitit taimitarhoille Jukka Reiniharju Turun yliopisto / Aerobiologian yksikkö 8.2.2011 Epilobium angustifolium Photo kallerna / wikipedia Ongelma Horsmat ovat muodostuneet merkittäviksi
LisätiedotTehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi
Tehtävä. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi lyhyesti. a) a, c, e, g, b),,, 7,, Ratkaisut: a) i ja k - oikea perustelu ja oikeat kirjaimet, annetaan
LisätiedotBiopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2
1 (10) Liite 1 Hulevesien hallintamenetelmien tyyppi- ja esimerkkikuvia. Sisältö Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4 Viherkatot... 6 Huleveden viivyttäminen
LisätiedotP JA S. LUMIAHO OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILA HIEKKAPALSTA VIHANNIN ALPUANHARJULLA
28.9.2016 P JA S. LUMIAHO OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILA HIEKKAPALSTA 678-418-4-137 VIHANNIN ALPUANHARJULLA 1:200 000 2 1. HANKETIEDOT Tmi P ja S Lumiaholle on myönnetty maa-ainesten ottolupa osalle
LisätiedotNaapurin kasveja + 1 ulkoistutus
Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja: ihmepensas, kiinanruusu ja orkidea Codiaeum variegatum ihmepensas Kävin naapurin luona katsomassa hänen kasvejaan ja hän pyysi katsomaan ihmepensastaan,
LisätiedotKUNINGATARVUOREN LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS HANKO
KUNINGATARVUOREN LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS HANKO 13.10.2010 Seija Väre 13.10.2010 1 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 2 OSA-ALUEIDEN KUVAUKSET VUODEN 2003 LUONTOSELVITYKSESSÄ... 2 3 LUONTOSELVITYKSEN
LisätiedotViljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla
Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla Pitkä- ja pyöreälehtikihokkia (Drosera sp.) on kerätty Pohjois- Suomen soilta jo vuosikymmeniä rohdos ja lääketeollisuuden raaka -aineeksi. Raaka-aineeksi
LisätiedotAlemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.
HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta
LisätiedotPaakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen
Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen
LisätiedotTaimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari
LisätiedotDansand. Joint Filling Sand Tuotetietoja, patentoitu täyttöhiekka kiveyksille
Dansand Joint Filling Sand Tuotetietoja, patentoitu täyttöhiekka kiveyksille Ehkäise rikkaruohoja ympäristöystävällisesti ja luonnollisesti Dansand Joint Filling Sand pitää kiveykset puhtaina rikkaruohoista
LisätiedotTulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi
Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi Puutuhkan sisältämät ravinteet Puutuhka sisältää keskimäärin puulajista riippuen Fosforia (P) 0,2-3 % Kaliumia (K) 0,5-10 % Kalsiumia (Ca) 5-40 % Booria (B) alle
LisätiedotLCA IN LANDSCAPING. Jokioinen. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.
Jokioinen 4 demokohdetta: 1. Nurmikko 2. Siirtonurmikko 3. Niitty 4. Meluvalliniitty Kierrätysmateriaalien käytön demonstrointi eri nurmikkokohteissa. 1. Nurmikko Perustettu: 24.5.2011 Materiaalit: 3 kasvualustaa
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
Lisätiedot08?7Eh'/0 JIJUMANTIEN LUONNONMUKAISEN VIHERRAKENTAMISEN KOKEILU. Seurantaraportti Kirjasto. Riitta Kontiokari
JIJUMANTIEN LUONNONMUKAISEN VIHERRAKENTAMISEN KOKEILU Seurantaraportti 1997 Tielaitos/Oulun tiepiiri Tielaitos/Tie- ja liikennetekniikka TIEHALLINTO Kirjasto Riitta Kontiokari 08?7Eh'/0 Sisältö 1. Johdanto
LisätiedotPelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi
Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston
LisätiedotKIERRÄTYSMAIDEN KÄYTÖN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KASVUALUSTOISSA OULUN KAUPUNGIN PUISTO- JA KATUHANKKEISSA
NONFOOD-KASVIT JA KIERRÄTYSMATERIAALIT MAISEMOINNISSA 14.2.2019 KIERRÄTYSMAIDEN KÄYTÖN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KASVUALUSTOISSA OULUN KAUPUNGIN PUISTO- JA KATUHANKKEISSA Heikki Pulkkinen, kaupunginpuutarhuri
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotLCA IN LANDSCAPING. Lepaa. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.
Lepaa 2 demokohdetta: 1. Nurmikko 2011 2. Nurmikko 2012 3. Niitty 4. Hoito 5. Viherkatto 1. 2. 3. 4. 5. 3. Niitty 2. Nurmikko 2012 1. Nurmikko 2011 1. Nurmikko 2011 3 kasvualustaa HS Vesi Ravinnemulta
LisätiedotNurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset
Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten
LisätiedotKasvualustat ammattiviljelyyn
Kasvualustat ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi Kasvualustaseokset Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka soveltuu myös heikkojuuristen kasvien viljelyyn.
LisätiedotTaimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?
Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset
LisätiedotJuurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään
1 Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään Rainer Peltola Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle 2016 2 Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset
LisätiedotKerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke
Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään
Lisätiedot1. Saaren luontopolku
1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.
LisätiedotRintamamiestalon puutarhan kunnostus. Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto
Rintamamiestalon puutarhan kunnostus Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto Kohde Vuonna 1947 rakennetun rintamamiestalon puutarhan kunnostustyöt
LisätiedotKAIVOLAN PIENTALOALUEEN 1. OSA-ALUE
RAKENTAMISOHJE KAIVOLAN PIENTALOALUEEN 1. OSA-ALUE Sisällysluettelo Sivu Sijaintikartta 1 Yleistä 2 Rakennusten sijainti tontilla 3 Rakennustyypit 3 Perustaminen 3 Aidat, istutukset, pihat 4 Suunnittelu
LisätiedotSatoa ruukusta ja laatikosta
PUUTARHAMARTTOJEN POP UP Satoa ruukusta ja laatikosta SATOA RUUKUSTA JA LAATIKOSTA Hyötykasvit viihtyvät ja tuottavat satoa, kun ne saavat riittävästi valoa. Suoran valon on osuttava kasveihin vähintään
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotLuonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot
Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)
LisätiedotPuu- ja Pensaskerros
Puu- ja Pensaskerros Kasvin nimi: Hieskoivu Keräyspäivä: 12.8.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Rauduskoivu Keräyspäivä: 30.5.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Harmaaleppä Keräyspäivä:1.10.2007
LisätiedotKasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,
LisätiedotKEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan
LisätiedotPysäyttämätön! Juurtuminen taattu. Great in grass
Pysäyttämätön! Juurtuminen taattu Great in grass Varmista investointisi onnistuminen ota käyttöön Yellow Jacket Water Manager Barenbrug on tunnettu innovatiivisista nurmikkotuotteistaan, jotka tarjoavat
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotKaupungin puistorakentaminen uusiomateriaalit kasvualustoissa
Kaupungin puistorakentaminen uusiomateriaalit kasvualustoissa UUMA2-vuosiseminaari 14.9.2016 Laura Yli-Jama Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto MAAPERÄN, YLIJÄÄMÄMAIDEN JA SIVUTUOTTEIDEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ
LisätiedotKompostien käyttö viherrakentamisessa. Katja Börjesson 2015
Kompostien käyttö viherrakentamisessa Katja Börjesson 2015 Historia & perusfilosofia Pitkä kokemus; puutarha-alalla 90 vuotta ja viherrakentamistuotteitta 30 vuotta Perusfilosofia Mikko Jortikan ajoista
LisätiedotLAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Lisätiedot