kontrahti Hakaniemenranta 6 uudistui käyttäjien toiveiden mukaisesti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kontrahti Hakaniemenranta 6 uudistui käyttäjien toiveiden mukaisesti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 1 2009"

Transkriptio

1 Museoiden energiakulut kuriin Konseptointi uutena palveluna Kiinteistöt ja ilmastonmuutos kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti Hakaniemenranta 6 uudistui käyttäjien toiveiden mukaisesti

2 Kontrahti Sisältö 4 Hakaniemen komea kiintopiste Hakaniemenranta 6 palvelee nyt kolmea asiakasta. 9 Palkitseva Etelä-Suomi Senaatti-kiinteistöjen kirjavaa ja suurta kiinteistömassaa johtaa Petri Turku. 11 Kolumni 12 Helsingin taidemuseoiden energiakulut kuriin 15 Energiatodistus paljastaa kulutuksen Energiatodistus kertoo yhdellä silmäyksellä, millä tasolla energiankulutuksessa mennään. 16 Uudella rahoitusmallilla joustoa toimitilahankintaan 18 Herää Suomi Ilmastoasiantuntija Oras Tynkkynen vaatii Suomelta tiukempia toimia ilmastokatastrofi n ehkäisemiseksi. Pia Holm 21 Pinnalla Tuohi tuo koivuisen maiseman seinälle. 22 Asiakaspalvelu parhain päin Maanmittauslaitos uudistaa ja yhdenmukaistaa kaikki asiakaspalvelutilansa. 24 Vireyttä valosta Oikeanlainen valo voi olla yksi ratkaisu estää väsymys. 26 Esittelyssä rautatiekiinteistöt 28 Ammattilaisen valinnat 29 Uutiset 34 Resumé 16 Uusi palvelu tilan hankintaan 18 Oras Tynkkynen Matalaenergiatalot ovat jo huomenna vanhentuneita. 2 kontrahti

3 12 Taidemuseoiden energiakulut kuriin Kiasmassa ja Ateneumissa säästettiin energiaa säätöjä muuttamalla. Niina Vatanen/Kuvataiteen keskusarkisto Johanna Kannasmaa Pääkirjoitus Teemme paljon mutta se ei vielä riitä Merkittävin ympäristönäkökohta Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa ovat rakennusten käytön, ylläpidon ja rakentamisen tarvitseman energian tuotannon aiheuttamat päästöt ilmaan. Tämänhetkisen strategisen tavoitteen energiankulutuksen vähentämiselle olemme asettaneet energiapalveludirektiivin mukaisesti: 9 prosenttia vuoden 2006 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2008 kokonaiskulutuksen lasku vuoden 2006 tasosta oli lähes 7 prosenttia. Energiankulutuksen hillitsemiseksi olemme käynnistäneet varsin mittavan ohjelman lukuisine tavoitteineen ja moninaisine toimenpiteineen. Olemme muun muassa uusineet investointiprosessiamme ja laatineet toimintaohjeet rakennusten elinkaaren aikaisten ympäristöasioiden hallinnalle. Kohteisiimme on laadittu energiatodistukset ja olemme käynnistäneet passiivitaloksi luokiteltavan kohteen suunnittelun. Tämän vuoden alusta otimme me käyttöön kaksivaiheisen energiankulutuksen todentamisen, jossa tavoitteet lasketaan sekä ensimmäisen takuuvuoden käytölle että normaalikäytölle. Nyt voimme seurannan avulla nopeuttaa säätövirheiden ja mahdollisten puutteiden korjaamista. amista. Uusia, jo lähitulevaisuudessa a kiristyviä tavoitteita tuskin näilläkään toimenpiteillä saavutetaan. Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja, joita etsitään kiivaasti. Tilatehokkuuden kasvattaminen n on joka tapauksessa välttämätöntä. Sen ohessa meidän on pystyttävä käyttämään nykyistä tuntuvasti enemmän päästötöntä energiaa. Tuotekehittely näissä asioissa sa on kuitenkin vielä pahasti kesken; pientaloihin soveltuvia ratkaisuja on jossain määrin käytettävissä, mutta nykyaikaiset vaatimukset täyttäville liike- ja toimistorakennuksille niistä ei ole. Toivottavasti sellaisten aika on pian käsillä, koska energiankulutusta ja siitä aiheutuvia päästöjä on pystyttävä vähentämään radikaalisti jo 10 vuoden sisällä. Senaatti-kiinteistöjen osalta tavoitteisiin pääsemistä helpottaa asiakkaiden tietoi suuden ja mielenkiinnon lisääntyminen n ilmastonmuutosta kohtaan, mikä lisää myös tarvittavaa yhteistyötä. Kerromme laajemmin Senaatti-kiinteistö-atti-kiinteistöjen ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioista astuuasioista Yhteiskuntavastuuraportissamme. me. Kiitos kaikille raportointiin osallistuneille! Heimo Valtonen yhteiskuntavastuujohtaja Ja Jari ihärkö Härkönen kontrahti

4 Virpi Hopeasaari Hakaniemenrannan komea kiintopiste Suomenlahden ahtojäälohkareita muistuttavat himmeäpintaiset silkkipainetut kuviot antavat Hakaniemenranta 6:n lasiselle julkisivulle lähes pitsimäisen ilmeen. Näkyvin muutos entiseen on jykevän rakennusmassan keventynyt olemus. Raskas satametrinen julkisivu on jaettu kahtia talon läpi avautuvalla sisäänkäynnillä ja koko julkisivu on saanut katteekseen valkean silkkipainetun lasipinnoituksen. Peruskorjauksen tavoitteena oli saada aikaan sekä imagonkohotus aikansa eläneelle rakennukselle että tilankäytöllisesti ja toiminnallisesti tehokas kokonaisuus. Vanhasta rakennuksesta ei ole jäljellä kuin kantavat rakenteet. Arkkitehti Antti-Matti Siikalan suunnittelemassa peruskorjauksessa talo kunnostettiin teknisesti kestävän kehityksen mukaisin ratkaisuin. Samalla rakennuksen sisätilat uudistettiin talon käyttäjien tarpeita. Strategiasta kriteeri tilaratkaisuille Kaikki kuvat Jari Härkönen»Hakaniemenranta 6 on nyt luonteeltaan monitilaympäristö. Ajatuksena on tukea organisaatioiden muuttuvia tarpeita ja nykyaikaisen tietotyön eri vaiheita monipuolisilla tilatyypeillä», selittää Senaattikiinteistöjen työympäristökehittämisen asiantuntija Päivi Hietanen. Olennainen osa peruskorjaushanketta oli Opetushallituksessa ja Kansain väli sen 4 kontrahti

5 Helsingin rumimmaksi kutsutusta rakennuksesta Hakaniemenranta 6:ssa on kuoriutunut täydellisessä peruskorjauksessa todellinen joutsen. Uudistunut toimistotalo palvelee Opetushallitusta, CIMOa sekä Ajoneuvohallintokeskusta AKEa. Uusien toimivien tilojen lisäksi käyttäjät pääsevät nauttimaan kiinteistön yhteisistä palveluista. liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksessa CIMOssa toteutettu strategialähtöinen työympäristön kehittäminen. Konsultti- ja suunnittelutoimisto DEGW kartoitti käyttäjien strategiaa ja tavoitteita, työprosesseja ja vuorovaikutusta sekä tiloihin kohdistuvia tarpeita ja toiveita lukuisilla selvityksillä, haastatteluilla, analyyseilla ja henkilöstön kanssa toteutetuissa työpajoissa. Lopulliset tilaratkaisut muodostuivat näiden analyysien tuloksena.»työympäristökehittämiseen liittyy kiinteästi myös toteutettavan muutoksen hallinta. On tärkeää, että uudenlaisessa tilakulttuurissa toimimiselle luodaan selkeät pelisäännöt. Tavoitteena on myös voimaannuttaa henkilöstöä uusien tilojen omaksi ottamiseen ja työympäristön jatkuvaan seurantaan ja kehittämiseen», kertoo Hietanen. Vanhasta rakennuksesta ei ole jäljellä kuin kantavat rakenteet. Tilat viestivät uudesta toimintakulttuurista Opetushallituksen visiona on olla maailman parhaan oppimisen kehittäjä ja arvostettu asiantuntija. Rooliaan Opetushallitus on vahvistanut perusteellisella organisaatiomuutoksella, jota myös

6 Hakaniemenranta 6 Arkkitehtisuunnittelu Rakennesuunnittelu LVIAS-suunnittelu Pohjarakennussuunnittelu Palotekninen suunnittelu Mittaus ja 3D-mallinnus Sisustussuunnittelu Työympäristökehittäminen Rakennuttajakonsultti Projektinjohtourakoitsija Arkkitehtioimisto SARC Oy Pöyry Civil Oy Projectus Team Oy Pöyry Infra Oy L2 Paloturvallisuus Oy Rajala Arkkitehdit Oy Sisustusarkkitehdit Gullsten-Inkinen Oy Sisustusarkkitehti Carola Rytsölä (AKE:n tilat) DEGW Sweco CMU Oy SRV Viitoset Oy uusien tilojen ja uuden tekemisen tavan toivotaan tukevan.»opetushallitukseen mahtuu erilaisia työprofiileja ja työpisteiden käyttöaste vaihtelee. Vanhoissa tiloissa jopa kolmannes kaikista työhuoneista oli jatkuvasti tyhjillään, mikä merkitsi turhia kustannuksia. Uudessa ratkaisussa tilamäärä jaettiin puoliksi yksittäisiin työhuoneisiin ja avotyöpisteisiin», kertoo Opetushallituksen yliarkkitehti Reino Tapaninen. Monimuotoiset tilat sisältävät 330 työpistettä, myös projektitiloja ja erityisiä hiljaisia huoneita keskittymistä vaativaan työhön. Tiloilla on tavoiteltu paitsi uutta tehokkuutta, myös samanlaista avoimuutta ja ihmisläheisyyttä, 6 kontrahti

7 »Tiloilla tavoiteltiin tehokkuutta, avoimuutta ja ihmisläheisyyttä.»»kentällä puhutaan Opetushallituksen uudesta ilmeestä. Onnistuneilla uusilla tiloilla on suuri brändivaikutus», sanoo Opetushallituksen yliarkkitehti Reino Tapaninen. jota Opetushallitus haki organisaatiomuutoksessa.»esimerkiksi pääaulan kohdalla olevat avoimet kohtaamispaikat toistuvat kaikissa kolmessa kerroksessamme. Nämä keitaat toimivat henkilöstöä yhdistävinä taukotiloina, virkistyskäytössä ja kokoustiloina. Läpinäkyvyys on kantava teema toiminnassamme ja tiloissamme. Tilat ovat ulkoinen osoitus uudenlaisesta toiminnastamme», selittää Tapaninen. Tilaratkaisulla on haluttu varmistaa myös muuntojoustavuus. Se tuli testattua heti muuton jälkeen. Opetushallituksen organisaatiouudistus valmistui lopullisesti vasta äskettäin ja niinpä tilankäyttöä hiottiin vielä paikan päällä valmiissa tiloissa. Sitoutuminen syntyy osallistumalla Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO etsi pitkään uusia tiloja pieniksi käyneiden tilalle. Ratkaisu löytyi vanhasta tutusta Hakaniemenrannan kiinteistöstä. CIMOn yhteydessä toimii myös Suomen ja Yhdysvaltain opetusalan vaihtotoimikunta Fulbright Center. Uusien toimitilojen keskeisen ytimen muodostaa CIMOn ja Fulbright Centerin yhteinen tietopalvelu. Se on sijoitettu niin, että suurella yleisöllä on sinne helppo käynti ilman, että muu toiminta kerroksessa häiriintyy.»tilat vastaavat nyt 104 henkilön tarpeitamme. Tarvittaessa CIMOlla on optio rakennuksesta mahdollisesti myöhemmin vapautuviin lisätiloihin», kertoo CIMOn apulaisjohtaja Kirsti Aaltonen. Suurin osa CIMOn henkilöstöstä työskentelee nyt avotoimistossa.»muuttoa avotiloihin jännitettiin kovasti. Vaikka strateginen työympäristökehittäminen paljasti avoimuuden ja yhteistyön tarpeen, omasta työhuoneesta luopuminen oli monelle aluksi kova paikka», kertoo Aaltonen. Uusiin tiloihin on kuitenkin asetuttu sujuvasti. Sopeutumista helpotti, että henkilöstö oli itse vahvasti mukana suunnittelemassa tilojen sisustusta ja kontrahti

8 toimistoetikettiä. Viihtyisät tilat ovat cimolaisille sekä osa työhyvinvointia että tapa viestiä omaa brändiä. Käyntikortti yhdessä osoitteessa Ajoneuvohallintokeskus AKE toimi ennen kahdessa toimipisteessä Helsingin keskustassa. Kun vanhat vuokrasopimukset umpeutuivat, AKE halusi saada koko toimintansa yhteen osoitteeseen.»hakaniemenrannan kiinteistö tuntui hyvältä. Olemme jo ennestään tottuneet työskentelemään avotiloissa, mutta nyt oli mahdollisuus saada tilaratkaisusta vielä yhtenäisempi», kertoo AKEn Asianhallintayksikön päällikkö Simo Karlsson. AKEn 230 henkilöä työskentelee nyt Hakaniemenranta 6:n kahdessa ylimmässä kerroksessa. Toiminta on saanut uutta jämäkkyyttä, kun neuvottelu- ja taukotilat on keskitetty omaksi kokonaisuudekseen. Tarvittaessa lisää neuvottelutilaa löytyy kiinteistön yhteisistä tiloista.»esimerkiksi alakerran monitoimitila on varsin käyttökelpoinen henkilöstön omissa tilaisuuksissa. Ennen jouduimme etsimään sopivia tiloja talon ulkopuolelta.» AKE tuli Hakaniemenrantaan lähes valmiiksi suunniteltuihin tiloihin, mutta huolehti itse toimintojen sijoittelusta ja tilojen sisustamisesta oman yhteistyökumppaninsa kanssa.»uudet tilat ovat AKElle tärkeä käyntikortti. Sijainti onnistuneessa ja näyttävässä rakennuksessa luo positiivisia mielleyhtymiä ja hyvää imagoa.» Palveluissa on potentiaalia Hakaniemenranta 6:n käyttäjät odottavat paljon talon yhteisiltä palveluilta. Senaatti-kiinteistöjen kampusajattelun mukaisesti samoissa tiloissa tai lähellä toisiaan sijaitsevat asiakkaat pääsevät hyötymään kustannustehokkaasti tarjotuista yhteisistä palveluista. Hakaniemenrannassa Senaatti-kiinteistöt on kilpailuttanut asiakkaidensa CIMOn apulaisjohtaja Kirsti Aaltonen uskoo, että CIMO, Opetushallitus ja AKE voivat saavuttaa synergiaetua Senaatti-kiinteistöjen hoitamien Hakaniemenrannan yhteisten palveluhankintojen kautta. 8 kontrahti

9 Haastava ja palkitseva Etelä-Suomi Etelä-Suomen alue on monimuotoisen asiakaskuntansa ja massiivisen kiinteistö kantansa kautta varmasti hektisin Senaatti-kiinteistöjen alueista. Johtaja Petri Turku uskoo, että alueen monipuolisuus on myös rikkaus ja tarjoaa Senaatti-kiinteistöille hyvät lähtökohdat laajaan palvelutarjontaan.»uudet tilat ovat AKElle tärkeä käyntikortti», kertoo Simo Karlsson. Virpi Hopeasaari puolesta muun muassa kiinteistön aulapalvelut, siivouksen ja ravintolapalvelut. Asiakkaat ovat tehneet yhden ainoan palvelusopimuksen Senaatti-kiinteistöjen kanssa ja Senaatti-kiinteistöt vastaa jatkossa kaikkien palveluiden johtamisesta ja seurannasta. Paikan päällä Hakaniemenrannassa palveluiden ohjauksesta huolehtii Senaatti-kiinteistöjen palvelupäällikkö Jari Kanth.»Toivomme, että Senaatti-kiinteistöjen manageeraus tuo meille lisäarvoa siihen verrattuna, että hoitaisimme palveluhankinnat itse. Palveluiden toimivuudessa on paljolti kyse työviihtyvyydestä», sanoo CIMOn Kirsti Aaltonen.»Keskitetty palvelutarjonta merkitsee kustannustehokkuutta ja helppoutta. Säästymme itse palveluiden kilpailuttamisen vaivalta ja hyödymme jaetuista kustannuksista», toteaa Opetushallituksen Reino Tapaninen. Senaatti-kiinteistöjen Etelä- Suomen alue muodostuu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnista. Senaatti-kiinteistöt omistaa alueella 2037 rakennusta. Mukaan mahtuu tavallisten toimistokiinteistöjen ohella muun muassa vankiloita, kasarmeja, paloasemia, laboratorioita, oppilaitoksia, liikuntahalleja ja taidelaitoksia. Ministeriöt ja kulttuuri -toimialan vahva osuus on ominaista alueelle. Monipuolisuuden viehätys Petri Turku»Suuri ja kirjava kiinteistömassa on haaste. Emme voi keskittyä monen muun suuren kiinteistönomistajan tapaan vain tietyn tyyppisiin kiinteistöihin. Sen sijaan tarjoamme erilaisille asiakkaille erilaisia ratkaisuja heidän yksilöllisiin tilatarpeisiinsa», Petri Turku kertoo. Etelä-Suomen investointihankkeiden joukossa on sekä uudishankkeita että vaativia peruskorjauskohteita. Parasta aikaa on meneillään esimerkiksi mittava poliisitalon peruskorjaus Pasi- Johanna Kannasmaa kontrahti

10 Johanna Kannasmaa Johanna Kannasmaa Johtaja Petri Turku kuvailee Etelä-Suomen kiinteistömassaa suureksi ja kirjavaksi. lassa. Museo viraston kanssa Senaatti-kiinteistöt tekee paljon yhteistyötä arvokiinteistöjen peruskorjaamisessa.»toiminnallisesti monet kiinteistöt muodostavat yhtenäisiä kampusmaisia kokonaisuuksia, joille voimme tarjota myös kustannustehokkaita käyttäjäpalveluita», kertoo Turku. Kampusajattelu on keskeinen ele mentti Senaatti-kiinteistöjen ratkaisuliiketoimintaan tähtäävässä strategiassa. Etelä- Suomen alueella esimerkiksi keskustan, Sörnäisten ja Pasilan ministeriö- ja toimistokeskittymät ovat luontevia kohteita uudenlaiselle palvelukonseptille. Mies paikallaan Petri Turku kertoo huomaavansa päivittäin, miten hänen taustansa tukee työskentelyä Senaatti-kiinteistöissä. Sekä opisto- että korkeakoulutasoisen teknisen koulutuksen hankkinut Turku tuli Senaatti-kiinteistöihin vuonna 2006 Skanskalta.»Olen työhistoriassani käynyt läpi kiinteistöalan monia osa-alueita rakennesuunnittelusta rakentamiseen. Nyt tehtäväni edellyttää kiinteistöjen koko elinkaaren hallintaa. Se työ helpottuu, kun ymmärtää suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon liittyviä osapuolia.» Turun perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kolme lasta. Kaksi vanhinta opiskelee jo omilla tahoillaan. Vapaa-aikanaan Turku hiihtää talvisin ja pelaa golfia kesäisin. Myös tennis kuuluu kuvioihin.»moottoripyöräily on mukava henkireikä. Kuulun MC Executors -kerhoon, joka koostuu liike-elämän eri osa-alueiden vaikuttajista. Tarkoituksena on edistää moottoripyöräilyn arvostusta ja kehittää turvallista ja positiivista ajokulttuuria. Ryhmän retkille lähtee vaimokin mieluusti kyytiin.» Tarjoamme ratkaisut yksilöllisiin tilatarpeisiin. 10 kontrahti

11 Kolumni Elina Elina Ketola Ketola?? Kuka meistä on hankala? Kokous alkamassa. Mattinen taas myöhässä. Pitihän se arvata. Sillä on aina paperit hukassa. Tuolta se tulee puolijuoksua kansiot kolisten ja paperit lattialle lennellen. Miksi meidän pitää kärsiä Mattista. Mehän sentään olemme aika fiksuja ja päteviä tyyppejä, ja sitten on tämä amatööri. Työpaikalla, jonka henki alkaa pihistä, ongelmat personoidaan. Toimitusongelmat ovat Mattisen syy. Ihmissuhdeongelmat johtuvat sosiaalisesti kyvyttömästä johtajastamme. Kun ongelmille on saatu kasvot, voidaan ongelman käsittely unohtaa. Vaikka työpaikalle hankittu konsultti olisi mikä velho, hän ei pääse kurkistamaan työpaikan ihmissuhdeongelmien alkusyihin. Nuo mulkoilevat toisiaan jo kolmatta vuotta, kun toinen lainasi luvatta nitojaa vuonna Jari ja Leena irvistelevät toisilleen kolme vuotta sitten sattuneen ylennysriidan takia. Työpaikka voi olla niin täynnä passiivista aggressiota, että mahtiriita leimahtaa yhdestäkin väärästä sanasta. Epäluulon ilmapiirissä ihmiset alkavat lukea merkkejä toisten hymyn leveydestä tai käytäväkeskusteluista. Tuolla ne juttelevat ja elehtivät vilkkaasti. Aivan varmasti panettelevat takanapäin. Arvasinhan. Heti kun kävelen ohi tai istun samaan kahvipöytään, iloinen puheensorina loppuu. Avoimen aggression huomaa. Avoimen aggressiivinen ihminen on uhkaava, käyttää verbaalista väkivaltaa ja vyöryy päälle. Passiivisen aggression aistii ilmapiiristä. Se laittaa varovaiseksi ja kielen keskelle suuta. Tulee jotenkin mieleen Gösta Knutsonin Pekka Töpöhäntä. Eihän Pekassa mitään pelottavaa ole. Se vain uskalsi olla eri mieltä, eikä halunnut alistua Monnin hoviin. Aina löytyy Pillejä ja Pullia, jotka jaksavat pyrkiä hoviin ja pomon kanssa golfaamaan. Epävarma johtaja ei uskalla palkata lähipiiriinsä kuin helppoja ihmisiä. Kovan luokan johtajalla on itseä fiksummat alaiset. Tarinan mukaan kuninkaan hovi surmaa aina laiskanpulskean kuninkaan. Tyytyväinen Kalifi El Pullah makaa henkisellä divaanillaan ja nauttii hovinsa mielistelystä. Kukaan ei uskalla sanoa, että asiat eivät etene ja tulos on kuralla. Työyhteisö ei voi sulattaa kohtuuttomasti heikon työn tekijöitä, myöhästelijöitä ja muita sähläreitä. Vapaamatkustaja on ihminen, joka muistaa nauttia yhteisistä eduista, mutta ei itse ole valmis ponnistelemaan niiden eteen. Pahimmassa tapauksessa vapaamatkustaja on pomon golf-kaveri, jolloin hänen lipsumistaan katsotaan läpi sormien. Hyvähenkisessä työpaikassa jokainen kantaa vastuunsa ja pystyy piilottamaan ainakin osan egostaan yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi. Kun toinen on avopaikassa, hänelle pitää syöttää, vaikka itse voisi päästä maalin makuun. Johtajan yksinäistä ja tuulista paikkaa ei kannata kadehtia. Johtajan itsetunnon pitää kestää vahvoja ja tiukasti argumentoivia alaisia. Johtajan tulee kuunnella kaikkia ja tehdä usein kiperät päätökset yksin. Introvertti, sulkeutunut johtaja voi joskus onnistua jopa paremmin kuin ihmissuhdetaituri, ekstrovertti pomo. Ekstrovertille on niin tärkeää, että hänestä pidetään, että hän kokoaa ympärille samanmielisten hovin, ettei tarvitsisi kantaa koko vastuuta yksin. Introvertti jaksaa. Aina puhutaan siitä, että johtajan pitäisi tukea alaisiaan. Yhtä tärkeää on, että alaiset tukisivat johtajaansa. Jos asioita ei sanota ääneen, aletaan lukea sähkösanomia kulmien kurtistuksista ja asennoista. Johtajakin tarvitsee tiedon siitä, että hän on oikeilla jäljillä. Janne Viljamaa Kolumnisti on sosiaalipsykologi ja kirjailija. kontrahti

12 Helene Schjerfbeck: Sirkustyttö Kirsi Halkola /Kuvataiteen keskusarkisto Taidemuseoiden vaatima tarkka olosuhdehallinta voi olla melkoinen energiasyöppö, joten teknisiä järjestelmiä tulee hoitaa huolellisesti. LVI-asiantuntija Hannu Salon paneuduttua asiaan säästöjä alkoi syntyä. Muutamassa vuodessa Kiasman ja Ateneumin lämmönkulutus väheni yhteensä noin 45 prosenttia ja sähkönkulutus 20 prosenttia. Olli Orkoneva Ateneumin taidemuseo Petri Virtanen/Kuvataiteen keskusarkisto Helsingin taidemuseoiden energiakulut kuriin Hannu Salo aloitti Valtion taidemuseon hallinto- ja palveluyksikössä LVI-asiantuntijana loppuvuonna Hän alkoi erityisesti seurata paljon energiaa kuluttavien laitteiden toimintaa pyrkiessään parantamaan museoille tärkeää olosuhdehallintaa eli lämpötilan ja kosteuden vakautta.»työtä on paljon, mutta aina kun ehdin, tutustuin laitteiden toimintaan. Muutamassa vuodessa olin niistä aika hyvin perillä», Salo kertoo. Salo aloitti säätötoimenpiteensä ja kulutuskäyrät nytkähtivät alaspäin. Museot tuntuvat olevan virittelijän toiveuni, 12 kontrahti

13 Hannu Salo sääti Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon energiankulutuksen säästölinjalle. Joel Rosenberg/Kuvataiteen keskusarkisto Energiansäästötoimenpiteet Ateneumissa ja Kiasmassa Laitteiden tarpeenmukainen käyttö (aikaohjelmat). Suuritehoisten laitteiden ohjausmuutokset (vedenjäähdytys). Lämmön talteenoton seuranta (glykoli). Kostutus ja kuivausprosessin hallinta (säätöprosessimuutokset). Säätölaitteiden viritykset. Ilmamäärien tasapaino. Tärkeää on asiantunteva perehtyminen laitteistojen toimintaan sekä rakennuksen olosuhdevaatimuksiin. Olli Orkoneva Lähde: Senaatti-kiinteistöt. sillä Ateneumin ja Kiasman kaukolämmön ja sähkön kulutus on vähentynyt selvästi. Kulutuksen väheneminen jatkuu yhä. Energiankulutuksen pudotus pantiin merkille myös Senaatti-kiinteistöissä, josta on tullutkin toiminnalle tukea ja kannustusta. Säätämällä säästöihin Säästön avaimet löytyivät säädöistä, joissa oli paljon kehittämisen varaa. Suurin vaikutus oli laitteiden paremmalla tarpeen mukaisella käytöllä. Sekä Ateneumissa että Kiasmassa on saavutettu säästöjä sähkönkulutuksessa suuritehoisten vedenjäähdyttimien nestejäähdyttimien säätötapaa muuttamalla ja säätölaitteita virittämällä. Moniportaisten ilmanvaihtokojeiden lämpötilojen asetusarvojen oikealla asettelulla on saavutettu lämmitysenergian säästöjä. Suhteellisen kosteuden pitäminen vakiona on haastavaa työtä, koska se on riippuvainen lämpötilasta ja ilman vesisisällöstä. Siihen vaikuttavat suoraan kävijämäärät ja sää. Lisäksi ilman kosteudessa voi esiintyä viiveistä johtuvaa huojuntaa eli laitteisto vastaa omaan toimintaansa kostuttamalla ilmaa kuivatuksen jälkeen tai päinvastoin.»kosteussäädön huojuntaa on vähennetty virittämällä säätölaitteita. Samalla on päästy vähentämään vierekkäisten, toisiinsa yhteydessä olevien tilojen samanaikaista kuivatusta ja kostutusta», Salo kertoo. Molemmissa museokiinteistöissä on paljon ilta- ja yksityistilaisuuksia normaalien aukioloaikojen ulkopuolella. Tämän vuoksi erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, että ilmanvaihdon ja valaistuksen aikaohjelmat on aseteltu takaisin aina tilaisuuksien jälkeen. Niinä pyhäpäivinä, kun rakennukset ovat kokonaan suljettuina, tarpeetto- kontrahti

14 mat sisävalot ja laitteet on ohjattu pois päältä. Muut toimenpiteet ovat olleet laitteiden oikean toiminnan varmistamista, virittämistä ja ilmamäärien tasapainon seurantaa. Uusilla laitteilla uusia mahdollisuuksia Salo kertoo, että automaation lisäksi taajuusmuuttajat ovat yleistyneet alalla. Ne säästävät sähköenergiaa, koska laitteiden tehoja voidaan säätää tarpeen mukaan.»ateneumissa ei taajuusmuuttajia ole ollut, mutta seuraavan ilmanvaihtosaneerauksen yhteydessä lapakulmasäätöiset pääpuhaltimet muutetaan taajuusmuuttajilla säädettäviksi. Kiasmassa on neljä taajuusmuuttajilla säädettävää näyttelytilojen pääpuhallinta. Uudella laitteistolla päästään säästöissä taas seuraavalle tasolle», Salo kertoo. Miten soveltaa muihin kohteisiin? Senaatti-kiinteistöjen talotekniikkaasiantuntija Teppo Malmia kiinnostaa menestyksen siirtäminen muuhun rakennuskantaan. Sellaisenaan se ei onnistu, sillä prosessit ovat muualla yleensä paljon yksinkertaisempia. Taidemuseoissa on huolehdittava ihmisten ja rakennuksen lisäksi myös taide-esineiden hyvinvoinnista. Pelkästään ilmaa kierrättämällä saataisiin lämmön ja kosteuden arvot helposti kohdalleen, mutta silloin ihmiset pyörtyisivät ilman riittävää happipitoisuutta. Siis myös raitista ulkoilmaa tarvitaan. Tämä tuo lisähaastetta olosuhteiden hallintaan.»oikotietä ei energiansäästöissä ole. Jälleen kerran on nähty, miten tärkeää on asiantunteva perehtyminen laitteistojen toimintaan sekä olosuhdevaatimuksiin. On selvää, että olosuhde- ja energianhallintaa ei voida erikoiskiinteistöissä menestyksellisesti hoitaa ilman kiinteistöjen omia talotekniikan asiantuntijoita», Malm toteaa.»senaatti-kiinteistöt on korjausbudjetin yhtenä merkittävänä osana huomioinut energian säästöön liittyvät suunnitelmalliset korjaustoimenpiteet. Vuosittain säästyvä rahamäärä pyritään kohdentamaan kiinteistön energiaa säästäviin toimenpiteisiin.» Senaatti-kiinteistöillä on runsaasti kiinteistöjä, jotka toimivat energianku lutusten vertailupohjana. Siitä ei kuiten kaan ole suoraan apua taidemuseoympä ristössä, jossa olosuhdevaatimukset ovat kosteudenhallinnan vuoksi hyvinkin erilaiset. Info Lämmönkulutus MWh Sähkönkulutus MWh Energiansäästäjän huoneentaulu Tämän vuoksi vertailun pohjana käytetään pitkäaikaisia kyseisen kiinteistön energiakulutustietoja. Esimerkiksi sähkökulutuksen tuntipohjaista mittaustietoa seurataan vuorokausitasolla, jolloin mahdollisista poikkeavista kulutusnousuista tulee ilmoitus kiinteistöpäällikölle Kiasma Ateneum Kiasma Ateneum Kiasman ja Ateneumin lämmön- ja sähkönkulutuksen väheneminen vuosina vastaa noin kiloa hiilidioksidia. Rahallinen ero on noin euroa vertailtaessa kulutustasoa tämänhetkisillä energiahinnoilla. 1. Tarkista, että kaikki laitteet toimivat kunnolla, lämmön talteenotto toimii, suodattimet on vaihdettu ajallaan ja käyntiajat ovat oikeat. Laitteiston toiminta on ymmärrettävä kokonaisuudessaan, jotta sen toiminta voidaan optimoida. 2. Mieti, toimivatko laitteet oikealla teholla oikeaan aikaan. Voidaanko tehoja alentaa tiettyihin aikoihin? 3. Ota selvää, onko lämmityksessä ja jäähdytyksessä päällekkäisiä toimintoja, joita voidaan toimintaa haittaamatta karsia. 4. Etsi oikeat säätöarvot. Muista, että asetusten vaikutus näkyy vasta käytännössä, sillä muutokset vaikuttavat koko järjestelmän toimintaan. 14 kontrahti

15 Energiatodistus paljastaa kulutuksen Kaikki Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämät rakennukset ovat saaneet energiatodistuksen. Energiankulutuksen vähentämiseksi Senaatti-kiinteistöt on myös laatinut mittavat energiansäästöohjelmat sekä ottanut käyttöön energiakulutus- ja olosuhdetavoitteiden kaksivaiheisen todentamisen. Virpi Hopeasaari Energiatodistukset laitetaan kiinteistöissä näkyvälle paikalle. Tarkoituksena on osoittaa selkeäs ti yhdellä silmäyksellä, millä tasolla energiankulutuksessa mennään ja auttaa tunnistamaan myös kiinteistöjen säästömahdollisuudet.»senaatti-kiinteistöjen rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan keskimäärin tasolla D eli hyvää keskitasoa, kun asteikkona on A-G. Jos esimerkiksi E-tasolta haluttaisiin päästä kaikkein pienimmän kulutuksen ja suurimman energiatehokkuuden A-luokkaan, pitäisi kiinteistössä tehdä suuri peruskorjaus ja kaikki järjestelmät uusia. Luokitusta saa kuitenkin parannettua jo aivan pienillä konkreettisilla asioilla, jotka eivät maksa mitään», kertoo talotekniikan asiantuntija Pasi Hyyppä.»Esimerkiksi ilmastoinnin ja valaistuksen käyntiaikojen ja asetusarvojen järkeistäminen ja lämmityksen asetusarvojen alentaminen voi parantaa luokitusta jopa kahdella portaalla, ja samalla vuokralainen säästää selvää rahaa pienentyneiden sähkölaskujen ansiosta.» Uusia toimintamalleja energiankulutuksen hillitsemiseksi Energiatodistukset ovat konkreettinen osoitus Senaatti-kiinteistöjen pitkäjänteisestä työstä rakennusten koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Senaatti-kiinteistöt on myös laatinut vuoden 2008 aikana energiansäästöohjelmat, jotka ohjaavat konkreettisiin säästötoimiin energiankulutuksen vähentämiseksi.»tänä vuonna tavoittelemme kahden prosentin säästöä energian ja veden ominaiskulutuksessa», kertoo Hyyppä. Uutena toimintatapana Senaatti-kiinteistöt on ottanut käyttöön myös energia- ja olosuhdetavoitteiden kaksivaiheisen todentamisen. Tavoitteet lasketaan sekä ensimmäisen takuuvuoden käytölle että normaalikäytölle, ja ne todennetaan ET-luku Vähän kuluttava A B C D E F G Paljon kuluttava takuuvuoden jälkeen ja toisen kerran takuuajan umpeuduttua toisen vuoden jälkeen. Todentamisessa analysoidaan poikkea mat asetettuihin tavoitteisiin ja pyritään löytämään niille selitys. Kaksivaiheisen todentamisen tavoitteena on nopeuttaa säätövirheiden ja mahdollisten puutteiden korjaamista ja saattaa energia- ja olosuhdetavoitteet kohdalleen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Todentamisprosessissa ovat mukana aina suunnittelijat ja tarvittaessa myös urakoitsijoiden edustajat. Taloille määritellään energialuokka asteikolla A-G. Senaatti-kiinteistöjen rakennukset ovat keskimäärin tasolla D eli hyvää keskitasoa. kontrahti

16 Seinäjoelle rakennettava uusi pääpoliisiasema ratkaisee Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen tilatarpeet. Tilahanke toteutetaan RL-Nordic Oy:n tarjoamalla yksityisrahoituksella. Senaatti-kiinteistöt vuokraa rahoittajan omistamat tilat, tarjoaa ne edelleen vuokralle poliisiasiakkaalle ja toimii koko hankkeessa asiakkaan edunvalvojana. Virpi Hopeasaari Pia Holm 16 kontrahti

17 Uusi rahoitusmalli tuo joustavuutta toimitilahankintaan Valtion kiinteistöomaisuuden haltijana Senaatti-kiinteistöjen tehtäviin kuuluu valtion kiinteistöriskin hallinta ja tuottavuustavoitteiden huomioiminen. Samalla Senaatti-kiinteistöjen olennaisin perustehtävä on laadukkaiden ratkaisujen ja palveluiden tarjoaminen asiakkaiden yksilöllisiin tilatarpeisiin. Hallittuun joustavuuteen Senaattikiinteistöt pääsee muun muassa monipuolistamalla toimitilahankintaansa valtion toimitilastrategian mukaisella yksityisrahoituksella.»perinteisten valtion omistukseen tulevien tilojen rinnalla Senaatti-kiinteistöt täydentää toimitilahankintaansa ulkoisilla vuokrasuhteilla. Samalla kun Senaatti-kiinteistöt toteuttaa valtion etua tavalla, joka ei syö omaa investointikykyä, se pystyy tarjoamaan asiakkailleen entistä monipuolisempia, yksilöllisiin olosuhteisiin sopivia kiinteistöratkaisuja», selittää johtaja Jorma Heinonen yksityisrahoitukseen perustuvaa toimintatapaa. Riskitöntä yhteistyötä Poliisin toimitilat Seinäjoella ovat olleet jo pitkään vanhat ja ahtaat. Poliisin organisaatiouudistuksen myötä alueen pääpoliisiasema sijoittui Seinäjoelle ja tilan tarve kasvoi entisestään. Uusista tiloista saadaan nyt entistä turvallisemmat ja ajanmukaisemmat ja ne vastaavat poliisin todellisia tarpeita. Rakennukseen sijoittuu myös muita valtion alueellisia virastoja. Senaatti-kiinteistöjen tekemän kilpailutuksen perusteella rakennushankkeen rahoittajaksi valikoitui RL-Nordic Oy, joka kuuluu itävaltalaiseen Raiffeisenpankkikonserniin. Yhtiön ydintoimintaa on pitkäaikainen strategisten kiinteistöjen vuokraus vakavaraisille yrityksille ja julkiselle sektorille. Suomessa RL-Nordic on vielä nuori toimija, mutta samanlainen kiinteistöleasing-tyyppinen rahoitusmalli alkoi saada jalansijaa Suomen kiinteistömarkkinoilla jo 1980-luvun lopulla. RL- Nordicin toimitusjohtaja Vesa Nummijärvi on rahoitusmallin konkareita Suomessa.»Senaatti-kiinteistöt on luotettava vuokralainen, jonka kautta voidaan varmistua siitä, etteivät myöskään tilojen käyttäjät ole riskiasiakkaita», sanoo Nummijärvi. RL-Nordicille on tärkeää, että rahoitettavat kiinteistöt sijaitsevat strategisesti tärkeillä alueilla. Nummijärvi uskoo, että esimerkiksi Seinäjoki ja Rovaniemi tulevat säilymään tärkeinä aluehallinnon keskuksina. RL-Nordic on tehnyt yhteistyötä Senaatti-kiinteistöjen kanssa myös Rovaniemellä Hallinnon tietotekniikkakeskuksen HALTIKin toimitilojen toteuttamisessa. RL-Nordic rahoittaa uuden rakennuksen suunnittelun, rakennuttamisen ja rakentamisen ja toimii tilojen omistajana. Käytännössä yhteistyö Senaattikiinteistöjen kanssa on varsin tiivistä hankkeen kaikissa vaiheissa.»rl-nordic hoitaa muodollisesti omistajan tehtävät. Käytännössä luotamme Senaatti-kiinteistöjen asiantuntemukseen rakennuttami- sessa ja kiinteistön ylläpidossa», sanoo Nummijärvi. Senaatti-kiinteistöt solmii vuokrasopimuksen tiloista RL-Nordicin kanssa ja tarjoaa tilat edelleen vuokralle poliisille. Senaatti-kiinteistöille kyse on varsin riskittömästä toimintatavasta, sillä se saa käytännössä täydellisen hallinnan kiinteistöön. Samalla RL-Nordic kantaa riskin kiinteistön jäännösarvosta 15 vuoden vuokrasopimuksen jälkeen. Senaattikiinteistöille jää myös optio joko jatkaa vuokrasopimusta vielä kahdella vuodella tai lunastaa halutessaan kiinteistö omistukseensa. Palvelurooli vahvistuu Senaatti-kiinteistöjen palvelurooli korostuu entisestään yksityisrahoitusmallin myötä. On tärkeää, että kiinteistöhankkeella on vankka perusta ja Senaattikiinteistöillä tiivis yhteistyö rahoittajan kanssa. Se mahdollistaa nopean reagoinnin tilojen tulevien käyttäjien tarpeisiin. Suhteessa omaan asiakkaaseensa Senaatti-kiinteistöt ottaa vastuun kiinteistön ylläpidosta, vaikkei kyseessä olekaan valtion omistama kiinteistö. Toimintamalli on niin läpinäkyvä, että asiakas maksaa vain todellisten kustannusten mukaan. Senaatti-kiinteistöjen ja asiakkaan välinen edunvalvontayhteistyösopimus varmistaa, että tilojen käyttäjä pääsee hyötymään Senaatti-kiinteistöjen kaikesta osaamisesta niin rakennuttamisessa kuin myös kiinteistön myöhemmässä ylläpidossa.»senaatti-kiinteistöillä on luonteva rooli ja hyvät edellytykset huolehtia kiinteistössä tarjottavista ylläpito- ja käyttäjäpalveluista ja käyttäjävirasto voi keskittyä ydintehtäviensä hoitamiseen. Senaatti-kiinteistöjen strategiaan entistä vahvempi palvelurooli sopii hyvin», sanoo Jorma Heinonen. kontrahti

18 Herää Suomi Suomalaisten paistatellessa energiatehokkaan rakentamisen harhassa, muut länsimaat ovat pinkoneet kauas edelle. Koska aktiivinen pitää olla, ilmastoasiantuntija Oras Tynkkynen kehottaa Suomea siirtymään passiivitaloihin. Marjo Tiirikka Useat muut länsimaat ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Vuoteen 2020 mennessä esimerkiksi Tanska aikoo tiukentaa energianormeja kolme kertaa 25 prosenttia, Saksa luopuu rakennuksis sa kokonaan fossiilisesta energiasta ja Norja siirtyy passiivitaloihin. Ranska ta voit telee peräti energia positiivisia ta lo ja, jotka tuottavat energiaa yli oman kulu tuksen. Suomessa uudisrakentamisen energiatehokkuutta koskevia rakentamismääräyksiä tiukennetaan ensi vuodesta alkaen 18 kontrahti

19 Johanna Kannasmaa»Painopisteen pitäisi olla jo kehitetyn teknologian käyttöönotossa ja kaupallistamisessa.» 30 prosentilla. Vuonna 2012 vaatimustasoa on tarkoitus kiristää edelleen 20 prosenttia. Tämä ei kansanedustaja ja valtioneuvoston ilmastoasiantuntija Oras Tynkkyselle riitä. Määräyksiä voisi kiristää vielä enemmän ja olisi suotavaa, että jatkotoimenpiteistä kerrottaisiin mahdollisimman pian.»jos nyt tiedettäisiin, että vuonna 2015 määräykset tiukkenevat entisestään, rakennusala ennakoisi tulevat tiukennukset ja rakentaisi talot vielä energiapäästövähennyspotentiaali esimerkiksi liikenteeseen tai teollisuuteen verrattuna. Jo hyvin alhaisilla päästövähennyshinnoilla voidaan saavuttaa suuria päästövähennyksiä ja päästöjä voidaan vähentää jopa negatiivisin kustannuksin.»esimerkiksi rakennusten eristyksiä parantamalla voidaan saada 150 euron säästöt hiilidioksiditonnia kohti. Jos voi samanaikaisesti säästää rahaa ja torjua ilmastonmuutosta, on selvää, että kokeilla kannattaa.» Rakennusten energiatehokkuus on tärkeää myös siksi, että ne vaikuttavat päästöihin jopa 50 vuoden päästä.»ratkaiseva haaste on välttää hiililukkiutumat eli kehityspolku, joka sitoo korkeaan päästötasoon pitkälle tulevaisuuteen. Nyt tehtävillä päätöksillä on kauaskantoiset seuraukset, eikä virheratkaisuihin ole varaa.» tehokkaammaksi. Pitkän aikavälin viesti voisi olla, että nollaenergiaratkaisuihin siirrytään viimeistään 2020-luvulla», Tynkkynen ehdottaa. Rakennukset ratkaisevassa roolissa Rakennukset ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeisiä tekijöitä, sillä ne tuottavat noin 30 prosenttia ilmastopäästöistä ja energiankulutuksessa rakennusten osuus on 40 prosenttia. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin ICPP:n mukaan rakennuksissa on suurin Matalaenergisyys ei riitä Rakennuksista normienergiatasoa energiatehokkaampi ratkaisu on matalaenergiataso, joissa energiankulutus on vähintään puolet normirakennusten luvuista. Tunnetuin esimerkki matalaenergiatalosta Suomessa lienee Heinolaan viime vuonna rakennettu MERA-talo. Lämmitysenergian tarvetta onnistuttiin leikkaamaan peräti 70 prosenttia muun muassa ilmanvaihdon ja ikkunoiden energiahukkaa vähentämällä ja ilmavirroissa saavutetuilla tehokkuusparannuksilla.»erityisen kiinnostavaa MERAssa on se, että talossa saavutettiin energiatehokkuuden lisäksi muitakin hyötyjä. Kun taloon laitettiin paremmat eristyk- kontrahti

20 Johanna Kannasmaa Oras Tynkkynen patistaa suoraan passiiviratkaisuihin. set, veto väheni ja äänieristys parani. Nämä lisäävät luonnollisesti asumismukavuutta.» Oras Tynkkysen mielestä matalaenergiaratkaisut ovat kuitenkin jo huomenna vanhentuneita ja riittämättömiä ratkaisuja.»jos seuraavat 10 vuotta rakennetaan matalaenergiataloja, se lukitsee meidät sellaiseen päästökuoppaan, että vuoden 2050 tavoitteet on vaikea saavuttaa. Pitäisi siirtyä suoraan passiiviratkaisuihin.» Passiivitalo teknisesti jo mahdollinen Passiivitalot kuluttavat enintään neljänneksen normirakennuksen energiamäärästä. Joidenkin määritelmien mukaan energiankulutus on kymmenes normaalista. Passiivitaloissakin tarvitaan lämmitysjärjestelmää, mutta sen tehon tarve on alhainen ja sitä tarvitaan vain pienen osan vuodesta. Suurta eroa lämmitystehossa kuvaa se, että passiivitalo vaatii saman tehon -30 C-asteessa kuin nykynormein tehty talo nollassa asteessa.»koska lämmön tarve on passiivitaloissa pieni, kaukolämpö on ainakin nykytekniikalla vaikea saada toimimaan järkevästi. Onkin pohdittava, voidaanko kaukolämpöä ja passiivitaloa yhdistää vai pitääkö mennä suoraan sähkölämmitykseen.» Nollaenergiatalo tuottaa vuosittain yhtä paljon energiaa kuin kuluttaa. Näin vuositason ostoenergian tarve on 0 kwh. Kun talvella joudutaan turvautumaan ostoenergiaan, kesällä energiaa tuotetaan yli oman tarpeen aurinkolämpöä, -sähköä ja tuulivoimaa yhdistämällä. Oras Tynkkysen mielestä esteet eivät ole teknisiä, sillä VTT on tutkinut energiatehokkuutta jo 20 vuotta ja matalaenergiaratkaisujakin toistakymmentä vuotta.»tutkimusosaamista siis on riittävästi. Pulma on pikemminkin se, miten tutkimustieto tavoittaisi päätöksentekijät ja markkinatoimijat. Painopisteen pitäisi olla tutkimus- ja kehittämisrahojen sijaan jo aikoja sitten kehitetyn teknologian käyttöönotossa ja kaupallistamisessa.» Tanskan mallia mukaillen Tanska on luonut kolmen kohdan strategian energiatehokkuuden lisäämiseksi. Tästä voisi Suomi Tynkkysen mukaan ottaa oppia. Mallin mukaan tehottomin rakentaminen poistetaan markkinoilta normeilla.»meillä on vähän kiusallinen tilanne rakennusmarkkinoilla siinä, että yleensä aina on rakennettu minimiasetusten mukaan. Uudistalojen rakentamista voidaan ohjata asetuksia tarkistamalla.» Tehokasta rakentamista suositaan muun muassa kannustimin ja tiedotuksen avulla. Tynkkynen lisäisi myös energiaopetusta rakennusinsinööri- ja arkkitehtikoulutukseen. Energiatehokkaampiin ratkaisuihin pääseminen edellyttää Tanskan mallin mukaisesti innovatiivisia ja radikaalejakin ratkaisuja. Näihin voisi Tynkkysen mukaan käyttää tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Valtion sääntelyä tarvitaan Ilman valtion ohjausta rakennussektoria tuskin saadaan tehokkaisiin energiatalkoisiin. Yksi keino vaikuttaa voisi olla energiatehottomien ratkaisujen korkeampi verottaminen. Realistisempaa olisi Tynkkysen mukaan kuitenkin kiinteistöveron porrastaminen energiatehokkuuden ja lämmitystavan mukaan ministeri Jan Vapaavuoren ehdotuksen mukaisesti.»nykyisille rakennuksille pitäisi säätää minimienergiatehokkuusnormit. Tanskan mallin mukaan tämä olisi järkevintä hoitaa peruskorjausten yhteydessä. 20 kontrahti

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Rakentaja kiristyvien vaatimusten keskellä. 10.12.2014 Tapio Hirvonen laatupäällikkö

Rakentaja kiristyvien vaatimusten keskellä. 10.12.2014 Tapio Hirvonen laatupäällikkö Rakentaja kiristyvien vaatimusten keskellä 10.12.2014 Tapio Hirvonen laatupäällikkö in palvelualueet Projektin toteutus Elinkaarihankkeet ja -palvelut Palveluiden johtaminen Suunnittelu ja hankekehitys

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Senaatti-kiinteistöt Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Teemme tilaa onnistumiselle Senaatti-kiinteistöt on yksi merkittävimmistä kiinteistöalan toimijoista ja valtionhallinnon

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Tietomalli korjausrakentamisessa

Tietomalli korjausrakentamisessa Tietomalli korjausrakentamisessa Rakennusfoorumi Rakennustietosäätiö RTS 6.5.2008 Kari Ristolainen, projektipäällikkö, arkkitehti SAFA, Senaatti-kiinteistöt Rakennusten laadunvarmistus tietomallien avulla

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito 1 Lassila & Tikanoja Oyj TAVOITTEENA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIATEHOKKUUDEN AVAIN ON ASENTEISSA JA OSAAMISESSA Ennakoiva kiinteistöhuolto: Ekohuolto koulutetut

Lisätiedot

Valaistus. Ulkovalaisimet. Case study. VTT Oulu. Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi

Valaistus. Ulkovalaisimet. Case study. VTT Oulu. Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi Valaistus Ulkovalaisimet Case study VTT Oulu Energia tehokkaat ledit valaisevat VTT:n piha-alueen Oulu, Suomi StreetSaver ClearWay Taustaa Senaatti-kiinteistöillä on käynnissä useita energian säästöprojekteja,

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Sisältö Helsinki 2.5.2011

Sisältö Helsinki 2.5.2011 Sisältö Helsinki 2.5.2011 1. GreenBuild Oy 2. Rakentamisen tulevaisuus 3. Passiivitalofilosofia 4. Laskentaesimerkki GreenBuild Oy Suomalainen puupassiivitalotoimittaja Perustettu 2009 Kotipaikka Saarijärvi

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Ilmasto yrityksen strategiassa Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Miksi yritys ottaisi ilmastonmuutoksen strategiaansa? Menestyneimmät yritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö Timo Posa Energiatehokkuus ja CO 2 -päästövähennykset Energiatehokkuuden yleinen määritelmä : Sama tai parempi palvelutaso tai tuotantomäärä vähemmällä energiankulutuksella

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4. Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.2014 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2013 22,6 miljoonaa Kokonaismyynti 2013

Lisätiedot

Toimistot. Kaivokatu 8 ja Keskuskatu 6 00100 Helsinki

Toimistot. Kaivokatu 8 ja Keskuskatu 6 00100 Helsinki Kaivokatu 8 ja Keskuskatu 6 00100 Helsinki Sijainti Citycenter sijaitsee kaupungin parhaalla paikalla Kaivokadun ja Keskuskadun kulmassa rautatieasemaa vastapäätä. Kohde on saavutettavissa helposti kaikilla

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Tulevaisuuden työympäristöt

Tulevaisuuden työympäristöt Tulevaisuuden työympäristöt Green Office-aamukahvit/ Ilmatieteen laitos ja Senaatti-kiinteistöt Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Muutoksesta Tilatehokkuudesta Toimitilakustannuksista Etä-/joustotyöstä

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Faktoja Technopoliksen kiinteistökannasta 451 200 m2 Suomessa 24 100 m2 Pietarissa 79 200 m2 Tallinnassa >90% toimistotilaa 2011 taloudellinen

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yhteenveto energiakatselmoinnista

Yhteenveto energiakatselmoinnista Vaasa Rakennuksesta vastaava organisaatio: Vaasan Talotoimi Koulun nimi: Huutoniemen koulu Päärakennus 1954, peruskorjattu 1998 Liikuntasalirakennus 1957, peruskorjattu 2000 Päärakennus sekä liikuntasalirakennus.

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Toimivat esteettömät työtilat: case THL

Toimivat esteettömät työtilat: case THL Toimivat esteettömät työtilat: case THL ESKEN verkostoseminaari 18.3.2015 Mikko Nissinen, THL Kai Rajakaltio, Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy 19.3.2015 THL 1 THL:n tehtävänä on tutkia, seurata ja

Lisätiedot

OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI. Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS

OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI. Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS Unelmia Kaikki alkaa toiveesta, tarpeesta ja unelmista, oli sitten kyse pienestä remonttihankkeesta tai isomman alueen suunnittelusta.

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä Energiatodistukset käyttöön Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennukset kuluttavat Suomessa liki 40 prosenttia energiasta. Rakennusten energiankulutus vastaa 30

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class moduuleihimme sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin uusiin,

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class moduuleihimme sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin uusiin,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa Rakennusten energiatehokkuus Tutkimuksen ja käytännön näkökohtia matalaenergiarakentamisen käyttöönotosta Ralf Lindberg,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way.

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way. TAC - Finland Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin We help the best buildings in the world get that way. TAC:n tuotteiden ja palvelujen jakauma TAC:lla me: Kehitämme ja valmistamme

Lisätiedot

Yrityspuiston konsepti ja johtaminen

Yrityspuiston konsepti ja johtaminen Yrityspuiston konsepti ja johtaminen Osmo Hiltunen, KJ-Kiinteistöjohto Oy Coresma 6.2.2008 7.2.2008 KJ-Kiinteistöjohto Oy 2 Täyden palvelun kiinteistö- ja toimitilajohtamisen yritys Yksityinen ja riippumaton

Lisätiedot

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018

Lisätiedot

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni Lauri Heikkinen 22.1.2013 Schneider Electric lyhyesti 22,4 miljardia

Lisätiedot

Pientalojen lämmityskulut puoleen! Suvi Häkämies, energia-asiantuntija Green Net Finland

Pientalojen lämmityskulut puoleen! Suvi Häkämies, energia-asiantuntija Green Net Finland Pientalojen lämmityskulut puoleen! Suvi Häkämies, energia-asiantuntija Green Net Finland 1 Miksi pientalojen energiaremonttipalvelut vaativat huomiomme? Omakotitalot ovat maamme eniten energiaa kuluttava

Lisätiedot

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Henkilöstön määrä 35 Tilakanta (oma ja vuokrattu yht.) 453 000 m 2 TA 2014 Liikevaihto

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot