Suosta voimaa ja lämpöä. Turve Suomen energiapolitiikassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suosta voimaa ja lämpöä. Turve Suomen energiapolitiikassa 1940 2010 1"

Transkriptio

1 Suosta voimaa ja lämpöä Turve Suomen energiapolitiikassa

2 Käytetyt lyhenteet Vapo Oy:n 70-vuotisjuhlajulkaisu Commemorating the 70th anniversary of Vapo Oy, 26 January 2010 Graafinen suunnittelu ja taitto Juho Jäppinen Kuvat Vapon arkisto kansi ja sivut 1, 3, 4, 10, 119, 195 Juho Jäppinen sivu 171 Kekkilä Oy:n arkisto Käännökset Entrans Oy Kustantaja Vapo Oy Painettu Bookwell Oy, Jyväskylä, 2010 ISBN Copyright Esa Ruuskanen ja Vapo Suosta voimaa ja lämpöä 2

3 E s a Ru u s k a n e n Suosta voimaa ja lämpöä Turve Suomen energiapolitiikassa Power and heat from peat Peat in Finnish energy policy Turve Suomen energiapolitiikassa

4 Suosta voimaa ja lämpöä 4

5 Toimitusjohtaja Matti Hilli Turve mukana suomalaisten arkipäivässä jo 70 vuotta Vapo Oy ja sen edeltävät organisaatiot ovat tehneet 70 vuotta työtä Suomen energiahuollon hyväksi. Vuosikymmenet sisältävät kohokohtia, kriisiaikoja ja tietenkin myös tasaista työntekoa. Valtion laitoksen ja sittemmin osakeyhtiön toiminta alkoi toisen maailmansodan aikana, jolloin Valtion rautateiden polttoainetoimiston tehtävänä oli hankkia polttopuuta valtion laitosten lämmitykseen. Sodan aikana näissä hankintatöissä työskenteli parhaimmillaan noin miestä ja yli hevosta. Sota oli sulkenut rajat ja oli turvauduttava kotimaiseen polttoaineeseen. Niinpä energiahuollossa omavaraisuus oli korkea ja Polttoainetoimiston tehtävä merkittävä sen ylläpitämisessä. Sodan jälkeen alkoi maan jälleenrakennus ja vahvan teollistumisen aika. Samalla energian käyttö muuttui voimakkaasti öljyä suosivaksi. Osasyynä oli tähän bilateraalikauppa Neuvostoliiton kanssa. Tavaraa vaihdettiin öljyyn. Vuonna 1945 organisaatiomme nimi muuttui Valtion Polttoainetoimistoksi (VAPO). Vuoteen 1963 mennes- sä rautateiden dieselöinti oli edennyt niin pitkälle, että VAPO:n tehtävät irrotettiin VR:stä ja päätehtäväksi tuli polttonesteiden varmuusvarastointi sekä kriisiajan energiahuolto. Kansainvälisen energiakriisin alkaessa, ja 1970-lukujen vaihteessa Suomi oli huolestuttavassa määrin tuontienergian varassa. Tuontienergian hinnannousu ja energiapula näkyivät nopeasti suomalaisten arkipäivässä. Energiansäästötoimet käynnistettiin ja omien energiavarojen parempi hyödyntäminen katsottiin tarpeelliseksi. Valtioneuvosto antoikin Vapon tehtäväksi kehittää turpeen energiakäyttöä. Tekniikka ja käytäntö olivat vieraita ja koko ammattiosaaminen jouduttiin opettelemaan hyvin nopeasti valtiovallan antamien kovien tuotantotavoitteiden paineessa. Koko 1970-luku kului turvetuotannon käynnistämiseen ja kehittämiseen sekä turpeen tunnetuksi tekemiseen lukua kuvaavat suuret muutokset ympäristöasioiden hoidossa. Uuden lainsäädännön ja viranomaisohjeiden mukaan turvetuotannon lupakäsittely muotoutui Turve Suomen energiapolitiikassa

6 nykyiseksi vaativaksi ja joka työmaata koskevaksi. Liiketoiminnassa 1980-luvun suurimmat muutokset liittyivät Vapon ensimmäisten voimalaitosten käynnistämiseen. Tarkoituksenamme oli jalostusasteen nostaminen luvulla oma energiantuotanto kasvoi edelleen ja samaan aikaan kehitettiin uusia sekä puuenergian että peltoenergian tuotantoketjuja. Sahojen toimintaa tehostettiin uudistusten myötä. Uutena yksikkönä aloitti ympäristön puhdistamiseen ja jätteiden käsittelyyn erikoistunut Vapo Biotech. Kansainvälistymisen myötä 1990-luvulla alkoi liiketoiminnat myös Ruotsissa. Myöhemmin toiminta laajeni muihin Itämeren ympärysmaihin. Strategiana oli kaikissa maissa tuottaa paikallista energiaa paikallisiin tarpeisiin ja samalla lisätä maiden energiaomavaraisuutta. Myöhemmin 2000-luvulla mukaan tuli öljyä korvaava pelletti ja sen käytön tunnetuksi tekeminen Suomessa. Energiaturpeen käyttö kaukolämmön tuotannossa ja teollisuudessa muotoutui energiavarojen hankinta- ja ympäristösyistä puun ja turpeen yhteiskäytöksi. Puu-turveseos korvaa edelleen monin paikoin kivihiilen käyttöä. Toiminta on siitä vakiintunut nykymuotoiseksi ja monipuoliseksi liiketoiminnaksi. Koko Vapon historian ajan liiketoiminnan uudistuminen ajan tarpeisiin sekä energiaomavaraisuuden parantaminen ovat olleet ja ovat edelleenkin tärkeä tehtävämme. Viime vuosina keskustelu turpeesta on julkisuudessa ollut kriittistä ja jokseenkin värittynyttä. Erityisesti on haluttu laittaa vesiensuojelu ja luontoarvot vastakkain turpeen tuotannon kanssa. Kuitenkin turveala on tehnyt paljon oman ympäristönsuojelunsa kehittämiseksi. Olemme haja-asutusalueen elinkeinoista se, jota valvotaan analyysien sekä tutkimusten mukaan. Emme käytä lisäaineita tuotannossamme. Uutta aluetta perustettaessa selvitämme, mitä luontoarvoja alueelta löytyy, minkä tyyppiseen vesistöön valumavedet laskevat ja mitä vaikutuksia toiminnallamme on lähiympäristölle. Erittäin myönteistä on se, että asiakkaat puhuvat turpeen puolesta. Energiaturpeen avulla saadaan puuenergian käyttöä aidosti lisättyä ja puu-turveseos korvaa kivihiiltä. Jatkossakin tämä polttoaineseos on ainakin miljoonan suomalaisen kodin lämmittämisessä tärkeä polttoaine. Lisäksi turvetta käytetään vihanneksia ja kukkia tuottavilla puutarhoilla sekä kasvualustana että polttoaineena. Maatilat käyttävät turvetta kuivikkeena ja saavat turvelannasta arvokasta ravinnelisää pelloille. Samalla karjatalouden vesistökuormitus vähenee. Turvetta käytetään myös kylpyturpeena, öljyvahinkojen torjunnassa, kosmetiikan valmistuksessa sekä tekstiileissä. Samaan aikaan hyödyntämisen ulkopuolella olevat turvevarat kasvavat ja varastoivat ilmaston kannalta tärkeää hiilidioksidia. On myös hyvä muistaa, että turpeen kuljetusketju on lyhyt esimerkiksi kivihiilen verrattuna. Turpeesta on siis moneksi ja kaikki sen avulla saatu hyöty ja työpaikat vahvistavat kansantalouttamme ja paikallisena luonnonvarana turve on kriisiaikoinakin käytettävissämme. Me vapolaiset hyödynnämme sitä yhteiskunnan tarpeisiin ja sen haluamalla tavalla. Turve on siis vahvasti mukana jokaisen suomalaisen arkipäivässä. Onhan kyse lämmöstä, valosta, ruoasta ja hyvinvoinnista. Vapo Oy:n toimitusjohtaja Matti Hilli. Suosta voimaa ja lämpöä 6

7 Matti Hilli, Managing Director Pe at h a s been pa r t o f t h e everyday life o f t h e Fi n n s f o r 70 y e a r s For 70 years, Vapo Oy and its predecessors have been working to secure Finland s energy supplies. Along the way there have been highlights, crises and of course routine, day-to-day work. First a government body and then a limited company, it all began during the Second World War, when the job of the Finnish State Railways Fuel Office was to procure firewood to heat government facilities. At its peak, this wartime procurement activity employed up to 30,000 men and over 11,000 horses. The war had closed the borders and fuel had to be sourced within Finland. Therefore self-sufficiency in energy supplies was high and the Fuel Office had an important role in keeping it that way. The post-war period was a time of reconstruction and rapid industrialization. At the same time energy usage became dominated by oil. Bilateral trade with the Soviet Union was one of the reasons for this. Goods were exchanged for oil. In 1945 our organization changed its name to the Finnish State Fuel Office (Vapo). By 1963 the railways were largely diesel-powered, and therefore Vapo was separated from the State Railways (VR), and its main function was now strategic liquid fuel reserves and energy supplies in times of crisis. When the international energy crisis broke out at the turn of the 1970s, Finland was precariously dependent on imported energy. Higher imported energy prices and energy shortages were quickly reflected in the everyday life of the Finns. Energy-saving measures were introduced and it was considered essential to make greater use of domestic sources of energy. And so the government turned to Vapo to develop peat as an energy source. The technology and methods were unknown and all the skills had to be acquired very quickly to meet the ambitious production targets set by the government. The whole of the 1970s was taken up by the launching and Turve Suomen energiapolitiikassa

8 development of peat production and making peat known as a product. Big changes in the management of environmental matters dominated the 1980s. New legislation and official guidelines made the processing of peat production permits the demanding procedure it is today affecting every peatland. The biggest business-related changes in the 1980s had to do with the commissioning of Vapo s first power plants. Our objective was to raise the degree of processing. Vapo s own energy generation increased further in the 1990s and at the same time new production chains for both wood energy and energy crops were developed. The company s sawmills were upgraded to make them more efficient. Vapo Biotech, a new unit specializing in environmental rehabilitation and waste processing, started up. International expansion brought the start of business operations in Sweden in the 1990s. Later on the company expanded to other countries round the Baltic Sea. In all countries the strategy was to generate local energy for local needs and at the same time to increase the countries energy self-sufficiency. Pellets, and the range of pellet applications, were introduced to the Finnish market later in the 2000s. Pellets are a substitute for oil. For energy resource procurement and environmental reasons, energy peat usage in district heat generation and industry developed into combined wood and peat usage. Many locations still substitute coal with a mixture of wood and peat. From there, the business has consolidated in its present diverse form. Throughout Vapo s history, adapting the business to the needs of the time and improving energy self-sufficiency have been and still are our important task. The recent public debate surrounding peat has been critical and to some extent biased. In particular, there has been a desire to portray watercourse protection, natural values and peat as being in conflict. The peat sector, however, has done much to improve its own environmental protection. Amongst livelihoods in sparsely populated areas, ours is the one that is subjected to monitoring by analyses and studies. We do not use any fertilizers or additives in our production. When a new area is taken into production we thoroughly investigate what natural values there are in the area, what type of a watercourse the run-off water will flow into and what impacts our activity will have on the immediate vicinity. Our customers speak highly of peat, which is very positive. Energy peat contributes to a genuine increase in wood energy usage and a wood-peat mixture can replace coal. The mixture will continue to be an important fuel heating the homes of upwards of a million Finns. Peat is also used by horticultural producers, both as growing medium and as fuel, to grow vegetables and flowers. Farms use peat as animal litter, whilst peat manure is a valuable source of extra nutrients to spread on fields. In the process, the watercourse load from animal husbandry is also reduced. Further applications include balneological peat, preventing oil slicks, manufacturing cosmetics and textiles. At the same time untapped peat stocks are increasing, whilst helping the atmosphere by sequestering carbon dioxide. It should also be borne in mind that peat transport chains are short compared to those for coal, for example. Peat, then, has many uses and all the benefit and employment derived from it boost our economy. As a local natural resource, peat will also be available in times of crisis. We at Vapo are putting peat to work, meeting the needs and wants of society at all times. Peat, therefore, is very much a part of the day-to-day life of all Finns. It provides heat, light, food and prosperity. Suosta voimaa ja lämpöä 8

9 FT Esa Ruuskanen Es i p u he Tämän työn perimmäisenä tavoitteena on tarkastella turvetta osana Suomen energiahuoltoa ja -politiikkaa 1940-luvulta tähän päivään saakka. Työn suuntaviivoista sovittiin yhteisymmärryksessä Vapo Oy:n toimitusjohtaja Matti Hillin ja ympäristöjohtaja Pirkko Selinin kanssa käydyissä neuvotteluissa vuoden alussa Neuvotteluissa todettiin, ettei teosta kirjoiteta Vapo Oy:n vaan objektiivisuuteen pyrkivän, kriittisen historiantutkimuksen ehdoin. Vapo Oy avasi arkistonsa täysin vapaaseen käyttöön ja avusti laajan haastatteluprojektin toteutuksessa. Työn lähtökohtana on selkeä aukko tutkimuksessa. Turvetta ei ole käsitelty energiapolitiikan tutkimuksissa kuin reunaviitteenä, vaikka kyse on Suomen energiajärjestelmälle ja huoltovarmuudelle merkittävästä kotimaisesta luonnonvarasta. Turpeen osuus maamme kokonaisenergiankulutuksesta on ollut luvuilla noin 4 6 %. Kaukolämmön tuotannossa turpeen osuus on ollut huomattavasti suurempi, noin %. Monien Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomen kaupunkien, esimerkiksi Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Rovaniemen, Seinäjoen ja Tampereen, yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto on perustunut 1970-luvulta lähtien energiaturpeen käytölle. Turve on lisäksi tärkeä prosessiteollisuuden sekä paikallisen lämmöntuotannon polttoaine. Turve tukee myös puun energiakäyttöä. Puu-turveseoksella lämpiää noin miljoonan suomalaisen koti. Turpeen energiakäytöllä on Euroopassa satojen vuosien historia. Suomessa turvetta on käytetty polttoaineena 1800-luvun lopulta lähtien, milloin enemmän ja milloin vähemmän. Yhdistävänä tekijänä turpeen energiakäyttöä suosiville kausille on ollut huoli energiaomavaraisuudesta. Tuotantoteknologia on kehittynyt varsin nopeasti luvuilla. Vapo Oy on nykyään maailman johtavia turvetuotantokoneiden suunnittelijoita ja valmistajia. Turpeen energiakäytön vaikutusta on myös ollut, että suomalainen leijupolttoteknologia edustaa maailman huippua yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa. Turpeen energiakäytön poliittiset edellytykset ovat vaihdelleet huomattavasti. Milloin energiapolitiikkaa on hallinnut turvallisuuspolitiikka, talouspolitiikka, ympä- Turve Suomen energiapolitiikassa

10 Suosta voimaa ja lämpöä 10

11 ristöpolitiikka tai ilmastopolitiikka. Viisain ja pitkäkestoisin energiapolitiikka huomioi nuo kaikki. Voin kiittää vilpittömästi siitä, että työn alussa sovittuja pelisääntöjä kunnioitettiin loppuun asti. Käytännön työssä tutkijaa on avustanut historiatoimikunta, jossa ovat olleet mukana Vapo Oy:stä toimitusjohtaja Matti Hilli, kehitysjohtaja Kari Mutka, entinen tutkimusjohtaja Timo Nyrönen, ympäristöjohtaja Pirkko Selin ja entinen toimialajohtaja Seppo Sänkiaho sekä Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitokselta professori Jari Ojala. Työn oikolukijana on toiminut Vapo Oy:n entinen viestintäpäällikkö Onerva Hintikka. Osoitan lämpimät kiitokset heille kaikille. Erikseen kiitän Pirkko Seliniä ponnisteluista työn hyväksi. Työtä ovat tukeneet Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen opiskelijatyönä toteutetut haastattelut vuosina Kiitos Jari Ojalalle ja Pirjo Korkiakankaalle haastattelujen organisoimisesta, haastattelijoina toimineille opiskelijoille, haastateltaville ja Jukka Kinnaslammelle työtä tukevasta gradusta. Haluan kiittää erikseen niitä henkilöitä, joita minulla oli kunnia haastatella. Lämpimät kiitokset taitosta vastanneelle Juho Jäppiselle, kääntäjä Andrew Lightfootille ja Vapo Oy:ssä monia käytännön asioita hoitaneelle Leena Hakuliselle. Omistan kirjan puolisolleni Anna-Marialle sekä lapsilleni Hanna-Sofialle ja Joonalle. Turve Suomen energiapolitiikassa

12 Turve Suomen energiajärjestelmässä ennen öljykriisiä 15 Vanha polttoaine 15 Suomen turveteollisuuden ensimmäinen läpimurto 17 hy d r o t u r v e 21 Turve ei pärjää kivihiilelle ja öljylle 22 Turveteollisuusliitto 25 Hakkaraisen komitea alustaa turpeen toista tulemista 27 Valtiolla on Vapolle uusi tehtävä 29 ha l ko-va p o 32 Pe at a s a n En e r g y So u r c e b e f o r e t h e Fi r s t Oil Crisis 34 Energiapolitiikka ja energiahuolto säädellyssä taloudessa 37 Kallistunut öljy, kytkös kansainvälisiin järjestelmiin ja energiapolitiikan synty 37 kasvusta tinkimättä 42 Turpeestako kotimainen pelastaja 43 miten kaiken olisi pitänyt mennä ilman öljykriisiä 46 Regulaatio työntövoimaksi 48 Turvetuotantopinta-ala moninkertaistuu 51 soiden valmistelu turvetuotantoon lukujen turvetutkimusohjelmat 61 geologian tutkimuslaitos tutki turvevarat 63 vanhat turvetutkimusohjelmat 65 Sääntely purkautuu 71 Va lt i o n polttoainekeskus yhtiöitetään 71 Vapo Oy:n organisaatiouudistus 77 Turvetuotantotöissä siirrytään urakkamalliin 82 haapaveden turvelauhdevoimalaitos 88 Turve lukujen energiastrategioissa 90 Energiaturpeen käyttö Irlannissa, Ruotsissa ja Baltian maissa lukujen turvetutkimusohjelmat 104 Turve Suomen huoltovarmuudessa 107 metsäliitto Vapo Oy:n osakkaana 108 Finnish Energy Policy and Peat as a Source of Energy 111 Suosta voimaa ja lämpöä 12

13 Energiaturve, ympäristönsuojelu ja ympäristötietoisuus 117 Tuotannon ja luonnonsuojelun välisten ristiriitojen alku 117 soidensuojeluohjelmat 122 Ympäristöluvat turvetuotannon sääntelijäksi 126 Turvetuotannon vesiensuojelun kehitys 130 Näkökulma kääntyy polton päästöihin 136 IPCC:n polton päästökerroin 142 Elinkaarianalyysit ja elinkaarimallille perustuvat tutkimukset 145 Peat as a Source of Energy: Environmental Awareness and Environmental Protection 150 Turpeen kaupalliset markkinat 155 Turve nousee kilpailijaksi polttoainemarkkinoilla 155 Palaturvetuotannon kehittyminen 161 Vapo Oy lähtee mukaan lämpöliiketoimintaan 164 Jalostustoiminnan laajentaminen kasvu- ja ympäristöturpeisiin 168 Kansainvälistyvät turvemarkkinat 175 Vapo Oy:n ja turveteollisuuden maine 2000-luvulla 181 The Energy Peat Market in Finland 185 Ulkomaisen turvetuotantoteknologian jäljittelijästä maailman johtavaksi turveteknologiamaaksi 189 Turveteollisuusliiton kehitystyö luvuilla 189 Vapo ottaa vetovastuun ja Neuvostoliitto-yhteistyö vahvistuu 193 Konekauppa hiipuu yhteistyön luonne muuttuu 198 Suomesta k e h i t t y i t u r v e t e k n o l o g i a n h u i p p u o s a a j a 201 Koneiden vientiä ja kansainvälisiä kehitysprojekteja 204 Developments in Peat Harvesting Technology in Finland 207 Kirjassa käytetyt lyhenteet 209 Viitteet 210 Lähteet ja kirjallisuus 216 Turve Suomen energiapolitiikassa

14 Suosta voimaa ja lämpöä 14

15 Tu r v e Su o m e n energiajärjestelmässä ennen öljykriisiä Vanha polttoaine Pistoturve on satoja vuosia vanha polttoaine, jota käytettiin lämmitykseen muun muassa lukujen Alankomaissa ja Iso-Britanniassa. Kuvassa Aitonevan turvekenttä vuonna Johtaja katsoo, kuinka työ on edennyt. Lump peat is a centuries-old fuel that was used for heating, e.g. in the Netherlands and Great Britain from the 17th to the 19th centuries. The picture shows a peat field at Aitoneva in A foreman inspects progress at the site. Turpeen energiakäytöllä on pitkä historia. Irlannissa turvetta on todistettavasti käytetty kotitalouksien energianlähteenä 700-luvulta lähtien, ja turpeesta tuli maan pääpolttoaine puuvarojen ehtymisen seurauksena luvuilla. 1 Monet tutkimukset osoittavat, että turve kohosi merkittäväksi polttoaineeksi myös lukujen Alankomaissa ja Iso-Britanniassa, kun niissä siirryttiin manufaktuuriteollisuuteen. Turpeesta tuli siten myös teollisen tuotannon eikä vain kotitalouksien lämmön lähde. 2 Erityisen hyödylliseksi polttoturve 3 koettiin rautaruukeissa, panimoissa ja keramiikkapajoissa. 4 Koneellisen polttoturvetuotannon alkuna pidetään vuotta 1859, jolloin saksalainen Weber keksi turvepuristimen, jolla voitiin tuottaa viisi tonnia kuivattua turvetta tunnissa. Koneellinen polttoturvetuotanto levisi muutamassa vuodessa Preussiin, Unkariin ja Venäjälle, joissa turvetta käytettiin alkuun sokeriteollisuuden lämmön- ja höyryn lähteenä. Saksalainen turveteknologia oli 1800-luvulla niin ylivoimaista, ettei sille löytynyt haastajaa. Perinteisemmissä turvemaissa Irlannissa, Ruotsissa ja Norjassa turve nostettiin vielä 1800-luvun lopulla käsivoimin ja käytettiin pääosin kotitalouksissa. 5 Yhdysvaltojen itärannikolla kokeiltiin turpeen koneellista nostamista ja puristamista 1800-luvun puolivälistä lähtien. Turve oli siellä kuitenkin kriisiaikojen polttoaine (sisällissota, kivihiilikaivosten lakot) ja tuotanto tyrehtyi heti kivihiilen saannin varmistuttua. Kriisiaikojen polttoainehuollon epävarmuudet johtivat kuitenkin siihen, että turpeen polttoainekäyttöä alettiin tutkia itärannikon yliopistoissa, kuten Massachusetts Institute of Technology:ssa (MIT) ja Yale:ssa. Nämä tutkimukset olivat hyvin edistyksellisiä. Niissä mm. huomattiin, että kivihiileen verrattuna vähärikkisemmän turpeen poltto edistää kattiloiden kestävyyttä ja turpeella saadaan erittäin tehokkaasti höyryä teollisuuskäyttöön. 6 Myös Saksassa ja Venäjällä syntyi polttoturpeen tie- Turve Suomen energiapolitiikassa

16 teellistä tutkimusta, jonka ansiosta metalliteollisuus ryhtyi käyttämään puristettua turvetta koksin tapaan. Samanaikaisesti lisääntyi tietoisuus turpeen tuotannon sivutuotteista kuten tervasta, metyylialkoholista ja ammoniakista. Venäjän keisarikunta oli tiettävästi ensimmäisiä valtioita, joka hyväksyi turpeen standardisoiduksi polttoaineeksi 1900-luvun alussa. Venäjällä tuotettiin polttoturvetta 1900-luvun alussa huikeat 4 miljoonaa tonnia, kun vastaava luku oli Saksassa 2 miljoonaa tonnia, Hollannissa 1 miljoonaa tonnia, Ruotsissa ja Norjassa 1 miljoonaa tonnia ja Irlannissa ja Tanskassa yhteensä 1 miljoonaa tonnia luku ei ollut kuitenkaan turpeen vaan kivihiilen ja öljyn voittokulkua. Turve jäi paikallisesti käytetyksi polttoaineeksi, kun kivihiilen ja raakaöljyn ympärille syntyivät kasvavat maailmanmarkkinat. Öljyn voittokulku oli paljolti yhteydessä meri- ja maantieliikenteen voimankäyttöteknologian kehittymiseen ja yhteen yksittäiseen keksintöön, polttomoottoriin. Kivihiilen käyttöä lisäsivät metalliteollisuuden laajentuminen, talokohtaisten keskuslämmityskattiloiden yleistyminen ja liikenteen uudet keksinnöt höyrylaivat ja höyryveturit. Kivihiilen markkinat olivat jo 1800-luvun lopulla niin laajat, että sen viennistä tuli kannattavaa liiketoimintaa. Saksassa, jossa koneellinen polttoturvetuotanto varsinaisesti alkoi, siirryttiin yhä enemmän kivihiileen tai maakaasuun 1900-luvulla. Vanhoista turvevoimaloista toimi 1960-luvulla enää Rühle. Wiesmoore oli siirtynyt maakaasuun jo 1950-luvun lopulla. 8 Vaikka kivihiili ja öljy valtasivat 1900-luvulla globalisoituvia polttoainemarkkinoita teollisuudessa ja liikenteessä sekä kiinteistöjen kaukolämmityksessä, turpeelle syntyivät vahvat paikalliset markkinat sähkön ja lämmön tuotannossa Neuvostoliitossa, Virossa ja Irlannissa. Voimalaitosten kattilat rakennettiin joko pöly- tai arinapolttoteknologialle ja käytetty polttoaine oli jyrsinturvetta. 9 Turpeen käyttö sähkö- ja lämpövoimaloiden polttoaineena alkoi 1900-luvun alkupuolella. Viron ensimmäinen turvekäyttöinen lämpövoimala otettiin käyttöön jo vuonna Irlannin tasavallan ensimmäinen turvelämpövoimala avattiin Portarlingtonissa vuonna Irlannin valtion turveyhtiö Bord na Mona ja kansallinen sähköyhtiö ESB rakennuttivat useita pölypolttoteknologialla toimivia turvevoimaloita luvuilla luvulla jopa 35 % Irlannin sähkövoimasta tuotettiin turpeella. 12 Turpeen hyötykäytön todellinen jättiläinen oli luvuilla Neuvostoliitto, joka tuotti suurimmillaan 95 % maailman turpeesta (noin 70 milj. tonnia vuodessa). Siitä noin 2/3 jalostettiin maanparannusturpeeksi ja noin 1/3 käytettiin sähkön ja lämmön tuotantoon luvun loppupuolen viisivuotissuunnitelmassa tosin vedettiin suuntaviivoja polttoturpeen lähitulevaisuudessa syrjäyttävälle ratkaisulle, maakaasulle, jonka putkiverkostoa rakennettiin Neuvostoliiton kaupunkien talous- ja lämmitystarkoituksia varten. Tuolloin asetettu linja purkautui vasta kapitalismiin siirtyneessä Venäjän federaatiossa, joka alkoi hakea maakaasusta lähinnä vientituloja. 14 Kun Venäjän federaation alueilla haettiin 2000-luvun alussa paikallisille polttoaineille, turpeelle ja puulle, perustuvia ratkaisuja, tietous turpeen käytöstä oli päässyt pitkälti unohtumaan. 15 Polttoturvetta sähkön ja lämmön tuotannossaan käyttäville maille oli yhteistä, että voimalaitokset rakennettiin suoalueiden läheisyyteen luvun alkupuolen liikenneoloissa kuljetuskustannukset nousivat muuten liian suuriksi ja turve menetti sen jälkeen edullisuusvalttinsa kivihiileen ja raskaaseen polttoöljyyn verrattuna. Suosta voimaa ja lämpöä 16

17 Suomen turveteollisuuden ensimmäinen läpimurto Työvoimavaltainen turvetuotantokenttä Aitonevalla sota-aikana. Turpeen merkitys energiahuoltovarmuudessa kasvoi, kun kivihiilen ja öljyn tuonti tyrehtyi. A labour-intensive peat production field at Aitoneva in wartime. As imports of coal and oil dried up, peat became more important for security of supply reasons. Hollantilaisten ja englantilaisten manufaktuurien polttoturvekokeiluista levisi 1600-luvulla tietoa myös Ruotsin valtakuntaan, joka oli kasvamassa eurooppalaisittain suureksi raudan tuottajaksi. Suomen puolella rautaruukit tukeutuivat energianlähteinä vesivoimaan tai puuhun. Vaihtoehdon polttopuulle esitteli vuonna 1679 Jacob Foenander, joka ilmiselvästi hollantilaisista tai englantilaisista kokeiluista tietoisena toivoi Turun akatemiassa hy- väksytyssä väitöskirjassaan, että jos myös meillä voitaisiin käyttää polttoturvetta hyväksi rautatehtaissa ja ottaa käyttöön polttoaineena, se ei johtaisi ainoastaan maan metsien säästämiseen, vaan voisi myös luotettavien tietojen ja kokemuksen perusteella saada aikaan rautamalmien sulatuksessa raudantuotantoon monen prosentin lisäyksen. Foenanderin ajatukset eivät kuitenkaan herättäneet Suomessa vastakaikua. Yhtenä syynä on pidetty koneel- Turve Suomen energiapolitiikassa

18 listen nosto- ja puristusmenetelmien kehittymättömyyttä. 16 Toisaalta Suomessa ei kärsitty samalla lailla puuvarojen niukkenemisesta kuin tiheään asutuissa Hollannissa ja Englannissa, joiden oli suorastaan pakko löytää puun korvaavia polttoaineita. Saksalaiset turvetuotantokoneiden innovaatiot houkuttelivat muutamia suomalaisyrityksiäkin kokeilemaan turvetta polttoaineena 1800-luvun jälkipuolella. Värtsilän rautatehdas toimi vuodesta 1876 lähtien polttoturpeen voimalla. Samanlaisia manufaktuureja oli myös Taalintehtaalla ja Åminneforsissa. Myös Vaasan Puuvillakehräämö Oy käytti höyryntuotannossaan polttoturvetta. Teollisuuden polttoainetilausten varaan syntyivät myös Suomen ensimmäiset turpeentuottajayritykset: Röisuon turvetehdas Loviisan lähellä, Tampereen Finlaysonin laitos Lamminrahkalla ja Bränntorvkonsortiet i Wasa Pynttärinsuolla. Niiden tuotantovolyymit jäivät kuitenkin kauas emomaa Venäjästä. Suomessa tuotettiin 1800-luvulla yhteensä vain tonnia polttoturvetta, mikä oli 0,2 % Venäjän vuotuisesta tuotannosta. 17 Vaikka Teollisuushallitus ja Suomen Suoviljelysyhdistys kannattivat Senaatin Kauppa- ja teollisuustoimikunnalle esittämässään kannanotossa polttoturpeen käyttöä, sen vuosituotanto jäi Suomessa 1900-luvun alussa alle tonniin. 18 Moottoriajoneuvojen läpimurto 1920-luvulla viritti Suomessa keskustelua siitä, miten liikenteen polttoaineiden saanti voitaisiin turvata kotimaisin keinoin. Tutkimusta tehtiin turpeesta ja puusta valmistettavien synteettisten polttoaineiden hyväksi ja laboratoriokokeet todettiin onnistuneiksi, mutta Suomesta puuttuivat riittävät pääomat ja turpeen tuotannon jatkuvuus. Tuolloisilla menetelmillä turve todettiin liian kalliiksi raaka-aineeksi liikenteen polttoaineille. 19 Liikenteen polttoainekäyttö toteutui turpeen osalta vain rautateillä. Aloite tähän oli lähtöisin Suomen Suoviljelysyhdistykseltä, Voima- ja Polttoainetaloudellisel- ta yhdistykseltä (Ekono) ja Suomalaisten Teknikkojen Seuralta, jotka esittivät vuonna 1921 turvevarojen kartoittamista 5 km säteellä rautateistä. Turvetta oli kokeiltu vetureiden voimanlähteenä mm. USA:ssa, Saksassa ja Englannissa. Aloite ei johtanut laajempaan polttoturpeen käyttöön Suomen rautateillä, ja vuosituotanto jäi luvuilla noin tonniin. 20 Polttoturve ei kyennyt Suomessa läpimurtoon 1900-luvun alkupuolella. Tämä johtui paljolti siitä, että Suomen suot tunnettiin heikosti ja Suomessa oli rajattomilta näyttävät puuvarat ja tottumusta niiden energiakäyttöön sekä kotitalouksissa että puunjalostusteollisuudessa, joka oppi varhain myös tähteiden pääasiassa kuorten arvon höyryn tuotannossa. Suomi pysyikin energiantuotannossaan erittäin puuvaltaisena maana aina 1960-luvun alkupuolelle saakka (Kaavio 1). Sähköntuotannossaan Suomi kasvatti 1920-luvulta lähtien vesivoiman osuutta. Monet arvelivat 1920-luvun lopulla, että tuolloin Euroopan suurimman vesivoimalan, PJ Ka av i o 1. Fossiilisten p o lt t o a i ne i de n ja turpeen k ä y t t ö ja polttopuun hakkuu Suomessa Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö PJ Polttopuun hakkuu Milj. m Lähde: Luettu Figure 1. Consumption of Fossil Fuels and Peat (PJ) and Firewood Cuttings (Million m³) in Finland, Milj. m 3 Suosta voimaa ja lämpöä 18

19 Kuvio 1. Sähkön hankinta Suomessa 1960 ja 2005 Vesivoima 59 % 1960 Ydinvoima 26 % 2005 Lauhdutusvoima 6 % Vesivoima 16 % Lauhdutusvoima 18 % Nettotuonti 5 % Yhteistuotanto teoll. 18 % Yhteistuotanto teoll. 13 % Yhteistuotanto kaukol. 18 % Nettotuonti 20 % Lähde: Luettu Diagram 1. Electricity Generation by Source in Finland in 1960 and Imatran voimalaitoksen, teho riittäisi täyttämään Suomen sähköntarpeet vuosikymmeniksi luvuilla lisäksi osat Oulu- ja Kemijoesta valjastettiin sähköntuotannolle. 21 Korkeasta energiantuotannon omavaraisuusasteesta huolimatta tuontipolttoaineiden, kivihiilen, koksin ja öl- Kaavio 2. Polttoaineiden tuonti Suomeen (tonnia) Kivihiili (Coal) Koksi (Coke) Bensiini (Petroleum) Petroli (Kerosene) Lähde: Polttoainekomitean mietintö Figure 2. Imports of Fuels in Finland (tons), jyn, osuudet alkoivat kasvaa huomattavasti luvuilla (Kaavio 2). Tuontiriippuvuuden kasvu katkesi toiseen maailmansotaan ja sen synnyttämään tuontipolttoaineiden säännöstelyyn. Kotimaiset polttoaineet nousivat huoltovarmuuden osalta arvoon arvaamattomaan. Talvisodan polttoainepulan kokemuksista viisastuneena valtioneuvosto määräsi vuoden 1941 alussa Geologisen toimikunnan (nykyinen GTK) toimialaan myös turvetutkimukset ja palkkasi työn vetäjäksi turvegeologin nimekkeellä FT Martti Salmen. Salmi suoritti apulaisineen kokeita Parkanossa ja Kihniössä, joissa paljastuivat Aitonevan huomattavat turvevarannot. Suon hyödyntämistä pidettiin kannattavana, koska se sijaitsi lähellä rautatietä ja sähkölinjoja. Turveteollisuuden keskusvaliokunnan ehdotuksesta perustettiin vuonna 1943 valtioenemmistöinen turveyhtiö Suo Oy, jonka vähemmistöomistajiksi houkuteltiin Veitsiluoto Oy, Enso-Gutzeit Oy sekä Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat Oy (myöhemmin Kemira Oy). Käsivoimin tuotettu palaturve toimitettiin sotavuosina etupäässä VR:lle vetureiden polttoaineeksi. 22 VR olikin suurin polttoturpeen käyttäjä 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa, jolloin sillä oli turvekäyttöistä Turve Suomen energiapolitiikassa

20 veturia. Palaturve kattoi noin 5 % VR:n kokonaispolttoainekulutuksesta. 23 Turpeelle olisivat olleet olemassa jo sota-aikana varsin suotuisat markkinat, mutta tuotanto ei lähtenyt käyntiin. Syinä voi pitää työvoimapulaa, investointilainojen puutetta ja valtion keskittymistä puuhuollon turvaamiseen. 24 Kun kivihiilitoimitukset olivat ankarien tuonti- ja vientirajoitusten alaisia vielä jatkosodan jälkeisinä vuosina, valtiovalta rohkaisi kotimaisia yrittäjiä polttoturpeen koneelliseen tuotantoon. Keinoksi tuli vuonna 1945 säädetty laki polttoturpeen käytön edistämisestä, joka velvoitti valtion ostamaan valmistajilta takuueriä puun hinnalla, jos raaka-aine täytti tietyt kriteerit. Takuujärjestelmän puitteissa syntyi turveteollisuusyrityksiä, jotka olivat paikallisia ja kooltaan melko pieniä (Taulukko 1). Valtio puolestaan sitoutui käyttämään polttoturvetta itse, ja jopa ostamaan sitä tappiolla. 25 Turpeen ensimmäistä läpimurtoa 1940-luvulla edesauttoi kansainvälinen kriisi, toinen maailmansota, ja kivihiilen sekä koksin saannin vaikeutuminen useiksi vuosiksi sen jälkeenkin. Turpeen menestys sitoutui myöhemminkin paljolti siihen, millaisin ehdoin ja millaisella varmuudella kivihiiltä oli saatavilla Euroopan markkinoilta; lähinnä Saksasta, Puolasta ja Neuvostoliitosta pienaluksilla tai kotimaisilta suurtuojilta, jotka alkoivat rahdata 1970-luvulla kivihiiltä Australiasta, Kiinasta, Indonesiasta ja Etelä-Afrikasta saakka. Toisaalta turpeen menestys sitoutui myös polttoöljyn maailmanmarkkinahintojen ja toimitusvarmuuden kehitykseen. Globalisaation ensimmäinen aalto 1860-luvulta 1920-luvulle oli muokannut energiamarkkinoita siltä osin kansainvälisemmiksi, että kivihiilen ja raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat alkoivat toimia referenssihintoina kotimaisillekin polttoaineille. Tämä kehitys oli sitä voimakkaampaa, mitä lähempänä käyttäjä oli satamia. Suomalainen turveteollisuus eli ja kuihtui vuosina subventioiden mukana. Takuujärjestelmän lakkauttaminen 26 vuonna 1953 oli samalla loppu useimmille polttoturpeen tuottamisesta ja myynnistä eläneille pienyrityksille. VR:n siirtyminen dieselkalustoon 1950-luvun lopulla vei jäljelle jääneiltä palaturpeen tuottajilta suurimman asiakkaan. Valtion polttoainehuollon suuntaviivoja vetänyt polttoainekomitea, johon kuuluivat mm. Metsähallituksen pääjohtaja Nils Osara, talousneuvos Helmer Lehti, tohtori Antero Piha, Ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osaston päällikkö Gunnar Palmroth, ylijoh- Taulukko 1. Suomen suurimmat turveteollisuusyritykset vuosina Toiminimi / Company Kuormauspaikka / Place Viimeinen takuuvuosi / Tuotanto, tonnia v / The last year of the price Production, tons quarantee 1. Suo Oy Aitoneva Pajarin polttoturve Pajari Kainaston Polttoturve Oy Survoneva Suomalainen Puu Oy Paltanen SOK Lapinneva Iiron Turve Kauhajoki Pohjanmaan Polttoturve Oy Myllymäki Loimaan Polttoturve Oy Ypäjä Kuortaneen Polttoturve Oy Niinimaa Polttoturvehankinta Oy Hiirola Lähde: Polttoainekomitean mietintö Table 1. Biggest Peat Producing Companies in Finland, Suosta voimaa ja lämpöä 20

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa Puutuoteteollisuuden tutkimusagendan julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jyrki Kangas, Metsäbiotalouden professori, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kotimaiset polttoaineet kunniaan Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kanteleen Voiman omistajina 25 suomalaista paikallista sähköyhtiötä Oy Katternö Kraft Ab (45%) Oy Herrfors Ab, Pietarsaaren

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10. 14.10.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän LTYP Faktoja Maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL METSÄALAN TULEVAISUUSSEMINAARI 17.2.2010 Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky - pärjääkö puu? 2 On sillä! Rakentamisen ekologinen

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000

Lisätiedot

"Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?"

Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen? E-mail: olli-pekka.hilmola@lut.fi "Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?" Prof. Olli-Pekka Hilmola Lappeenranta University of Technology, Kouvola Unit Prikaatintie

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa maassa? & Case Intia 16.4.2014 / Hannu Rossi Miksi haluat mennä uudelle markkina-alueelle? Nykyinen markkinat ovat täysin hyödynnetty/katettu? Tarvitset

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimus kattoi 5 Pohjoismaata, joissa haastateltiin yhteensä 4586 yksityishenkilöä

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäklusteri muutoksessa Metsäalan megatrendit Globalisaatio investoinnit ulkomaille Väestörakenteen

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Tulevaisuuden liikennepolttoaineet teemapäivä 18.9.2014 Pekka Tuovinen Helsingin keskusta inversiotilanteessa Kuvattu 10.2.1999 Keilaniemestä itään 18.9.2014

Lisätiedot