LUONNONVARAKESKUKSEN PÄÄTOIMIPAIKKA JYVÄSKYLÄÄN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONNONVARAKESKUKSEN PÄÄTOIMIPAIKKA JYVÄSKYLÄÄN"

Transkriptio

1 LUONNONVARAKESKUKSEN PÄÄTOIMIPAIKKA JYVÄSKYLÄÄN

2 OSAAMINEN JYVÄSSEUDULLA Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopisto on 7 tiedekunnan ja 11 erillislaitoksen muodostama monialainen yliopisto, jonka kansallinen ja kansainvälinen tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus on merkittävä. Ympäristö- ja luonnonvara-alan suoranaista opetus- ja tutkimustoimintaa on yliopiston seitsemästä tiedekunnasta kuudessa. Yksittäisinä poimintoina alan toiminnan laaja-alaisuutta Jyväskylän yliopistossa kuvaa esimerkiksi humanistisen tiedekunnan ympäristöviestinnän ja etnologian opetus ja tutkimus, yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ympäristösosiologia, kauppakorkeakoulun ympäristöjohtamisen ja maaseutuyrittäjyyden oppiaineet, liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan luonnon virkistystarjonnan sekä luonto- ja liikuntamatkailutietojärjestelmien kehitystyö sekä kasvatustieteellisen tiedekunnan ympäristökasvatuksen tutkimushankkeet. Eniten ympäristö- ja luonnonvara-alan koulutusta ja tutkimusta toteutetaan matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa ja alan erillislaitoksessa ympäristöntutkimuskeskuksessa. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kaikilla neljällä laitoksella (kemia, fysiikka, matematiikka ja tilastotiede sekä bio- ja ympäristötieteet) on ympäristöalan tutkimustoimintaa ja menetelmäopetusta, mutta erityisesti opetus ja tutkimus ovat keskittyneet bio- ja ympäristötieteiden laitokselle. Merkittäviä tiedekunnan eri laitosten yhteisiä alan oppiaineita ovat matemaattisen biologian sekä uusiutuvan energian maisteriohjelmat. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RTKL), Suomen ympäristökeskuksen ja Jyväskylän yliopiston strategisten tavoitteiden mukaisesti Jyväskylään on muodostettu ympäristö- ja luonnonvara-alan osaamiskeskittymä 1. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella ja Jyväskylän yliopistolla on pitkät yhteiset perinteet riistantutkimuksessa, erityisesti kanalintu-, suurpeto- ja loistutkimuksissa, sekä kalatutkimuksessa, erityisesti siikakalojen, uhanalaisen järvitaimenen ja akvaattisen parasitologian tutkimuksissa. Vuosittain bio- ja ympäristötieteiden laitokselta on valmistunut keskimäärin yksi riistatieteellinen ja yksi kalabiologian tai kalatalouden alan väitöskirja. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on päättänyt toimipaikkasuunnitelmissaan vuonna 2012 keskittää sisävesien kalatalouden tutkimus- ja kehittämistoiminnan Jyväskylään. Jyväskylän yliopisto on aktiivinen toimija Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkostossa (FinLTSER), jossa ovat mukana kaikki keskeiset yliopistot ja ympäristö- ja luonnonvara-alan tutkimuslaitokset. Jyväskylän yliopisto yhdessä RKTLn ja SYKEn kanssa ovat keskeisiä toimijoita Päijänne LTER tutkimusalueen kehitystyössä. FinLTSERverkosto on osa eurooppalaista (LTER Europe) ja maailmanlaajuista (ILTER) ympäristöntutkimusverkostoa. 1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimipiste v ja Suomen ympäristökeskuksen toimipiste v

3 Bio- ja ympäristötieteen laitoksen toiminta sijoittuu Jyväskylän yliopiston painoaloihin "luonnon perusilmiöt ja aineen rakenne" sekä "koulutus, oppiminen ja tulevaisuuden opetustyö". Laitoksen tutkimuksen strateginen vahvuusala on ekosysteemi- ja evoluutiotutkimus sekä akvaattisissa että terrestrisissä ympäristöissä. Tämä kattaa biologian ja ympäristötieteen tutkimusalat, jotka selvittävät ekosysteemien toimintaa, ihmisen toiminnan vaikutusta luontoon sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tällä vahvuusalalla laitoksella on toiminut vuodesta 2012 alkaen Suomen Akatemian nimeämä biologisten vuorovaikutusten huippuyksikkö. Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasema on kokeellisen ekologian, evoluutioekologian ja vesistötieteiden kautta kansainvälisestikin merkittävä tutkimusympäristö. Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella vesitutkimusta tehdään akvaattisten tieteiden ja ympäristötieteen ja -teknologian osastoilla. Laitoksella on akvaattisten tieteiden kansainvälinen maisteriohjelma. Akvaattisissa tieteissä tutkimus kohdistuu järvikekosysteemeihin ja akvaattisten resurssien käyttöön ja säätelyyn. Henkilökuntaa osastolla on 33, joista 13 on väitöskirjatyöntekijöitä. Ympäristötieteen ja -teknologian osastolla tutkimuksen kohteet ovat ympäristöongelmien ja -riskien havaitsemisessa, haitallisten vaikutusten ehkäisyssä, aiheutettujen vahinkojen korjaamisessa ja seurantatutkimuksissa. Ekotoksikologia on yksi keskeisistä tutkimusalueista. Henkilökuntaa osastolla on 22, joista 10 on väitöskirjatyöntekijöitä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) Jyväskylän ammattikorkeakoulu on alueellisesti vahva toimija ympäristö- ja luonnonvara-alalla. Luonnonvarainstituutti tarjoaa maaseutuelinkeinon koulutusta sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa mm. bioenergian ja ympäristönhoidon erikoistumisaloilla. Tekniikan ja liikenteen koulutusyksikön kaikkiin koulutusohjelmiin on sisällytetty ympäristöteknologiaan ja kestävään kehitykseen liittyviä opintokokonaisuuksia. JAMK:n Luonnonvarainstituutti ja Tekniikan ja liikenteen koulutusyksikkö muodostavat Jyväskylän yliopiston kanssa Bioenergiayhteistyöryhmän. Tämän verkoston tehtävänä on ammattikorkeakoulun ja yliopiston uusien yhteisten bioenergiahankkeiden ideointi, valmistelu sekä toteuttaminen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun vesiosaaminen keskittyy maaseudun vesitalouteen ja vesiensuojeluun. Tähän sisältyy veden laadun mittausmenetelmät maatiloilta, metsätaloudesta ja pelloilta sekä talousveden hankinta, käsittely, johtaminen ja jätevesien käsittelyn vaihtoehdot. Vesiosaamisen kokonaisuuteen liittyy tiiviisti myös opetus- ja koulutusosaaminen. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa työskentelee ylläkuvattujen aiheiden parissa 5-8 työntekijää. 2

4 Tarvaalan kampusalueella Saarijärvellä toimii kaksi koulutusorganisaatiota: Ääneseudun koulutuskuntayhtymän Pohjoisen Keski- Suomen Oppimiskeskuksen (POKE) Luonnonvarayksikkö, joka tarjoaa toisen asteen koulutusta ja täydennyskoulutusta sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti (LUVA), joka tarjoaa korkeakoulutusta, täydennyskoulutusta sekä laboratorio- ja asiantuntijapalveluita. LUVA:n osana toimii Bioenergiakeskus. Molemmat koulutusorganisaatiot harjoittavat myös tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tavoitteena on kehittää Tarvaalan kampuksesta biotalouden ja maaseutuympäristössä tapahtuvan yrittäjyyden koulutus- ja kehittämiskeskus. Alueella jo toteutettava biotalousalan koulutus ja tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä olemassa olevat rakenteet luovat hyvän lähtökohdan merkittävän keskittymän syntymiselle. Oppimis- ja innovaatioympäristöjä sekä yrityskehityspalveluja kehittämällä synnytetään maakunnalle ainutlaatuinen ja seutukunnalle uutta osaamista sekä yrittäjyyttä generoiva keskittymä. Ympäristöntutkimuskeskus Ympäristötutkimuskeskus on kansallinen yliopistotason instituutti, joka tekee tieteellistä tutkimusta ja tarjoaa palveluita ja koulutusta yrityksille sekä yksityisille ja julkisille toimijoille. Instituutti tarjoaa akreditoituja laboratoriopalveluita mm. puhtaan ja jäteveden perus- ja erikoistekniikoissa, mukaan lukien orgaaniset, epäorgaaniset ja biologiset analyysit. Ympäristötutkimuskeskuksella työskentelee 31 henkeä. Suomen ympäristökeskus (SYKE), Jyväskylän toimipiste Suomen ympäristökeskuksen toiminta on Jyväskylässä kohdistunut erityisesti haitallisiin aineisiin, järvien suojeluun ja kunnostukseen sekä ympäristötutkimusmenetelmiin liittyvään tutkimus- ja kehitystoimintaan. Suomen ympäristökeskuksen Jyväskylän yksikössä painopisteenä on järvien fysikaalisten ja ekologisten prosessien vuorovaikutusten tutkimus. SYKE:n Jyväskylän toimipisteessä työskentelee 28 henkeä. VTT Jyväskylän toimipiste VTT:llä on kymmenien vuosien kokemus teollisuuden jätevesien puhdistusprosesseista. Nykyistä tutkimusta on erityisesti teollisten prosessien vesitehokkuudessa. VTT:n tutkimuskohteina Jyväskylässä on myös biohajoavuus, energia - ja kustannustehokas veden tuotanto merivedestä ja biopolttoaineiden tuotanto jäteveden biomassasta. VTT Jyväskylän toimipisteessä työskentelee noin 25 henkilöä näiden tutkimusaiheiden parissa. 3

5 TOIMIMINEN JYVÄSSEUDULLA Keski-Suomi sijaitsee nimensä mukaisesti logistisessa solmukohdassa keskellä Suomea ja maakuntaa halkoo kattavaa liikenneväyläverkosto. 272 kilometriä Helsingistä Jyväskylään taittuu joko autolla, junalla tai lentäen. Junayhteyksiä on arkisin 10 ja matka sujuu kolmessa tunnissa. Suunnittelu nopeamman ratayhteyden rakentamiseksi on aloitettu. Lento Helsinkiin kestää noin 40 minuuttia ja Helsingistä on sujuvat vaihtoyhteydet jotka mahdollistavat mm. Brysselissä käynnin päivän aikana. Vt 4:n moottoritieosuus ulottuu Heinolan Lusiin ja Heinola-Jyväskylän Vaajakosken väli on perusparannettu vuonna Jyväskylässä kaikki on lähellä. Yliopiston luonnontieteiden opetus on keskittynyt Mattilanniemeen ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle Ylistönrinteelle. jotka ovat hieman alle kahden kilometrin päässä rautatieasemalta ja saman matkan päässä keskustasta. Tänne on keskittynyt myös SYKE ja ympäristöntutkimuskeskus. Yliopiston muu toiminta on myös lähellä, alle kilometrin päässä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun päätoimipiste on noin kolmen kilometrin ja VTT noin viiden kilometrin päässä. Jyväskylän keskustassa on tarjolla useita mahdollisia kiinteistöjä. Modernein on Technopolis, joka sijaitsee noin kahden kilometrin päässä yliopistolta. Keskeinen sijainti Lutakossa, rautaisaseman vieressä keskustassa sekä mahdollisuus räätälöidä toimitilat asiakkaan tarpeiden mukaisiksi ovat Technopoliksen valtteja. Lutakon alueella on kongressikeskus sekä hotelli- ja ravintolapalveluita. Technopoliksen tiloissa Jyväkylässä toimivat valtionhallinnosta mm. Haltik (Hallinnon tietotekniikkakeskus), Suomen erillisverkot, Jyväskylän yliopiston osia, Jyväskylän ammattikorkeakoulun osia sekä ely-keskus. Innova 4, Technopoliksen uusin toimistotila valmistuu Pääomavuokra näissä tiloissa on /m 2. Technopolis Innova 4:n tiloihin kuuluu huippumodernit talon yhteiset videoneuvottelutilat. Technopolis tarjoaa asiakkailleen Buisness hub- palvelun: asiakkaat voivat käyttää vierailijatoimistoja muissa Technopoliksen kiinteistöissä (mm. Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Pietari ja Tallinna). Jykes Kiinteistöt on erikoistunut seudun elinkeinotoiminnan kehittämiseen ja työpaikkarakentamiseen. Se toimii aktiivisesti ja yhdessä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa. Luonnonvarakeskuksen päätoimipisteen sijoittaminen olisi mahdollista esim. Mattilanniemeen, joka on erinomainen paikka asiantuntijaorganisaatiolle. Mattilanniemen vuokrataso on tällä hetkellä noin 15 /m 2. Jyväskylän yliopisto, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) ja Jyväskylän kaupunki suunnittelevat yhteistyössä Marttilanniemen kampusalueelle vetovoimaista uudisrakentamista, jonka kokonaispinta-ala on noin bruttoneliötä. 4

6 ASUMINEN JYVÄSSEUDULLA Jyväskylän seutu on asukkaan dynaamisesti kasvava kaupunkiseutu, jossa on koululaista ja opiskelijaa. Keski- Suomessa on menestyviä yrityksiä ja erinomaiset puitteet asumiseen ja viihtymiseen. Taloustutkimus Oy:n Kaupunkien muuttohalukkuus 2012 tutkimuksen mukaan Jyväskylä on toiseksi halutuin muuttokohde tutkittujen 37 kaupungin joukossa. Jyväskylässä on viihtyisin asuinympäristö ja toiseksi paras kasvuympäristö lapsille. Myös Jyväskylän imago asuinpaikkana on vahva. Se sijoittuu kaikissa mielikuvatekijöissä seitsemän parhaan kaupungin joukkoon. Jyväskylän vahvuuksia ovat asumisen monipuolisuus ja innovatiivisuus. Seutu tarjoaa asumisen kaikki vaihtoehdot omistusasumisesta vuokra-asumiseen. Seudun taajamarakenne on kompakti: palvelut ovat lähellä, etäisyydet lyhyitä ja kulkuyhteydet ovat hyvät. Asuminen on kuitenkin väljää ja luonnonläheistä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Jyväskylässä on Suomen suurista kaupungeista rakennettu asukasmäärään suhteutettuna toiseksi eniten asuntoja. Vuosina rakennettiin asuntoa. Tuotantotavoite lähivuosina on asuntoa /vuosi. Asuntojen hinnat ovat Jyväskylässä noin puolet Helsingin tasosta. Keskimääräiset neliövuokrat ovat viidenneksen Helsingin vastaavia alempia. Jyväskylässä on noin työpaikkaa, joista noin 78 % on palveluissa, 21 % jalostuksessa ja noin 1 % alkutuotannossa. Suurimmat työnantajat ovat Jyväskylän kaupunki, Keski- Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto, Metso Oyj ja Keskimaa Osk. Vuonna 2011 uusia yrityksiä perustettiin Jyväskylään 762. Vuoteen 2025 ulottuvan ennusteen mukaan Keski-Suomessa avautuu vuosittain noin työpaikkaa. Nämä työpaikat avautuvat pääosin palvelualoille, sosiaali- ja terveysaloille sekä teolliseen työhön. Päivähoitoa Jyväskylässä järjestetään noin 65 päiväkodissa sekä perhepäivähoidossa. Perusopetusta annetaan 47 koulussa. Perusopetuksessa on mahdollista opiskella englannin- ja ruotsinkielisessä opetusryhmässä. Lukio-opintoja voi suorittaa 7 päivälukiossa tai aikuislukiossa. Jyväskylän ammattiopistossa opiskelee yli nuorta kymmeniin ammatteihin. Jyväskylän yliopistossa opiskelee opiskelijaa, Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) opiskelijaa. JAMK on imagotutkimuksessa maan kolmena parhaan ammattikorkeakoulun joukossa. Keski-Suomen kulttuuritarjonta on monipuolinen ja runsas. Jyväskylässä on erittäin kattavat sisä- ja ulkoliikuntapalvelut. Kaupungissa on 87 sisäliikuntapaikkaa ja 222 kilometriä pitkä kuntorataverkosto. Myös erityisryhmille löytyvät tasokkaat erityisliikuntapalvelut. Kaupungissa toimii lähes 200 liikunta- ja urheiluseuraa. 5

7 GEENIVARAKESKUS LAUKAASEEN Suomeen muodostettavan Luonnonvarakeskuksen geenivarakeskus tulee keskittää Laukaan MTT:n toimipisteeseen. Näin kolmen sektoritutkimuslaitoksen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT), metsäntutkimuslaitos Metlan sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) yhdistämisestä seuraa aitoa yhteistyötä ja todellista synergiaetua. MTT:n kasvintuotannon tutkimusyksikön Laukaan toimipiste tarjoaa geenivarakeskukselle hyvät edellytykset. Koska perusongelmat, tietojärjestelmät, informaation jakaminen ja ratkaisut ovat yhteiset, voitaisiin kansallinen geenivarakeskus keskittää Laukaan toimipisteeseen. Laukaassa jo olemassa oleva infrastruktuuri sekä osaaminen solukkoviljelyssä ja kryosäilytyksessä voisivat jatkossa hyödyntää myös RKTL:n maitipankkia ja Metlan metsäpuiden geenivarojen lisäysaineiston huoltoa erityisesti kasvullisesti lisättävillä lajeilla. Laukaan keskeinen sijainti mahdollistaa myös tehokkaan yhteistyön alan toimijoiden kesken. MTT Laukaan toimitilat on suunniteltu varmennetun lisäysaineiston edellyttämiä työketjuja silmälläpitäen, turvallisuusnäkökulmat ja hygieniavaatimukset huomioiden. Laukaassa on vuosien aikana kasvatettu kansainvälisestikin tunnustettu osaamispääoma, joka voitaisiin nyt hyödyntää laajemmin. Laukaassa sijaitsevat keskeiset MTT:n kasvigeenivarojen kokoelmat. RKTL:n Laukaan toimipiste sekä Jyväskylän yliopistossa työskentelevät asiantuntijat tarjoavat kehittämiselle erinomaisen synergiaedun. Yhdistetystä informaatiopisteestä on suuri hyöty geenivaratyölle. MTT Laukaan toimipisteen ympärille voitaisiin rakentaa suomalaisten viljeltävien kasvien esittelypuisto. Samalla voitaisiin hyödyntää Metlan ja RKTL:n osaamista suomalaisten kalojen ja kasvien esittelyssä. Myös eri geenipankkien kautta tapahtuva viherrakentamiseen valittujen metsäpuiden ja puutarhakasvien myyntityö voitaisiin keskittää tähän yksikköön. Synergiaetua toisivat lisäksi kylpylä- ja kokoushotelli Peurungan sekä puutarhakeskus Viherlandian läheisyys. 6

Merentutkimusta tehdään

Merentutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian

Lisätiedot

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto KAMPUSSTRATEGIA

Jyväskylän yliopisto KAMPUSSTRATEGIA Jyväskylän yliopisto KAMPUSSTRATEGIA VALTAKUNNALLINEN KAMPUSSTRATEGIATYÖ Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja Jyväskylän yliopisto ovat yhdessä laatineet tämän kampusstrategian. Kampusstrategia on yliopiston

Lisätiedot

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä Suomen yliopistoksi 1.1.2010 Itä Suomen yliopisto

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA SAVILAHTI 2030 NYKYISIN 9 000 OPISKELIJAA 10 000 TYÖPAIKKAA n. 30 ASUKASTA = 19 000 TOIMIJAA SAVILAHDEN NYKYISIÄ TOIMIJOITA: Kuopion yliopistollinen sairaala Itä-Suomen

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää Forssan seudun ympäristöteemavuosi Julkistustilaisuus 22.1.2010 Johanna Tanhuanpää Mitä opittavaa muualta? Case Ympäristön hyväksi tehty työ on systemaattista ja pitkäjänteistä Sitoutuminen vahvaa läpi

Lisätiedot

Luonnonvara- ja ympäristöalan kehitysnäkymiä osaamisen näkökulma Susanna Tauriainen Luonnonvara-a ja ympäristöalan koulutuksen

Luonnonvara- ja ympäristöalan kehitysnäkymiä osaamisen näkökulma Susanna Tauriainen Luonnonvara-a ja ympäristöalan koulutuksen Luonnonvara- ja ympäristöalan kehitysnäkymiä osaamisen näkökulma Susanna Tauriainen 13.-14.2012 Luonnonvara-a ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivät, OPH 7.11.2012 Ruoka on maailmanlaajuinen kasvuala

Lisätiedot

Biotalouskampuksen Yritystalo ja Yrityspuisto

Biotalouskampuksen Yritystalo ja Yrityspuisto Biotalouskampuksen Yritystalo ja Yrityspuisto Biotalouskampus Biotalouskampus sijaitsee Saarijärven Tarvaalassa, Keski- Suomessa. Tarvaalassa on järjestetty biotalouden koulutusta kohta jo 150 vuoden ajan.

Lisätiedot

Jatko-opintoja maantieteestä kiinnostuneille

Jatko-opintoja maantieteestä kiinnostuneille Jatko-opintoja maantieteestä kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT 12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Kärkihankejulkaisusta ESIPUHE

Kärkihankejulkaisusta ESIPUHE KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2014 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2014 KESKI-SUOMEN LIITTO Kärkihankejulkaisusta ESIPUHE KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2014 KESKI-SUOMEN LIITTO KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2014: Valtionhallinto

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

MATTILANNIEMI. Toimitiloja teknologiaosaamisen sydämessä

MATTILANNIEMI. Toimitiloja teknologiaosaamisen sydämessä MATTILANNIEMI Toimitiloja teknologiaosaamisen sydämessä 2 Luonto ja huipputeknologia kohtaavat Puistomainen Mattilanniemen alue sijaitsee keskeisellä paikalla vain 15 minuutin kävelymatkan päässä Jyväskylän

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Valtatien 4 kehittäminen osana Botnian käytävää, yhteysväli Jyväskylä Oulu

Valtatien 4 kehittäminen osana Botnian käytävää, yhteysväli Jyväskylä Oulu Esipuhe Tähän julkaisuun on koottu Keski-Suomen liiton maakuntahallituksen hyväksymät Keski-Suomen kärkihankkeet. Keski- Suomen kärkihankkeet ovat hankkeita, joiden toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO. Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto

REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO. Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto UUDISTUVA YLIOPISTO VASTAA VAIKUTTAVUUDEN HAASTEESEEN Rehtori Matti Manninen Agora-päivä kokonaisrahoitus noin 210 M 7 tiedekuntaa

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot ABI-tapahtuma 15.1.2015 Eeva Rainio Kansainvälisen koulutuksen koordinaattori Sisältö Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelumahdollisuudet

Lisätiedot

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä To i m i s t o ta l o Ylits e muiden Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 Kau ko kat s e i Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee

Lisätiedot

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, laura.vertainen@jamk.fi Margareta Wihersaari, Jyväskylän yliopisto, margareta.wihersaari@jyu.fi

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa 10.10.2016 Karita Saravesi Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin yliopisto Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Oulun yliopisto Kampuskehitys 24.4.2013 Aki Havia Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Suomen Yliopistokiinteistöt Oy on perustettu yliopistouudistuksen yhteydessä pääomittamaan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015

Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015 Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015 Korkeakoulu Hakukohde Myönnetty lisäysmäärä 2014: Myönnetty lisäysmäärä 2015: Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola sjukskötare

Lisätiedot

TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN. metriä. Noin 3000. työpistettä. metro 2015

TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN. metriä. Noin 3000. työpistettä. metro 2015 TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 KAU KO KAT S E I S E N VAL I N TA Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle p aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston kirjaston rakentaminen ja tilastoinnin haasteet. Jarmo Saarti Itä-Suomen yliopiston kirjasto Yhteistilastopäivä 8.12.

Itä-Suomen yliopiston kirjaston rakentaminen ja tilastoinnin haasteet. Jarmo Saarti Itä-Suomen yliopiston kirjasto Yhteistilastopäivä 8.12. Itä-Suomen yliopiston kirjaston rakentaminen ja tilastoinnin haasteet Jarmo Saarti Itä-Suomen yliopiston kirjasto Yhteistilastopäivä 8.12.2009 Itä-Suomen yliopisto - tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä Toimistotalo Ylitse muiden 26 kerrosta Noin 3000 työpistettä metro 2015 Kaukokatsei sen valinta Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee olemaan

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA Eläinlääketieteellinen linja Kannuksen lukion eläinlääketieteellinen linja on luonnontieteisiin suuntautunut opintolinja. Eläinlääketieteellisellä linjalla

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

TORIKESKUS. Väinönkatu 11, 40100 Jyväskylä

TORIKESKUS. Väinönkatu 11, 40100 Jyväskylä TORKESKUS Väinönkatu 11, 40100 Jyväskylä Sijainti Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan ja Jyväskylän seutukunnan keskuskaupunki Päijänteen pohjoispäässä. Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän konsernirakenne 1.1.2009. Lisätty 7.8.2008

Uuden Jyväskylän konsernirakenne 1.1.2009. Lisätty 7.8.2008 Uuden Jyväskylän konsernirakenne 1.1.2009 Lisätty 7.8.2008 UUDEN JYVÄSKYLÄN KUNTAKONSERNI Yhteensä 57 tytäryhteisöä ja 43 osakkuusyhtiötä. Tytärsäätiöt 7 kpl Tytäryhtiöt 15 kpl Alakonsernit 7 kpl Tytäryhtiöt

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän konsernirakenne 1.1.2009. Työvaliokunta 26.5.2008

Uuden Jyväskylän konsernirakenne 1.1.2009. Työvaliokunta 26.5.2008 Uuden Jyväskylän konsernirakenne 1.1.2009 Työvaliokunta 26.5.2008 UUDEN JYVÄSKYLÄN KUNTAKONSERNI Yhteensä 56 tytäryhteisöä ja 43 osakkuusyhtiötä. Tytärsäätiöt 7 kpl Tytäryhtiöt 15 kpl Alakonsernit 7 kpl

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa!

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Nina Rautiainen, osaamispäällikkö Satu Väisänen, projektipäällikkö Esityksen rakenne:

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä-Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä-Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Kolmen kampuksen yliopisto Yliopisto toimii kolmella kampuksella: Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Yhtenäinen toimintamalli Kampusten profiloituminen

Lisätiedot

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Pohjois-Savon EBC-hankkeen tausta Ympäristö- ja bioenergia-ala Pohjois- Savossa Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Kuinka saadaan perustettua uusia ympäristöalan yrityksiä ja miten jo

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Oulun yliopisto KAMPUSSTRATEGIA

Oulun yliopisto KAMPUSSTRATEGIA Oulun yliopisto KAMUSSTRATEGIA VALTAKUNNALLINEN KAMUSSTRATEGIATYÖ Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Oulun yliopisto ovat yhdessä laatineet tämän kampusstrategian. Kampusstrategia on yliopiston antasaisen

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

KUOPION KESKUSKENTÄN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 21.4.2015 1

KUOPION KESKUSKENTÄN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 21.4.2015 1 KUOPION KESKUSKENTÄN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 21.4.2015 1 Suunnitteluvarauksen perusteet Kuopion vanhan raviradan alueelle on rakennettavissa kiinteistöyhtiön hallitsema kiinteistökonsepti, jolla aikaansaadaan

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

Strategiakartta. Forssan seutu Yrittäminen ja sijainti. Talouden kasvukeskus. Teknologia. Hyvinvointi. Elinkeinopalvelut

Strategiakartta. Forssan seutu Yrittäminen ja sijainti. Talouden kasvukeskus. Teknologia. Hyvinvointi. Elinkeinopalvelut Strategiakartta Monipuolinen uusiutuva energia Paikallinen kestävä elintarviketeollisuus Paikallistalouden kehitys Lähiruoka/ Loimijoen ruokalaakso Biotalouden ja kierrätyksen huippuosaaminen Oivaltava

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Piia Nurmi projektijohtaja Turun kauppakorkeakoulu Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB) Tulevaisuuden tutkimuskeskus piia.nurmi@tse.fi

Lisätiedot

Lapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA

Lapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA Lapin yliopisto KAMUSSTRATEGIA VALTAKUNNALLINEN KAMUSSTRATEGIATYÖ Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja Lapin yliopisto ovat yhdessä laatineet tämän kampusstrategian. Kampusstrategia on yliopiston ajantasaisen

Lisätiedot

Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel

Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel Oulun Innovaatiokeskittymä yhteistyön seuraava askel Jukka Klemettilä Oulu Innovation 22.10.2009 MILLÄ KEINOIN TUODAAN VAURAUTTA POHJOISEEN? Tuotannon työpaikat vähenevät seudulta, koska globaali kilpailu

Lisätiedot

Intian markkinaselvitysmatkan jatkotoimenpiteet

Intian markkinaselvitysmatkan jatkotoimenpiteet Intian markkinaselvitysmatkan jatkotoimenpiteet Forssan seudun yritysten kansainvälistymisen teemaseminaari, HAMK 16.4.2014 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot