Valtatien 4 kehittäminen osana Botnian käytävää, yhteysväli Jyväskylä Oulu

Transkriptio

1 Esipuhe Tähän julkaisuun on koottu Keski-Suomen liiton maakuntahallituksen hyväksymät Keski-Suomen kärkihankkeet. Keski- Suomen kärkihankkeet ovat hankkeita, joiden toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää maakunnan elinvoiman, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Kärkihankelista on työvälineenä edunvalvonnassa, ja sen yhtenä tavoitteena on esitellä valtion tulo- ja menoarvioon sekä valtion yksiköiden talousarvioihin tähtäävät kansallisesti ja osin EU-rahoitettavat hankkeet. Keski-Suomen kärkihankkeet nojautuvat Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan ja siihen liittyvään maakunnan yhteistyöasiakirjaan 2013 ja ne ovat linjassa Keski-Suomen ELY keskuksen strategisen tulossopimuksen ( ) kanssa. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valmisteluun osallistuivat maakunnan keskeisimmät toimijat. Seututilaisuudet järjestettiin syksyllä Näihin tilaisuuksiin osallistui noin 200 asiantuntijaa kunnista, kuntayhtymistä, kehittämisyhtiöistä, seutujen kärkiyrityksistä, valtion alue- ja paikallishallinnosta, koulutusorganisaatioista sekä useista järjestöistä. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) hyväksyi maakunnan yhteistyöasiakirjan ja käsitteli toteuttamissuunnitelman kokouksessaan Toteuttamissuunnitelma hyväksyttiin maakuntahallituksessa Näiden hyväksyttyjen linjausten perusteella on valmisteltu tarkemmat kuvaukset toimenpiteineen ja rahoitustarpeineen 1) liikenteen ja viestinnän, 2) elinkeinon ja koulutuksen sekä 3) ympäristön osalta. Tarkemmat kuvaukset ovat valmistelleet Keski-Suomen liiton toimiston asiantuntijat ja ympäristöhankkeiden osalta Keski-Suomen liiton asiantuntijat yhdessä ELY-keskuksen asiantuntijoiden kanssa. Kärkihankelistalla tavoitellaan yhtenäistä linjausta jo hyväksytyn Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja siihen liittyvään maakunnan yhteistyöasiakirjan kanssa. Kärkihankelista on esitelty otsikkotasolla ensimmäisen kerran maakuntahallituksen kokouksessa Lista esiteltiin Keski-Suomen kunnanjohtajille ja Keski-Suomen kansanedustajille Maakuntahallitus hyväksyi kärkihankelistan kokouksessaan Jyväskylässä Anita Mikkonen maakuntajohtaja (puh ) Hannu Koponen maakunta-asiamies kärkihankelistan valmistelija (puh ) 1

2 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2014: Valtionhallinto tukemaan maakunnan eheyttä Liikenne ja viestintä Valtatien 4 kehittäminen osana Botnian käytävää, yhteysväli Jyväskylä Oulu Tampere-Jyväskylä ratayhteyden kehittäminen Valtatien 9 kehittäminen välillä Jämsä-Jyväskylä Elinkeino ja koulutus Vientiteollisuuden rakennemuutos Keski-Suomesta suomalaisen koulutuksen kärkimaakunta Luonnonvarakeskuksen geenivarakeskus Laukaaseen Ympäristö Etelä-Konneveden alueen kehittäminen kansallispuistoksi Päijänne - Vesijärvi alueen kestävä kehittäminen luontokeskuskonsepti ja kestävän kehityksen innovaatiot 1

3 Valtionhallinto tukemaan maakunnan eheyttä Sijanti: Keski-Suomi Valtionhallinnon tuloksellisuuden, toiminnallisen eheyden sekä palvelutuotannon ja -järjestelmän yhtenäisyyden varmistamiseksi valtionhallinnon on tarkoituksenmukaista tuottaa palvelut yhtenäisillä alueilla. Keski-Suomessa kehitys on kulkenut vastakkaiseen suuntaan. Keski-Suomesta on valtion eri hallinnonalojen kehittämistyön tuloksena muodostumassa maakunta, jonka keskeiset valtionhallinnon päätoimipisteet sijaitsevat hajallaan: Avi:n ja hätäkeskuksen päätoimipaikkana on Vaasa, KYS- erityisvastuualueen Kuopio ja meneillä olevan poliisihallinnon uudistumisen myötä pääpoliisiasemaa on kaavailtu Tampereelle. Keski-Suomi on täyden palvelun ELY -keskuksen alue ja sen tulee pysyä sellaisena jatkossakin. ALKU -hankkeen myötä on maakunnan liittojen ja ELY keskusten välinen yhteistyö kehittynyt merkittävästi. ELY -keskukset ovat muodostuneet tiiviiksi yhteistyökumppaneiksi maakuntien liitoille ja kunnille. AVI -keskukset sen sijaan ovat jääneet etäisiksi. Hallinnon etääntyminen kauemmaksi Keski-Suomesta tulee jatkossa merkittävästi vaikeuttamaan yhteistyötä eri viranomaisten kesken. ALKU-hankkeessa vahvistettin maakunnan liittojen roolia aluekehitysviranomaisena kokoamalla liittoihin alueellisia kehittämistehtäviä ja niiden voimavaroihin liittyvää päätösvaltaa. Liitot vastaavat mm. alueellisesta pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnista ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua, alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta sekä alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittamisesta. Toimenpiteet 2013 ja 2014: Valtionhallinnon eri toiminnot tukevat yhtenevästi maakunnan eheyttä Lisätietoja: maakuntajohtaja Anita Mikkonen/Keski- Suomen liitto, puh YINEN 1

4 LIIKENTEEN JA VIESTINNÄN KÄRKIHANKKEET 2014 Valtatien 4 kehittäminen osana Botnian käytävää, yhteysväli Jyväskylä Oulu Sijainti: Keski-Suomi (Jyväskylä, Laukaa, Uurainen, Äänekoski ja Viitasaari) sekä Pohjois-Pohjanmaa Valtatie 4 muodostaa yhdessä pääradan kanssa Botnian käytävän, joka on osa ehdotettua korkeatasoista EU:n TEN-T ydinverkkoa. Nelostie on maan lyhin ja keskeisin tieyhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen välillä ja palvelee tavaraliikenteen merkittävimpänä kaukokuljetusten reittinä. TEN-T ydinverkon tulee olla valmiina vuoteen 2030 mennessä. Yhteysvälin Jyväskylä-Oulu kehittäminen sisältyy liikennepoliittisen selonteon vuosien kehittämisohjelmaan. Yhteysvälin ongelmia ovat liikenteen heikko sujuvuus Jyväskylän kohdalla ja vilkkaissa liittymissä sekä huono liikenneturvallisuus. Vilkkaimmilla osuuksilla tien välityskyky on riittämätön. Kapeus, mäkisyys ja mutkaisuus vaarantavat liikenneturvallisuutta ja huonot ohitusmahdollisuudet hidastavat liikennettä. Yhteysvälillä tarvitaan pohjavesisuojauksia ja meluntorjuntaa. Välillä Jyväskylä-Oulu tapahtuu vuosittain henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta ja muutamia kuolonkolareita. Hankesisältö, kustannukset ja toteutusvalmius Yhteysvälin merkittävin ja Keski-Suomen tärkein liikennehanke on 12 kilometriä pitkän moottoritieosuuden rakentaminen Jyväskylän Kirristä Tikkakosken lentoaseman liittymään. Vt:n 4 parantamiselle ei ole maakuntakaavallisia esteitä. Hanke on jaettu Keski-Suomessa seuraaviin vaiheisiin: 1. vaihe (kustannukset yhteensä 182 M ) Kirri-Tikkakoski moottoritie, 140 M Tiesuunnitelma valmistuu v Vt 4/vt 13 eritasoliittymä, 10 M Tiesuunnitelma laatimatta Ohituskaista- sekä liittymä- ja liikenneturvallisuusjärjestelyt, 30 M Tiesuunnitelma Äänekoski-Viitasaari valmis Vaajakosken pienet parannustyöt 2 M Esisuunnitelma valmis. 2. vaihe (kustannukset yhteensä 180 M ) Vaajakosken ohitus (moottoritie), 120 M Yleissuunnitelma valmistuu v Vaajakosken moottoritien melusuojaus, 5 M Tiesuunnitelma valmis Äänekosken kohta, 55 M YVA-selostus Äänekosken kohdalta valmistumassa. Tavoitteet: 1. vaiheen käynnistäminen kuluvalla hallituskaudella 2. vaiheen käynnistäminen ensi hallituskaudella Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki /Keski- Suomen liitto (puh ) Vt 4 Vaajakosken kohta (yleissuunnitelmaluonnos) 2

5 Tampere-Jyväskylä ratayhteyden kehittäminen Sijainti: Keski-Suomi (Jämsä, Muurame ja Jyväskylä) sekä Pirkanmaa Nykyinen junayhteys Jyväskylästä Helsinkiin on häiriöherkkä ja matka kestää liian kauan (yli kolme tuntia) heikentäen Keski-Suomen saavutettavuutta. Yhteys ei vastaa käyttäjien tarpeita ja junamatkustamisen kilpailukyky suhteessa henkilöautoon ei ole kovin hyvä. Nykytilanteen suurimmat puutteet liittyvät kohtauspaikkojen pituuteen ja välimatkoihin Orivesi-Jämsä välillä sekä koko rataosuuden kulunvalvonnan ja suojastuksen päivittämistarpeisiin. Rata Tampereelta Orivedelle on jo tällä hetkellä kaksiraiteinen. Aiemmin on selvitetty oikoradan mahdollisuutta Jyväskylän ja Helsingin välisen ratayhteyden nopeuttamiseksi. Koska maakuntien yhteistä näkemystä mahdollisen oikoradan sijainnista ei ole löydetty, on nähty välttämättömäksi kehittää Tampereen kautta kulkevaa nykyistä yhteyttä. Rataosan Tampere-Jyväskylä kokonaan kaksiraiteiseksi parantaminen on jo aiemmin todettu sekä henkilö- että tavaraliikenteen kannalta välttämättömäksi välin huomattavien kapasiteettiongelmien takia. Hankesisältö, kustannukset ja toteutusvalmius Yhteysvälin kehittämistoimenpiteet voidaan jakaa suoriin ratainvestointeihin ja muihin palvelutasoa nostaviin toimenpiteisiin. Järeät ratayhteyden nopeuttamiseen tähtäävät investoinnit (koko välin kaksiraiteistaminen) ovat pitkällä tähtäimellä tarpeellisia myös koko valtakunnan rataverkon ja liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta. Ratayhteyden kehittämispolku: 2010-luvulla toteutettavat toimenpiteet, M Liikennepalveluiden kehittäminen ja häiriöherkkyyden vähentäminen Orivesi-Jämsä välin 2. raiteen suunnittelu 2020-luvulla toteutettavat toimenpiteet, 280 M Orivesi-Jämsä välin 2. raiteen rakentaminen Jämsä-Jyväskylä välin 2. raiteen suunnittelu 2030-luvulla toteutettavat toimenpiteet, 300 M Jämsä-Jyväskylä välin 2. raiteen rakentaminen Kaksiraiteistettava rataosuus Ratayhteyden kaksiraiteiseksi kehittäminen on otettu maakuntakaavoissa huomioon lukuun ottamatta entisen Längelmäen kunnan aluetta, joka on Jämsän kanssa tapahtuneen kuntaliitoksen yhteydessä siirtynyt Pirkanmaan maakunnasta Keski-Suomeen. Tavoitteet: Kehittämispolun toteuttaminen Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki /Keski- Suomen liitto (puh ) 3

6 Valtatien 9 kehittäminen välillä Jämsä-Jyväskylä Sijainti: Jämsä, Muurame ja Jyväskylä Valtatie 9 on Suomen tärkeimpiä poikittaisia liikenneyhteyksiä. Tie yhdistää valtakunnallisesti merkittävät Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kasvukeskukset päättyen Venäjän rajalle Värtsilään. Keski-Suomessa 9- tievyöhyke on osa maakunnallista Jämsä-Jyväskylä- Äänekoski kehityskäytävää. Tien liikenneturvallisuus on heikko ja sen palvelutasossa on puutteita erityisesti Muuramen ja Jyväskylän välillä. Meluntorjunnalle on tarvetta Jämsän, Korpilahden ja Muuramen kohdilla sekä joissain yksittäisissä kohteissa. Liikenne on erityisen vilkasta Muuramesta Jyväskylään, missä tiellä liikkuu keskimäärin lähes autoa vuorokaudessa (KVL 2011). ohituskaistatieksi, jolla on kattava rinnakkaistiestö ja taajamakeskusten kohdalla eritasoliittymät. Muuramesta Jyväskylään tie parannetaan moottoritieksi. Hankesisältö, kustannukset ja toteutusvalmius Jämsä-Jyväskylä -välin parantamishanke koostuu toisaalta nopeammin toteutettavissa olevista pienemmistä kehittämistoimenpiteistä ja toisaaalta varsinaisista tieinvestointikohteista, jotka edellyttävät huomattavaa suunnittelu- ja valmistelupanosta. Vt 9 Jämsä-Jyväskylä -välin kehittämispolku 1. vaiheen toimenpiteet, 35 M Moottoritien rakentaminen Muurame-Jyväskylä Rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyitä Liikenneturvallisuus- ja melusuojaustoimenpiteita 2. vaiheen toimenpiteet, 30 M Ohituskaistajärjestelyitä, mm. Muuramen kohdalle keskikaiteellinen 2+2 kaistainen tie Eritasoliittymäjärjestelyitä Liikenneturvallisuustoimenpiteitä 3. vaiheen toimenpiteet, 47 M Jämsä-Muurame -välin rakentaminen kokonaan keskikaiteelliseksi 2+2 kaistaiseksi valtatieksi Eritasoliittymäjärjestelyitä Valtatie 9 Muuramen eteläpuolella. Tavoitetila Jämsästä Muurameen tietä kehitetään pitkällä tähtäimellä 2+2 -kaistaiseksi keskikaiteelliseksi Maakuntakaava ei ole este hankkeen toteuttamiselle. Tavoitteet: Kehittämispolun toteuttaminen Lisätietoja: liikenneinsinööri Pekka Kokki /Keski- Suomen liitto (puh ) Nykyinen junayhteys Jyväskylästä Helsinkiin on häiriöherkkä ja matka kestää liian kauan (yli kolme tuntia) 4

7 ELINKEINO JA KOULUTUS KÄRKIHANKKEET 2014 Vientiteollisuuden rakennemuutos Sijanti: Keski-Suomi Koko Keski-Suomi on suuren rakennemuutoksen kourissa. Työttömyys on kivunnut joulukuussa %:iin ja lisäksi 5 % työvoimasta on erilaisissa työllisyystoimenpiteissä. Kokonaistyöttömyys on siis noin 20 %. Keski- Suomen vienti ei ole elpynyt muun maan tahdissa. Keski-Suomen vienti vuonna 2008 oli 3,5 miljardia euroa ja vuonna 2011 viennin arvo oli selvästi alempi eli 2,7 miljardia. Viennin vähenemisen myötä Keski-Suomi on menettänyt 7500 henkilötyövuotta, joka on noin 7 % maakunnan henkilötyövuosista. Keskisuomalaisten yritysten tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus koko Suomen t&k panostuksesta on laskenut vuodesta 2008 alkaen. Keski-Suomessa tarvitaan uudenlaisia kehittämistoimenpiteitä rakennemuutosten haittojen minimointiin ja uuden yritystoiminnan luomiseksi. Keski-Suomessa on jo kolme rakennemuutoksen seutua: Jämsä, Keuruu ja Äänekoski. Äänekoski on valtioneuvoston nimeämä äkillisen rakennemuutoksen alue vuoden 2014 loppuun asti. Äänekoskella perusteena oli Metsä Board Oyj:n (aiemmin M-real) ratkaisu sulkea Äänekosken paperitehdas. Työnsä menetti lähes 170 henkilöä. Jämsässä puolustusvoimien uudistuksen arvioidaan vievän reilut 210 työpaikkaa, kun Hallin Teknillinen koulu lakkaa vuoden 2013 loppuun mennessä. Keuruun varuskunnan sulkeminen vuoden 2014 lopulla johtaa noin 300 työpaikan menetykseen. Paikalliset rakennemuutoksen hoidon työryhmät työskentelevät kaikilla seuduilla. Tavoitteena on toimia ennakoivasti ja nopeasti, jotta irtisanottavien työttömyys jäisi mahdollisimman lyhytaikaiseksi. Työpaikkansa menettäviä tuetaan työnhaussa, urasuunnittelussa ja koulutusratkaisuissa. Seutujen ja aluetalouden kannalta tärkeintä on vahvistaa nykyistä ja uutta yritystoimintaa korvaavien työpaikkojen syntymiseksi. Myös yritysten toimintaympäristöä parantavia infrastruktuuri-investointeja tarvitaan. Avaintoimijat ovat paikalliset kehittämisyhtiöt ja työ- ja elinkeinotoimisto. Keski-Suomen tavoitteena on vientitulojen lisääminen kahdella miljardilla eurolla, jolloin vuoteen 2020 mennessä vientitulot maakunnassa olisivat 4,5 miljardia euroa. Keskeiset kysymykset viennin edistämisessä ovat kuinka paljon viennin edistämiseen panostetaan, mihin resursseja kohdennetaan ja millaisin keinoin vientiä pyritään edistämään. Merkittävä viennin kasvu edellyttää sekä perinteisen vientiteollisuuden elpymistä että uusien alojen ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, viennin huomattavaa kasvua. Tämä vaatii yritystukien säilyttämisen tulevassa rakennerahasto-ohjelmassa. Samalla valtion tulee kehittää uusia viennin rahoittamisen instrumentteja. Keski-Suomessa tulisi laatia viennin rakennemuutosohjelma ja valtion avustuksella toteuttaa tämä. Toimenpiteet 2013 ja 2014: Yritystuet säilytetään rakennerahasto-ohjelmassa ja Keski-Suomessa laaditaan yritysten, maakunnan ja valtion yhteistyössä viennin rakennemuutosohjelma ja aloittaa sen pikainen toteutus. Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Pirjo Peräaho /Keski- Suomen liitto (puh ) ja kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen / Keski- Suomen liitto (puh ) 5

8 Keski-Suomesta suomalaisen koulutuksen kärkimaakunta Sijanti: Keski-Suomi Keski-Suomi on suomenkielisen koulutuksen syntypaikka sekä monialaisen ja laadukkaan koulutuksen maakunta. Koulutussektori on suuri työllistäjä ja osaava kouluttautunut työvoima on merkittävä maakunnallinen kilpailukykytekijä. Koulutus ja osaaminen ovat maakunnan kehittämisen strategisia painopisteitä vahvemmin kuin missään muussa maakunnassa. Tämän kehittämistyön tuloksena Keski-Suomeen on syntynyt vahva ja edelleen laajeneva koulutusklusteri. Pitkäjänteinen kehittäminen näkyy myös keskimääräistä suurempana koulutuksen kysyntänä ja tarjontana. Koulutusalan osuus maakunnan työvoimasta on noin 8 % ja tuotannon arvosta 4 %. Erikoistumista kuvaavalla indeksillä mitaten Keski-Suomen koulutussektori saa arvon 120, kun koko maassa vastaava indeksiluku on 100. Tavoitteena on edelleen vahvistaa koulutuksen liiketoimintapalveluita sekä osaamisen vientiä. Jyväskylän yliopistoon on keskittynyt arviointi-, tutkimus- ja tietojärjestelmä-osaamista, joka on välttämätöntä koulutuksen informaatioohjaukselle ja tietoperustaiselle kehittämiselle. Koulutuksen tutkimuslaitoksessa (KTL) on tehty pitkään metodologiseen osaamiseen pohjautuvaa koulutukseen ja oppimiseen liittyvää tutkimustyötä hyödyntäen mm. koulutusta koskevia tilastoja laajoissa kansainvälisissä vertailututkimuksissa. Tunnetuin näistä kansainvälisistä vertailututkimuksista on PISA. Koulutusorganisaatiot vaikuttavat merkittävästi maakunnan vetovoimaan ja väestökehitykseen. Niiden toimintaedellytykset valtakunnallisina ja alueellisina huippuosaamisen sekä työelämälähtöisen osaamisen tuottajina on varmistettava myös jatkossa. Kasvatusalan osaamispääoman kasvu on ollut maan nopeimpia. Alan tieteelliset ja tutkimukselliset perinteet ovat luoneet edellytykset sekä kansallisesti että kansainvälisesti vahvalle asemalle. Yleissivistävä ja ammatillinen opettajien koulutus on laajaa ja arvostettua. Eri asteiden koulutusorganisaatioilla on laatusertifikaatteja sekä laajat kansainväliset verkostot. Keski-Suomen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat monipuolisen osaamisympäristön. Jyväskylän yliopisto on maamme suurin aineenopettajien kouluttaja. EduCluster Finland (ECF) on koulutus- ja asiantuntijaviennin verkosto. Se tarjoaa hyvät edellytykset tuotteistaa ja viedä koulutusosaamisen lisäksi tulevaisuudessa myös arviointiosaaminen kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. ECF on toteuttanut perusopetuksen arviointiin ja laatuun liittyviä hankkeita. Verkostoon kuuluu korkea-asteen, ammatillisen koulutuksen sekä koulutusliiketoiminnan huippuosaajia. Yritys- ja liiketoimintalähtöisyys vahvistavat kansallista asemaa ja kansainvälisiä mahdollisuuksia. Keski-Suomi on edelläkävijä koulutustoimialan klusteriverkoston kehittämisessä. Parhaimmillaan Keski-Suomen vahva koulutusklusteri edistää kansallista kilpailuetua. Maakunnan roolia suomalaisen koulutuksen kärkimaakuntana tulee vahvistaa kaikilla alueellisilla ja kansallisilla ratkaisuilla tasapäistävien tai pääkaupunkikeskeisten päätösten sijaan. Nostamalla koulutuksen maakunnan kärkihankkeisiin Keski-Suomi osoittaa tahtoa toimia koulutuksen edelläkävijänä ja koulutusviennin kansallisena veturina myös jatkossa. Tavoite 2014: Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen suunniteltuja vähennyksiä kohtuullistetaan. Keski-Suomen roolia vahvana arviointiosaamisen keskittymänä kehitetään. Koulutustakuun toteutusta varten Keski-Suomeen tarvitaan vuodelle uutta ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaa, joista 100 paikkaa on suunnattu oppisopimuskoulutukseen. Lisätietoja: Koulutuksen kehittämispäällikkö Anu Tokila/Keski-Suomen liitto (puh ) 6

9 Luonnonvarakeskuksen geenivarakeskus Laukaaseen Sijainti: Laukaa Suomeen muodostettavan Luonnonvarakeskuksen geenivarakeskus tulee keskittää Laukaan MTT:n toimipisteeseen. Näin kolmen sektoritutkimuslaitoksen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT), metsäntutkimuslaitos Metlan sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) yhdistämisestä seuraa aitoa yhteistyötä ja todellista synergiaetua. MTT:n kasvintuotannon tutkimusyksikön Laukaan toimipiste tarjoaa geenivarakeskukselle hyvät edellytykset. Koska perusongelmat, tietojärjestelmät, informaation jakaminen ja ratkaisut ovat yhteiset, voitaisiin kansallinen geenivarakeskus keskittää Laukaan toimipisteeseen. Laukaassa jo olemassa oleva infrastruktuuri sekä osaaminen solukkoviljelyssä ja kryosäilytyksessä voisivat jatkossa hyödyntää myös RKTL:n maitipankkia ja Metlan metsäpuiden geenivarojen lisäysaineiston huoltoa erityisesti kasvullisesti lisättävillä lajeilla. Laukaan keskeinen sijainti mahdollistaa myös tehokkaan yhteistyön alan toimijoiden kesken. MTT Laukaan toimitilat on suunniteltu varmennetun lisäysaineiston edellyttämiä työketjuja silmälläpitäen, samalla turvallisuusnäkökulmat ja hygieniavaatimukset huomioiden. Laukaassa on vuosien aikana kasvatettu kansainvälisestikin tunnustettu osaamispääoma, joka voitaisiin nyt hyödyntää laajemmin. Laukaassa sijaitsevat keskeiset MTT:n kasvigeenivarojen kokoelmat. RKTL:n Laukaan toimipiste sekä Jyväskylän yliopistossa työskentelevät asiantuntijat tarjoavat kehittämiselle erinomaisen synergiaedun. viljeltävien kasvien esittelypuisto. Samalla voitaisiin hyödyntää Metlan ja RKTL:n osaamista suomalaisten kalojen ja kasvien esittelyssä. Myös eri geenipankkien kautta tapahtuva viherrakentamiseen valittujen metsäpuiden ja puutarhakasvien myyntityö voitaisiin keskittää tähän yksikköön. Synergiaetua toisivat lisäksi kylpylä- ja kokoushotelli Peurungan sekä puutarhakeskus Viherlandian läheisyys. Tavoite 2014: Perustettavan luonnonvarakeskuksen geenivarakeskus sijoitetaan Laukaaseen. Lisätietoja: maakunta-asiamies Hannu Koponen/ Keski-Suomen liitto (puh ) Yhdistetystä informaatiopisteestä on suuri hyöty geenivaratyölle. MTT Laukaan toimipisteen ympärille voitaisiin rakentaa suomalaisten 7

10 YMPÄRISTÖ KÄRKIHANKKEET 2014 Etelä-Konneveden alueen kehittäminen kansallispuistoksi Sijainti: Konnevesi ja Rautalampi Etelä-Konnevesi järvi sijaitsee Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntien rajalla Konneveden ja Rautalammin kuntien alueella. Järviallas saaristoineen ja manneralueineen muodostaa ekologisesti ja luonnonsuojelullisesti merkittävän yhtenäisen kokonaisuuden. Etelä-Konneveden keskeisimmät osat kuuluvat valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 verkostoon. Lisäksi alueella on vanhojen metsien suojelualueita ja valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita sekä muita suojelualueita. Alueella on valtion suojelutarkoituksiin varattua maata ha. Etelä-Konnevesi on kansallisvedeksi nimetyn, säännöstelemättömän Rautalammin reitin keskusjärvi. Etelä-Konneveden vedenlaatu on säilynyt erinomaisena ja järvi on kalataloudellisesti arvokas. Maisemallista vaihtelua luovat aavat selkävedet pikkusaarineen ja lähes mereisine kallioluotoineen sekä toisaalta useat suuret metsäiset saaret ja sokkeloiset vesialueet kapeine lahtineen ja salmineen. Järven rannalla sijaitsee Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasema, jossa tehdään kokeellista ekologian ja akvaattisen ekologian tutkimustoimintaa järvi- ja maa-alueilla. Yrityksistä mm. Törmälän loma- ja kurssikeskus on hyödyntänyt alueen nykyistä retkeilyverkostoa ja palvelurakenteita toiminnassaan. Kunnat, elinkeinoelämän edustajat, Metsähallitus, ELY -keskukset, maakuntien liitot ja luontoharrastajat ovat yhteistoimin edistämässä alueen kehittämistä. Alueen hanketoiminnan tavoitteena on edistää vesistö- ja luontomatkailua sekä siihen liittyvän luontoarvot huomioon ottavan yritystoiminnan kehittämistä. Kunnat ovat tehneet aloitteen Ympäristöministeriölle Etelä-Konneveden kansallispuiston perustamisesta sekä käynnistäneet Euroopan maaseudun maatalousrahaston tukeman Etelä-Konneveden ympäristön kehittämishankkeen. Käynnissä oleva hanke pyrkii edistämään kansallispuiston syntymistä. Metsähallitus on käynnistänyt hankkeeseen liittyen alueen suojelualuekokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen. Etelä-Konneveden alueen kehittäminen kansallispuistoksi -hanke on kumppanuushanke, joka on nähty tärkeäksi sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon liittojen ja ELY -keskusten sekä alueen kuntien ja Metsähallituksen omissa suunnitelmissa ja kehittämistoimissa. Alueen kehittäminen kansallispuistoksi sekä puiston ulkopuoleisten alueiden (mm. koskireitit, tutkimusaseman alue, satama- ja maihinnousukohteet) matkailu- ja virkistyskäyttöä tukevan infrastruktuurin suunnittelu, parantaminen ja rakentaminen vaativat paikallisten, alueellisten toimijoiden ja valtion resurssien hyödyntämistä. Toteuttamisvalmius: Kansallispuiston perustaminen voidaan käynnistää vuonna Kansallispuistohanketta edistetään yhteistyössä Pohjois-Savon liiton kanssa. Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Reima Välivaara/Keski-Suomen liitto (puh ), suunnittelujohtaja Paula Qvick /Pohjois-Savon liitto (puh , erikoissuunnittelija Raimo Itkonen/Metsähallitus (puh ), luonnonsuojelupäällikkö Päivi Halinen/ Keski- Suomen ELY keskus puh ) 8

11 Päijänne - Vesijärvi alueen kestävä kehittäminen luontokeskuskonsepti ja kestävän kehityksen innovaatiot Sijainti: Päijänteen ympäristö Päijänne-Vesijärvi alueen kestävä kehittäminen hankkeella kootaan yhteen merkittävän järvialueen kehittämisintressit. Päijänne on toiseksi suurin järvemme, miljoonan suomalaisen puhtaanveden lähde. Lisäksi Päijänteen seutu edustaa aktiivista innovaatio- ja tutkimusympäristöä lukuisine tutkimus- ja oppilaitoksineen. Hankkeen konkreettisina hyötyinä on mm. toimijoiden verkottumisen edistäminen, Päijänne-Vesijärvi luontokeskuskonseptin suunnittelu ja toteutus rinnakkain Jyväskylän kaupungin sataman kärkikonseptin kanssa. Luontokeskushanke on moniulotteinen kumppanuushanke, jossa eri tutkimuslaitokset (Syke, JYO, HYO), kuntaorganisaatiot (esim. JKL, Lahti), yritykset (esim. matkailu ja kulttuuriala), viranomaistahot (esim. Ely-keskukset) sekä muut toimijat (Metsähallitus, maakuntaliitot) yhteistyössä tuottavat uudenlaisen tiedonvälityskonseptin. Konsepti tähtää tutkimustulosten popularisointiin, alueen matkailunäkyvyyden kohentamiseen sekä vuorovaikutteisen, käyttäjälähtöisen ympäristökokemuksen luontiin. Päijänteen seudulla on selvitetty Unescon biosfäärialueen eli kestävän kehityksen mallialueen sekä Pohjois-Päijänteen kansallisen kaupunkipuiston perustamisedellytyksiä. Hankkeen tuloksena laaditaan Päijänteen biosfäärialueen toteuttamissuunnitelma. Biosfääristatuksella Päijänteen alueelle tavoitellaan tuotemerkkiä jota voidaan käyttää markkinoinnissa ulkomaille sekä kehitettäessä kestävää yritystoimintaa. Päijänteen ympäristön yleisesittely voidaan toteuttaa Päijänteen luontokeskuksessa. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat jatkuvasti nousussa, mikä on voitu todeta kävijälaskureiden perusteella. Vuonna 2010 kävi Päijänteen ympäristön kansallispuistoissa (Leivonmäen, Isojärven ja Päijänteen) noin henkeä. Näiden kansallispuistojen yhteisenä nimittäjänä voidaan pitää Päijännettä. Alueen vetovoima perustuu veden puhtauteen, monipuolisiin luonnonarvoihin, kulttuuriympäristöarvoihin ja sekä alueelta vielä löytyvään hiljaisuuteen. Päijänteen luontokeskus palvelee laajalti Päijänteen ympäristöön kohdistuvaa matkailua ja virkistyskäyttöä sekä mahdollisesti perustettavan Päijänteen biosfäärialueen tavoitteita. Keskeisiä asioita matkailutoimialalla ovat tällä hetkellä laatuja ympäristöasiat. Jyvässeudun asema messu- ja kongressikohteena tuo alueelle runsaasti matkailijoita. Pohjois-Päijänteen kierros reittihankkeessa on jo koottu alueen virkistys-, luonto- ja kulttuurikohteet, joiden toteuttaminen ja markkinointi palvelisi sekä elinkeinonharjoittajia että virkistyskäyttäjiä. Arvoitusten Päijänne -hanke on sekä Päijät- Hämeen liiton että Keski-Suomen liiton maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa vuodelle 2011 Toteuttamisvalmius: Hanke voidaan käynnistää vuonna 2014 Määrärahaesitys 2014: Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Reima Välivaara/Keski-Suomen liitto (puh ), suunnittelujohtaja Olli Ristaniemi/Keski-Suomen liitto (puh ), luonnonsuojelupäällikkö Päivi Halinen/ Keski-Suomen ELY keskus puh ), kestävän kehityksen koordinaattori Sanna Vääriskoski-Kaukanen / Lahden seudun ympäristöpalvelut (puh

12 10