kontrahti Hakaniemenranta 6 uudistui käyttäjien toiveiden mukaisesti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kontrahti Hakaniemenranta 6 uudistui käyttäjien toiveiden mukaisesti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 1 2009"

Transkriptio

1 Museoiden energiakulut kuriin Konseptointi uutena palveluna Kiinteistöt ja ilmastonmuutos kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti Hakaniemenranta 6 uudistui käyttäjien toiveiden mukaisesti

2 Kontrahti Sisältö 4 Hakaniemen komea kiintopiste Hakaniemenranta 6 palvelee nyt kolmea asiakasta. 9 Palkitseva Etelä-Suomi Senaatti-kiinteistöjen kirjavaa ja suurta kiinteistömassaa johtaa Petri Turku. 11 Kolumni 12 Helsingin taidemuseoiden energiakulut kuriin 15 Energiatodistus paljastaa kulutuksen Energiatodistus kertoo yhdellä silmäyksellä, millä tasolla energiankulutuksessa mennään. 16 Uudella rahoitusmallilla joustoa toimitilahankintaan 18 Herää Suomi Ilmastoasiantuntija Oras Tynkkynen vaatii Suomelta tiukempia toimia ilmastokatastrofi n ehkäisemiseksi. Pia Holm 21 Pinnalla Tuohi tuo koivuisen maiseman seinälle. 22 Asiakaspalvelu parhain päin Maanmittauslaitos uudistaa ja yhdenmukaistaa kaikki asiakaspalvelutilansa. 24 Vireyttä valosta Oikeanlainen valo voi olla yksi ratkaisu estää väsymys. 26 Esittelyssä rautatiekiinteistöt 28 Ammattilaisen valinnat 29 Uutiset 34 Resumé 16 Uusi palvelu tilan hankintaan 18 Oras Tynkkynen Matalaenergiatalot ovat jo huomenna vanhentuneita. 2 kontrahti

3 12 Taidemuseoiden energiakulut kuriin Kiasmassa ja Ateneumissa säästettiin energiaa säätöjä muuttamalla. Niina Vatanen/Kuvataiteen keskusarkisto Johanna Kannasmaa Pääkirjoitus Teemme paljon mutta se ei vielä riitä Merkittävin ympäristönäkökohta Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa ovat rakennusten käytön, ylläpidon ja rakentamisen tarvitseman energian tuotannon aiheuttamat päästöt ilmaan. Tämänhetkisen strategisen tavoitteen energiankulutuksen vähentämiselle olemme asettaneet energiapalveludirektiivin mukaisesti: 9 prosenttia vuoden 2006 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2008 kokonaiskulutuksen lasku vuoden 2006 tasosta oli lähes 7 prosenttia. Energiankulutuksen hillitsemiseksi olemme käynnistäneet varsin mittavan ohjelman lukuisine tavoitteineen ja moninaisine toimenpiteineen. Olemme muun muassa uusineet investointiprosessiamme ja laatineet toimintaohjeet rakennusten elinkaaren aikaisten ympäristöasioiden hallinnalle. Kohteisiimme on laadittu energiatodistukset ja olemme käynnistäneet passiivitaloksi luokiteltavan kohteen suunnittelun. Tämän vuoden alusta otimme me käyttöön kaksivaiheisen energiankulutuksen todentamisen, jossa tavoitteet lasketaan sekä ensimmäisen takuuvuoden käytölle että normaalikäytölle. Nyt voimme seurannan avulla nopeuttaa säätövirheiden ja mahdollisten puutteiden korjaamista. amista. Uusia, jo lähitulevaisuudessa a kiristyviä tavoitteita tuskin näilläkään toimenpiteillä saavutetaan. Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja, joita etsitään kiivaasti. Tilatehokkuuden kasvattaminen n on joka tapauksessa välttämätöntä. Sen ohessa meidän on pystyttävä käyttämään nykyistä tuntuvasti enemmän päästötöntä energiaa. Tuotekehittely näissä asioissa sa on kuitenkin vielä pahasti kesken; pientaloihin soveltuvia ratkaisuja on jossain määrin käytettävissä, mutta nykyaikaiset vaatimukset täyttäville liike- ja toimistorakennuksille niistä ei ole. Toivottavasti sellaisten aika on pian käsillä, koska energiankulutusta ja siitä aiheutuvia päästöjä on pystyttävä vähentämään radikaalisti jo 10 vuoden sisällä. Senaatti-kiinteistöjen osalta tavoitteisiin pääsemistä helpottaa asiakkaiden tietoi suuden ja mielenkiinnon lisääntyminen n ilmastonmuutosta kohtaan, mikä lisää myös tarvittavaa yhteistyötä. Kerromme laajemmin Senaatti-kiinteistö-atti-kiinteistöjen ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioista astuuasioista Yhteiskuntavastuuraportissamme. me. Kiitos kaikille raportointiin osallistuneille! Heimo Valtonen yhteiskuntavastuujohtaja Ja Jari ihärkö Härkönen kontrahti

4 Virpi Hopeasaari Hakaniemenrannan komea kiintopiste Suomenlahden ahtojäälohkareita muistuttavat himmeäpintaiset silkkipainetut kuviot antavat Hakaniemenranta 6:n lasiselle julkisivulle lähes pitsimäisen ilmeen. Näkyvin muutos entiseen on jykevän rakennusmassan keventynyt olemus. Raskas satametrinen julkisivu on jaettu kahtia talon läpi avautuvalla sisäänkäynnillä ja koko julkisivu on saanut katteekseen valkean silkkipainetun lasipinnoituksen. Peruskorjauksen tavoitteena oli saada aikaan sekä imagonkohotus aikansa eläneelle rakennukselle että tilankäytöllisesti ja toiminnallisesti tehokas kokonaisuus. Vanhasta rakennuksesta ei ole jäljellä kuin kantavat rakenteet. Arkkitehti Antti-Matti Siikalan suunnittelemassa peruskorjauksessa talo kunnostettiin teknisesti kestävän kehityksen mukaisin ratkaisuin. Samalla rakennuksen sisätilat uudistettiin talon käyttäjien tarpeita. Strategiasta kriteeri tilaratkaisuille Kaikki kuvat Jari Härkönen»Hakaniemenranta 6 on nyt luonteeltaan monitilaympäristö. Ajatuksena on tukea organisaatioiden muuttuvia tarpeita ja nykyaikaisen tietotyön eri vaiheita monipuolisilla tilatyypeillä», selittää Senaattikiinteistöjen työympäristökehittämisen asiantuntija Päivi Hietanen. Olennainen osa peruskorjaushanketta oli Opetushallituksessa ja Kansain väli sen 4 kontrahti

5 Helsingin rumimmaksi kutsutusta rakennuksesta Hakaniemenranta 6:ssa on kuoriutunut täydellisessä peruskorjauksessa todellinen joutsen. Uudistunut toimistotalo palvelee Opetushallitusta, CIMOa sekä Ajoneuvohallintokeskusta AKEa. Uusien toimivien tilojen lisäksi käyttäjät pääsevät nauttimaan kiinteistön yhteisistä palveluista. liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksessa CIMOssa toteutettu strategialähtöinen työympäristön kehittäminen. Konsultti- ja suunnittelutoimisto DEGW kartoitti käyttäjien strategiaa ja tavoitteita, työprosesseja ja vuorovaikutusta sekä tiloihin kohdistuvia tarpeita ja toiveita lukuisilla selvityksillä, haastatteluilla, analyyseilla ja henkilöstön kanssa toteutetuissa työpajoissa. Lopulliset tilaratkaisut muodostuivat näiden analyysien tuloksena.»työympäristökehittämiseen liittyy kiinteästi myös toteutettavan muutoksen hallinta. On tärkeää, että uudenlaisessa tilakulttuurissa toimimiselle luodaan selkeät pelisäännöt. Tavoitteena on myös voimaannuttaa henkilöstöä uusien tilojen omaksi ottamiseen ja työympäristön jatkuvaan seurantaan ja kehittämiseen», kertoo Hietanen. Vanhasta rakennuksesta ei ole jäljellä kuin kantavat rakenteet. Tilat viestivät uudesta toimintakulttuurista Opetushallituksen visiona on olla maailman parhaan oppimisen kehittäjä ja arvostettu asiantuntija. Rooliaan Opetushallitus on vahvistanut perusteellisella organisaatiomuutoksella, jota myös

6 Hakaniemenranta 6 Arkkitehtisuunnittelu Rakennesuunnittelu LVIAS-suunnittelu Pohjarakennussuunnittelu Palotekninen suunnittelu Mittaus ja 3D-mallinnus Sisustussuunnittelu Työympäristökehittäminen Rakennuttajakonsultti Projektinjohtourakoitsija Arkkitehtioimisto SARC Oy Pöyry Civil Oy Projectus Team Oy Pöyry Infra Oy L2 Paloturvallisuus Oy Rajala Arkkitehdit Oy Sisustusarkkitehdit Gullsten-Inkinen Oy Sisustusarkkitehti Carola Rytsölä (AKE:n tilat) DEGW Sweco CMU Oy SRV Viitoset Oy uusien tilojen ja uuden tekemisen tavan toivotaan tukevan.»opetushallitukseen mahtuu erilaisia työprofiileja ja työpisteiden käyttöaste vaihtelee. Vanhoissa tiloissa jopa kolmannes kaikista työhuoneista oli jatkuvasti tyhjillään, mikä merkitsi turhia kustannuksia. Uudessa ratkaisussa tilamäärä jaettiin puoliksi yksittäisiin työhuoneisiin ja avotyöpisteisiin», kertoo Opetushallituksen yliarkkitehti Reino Tapaninen. Monimuotoiset tilat sisältävät 330 työpistettä, myös projektitiloja ja erityisiä hiljaisia huoneita keskittymistä vaativaan työhön. Tiloilla on tavoiteltu paitsi uutta tehokkuutta, myös samanlaista avoimuutta ja ihmisläheisyyttä, 6 kontrahti

7 »Tiloilla tavoiteltiin tehokkuutta, avoimuutta ja ihmisläheisyyttä.»»kentällä puhutaan Opetushallituksen uudesta ilmeestä. Onnistuneilla uusilla tiloilla on suuri brändivaikutus», sanoo Opetushallituksen yliarkkitehti Reino Tapaninen. jota Opetushallitus haki organisaatiomuutoksessa.»esimerkiksi pääaulan kohdalla olevat avoimet kohtaamispaikat toistuvat kaikissa kolmessa kerroksessamme. Nämä keitaat toimivat henkilöstöä yhdistävinä taukotiloina, virkistyskäytössä ja kokoustiloina. Läpinäkyvyys on kantava teema toiminnassamme ja tiloissamme. Tilat ovat ulkoinen osoitus uudenlaisesta toiminnastamme», selittää Tapaninen. Tilaratkaisulla on haluttu varmistaa myös muuntojoustavuus. Se tuli testattua heti muuton jälkeen. Opetushallituksen organisaatiouudistus valmistui lopullisesti vasta äskettäin ja niinpä tilankäyttöä hiottiin vielä paikan päällä valmiissa tiloissa. Sitoutuminen syntyy osallistumalla Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO etsi pitkään uusia tiloja pieniksi käyneiden tilalle. Ratkaisu löytyi vanhasta tutusta Hakaniemenrannan kiinteistöstä. CIMOn yhteydessä toimii myös Suomen ja Yhdysvaltain opetusalan vaihtotoimikunta Fulbright Center. Uusien toimitilojen keskeisen ytimen muodostaa CIMOn ja Fulbright Centerin yhteinen tietopalvelu. Se on sijoitettu niin, että suurella yleisöllä on sinne helppo käynti ilman, että muu toiminta kerroksessa häiriintyy.»tilat vastaavat nyt 104 henkilön tarpeitamme. Tarvittaessa CIMOlla on optio rakennuksesta mahdollisesti myöhemmin vapautuviin lisätiloihin», kertoo CIMOn apulaisjohtaja Kirsti Aaltonen. Suurin osa CIMOn henkilöstöstä työskentelee nyt avotoimistossa.»muuttoa avotiloihin jännitettiin kovasti. Vaikka strateginen työympäristökehittäminen paljasti avoimuuden ja yhteistyön tarpeen, omasta työhuoneesta luopuminen oli monelle aluksi kova paikka», kertoo Aaltonen. Uusiin tiloihin on kuitenkin asetuttu sujuvasti. Sopeutumista helpotti, että henkilöstö oli itse vahvasti mukana suunnittelemassa tilojen sisustusta ja kontrahti

8 toimistoetikettiä. Viihtyisät tilat ovat cimolaisille sekä osa työhyvinvointia että tapa viestiä omaa brändiä. Käyntikortti yhdessä osoitteessa Ajoneuvohallintokeskus AKE toimi ennen kahdessa toimipisteessä Helsingin keskustassa. Kun vanhat vuokrasopimukset umpeutuivat, AKE halusi saada koko toimintansa yhteen osoitteeseen.»hakaniemenrannan kiinteistö tuntui hyvältä. Olemme jo ennestään tottuneet työskentelemään avotiloissa, mutta nyt oli mahdollisuus saada tilaratkaisusta vielä yhtenäisempi», kertoo AKEn Asianhallintayksikön päällikkö Simo Karlsson. AKEn 230 henkilöä työskentelee nyt Hakaniemenranta 6:n kahdessa ylimmässä kerroksessa. Toiminta on saanut uutta jämäkkyyttä, kun neuvottelu- ja taukotilat on keskitetty omaksi kokonaisuudekseen. Tarvittaessa lisää neuvottelutilaa löytyy kiinteistön yhteisistä tiloista.»esimerkiksi alakerran monitoimitila on varsin käyttökelpoinen henkilöstön omissa tilaisuuksissa. Ennen jouduimme etsimään sopivia tiloja talon ulkopuolelta.» AKE tuli Hakaniemenrantaan lähes valmiiksi suunniteltuihin tiloihin, mutta huolehti itse toimintojen sijoittelusta ja tilojen sisustamisesta oman yhteistyökumppaninsa kanssa.»uudet tilat ovat AKElle tärkeä käyntikortti. Sijainti onnistuneessa ja näyttävässä rakennuksessa luo positiivisia mielleyhtymiä ja hyvää imagoa.» Palveluissa on potentiaalia Hakaniemenranta 6:n käyttäjät odottavat paljon talon yhteisiltä palveluilta. Senaatti-kiinteistöjen kampusajattelun mukaisesti samoissa tiloissa tai lähellä toisiaan sijaitsevat asiakkaat pääsevät hyötymään kustannustehokkaasti tarjotuista yhteisistä palveluista. Hakaniemenrannassa Senaatti-kiinteistöt on kilpailuttanut asiakkaidensa CIMOn apulaisjohtaja Kirsti Aaltonen uskoo, että CIMO, Opetushallitus ja AKE voivat saavuttaa synergiaetua Senaatti-kiinteistöjen hoitamien Hakaniemenrannan yhteisten palveluhankintojen kautta. 8 kontrahti

9 Haastava ja palkitseva Etelä-Suomi Etelä-Suomen alue on monimuotoisen asiakaskuntansa ja massiivisen kiinteistö kantansa kautta varmasti hektisin Senaatti-kiinteistöjen alueista. Johtaja Petri Turku uskoo, että alueen monipuolisuus on myös rikkaus ja tarjoaa Senaatti-kiinteistöille hyvät lähtökohdat laajaan palvelutarjontaan.»uudet tilat ovat AKElle tärkeä käyntikortti», kertoo Simo Karlsson. Virpi Hopeasaari puolesta muun muassa kiinteistön aulapalvelut, siivouksen ja ravintolapalvelut. Asiakkaat ovat tehneet yhden ainoan palvelusopimuksen Senaatti-kiinteistöjen kanssa ja Senaatti-kiinteistöt vastaa jatkossa kaikkien palveluiden johtamisesta ja seurannasta. Paikan päällä Hakaniemenrannassa palveluiden ohjauksesta huolehtii Senaatti-kiinteistöjen palvelupäällikkö Jari Kanth.»Toivomme, että Senaatti-kiinteistöjen manageeraus tuo meille lisäarvoa siihen verrattuna, että hoitaisimme palveluhankinnat itse. Palveluiden toimivuudessa on paljolti kyse työviihtyvyydestä», sanoo CIMOn Kirsti Aaltonen.»Keskitetty palvelutarjonta merkitsee kustannustehokkuutta ja helppoutta. Säästymme itse palveluiden kilpailuttamisen vaivalta ja hyödymme jaetuista kustannuksista», toteaa Opetushallituksen Reino Tapaninen. Senaatti-kiinteistöjen Etelä- Suomen alue muodostuu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnista. Senaatti-kiinteistöt omistaa alueella 2037 rakennusta. Mukaan mahtuu tavallisten toimistokiinteistöjen ohella muun muassa vankiloita, kasarmeja, paloasemia, laboratorioita, oppilaitoksia, liikuntahalleja ja taidelaitoksia. Ministeriöt ja kulttuuri -toimialan vahva osuus on ominaista alueelle. Monipuolisuuden viehätys Petri Turku»Suuri ja kirjava kiinteistömassa on haaste. Emme voi keskittyä monen muun suuren kiinteistönomistajan tapaan vain tietyn tyyppisiin kiinteistöihin. Sen sijaan tarjoamme erilaisille asiakkaille erilaisia ratkaisuja heidän yksilöllisiin tilatarpeisiinsa», Petri Turku kertoo. Etelä-Suomen investointihankkeiden joukossa on sekä uudishankkeita että vaativia peruskorjauskohteita. Parasta aikaa on meneillään esimerkiksi mittava poliisitalon peruskorjaus Pasi- Johanna Kannasmaa kontrahti

10 Johanna Kannasmaa Johanna Kannasmaa Johtaja Petri Turku kuvailee Etelä-Suomen kiinteistömassaa suureksi ja kirjavaksi. lassa. Museo viraston kanssa Senaatti-kiinteistöt tekee paljon yhteistyötä arvokiinteistöjen peruskorjaamisessa.»toiminnallisesti monet kiinteistöt muodostavat yhtenäisiä kampusmaisia kokonaisuuksia, joille voimme tarjota myös kustannustehokkaita käyttäjäpalveluita», kertoo Turku. Kampusajattelu on keskeinen ele mentti Senaatti-kiinteistöjen ratkaisuliiketoimintaan tähtäävässä strategiassa. Etelä- Suomen alueella esimerkiksi keskustan, Sörnäisten ja Pasilan ministeriö- ja toimistokeskittymät ovat luontevia kohteita uudenlaiselle palvelukonseptille. Mies paikallaan Petri Turku kertoo huomaavansa päivittäin, miten hänen taustansa tukee työskentelyä Senaatti-kiinteistöissä. Sekä opisto- että korkeakoulutasoisen teknisen koulutuksen hankkinut Turku tuli Senaatti-kiinteistöihin vuonna 2006 Skanskalta.»Olen työhistoriassani käynyt läpi kiinteistöalan monia osa-alueita rakennesuunnittelusta rakentamiseen. Nyt tehtäväni edellyttää kiinteistöjen koko elinkaaren hallintaa. Se työ helpottuu, kun ymmärtää suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon liittyviä osapuolia.» Turun perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kolme lasta. Kaksi vanhinta opiskelee jo omilla tahoillaan. Vapaa-aikanaan Turku hiihtää talvisin ja pelaa golfia kesäisin. Myös tennis kuuluu kuvioihin.»moottoripyöräily on mukava henkireikä. Kuulun MC Executors -kerhoon, joka koostuu liike-elämän eri osa-alueiden vaikuttajista. Tarkoituksena on edistää moottoripyöräilyn arvostusta ja kehittää turvallista ja positiivista ajokulttuuria. Ryhmän retkille lähtee vaimokin mieluusti kyytiin.» Tarjoamme ratkaisut yksilöllisiin tilatarpeisiin. 10 kontrahti

11 Kolumni Elina Elina Ketola Ketola?? Kuka meistä on hankala? Kokous alkamassa. Mattinen taas myöhässä. Pitihän se arvata. Sillä on aina paperit hukassa. Tuolta se tulee puolijuoksua kansiot kolisten ja paperit lattialle lennellen. Miksi meidän pitää kärsiä Mattista. Mehän sentään olemme aika fiksuja ja päteviä tyyppejä, ja sitten on tämä amatööri. Työpaikalla, jonka henki alkaa pihistä, ongelmat personoidaan. Toimitusongelmat ovat Mattisen syy. Ihmissuhdeongelmat johtuvat sosiaalisesti kyvyttömästä johtajastamme. Kun ongelmille on saatu kasvot, voidaan ongelman käsittely unohtaa. Vaikka työpaikalle hankittu konsultti olisi mikä velho, hän ei pääse kurkistamaan työpaikan ihmissuhdeongelmien alkusyihin. Nuo mulkoilevat toisiaan jo kolmatta vuotta, kun toinen lainasi luvatta nitojaa vuonna Jari ja Leena irvistelevät toisilleen kolme vuotta sitten sattuneen ylennysriidan takia. Työpaikka voi olla niin täynnä passiivista aggressiota, että mahtiriita leimahtaa yhdestäkin väärästä sanasta. Epäluulon ilmapiirissä ihmiset alkavat lukea merkkejä toisten hymyn leveydestä tai käytäväkeskusteluista. Tuolla ne juttelevat ja elehtivät vilkkaasti. Aivan varmasti panettelevat takanapäin. Arvasinhan. Heti kun kävelen ohi tai istun samaan kahvipöytään, iloinen puheensorina loppuu. Avoimen aggression huomaa. Avoimen aggressiivinen ihminen on uhkaava, käyttää verbaalista väkivaltaa ja vyöryy päälle. Passiivisen aggression aistii ilmapiiristä. Se laittaa varovaiseksi ja kielen keskelle suuta. Tulee jotenkin mieleen Gösta Knutsonin Pekka Töpöhäntä. Eihän Pekassa mitään pelottavaa ole. Se vain uskalsi olla eri mieltä, eikä halunnut alistua Monnin hoviin. Aina löytyy Pillejä ja Pullia, jotka jaksavat pyrkiä hoviin ja pomon kanssa golfaamaan. Epävarma johtaja ei uskalla palkata lähipiiriinsä kuin helppoja ihmisiä. Kovan luokan johtajalla on itseä fiksummat alaiset. Tarinan mukaan kuninkaan hovi surmaa aina laiskanpulskean kuninkaan. Tyytyväinen Kalifi El Pullah makaa henkisellä divaanillaan ja nauttii hovinsa mielistelystä. Kukaan ei uskalla sanoa, että asiat eivät etene ja tulos on kuralla. Työyhteisö ei voi sulattaa kohtuuttomasti heikon työn tekijöitä, myöhästelijöitä ja muita sähläreitä. Vapaamatkustaja on ihminen, joka muistaa nauttia yhteisistä eduista, mutta ei itse ole valmis ponnistelemaan niiden eteen. Pahimmassa tapauksessa vapaamatkustaja on pomon golf-kaveri, jolloin hänen lipsumistaan katsotaan läpi sormien. Hyvähenkisessä työpaikassa jokainen kantaa vastuunsa ja pystyy piilottamaan ainakin osan egostaan yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi. Kun toinen on avopaikassa, hänelle pitää syöttää, vaikka itse voisi päästä maalin makuun. Johtajan yksinäistä ja tuulista paikkaa ei kannata kadehtia. Johtajan itsetunnon pitää kestää vahvoja ja tiukasti argumentoivia alaisia. Johtajan tulee kuunnella kaikkia ja tehdä usein kiperät päätökset yksin. Introvertti, sulkeutunut johtaja voi joskus onnistua jopa paremmin kuin ihmissuhdetaituri, ekstrovertti pomo. Ekstrovertille on niin tärkeää, että hänestä pidetään, että hän kokoaa ympärille samanmielisten hovin, ettei tarvitsisi kantaa koko vastuuta yksin. Introvertti jaksaa. Aina puhutaan siitä, että johtajan pitäisi tukea alaisiaan. Yhtä tärkeää on, että alaiset tukisivat johtajaansa. Jos asioita ei sanota ääneen, aletaan lukea sähkösanomia kulmien kurtistuksista ja asennoista. Johtajakin tarvitsee tiedon siitä, että hän on oikeilla jäljillä. Janne Viljamaa Kolumnisti on sosiaalipsykologi ja kirjailija. kontrahti

12 Helene Schjerfbeck: Sirkustyttö Kirsi Halkola /Kuvataiteen keskusarkisto Taidemuseoiden vaatima tarkka olosuhdehallinta voi olla melkoinen energiasyöppö, joten teknisiä järjestelmiä tulee hoitaa huolellisesti. LVI-asiantuntija Hannu Salon paneuduttua asiaan säästöjä alkoi syntyä. Muutamassa vuodessa Kiasman ja Ateneumin lämmönkulutus väheni yhteensä noin 45 prosenttia ja sähkönkulutus 20 prosenttia. Olli Orkoneva Ateneumin taidemuseo Petri Virtanen/Kuvataiteen keskusarkisto Helsingin taidemuseoiden energiakulut kuriin Hannu Salo aloitti Valtion taidemuseon hallinto- ja palveluyksikössä LVI-asiantuntijana loppuvuonna Hän alkoi erityisesti seurata paljon energiaa kuluttavien laitteiden toimintaa pyrkiessään parantamaan museoille tärkeää olosuhdehallintaa eli lämpötilan ja kosteuden vakautta.»työtä on paljon, mutta aina kun ehdin, tutustuin laitteiden toimintaan. Muutamassa vuodessa olin niistä aika hyvin perillä», Salo kertoo. Salo aloitti säätötoimenpiteensä ja kulutuskäyrät nytkähtivät alaspäin. Museot tuntuvat olevan virittelijän toiveuni, 12 kontrahti

13 Hannu Salo sääti Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon energiankulutuksen säästölinjalle. Joel Rosenberg/Kuvataiteen keskusarkisto Energiansäästötoimenpiteet Ateneumissa ja Kiasmassa Laitteiden tarpeenmukainen käyttö (aikaohjelmat). Suuritehoisten laitteiden ohjausmuutokset (vedenjäähdytys). Lämmön talteenoton seuranta (glykoli). Kostutus ja kuivausprosessin hallinta (säätöprosessimuutokset). Säätölaitteiden viritykset. Ilmamäärien tasapaino. Tärkeää on asiantunteva perehtyminen laitteistojen toimintaan sekä rakennuksen olosuhdevaatimuksiin. Olli Orkoneva Lähde: Senaatti-kiinteistöt. sillä Ateneumin ja Kiasman kaukolämmön ja sähkön kulutus on vähentynyt selvästi. Kulutuksen väheneminen jatkuu yhä. Energiankulutuksen pudotus pantiin merkille myös Senaatti-kiinteistöissä, josta on tullutkin toiminnalle tukea ja kannustusta. Säätämällä säästöihin Säästön avaimet löytyivät säädöistä, joissa oli paljon kehittämisen varaa. Suurin vaikutus oli laitteiden paremmalla tarpeen mukaisella käytöllä. Sekä Ateneumissa että Kiasmassa on saavutettu säästöjä sähkönkulutuksessa suuritehoisten vedenjäähdyttimien nestejäähdyttimien säätötapaa muuttamalla ja säätölaitteita virittämällä. Moniportaisten ilmanvaihtokojeiden lämpötilojen asetusarvojen oikealla asettelulla on saavutettu lämmitysenergian säästöjä. Suhteellisen kosteuden pitäminen vakiona on haastavaa työtä, koska se on riippuvainen lämpötilasta ja ilman vesisisällöstä. Siihen vaikuttavat suoraan kävijämäärät ja sää. Lisäksi ilman kosteudessa voi esiintyä viiveistä johtuvaa huojuntaa eli laitteisto vastaa omaan toimintaansa kostuttamalla ilmaa kuivatuksen jälkeen tai päinvastoin.»kosteussäädön huojuntaa on vähennetty virittämällä säätölaitteita. Samalla on päästy vähentämään vierekkäisten, toisiinsa yhteydessä olevien tilojen samanaikaista kuivatusta ja kostutusta», Salo kertoo. Molemmissa museokiinteistöissä on paljon ilta- ja yksityistilaisuuksia normaalien aukioloaikojen ulkopuolella. Tämän vuoksi erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, että ilmanvaihdon ja valaistuksen aikaohjelmat on aseteltu takaisin aina tilaisuuksien jälkeen. Niinä pyhäpäivinä, kun rakennukset ovat kokonaan suljettuina, tarpeetto- kontrahti

14 mat sisävalot ja laitteet on ohjattu pois päältä. Muut toimenpiteet ovat olleet laitteiden oikean toiminnan varmistamista, virittämistä ja ilmamäärien tasapainon seurantaa. Uusilla laitteilla uusia mahdollisuuksia Salo kertoo, että automaation lisäksi taajuusmuuttajat ovat yleistyneet alalla. Ne säästävät sähköenergiaa, koska laitteiden tehoja voidaan säätää tarpeen mukaan.»ateneumissa ei taajuusmuuttajia ole ollut, mutta seuraavan ilmanvaihtosaneerauksen yhteydessä lapakulmasäätöiset pääpuhaltimet muutetaan taajuusmuuttajilla säädettäviksi. Kiasmassa on neljä taajuusmuuttajilla säädettävää näyttelytilojen pääpuhallinta. Uudella laitteistolla päästään säästöissä taas seuraavalle tasolle», Salo kertoo. Miten soveltaa muihin kohteisiin? Senaatti-kiinteistöjen talotekniikkaasiantuntija Teppo Malmia kiinnostaa menestyksen siirtäminen muuhun rakennuskantaan. Sellaisenaan se ei onnistu, sillä prosessit ovat muualla yleensä paljon yksinkertaisempia. Taidemuseoissa on huolehdittava ihmisten ja rakennuksen lisäksi myös taide-esineiden hyvinvoinnista. Pelkästään ilmaa kierrättämällä saataisiin lämmön ja kosteuden arvot helposti kohdalleen, mutta silloin ihmiset pyörtyisivät ilman riittävää happipitoisuutta. Siis myös raitista ulkoilmaa tarvitaan. Tämä tuo lisähaastetta olosuhteiden hallintaan.»oikotietä ei energiansäästöissä ole. Jälleen kerran on nähty, miten tärkeää on asiantunteva perehtyminen laitteistojen toimintaan sekä olosuhdevaatimuksiin. On selvää, että olosuhde- ja energianhallintaa ei voida erikoiskiinteistöissä menestyksellisesti hoitaa ilman kiinteistöjen omia talotekniikan asiantuntijoita», Malm toteaa.»senaatti-kiinteistöt on korjausbudjetin yhtenä merkittävänä osana huomioinut energian säästöön liittyvät suunnitelmalliset korjaustoimenpiteet. Vuosittain säästyvä rahamäärä pyritään kohdentamaan kiinteistön energiaa säästäviin toimenpiteisiin.» Senaatti-kiinteistöillä on runsaasti kiinteistöjä, jotka toimivat energianku lutusten vertailupohjana. Siitä ei kuiten kaan ole suoraan apua taidemuseoympä ristössä, jossa olosuhdevaatimukset ovat kosteudenhallinnan vuoksi hyvinkin erilaiset. Info Lämmönkulutus MWh Sähkönkulutus MWh Energiansäästäjän huoneentaulu Tämän vuoksi vertailun pohjana käytetään pitkäaikaisia kyseisen kiinteistön energiakulutustietoja. Esimerkiksi sähkökulutuksen tuntipohjaista mittaustietoa seurataan vuorokausitasolla, jolloin mahdollisista poikkeavista kulutusnousuista tulee ilmoitus kiinteistöpäällikölle Kiasma Ateneum Kiasma Ateneum Kiasman ja Ateneumin lämmön- ja sähkönkulutuksen väheneminen vuosina vastaa noin kiloa hiilidioksidia. Rahallinen ero on noin euroa vertailtaessa kulutustasoa tämänhetkisillä energiahinnoilla. 1. Tarkista, että kaikki laitteet toimivat kunnolla, lämmön talteenotto toimii, suodattimet on vaihdettu ajallaan ja käyntiajat ovat oikeat. Laitteiston toiminta on ymmärrettävä kokonaisuudessaan, jotta sen toiminta voidaan optimoida. 2. Mieti, toimivatko laitteet oikealla teholla oikeaan aikaan. Voidaanko tehoja alentaa tiettyihin aikoihin? 3. Ota selvää, onko lämmityksessä ja jäähdytyksessä päällekkäisiä toimintoja, joita voidaan toimintaa haittaamatta karsia. 4. Etsi oikeat säätöarvot. Muista, että asetusten vaikutus näkyy vasta käytännössä, sillä muutokset vaikuttavat koko järjestelmän toimintaan. 14 kontrahti

15 Energiatodistus paljastaa kulutuksen Kaikki Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämät rakennukset ovat saaneet energiatodistuksen. Energiankulutuksen vähentämiseksi Senaatti-kiinteistöt on myös laatinut mittavat energiansäästöohjelmat sekä ottanut käyttöön energiakulutus- ja olosuhdetavoitteiden kaksivaiheisen todentamisen. Virpi Hopeasaari Energiatodistukset laitetaan kiinteistöissä näkyvälle paikalle. Tarkoituksena on osoittaa selkeäs ti yhdellä silmäyksellä, millä tasolla energiankulutuksessa mennään ja auttaa tunnistamaan myös kiinteistöjen säästömahdollisuudet.»senaatti-kiinteistöjen rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan keskimäärin tasolla D eli hyvää keskitasoa, kun asteikkona on A-G. Jos esimerkiksi E-tasolta haluttaisiin päästä kaikkein pienimmän kulutuksen ja suurimman energiatehokkuuden A-luokkaan, pitäisi kiinteistössä tehdä suuri peruskorjaus ja kaikki järjestelmät uusia. Luokitusta saa kuitenkin parannettua jo aivan pienillä konkreettisilla asioilla, jotka eivät maksa mitään», kertoo talotekniikan asiantuntija Pasi Hyyppä.»Esimerkiksi ilmastoinnin ja valaistuksen käyntiaikojen ja asetusarvojen järkeistäminen ja lämmityksen asetusarvojen alentaminen voi parantaa luokitusta jopa kahdella portaalla, ja samalla vuokralainen säästää selvää rahaa pienentyneiden sähkölaskujen ansiosta.» Uusia toimintamalleja energiankulutuksen hillitsemiseksi Energiatodistukset ovat konkreettinen osoitus Senaatti-kiinteistöjen pitkäjänteisestä työstä rakennusten koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Senaatti-kiinteistöt on myös laatinut vuoden 2008 aikana energiansäästöohjelmat, jotka ohjaavat konkreettisiin säästötoimiin energiankulutuksen vähentämiseksi.»tänä vuonna tavoittelemme kahden prosentin säästöä energian ja veden ominaiskulutuksessa», kertoo Hyyppä. Uutena toimintatapana Senaatti-kiinteistöt on ottanut käyttöön myös energia- ja olosuhdetavoitteiden kaksivaiheisen todentamisen. Tavoitteet lasketaan sekä ensimmäisen takuuvuoden käytölle että normaalikäytölle, ja ne todennetaan ET-luku Vähän kuluttava A B C D E F G Paljon kuluttava takuuvuoden jälkeen ja toisen kerran takuuajan umpeuduttua toisen vuoden jälkeen. Todentamisessa analysoidaan poikkea mat asetettuihin tavoitteisiin ja pyritään löytämään niille selitys. Kaksivaiheisen todentamisen tavoitteena on nopeuttaa säätövirheiden ja mahdollisten puutteiden korjaamista ja saattaa energia- ja olosuhdetavoitteet kohdalleen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Todentamisprosessissa ovat mukana aina suunnittelijat ja tarvittaessa myös urakoitsijoiden edustajat. Taloille määritellään energialuokka asteikolla A-G. Senaatti-kiinteistöjen rakennukset ovat keskimäärin tasolla D eli hyvää keskitasoa. kontrahti

16 Seinäjoelle rakennettava uusi pääpoliisiasema ratkaisee Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen tilatarpeet. Tilahanke toteutetaan RL-Nordic Oy:n tarjoamalla yksityisrahoituksella. Senaatti-kiinteistöt vuokraa rahoittajan omistamat tilat, tarjoaa ne edelleen vuokralle poliisiasiakkaalle ja toimii koko hankkeessa asiakkaan edunvalvojana. Virpi Hopeasaari Pia Holm 16 kontrahti

17 Uusi rahoitusmalli tuo joustavuutta toimitilahankintaan Valtion kiinteistöomaisuuden haltijana Senaatti-kiinteistöjen tehtäviin kuuluu valtion kiinteistöriskin hallinta ja tuottavuustavoitteiden huomioiminen. Samalla Senaatti-kiinteistöjen olennaisin perustehtävä on laadukkaiden ratkaisujen ja palveluiden tarjoaminen asiakkaiden yksilöllisiin tilatarpeisiin. Hallittuun joustavuuteen Senaattikiinteistöt pääsee muun muassa monipuolistamalla toimitilahankintaansa valtion toimitilastrategian mukaisella yksityisrahoituksella.»perinteisten valtion omistukseen tulevien tilojen rinnalla Senaatti-kiinteistöt täydentää toimitilahankintaansa ulkoisilla vuokrasuhteilla. Samalla kun Senaatti-kiinteistöt toteuttaa valtion etua tavalla, joka ei syö omaa investointikykyä, se pystyy tarjoamaan asiakkailleen entistä monipuolisempia, yksilöllisiin olosuhteisiin sopivia kiinteistöratkaisuja», selittää johtaja Jorma Heinonen yksityisrahoitukseen perustuvaa toimintatapaa. Riskitöntä yhteistyötä Poliisin toimitilat Seinäjoella ovat olleet jo pitkään vanhat ja ahtaat. Poliisin organisaatiouudistuksen myötä alueen pääpoliisiasema sijoittui Seinäjoelle ja tilan tarve kasvoi entisestään. Uusista tiloista saadaan nyt entistä turvallisemmat ja ajanmukaisemmat ja ne vastaavat poliisin todellisia tarpeita. Rakennukseen sijoittuu myös muita valtion alueellisia virastoja. Senaatti-kiinteistöjen tekemän kilpailutuksen perusteella rakennushankkeen rahoittajaksi valikoitui RL-Nordic Oy, joka kuuluu itävaltalaiseen Raiffeisenpankkikonserniin. Yhtiön ydintoimintaa on pitkäaikainen strategisten kiinteistöjen vuokraus vakavaraisille yrityksille ja julkiselle sektorille. Suomessa RL-Nordic on vielä nuori toimija, mutta samanlainen kiinteistöleasing-tyyppinen rahoitusmalli alkoi saada jalansijaa Suomen kiinteistömarkkinoilla jo 1980-luvun lopulla. RL- Nordicin toimitusjohtaja Vesa Nummijärvi on rahoitusmallin konkareita Suomessa.»Senaatti-kiinteistöt on luotettava vuokralainen, jonka kautta voidaan varmistua siitä, etteivät myöskään tilojen käyttäjät ole riskiasiakkaita», sanoo Nummijärvi. RL-Nordicille on tärkeää, että rahoitettavat kiinteistöt sijaitsevat strategisesti tärkeillä alueilla. Nummijärvi uskoo, että esimerkiksi Seinäjoki ja Rovaniemi tulevat säilymään tärkeinä aluehallinnon keskuksina. RL-Nordic on tehnyt yhteistyötä Senaatti-kiinteistöjen kanssa myös Rovaniemellä Hallinnon tietotekniikkakeskuksen HALTIKin toimitilojen toteuttamisessa. RL-Nordic rahoittaa uuden rakennuksen suunnittelun, rakennuttamisen ja rakentamisen ja toimii tilojen omistajana. Käytännössä yhteistyö Senaattikiinteistöjen kanssa on varsin tiivistä hankkeen kaikissa vaiheissa.»rl-nordic hoitaa muodollisesti omistajan tehtävät. Käytännössä luotamme Senaatti-kiinteistöjen asiantuntemukseen rakennuttami- sessa ja kiinteistön ylläpidossa», sanoo Nummijärvi. Senaatti-kiinteistöt solmii vuokrasopimuksen tiloista RL-Nordicin kanssa ja tarjoaa tilat edelleen vuokralle poliisille. Senaatti-kiinteistöille kyse on varsin riskittömästä toimintatavasta, sillä se saa käytännössä täydellisen hallinnan kiinteistöön. Samalla RL-Nordic kantaa riskin kiinteistön jäännösarvosta 15 vuoden vuokrasopimuksen jälkeen. Senaattikiinteistöille jää myös optio joko jatkaa vuokrasopimusta vielä kahdella vuodella tai lunastaa halutessaan kiinteistö omistukseensa. Palvelurooli vahvistuu Senaatti-kiinteistöjen palvelurooli korostuu entisestään yksityisrahoitusmallin myötä. On tärkeää, että kiinteistöhankkeella on vankka perusta ja Senaattikiinteistöillä tiivis yhteistyö rahoittajan kanssa. Se mahdollistaa nopean reagoinnin tilojen tulevien käyttäjien tarpeisiin. Suhteessa omaan asiakkaaseensa Senaatti-kiinteistöt ottaa vastuun kiinteistön ylläpidosta, vaikkei kyseessä olekaan valtion omistama kiinteistö. Toimintamalli on niin läpinäkyvä, että asiakas maksaa vain todellisten kustannusten mukaan. Senaatti-kiinteistöjen ja asiakkaan välinen edunvalvontayhteistyösopimus varmistaa, että tilojen käyttäjä pääsee hyötymään Senaatti-kiinteistöjen kaikesta osaamisesta niin rakennuttamisessa kuin myös kiinteistön myöhemmässä ylläpidossa.»senaatti-kiinteistöillä on luonteva rooli ja hyvät edellytykset huolehtia kiinteistössä tarjottavista ylläpito- ja käyttäjäpalveluista ja käyttäjävirasto voi keskittyä ydintehtäviensä hoitamiseen. Senaatti-kiinteistöjen strategiaan entistä vahvempi palvelurooli sopii hyvin», sanoo Jorma Heinonen. kontrahti

18 Herää Suomi Suomalaisten paistatellessa energiatehokkaan rakentamisen harhassa, muut länsimaat ovat pinkoneet kauas edelle. Koska aktiivinen pitää olla, ilmastoasiantuntija Oras Tynkkynen kehottaa Suomea siirtymään passiivitaloihin. Marjo Tiirikka Useat muut länsimaat ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Vuoteen 2020 mennessä esimerkiksi Tanska aikoo tiukentaa energianormeja kolme kertaa 25 prosenttia, Saksa luopuu rakennuksis sa kokonaan fossiilisesta energiasta ja Norja siirtyy passiivitaloihin. Ranska ta voit telee peräti energia positiivisia ta lo ja, jotka tuottavat energiaa yli oman kulu tuksen. Suomessa uudisrakentamisen energiatehokkuutta koskevia rakentamismääräyksiä tiukennetaan ensi vuodesta alkaen 18 kontrahti

19 Johanna Kannasmaa»Painopisteen pitäisi olla jo kehitetyn teknologian käyttöönotossa ja kaupallistamisessa.» 30 prosentilla. Vuonna 2012 vaatimustasoa on tarkoitus kiristää edelleen 20 prosenttia. Tämä ei kansanedustaja ja valtioneuvoston ilmastoasiantuntija Oras Tynkkyselle riitä. Määräyksiä voisi kiristää vielä enemmän ja olisi suotavaa, että jatkotoimenpiteistä kerrottaisiin mahdollisimman pian.»jos nyt tiedettäisiin, että vuonna 2015 määräykset tiukkenevat entisestään, rakennusala ennakoisi tulevat tiukennukset ja rakentaisi talot vielä energiapäästövähennyspotentiaali esimerkiksi liikenteeseen tai teollisuuteen verrattuna. Jo hyvin alhaisilla päästövähennyshinnoilla voidaan saavuttaa suuria päästövähennyksiä ja päästöjä voidaan vähentää jopa negatiivisin kustannuksin.»esimerkiksi rakennusten eristyksiä parantamalla voidaan saada 150 euron säästöt hiilidioksiditonnia kohti. Jos voi samanaikaisesti säästää rahaa ja torjua ilmastonmuutosta, on selvää, että kokeilla kannattaa.» Rakennusten energiatehokkuus on tärkeää myös siksi, että ne vaikuttavat päästöihin jopa 50 vuoden päästä.»ratkaiseva haaste on välttää hiililukkiutumat eli kehityspolku, joka sitoo korkeaan päästötasoon pitkälle tulevaisuuteen. Nyt tehtävillä päätöksillä on kauaskantoiset seuraukset, eikä virheratkaisuihin ole varaa.» tehokkaammaksi. Pitkän aikavälin viesti voisi olla, että nollaenergiaratkaisuihin siirrytään viimeistään 2020-luvulla», Tynkkynen ehdottaa. Rakennukset ratkaisevassa roolissa Rakennukset ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeisiä tekijöitä, sillä ne tuottavat noin 30 prosenttia ilmastopäästöistä ja energiankulutuksessa rakennusten osuus on 40 prosenttia. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin ICPP:n mukaan rakennuksissa on suurin Matalaenergisyys ei riitä Rakennuksista normienergiatasoa energiatehokkaampi ratkaisu on matalaenergiataso, joissa energiankulutus on vähintään puolet normirakennusten luvuista. Tunnetuin esimerkki matalaenergiatalosta Suomessa lienee Heinolaan viime vuonna rakennettu MERA-talo. Lämmitysenergian tarvetta onnistuttiin leikkaamaan peräti 70 prosenttia muun muassa ilmanvaihdon ja ikkunoiden energiahukkaa vähentämällä ja ilmavirroissa saavutetuilla tehokkuusparannuksilla.»erityisen kiinnostavaa MERAssa on se, että talossa saavutettiin energiatehokkuuden lisäksi muitakin hyötyjä. Kun taloon laitettiin paremmat eristyk- kontrahti

20 Johanna Kannasmaa Oras Tynkkynen patistaa suoraan passiiviratkaisuihin. set, veto väheni ja äänieristys parani. Nämä lisäävät luonnollisesti asumismukavuutta.» Oras Tynkkysen mielestä matalaenergiaratkaisut ovat kuitenkin jo huomenna vanhentuneita ja riittämättömiä ratkaisuja.»jos seuraavat 10 vuotta rakennetaan matalaenergiataloja, se lukitsee meidät sellaiseen päästökuoppaan, että vuoden 2050 tavoitteet on vaikea saavuttaa. Pitäisi siirtyä suoraan passiiviratkaisuihin.» Passiivitalo teknisesti jo mahdollinen Passiivitalot kuluttavat enintään neljänneksen normirakennuksen energiamäärästä. Joidenkin määritelmien mukaan energiankulutus on kymmenes normaalista. Passiivitaloissakin tarvitaan lämmitysjärjestelmää, mutta sen tehon tarve on alhainen ja sitä tarvitaan vain pienen osan vuodesta. Suurta eroa lämmitystehossa kuvaa se, että passiivitalo vaatii saman tehon -30 C-asteessa kuin nykynormein tehty talo nollassa asteessa.»koska lämmön tarve on passiivitaloissa pieni, kaukolämpö on ainakin nykytekniikalla vaikea saada toimimaan järkevästi. Onkin pohdittava, voidaanko kaukolämpöä ja passiivitaloa yhdistää vai pitääkö mennä suoraan sähkölämmitykseen.» Nollaenergiatalo tuottaa vuosittain yhtä paljon energiaa kuin kuluttaa. Näin vuositason ostoenergian tarve on 0 kwh. Kun talvella joudutaan turvautumaan ostoenergiaan, kesällä energiaa tuotetaan yli oman tarpeen aurinkolämpöä, -sähköä ja tuulivoimaa yhdistämällä. Oras Tynkkysen mielestä esteet eivät ole teknisiä, sillä VTT on tutkinut energiatehokkuutta jo 20 vuotta ja matalaenergiaratkaisujakin toistakymmentä vuotta.»tutkimusosaamista siis on riittävästi. Pulma on pikemminkin se, miten tutkimustieto tavoittaisi päätöksentekijät ja markkinatoimijat. Painopisteen pitäisi olla tutkimus- ja kehittämisrahojen sijaan jo aikoja sitten kehitetyn teknologian käyttöönotossa ja kaupallistamisessa.» Tanskan mallia mukaillen Tanska on luonut kolmen kohdan strategian energiatehokkuuden lisäämiseksi. Tästä voisi Suomi Tynkkysen mukaan ottaa oppia. Mallin mukaan tehottomin rakentaminen poistetaan markkinoilta normeilla.»meillä on vähän kiusallinen tilanne rakennusmarkkinoilla siinä, että yleensä aina on rakennettu minimiasetusten mukaan. Uudistalojen rakentamista voidaan ohjata asetuksia tarkistamalla.» Tehokasta rakentamista suositaan muun muassa kannustimin ja tiedotuksen avulla. Tynkkynen lisäisi myös energiaopetusta rakennusinsinööri- ja arkkitehtikoulutukseen. Energiatehokkaampiin ratkaisuihin pääseminen edellyttää Tanskan mallin mukaisesti innovatiivisia ja radikaalejakin ratkaisuja. Näihin voisi Tynkkysen mukaan käyttää tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Valtion sääntelyä tarvitaan Ilman valtion ohjausta rakennussektoria tuskin saadaan tehokkaisiin energiatalkoisiin. Yksi keino vaikuttaa voisi olla energiatehottomien ratkaisujen korkeampi verottaminen. Realistisempaa olisi Tynkkysen mukaan kuitenkin kiinteistöveron porrastaminen energiatehokkuuden ja lämmitystavan mukaan ministeri Jan Vapaavuoren ehdotuksen mukaisesti.»nykyisille rakennuksille pitäisi säätää minimienergiatehokkuusnormit. Tanskan mallin mukaan tämä olisi järkevintä hoitaa peruskorjausten yhteydessä. 20 kontrahti

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät kaukojäähdytyksen

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Hymyn hinta tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Kuinka voimme kehittää suomalaista palvelukulttuuria? Panostamalla henkilökohtaiseen palveluun Erinomainen palvelukokemus on mieleenpainuva

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TILAVISION TAVOITTEET

TILAVISION TAVOITTEET TILAVISION TAVOITTEET TOIMINTOJEN KESKITTÄMINEN JA JULKISTEN RAKENNUSTEN MONIKÄYTTÖISYYDEN LISÄÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖN LAADUN TYÖN TUOTTAVUUDEN KÄYTTÖ- KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN YMPÄRISTÖTEHOKKUUDEN ASUINRAKENTAMISEN

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

... ja uusia näkökulmia

... ja uusia näkökulmia Energiatehokkuuden mittarit... ja uusia näkökulmia 02.12.2009 Erkki Aalto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry CO 2 jalanjälki- visio 2010-20502050 Kehitysaukot t Puuttuvat lenkit Todellisuus

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT Jyväskylän maalaiskunnan katselmointikohteet Teppo Manninen Palvelukokonaisuudet Energia-analyysipalvelut Analyysipalvelut nykytilanteen toiminnalliseen ja taloudelliseen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus vuoden 2011 talousarvion liitteeksi 6.9.2010 1 1. Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin henkilöstökeskuksen

Lisätiedot

RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025

RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025 RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JOKAISEN ARJESSA RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT / 2025 / Selvitykset yleisistä tulevaisuuskatsauksista ja muissa maissa laadituista alan strategioista

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä 16.6.2016 Saaranen, Reunanen Sponda lyhyesti Sponda on pääkaupunkiseudun ja Tampereen toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö Liikevaihto 230,5

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

Kulosaaren Ostoskeskus Oy Kulosaaren Ostoskeskus Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittely- ja keskustelutilaisuus 02.11.2015 HENKILÖESITTELY Hankkeen projektipäällikkö rkm. Toimi Niesniemi o edustaa hankkeessa Kulosaaren

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Lohja / 29.10.2013 Korjausrakentaminen + Energiatehokkuus Tarjoamme kokonaisvaltaisia ja asiakaslähtöisiä korjausrakentamisen suunnittelu-

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Turvallisuusasiat ovat tärkeitä meille ja automaattitrukit sisältävät paljon erilaisia turvalaitteita.

Turvallisuusasiat ovat tärkeitä meille ja automaattitrukit sisältävät paljon erilaisia turvalaitteita. Showajat: 11:30, 13:00 ja 14:30 ENSIMMÄINEN ESITELTÄVÄ Automaattitrukki Tervetuloa tänne Roclan osastolle hyvä yleisö! Minun nimeni on Markku Sivonen ja toimin tämän trukkiesittelyn assistenttina ja jututan

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Markku Elg, Green Building Advisor Kestävän kehityksen mukainen Suunniteltu, rakennettu, kunnostettu Toimii tai käyttää ekologisesti resursseja tehokkaasti

Lisätiedot

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai TIEMERKINTÄPÄIVÄT 7-8.2.2013 Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai 14:00 14:30 Tiemerkinnät ELY:n näkökulmasta Markku Tervo / POP-ELY 1 PUHEENVUORON TEEMAT 1. Tiemerkintöjen tilanne ELYn näkökulmasta

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

Korttien avulla voi esimerkiksi

Korttien avulla voi esimerkiksi Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class-tiloihin sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden seurantajärjestelmä ja palvelut. - Keski-Suomen energiapäivä

Rakennusten energiatehokkuuden seurantajärjestelmä ja palvelut. - Keski-Suomen energiapäivä Rakennusten energiatehokkuuden seurantajärjestelmä ja palvelut - Keski-Suomen energiapäivä - 28.1.2010 lamit.fi lamit.fi on suunnittelutoimisto Äänekoskella joka on erikoistunut rakennusten energiatehokkuuden

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia. Hankkeen loppuseminaari, Varatoimitusjohtaja Timo Reina

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia. Hankkeen loppuseminaari, Varatoimitusjohtaja Timo Reina Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia Hankkeen loppuseminaari, 20.9.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Yleistä Eurooppalainen tai pohjoismainenkaan vertailu ei ole helppoa. Näissä

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee 10.2.2014 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee Kuuma-kunnissa käynnistyi huhtikuussa -13 kaksivuotinen Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke. Se on

Lisätiedot

Suuret muutokset vaativat strategisen tason johtamista. Tyrsky-Konsultointi Oy Pirkko Kasanen Kuntien ilmastokonferenssi 2016

Suuret muutokset vaativat strategisen tason johtamista. Tyrsky-Konsultointi Oy Pirkko Kasanen Kuntien ilmastokonferenssi 2016 Suuret muutokset vaativat strategisen tason johtamista Tyrsky-Konsultointi Oy Pirkko Kasanen Kuntien ilmastokonferenssi 2016 Kun ilmasto muuttuu kaikki muuttuu Ilmastonmuutos muu+aa perusteellises0 maailmaa,

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Suurten muutosten vuosi 2014

Suurten muutosten vuosi 2014 Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Valtavalo Oy LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa 17.2.2016 TkT Simo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja, Valtavalo

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet. Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät Kemi Jussi Rönty, VTT

Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet. Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät Kemi Jussi Rönty, VTT Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät 23.10.2015 Kemi Jussi Rönty, VTT Sisältö: 1. Taustaa - miksi uimahalliportaali? 2. Portaalin sisältö

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot