Saaristoyrittäjyys ja maisemanhoito

Transkriptio

1 Saaristoyrittäjyys ja maisemanhoito Loppuraportti Hankevastaava Jukka Tobiasson, Turunmaan seutu ry Projekti 15955

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Hankkeen synty 2.1. Ideointi ja suunnitelma 2.2. Tavoitteet 2.3. Ohjaus- ja viiteryhmät 2.4. Rahoitus 2.5. Hankenikkari Turunmaan seutu ry 3. Yrittäjäkoulutus 4. Alueiden valinta 5. Luontoinventoinnit 6. Kilpailutus 7. Työn raskaan raatajat 8. Hankkeen tulokset 8.1. Työllistäminen 8.2. Maisemanhoito 8.3. Logistiikkakartoitus 8.4. Julkisuus 8.5. Yhteistyökumppanit 8.6. Ongelmat ja epäkohdat 8.7. Onnistumiset ja ilot 8.8. Eväät tulevaan 9. Liitteet Kartat, luettelot 2

3 1. Johdanto Tuuli oli lännessä, jo laantumassa, toi vielä Kihdin selältä suuria aaltoja jotka murtuivat Kåloskärin rantakallioihin. Vielä ilmaa selvästi lämpimämpi merivesi piti rantavyöhykkeen lumettomana, ylempänä maalla oli laidunnetun niityn koristeena ohut lumi. Kuivat nokkosten varret seisoivat pystyssä ojan varressa, ainoat lampaiden hylkäämät kesämuistot, kaikki muu ruohovartinen kasvusto oli tarkkaan syöty. Koko kolmenkymmenen hehtaarin saari oli heinän niiton jälkeen ollut kahdentoista lampaan ja yhden lehmän syksylaitumena, niittyä ympäröivän kiviaidan porttikin oli avattu. Torpan ainoa maidontuottaja oli kesäajan käyskennellyt kotisaarella, lampaat oli vasta lokakuussa tuotu kotiin asumattomasta lähisaaresta. Sielläkin oli ruoka jo käynyt vähiin. Nyt olivat eläimet sisällä pienessä harmaahirsinavetassa, puolet lampaista oli teurastettu ja lihat suolattu. Eivät kaikki olisi sisään mahtuneetkaan. Eikä koko katraalle mistään löytyisi niin paljon talvirehua karusta saaresta. Rebecka ja Johan olivat kaksin tuvassaan kallioiden reunustamassa painanteessa. Länsituuli ei pahemmin osunut tuohon paikkaan, hellassa piti silti olla tuli koko ajan jotta lämpö pysyisi torpassa. Onneksi meri aina välillä toi ajopuuta, lähisaarissa ei paljon hakattavaa ollut. Kaikki neljä lastaan olivat jo poissa, kuka missäkin mantereen kylässä tai kaupungissa. Eihän toimeentuloa riitä kalastuksesta ja muutamasta eläimestä isolle sakille. Kaikkien on hankittava oma toimeentulonsa, kouluoppi auttaa löytämään työtä muualta. Ei nyt enää, 60-luvulla, kukaan uneksi jäävänsä saareen jatkamaan vanhempien työtä. Helpommalla toimeentulon saa mantereella, koko elämää eivät siellä säätele meri ja sää.. Kuusissakymmenissä olevat Rebecka ja Johan ovat hekin jo pian lähdössä kirkonkylään asumaan, lähemmäs palveluja ja muita ihmisiä. Ainakin talviksi, kesäisinhän torpassa kyllä kelpaa asustella. Eläimet vain täytyy lähettää pois. Ehkä jo ensi kesänä # Tarina on kuvitteellinen, samalla hyvin totuudenmukainen. Ulko- ja välisaaristo on viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana kokenut suuren muutoksen asui ulkosaaristossa n. 400 henkeä, 2004 ympäri vuoden vain n. 60. (Bergbom & Bergbom, Tidskrift Skärgård, ) Maanomistussuhteiden muutos on ollut lähes yhtä voimakasta, 1960 oli maa lähes sataprosenttisesti saaristolaisten omistuksessa, 2004 enää puolet pinta-alasta oli alkuperäisomistuksessa. ( B. & B. ) Vakituisen asutuksen ja karjanpidon väheneminen väli- ja ulkosaaristossa näkyy vanhojen kulttuurimaisemien katoamisena. Ruoikko, lepät ja katajat valtaavat nopeasti entiset laidun- ja hakamaat. Ruusupensaat, koivut ja katajat levittäytyvät entisille pelloille ja tekevät niistä vaikeakulkuisia ryteiköitä. 3

4 2. Hankkeen synty 2.1. Ideointi ja suunnitelma Lounais-Suomen ympäristökeskuksen oma hanke Saariston perinnemaisemat Skärgårdens kulturmarker, , vetäjinä Leena Lehtomaa ja Johanna Franzén, kartoitti Turunmaan saariston alueella arvokkaita perinnemaisemakohteita ja kunnosti joitain alueita talkoovoimin tai erillisin hankkein. Hanke toi esiin selkeän tarpeen jatkaa saariston maisemanhoidon kehittämistä ja suunnittelua. Perustan ja suunnitelman uudelle hankkeelle teki Johanna Franzén, avukseen hän sai silloisen Saaristomeren biosfäärialueen koordinaattorin Martin Öhmanin, suunnittelukustannukset maksoi Metsähallitus yhdessä biosfäärialueen kanssa. Toteuttajaksi saatiin Turunmaan seutu ry:n alla toimiva Saaristomeren biosfäärialue. Käytännössä rahoituksen haki Turunmaan seutu ry. Metsähallitus omistaa paljon arvokkaita alueita Saaristomeren kansallispuistossa, suppean henkilöstömääränsä takia alueiden raivaaminen ja hoito on sille kasvava taakka. Töiden ulkoistaminen on tulevaisuudessa ainoa vaihtoehto, jos umpeenkasvaminen aiotaan pysäyttää. Saaristoalueelta ei kuitenkaan löydy tarpeeksi töihin erikoistuneita ihmisiä, uusi hanke pyrkisi löytämään ja kouluttamaan yrittäjiä sekä Metsähallituksen että yksityisiin tarpeisiin. Samalla se jatkaisi edeltäjänsä tavoin ongelmien kartoitusta ja ratkaisumallien etsimistä maisemanhoidon saralla 2.2. Tavoitteet Hankesuunnitelman mukaan tärkeimmät tavoitteet olivat: - Skapa långsiktiga lösningar för hur skötseln av betesmarkerna i Åbolands skärgård skall organiseras och utveckla en modell för finansieringen. - Laatia pitkän tähtäimen ratkaisuja laidunmaiden hoidolle Turunmaan saaristossa ja kehittää sille rahoitusmalli. - Organisera samarbetet med boskapsägarna och förbättra logistiken angående djur- och maskintransporter i Åbolands skärgård. - Kehittää yhteistyötä karjanomistajien kanssa ja parantaa logistiikkaa eläin- ja konekuljetuksissa Turunmaan saaristossa. - Skapa nya sysselsättningsmöjligheter för skärgårdslantbruksföretagare inom landskapsvården i Åbolands skärgård, speciellt yngre företagare i yttre skärgården. - Luoda uusia työmahdollisuuksia maisemanhoidossa saariston maanviljelijöille, erityisesti ulkosaariston nuorille yrittäjille. - Uppsöka och engagera skärgårdslantbruksföretagare och ge teoretisk och praktisk utbildning åt dessa angående skötseln av kulturlandskap. - Etsiä ja innoittaa saariston maaseutuyrittäjiä ja antaa näille teoria- ja käytännön koulutusta kulttuurimaiseman hoidossa. 4

5 - Ge kunskap om skärgårdens betesmarker - kan användas i regionerna genom koppling till turismnäringen. - Jakaa tietoutta saariston laidunmaista mm. alueen turismin avulla. - Stärka bilden av en livskraftig skärgård genom skötsel av kulturlandskapet. - Vahvistaa kulttuurimaiseman hoidolla kuvaa elävästä saaristosta. - Se på nationella och internationella modeller, närmast Sverige och Stockholms skärgård samt Estland, för skötseln av betesmarkerna. -Verrata kansallisia ja kansainvälisiä kokemuksia laidunmaiden hoidosta, lähinnä Ruotsissa, Tukholman saaristossa sekä Virossa Ohjaus- ja viiteryhmät Ohjausryhmä koostui erittäin motivoituneista ja asiaan perehtyneistä ihmisistä eri sektoreilta. Martin Öhman, Saaristomeren Biosfäärialue, Turunmaan seutu ry, puheenjohtaja Trygve Löfroth, Metsähallitus, Saaristomeren kansallispuisto, puh.joht Mikael Nordström, Saaristomeren Biosfäärialue, Turunmaan seutu ry Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ympäristökeskus, osan aikaa Johanna Franzen, Lounais-Suomen ympäristökeskus Susanne Björkman, Varsinais-Suomen TE-keskus Harri Ojala, Turunmaan seutu ry, osan aikaa Thomas Johansson, karjanomistaja, Korppoo Bengt Backman, Houtskari, kunnanjohtaja, Skärgårdsdelegationen Siv Holmgren, Turunmaan seutu ry Ohjausryhmä opintoretkellä Tukholman saaristossa

6 Viiteryhmä Hankkeen viiteryhmään kutsuttiin laajemmalti eri alojen asiantuntemusta. Viiteryhmä kokoontui kerran keväällä -05 ja kerran tammikuussa -06. Trygve Löfroth, Metsähallitus, Saaristomeren kansallispuisto Jörgen Grandell, Suomen Talousseura Trygve Örnell, Högsåra, karjankasvattaja, turistiyrittäjä Thomas Johansson, Korppoo, karjankasvattaja Bengt Backman, Houtskari, kunnanjohtaja, Skärgårdsdelegationen Martin Öhman, Saaristomeren biosfäärialue Christer Nyback, johtaja, Turunmaan seutu ry Harri Ojala, Turunmaan seutu ry Susanne Björkman, Varsinais-Suomen TE-keskus Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ympäristökeskus Seppo Kotiranta, Lounais-Suomen ympäristökeskus Peter Segersven, Kemiö, maatalouselinkeinosihteeri Mikael Holmberg, Åbolands svenska lantbruksproducenter 2.4. Rahoitus Rahoituksesta n. 80 % haettiin Varsinais-Suomen TE-keskuksen kautta Maa-ja metsätalousministeriön EAKR-rahastosta (Alma). N.10 %:n osuudesta vastasi Turunmaan seutu ry ja loppu n. 10 % anottiin yksityirahoitusosuudeksi eri säätiöiltä. Säätiöt suhtautuivat varsin myötämielisesti tärkeään teemaan, mikä kiitollisuudella todetaan. Avustaneet säätiöt ja rahastot Emilie ja Rudolf Geselliuksen rahasto William Thuringin säätiö Konstsamfundet Emilie ja Rudolf Geselliuksen rahasto, William Thuringin säätiö Otto A. Malmin lahjoitusrahasto Martha ja Albin Löfgrenin kulttuurirahasto Hankkeen kokonaisbudjetti oli alun perin yhteensä euroa, siitä kehittämishankkeen osuus investointeihin euroa. Syksyllä -04 varsinaista hankerahoitusta pienennettiin, kokonaisbudjetiksi jäi euroa. 6

7 2.5. Hankenikkari Turunmaan seutu ry Turunmaan seudun tarkoituksena on kehittää jäsenkuntien (Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen ja Västanfjärd) edunvalvontaa ja palveluita, vahvistaa ja tukea kuntien toimintaedellytyksiä sekä kehittää kuntien välistä yhteistyötä. Yhdistyksen perustana on Turunmaan kuntakokous, Turunmaan epävirallinen yhteistyöelin, jonka tarkoituksena oli valvoa jäsenkuntien etuja tekemällä aloitteita ja esityksiä, antamalla lausuntoja sekä tukemalla Turunmaan kehitystä edistäviä suunnitelmia, hankkeita ja yrityksiä. Turunmaan seutu ry on 2000-luvulla ollut n. 20 projektissa isäntänä tai osallisena., kaikissa tavoitteena on ollut seutukunnan kehittäminen ja saaristokuntien elinvoimaisuuden parantaminen. Monissa on yrittäjyys ollut keskeinen teema, pienelinkeinojen ( turismi, kalastus, maisemanhoito, maatalouden sivuelinkeinot ) kehittäminen on ainoa tapa pitää saaristokunnat asuttuina. 3. Yrittäjäkoulutus Jo keväällä -04 ilmoitettiin Turun Sanomissa ja Åbo Underrättelserissä hankkeen päämääristä ja toiveista löytää yrittäjiä jotka olisivat kiinnostuneita maisemanhoitourakoinnista. Ilmoitus uusittiin kesän -05 alussa mainituissa lehdissä ja lisäksi kunnallisissa info-lehtisissä. ( Korpo-info, Houtskär- Nytt, Nagu-bladet). Lisäksi yritettiin henkilökohtaisin kontaktein löytää sopivia yrittäjiä. Työvoimatoimistoon jätetty ilmoitus aiheutti kymmeniä yhteydenottoja mutta kaikki tulivat kauempaa mantereelta tai ulkomailta järjestettiin ensimmäinen koulutustilaisuus Houtskarin kansanopistolla. Mukana oli 10 asiasta kiinnostunutta yrittäjää tai sellaiseksi haluavaa. Koska pelkästään saaristosta ei ollut löytynyt tarpeeksi kiinnostusta, kelpuutettiin mukaan myös rannikkokuntien asukkeja. Castren Jonas, Nötö, Nauvo Castren Emil, Ringwall Åke, Korppoo Mickelsson Jan-Åke, Korppoo Gustafsson Johnny, Dragsfjärd/Turku Mattila Erkki, Norrskata, Korppoo Lyytinen Tapio, Turku Tulokas Mauri, Vihti Hietala Petri, Parainen Peltonen Pentti, Korppoo Kurssi oli kaksipäiväinen, ensimmäisenä päivänä käsiteltiin maisemanhoitoteemaa ja yrittämistä teoriapohjalta. Metsähallituksen Trygve Löfroth tarkasteli puheenvuorossaan kansallispuiston tavoitteita ja suunnitelmia. Tarkempaa biologista pohjaa teemasta selvitti Metsähallituksen biologi ja suunnittelija Leif Lindgren. Päivän lopuksi perehdyttiin vielä yrittämiseen ja eri yritysmuotoihin Turunmaan seutu ry:n yritysneuvoja Carl-Bertil Taulerin opastuksella. Toisena päivänä veneiltiin Houtskarin Jungfruskäriin, missä Metsähallitus jo kauan on hoitanut saaren arvokkaita perinnemaisemia. Koska saaressa on hoitoalueita eri toteuttamisvaiheissa, se 7

8 soveltuu hyvin opetustarkoituksiin. Eri työvaiheita tutkittiin maastossa Lindgrenin ja Löfrothin sekä Jean-Erik Mattssonin opastuksella. Maisemanhoitourakointi on varsinkin saaristossa vaativaa työtä, liikkuminen merellä vaatii kalustonsa ja kovat sääolot vaikeuttavat käytännön töitä. Ensimmäiseltä kurssilta jäi urakointitöihin vain kaksi osanottajaa. Lisäksi loppusyksyn ja talven mittaan ilmaantui muutamia halukkaita yrittäjiä, jotka osallistuivat tarjouskilpailuihin ja osin myös töihin. Toinen koulutusviikonloppu järjestettiin , myös tämä parhaiten tarkoitukseen soveltuvalla Houtskarin kansanopistolla. Käytännön työkohteet olivat sieltä lähimpänä ja helpoimmin saavutettavissa. Kurssi järjestettiin yhteistyössä Kulttuurimaisemanhoitohankkeen kanssa ( Interreg III A saaristo ). Osanottajia oli 12, kaikki hyvin motivoituneita. Osa nytkin oli mantereelta, mm. ryhmä nuoria miehiä jotka suunnittelivat osuuskunnan perustamista alan töihin. Osanottajat Tero Saari, Parainen Jari Kämäräinen, Turku Janne Ikonen, Turku Peetu Ojalehto, Turku Jari Nieminen, Kökar Tomi Jaakkola, Toijala Janne Lindgård, Parainen Anders Öhman, Parainen Gustav Juslin, Mustio Henrik Alfthan, Dragsfjärd Frank Hellgren, Korppoo Jan-Ståle Nygård, Nauvo Kurssiohjelma oli samanlainen kuin aiemmallakin kurssilla, yksi päivä teoriaa ja toinen maastossa. Hanke-esittelyn jälkeen Metsähallituksen Trygve Löfroth antoi teoriaopetuksen maisemanhoidosta ja Turunmaan seutu ry:n Markus Suomi yrittämisestä. Toinen päivä kuljettiin Houtskarin Berghamnissa, missä raivaustöitä oli jo hankkeen toimesta tehty joitakin hehtaareita. Kurssilaiset saivat arvioida n. 1,5 hehtaarin alueen työpanoksen ja jättää siitä tarjouksensa seuraavien viikkojen aikana. Tarjouksia jätettiin 6 kpl. 8

9 Nuorilla tuntui suurimpana kynnyksenä toiminnalle olevan yrityksen perustaminen ja pelko työttömyysturvan mahdollisuuden poistumisesta. Laaja-alainen urakointi maisemanhoitoalalla saaristo-olosuhteissa vaatii melko paljon investointeja, esim. vene, mönkijä tai traktori, klapikone, kantojyrsin Koska kukaan ei voi taata keskeytymätöntä töiden saantia alalla, ei investointeihin helposti lähdetä. Kursseilla puhuttiin paljon osuuskuntatoiminnasta, sopivalla työporukalla se ilmeisesti olisi varteenotettavin yritysmuoto järjestettiin urakoitsijoille päivän kurssi, teemana Laidunmaiden vuotuinen hoito. Metsähallituksen Jean-Erik Mattsson kertoi Saaristomeren kansallispuiston hoitotöistä. Trygve Löfroth valotti Metsähallituksen tavoitteita ja mahdollisuuksia työllistää urakoitsijoita alueillaan, sekä raivaus- että hoitotöissä. Saaristomeren biosfäärialueen koordinaattori Mikael Nordström arvioi yksityismaiden maisemanhoidon tulevaisuutta lähivuosina. Urakoitsijoiden koulutuksen lisäksi myös hankevastaava on osallistunut erilaisiin kursseihin ja seminaareihin joista osassa on hanketta esitelty opintoretki Ahvenanmaalle hankkeen Kulturmarksvård, länken mellan människa och natur vieraana seminaari Uusi sopimuksellisuus maiseman ja maaseudun mahdollisuutena Joensuussa opintomatka ohjausryhmän kanssa Tukholman saaristoon Skärgårdstiftelsen i Stockholms skärgård :n vieraina matka Tanskaan European small islands network -seminaariin heinäkurssi Turussa, järj. Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys niittykasvikurssi Laitilassa, järj. V-S perinnemaisemayhdistys riukuaitakurssi, Uusikaupunki, järj.vakka-suomen Paimen-hanke Lumomaa miniseminaari ja retkipäivä, järj.pyhäjärvi-instituutti ja Varsinais-Suomen liitto Osuuskuntaseminaari Salossa, järj. Maisemajuna-hanke. 4. Alueiden valinta Suuren alueen ja rikkaan historiansa takia Turunmaan saaristosta löytyy paljon kohteita, alue on merkittävä sekä kulttuuri- että luontoarvoiltaan. Hankesuunnitelmassa määriteltiin valintakriteerit, joista pyrittäisiin täyttämään valintatilanteessa mahdollisimman monta: - Korkeat luonto- ja/tai kulttuuriarvot - Maanomistajan kiinnostus perinnemaiseman hoitoon - Hoidon jatkuvuus hankkeen loputtua - Sijainti väli- tai ulkosaaristossa - Alueen helpohko saavutettavuus 9

10 -Alueen soveltuvuus hankkeen yleisiin tavoitteisiin Interreg IIIA- rahoitteinen Kulttuurimaisemanhoito -projekti sekä Lounais-Suomen ympäristökeskus ovat kartoittaneet ja inventoineet arvokkaita yksityisiä perinnemaisemia saaristossa jo vuosien ajan. ( > kansainvälinen yhteistyö > Kulttuurimaisemanhoito, Lehtomaa 2000 ) Osa alueista on kunnostettu Leader- rahoituksella sekä ympäristöministeriön varoin, osa maatalouden erityistuella yhteistyössä karjanomistajien kanssa. Osa tämän hankkeen alueista valittiin em. projektin esityön perusteella. Keväällä -04 julkaistiin paikallisissa lehdissä ( ÅU, Turun Sanomat) ilmoitus jossa haettiin sekä urakoitsijoita että asiasta kiinnostuneita maanomistajia. Ilmoitus tuotti muutaman maanomistajan yhteydenoton. Varsin ilahduttavaa oli todeta maanomistajien halukkuus päästä mukaan hankkeeseen, yhteydenottoja tuli heti alusta lähtien. Valintakriteerit useimmiten pudottivat ehdokkaat kilpailusta, alueet olivat joko liian pieniä tai suunniteltu vapaa-ajan tonteiksi. Hoidon jatkuvuuden arviointi osoittautui yhdeksi tärkeimmistä kriteereistä laiduneläinten vähyyden takia. Hankkeen aikaisissa keskusteluissa tuli joskus esiin arvojen painotus. Saaristomeren kansallispuiston alueella on Metsähallitus toistaiseksi ehkä priorisoinut luontoarvoja, hankkeessa suurempi paino kallistui kulttuuriarvojen puolelle, toki luontoarvoja unohtamatta. Idylliset vanhat kiviaitojen ympäröimät pellot ja niityt herättivät aina valitsijain mielenkiinnon. Useimmille alueille silti tehtiin kasvistoinventointi ennen raivausten aloittamista. Nauvo, Kopparholm 10

11 Hankkeeseen valitut alueet Houtskari, Berghamn ( liitteet 1-3) Hankkeen paras koulutuskohde, lähes 12 ha raivattua aluetta. Vanha kylämiljöö, jossa karjan loputtua n. 40 vuotta sitten pellot ja niityt olivat osin umpeutuneet lepän, haavan ja katajan levittäydyttyä niille. Maanomistajat, 8 kpl, olivat yhtä lukuunottamatta mielellään mukana hankkeessa. Alueet raivattiin pienissä osissa, 1-2,5 ha, näin mahdollisimman moni yrittäjä pääsi osalliseksi töistä. Yhteensä alueilla työskenteli 5 yrittäjää + 1 osuuskunta, kokonaishenkilömäärältään Berghamn työllisti lyhyempinä tai pitempinä jaksoina 16 henkilöä. Alue täyttää kaikki asetetut kriteerit, asukkaiden yhteistyössä harjoittama mökkivuokraus houkuttelee paikalle kohtalaisesti matkailijoita. Yhteysalusliikenne varmistaa helpon saavutettavuuden. Kasvilajisto on monipuolinen, mm pähkinäpensasta esiintyy suurina alueina kallioiden reunamilla. Raivatut alueet on vuokrattu laidunmaiksi korppoolaiselle karjankasvattajalle. Alue inventoitiin suurimmalta osaltaan kesällä -04, inventoinnit teki Heikki Vuotila. Työmäärä n. 375 miestyöpäivää. Laidunnettava alue n. 25 ha. Berghamn, Härmon kylä, ennen ja jälkeen Houtskari, Hamnö ja Jungfruskär (liitteet 4-6) Hamnön saari Kihdillä, Jungfruskärin vieressä, on luonto- ja kulttuuriarvoiltaan erinomainen hankekohde. Maanomistajat, 4 kpl, ovat hyvin motivoituneita pitämään raivatut alueet kunnossa jatkossakin. Huonoimmin toteutuva kriteeri on saavutettavuus, osin alueet ovat nähtävissä vierestä kulkevalta veneilyväylältä. Maisemanhoito kuitenkin saanee positiivista jalansijaa tyytyväisten maanomistajien ja heidän vieraidensa keskuudessa. Raivattu alue on noin 7 ha, arvokasta perinnemaisemaa vanhoine pienine peltosoiroineen, joita ympäröi paikoin hyväkuntoinen kiviaita. Vanhoja lehdestettyjä puita on paljon, suurin osa raivattiin esiin. Alue lienee kasvistoltaan Jungfruskärin veroinen, jatkohoidon onnistuessa vanha lajisto todennäköisesti ilmestyy niityille ja kedoille ja nostaa alueen biologista arvoa. Osia alueesta inventoi Jessika Rapo ( Kulttuurimaisemanhoitohanke, L-S ympäristökeskus). Alue aidattiin talvella -06 hanketyönä, laiduneläimiksi on luvassa nautakarjaa. Työmäärä n. 200 miestyöpäivää. Laidunnettava alue n. 10 ha. 11

12 Jungfruskär on lähes kokonaan Metsähallituksen omistuksessa, vain pari pientä aluetta on yksityismaata. Hanke toteutti n. hehtaarin alueen raivauksen saaren lounaisosassa, entinen pelto oli pahoin pusikoitunut ja haavan valtaama. Jatkohoito onnistunee hyvin maanomistajan suuren motivaation ansiosta, jossain vaiheessa yksityinen aluekin voidaan liittää jo saarella olevaan laitumeen. Näkyvä kohde, osaltaan myös maisemanhoidon imagoa ylläpitävä ja parantava. Työmäärä n. 10 miestyöpäivää. Hamnö kesällä -05 ja syksyllä -05 Korppoo, Granö (liite 7) N. 6 ha vanhaa peltoa ja niittyä, rehevä laakso läpi saaren. Peltojen ja laidunalueen käyttö lakkasi 1970-luvulla. Maanomistajia kohteessa 6 kpl, mm. veneilyseura. Alue on aidattu hankkeen toimesta keväällä -05 ja siellä laidunsi ensimmäisen kesän pieni lauma lampaita. Kesäksi -06 on luvassa myös hiehoja. Laidunnettava alue n. 7 ha. Työmäärä n. 95 miestyöpäivää. Alue inventoitiin kesällä -04. ( Heikki Vuotila) Granö syksyllä -05 ja seuraavana keväänä 12

13 Korppoo, Lohm (liite 8) Hankkeen pienin alue, vain n. 1,5 ha vanhaa idyllistä niittyä, joka oli pahoin kasvamassa umpeen. Maanomistajia 4 kpl. Keväällä -05 alue aidattiin ja alueella laidunsi kesän ajan 10 lammasta. Laidunnus jatkuu. Alue inventoitiin kesällä -04. (Heikki Vuotila). Työmäärä n. 30 miestyöpäivää. Korppoo, Björkö (liitteet 10-11) Aikoinaan aktiivisesti asuttu ja käytetty saari Nötön eteläpuolella, peltoala n. 5 ha, umpeenkasvaminen pahasti käynnissä. Katajat peittivät suuria alueita arvokasta ketoa, ruusut ja lepät valtasivat peltoaluetta laidoilta lähtien. Saari on nyttemmin vilkas veneilykohde ainutlaatuisen luontonsa ja sisäjärvensä takia. Metsähallitus suunnittelee saareen luontopolkua ja opastuspistettä. Yhteistyöalue Metsähallituksen kanssa. Hankkeen raivaama osa saaresta on yksityinen luonnonsuojelualue, jolle Metsähallitus teetti toimenpide- ja hoitosuunnitelman, raivausala n. 3,5 ha.. Samanaikaisesti suoritetut raivaustyöt kansallispuiston osalla työllistivät hankkeen kouluttamia yrittäjiä. Lisäksi raivattiin Ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti toisen yksityisen maanomistajan Natura-suojeluohjelmassa olevia alueita n. 1,5 ha. Björkössä otti osaa hankkeen raivaustöihin 3 yrittäjää, yht. 9 henkeä. Työmäärä n. 95 miestyöpäivää. Laidunnettava alue n.20 ha. Björkön arvokas vanha viljelyalue kallioiden välissä. Kuva ennen raivausta. 13

14 Korppoo, Utö (liite 13) Saaren itäpään niitty, Österängen, on aikoinaan ollut ainoa viljelty alue Utössä, sen reunoilta on kataja vähitellen vallannut alaa ja levittäytynyt kuivemmalle osalle niittyä. Maapohja noilla alueilla on kuivan kedon pohjaksi sopivaa, kasvilajisto on rikas siellä missä kataja ei peitä maanpintaa. Yhtenäistä katajaa raivattiin n. 2 ha:n alalta, osin repimällä traktorin kanssa, osin katkomalla sahalla. Pohjoisreunalle jätettiin linnuille laajojakin pensaslaikkuja suojapaikoiksi, alue on syksyisin ja talvisin hyvin linturikasta. Raivaustöihin saatiin paikallinen yrittäjä joka työllisti lisää saaren omaa väkeä, lisäksi oli toisella saariston yrittäjällä oma alueensa raivattavana. Utössä järjestettiin kesällä 2004 WWF-leiri joka puhdisti osin samaa aluetta ja keräsi irrotettuja katajia kasoihin, nyt kasat poltettiin. Työmäärä n. 100 mtp. Nauvo, Kopparholm (liite 9) Nykyään vain kesäasuttu saari, jossa paljon hyväkuntoisia kiviaitoja vanhojen peltojen ympärillä. Rantaniittyä, hakamaata, avointa peltoa, raivattu ala yhteensä n. 5 ha. 1 maanomistaja, kolmen muun kanssa käyty neuvotteluja koko saaren saamiseksi laidunalueeksi. Laidunnettava alue n. 30 ha. Alue inventoitiin kesällä -05. Työmäärä n. 90 miestyöpäivää. Kopparholmin rantaniitty ennen ja jälkeen Nauvo, Väcklax Nauvon pääsaaressa, Saaristotien varressa näkyvällä paikalla. Osin kylän yhteisaluetta, rantaniittyä ja vanhaa laidunaluetta. Hoitosopimus karjanomistajan kanssa tehty, aita karjanomistajan toimesta. Raivattu ala n. 2 ha, joista puolet niitetty ketjumurskaimen kanssa. N. 1 ha puustoa harvennettu rantalaitumeksi. Laidunaluetta halkovan valtaojan yli rakennettiin karjasilta. Maanomistaja on lisäksi hoitanut aluetta aktiivisesti. Osia alueesta inventoitu kesällä -03 (Perinnemaisemahanke, L-S ympäristökeskus). Työmäärä 8 mtp (raivaukset) + 8 mtp (karjasilta). Laidunnettava alue n. 3 ha. 14

15 Väcklaxin rantaniitty ennen raivausta Dragsfjärd, Helsingholm Yhden maanomistajan omistama saari, jossa hanke halusi osallistua raivauksiin ja aidan kunnostukseen matkailuelinkeinon tukemiseksi. Raivattu alue n. 2 ha, saarella laiduntavat lampaat ja hevonen. Aitatolpat ja aidan pystyttäminen hankkeen toimesta, maanomistaja hankki aitaverkon. Ei inventointia. Työmäärä n. 40 mtp. 15

16 Dragsfjärd, Högsåra Näkyvä kohde Högsåran kylässä, tärkeä näyteikkuna. N. 3,7 ha:n lisäalue entisiin laidunmaihin, 4 erillistä maanomistajaa. Entinen pelto joka kymmenien vuosien aikana oli pusikoitunut. Ojat olivat tukkeutuneet ja alue oli liian märkä laidunnettavaksi. Karkea raivaustyö tehtiin saaressa kevättalvella -05 urakoineella metsäkoneella, loppuharvennus ja siivous käsin. Ojat perattiin kaivurilla. Työmäärä n. 30 mtp. Alue inventoitiin kesällä -04 (Heikki Vuotila) Dragsfjärd, Biskopsö (liite 12) Biskopsön entisen kansakoulun piha ja ympäristö, osittain kunnan, osittain yksityisiä maita. Koulurakennuksessa toimii nykyään täysihoitola, siksi kohde on hyvin näkyvä. Vajaan hehtaarin alue, entistä niittyä joka nyttemmin oli pusikoitunut vaikeakulkuiseksi. Ei inventointia. Työmäärä n. 20 mtp. Paikallinen karjanomistaja tuo alueelle hiehoja kesäksi -06. Ei erityisympäristötukisopimusta, maiseman tärkeyden takia kuitenkin pidettäneen kunnossa. Em alueiden lisäksi tehtiin kartoituksia, inventointeja ja toimenpidesuunnitelmia usealla eri saarella mutta resurssipulan takia jouduttiin monta hyvää kohdetta jättämään toistaiseksi pois. Inventoinnit teki Jessika Rapo ympäristökeskuksesta (Kulttuurimaisemanhoitohanke), suunnitelmat Rapo tai Tobiasson. Ainakin osalle kohteita on maanomistaja halukas teettämään raivaukset omalla kustannuksellaan ja käyttämään töissä hankkeen kouluttamia urakoitsijoita. Houtskari, Lempnäs, alue inventoitu, toimenpidesuunnitelma valmis Korppoo, Ahvensaari, maanomistajien kanssa sovittu laiduntamisesta Korppoo, Björkö, lisää yksityialueita odottaa raivausta, maanomistajat suosiollisia Korppoo, Mårtensholm, inventointi ja suunnitelma tehty, maanomistaja toteuttanut Nauvo, Kopparholm, maanomistajat toivoisivat toimenpiteitä saaren toiseenkin puoliskoon Nauvo, Stenskär, luontopolun halkoma luontoarvokas alue, osa maanomistajista empii Nauvo, Grötö, pienehköjä vanhoja niittyjä, aloite maanomistajien puolelta Nauvo, Rockskär, pieni arvokas alue, suunnitelma tehty Dragsfjärd, Vänö, inventointi ja suunnitelma valmiit. 16

17 5. Luontoinventoinnit Perinnemaisemien hoidon yksi tärkeimmistä tehtävistä on entistää alueen kasvuolot alkuperäisen mukaisiksi, tai ainakin mahdollisimman lähelle sitä ja siten saada vanha, usein uhanalainen kasvieläin- ja/tai sienilajisto palaamaan. Hankkeen arvokkaimmat kohdealueet inventoitiin kasvilajistoltaan ennen raivaustoimenpiteitä, jotta raivaustöiden aikana ei tuhottaisi mahdollisia uhanalaisia kasvustoja ja jotta myöhemmin, alueen oltua laidunmaana, voitaisiin uudella inventoinnilla mitata palautumisen edistyminen. Luontoinventoinnit kilpailutettiin kesällä 2004, kolmesta tarjouksen jättäneestä valittiin edullisimpana Heikki Vuotila. Kesällä 2004 suoritti kasvistoinventoinnin neljällä alueella Heikki Vuotila, joka myös laati alustavat toimenpidesuunnitelmat. Alueet olivat Houtskarin Berghamn, Korppoon Granö ja Lohm, sekä Dragsfjärdin Högsåra. Kaikki em. alueet olivat niin rehevöityneitä ja umpeenkasvaneita että mitään uhanalaisia lajeja ei löydetty, rikkain kasvilajisto oli tavallisesti siellä missä kuivuuden tai ravinneköyhyyden takia rehevät jokapaikankasvit eivät menestyneet. Mesiangervo, nokkonen, vadelma ja suurruohot saavat nopeasti hallitsevan aseman rehevässä maaperässä ilman niittoa tai laidunnusta. 14-kukkavartinen valko/keltalehdokki Houtskarin Hamnössä 17

18 Kesällä 2005 inventoitiin edelleen muutamia hankealueita, nyt kartoituksen tekivät Jessika Rapo ja Johanna Franzèn Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta. Toimenpiteisiin asti ehtineitä alueita olivat Houtskarin Hamnö ja Nauvon Kopparholm. Raivaustoimenpiteitä odottamaan jäivät mm. Houtskarin Lempnäs ja Dragsfjärdin Vänö. 6. Kilpailutus Kilpailuttamisen tarkoituksena on löytää alueellinen hintataso tehtäville töille tai hankittavalle tavaralle. Urakointitöissä, varsinkin tämän kaltaisessa kokeiluhankkeessa, on vakiintuneen hintatason hakeminen aluksi vaikeaa. Sen paremmin urakoitsijoilla, kuin toimeksiantajallakaan, ei ole valmista hinnastoa varsin eri tyyppisille alueille ja töille. Saaristo-olosuhteet eivät ole kovinkaan verrannollisia mantereen oloihin. Hintatason täytyisi hankkeen aikana asettua tasolle, jolla urakoitsijan kannattaa investoida kalustoon ja saada toimeentulonsa, mutta myös saada palvelunsa markkinoitua Metsähallitukselle tai yksityisille maanomistajille. Ylihinnoittelu jättää ilman työtä, alihinnoittelu kaataa yrityksen. Urakointien kilpailuttaminen helpottui hankkeen edistymisen myötä, kun urakoitsijoiden määrä vakiintui. Koska koulutus oli hankkeen keskeinen teema, pyrittiin kilpailuttamisessa huomioimaan se että mahdollisimman moni halukas yrittäjä saisi käytännön kokemusta. Tämä onnistui jakamalla alueet useisiin pienempiin lohkoihin ja pyytämällä urakointitarjouksia päällekkäin. Näin saattoi samassa saaressa olla useampi urakoitsija samanaikaisesti. Myös alueellinen tarjouspyyntöjen antaminen edisti monen yrittäjän osallistumista hankkeen töihin. Itäisen saariston töistä pyydettiin tarjoukset vain sen alueen urakoitsijoilta. Ensimmäisten urakointitarjousten yhteydessä käytettiin kahdella alueella kokeilujaksoa. Koska molemmissa tapauksissa tarjouksia tuli vain yksi, ja kokemattomuuden takia ne olivat suhteettoman korkeita, sovittiin urakoitsijoiden kanssa kahden viikon tuntitaksaisesta työjaksosta, jonka jälkeen tarjouksen sai jättää uudestaan. Näin yrittäjä osasi paremmin hinnoitella kokemuksen pohjalta. Materiaalihankinnoissa ja muissa investoinneissa pyrittiin paikallisuuteen. Esim. aitamateriaalit kilpailutettiin saariston kauppiailla, ja puusepän- ja rakennustyöt paikallisilla tekijöillä. Jos tarjoajia ei löytynyt saaristosta vähintään kolmea kappaletta, pyydettiin hinta myös ulkopuolisilta yrittäjiltä. Varsinaisten raivaustöiden kilpailuttamisessa pyrittiin tarjouspyyntö lähettämään kaikille koulutuksessa mukana olleille yrittäjille, mikäli heillä siihen mielenkiintoa oli. Edellä esitetty alueellinen haku oli poikkeus. Mikäli yrittäjä itse halusi pois listalta, ei pyyntöä enää lähetetty. Pienempien urakoiden, esim. karjasillan rakentaminen tai pellon niitto, tarjouspyynnöt esitettiin tavallisesti puhelimitse lähialueen yrittäjille joilla kalusto ja taito työtä varten jo oli. 18

19 7. Työn raskaan raatajat Maisemanhoitotyö on hyvin fyysistä työtä, tärkeimmät työkalut alkuvaiheessa ovat moottorisaha ja raivaussaha. Lepät ja koivut kasvavat 40 vuodessa jykeviksi puiksi, vanhojen niittyjen reunat ja ojat ovat useimmiten puiden valtaamat. Katajapensaat ovat lamoavuutensa ja piikikkyytensä takia vaikeita poistettavia, jokainen oksa täytyy sahata erikseen tyvestä poikki. Oksien ja piikikkäiden pensaiden raahaaminen polttokasoihin on aikaa ja voimia vievää puuhaa. Majoitus saariolosuhteissa on monesti hyvin askeettista, ainoa peseytymispaikka voi olla meri. Hankkeen alkuvaiheessa suurin pelko oli että vaativiin töihin halukkaita yrittäjiä ei löytyisi mistään. Lehti-ilmoittelut tuottivatkin vain muutaman yhteydenoton. Saaristossa monet maatalousyrittäjät ovat monialayrittäjiä joille erilaisia töitä on tarjolla yllin kyllin. Nuorisosta taas on vaikea löytää koviin fyysisiin töihin halukkaita ja nuorille yrittäjäksi ryhtyminen on iso kynnys. Norjasta Nauvoon muuttanut ja yrityksen perustanut Jan-Ståle Nygård Arvokkaiden hoidettavien perinnemaisemien suuren määrän takia Turunmaan saaristossa olisi ympärivuotista työtä useallekin yrittäjälle mikäli rahoitus olisi järjestetty. Metsähallitus hallinnoi Saaristomeren kansallispuistoa, jossa yksin jo on n. 300 ha perinnemaisemia, yksityimailla määrä on vielä suurempi. Hankkeen suunnittelussa Metsähallituksen tavoitteena olikin että saaristosta löytyisi koulutukseen yrittäjiä jotka jatkossa myisivät palvelujaan kansallispuiston kunnossapitoon. Maisemanhoitoyrittäjäksi ryhtyvä joutuu hankalien olosuhteiden takia investoimaan huomattavia summia kalustoon, mikäli haluaa tarjota kokonaishoitopakettia esim. Metsähallitukselle. Merikelpoinen työvene, traktori ja puutavarakärry, kuormain, mahd. kantojyrsin, niittokone, sahat.järeämmän kaluston kuljettaminen saarille maksaa suhteettoman paljon, mahdollinen 19

20 vuokrakalusto on haettava mantereelta. Juuri suuren investointitarpeen takia olisi osuuskuntapohjainen yritys ihanteellinen ratkaisu. 8. Hankkeen tulokset 8.1. Työllistäminen Hankkeen tavoitteeksi oli laskettu 2 uutta työpaikkaa, mikä myös koko projektiaika huomioiden toteutui. Varsinaisesti käytännön työt päästiin aloittamaan vasta syystalvella -05. Hankkeen ostopalvelujen kautta toteutunut työllistäminen on n miestyöpäivää, ts.n. 4 miestyövuotta. Kts. liite 14 Maisemanhoitourakat, miestyöpäivää/ kohde - Berghamn 375 mtp - Hamnö/ Jungfruskär 210 mtp - Granö 95 mtp - Lohm 30 mtp - Kopparholm 90 mtp - Väcklax 8 mtp - Helsingholm 40 mtp - Högsåra 30 mtp - Björkö 95 mtp - Biskopsö 20 mtp - Utö 100 mtp Muut ostopalvelut - Högsåra ojitus 3 mtp - Väcklax, karjasillan rakennus 8 mtp - Infotaulut 5 mtp - Koulutus 6 mtp - Kuljetukset 1 mtp 20