Niittotarvekartoitus. Mikkelin alapuolinen Saimaa: Mikkeli - Juurisalmi. Iina Remonen

Transkriptio

1 Niittotarvekartoitus Mikkelin alapuolinen Saimaa: Mikkeli - Juurisalmi Iina Remonen

2 Sisällys 1 Savilahti Pappilanselkä Launialanselkä Visulahti Mustaselkä Mustalahti Annilanselkä Kyyhkylänselkä Ukonvesi Leppäselkä Päähkeenselkä... 54

3 3

4 4 1 Savilahti Yleiskuvaus: Tuuheat ruovikot länsirannalla, ei kivikkoista Mikkelin satama Mikkelin sataman suulle on kehittynyt hyvin tiheä ja kookas ilmaversoiskasvusto. Ruovikon ulkoreunalla kasvaa järviruokoa, mutta sisempänä kasvillisuus on pääasiassa isosorsimoa. Ruovikkoa on mahdollista niittää joitakin metrejä sisäänpäin, mutta syvemmällä kasvusto on tiiviisti mätästynyttä. Kasvillisuuden seassa on paljon uppotukkeja ja roskaa, kiviä ei kuitenkaan näy. Ruovikko toimii sataman aallonmurtajana. Kuva 1 Mikkelin sataman ruovikko kuvattuna idästä päin Jätevesipuhdistamon ranta Kenkävero Jäteveden puhdistamon rannasta Kenkäveron venerantaan saakka kasvaa metriä leveä tiheä järviruokovyöhyke, jonka seassa esiintyy myös isosorsimoa ja leveäosmankäämiä. Yksittäisten järviruokojen korkeus on noin 2-2,5 metriä. Ruovikon edessä kasvaa koko rannan pituudelta muutaman metrin levyinen ulpukkavyöhyke.

5 5 Kuva 2 Ruovikkoa Kenkäveron peltojen edustalla Kenkäveron kartanon eteläpuolella rannan valtalajeja ovat isosorsimo ja järviruoko, jotka kasvavat tiheänä vyöhykkeenä Kenkäveron venerannasta lähes Kaihulle johtavan kanavan suulle asti. Vyöhykkeen leveys on suurimmillaan noin metriä. Kuva 3 Ruovikkoa Kenkäveron eteläpuolella lintutornin edustalla Aitosaari Aitosaaren ympärillä kasvaa rehevää ilmaversoiskasvustoa. Saaren itäpuolella valtalajina on järviruoko, jonka takana rannan läheisyydessä kasvaa isosorsimoa. Saaren länsipuolella kasvaa laaja ja tiheä isosorsimovyöhyke (pituus rannanmyötäisesti: 155 m, suurin etäisyys saaren rannasta: noin 50 m), jonka edessä kasvaa harvana järviruokoa. Ulpukka peittää saaren länsipuolen ja Kenkäveron rannan väliin jäävän vesialueen. Ulpukkakasvusto on niin tiivis, että se voi ehkäistä veden virtausta saaren ja mantereen välissä. Kartoitusta tehtäessä Aitosaaren länsipuolella ruovikon edessä veden syvyys oli noin 30 cm.

6 6 Kuva 4 Isosorsimokasvustoa Aitosaaren länsirannalla Kuva 5 Ulpukkakasvustoa Kenkäveron rannan ja Aitosaaren välissä

7 7 Kaihu Kaihun Kattilanlahdella ei ole niittotarvetta, sillä alueen ilmaversoiskasvustot ovat kapeita ja melko harvoja. Lajistona ovat järviruoko ja isosorsimo. Pursialanlahden puolella ruovikot ovat jokseenkin tiheämpiä ja leveämpiä, mutta kuitenkin niin kapeita ettei akuuttia niiton tarvetta ole. Kaihulta Savilahteen johtavan kanavan edessä Mikkelipuiston rannassa vesialueella on pieni ruovikkolaikku. Kiviä ruovikossa ei näy, mutta luultavasti se on jätetty veneilijöille varoitukseksi matalammasta kohdasta väylällä. Kuva 6 Ruovikkolaikku Kaihun kanavan suuaukolla

8 8 2 Pappilanselkä Yleiskuvaus: Tuuheita ruovikkoja pääasiassa Tuppuralan rannassa. Kivettömiä rantoja. Rauhanniemi Rauhanniemen kärjessä kasvaa laaja ja tiivis ruovikko (suurin pituus rannanmyötäisesti: 130 m, suurin leveys: noin 100 m). Savilahden puolella kasvillisuus koostuu ainoastaan järviruo'osta, mutta Pappilanselänpuolella ruovikon takana kasvaa isosorsimoa. Siirryttäessä itään kohti Tuppuralan rantaa leveäosmankäämien osuus kasvillisuudessa kasvaa. Rauhanniemen kärkeen rakennettujen rivitalojen rannat ovat avoimet. Ruovikkoa on jäljistä päätellen niitetty aiempina vuosina, niittotarvetta on kuitenkin edelleen. Ruovikossa ei näy kiviä. Kuva 7 Rauhanniemen kärki itäpuolelta kuvattuna

9 9 Tuppurala Tuppuralan rannassa kasvaa koko rannan pituudelta tiivistä ja suurikokoista järviruokoa (1,5-2,5 m). Vyöhyke on leveydeltään keskimäärin noin metriä (pituus rannanmyötäisesti: 350 m). Ruovikon edessä on ulpukkavyöhyke. Rantaan on niitetty vain muutamia aukkoja uimareille ja veneille. Niittotarvetta. Kuva 8 Tuppuralan rannan ruovikkoa venesataman länsipuolelta

10 10 Lamposaari Lamposaaren itäpuolella on koko rannan pituinen muutaman metrin levyinen isosorsimovyöhyke. Saaren länsi- ja pohjoispuolella on myös pienehköt järviruokovyöhykkeet (vyöhykkeen suurin leveys: 10 m rannasta). Ei niittotarvetta. Salosaaren itäranta (Taipalisenniemi - Kirkonvarkaus) Tuppuralan rantaa vastapäätä Salosaaren rannassa kasvaa tiheää järviruokoa (noin 1-1,5 metriä korkeaa), jonka seassa myös hieman leväosmankäämejä. Rannassa sijaitsevan mökin ranta on niitetty avoimeksi, mutta omakotitalon rannassa ruovikkoa on metrin levyisenä vyöhykkeenä (kuten lähes koko rannanpituudelta, noin 450 m). Mahdollisesti niittotarvetta. Kirkonvarkauden sillan pohjoispuolella Salosaaren rannassa kasvaa järviruokoa, mutta kasvusto on pääasiassa pienikokoista, laikuittaista ja melko harvaa. Ruovikon edessä ja seassa on paljon kiviä. Ei niittotarvetta. Pursiala Pursialan rannassa järviruokoa kasvaa vain muutamien metrien levyisinä laikkuina. Muilta osin ranta on avoin. Siellä täällä kasvaa muutamia ulpukoita. Ei niittotarvetta. Varsavuori Varsavuoren hotellin edustalla järviruokokasvusto on rikkonaista. Ruovikkoa esiintyy koko rannan pituudelta, mutta myös avointa rantaa on. Kasvusto on vain muutamien metrien levyinen ja osittain melko harva. Ei niittotarvetta.

11 11 3 Launialanselkä Yleiskuvaus: Ruovikoita kaikilla rannoilla, tuuheimmat Launialan rannassa. Ruovikoiden edessä vesitatarvyöhykkeitä. Kivettömiä rantoja. Launiala Launialan rannassa järviruokokasvusto on tiivistä (leveys: 0-15 m), mutta ruovikkoa rikkovat lukuisat pienet avoimeksi niitetyt venepaikat. Järviruo'on seassa kasvaa siellä täällä leveäosmankäämiä ja ruovikossa on myös pieniä aukkoja joissa kasvaa ainoastaan järvikortea. Launialan selällä ruovikon edessä kasvaa ulpukoiden sijasta vesitataria. Launialan uimarannan länsipuolella venepaikkojen eteen on kasvanut runsaasti ilmaversoisia (järviruoko, leveäosmankäämi ja rantapalpakko), jotka kaipaisivat niittoa. Launialan uimarantaa ympäröivät tuuheat ja tiheät ruovikkokasvustot (pituus rannanmyötäisesti: 60 m, leveys: 40 m). Pientä niittotarvetta. Kuva 9 Launialan rannan yleisilmettä Kuva 10 Launialan venerantaa uimarannan länsipuolella

12 12 Tattarniemi Tatarniemen länsipuolella sijaitsevassa lahdukassa kasvaa tuuheaa järviruokoa, joka yltää noin 20 metrin päähän rannasta. Lahdukkaan laskee kaksi ojaa, jotka kulkevat takana sijaitsevien viljelyskäytössä olevien rinnepeltojen läpi. Tatarniemen länsirannalla lojuu ainakin kaksi vanhaa proomun hylkyä. Ei akuuttia niitontarvetta. Tatarniemen itäpuolella ruovikon tiheys vaihtelee ja ruovikko on hajanainen. Aivan Salosaaren sillan kainalossa kasvaa 3 metriä korkeaa järviruokoa. Salosaaren sillan suuaukon pohjoispuolella on myös pieni ruovikko, mutta niittotarvetta ei siinä tällä hetkellä ole. Kuva 11 Tatarniemen itäranta ja Launialan tilan ranta Salosaaren sillalta katsottuna Salosaaren pohjoisranta (Kotiranta - Taipalisenniemi) Salosaaren sillan kupeessa Salosaaren puolella länsirannassa kasvaa tiheä, mutta laikukas ruovikko (pituus rannanmyötäisesti: 100 m, leveys: 20 m). Salosaaren rannassa sijaitsevien mökkien ja omakotitalojen rannat ovat pääasiassa avoimia, joskin joitakin muutaman metrin levyisiä ruovikoita esiintyy tonttien väleissä. Tatarniemeä vastapäätä sijaitsevan poukaman perällä lehmät ovat harventaneet ruovikon olemattomiin. Ei akuuttia niittotarvetta.

13 13 Kuva 12 Salosaaren rantaa Salosaaren sillan länsipuolella Taipalisenniemen itäpuolella sijaitsevassa lahdukassa on kaksi potentiaalista niittokohdetta. Taipalisenniemen vastarannalla sijaitsevan pellon eteen on kasvanut tiheä ruovikko, joka voisi olla harvennuksen tarpeessa (suurin etäisyys rannasta noin 70 m), ja Taipalisenniemen itärannan edustalla sijaitseva pikkusaari on kasvanut kiinni Salosaareen. Saaren ja Taipalisenniemen välissä kasvava ruovikko (pituus rannanmyötäisesti: 70 m) näyttää niittokelpoiselle, eikä kiviä havaittu kasvuston seassa. Niittäminen edistäisi veden kulkua saaren eteläpuolelle jäävään pohjukkaan. Pohjukka on kuitenkin melko syvä eikä akuuttia rehevöitymisen pelkoa ole. Pohjukassa kasvaa ruovikon edessä vain kapea ulpukkavyöhyke. Saaren itäpuolella on luhtamainen levike, jossa kasvaa puu, eikä se sovellu niitettäväksi. Luhdassa on myös kiviä. Taipalisenniemen rannassa sijaitsevan talon rantaa on niitetty. Saari Taipalisenniemi Kuva 13 Ruovikolla Salosaareen kiinnittynyt saari Taipalisenniemen itäpuolella

14 14 4 Visulahti Yleiskuvaus: Tiheitä ruovikoita kaikilla rannoilla. Kivettömiä rantoja. Visulahden vesipuiston ranta Visulahden vesipuiston rannassa kasvaa runsaasti järviruokoa vaihtelevalla tiheydellä (koko rannan leveydeltä). Vyöhyke on sokkeloinen. Kartoitusta tehtäessä veden syvyys vesipuiston rannassa oli niin pieni, että liikkuminen oli haasteellista jopa soutuveneellä. Niittotarvetta alueella kuitenkin on ja Visulahden matkailukeskuksella on ilmeisesti myös kiinnostusta asiaan. Uloimmat ruovikkoalueet ovat noin 60 metrin etäisyydellä rannasta, mutta väliin jää avoimen veden aluetta. Vesipuiston länsipuolella sijaitsevan niemen kärjen ja Sikalansaaren väli on kasvanut umpeen järviruokoa, eikä siitä pääse veneellä kulkemaan läpi. Kasvusto on kuitenkin niin harvaa, että sen puhkaiseminen olisi mahdollista. Sikalansaaren länsipuolella sijaitsevassa lahdukassa ei ole niittotarvetta, sillä siellä kasvaa vain harvoja järviruokotupsuja. Kuva 14 Visulahden vesipuiston rantaa Toivola Visulahden itärannalla kasvaa järviruokoa noin 15 metrin levyisenä vyöhykkeenä koko rannan pituudelta. Ruovikko on kuitenkin rikkonaista ja mm. koulukodin saunaranta on raivattu avoimeksi. Toivolan rannassa pohjoisesta virtaavan Kapakanojan suulla kasvaa tiheää ruovikkoa. Ruovikon takana kasvusto muuttuu osmankäämiksi ja sitten ruoholuhdaksi. Ojan suu ja uoma ovat puhtaita eivätkä ne vaadi niittoa, mutta ojan länsipuolella sijaitsevassa pohjukassa ruovikko on tiheää ja laajaa. Ruovikko yltää Visulahden matkailukeskuksen rannassa sijaitsevasta niemestä ojan suulle asti (~300 m) ja etäisyys ruovikon reunasta puustolinjaan on noin 100 metriä. Niittotarvetta.

15 15 Kuva 15 Toivolan rantaa ja ojansuun ympäristöä Niemenpellon rannat (Relanderin ranta) Relanderin ponitallien rannassa kasvaa tiheähkö noin 10 metriä leveä ruovikko. Vyöhyke on kuitenkin rikkonainen, sillä poneille on avattu rantaan juomapaikkoja. Akuuttia niittotarvetta ei rannassa olekaan, sillä ruovikon takana on viljelykäytössä olevia rinnepeltoja ja ponien laidunnusmaata. Niemenpellon niemen länsipuolella ruovikot ovat myös melko kapeita ja rikkonaisia (5-15 m). Mökkirannat ovat avonaisia, joten akuuttia niitontarvetta ei ole. Kuva 16 Relanderin rantaa. Kuvan vasemmassa laidassa Toivolan ruovikkoa Korppisenniemi - Salosaaren silta Korppisenniemen kärjessä on vain kapea muutaman metrin levyinen järviruokovyöhyke. Niemen länsipuolella vyöhyke on leveämpi (8 m) ja yhtenäisempi. Lahdukan pohjukassa vyöhyke on tiheämpi ja leveämpi (noin m), mutta takana sijaitsevien peltojen vuoksi akuuttia niittotarvetta ei ole.

16 16 Kuva 17 Peltojen rantoja Korppisenniemen länsipuolella Kuva 18 Salosaaren sillan pohjoisosan itäpuolella kasvava tiheä ruovikko Salosaaren sillan pohjoispäädyssä sillan kupeessa itäpuolella kasvaa tuuheaa ja korkeaa ruovikkoa (2-2,5 m), jota pystyisi tarvittaessa niittämään. Akuuttia niittotarvetta ei ole ja ruovikon pinta-ala on itse asiassa pienentynyt aiemmasta. Joko ruovikkoa on niitetty tai jäät ovat repineet kasvustoa irti pohjasta. Hävinneen järviruokokasvillisuuden tilalla kukkii nyt tiheästi vesitataria. Heinäsaari - Kielosaari Mustalahden suulla Kielosaaren pohjoispuolella on avoimen veden alueella muutama pieni ruovikkolaikku, mutta ne ovat muodostuneet luotojen päälle, joten ne ovat merkkinä veneilijöille eikä niitä ole tarvetta niittää. Kielosaaren ja mantereen väli, kuten myös Kielosaaren ja Heinäsaaren väli ovat kasvaneet umpeen järviruokoa. Umpeenkasvaneet saarten välit heikentävät veden virtausta Mustalahteen. Kummassakin saaressa on mökit, joten ruovikoista voi olla haittaa myös asukkaille. Kielosaareen kulkee pieni silta mantereelta, mutta niittäminen onnistunee siltaan asti. Heinäsaaren ympärillä kasvaa tiheä noin metriä leveä järviruokovyöhyke, johon on raivattu väylä mökin rantaan saaren pohjoispuolella. Niittotarvetta.

17 17 Kuva 19 Mantereen ja Kielosaaren umpeenkasvanut väli pohjoispuolelta Kuva 20 Kielosaaren ja Heinäsaaren umpeenkasvanut väli pohjoispuolelta Kuva 21 Heinä- ja Kielosaari eteläpuolelta

18 18 5 Mustaselkä Mustalahti Yleiskuvaus: Ruovikoita useilla rannoilla, mökkejä paljon. Luotoja, joiden ympärille muodostunut ruovikoita, peltoja. Kotiranta - Suvantola Kotirannan pohjoispuolella Heinäsaarta vastapäätä sijaitsevassa rannassa kasvaa tiheä noin 20 metriä leveä järviruokovyöhyke. Akuuttia niittotarvetta ei kuitenkaan ole, sillä ruovikon takana on laidunnuskäytössä oleva rinnepelto. Kotirannan ja Suvantolan välimaasto on tiheästi rakennettua (ympärivuotista asutusta ja vapaa-ajan asuntoja). Rantoja peittää noin 5-10 metrin levyinen tiheä järviruokokasvusto, joka kuitenkin on rikkonaista, sillä useimpien mökkirantojen edustoille on raivattu aukkoja. Mahdollisesti kosmeettista niittotarvetta. Kuva 22 Kotirantaa Kielosaari - Salmela Kielosaari Salmela -välillä ruovikot ovat pääasiassa vaatimattomia muutamien metrien levyisiä laikkuja mökkitonttien väleissä. Mökkien edustat on siistitty avoimiksi. Salmelan edustalla sijaitsevan pienen saaren ympärillä kasvaa runsaasti järviruokoa. Saaren länsipuolella on myös kaksi luotoa, joiden ympärille on kasvanut tiheät ruovikot. Ruovikot ovat toistaiseksi kuitenkin niin etäällä toisistaan, ettei akuuttia niitontarvetta ole.

19 19 Kuva 23 Selälle sijaitsevat ruovikot Salmelan lounaispuolella Alaranta Sairilan uimaranta Salmelan etelärannasta Alarannan edustalle ulottuu lähes yhtenäinen tiheä järviruokovyöhyke (noin metriä leveä). Kasvillisuutta on ilmeisesti niitetty aiemmin, sillä ruovikko ei ilmakuvista katsottuna vastaa muodoltaan paikan päällä havaittua. Tiheimmillään ruovikko on Alarannan länsipuolella pohjukassa. Niittäminen onnistuu tarvittaessa, sillä kiviä ei ruovikossa havaittu. Akuuttia niittotarvetta ei kuitenkaan ole, sillä ruovikon takana on viljelykäytössä olevia rinnepeltoja. Sairilan uimarannan vieressä eteläpuolella on tiheä ja suurikokoinen ruovikko (leveys noin m, pituus rannanmyötäisesti 80 m). Ruovikko on muodostunut Vuorelan peltojen läpi virtaavan ojan suulle, joka kuljettaa vettä Mustaselälle jätekeskukselta asti. Niittäminen on mahdollista tarvittaessa.

20 20 Kuva 24 Ruovikko Sairilan uimarannan eteläpuolella Laitsaari Laitsaari ja sen pohjoispuolella sijaitsevan nimeämättömän pikkusaaren väli on kasvanut umpeen järviruokoa (saarten väli noin 60 m). Ruovikko ei kuitenkaan vaikuta mätästyneelle, joten sen avaaminen niittäen on mahdollista. Pienen saaren itäpuolella ruovikko leviää Mustaselälle päin ruoholuhtana (noin 20 m vyöhyke), jonka edessä on hieman järviruokoa. Saaren itäpuolella on myös kaksi luotoa, joiden ympärille on kehittynyt tiheä ruovikko (noin 100 m x 100 m). Luodot ovat olleet vielä vuotta sitten täysin vailla kasvillisuutta. Ruovikoiden keskellä on kovaa maa-ainesta, mutta kivet näyttävät olevan aivan ruovikon silmässä. Näitä ruovikoita voisi olla hyvä niittää, sillä näyttäisi sille, että ilman niittämistä ne leviävät laajemmalle alueelle matalikossa. Niittotarvetta. Saari Laitsaari Kuva 25 Laitsaaren ja sen pohjoispuolella sijaitsevan saaren väliin muodostunut ruovikkokangas kuvattuna saarten länsipuolelta

21 21 Kuva 26 Pohjoispuolella sijaitsevan saaren ruovikkoa Kuva 27 Pohjoispuolella sijaitsevan saaren ja luotojen ympärille muodostunutta ruovikkoa Puistola Puistolan eteläpuolella sijaitsevan pienen saaren (johon kulkee silta) eteläpuolella kasvaa tiheää järviruokoa samoin kuin saaren itäpuolellakin (vyöhyke leveimmillään noin 20 m). Pikkusaaren eteläpuolella sijaitsevassa rannassa kasvaa myös leveäosmankäämiä tiheänä 5 metriä leveänä vyöhykkeenä. Osmankäämivyöhykkeen edessä vesialueen täyttävät ulpukka- ja vesitatarkasvustot. Puistolan pikkusaaren ja Laitsaaren pohjoispuolella sijaitsevan saaren väliin jää vain noin m kokoinen väylä. Laitsaaren ja sen pohjoispuolella sijaitsevan saaren umpeenkasvaneen välin avaaminen voisi lisätä veden virtausta tällä Puistolan eteläpuolelle jäävällä alueella. Akuuttia niittotarvetta ei ole, mutta niittämistä voisi suorittaa, jos Laitsaaren ympäristössä niitettäisiin.

22 22 Kuva 28 Vesikasveja Puistolan eteläpuolella sijaitsevan saaren etelärannassa Puistolan edessä on myös ruovikkoa, joskin huomattavasti etelärantaa vähemmän (vyöhyke noin 5-10 m leveä). Tämän hetkisessä veden korkeudessa kasvuton niittäminen olisi Puistolan edessä mahdotonta, sillä veden syvyys on olematon. Puistolan pohjoispuolella sijaitsevien ojien edessä on tiheät järviruokokasvustot (vyöhykkeen leveys m), joissa voisi olla niitontarvetta, kunhan huomioidaan ravinteiden kulkeutuminen pellolta järviveteen. Toisen ojan suu on tällä hetkellä kuivilla. Pitkälahti Pitkälahden pohjoisrannalla on tiivistä noin 1,5 m korkeaa järviruokokasvustoa, jota on jäljistä päätellen niitetty aiempina vuosina. Ruokokasvusto on mätästynyttä varsinkin lahden etelärannalla, jossa niittäminen voi olla mättäiden vuoksi mahdotonta, nykyisessä tilanteessa myös tarpeetonta. Pohjoisrannassa sen sijaan voisi vielä olla pientä niittotarvetta (vyöhykkeen maksimileveys noin 20 m). Lahden itärannalla ei kasva juurilainkaan ilmaversoisia. Lahti on matala ja niiton toteuttaminen vaatisi suurempaa vedenkorkeutta.

23 23 Kuva 29 Pitkälahden pohjoisranta Mustasaari Mustasaaren länsipuolelta kulkee pieni väylä saaren toiselle puolelle, mutta kartoitusta tehtäessä uoma oli lähes kuivillaan. Väylän Salosaaren puolella kasvaa järviruokoa ja saraikkoa. Niittotarvetta ei ole. Mustasaaren alapuolella Salosaaren rannan edustalla on melko harva kuunsirpin muotoinen ruovikkolaikku. Tarvittaessa järviruo'on niittäminen onnistuisi ainakin sirpin kärjistä, mutta ruovikon keskellä on korkeampaa maannosta, joka tällä hetkellä on veden yläpuolella ja jonka niittäminen tuskin onnistuisi paremmassa vesitilanteessakaan. Ruovikko on ilmeisesti linnuille mieluinen paikka. Ei akuuttia niitontarvetta. Mustalahden pohjukka Mustalahden pohjukassa ei ole niitettävää, lahden länsirannalla mökien edessä kasvaa vain pieniä ruovikkotupsuja, yleisilmeeltään rannat ovat avoimia. Pohjukassa ojan edustalla on vain vähän ruovikkoa, eikä siten niitettävää. Itärannan suuremmissa poukamissa on ruovikkoa enemmän, 5-20 metrin levyisinä vyöhykkeinä. Alueen asukkaat toivat, että Mustalahden pohjukasta puhkaistaisiin reitti Kuivalahteen, jotta veden virtaus lahdessa paranisi. Kuva 30 Mustalahden pohjukka

24 24 6 Annilanselkä Yleiskuvaus alueesta: Tuuheita tiheitä ruovikoita kaikilla rannoilla, lukuun ottamatta Annilansaarta ja Pynnönsaarta, joissa ruovikko on pääosin kadonnut lehmien laiduntamisen seurauksena. Rannoilla paljon ympärivuotista asutusta. Harmaahaikaroita. Hirmukallio Kirkonvarkauden sillan eteläpuolella kasvaa tiheää järviruokoa. Laajimmillaan ruovikko on Hirmukallion kohdalla, jossa matalikolle on syntynyt noin 100 m x 120 m kokoinen tiheä järviruokokasvusto. Ruovikon kärki kurottaa kohti veneväylää. Rannassa sijaitsevan talon rantaan on raivattu reitti noin 20 metriä leveä väylä. Niittäminen alueella olisi mahdollista, mutta ruovikon kärjessä kasvuston seassa on kiviä ja vanhan laiturin rakenteita. Niittotarvetta. Kuva 31 Hirmukallion ruovikko kaakosta kuvattuna Kakaraniemi Kakaraniemen kohdalle ruovikkoon on raivattu pari aukkoa, mutta muuten järviruokoa kasvaa koko rannan pituudelta noin 20 metrin levyisenä vyöhykkeenä. Kakaraniemen talon eteläpuolella rannan valtalajina on leveäosmankäämi. Kakaraniemestä Mikkelin pursiseuran rantaan asti (noin 400 m) ulottuu tiheä noin 50 metriä leveä ilmaversoisten vyöhyke (leveäosmankäämi ja järviruoko), jonka takana ainakin osassa rantaa kasvaa saroja. Ruovikon reunassa on myös puustoinen luoto. Ruovikossa havaittiin harmaahaikara.

25 25 Kuva 32 Kakaraniemen osmankäämipelto Sala-Pirkonlahti Sala-Pirkonlahdessa ei ole niitettävää. Rannoilla kasvaa siellä täällä pieniä määriä järviruokoa, mutta pääosin rannat ovat vapaita kasvillisuudesta. Kuivalahti Kuivalahden suulta katsottuna näyttää sille, että lahdessa on paljon järviruokoa, mutta totuus on toinen. Joillain kohdin rannoissa kasvaa 5 10 metrin järviruokovyöhykkeitä, mutta akuuttia niittotarvetta ei ole. Kelluslehtisiäkin kasveja lahdessa on vähän. Ulpukoita kasvaa jonkin verran lahden pohjukassa ja lähempänä lahden suuta vesitataria. Lahden suuaukon edustalla on harva ruovikkolaikku, joka voi hieman ehkäistä veden virtausta lahteen. Kartoitusta tehtäessä ei selvinnyt onko laikku jätetty merkiksi kivistä vai onko se vain itsekseen kehittynyt matalikolle, eikä kukaan ole vielä käynyt sitä niittämässä. Lahden pohjukka on muuttunut ruoholuhdaksi, jonka reunasta etäisyys autotielle ja Mustalahden pohjukkaan on noin 350 m, Kuivalahden asukkaat toivovat tämän umpeenkasvaneen pohjukan raivaamista ja Anttolantien alle jäävän kannaksen puhkaisemista, jotta veden virtaus Kuivalahdessa paranisi ja pohjukan umpeenkasvaminen saataisiin kuriin. Tonttula Tonttulan lahdukassa ei ole niittotarvetta. Lahdukan länsiranta on kasvanut täyteen ulpukoita ja veden pintaan on noussut vihreää rihmalevää. Rihmalevää on runsaasti lahdukan kaikilla rannoilla. Rannoilla kasvaa myös runsaasti yksivuotista säderusokkia ja saroja.

26 26 Annilanselän ruovikko Annilanselän keskelle Annilansaaren länsirannan edustalla sijaitsevalle matalikolle on muodostunut tiheä ruovikko (120 m x 35 m), jonka länsipuolelta kulkee veneväylä. Kasvuston niittäminen on tarvittaessa mahdollista, sillä ruovikon ulkoreunoilla ei havaittu kiviä. Kuva 33 Ruovikko keskellä Annilanselkää. Kuvattu etelästä. Reuhkalampi - Surmansalmi Reuhkalammen kohdalla Annilanselän länsirannalla kasvaa tukevasti tiheää järviruokoa. Niemessä sijaitsevan mökin pohjoispuolella järviruokovyöhykkeen leveys on noin m ja pituus rannan myötäisesti 150 m. Mökin ranta on raivattu avoimeksi, mutta rannan eteläpuolelle on kehittynyt laaja ja hyvin tiheä ruovikko, jonka ulkoreuna yltää noin 100 metrin päähän rannasta (pituus rannanmyötäisesti > 200 m). Surmansalmen suuremmassa poukamassa länsirannassa kasvaa runsaasti ulpukkaa. Poukamassa sijaitsevan talon ranta ja yleinen uimaranta on raivattu avoimiksi, mutta muissa kohdin rantaa kasvaa 1,5-2 metriä korkeaa järviruokoa noin metrin levyisenä vyöhykkeenä. Kuva 34 Reuhkalammen kaakkoispuolella Annilanrannassa sijaitseva ruovikko kuvattuna etelästä käsin

27 Kuva 35 Reuhkalammesta kaakkoon sijaitsevaa rantaa (kuvat rannan myötäisesti siirryttäessä etelästä pohjoiseen) 27

28 28 Annilansaari Pynnönsaari Ajosaari Annilansaaren länsirannalla ei kasva ruovikoita. Saaren pohjoisrannalla ja Pynnönsaaren etelärannassa järviruokoa kasvaa 5-20 metrin etäisyydellä rantaviivasta, mutta kummassakin saaressa laiduntavat lehmät ovat harventaneet ruovikot hennoiksi kasvustoiksi. Ilman lehmien laiduntamista matala lahdukka saattaisi kasvaa umpeen. Vesisyvyys pohjukassa oli kartoitusta tehtäessä noin 0-30 cm ja se oli kasvanut täyteen vesitataria ja ulpukkaa. Kuva 36 Pynnönsaaren rannoilla lehmät harventavat ruovikkoa Pynnönsaaren kärjessä ja länsipuolella järviruokokasvusto on harvaa ja heikkoa lehmien laidunnuksen vuoksi. Lehmät ovat syöneet ruovikon kymmenien metrien etäisyydeltä rantaviivasta.

29 29 Saimaan veden ollessa korkeammalla rannan edustalle saattaa muodostua tiheämpää ruovikkoa, koska lehmät eivät pääse kahlaamaan yhtä etäälle rannasta. Myös saaren itärannat ovat lehmien kaluamia. Itärannan poukamista etelämpänä sijaitseva oli kartoitusta tehtäessä niin vähävetinen, ettei sinne soutuveneellä pääsyt. Poukaman rannoilla kasvaa 5 metriä leveä järviruokovyöhyke, jossa yksittäiset kasvit olivat noin metrin korkuisia. Kumpikin Pynnönsaaren poukamista on kasvanut täyteen ulpukkaa ja vesitataria. Ei niittotarvetta. Kuva 37 Pynnönsaaren itärannan eteläisempi poukama Kuva 38 Näkymä Pynnönsaaren itärantaan Pynnönsaaren ja Ajosaaren välillä kulkevan ajotien pohjoispuolelle on muodostunut tiheä ruovikko (korkeus noin 1,5-2 m). Tien ali kulkee vesiyhteys saarten eteläpuolelle, mutta ojansuu on

30 30 kymmenien metrien etäisyydeltä ruovikon peitossa tien pohjoispuolella. Veden virtaus etelän puolella sijaitsevaan lahteen on siis olematonta. Kuva 39 Ajosaaren ja Pynnönsaaren välillä kulkevan tien pohjoispuoli (kuvattuna tieltä käsin) Ajosaaren pohjoispuolelle on vesialueella rannan edustalle muodostunut kaksi suurta ruovikkoa (yhteisala noin 230 m x 150 m). Ainakin ruovikoista suuremman keskellä on kiviä ja maata, mutta normaalissa vedenkorkeudessa kivet saattavat olla vedenpinnan alapuolella. Ulkoreunoilta ruovikoita voi kuitenkin niittää ja niitä on jäljistä päätellen myös aiempina vuosina niitetty. Vanhat ruovikkoon linnuille niitetyt poterot näyttäisivät olevan käytössä. Ruovikon eteläreunalla havaittiin mahdollinen piisamin pesä. Ajosaaren pohjoisrannassa kasvaa tiivistä järviruokoa metrin levyisenä vyöhykkeenä koko rannan pituudelta. Rannassa sijaitsevalle mökille on raivattu muutama väylä. Ruovikon edessä kasvaa ulpukkaa ja vesitataria. Ajosaaren rannan ruovikkoa Avoveden ruovikkoalueet Kuva 40 Ajosaaren pohjoispuolella sijaitsevat ruovikkoalueet

31 31 Kuva 41 Ajosaaren pohjoispuolella sijaitsevat ruovikkoalueet Annilansaaren, Pynnönsaaren ja Ajosaaren välissä sijaitsevan lahdukan (autotien eteläpuolella) pohjukassa kasvillisuus muodostuu ulpukoista, rantapalpakoista ja leveäosmankäämistä. Ajotien alta kulkevan ojan suu on avoin. Järviruokoa lahdessa on etenkin Pynnönsaaren ja Ajosaaren rannoissa yhteensä 400 metrin pituudelta (rannanmyötäisesti). Vyöhykkeen leveyttä on vaikea arvioida, sillä Pynnönsaaren rannassa ruovikon takana on pitkälle yltävä ruoholuhta, joka on laidunnuskäytössä. Ruovikkoa on jäljistä päätellen niitetty ainakin Annilansaaren rannasta, koska se on reunoiltaan rikkonainen ja harvahko. Ruovikkoalueen edessä kasvaa ulpukkaa, vesitataria ja rantapalpakkoa. Annilansaaren kärjessä pelloilla laiduntavat lehmät ovat syöneet ruovikot. Lahden itärannalla (Ajosaari) kasvaa myös ruovikkoa, mutta se on hyvin rikkonaista, sillä pääosin kaikki mökkirannat on niitetty avonaisiksi. Annilansaaressa, Pynnösaaressa ja Ajosaaressa niittotarvetta on saarten väliin jäävän lahden länsirannalla, Ajosaaren pohjoisrannassa ja seuraavaksi käsiteltävän Hirmulansalmen eteläsuulla. Kuva 42 Näkymä Pynnönsaaren ja Ajosaaren välisen tien eteläpuolelta pohjukasta, kohti Kyyhkylänselkää

32 32 Kuva 43 Pynnönsaaren etelärannan ja Annilansaaren itärannan ruovikko Hirmulansalmi Hirmulansalmen eteläsuulle on muodostunut tiheä ruovikkolaikku (100 m x 20 m), jonka niittäminen olisi luultavasti hankalaa, koska kasvusto on tiukasti mätästynyttä. Laikun poistaminen vaatisikin kauhakuormaajaa. Ruovikkolaikun itäpuolella rannassa on tiivis järviruokoseinämä, jonka reuna on noin metrin etäisyydellä puurajasta. Ajosaaren itärannalla ja Pukkisaaren ympärillä kasvaa tiheää järviruokoa (keskimääräinen vyöhykkeen leveys noin 20 m). Saaren ympäristö on hyvin kivikkoinen (suuria lohkareita), mutta korkeamman veden aikaan suurin osa kulkua kartoitusta tehtäessä haitanneista kivistä on syvällä. Mökkirannan edustalla vettä on tällä hetkellä niin vähän, että Ajosaaren rannassa sijaitsevan ruovikon reunaan ei pääse edes soutuveneellä. Alueen kasvillisuutta: järviruoko, leveäosmankäämi, rantapalpakko ja ulpukka. Niittotarvetta. Paikallinen mökkiläinen toivoi ELY-keskuksen apua vesikasvien niittämiseen. Kuva 44 Näkymä Hirmulansalmen suulla sijaitsevasta mökkirannasta etelään

33 33 Kuva 45 Näkymä mökkirannasta kohti Pukkisaarta etelään Kuva 46 Järviruokolaikku Hirmulansalmen eteläisellä suuaukolla

34 34 7 Kyyhkylänselkä Yleiskuvaus alueesta: Tuuheita ruovikoita kaikilla rannoilla. Länsirannalla paljon mökkejä ja ympärivuotista asutusta. Länsirannan mökkirannoista monet ovat tuuhean ruovikon peitossa tai sen ympäröimiä, rannoissa on suoritettu paljon myös omatoimista niittoa. Itäranta pääasiassa asumaton. Kummatkin rannat kivikkoisia. Kyyhkylänranta Kyyhkylän länsirannassa kasvaa runsaasti tiheää järviruokoa (leveys: 30 m, pituus rannanmyötäisesti: 350 m). Ruovikon keskelle on puhkaistu tai luonnollisesti syntynyt pieniä reittejä rantaan. Ruovikon takana kasvaa saraikkoa melko leveälti. Myös Kyyhkylänrannan pohjukassa on tuuheaa järviruokokasvustoa (vyöhykkeen leveys noin 20 m). Akuuttia niittotarvetta ei ole, mutta tarvittaessa niittäminen olisi mahdollista. Kuva 47 Kyyhkylänranta Merkkisaari Merkkisaaren eteläpuolella keskellä vesialuetta kasvaa ruovikkolaikku (20 m x 150 m). Kasvillisuus on harvaa, mutta seassa tiiviimpiä ruovikkorykelmiä. Ruovikko on muodostunut kivien päälle ja ympärille. Ei niittotarvetta.

35 35 Kuntoutussairaalan ja Kyyhkylän puhdistamon rannat Kuntoutussairaalan rannassa kasvaa melko tiheästi järviruokoa ja järvikortea koko rannan pituudelta (noin 15 m leveä vyöhyke). Ranta on kuitenkin hyvin kivikkoinen ja veneellä moottorin kanssa kulkeminen matalan veden aikana hankalaa. Niittäminen niittokoneellakin voisi siksi olla vaikeaa. Puhdistamon rannassa kasvaa tiheästi osmankäämiä ja järviruokoa (noin 5-20 m leveä vyöhyke). Rannan eteläosassa ulpukka ja vesitatar muodostavat melko laajan tiheän kasvuston. Ei akuuttia niitontarvetta Kuva 48 Kyyhkylän puhdistamon ranta Porrassalmi Porrassalmen reunoilla kasvaa leveälti järviruokoa (vyöhyke on paikasta riippuen noin 5-80 metrin levyinen). Porrassalmen sillan itäpuolella pohjukassa kelluu runsaasti huonokuntoista rihmalevää ja vedenpintaa peittää ulpukka- ja kilpukkakasvustot. Alueella olisi niittotarvetta, sillä väylä Pikku- Surnulle on kapea. Suurin ruovikko kuuluu kuitenkin (ilmeisesti) luonnonsuojelualueeseen ja linnut viihtyvät kasvuston seassa. Talojen rannat oli raivattu avoimiksi. Kuva 49 Ruovikkoa Porrassalmen autotieltä itään

36 36 Kuva 50 Ruovikkoa Porrassalmen luonnonsuojelualueen rannassa Surnut Pikku-Surnussa ei ole akuuttia niittotarvetta. Pellosniemen rannassa järviruokovyöhykkeen leveys on noin 8 metriä suurimmillaan (sillan kummallakin puolella). Pikku-Surnun suon kohdalla järviruoko ja leveäosmankäämi kasvaa saramättäiden päällä tai väleissä, joiden niittäminen olisi vaikeaa ja tarpeetonta, sillä ruovikon reuna on vain muutaman metrin päässä puurajasta. Pikku- Surnun pohjukassa pellon edustalla järviruokovyöhyke on noin 5-10 metriä leveä ja siinä on leveitä aukkoja pellolle päin. Pohjukassa suon edustalla kasvaa tiheästi ulpukkaa, kilpukkaa, suomenlummetta, rantapalpakkoa ja ärviöitä. Myös vihreää rihmalevää havaittiin. Itärannalla ei kasva ilmaversoisia juuri ollenkaan, mutta Pikku-Surnulle johtavan sillan edustalle on kasvanut hieman järviruokoa. Pikku-Surnun etelärannassa sijaitsevalla pellolla käyskenteli 6 kurkea ja sorsastajilla oli väijyverkko ruovikossa. Kuva 51 Pikku-Surnun pohjukka suon edustalta

37 37 Kuva 52 Pikku-Surnun pohjukassa sijaitsevan pellon avointa rantaa Kuva 53 Pikku-Surnun pohjukka Iso-Surnun pohjoisrannalla Vanha-Tuukkalan rannassa sijaitsevan suon edessä ruovikko on tiheä, korkea ja laaja (vyöhykkeen leveys noin metriä, arviointi on kuitenkin hankalaa takana sijaitsevan suon vuoksi). Myös golf-kentän edustalla ruovikko yltää noin 20 metrin etäisyydelle rannasta koko rannan pituudelta. Niittotarvetta (ei kovin akuuttia). Iso-Surnulla Pellosniemen rannassa kasvaa tiheää ruovikkoa, jonka seassa on myös leveäosmankäämiä. Etenkin Pellosniemen talojen itäpuolella rannassa kasvava (120 m x 60 m) ruovikko kaipaisi niittoa. Samasta paikasta on ilmeisesti niitetty aikaisemminkin. Normaalissa veden korkeudessa ruovikon reunassa on vettä noin metrin verran, eikä kiviä havaittu, joten alue soveltuisi niittämiseen. Kuva 54 Iso-Surnun etelärannan ruovikko Pellosniemen rannassa

38 38 Kuva 55 Ruovikkoa Vanha-Tuukkalan rannassa Porrassalmi - Harjulahti Porrassalmesta Harjulahteen asti kasvaa rannoissa runsaasti tiheää järviruokoa (vyöhykkeen leveys noin m). Lähempänä Porrassalmea sijaitsevien asuntojen rantoihin on raivattu väyliä tai ne ovat avoimia, mutta Harjulahdessa mökkirannat ovat tiheän ruovikon peitossa. Niittotarvetta on koko rannan pituudelta, mutta etenkin Harjulahdessa. Rannat ovat koko matkalta matalia, niittäminen onnistuisi parhaiten Saimaan veden ollessa korkeammalla. Kuva 56 Harjulahden rantoja Savilahti Kyyhkylänselän itäpuolella on koko rannan pituudelta (1,5 km) tiheitä ruovikoita. Rannat ovat melko kivikkoisia, mutta liikkuminen moottoriveneellä onnistui kartoitusta tehtäessäkin (vesi 40 cm normaalia matalammalla). Itärannan kaikki poukamat ja lahdukat ovat kasvaneet umpeen tai lähes umpeen järviruokoa (Vyöhykkeen leveys noin metriä riippuen paikasta). Rantojen niittämiseen ei kuitenkaan ole akuuttia tarvetta, sillä Kyyhkylänselän itärannat ovat

39 39 Hirmulansalmen ja Sittoniemen välillä täysin asumattomia. Niittojätteen raivaaminen olisi myös ongelma, sillä alueella ei näy rantaan johtavia teitä tai veneenlaskupaikkoja. Lähin tie kulkee Ritasuolle. Velkkuunlahti Hieman Sittoniemestä etelään kasvaa Koirasaaren ja mantereen välissä ruovikkolaikku keskellä vesialuetta (30 m x 20 m). Ruovikon sisällä on kiviä joita ei ole merkitty karttaan. Sittoniemen rannassa ruovikkoa on myös runsaanlaisesti (15 m leveä vyöhyke), mutta rannassa olevien mökkien rannat ovat avoimia. Ei akuuttia niittotarvetta. Etelässä Puustellin ja Vesalan pelloilla on lehmälaidun, joka yltää rantaan asti. Peltojen edustalle karttaan merkitty saari ei itse asiassa ole matalan vedenaikaan saari vaan se on kasvanut kiinni mantereeseen kivisen ruoholuhdan kautta, jolla lehmät laiduntavat. Velkkuunlahden pohjukassa on pohjoisrannalla hieman järviruokoa (5-10 m leveä vyöhyke), mutta ruovikon takana on rinnepelto ja lehmien laidunmaata. Niitontarvetta ei ole. Pohjukan etelärannalla on vain kiviä. Myös Koirasaaren rannoilla kasvaa järviruokoa, mutta ruovikot ovat pääasiassa hyvin kivisissä paikoissa. Saaren eteläkärjessä sijaitseva pikkusaari on kasvanut kiinni pääsaareen. Velkkuunlahden etelärannalta ruovikot on ilmeisesti niitetty pois. Siikasalmi Siikasalmessa on muutama kapea (2-5 m leveä) ruovikko itä- ja länsirannalla, mutta akuuttia niittotarvetta ei ole. Pääasiassa mökkien rannat on jo raivattu avoimiksi.

40 40 8 Ukonvesi Yleiskuvaus alueesta: Rannoilla paljon mökkejä ja ympärivuotista asutusta, myös peltoja ja lehmien laidunalueita. Ruovikkoja pääasiassa pohjois- ja länsirannalla. Erittäin kivikkoinen länsiranta. Harmaahaikaroita. Läskikammarinniemi Läskikammarinniemessä sijaitseva pieni saari on umpeenkasvanut kiinni Hierainiemeen. Kapean aukon niemen ja saaren välissä täyttää järviruoko ja pajukko. Ruovikon edessä kasvaa saaren kummallakin puolella vesitataria ja ulpukkaa. Kuva 57 Läskikammarinniemi (saari) länsipuolelta Läskikammarin niemen pohjoispuolella Hierainniemen itärannalla kasvaa tiheää ruovikkoa ja leveäosmankäämiä (20 m leveä vyöhyke). Ranta on jokseenkin kivikkoinen. Mökkirantojen edustoille on raivattu kapeat kulkureitit. Niittotarvetta. Hierainniemi Hierainniemen länsirannalle on rakennettu lukuisia mökkejä ja ympärivuotisia asuintaloja. Tonttien rannat on raivattu täysin puhtaiksi ja järviruokoa kasvaa vain lähimpänä Hietalahtea sijaitsevien mökkien rannoissa. Ei niittotarvetta. Hietalahti Hierainniemessä länsirannalla Hietalahden suulla on laaja ruoholuhta, jonka reunoilla kasvaa tiheää ruovikkoa. Luhdan pohjoispuolella on kiviä ja hyvin matalaa. Luhdan pohjoispuolella sijaitseva Hierainniemeen ruopattu kanava on puhdas kasveista, mutta kanavan pohjoispuolella sijaitsevan mökin rannassa kasvaa ruovikkoa niin tiheästi ja leveälti (leveys: n. 50 m, pituus rannanmyötäisesti: 80 m), ettei mökiltä ole reittiä vesialueelle. Hietalahden pohjukkaa lähempänä sijaitsevien talojen rannat sen sijaan on niitetty avoimiksi. Niittotarvetta.

41 41 Kuva 58 Hierainniemen luhta ja sen edessä kasvavaa järviruokoa Hietalahdessa niittotarvetta on edellä mainitun mökkirannan lisäksi myös lahden keskiosassa sijaitsevan pienen pellon edustalla. Rantaan on kasvanut tiheä melko suurikokoinen ruovikko (leveys: noin 20 m), jonka ulottuu kohti Hietalahdessa sijaitsevan saaren pohjoiskärkeä (ruovikon kärjen pituus on noin 70 m). Hietalahden pohjukassa ei ole juurikaan kiviä, mutta vesi oli kartoitusta tehtäessä liian matalalla, jotta niittoa olisi voitu tehdä (20-30 cm). Hietalahden suurempien peltojen edessä ei tällä hetkellä juurikaan kasva järviruokoa. Rannat on luultavasti niitetty maalta käsin, sillä ranta on hyvin matala. Kuva 59 Hietalahden keskiosassa kasvava ruovikko Hietalahdessa sijaitsevan saaren kummassakin päässä kasvaa tiheähköä järviruokoa. Ruovikon keskiosa oli kartoitusta tehtäessä korkealla veden yläpuolella. Normaalissa vedenkorkeudessa ruovikoiden keskellä vettä olisi ehkä cm, joten niittäminen onnistuisi ehkä vain reunoista. Huisterinlampi Purola Rajala Huisterinlammen rannoilla ei kasva ruovikkoa, joten niittotarvettakaan ei ole. Lampeen johtavan kanavan eteläisen suuaukon edessä kasvaa runsaasti vesitataria ja ulpukkaa. Suuaukon itäpuolella kasvaa ruovikkoa, mutta se on muodostunut rantalouhikkoon, eikä ole helposti niitettävissä.

42 42 Kuva 60 Huisterinlammen eteläinen suuaukko Kuva 61 Näkymä Huisterinlammen suuaukon itäpuolelle Purolan ranta on täyteen kasvanut vesitataria ja ulpukkaa. Lähempänä rantaa kasvaa myös rantapalpakkoa. Rannan edustalla 3-4 järviruokolaikkua. Laikuissa kasvillisuus on harvaa ja jäljistä päätellen lehmät ovat laiduntaneen ruovikossa. Kuva 62 Purolan ranta

43 43 Kuva 63 Rajala Hytkänsuo -väliin laskevan puron suuaukko Rajalan eteläpuolelle laskevan ojan suuaukon reunoilla kasvaa runsaasti ruovikkoa (vyöhykkeen leveys ilmakuvista päätellen noin 50 m), mutta vedenpinnan ollessa korkeammalla suuaukko saattaisi olla melko avoin (nyt lähes kuivilla). Vaikka ruovikko täyttää lähes koko poukaman, akuuttia niittotarvetta ei ole, sillä oja kulkee maantien ali ja usean pellon läpi tuoden mukanaan ravinteita Ukonselälle. Hytkänsuo Leppäniemi - Valkolansaari Hytkänsuon omakotitaloalueen edessä kasvaa melko tiheää 5-10 m leveää ruovikkoa. Ei akuuttia niittotarvetta. Leppäniemen pohjois- ja lounaispuolella kasvaa tiivistä järviruokoa. Pohjoispuolella ruovikkoa on niitetty mökkiläisten toimesta ja ruovikko onkin ulkoreunastaan laikuttaista ja harvaa. Ruovikon sisällä kasvaa ulpukkaa. Pohjukan rantaan on myös raivattu leveä venepaikka. Niemen lounaisrannalla ruovikko on syntynyt kivikkoon ja siksi niittäminen olisikin hankalaa. Muropohja Muropohjan lahdessa ruovikko on tiheää ja vyöhyke leveä (n m), mutta sitä rikkovat avoimet ranta-alueet. Akuuttia niitontarvetta ei ole. Muropohjanlahden eteläpuolella ja Sarvenrannan länsipuolella sijaitseva lahdukka on sen sijaan melko umpeen kasvanut (vyöhykkeen leveys suurimmillaan noin 50 m). Niittotarvetta. Kuva 64 Muropohjanlahti

44 44 Kuva 65 Lahti Sarvenrannan länsipuolella Heimari Heimarin edessä kasvaa järviruokoa, runsaasti varsinkin lähempänä Sarvenrantaa. Heimarin laivalaiturin pohjoispuolella ruovikkoa on niitetty rannasta käsin traktorilla ja kasvuston sisällä on suuri niitetty alue. Heimarin laitureiden eteläpuolella ruovikkovyöhyke on kapeampi (5-10 m). Runsaammin ruovikkoa kasvaa Rantalanniemen kärjessä (ruovikon leveys m) ja Haavikkoniemen länsipuolella sijaitsevassa poukamassa (vyöhykkeen leveys 30 m). Haavikkoniemen kärjen edustalle avoimen veden alueella on muodostunut pieni ruovikkolaikku (20 m x 20 m), jossa ei näy kiviä. Kuva 66 Haavikkoniemen kärjen edustalla kasvava ruovikko Levastinlahti Siikasalmen suulla Siikaniemen etelärannassa koko rannan pituudelta kasvaa tiheää 1,5 metriä korkeaa ruovikkoa. Ruovikon seassa on suuria kiviä, mutta niittäminen luultavasti onnistuisi. Siikaniemen rantaan on rakennettu kaksi aallonmurtajaa, joita kartassa ei näy. Ruovikkoa on aallon murtajien ympärillä ja välissä. Järviruokovyöhyke yltää leveimmillään noin 50 metrin päähän rannasta. Niittotarvetta. Kuva 67 Siikaniemen edustan ruovikko

45 45 Suviniemi Rykinniemi Linnanlahti Välillä Suviniemi Rykinniemi - Linnanlahti ruovikot ovat kapeita vain muutamien metrien levyisiä ja muutaman kymmenen metrin pituisia laikkuja (rantaviivan myötäisesti). Mökkien rannat ovat avoimia. Ei niittotarvetta. Vassaansaari Vassaansaaren pohjoispuolella ruovikot ovat pieniä muutamien metrien kokoisia laikkuja. Vassaansaaren ja Linnasaaren välissä ruovikkoa ei tien pohjoispuolella ole lainkaan, ja kulku kartoitusta tehtäessä oli soutuveneellä mahdotonta rannan mataluuden vuoksi. Tien eteläpuolella ruovikkoa on vähän, eikä niittotarvetta ole. Vassaansaaren eteläkärjessä sijaitsevan tilan edestä ruovikko on niitetty olemattomiin. Saaren kärjessä on kuitenkin laajempi ruovikko (suurin leveys noin 70 m), jonka kärki yltää kapeikon keskellä sijaitseville lohkareille asti. Niittotarvetta on, mutta kivet voivat muodostua ongelmaksi. Papinsaari Papinsaaren eteläpuolella kasvaa ruovikkoa Papinsaaren ja Puuskasaaren rannassa. Ruovikot ovat tiheitä, mutta eivät poikkeuksellisen korkeita (vyöhykkeet kummallakin rannalla noin metriä leveitä). Alueella on ilmeisesti joskus tehty intensiivistä niittoa, sillä kartan mukaan saarten välin tulisi olla umpeenkasvaneempi. Tällä hetkellä saarten välistä kulkee leveä reitti Tiusalanlahteen. Akuuttia niittotarvetta ei ole, mutta alue vaatii niittoa jatkossakin, jotta se pysyisi avoimena. Papinsaaren itäpuolella kasvaa harvahko ruovikkolaikku avoimen veden alueella louhikossa. Kuva 68 Papinsaaren etelärantaa Tiusalanlahti Tiusalanlahdessa Letkunsaaren länsi- ja eteläpuolella kasvaa tiheä ruovikko. Saaren länsipuolella sijaitseva lahdukka on täysin umpeenkasvanut ja kaipaisi niittoa (etäisyys ruovikon reunasta rantaan on noin 60 m). Järviruo'on seassa on muutamia kiviä ja puuseipäitä. Ruovikon edessä kasvaa runsaasti ulpukkaa, vesitataria ja lumpeita. Saaren itäpuolella on jonkin verran lumpeita.

46 46 Kuva 69 Letkunsaaren länsipuoli Karkuusniitun pohjoispuolelle Keltiäissaaren ympärille on muodostunut tiheä ruovikko, joka yltää noin 100 metrin päähän rannasta. Ruovikon seassa on ilmeisesti kaksi luotoa, joista ainakin toisessa kasvaa puita. Niittäminen saattaisi olla mahdollista Saimaan vedenpinnan ollessa korkeammalla. Tiusalanlahden ruovikoita on jäljistä päätellen käyty aiemmin niittämässä. Monet karttaan merkityt ruovikkoalueet ovat kadonneet. Yleisesti ottaen kaikkien rannalla sijaitsevien talojen edustat ovat puhtaaksi raivattuja. Letkunsaarta, ja mahdollisesti Kelttiäissaarta, lukuun ottamatta lahdessa ei ole akuuttia niitontarvetta.

47 47 9 Leppäselkä Yleiskuvaus alueesta: Rannoilla runsaasti kesämökkejä ja ympärivuotista asutusta, peltoja ja laidunmaita. Laaja-alaista omatoimista niittoa suoritettu, monessa kohtaa kivirajaan asti. Itärannan lahdet matalia ja herkkiä kasvamaan umpeen. Nuottakodanlahti Nuottakodanlahden itäinen pohjukka on umpeenkasvanut noin 1,5 metrin korkuista järviruokoa (ruovikon reunasta rantaan on noin 70 metriä). Ruovikon ulkoreunalla ei näy kiviä, mutta lähempänä rantaa niitä kartan mukaan on. Niittotarvetta. Rannalla käyskenteli kurkipari ja kettu. Kaikonniemi Kaikonniemen ympäristössä on jäljistä päätellen käyty aiemmin niittämässä. Rannassa kasvaa kuitenkin tiheä järviruokovyöhyke, koko rannan pituudelta (poukamat lähes umpeenkasvaneita) ja varsinkin Kaikonniemen itäpuolella ruovikkoa on niin paljon, että sitä kannattaisi niittää (vyöhykkeen leveys m). Ruovikon seassa on kuitenkin kiviä, jotka suuremmassa vedenkorkeudessa eivät välttämättä näy. Köysiniemi Köysiniemen eteläpuolella sijaitsevassa lahdukassa kasvaa järviruokoa, jota on jäljistä päätellen aiemmin niitetty. Lahdukassa voisi edelleen olla hieman niitontarvetta, mutta niittokoneella niittäminen olisi hankalaa, sillä edellinen niitto on selkeästi lopetettu kivirajaan. Rannassa on paljon pieniä kiviä, jotka eivät näy kun vesi on korkeammalla. Koysiniemen etelärannassa sijaitsevan niemen itäpuolella on ilmeisesti aiemmin kasvanut suuri ruovikko (vrt. kartta), mutta se on myöhemmin niitetty pois lähes kokonaan. Ainoastaan kivien ympärillä on ruovikkoa. Mökkirannatkin ovat avoimia, joten akuuttia niitontarvetta ei ole. Kummassakin edellä mainitussa kohteessa niitetyt alueet ovat korvautuneet tiheillä vesitatarkasvustoilla.

48 48 Vihlahti Vihlahdessa kasvaa järviruokoa kaikilla rannoilla. Sitä on niitetty jonkin verran, mutta varsinkin pohjukkaan laskevan ojan suulla kasvaa tiheää järviruokoa metrin levyisenä vyöhykkeenä. Ruovikon seassa ei näy kiviä. Lahden pohjoisrannalla aiemmin suoritettu niitto on ilmeisesti päätetty kivirajaan. Ruovikon edustalla kasvaa runsaasti vesitataria ja jonkin verran rantapalpakkoa. Kuva 70 Vihlahden pohjukkaa Vihlahden pohjoisrannassa mökkien edustoilla kasvaa runsaasti ruovikkoa (5 30 metrin levyisenä vyöhykkeenä), esimerkiksi erääseen mökkirantaan on raivattu vain 3-5 metriä kapea väylä. Niittotarvetta on koko lahdessa. Himasniemi Rajaluoto - Tyynelä Pohjoisselällä Himasenniemi Rajaluoto Tyynelä -välillä järviruokoa kasvaa vaihtelevan kokoisena vyöhykkeenä, poukamissa hieman enemmän, mutta ei missään kovin runsaasti. Jäljistä päätellen alueen ruovikoita on niitetty. Mökkirannat on pääasiassa raivattu avoimiksi tai niihin on avattu väylät. Saaristenniemi Saaristenniemen etelärannalla ojansuulle muodostunut ruovikko on niin suuri, että suuremmassa vedenkorkeudessa rannassa sijaitsevalle mökille ei pääse kulkemaan vesiteitse. Ojan suun itäpuolella sijaitseva pieni saari on kiinnittynyt mantereeseen ruovikon avulla. Niittotarvetta.

49 49 Kuva 71 Mökkiranta Saaristenniemen eteläpuolella Honkalahti Honkalan eteläpuolella sijaitsevassa poukamassa kasvaa järviruokoa. Ruovikkoa on jäljistä päätellen niitetty aiemmin, eikä akuuttia niiton tarvetta ole. Honkalan pohjoispuolella sijaitsevassa poukamassa on niin ikään tehty niittoja ja poukaman perälle asti on raivattu leveä kulkureitti. Ei akuuttia niittotarvetta. Syvänen Syväsen pohjoisrannassa kulkevan tien kummallakin puolella kasvaa paljon järviruokoa. Tien alle jäävän pikkusaaren itäpuolelta kuuluisi kulkea reitti Syväseltä Pohjoisselälle, mutta se on kasvanut umpeen. Syväsen rannoilla, varsinkin pohjoisrannalla kasvaa tiheää järviruokoa, runsaasti (vyöhykkeen leveys noin 70 m). Niittotarvetta. Kuva 72 Ruovikkoa Syväsen tien pohjoispuolella

50 Kuva 73 Näkymiä Syväsen pohjoisrannalta etelään. Ylin: Siltarumpu on avoin, mutta ruovikko katkaisee reitin. 50

51 51 Heinälahti Heinälahden suulla Höytsaaren länsirannan edustalla kasvaa kaksi suurehkoa ruovikkolaikkua, joista toinen on muodostunut pienten luotojen ympärille (70 m x 60 m, toinen 40 m x 40 m). Kuva 74 Höytsaaren edustan ruovikkolaikkuja Heinälahden pohjoisrannassa Alatalon ja Mannilan maiden rannassa ruovikkoa kasvaa tiheästi ja melko runsaasti, mutta sitä on niitetty jäljistä päätellen paljon. Aiemmat niitot on suoritettu kivirajaan asti, eikä akuuttia niiton tarvetta ole, sillä varsinkin Mannilan rannassa ruovikon takana on suuret rinnepellot ja järviruokovyöhyke on melko kapea (noin 10 m). Mannilan itäpuolella sijaitseva poukama Syväsaaren kyljessä on kasvanut umpeen järviruokoa. Aluetta on jäljistä päätellen niitetty aiemmin, mutta niittäminen on lopetettu saramättäiden reunaan. Ruovikkoa on runsaasti myös Syväsaaren itäpuolella. Heinälahden yli kulkevan sillan länsipuolella on myös suoritettu niittoja. Järviruokoa kasvaa rannoilla tiheästi, muttei kovin runsaana. Vesialueelle on jätetty ruovikkolaikkuja merkitsemään kivisiä paikkoja. Niitä ei siis kannata niittää. Tien alikulkevan siltarummun edusta on avoin. Järviruo'on lisäksi alueella kasvaa runsaasti ulpukkaa ja palpakoita. Ei niittotarvetta tällä hetkellä, mutta vaatii niittämistä jatkossa, ettei kasva umpeen. Heinälahden varsinainen pohjukka (tien itäpuolella) on rehevä ja matalavetinen ( cm). Ruovikkoa on runsaasti, mutta alueella on jäljistä päätellen tehty intensiivistä niittoa. Ilmaversoisista runsaimpana esiintyy järviruokoa, mutta seassa kasvaa myös leveäosmankäämiä ja rantapalpakkoa. Kelluslehtisistä esiintyy pääasiassa ulpukkaa. Linnut näyttävät viihtyvän alueella hyvin ja ruovikkoon onkin niitetty poteroja niille. Kartoitusta tehtäessä havaittiin sorsalintuja, harmaahaikara ja haukka. Veden ollessa korkeammalla alueella niittäminen olisi todennäköisesti mahdollista, sillä kiviä ei ruovikossa näy (tosin vanhoja liestekatiskojen jäänteitä on runsaasti). Alue kaipaa säännöllistä niittämistä, jos halutaan estää pohjukan perälle kulkevan reitin umpeenkasvu.

52 52 Kuva 75 Heinälahden pohjukan koiliskulma Kuva 76 Heinälahden pohjukan itärantaa Kuva 77 Heinälahdenpohjukan länsirantaa

53 53 Haukkarannanlahti Haukkalahden pohjoisrannalla järviruokovyöhyke on kapea. Lahti on kasvanut täyteen ulpukkaa ja keskellä vesialuetta kasvaa pieninä laikkuina järvikaislaa. Lahden etelärannalla ruovikko on melko leveä varsinkin Höytsaareen johtavan autotien pohjoispuolella (ruovikko täyttää saaren ja mantereen välin, suurin vyöhykkeen leveys on noin 70 m). Tien pohjoispuolella sijaitseva pieni saari on jäänyt kokonaan ruovikon saartamaksi. Niittotarvetta on tällä alueella tien pohjoispuolella. Matala Haukkarannanlahti voi kasvaa melko nopeasti umpeen, jos aluetta ei niitetä säännöllisesti. Ruovikossa havaittiin paljon sorsalintuja. Kylmälahti Kylmälahden rannoilla kasvaa järviruokoa ja leveäosmankäämiä kapeana 2-5 metrin levyisenä vyöhykkeenä. Kasvusto on tiivistä, mutta niittotarvetta ei ole. Aluetta on jäljistä päätellen niitetty aiemmin. Lahden pohjukassa saaren takana kasvaa melko runsaasti ulpukkaa ja hieman uistinvitaa. Mielunniemi Mielunniemen länsirannalla kasvaa tiheä noin 5-10 metrin levyinen järviruokovyöhyke, mökin pohjoispuolella poukamassa hieman enemmän. Ruovikon edessä kasvaa myös pienempiä hentoja ruovikkolaikkuja. Kasvustoa on jäljistä päätellen aiemmin niitetty ja niitto on suoritettu kivirajaan asti. Ei akuuttia niittotarvetta. Sikosaari Sikosaaren länsirannassa kasvaa järviruokoa melko tuuheana vyöhykkeenä. Ruovikkoa on jäljistä päätellen niitetty aiemmin. Saaren pohjoispäädyssä sijaitsee kaksi mökkiä, joita ei ole merkitty karttaan. Mökkien rantoihin on raivattu kulkuväylät. Ruovikon seassa on jonkin verran kiviä, mutta tarvittaessa kasvuston niittäminen onnistuisi. Ei akuuttia niittotarvetta. Kuva 78 Sikosaaren länsiranta Mustavuori Huuhonniemi Välillä Mustavuori - Huuhonniemi rannoissa kasvaa järviruokoa kapeina vyöhykkeinä, muutamassa pohjukassa hieman enemmän. Alueella ei ole akuuttia niittotarvetta, sillä niittoja on suoritettu (vrt. kartta) mm. Taivallahdessa, jossa ruovikko on aiemmin peittänyt pohjukassa sijaitsevan talon rannan.