JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2015 KUNNANHALLITUS SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2015 SISÄLLYSLUETTELO 134 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSOJEN TARKISTUKSET OMAKOTITONTTIEN JA LISÄMAAN MYYNTIHINNAT JA -EHDOT OSALLISTUMINEN MATKAILUHANKKEISIIN: MATKALLA SUOMEN... SYDÄMESSÄ JA MATKAILUHANKE PIRKANMAALLE VETERAANIAVUSTUKSET VUODELLE KYLÄYHDISTYSTEN AVUSTUKSET TALOUSTILANNE / / KIINTEISTÖVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE JUUPAJOEN KUNNAN TULOVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT TILAISUUDET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT KIRJELMÄT HANKINTAPÄÄTÖS JUUPAJOEN KUNNAN LIIKUNTAHALLIN... PERUSKORJOUKSEN 2. RAKENNUSVAIHEEN URAKAN HANKINNASTA

2 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka ja aika Juupajoen kunnanvirasto, tiistaina klo Läsnäolevat jäsenet Muut läsnäolevat Hannu Hämylä Juha Soikka Tarja-Riitta Koskinen Anne Markkula Mirja Saarinen Janne Salomaa Heikki Sikiö Esko Välttilä Yrjö Rintamäki Jani Jauhiainen Aarno Niemelä Antti Rahkonen Pirkko Lindström Pekka Maasilta Mervi Korhonen Laura Mäkivirta puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen varajäsen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kunnanjohtaja tekninen johtaja pöytäkirjanpitäjä taloussuunnittelija Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Anne Markkula ja Mirja Saarinen. Allekirjoitukset Puheenjohtaja Hannu Hämylä Pöytäkirjanpitäjä Mervi Korhonen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella Anne Markkula pöytäkirjantarkastaja Mirja Saarinen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä kunnanvirastossa klo

3 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSOJEN TARKISTUKSET Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, puh Kunnanhallitus on kokouksessaan , 107 hyväksynyt vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman perusteet. Maksut ja taksat tarkistetaan siten, että ne ovat vähintään maakunnan keskitasossa ja että kustannustason nousu huomioidaan. Vedenmyynnin oletetaan alenevan vuoden 2015 tasosta. Veden käyttömaksua ehdotetaan korotettavaksi 5 % ja jäteveden 10 %, sekä veden- ja jäteveden perusmaksuja 5 %. Hintojen korotuksella kompensoidaan veden myyntimäärän alenemisesta aiheutuva maksutulojen lasku sekä yleisen kustannustason nousu. Korotus mahdollistaa vesihuollon järjestämisen kannalta tärkeiden investointihankkeiden jatkumisen suunnitelmien mukaisena. Korotusten johdosta veden veroton kulutusmaksu nousee 1,51 eurosta 1,59 euroon/m 3 ja jätevesimaksu 2,44 eurosta 2,68 euroon/m 3. Veden ja jäteveden verottomat perusmaksut nousevat 50, ,00 eurosta 52, ,00 euroon/vuosi. Teknisen toimen ja vesihuoltolaitoksen palvelumaksutaksa sisältää tavallisimmat asiakkaille vesihuoltolain perusteella kuuluvat palvelumaksut, teknisen toimen erilaisista töistä perimät kustannukset ja jätevedenpuhdistamolle toimitettujen lietteiden käsittelymaksut. Sakokaivo- ja umpisäiliölietteiden käsittelymaksuihin ehdotetaan tehtäväksi 10 %:n ja muihin maksuihin 5 %:n korotukset. Liitteenä n:o 1 on ehdotus vesihuoltolaitoksen taksaksi, ja liitteenä n:o 2 ehdotus teknisen toimen ja vesihuoltolaitoksen palvelumaksutaksaksi. Taksat tulevat voimaan Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä olevan vesihuoltolaitoksen taksan sekä teknisen toimen ja vesihuoltolaitoksen palvelumaksutaksan. Taksat tulevat voimaan

4 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ OMAKOTITONTTIEN JA LISÄMAAN MYYNTIHINNAT JA -EHDOT Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, puh Juupajoen kunnalla on asuntotontteja seuraavilla tiloilla: Tila RN:o Kylä Jokilepola 4:137 Aakkola Jokilepola I 4:108 Aakkola Kova 1:87 Melli Leppälä I 2:149 Porvola Leppälä II 1:131 Porvola Mäntynummi 2:137 Hoivala Mäntynummi I 2:135 Hoivala Lyly: Lylynrinne 1:120 Lylyjärvi Viitalan alue 2:126 Lylyjärvi Valtuusto on , 15 :ssä määrännyt väliseksi ajaksi omakotitonttien myyntihinnaksi 2 /m 2 ja tontteihin sisältyvän lisämaan myyntihinnaksi 3 /m 2. Tonteilla oleva puusto sisältyy tonttien hintaan. Valtuusto on , 51 :ssä hyväksynyt omakotitonttien muut myyntiehdot, joilla tekninen johtaja on valtuuston vahvistamin hinnoin päättänyt myynnistä. Tähän liittyen valtuustolle esitetään liitteen n:o 3 mukaisten muiden myyntiehtojen hyväksymistä. Omakotitonttien myyntihintoja ei esitetä korotettavaksi. Lisämaan myyntihintaa esitetään korotettavaksi 3 eurosta 4 euroon/m 2. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että omakotitonttien hinnat ovat 2 /m 2 puustoineen. Kunnallistekniset maksut määräytyvät erikseen. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tontteihin liittyvä lisämaan myyntihinta on välisenä aikana 4 /m 2 puustoineen. Lisäksi kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy ajalle liitteen n:o 3 mukaiset omakotitonttien muut myyntiehdot, joilla

5 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ tekninen johtaja valtuuston vahvistamin hinnoin päättää myynnistä. Lisäksi myyntiehtoja käytetään soveltuvin osin lisämaan myynteihin.

6 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ OSALLISTUMINEN MATKAILUHANKKEISIIN: MATKALLA SUOMEN SYDÄMESSÄ JA MATKAILUHANKE PIRKANMAALLE ) Matkalla Suomen Sydämessä - Mänttä-Vilppulan, Juupajoen, Ruoveden, Virtain, Keuruun, Jämsän ja Oriveden matkailuverkosto Ylä-Pirkanmaan kunnat Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Ruovesi ja Virrat sekä Keuruu, Jämsä ja Orivesi aloittivat uudenlaisen matkailumarkkinointiyhteistyön syksyllä Kahden vuoden aikana on tehty onnistunutta kansainvälistä matkailumarkkinointia: synnytetty uusi Sydänalue -markkinointikonsepti, organisoitu messumatkoja Saksaan ja Venäjälle sekä toteutettu kaikkien kuntien yhteinen matkailuesite Matkalla Suomen Sydämessä (suomeksi, venäjäksi, saksaksi ja englanniksi). Lisäksi matkailuverkostolle on syntynyt valmiita yhteistyösuhteita ulkomaisiin matkanjärjestäjiin. Hankkeen koordinoijana toimii MW-kehitys Oy. Kuntien matkailu- ja elinkeinotoimijoiden näkökulmasta markkinointiverkosto on todettu resursseihin nähden tehokkaana toimintamallina ja sille on haluttu jatkoa. Matkailuverkoston rahoitus on koostunut kuntien ja elinkeinoyhtiöiden rahoitusosuudesta (50 %) sekä yksityisten matkailuyrittäjien rahoituksesta (50 %). Uutta hankesuunnitelmaa on luonnosteltu yrittäjille toteutetun kyselyn tulosten pohjalta sekä hankkeen ohjausryhmässä käytyjen keskustelujen perusteella. Hankkeen painopistettä ollaan suuntaamassa enemmän Saksan markkinoille. Saksassa on tarkoitus vuonna 2016 osallistua 2-3 messu-/workshop-tapahtumaan Fintouring yhteistyöllä. Venäjän markkinointitoimet toteutetaan esitejakeluna ja Tredea-yhteistyönä. Messutapahtumien yhteyteen järjestetään some-kampanjat. Hankkeessa järjestetään yrityksille kansainvälisen markkinoinnin ja tuotekehityksen koulutustilaisuudet ja laaditaan verkkosivustopohja kv-viestintään (ns. Landing page) some-sivuston lisäksi. Verkostotiedottamista parannetaan lähettämällä verkostokirjeet yrittäjille joka toinen kuukausi. Ohjausryhmään on päätetty kutsua mukaan matkailuyritysten edustaja. Vuosittain mukana on ollut kaikkiaan n. 40 yritystä, joista Juupajoelta 1-2 yritystä. Uudelle kaudelle mukaan on Juupajoelta lupautunut jo ainakin 2 yritystä. Matkailuverkoston toteuttamisen kokonaisbudjetiksi esitetään enintään euroa (alv 0 %). Kuntien ja elinkeinoyhtiöiden rahoitusosuudelle haetaan kahden vuoden sitoutumista ehtona, että yksityinen rahoitusosuus toteutuu vastaavalla toteutumalla.

7 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ ) Maakunnallinen matkailuhanke Pirkanmaalle Uudelle rahoituskaudelle on käynnistynyt aikaisempien vuosien tapaan myös maakunnallinen matkailuhanke. Hankkeen tavoitteena on matkailuelinkeinon kehittäminen Pirkanmaalla, kansainvälistyminen, maakunnan tunnettuuden lisääminen kotimaassa ja kansainvälisesti sekä erityisesti maaseudun elinvoimaisuuden kasvattaminen. Lopullisena tavoitteena on maakunnan matkailutulon kasvattaminen. Hanketta hallinnoi Sastamalan koulutuskuntayhtymä. Hankkeen keskeisiä viestinnällisiä teemoja ovat: - luonto ja hiljaisuus - suomalainen elämäntapa - suomalainen ruoka, lähiruoka, metsän ja veden antimet - sauna ja muut hyvinvointiin liittyvät palvelut - luovat alat, mm. kulttuurituotanto, käsityöt, design - kestävä ja vähähiilinen tarjonta, ekologiset ratkaisut. Hankkeen budjetti on n euroa vuodessa. Hankkeeseen osallistuvat kaikki Pirkanmaan kunnat. Juupajoen osuus hankkeesta on 220 euroa/vuosi eli 660 euroa hankekaudella. Kunnanhallitus päättää, että Juupajoen kunta osallistuu - Matkalla Suomen sydämessä -hankkeeseen vuosina siten, että vuosittainen kuntaosuus on euroa (yhteensä euroa) ja - Pirkanmaan matkailuhankkeeseen vuosina siten, että vuosittainen kuntaosuus on 220 euroa (yhteensä 660 euroa).

8 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ VETERAANIAVUSTUKSET VUODELLE 2015 Hallinnon vastuualueen avustukset vuodelle 2014 myönnettiin seuraavasti: Juupajoen sotaveteraanit 336 eur Juupajoen sotainvalidit 168 eur Juupajoen sotaveteraanien naisjaosto 83 eur Juupajoen sotainvalidien naisjaosto 83 eur Yhteensä 670 eur Lisäksi Sotainvalidien Veljesliiton Juupajoen osastolle myönnettiin syyskeräyksen tuottoa korvaava avustus 84,10 euroa yhtä jäsentä kohti tilanteen mukaisesti. Myönnetty avustus oli 756,90 euroa. Avustus vuodelle 2015 myönnetään seuraavasti: Juupajoen sotaveteraanit 336 eur Juupajoen sotainvalidit 168 eur Juupajoen sotaveteraanien naisjaosto 83 eur Juupajoen sotainvalidien naisjaosto 83 eur Yhteensä 670 eur Lisäksi Sotainvalidien Veljesliiton Juupajoen osastolle myönnetään syyskeräyksen tuottoa korvaava avustus 84,10 euroa yhtä jäsentä kohti tilanteen mukaisesti. Myönnettävä avustus on 672,80 euroa. Avustukset maksetaan sen jälkeen, kun yhdistykset ovat toimittaneet kunnan kirjanpitäjälle vuoden 2014 hyväksytyn tilinpäätöksen, taseen ja tilintarkastajan lausunnon. Pöytäkirjaan merkittiin, että Yrjö Rintamäki poistui esteellisenä (yhteisöjäävi) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

9 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ KYLÄYHDISTYSTEN AVUSTUKSET 2015 Vuonna 2014 myönnettiin 210 euron avustus Kopsamon kyläyhdistykselle, Korkeakosken kyläyhdistykselle, Lylyn kyläyhdistykselle ja Salokunnan kyläyhdistykselle. Vuoden 2015 talousarviossa on varattu kyläyhdistyksille 840 euroa avustuksia varten. Myönnetään seuraaville kyläyhdistyksille kullekin 210 euron avustus vuodelle 2015: - Kopsamon kyläyhdistys ry. - Korkeakosken kyläyhdistys ry. - Lylyn kyläyhdistys ry. - Salokunnan Kyläyhdistys ry. Avustus maksetaan sen jälkeen, kun yhdistykset ovat toimittaneet kunnan kirjanpitäjälle edellisen vuoden hyväksytyn tilinpäätöksen, taseen sekä tilintarkastajien lausunnon.

10 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ TALOUSTILANNE / / Kunnanhallitus Kuluvan vuoden talousarvion hyväksymisen yhteydessä on päätetty, että talousarvion toteutumisen seurantaa tehdään kunnanhallitukselle kolme kertaa vuodessa. Kunnanhallitus on kuitenkin edellyttänyt talousseurantaa neljännesvuosittain. Toimintatuotot Toimintatuotot ovat toteutuneet 21,1 prosenttisesti, mikä on vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Tilanteeseen vaikuttaa Mänttä-Vilppulan yhteistoiminta-alueen muodostuminen kuluvan vuoden alusta, koska osa tuloista kirjautuu nyt yhteistoiminta-alueen tilinpitoon. Toimintakulut Toimintakulut ovat toteutuneet 23,7 prosenttisesti, mikä on vajaa euroa vähemmän kuin vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen tilanteessa. Myös tähän vaikuttaa uusi yhteistoiminta-alue. Osittain erotusta selittää maksuaikataulujen muuttuminen, koska laskut ohjautuvat nyt Mänttä-Vilppulaan. Rahoitus Verotilitykset olivat maaliskuun lopussa edelliseen vuoteen verrattuna 3,85 % suuremmat. Kunnallisveroa on kertynyt 3,1 % enemmän kuin vuonna 2014 vastaavana ajanjaksona ja yhteisöveroa 5,8 %. Kunnallisveron tuotonkasvuun sisältyy 1 % kunnallisveron korotus. Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan verotulot koko vuodelta kertyisivät kuitenkin talousarviossa arvioidun mukaan. Valtionosuudet tulevat toteutumaan budjetoidusti. Muihin rahoitustuottoihin ja -kuluihin kirjataan korkokulut ja -menot. Vuosikate Tässä vaiheessa vuotta on vielä aikaista arvioida vuosikatteen kehitystä. Yhteistoiminta-alueen käynnistyminen aiheuttaa taloudenpidossa muutoksia, minkä vuoksi taloustilanteen ennustaminen edellisen vuoden toteutuman perusteella ei ole mahdollista. Maksuvalmiuden kehitys Kunnan maksuvalmius oli vuoden alussa heikko johtuen sote-laskujen maksuajankohtien muutoksesta. Vuonna 2014 palveluntuottajan laskut erääntyivät puolessa kuussa ja kuun lopussa. Vuonna 2015 vastuukunnalle maksetaan sotepalvelujen lasku kuukauden alussa yhtenä summana. Pikkuhiljaa maksuvalmius on kuitenkin parantunut. Uutta talousarviolainaa ei ole vielä tarvinnut nostaa. Vastuualuejohtajat ovat laatineet talousarvion seurantaraportit kunnan tammimaaliskuun taloustilanteesta.

11 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Esityslistan liitteessä n:o 1 on talousarvion seurantaraportit sitovuustason mukaan tulosalueittain esitettynä ja mahdolliset poikkeamat sanallisesti selostettuna. Lisäksi liitteessä on talousarvion seurantaraportit alemmalla eli tulosyksikkötasolla kunnan kirjanpitojärjestelmästä otettuna. Liitteenä n:o 2 on tuloslaskelma ja yhteenveto alkuvuoden verotilityksistä. Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi kunnan taloustilanteen Kunnanhallitus Esityslistan liitteessä n:o 1 on talousarvion seurantaraportit sitovuustason mukaan tulosalueittain esitettynä ja mahdolliset poikkeamat sanallisesti selostettuna. Lisäksi liitteessä on talousarvion seurantaraportit alemmalla eli tulosyksikkötasolla kunnan kirjanpitojärjestelmästä otettuna. Liitteenä n:o 2 on tuloslaskelma ja yhteenveto alkuvuoden verotilityksistä. Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi kunnan taloustilanteen Kunnanhallitus Esityslistan ohessa ovat talousarvion seurantaraportit sitovuustason mukaan tulosalueittain esitettynä ja mahdolliset poikkeamat sanallisesti selostettuna sekä talousarvion seurantaraportit myös alemmalla eli tulosyksikkötasolla. Lisäksi kokoukseen osallistuville lähetetään esityslistan ohessa tuloslaskelma ja yhteenveto kertyneistä verotilityksistä. Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi kunnan taloustilanteen

12 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ KIINTEISTÖVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2016 Kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivään mennessä. Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Kiinteistöverolaissa (654/92) säädetään kiinteistön sijaintikunnalle menevästä kiinteistöverosta. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Verovelvollinen on se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alussa. Kaikki kiinteistöt eivät ole veronalaisia, vaan lain 3 ja 4 :ssä on lueteltu osittain tai kokonaan kiinteistöverosta vapaat kiinteistöt, joita ovat mm. metsät ja maatalousmaat, yleiset vedet, torit, kadut ja yleiset tiet. Myös kunnan omalla alueellaan omistama kiinteistö on vapaa kiinteistöverosta. Kunnan omistamat yhtiöt ovat verovelvollisia omistamistaan kiinteistöistä. Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistöverolaissa tonttia, tilaa ja muuta Suomessa olevaa itsenäistä maanomistuksen yksikköä, joka on merkitty tai olisi merkittävä kiinteistönä maarekisteriin, tonttikirjaan tai kiinteistörekisteriin. Lain säännöksiä sovelletaan myös vuokramaalla olevaan rakennukseen ja erottamattomaan määräalaan. Valtuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin. Vero määrätään korkeamman veroprosentin mukaan, jos kaikki laissa mainitut edellytykset täyttyvät. Erillisen rakentamattoman rakennuspaikan veron tarkoituksena on tehostaa taajama-alueella olevien tonttien asumiskäyttöä. Juupajoen kunnassa ei ole määrätty rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroa. Kiinteistöverolain 13a :n mukaan kunnanvaltuusto voi määrätä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentin, joka koskee sekä rakennusta että maapohjaa, poikkeavaksi kunnan yleisestä kiinteistöverosta. Veroprosenttia sovelletaan, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Käyttötarkoituksen määrittelee verottaja. Veroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00 %. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta on annettu Sen perusteella hallitusohjelman mukainen 100 miljoonan euron määräinen kiinteistöveron korotus toteutettaisiin portaittain hallituskauden aikana siten, että verotulot kasvaisivat vuodesta 2016 vuoteen 2019 kunakin vuonna noin 25 miljoonalla eurolla.

13 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Luonnoksessa on esitetty muutoksia vuosien 2016 ja 2017 kiinteistöveroon. Näillä muutoksilla olisi valtiovarainministeriön arvion mukaan saatavissa noin 50 miljoonan euron lisätuotto vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa. Hallituksen esityksessä on vuodelle 2016 esitetty kolmea muutosta veroprosenttien vaihteluvälien ylärajojen osalta. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi niin, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Tällä hetkellä 171 kuntaa soveltaa lain sallimaa ylärajaa. Voimalaitosrakennuksen ja -rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Voimalaitoskunnista 64 kuntaa soveltaa nykyistä lain sallimaa ylärajaa. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 3,0 prosentista 4,0 prosenttiin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2015 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa. Hallituksen esityksessä esitetään muutoksia myös vuoden 2017 kiinteistöverotukseen. Vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajoja esitetään korotettavaksi. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi esityksen mukaan 0,80-1,55 prosentista 0,86-1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten vaihteluväli 0,37-0,80 prosentista 0,39-0,90 prosenttiin. Kuntien tulee siis viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Kiinteistöverolain mukaiset vaihteluvälit tällä hetkellä ovat: Yleinen kiinteistövero 0,80-1,55 % Vakituinen asunto 0,37-0,80 % Muu asuinrakennus 0,60 - enintään vakit.as.rak.+ 0,6 %, (max 1,35 %) Rakentamaton 1,00-3,00 % rakennuspaikka Koko Suomen keskimääräinen yleinen kiinteistöveroprosentti on vuonna ,99 %, vakituisen asuinrakennuksen kohdalla Suomen tasolla kiinteistöveroprosentti on 0,46 % ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti on 1,07 %.

14 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Kunnanhallitus esittää, että valtuusto määrää Juupajoen kunnan kiinteistöveroprosentit vuodelle 2016 seuraavasti (sulkeissa vuosi 2015): Yleinen kiinteistövero 1,15 % (1,15 %) Vakituinen asunto 0,45 % (0,45 %) Muu asuinrakennus 1,05 % (1,05 %) Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % (0,00 %).

15 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ JUUPAJOEN KUNNAN TULOVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2016 Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä kunnanvaltuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista. Verotusmenettelystä annetun lain mukaan kunnan on ilmoitettava verohallitukselle seuraavan vuoden tuloveroprosentin suuruus viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Tuloveroprosentti vahvistetaan korotettuna täysiin prosentteihin taikka puoleen tai neljännesprosenttiin päättyväksi luvuksi. Tuloveroprosenttia määriteltäessä on otettava huomioon, miten suuri osa kunnan menoista on tarkoitus kattaa verotuloilla. Juupajoen kunnan tuloveroprosenttia on korotettu viimeksi vuoden 2015 veroprosenttia määrättäessä, jolloin tehtiin korotus 20 %:sta 21 prosenttiin. Vuonna 2015 valtakunnan kaikkien kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,84 %, joka on 0,10 prosenttiyksikköä vuoden 2014 tuloveroprosenttia korkeampi. Pirkanmaan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on ollut 20,24 %, joka on 0,11 prosenttiyksikköä viime vuotta korkeampi. Pirkanmaan alhaisin veroprosentti 19,75 % on ollut edellisen vuoden tapaan Tampereella, Valkeakoskella ja Nokialla. Kunnan taloustilannetta on selvitetty mm. keväällä 2014 emeritusprofessori Pentti Meklinin laatimassa raportissa, joka on käsitelty valtuustossa Sopeuttamisohjelma on hyväksytty kunnanvaltuustossa Ohjelmalla ei saavutettu esitettyjä tavoitteita suunnitelmakaudella Hyväksytyn ohjelman mukaan säästöjä arvioidaan saatavan vuonna euroa, vuonna euroa ja vuonna euroa. Lisäksi maksutulojen lisäystä saadaan vuonna euroa. Näiden lisäksi tasapainottamisohjelma sisältää joitakin toiminnallisia muutoksia (mm. sivistystoimen hallintoon) ja selvitystehtäviä (kouluverkon arviointi 5/2016 mennessä), joiden osalta ohjelmassa ei ole euromääräisiä arvioita. Talousarvion laadinta vuodelle 2016 on kesken. Kuitenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutettu tuotantosopimus helpottaa osaltaan talouden ennakointia päätetyillä optiovuosilla Kuluneen vuoden aikana aloitetulla valtionosuusjärjestelmän uudistuksella yksinkertaistetaan ja selkeytetään nykyistä valtionosuusjärjestelmää. Laskentakriteerejä vähennetään ja niistä poistetaan päällekkäisyyksiä. Uudistukseen sovelletaan vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka tarkoitus on tasoittaa muutosta. Ensimmäisinä vuosina kuntakohtainen muutos on korkeintaan 50 euroa asukasta kohti. Seuraavassa taulukossa on arvioitu valtionosuusjärjestelmäuudistuksen vaikutus Juupajokeen asukasta kohden vuosina Ennuste perustuu joulukuun 2012 väestötietoihin.

16 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Vuosi Siirtymätasaus / asukas *Lähde: VM/KAO ja kuntaliitto Valtion talousarvioesitys vuodelle 2016 julkaistiin Samalla myös ennakolliset kuntakohtaiset valtionosuuslaskelmat päivitettiin uusimpien tietojen mukaisiksi. Laskennassa ei ole vielä päivitetty mm. sairastavuuskertoimeen ja työpaikkaomavaraisuuteen liittyviä tietoja, joten ennusteet tulevat vielä tarkentumaan. Alustavien laskelmien mukaan Juupajoen kunnan valtionosuudet ovat vuonna 2016 kokonaisuudessaan euroa. Tämä on noin 3,9 % ( ) vähemmän kuin vuonna 2015, jolle arvioidaan kertyvän yhteensä euroa valtionosuuksia. Vuoden 2016 valtionosuuksista kunnan peruspalvelujen valtionosuuden arvioidaan olevan euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuus on suurimmalle osalle kunnista negatiivinen asukaskohtaisesta rahoitusosuudesta johtuen. Juupajoen kunnan efektiivinen veroaste on vuonna ,37 % ja vuonna 2016 efektiivisen veroasteen ennustetaan olevan 14,15 % Efektiivinen veroaste on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Veroperusteisiin v esitetyt muutokset tulevat vaikuttamaan kuntien verotulokertymiin. Kunnallisverotuottoa lisäävät muutokset: - Merityötulovähennyksen rakenteeseen tulevat muutokset (5 milj. ) - Asuntolainojen korkovähennyksen supistaminen (14 milj. ). Asuntolainan koroista vähennyskelpoinen osuus supistuu 65 %:sta 60 prosenttiin v Hallitusohjelman mukaisesti ehdotetaan, että vähennysoikeus supistuisi 55 prosenttiin v

17 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Kunnallisverotukseen esitetyt muutokset/kunnallisverotuottoa vähentävät: - Tuloverotukseen on v tulossa pääasiassa verotusta keventäviä muutoksia. Muutokset vähentävät kuntien verotuloja yht. noin 262 milj. eurolla (netto). - Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella, joka vähentää kuntien verotuloja (noin 218 milj. ). Keventää pieni- ja keskituloisten verotusta, lisää työn tekemisen kannusteita. Arvioitu vaikutus Juupajoen kohdalla verotuloihin on n. -40 e/asukas. - Vuonna 2016 ansiotuloveroperusteisiin tehdään ansiotasoindeksin nousua vastaava tarkistus, joka vähentää myös kunnallisveron tuottoa (yhteensä Suomessa 49 milj. ). Tarkistus tehdään 1. korottamalla valtion tuloveroasteikon tulorajoja, 2. perusvähennystä sekä 3. työtulovähennystä. - Palkansaajan pakollisissa maksuissa on tapahtumassa muutoksia, jotka vaikuttavat maksuunpantavan veron määrään vähentävästi. Työttömyysvakuutusmaksun osuus nousee 0,65 %:sta 1,15 prosenttiin v Työeläkemaksut ovat nousemassa v aiemmin oletettua enemmän. - Muita verotuloja vähentäviä muutoksia ovat avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen (-13 milj. ) ja korkeakouluille annettujen lahjoitusten verovapaus (-1 milj. ). Yhteisövero-osuuden määräaikainen 5 prosenttiyksikön korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja kuntien yhteisövero-osuus jää sen johdosta noin 258 miljoonaa alhaisemmaksi. jolloin kunnan yhteisövero-osuus laskee. Yhteisöveron osalta ei ole tällä hetkellä tiedossa vireillä olevia lakimuutoksia, jotka vaikuttaisivat tulevina vuosina merkittävästi yhteisöverokertymään. Korotuksen päättyminen alentaa kuntien yhteisöverotuottoa 258 milj. euroa. Vaikutus vuoden 2016 kertymään jää ajoitustekijöiden takia pienemmäksi, 222 milj. euroon. Yhteisövero-osuuden määräaikaisen 5 prosenttiyksikön korotuksen päättymisen vaikutus Juupajoen kohdalla on arviolta v noin -60 /asukas ja vaikutus kunnalle maksettavaan yhteisöveroon v on noin e. Vaikutus ei näy jaksotussyistä kokonaisuudessaan kuntien verotulojen kertymässä vielä vuonna Veroperustemuutosten vaikutukset on esitetty kompensoitavaksi kunnille valtionosuuksien lisänä. Arviot veroperustemuutosten vaikutuksista kuntien verotuloihin tarkentuvat budjettikäsittelyn edetessä ja eivät siten ole lopullisia.

18 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto vahvistaa Juupajoen kunnan vuoden 2016 tuloveroprosentiksi 21 prosenttia.

19 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT 1) Kunnanjohtajan päätös Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen. Kunnanhallitus merkitsee päätökset tiedoksi ja toteaa, että otto-oikeutta ei käytetä.

20 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ TILAISUUDET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT 1) Seuraava kunnanhallituksen kokous pidetään ) Seuraava valtuuston kokous pidetään maanantaina ) Tulevaisuusseminaari pidetään ) Vierailu liikenne- ja viestintäministeriöön Merkitään tiedoksi.

21 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ KIRJELMÄT 1) Mänttä-Vilppulan kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirjanote 241, Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen hankinta. 2) Oriveden kaupungin ympäristölautakunnan pitämän kokouksen pöytäkirja. 3) Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaoston pitämän kokouksen pöytäkirja. 4) Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaoston pitämän kokouksen pöytäkirjanote 48, Nokian kaupungin hakemus sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi alkaen. 5) Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaoston pitämän kokouksen pöytäkirjanote 49, Lempäälän kunnan hakemus sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi alkaen. 6) Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaoston pitämän kokouksen pöytäkirjanote 50, Mänttä-Vilppulan kaupungin hakemus sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi alkaen. 7) Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaoston pitämän kokouksen pöytäkirjanote 51, Parkanon kaupungin hakemus sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi alkaen. 8) Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaoston pitämän kokouksen pöytäkirjanote 52, Pälkäneen kunnan hakemus sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi alkaen. 9) Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaoston pitämän kokouksen pöytäkirjanote 53, Ruoveden kunnan hakemus sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi alkaen. 10) Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaoston pitämän kokouksen pöytäkirjanote 54, Sastamalan kaupungin hakemus sakoja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi alkaen. 11) Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaoston pitämän kokouksen pöytäkirjanote 55, Vesilahden kunnan hakemus sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi alkaen. 12) Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaoston pitämän kokouksen pöytäkirjanote 56, Virtain kaupungin hakemus sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi alkaen.

22 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ ) Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaoston pitämän kokouksen pöytäkirjanote 57, Ylöjärven kaupungin hakemus sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi alkaen. 14) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätös Perustoimeentulotukeen maksettavan valtionosuusennakon tarkistaminen. 15) Valtiovarainministeriön kirje Kuntarakennelain mukaisen selvitysavustuksen hakeminen. 16) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kirje Työsuojelutarkastuskertomus , Kirkonkylän koulu. 17) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kirje Työsuojelutarkastuskertomus , Juupajoen päiväkoti. 18) Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kirje Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES ) toista jaksoa koskeva virka- ja työehtosopimus. 19) Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston pitämän kokouksen pöytäkirja. 20) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirje Kuuleminen siirtymäajan liikennöintisopimuksen muutosesityksestä, Väinö Paunu Oy. 21) Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksen kokousten , ja pöytäkirjat ja kokousten , ja esityslistat. 22) Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kirje Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES ) koskevan virka- ja työehtosopimuksen palkantarkistukset sekä työsuojeluvaltuutetun korvaus. 23) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston kirje Kuntien YTneuvottelujen vaikutus palkkatuki- ja työkokeilupäätöksiin. 24) Ruoveden kunnanhallituksen kokouksen pöytäkirjanote 220, Osallistuminen Matkalla Suomen sydämessä -hankkeeseen. 25) Suomen Kuntaliiton yleiskirje Lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvauksen määräytyminen vuonna ) Suomen Kuntaliiton yleiskirje Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien ilmoittaminen. 27) Kevan budjetointiohje Arvio vuoden 2016 VaEL-eläkemaksusta. 28) Pirkanmaan maakuntahallituksen kokouksen esityslista. 29) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirje Lausuntopyyntö reittiliikennelupahakemuksesta. 30) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran kirje Kunnan asuntomarkkinaselvitys vuodelta ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tilannekatsaus ) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pirkanmaan työllisyyskatsaus 9/2015. Juupajoki: työvoima 894, työttömät yht. 104 ja työttömyysaste 11,6 %. Yli vuoden työttömänä olleita 36.

23 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Työttömyyden muutos %. Merkitään tiedoksi.

24 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/

25 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ HANKINTAPÄÄTÖS JUUPAJOEN KUNNAN LIIKUNTAHALLIN PERUSKORJOUKSEN 2. RAKENNUSVAIHEEN URAKAN HANKINNASTA Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, puh Kunnanhallitus Hallintosäännön 6 :n mukaan kunnanhallitus päättää kunnan investointihankkeiden, luonnospiirustuksien, huonetilaohjelmien ja suunnitelmien hyväksymisestä sekä myöntää hankkeiden aloitusluvan. Kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt hankekohtaisen työohjelman vuodelle 2015 ja päättänyt, että työohjelma toimii investointien käyttösuunnitelmana. Työohjelmassa on liikuntahallin peruskorjauksen toteutusaikatauluksi hyväksytty kesä-joulukuu Liikuntahallin peruskorjauksen ja laajentamisen rakennusvaiheesta 1 on pyydetty tarjoukset. Rakennusvaihe 1 sisältää kuntosalin laajennuksen ja rakennuksen ulkopuolisen sadevesi- ja salaojaputkiston uusimisen. Urakkatarjoukset pyydettiin kuudelta urakoitsijalta. Tarjousten jättöaika päättyi klo Urakkaneuvottelu käytiin Hyväksytään edullisimman tarjouksen tehneen Rakennusliike K ja M Lammi Oy:n tarjous hintaan euroa (alv 0 %). Kunnanhallitus Hankinnan kohde Hankinnan kohteena on Juupajoen kunnan liikuntahallin peruskorjauksen 2. rakennusvaiheen urakka. Hankinnan kohde on kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa. Hankintayksikkönä on Juupajoen kunta (jäljempänä myös Hankintayksikkö ) Tarjouspyynnön mukaan sopimus urakan suorittamisesta tullaan tekemään yhden tarjoajan kanssa.

26 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Hankintamenettely Hankinnasta on julkaistu kansallinen hankintailmoitus Hilma-ilmoituskanavassa Hankintamenettelynä on avoin menettely. Tarjoukset tuli toimittaa Hankintayksikölle viimeistään klo Suomen aikaa mennessä. 3. Tarjousten käsittely Tarjoukset avattiin tarjousten jättämiselle varatun ajan päätyttyä. liitteenä on tarjousten avauspöytäkirja. Tarjouksen jättivät määräaikaan mennessä seuraavat tarjoajat: 1. Peltomäen Rakennus Oy 2. Rakennusliike K ja M Lammi Oy 3. Meticon Oy Tarjousten avaamisen jälkeen tarkastettiin tarjoajien soveltuvuus. Soveltuvuuden tarkastamisvaiheessa todettiin, että Meticon Oy suljetaan tarjouskilpailusta hankintalain 54 :n perusteella. Meticon Oy:lle on tehty erillinen päätös tarjoajan sulkemisesta tarjouskilpailun ulkopuolelle. Muiden tarjoajien todettiin täyttävän tarjoajia koskevat soveltuvuusvaatimukset. Peltomäen Rakennus Oy:n ja Rakennusliike K ja M Lammi Oy:n tarjousten todettiin olevan tarjouspyynnön mukaisia. 4. Tarjousten vertailu Molemmat soveltuvuusvaatimukset täyttäneet, tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen jättäneet tarjoajat otettiin mukaan tarjousten vertailuun. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on halvin kokonaisurakkahinta (alv 0 %). Tarjousten vertailuhinnat olivat seuraavat: Tarjoaja Peltomäen Rakennus Oy Rakennusliike K ja M Lammi Oy Kokonaisurakkahinta (alv 0 %) Tarjousten vertailun perusteella halvimman tarjouksen jätti Peltomäen Rakennus Oy.

27 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/ Liikuntahallin peruskorjauksen rakennusvaiheen 2 urakoitsijaksi valitaan Peltomäen Rakennus Oy. Sopimus ei synny vielä hankintapäätöksestä ilmoittamalla vaan vasta, kun valitusaika on kulunut ja kun hankintayksikkö ja hankintapäätöksellä valittu urakotisija ovat molemmat allekirjoittaneet sopimuksen. Hankinta-asiakirjojen julkisuutta säätelee laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999). Tarjoukset ja muut hankintaa koskevat asiakirjat tulevat julkisiksi asianosaisille hankintaa koskevien päätösten tekemisen yhteydessä. Yleisesti julkisiksi tarjousasiakirjat tulevat, kun hankintaa koskeva sopimus on tehty.