Kansallinen kyselytutkimus englannin kielestä Suomessa

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 132 Sirpa Leppänen, Anne Pitkänen-Huhta, Tarja Nikula, Samu Kytölä, Timo Törmäkangas, Kari Nissinen, Leila Kääntä, Tiina Virkkula, Mikko Laitinen, Päivi Pahta, Heidi Koskela, Salla Lähdesmäki & Henna Jousmäki Kansallinen kyselytutkimus englannin kielestä Suomessa Käyttö, merkitys ja asenteet

2 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 132 Sirpa Leppänen, Anne Pitkänen-Huhta, Tarja Nikula, Samu Kytölä, Timo Törmäkangas, Kari Nissinen, Leila Kääntä, Tiina Virkkula, Mikko Laitinen, Päivi Pahta, Heidi Koskela, Salla Lähdesmäki & Henna Jousmäki Kansallinen kyselytutkimus englannin kielestä Suomessa Käyttö, merkitys ja asenteet UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2009

3 Kansallinen kyselytutkimus englannin kielestä Suomessa Käyttö, merkitys ja asenteet

4 Editors Paula Kalaja, Department of Languages, University of Jyväskylä Pekka Olsbo, Marja-Leena Tynkkynen Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Paula Kalaja, Department of Languages, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, University of Jyväskylä Tarja Nikula, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Raimo Salokangas, Department of Communication, University of Jyväskylä Cover photo by Mikko Laitinen, ISBN: (PDF) ISSN (PDF) ISBN (nid.) ISSN (nid.) Copyright 2009, by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2009

5 ABSTRACT Leppänen, Sirpa, Anne Pitkänen-Huhta, Tarja Nikula, Samu Kytölä, Timo Törmäkangas, Kari Nissinen, Leila Kääntä, Tiina Virkkula, Mikko Laitinen, Päivi Pahta, Heidi Koskela, Salla Lähdesmäki & Henna Jousmäki National survey on the English language in Finland: Uses, meanings and attitudes Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2009, 161 pages + 3 appendices (Jyväskylä Studies in Humanities ISSN ; 132) ISBN (PDF), (nid.) This volume reports on a large-scale national survey on Finns uses of, attitudes to and perceptions of English in the 2000 s when the significance of English for many Finns and in many societal domains was clearly in the process of becoming more pronounced. The survey was conducted in the autumn Data were collected with the help of an extensive questionnaire which covered the respondents learning of, contacts with and uses of English, their attitudes to English and language mixing, and their predictions about the role of English in Finland in the future. The data set consisted of 1,495 responses, collected by random sampling. The survey confirms that English has a strong presence in Finland. English is the most widely studied language and the foreign language most commonly used. Finns also assess their own skills in English as relatively good. In addition, Finns overall attitudes to English are quite positive and pragmatic and they don t consider English a threat to the Finnish language and culture. Instead, the knowledge of English is considered an essential resource in the increasingly multicultural and globalizing world. The survey also revealed some socio-demographic differences. In general, the proficiency in and use of English are highest among younger generations and respondents who live in cities, who are at least relatively well educated and whose professional position is managerial or expert. The survey also identified a small minority who have not studied English, who assess their skills in English as minimal and who do not need or use English much. They are typically older people with little education. On the whole, the survey foregrounded three broad respondent categories: the haves, have-nots and have-it-alls of English. Keywords: Sociolinguistics, national survey, Finland, proficiency in English, uses of English, attitudes to English, socio-demographic comparisons

6 ESIPUHE Tämä kirja on raportti kyselytutkimuksesta, jonka kohteena olivat suomalaisten englannin kielen osaaminen ja käyttö, heidän näkemyksensä englannin merkityksestä Suomessa ja asenteensa sitä kohtaan. Kyselytutkimus liittyy englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen tutkimuksen huippuyksikön (VARIENGin) puitteissa Jyväskylän yliopistossa tekemäämme työhön, jossa on monipuolisesti ja monimetodisesti tarkasteltu englannin kielen käyttöä ja tehtäviä globalisoituvan ja kansainvälistyvän Suomen muuttuvassa kielitilanteessa. Tutkimusyksikkömme on Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen yhteinen hanke ( ) ja sen rahoittajana ovat toimineet Suomen Akatemian huippuyksikköohjelma ja molemmat yliopistot. Tutkimusryhmämme aiemmat laadulliset tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaisessa nykytodellisuudessa on monia tilanteita, joissa suomalaiset käyttävät englantia joko kielenkäyttötilanteen vaatimuksesta tai omasta halustaan. Näissä tutkimuksissa olemme kuvanneet yksityiskohtaisesti sitä, miten suomalaiset ottavat englannin kielen käyttöönsä, miten he sen tekevät ja mitä sosiaalisia, kulttuurisia ja diskursiivisia merkityksiä heidän kielenkäytöllään on (ks. Leppänen, Nikula & Kääntä 2008, Kolmas kotimainen: lähikuvia englannin käytöstä Suomessa). Tällaiset laadulliset tutkimukset ovat tuottaneet varsin syvällistä ja yksityiskohtaista tietoa tilanteista, joissa englanti on kielenkäyttäjille yksi tarjolla oleva ja hyödynnettävä viestinnän resurssi. Yksittäisten kielenkäyttötilanteiden analyysin pohjalta rakentuva kuva englannin roolista, käyttötavoista ja merkityksestä Suomessa on kuitenkin parhaimmillaankin pirstaleinen: se kertoo vain vähän siitä, kuinka yleisistä ilmiöistä on todellisuudessa kyse. Jotta suomalaisten suhteesta englannin kieleen saataisiin yleisempi ja yleistettävämpi kokonaiskuva, tutkimusryhmämme päätti vuonna 2007 toteuttaa laajan kyselytutkimuksen, jonka tulokset antaisivat yleiskuvan sitä, millainen suomalaisten suhde englantiin on. Kyselyn avulla selvitettiin, millaisia englannin kielen roolit ja käyttötarkoitukset ovat Suomessa, miten suomalaiset ovat oppineet ja osaavat englantia ja muita vieraita kieliä, missä he englantia kohtaavat, miten he sitä käyttävät ja mitä he siitä ja sen tulevaisuudesta ajattelevat. Näihin tavoitteisiin päädyttiin monipolvisen suunnitteluprosessin kautta, johon yhtenä vaiheena kuului edellä mainittua laveampi tavoitteidenasettelu: alun perin suunnittelimme selvittävämme myös sitä, mitä suomalaiset ajattelevat myös muista vieraista kielistä mukaan lukien suomalaisten opiskelemat muut vieraat kielet, Suomen lähikielet ja maahanmuuton kautta suomalaiseen kielimaisemaan tulleet uudet kielet. Tutkimusekonomisista syistä tätä tavoitetta oli kuitenkin välttämätöntä lopullisessa kyselyversiossa supistaa. Systemaattinen selvitys siitä, miten suomalaiset osaavat ja käyttävät myös muita vieraita kieliä kuin englantia ja miten he niihin asennoituvat, jää siten vielä tässä vaiheessa tulevaisuuden haasteeksi. Laajan kyselytutkimuksen toteuttaminen on suuri työ ja sen onnistunut loppuunsaattaminen edellyttää monen ihmisen paneutunutta ja pitkäjänteistä työpanosta. Tätä tutkimusta on ollut suunnittelemassa, toteuttamassa ja raportoimassa koko VARIENGin Jyväskylän tutkimusryhmä, niin nuoret tutkijaopiskelijat kuin sen kokeneemmat senioritutkijat, jotka kaikki ovat aidosti myös tämän tutkimusraportin tekijöitä. Yhteiseen tutkimuksentekoomme on liittynyt paljon sekä jaettua innostusta, iloa ja onnistumisen hetkiä että myös ankaraa uurastusta, sitkeää yh-

7 teistä ajattelutyötä ja yksityiskohtien hiomista. Tämän prosessin aikana tutkimusryhmämme on yhdessä oppinut paljon. Se on antanut koko ryhmälle arvokkaan kokemuksen siitä, että yhdessä tekeminen ei ole ainoastaan mahdollista, vaan myös aidosti palkitsevaa ja elähdyttävää. Tutkimusryhmä on matkan varrella saanut korvaamatonta apua monilta osaavilta ja kokeneilta tekijöiltä, joita kaikkia haluamme lämpimästi kiittää. Tutkimuksen suunnittelu- ja toteuttamisvaiheessa erikoistutkija FT Kari Törmäkangas Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksesta ja asiantuntevat yhteistyökumppanimme Tilastokeskuksesta tutkimuspäällikkö Antti Siikanen, kehittämispäällikkö Kari Djerf, erikoistutkija Tuula Melkas ja tutkimussihteeri Outi Stenbäck tarjosivat meille runsaasti asiantuntevaa opastusta ja tukea. FM Elina Tergujeff käänsi suomenkielisen lomakkeen taitavasti ruotsin kielelle. Kyselytutkimuksen pilotointivaiheessa tutkimusryhmän laajat lähiverkostot ja VARIENGin Helsingin yliopiston tutkijatiimi antoivat meille ensiarvoisen tärkeää ja rakentavan kriittistä palautetta kysymysten ymmärrettävyydestä ja toimivuudesta. VARIENGin suuri kollektiivi on tarjonnut meille myös prosessin muissa vaiheissa arvokasta palautetta ja reflektointimahdollisuuksia, joista olemme kiitollisia. Ryhmämme taitavat ja sitkeät tutkimussihteerit FM Terhi Paakkinen ja FM Saija Peuronen ja tutkimusavustajamme FM Ari Häkkinen ansaitsevat hekin erityiskiitokset ilman heitä moni tutkimuksen eri vaiheisiin liittyvä käytännön asia ei olisi edistynyt. Lehtori, FM Timo Nurmen kielentarkastustyön ansiosta raportin kirjoittajatiimin moniääninen tyyli yhtenäistyi ja sai lisää tehoa. Taloudellista lisätukea tutkimuksen toteuttamiseen tutkimusryhmä sai Jyväskylän yliopiston kielten laitokselta ilman sitä tutkimusta tuskin olisi voinut toteuttaa. Kiitämme myös Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan julkaisusarjaa Jyväskylä Studies in Humanities tutkimusraportin julkaisemisesta. Kiitoksemme kuuluvat luonnollisesti myös Suomen Akatemialle ja Jyväskylän yliopistolle, joiden tutkimusyksikölle osoittama tutkimusrahoitus on tarjonnut pitkäkestoisen turvan, jonka ansiosta tutkimusryhmämme on saanut toteuttaa tutkimushankkeensa. Lämpimät kiitokset kaikille! Kyselytutkimus on nostanut esiin monia uusia haasteita, joihin tutkimusryhmämme on tarkoitus jatkossa tarttua. Yksi niistä on laadullisen tutkimuksemme ja kyselytutkimuksen tulosten tarkastelu rinnakkain niin, että yksittäisten kielenkäyttötapojen ja -tilanteiden analyysi voidaan perustellusti suhteuttaa kyselytutkimuksen tarjoamaan yleisempään tietoon. Tällainen työ vaatii myös teoreettista ja metodista kehittämistä, mutta onnistuessaan se voi mahdollistaa uusia kiinnostavia ja monisyisiä tulkintoja siitä, miten yksittäisten kielenkäyttäjien omat erityiset kielenkäytön tavat resonoivat sen kanssa, mitä kansakunta ja sen erilaiset, kyselyaineistossakin hahmottuvat, demografiset ja sosiaaliset ryhmät englannista ajattelevat. Monikielistyvässä ja -kulttuuristuvassa Suomessa tällaiselle tutkimustiedolle on varmasti jatkossakin sijansa. Jyväskylässä Tekijät

8 KUVIOT KUVIO 1 Vastausjakauma kysymykseen Koetteko olevanne yksi-, kaksitai monikielinen? KUVIO 2 Vastausjakauma kysymykseen Jos koette olevanne kaksi- tai monikielinen, mitkä taustatekijät siihen ovat vaikuttaneet? KUVIO 3 Vastausjakauma kysymykseen Millä kielellä olette saanut peruskoulutuksenne? KUVIO 4 Vastausjakauma kysymykseen Kuinka usein käytte matkoilla Suomen ulkopuolella? KUVIO 5 Asuinmaan tai -maanosan jakauma ulkomailla vähintään kolme kuukautta asuneiden joukossa KUVIO 6 Kielen opiskelun yleisyys eri elämänvaiheissa ja konteksteissa KUVIO 7 Eri kielten opiskelun yleisyys lukiossa KUVIO 8 Eri kielten opiskelun yleisyys kansalais- tai työväenopistoissa KUVIO 9 Vieraiden kielten käyttämisen yleisyys töissä KUVIO 10 Vieraiden kielten käyttämisen yleisyys matkoilla KUVIO 11 Englannin kielen käyttämisen yleisyys eri tilanteissa KUVIO 12 Ruotsin kielen käyttämisen yleisyys eri tilanteissa KUVIO 13 Eri kielten näkemisen tai kuulemisen yleisyys vastaajien elinympäristöissä KUVIO 14 Englannin kielen henkilökohtainen tärkeys KUVIO 15 Englannin kielen näkeminen tai kuuleminen eri paikoissa. Prosenttiosuus kuvaa myönteisten vastausten määrää kokonaisaineistossa KUVIO 16 Englannin kielen näkeminen tai kuuleminen eri paikoissa. Prosenttiosuus kuvaa myönteisten vastausten määrää kussakin kohdassa annetuista vastauksista KUVIO 17 Englannin kielen näkeminen tai kuuleminen eri paikoissa. Prosenttiosuus kuvaa, kuinka usein ko. paikka on mainittu yhtenä kolmesta yleisimmästä paikasta, jossa kohdataan englannin kieltä KUVIO 18 Miellyttävimmäksi koettu englannin kielimuoto KUVIO 19 Vähiten miellyttäväksi koettu englannin kielimuoto KUVIO 20 Suhtautuminen englanninkieliseen koulunkäyntiin KUVIO 21 KUVIO 22 KUVIO 23 KUVIO 24 Suhtautuminen englannin kielen käyttöön suomalaisten yritysten sisäisenä kielenä Suhtautuminen tunnetun suomalaisen takeltelevaan englannin puhumiseen Suhtautuminen tunnetun suomalaisen sujuvasti suomalaisella korostuksella puhumaan englantiin Suhtautuminen tunnetun suomalaisen syntyperäisen tavoin puhumaan englantiin... 64

9

10

11

12

13

14

15