Maatalous ja maaseudun kehittäminen. Yhteisen maatalouspolitiikan seuranta- ja arviointikehys

Transkriptio

1 Maatalous ja maaseudun kehittäminen Yhteisen maatalouspolitiikan seuranta- ja arviointikehys

2 Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Yhteinen maksuton palvelunumero (*): (*) Saat pyytämäsi tiedot maksutta. Myös useimmat puhelut ovat maksuttomia, joskin jotkin operaattorit, puhelinkioskit tai hotellit voivat periä puheluista maksun. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta ( Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2015 ISBN (online-versio) ISBN (paperiversio) doi: /97930 (online-versio) doi: /70217 (paperiversio) Euroopan unioni, 2015 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Kuvat luvut 1, 2, 3 ja 4: istock-thinkstock; luku 5: Thinkstock Printed in Belgium Painettu kloorivalkaisemattomalle paperille (ECF)

3 Sisällys 1 Johdanto Uusi yhteinen maatalouspolitiikka Miksi seurantaa ja arviointia tarvitaan? Seurannan ja arvioinnin lähestymistapa Seurannan ja arvioinnin suorittaminen Ajanjakson seuranta- ja arviointikehyksen tulokset Lopuksi

4 1 Johdanto Uusi yhteinen maatalouspolitiikka Yli 50 vuoden ajan yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) on ollut Euroopan unionin tärkein yhteinen politiikka. Rooman sopimuksessa asetetut yhteisen maatalouspolitiikan päätavoitteet ovat pysyneet keskeisinä vuosien ajan. Yhteinen maatalouspolitiikka on kuitenkin kehittynyt edelleen, ja 1990-luvun alussa aloitettu uudistusten sarja on johtanut uudenlaiseen politiikan rakenteeseen. Tässä rakenteessa näkyvät EU:n maatalouteen vaikuttavat muuttuvat sosioekonomiset, ympäristöön liittyvät ja poliittiset olosuhteet sekä maatalous-, elintarvike- ja metsäalojen ja maaseutualueiden muutokset. Vuonna 2013 yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistettiin jälleen merkittävästi. Uudistuksella pyrittiin ensisijaisesti vastaamaan maatalousalan muuttuviin haasteisiin. Lisäksi yhteistä maatalouspolitiikkaa mukautettiin siten, että sillä voidaan tukea paremmin Eurooppa strategian tavoitteita älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistämällä ( 1 ). ( 1 ) Eurooppa strategia on EU:n kasvustrategia tulevalle vuosikymmenelle. Muuttuvassa maailmassa EU:sta on tultava älykäs, kestävä ja osallistava talous. Näiden kolmen toisiaan vahvistavan painopisteen kautta on tarkoitus auttaa EU:ta ja jäsenvaltioita lisäämään merkittävästi työllisyyttä, tuottavuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. 2

5 Tässä yhteydessä yhteiselle maatalouspolitiikalle asetettiin vuosiksi kolme päätavoitetta ( 2 ) ja sen välineitä oli mukautettava näiden pitkän aikavälin politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi: Elinkelpoinen ruoan tuotanto: lisätään elintarviketurvaa parantamalla EU:n maatalouden kilpailukykyä antaen samalla alalle keinot puuttua markkinahäiriöitä ja elintarvikeketjun toimintaa koskeviin haasteisiin. Luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet: varmistetaan EU:n maatalouden pitkän aikavälin kestävyys ja tuotantokyky turvaamalla luonnonvarat, joista maataloustuotanto on riippuvainen. Tasapainoinen aluekehitys: edistetään maaseutualueiden sosioekonomista kehitystä huolehtien samalla sopivista olosuhteista rakenteellisen moninaisuuden suojaamiseksi kaikkialla EU:ssa. ( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, , s. 549), 110 artiklan 2 kohta. 3

6 Yhteisen maatalouspolitiikan osuus EU:n talousarviosta on suuri, joskin se on vuosien mittaan vähentynyt tasaisesti. Vuosina siihen suunnitellaan käytettävän 37,7 prosenttia EU:n kokonaismenoista kolmella eri tavalla: (1) Viljelijöiden tulotuki sekä kestävien maatalouskäytäntöjen noudattamiseen liittyvä tuki: Viljelijöille maksetaan suoraa tukea, jos he täyttävät tiukat elintarvikkeiden turvallisuutta, ympäristönsuojelua sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevat vaatimukset. Näiden tukien osuus YMP:n talousarviosta on noin 70 prosenttia. Vuoden 2013 uudistuksessa 30 prosenttia suorista tuista sidotaan siihen, kuinka eurooppalaiset viljelijät noudattavat sellaisia kestäviä maatalouskäytäntöjä, joilla on suotuisia vaikutuksia maaperän, luonnon monimuotoisuuden ja yleisesti ympäristön kannalta (esim. viljelyn monipuolistaminen, pysyvien nurmien säilyttäminen ja alueiden pitäminen ekologisina aloina tiloilla). (2) Markkinoiden tukitoimenpiteet: näihin toimenpiteisiin turvaudutaan lähinnä silloin, kun epäsuotuisat sääolot saattavat horjuttaa markkinoiden vakautta. Markkinatukeen on tarkoitus käyttää noin 5 prosenttia YMP:n talousarviosta. 4

7 Tulotukea ja markkinatukea koskevat toimenpiteet muodostavat yhteisen maatalouspolitiikan I pilarin. (3) Maaseudun kehittämisohjelmat: kehittämisohjelman toimenpiteiden perustana on ohjelmaalueen nykytila-analyysi sekä rahoituksen kohdistaminen toimenpiteisiin, joilla pyritään auttamaan viljelijöitä nykyaikaistamaan tilojaan ja parantamaan kilpailukykyään, suojelemaan ympäristöä sekä monipuolistamaan viljelyä ja muuta toimintaa ja parantamaan maaseutuyhteisöjen elinvoimaisuutta. Maaseudun kehittämisohjelmat muodostavat yhteisen maatalouspolitiikan II pilarin. Ohjelmat ovat monivuotisia ja osittain jäsenvaltioiden rahoittamia. Niiden osuus YMP:n talousarviosta on lähes 25 prosenttia. Osaksi yhteistä maatalouspolitiikkaa on perustettu uusi seuranta- ja arviointikehys. Se tuottaa hallinnolle sekä kaikille maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille keskeistä tietoa yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta, tuloksista ja vaikutuksista. Siinä arvioidaan määrällisesti eri jäsenvaltioiden toimia, kuvataan saavutuksia, tuodaan esille tehokkaimmat välineet ja todennetaan, kuinka hyvin tavoitteet on saavutettu. 5

8 2 Miksi seurantaa ja arviointia tarvitaan? Toimikautemme aikana maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan komissaarin painopisteenä on EU:n tasolla toteutettavasta toiminnasta koituvien etujen säännöllinen seuranta, rahoitusohjelmien vaikuttavuuden tarkastelu sekä raportointi ohjelmien toteutuksesta ja saavutetuista tuloksista. Jean Claude Juncker Euroopan komission puheenjohtaja Seurannan ja arvioinnin tuloksista saadaan arvokasta tietoa, jota voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin. Tulokset muodostavat luotettavan analyyttisen perustan tulevalle politiikan laadinnalle lisäämällä ymmärrystä toimenpiteiden ja tukitoimien vaikuttavuudesta ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja tukevat näin politiikan kehittämistä, ovat avuksi asetettaessa politiikan ja ohjelmien tavoitteita ja sen jälkeen mitattaessa kyseisten tavoitteiden saavuttamista pitkällä aikavälillä, lisäävät julkisten varojen käytön vastuullisuutta, ja näin niillä on suuri merkitys vastattaessa kansalaisten huoliin ja kysymyksiin siitä, mihin veronmaksajien varoja käytetään. 6

9 Mistä seurannassa ja arvioinnissa on kysymys? Seuranta ja arviointi täydentävät toisiaan mutta ovat eri toimintoja. Seuranta on jatkuvaa tietojen tarkastelua, talousarviomenojen ja rahoitettujen toimien järjestelmällistä inventointia. Se tuottaa määrällistä tietoa ja antaa palautetta välineiden täytäntöönpanosta ja toimenpiteiden toteutuksesta, mikä helpottaa korjaamaan poikkeamiset toimintatavoitteista ja erityisistä tavoitteista. Siten seuranta auttaa muuttamaan julkisten varojen käyttöä vastuullisemmaksi ja tuottaa arvokasta tietoa ohjelmien hallinnoinnista. Arvioinnissa puolestaan tarkastellaan tukitoimia niiden tuloksista ja vaikutuksista ja niillä tyydytettävistä tarpeista käsin. Arviointi on järjestelmällisesti käytettävä työväline, joka tuottaa todellista tietoa päätöksenteon tueksi ja parantaa vaikuttavuutta, käyttökelpoisuutta ja tehokkuutta. Se lisää läpinäkyvyyttä, oppimista ja vastuullisuutta. Näin on mahdollista hyödyntää tulevaa varten kokemuksia siitä, mikä toimii missäkin olosuhteisissa ja miksi (tai miksi ei). Arviointien tarkoituksena on osallistua tukitoimien suunnitteluun auttaa jakamaan resursseja tehokkaasti parantaa tukitoimien laatua raportoida tukitoimien saavutuksista saavutukset vastuullisuus tehokkuus läpinäkyvyys 7

10 Arviointien tarkoitus Tuotetaan käyttökelpoisia ja ajankohtaisia päätelmiä sekä politiikkaa koskevia suosituksia Esimerkki Euroopan kouluhedelmäjärjestelmän arviointi Arvioinnin mukaan kouluhedelmäjärjestelmä on riittävä keino hedelmien ja vihannesten kulutuksen lisäämiseksi lasten parissa. Järjestelmän mahdollisten menestystekijöiden analysointi on osoittanut, että laajalla valikoimalla eri hedelmiä sekä hedelmien ja vihannesten tarjoamisella usein ja maksuttomalla jakelulla on voitu lisätä hedelmien ja vihannesten kulutusta. Voidaan siis päätellä, että järjestelmästä on tehokas apu lisäämään lyhyellä aikavälillä hedelmien ja vihannesten kulutusta lasten parissa ja muuttamaan ravintovalintoja terveellisemmiksi pidemmällä aikavälillä. Tärkeimmät suositukset Tavoitteena olisi oltava pitkäaikainen keskeytymätön jakelu (vähintään 35 kouluviikkoa), sillä arvioinnin mukaan pidempiaikaisella osallistumisella on todennäköisesti suurempi kestävä vaikutus lasten ruokatottumusten parantamisessa. Hedelmien ja vihannesten tarjoaminen vähintään kolme kertaa viikossa vaikuttaa optimaaliselta, jotta järjestelmän vaikutukset olisivat hyvät. Tarjolla olisi oltava vähintään 5 10 eri hedelmän ja vihanneksen valikoima, jotta lasten mielenkiinto säilyisi. Seurannan tarkoitus Esitellään politiikan täytäntöönpanon edistymistä Komissio seuraa nykyisin maataloustuotteiden markkinoiden, maaseudun kehittämisen sekä yhteisen maatalouspolitiikan varojen käytön kehittymistä käyttäen siinä erilaisia tietolähteitä ja välineitä, joita ovat muun muassa maaseudun kehittämisen yhteinen seuranta- ja arviointijärjestelmä, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen kirjausketjujärjestelmä (CATS), ja jäsenvaltioiden komissiolle toimittamat ilmoitukset ja raportit. 8

11 Mikä on uutta yhteisen maatalouspolitiikan seuranta- ja arviointikehyksessä? Ensimmäistä kertaa seuranta- ja arviointikehys kattaa koko yhteisen maatalouspolitiikan (molemmat pilarit). Kehystä on jonkin verran yksinkertaistettu ja yhtenäistetty, mutta se kattaa edelleen yksityiskohtaisesti politiikan tukitoimet. Yhteisen maatalouspolitiikan seuranta- ja arviointikehys esitetään EU:n asetuksissa eri tasoilla seuraavasti: horisontaaliasetuksen (asetus (EU) N:o 1306/2013) 110 artiklassa asetetaan yhteinen seuranta- ja arviointikehys yhteisellä maatalouspolitiikalla saavutettujen tulosten mittaamista varten. Kehys kattaa kaikki yhteisen maatalouspolitiikan toimenpiteiden, erityisesti suorien tukien, markkinatoimenpiteiden ja maaseudun kehittämistoimenpiteiden, seurantaan ja arviointiin liittyvät välineet. 9

12 Politiikan II pilarin (maaseudun kehittäminen) osalta seuranta- ja arviointijärjestelmä esitetään tarkemmin seuraavissa: yhteisistä säännöksistä annettu asetus (asetus (EU) N:o 1303/2013) ( 3 ), jossa määritellään yhteiset seuranta- ja arviointiosiot Euroopan rakenne- ja investointirahastoja varten, ja maaseudun kehittämisasetus (asetus (EU) N:o 1305/2013) ( 4 ), jossa käsitellään erityisesti maaseudun kehittämisohjelmiin liittyviä seikkoja. ( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan merija kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, , s. 320). ( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, , s. 487). 10

13 Edellä mainittuja asetuksia olisi yleensä tarkasteltava yhdessä, koska kuhunkin asetukseen sisältyvät säännökset täydentävät toisten asetusten säännöksiä ( 5 ). Yhteisen maatalouspolitiikan toimenpiteillä saavutettuja tuloksia on arvioitava politiikan kolmen yleisen tavoitteen kannalta (elinkelpoinen ruoantuotanto, luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet, tasapainoinen aluekehitys) ja II pilarin tapauksessa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien Eurooppa strategian temaattisten tavoitteiden kannalta. ( 5 ) Lisätietoja: komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 834/2014, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2014, yhteisen maatalouspolitiikan yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen soveltamissäännöistä (EUVL L 230, , s. 1), ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 808/2014, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2014, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 soveltamissäännöistä (EUVL L 227, , s. 18). 11

14 3 Seurannan ja arvioinnin lähestymistapa Jotta seuranta ja arviointi voitaisiin tehdä asianmukaisesti, politiikan tavoitteet on kytkettävä suunniteltuihin toimenpiteisiin. Tässä yhteydessä yhteisen maatalouspolitiikan yleiset tavoitteet jäsennellään erityisiksi tavoitteiksi, joista osa on yhteisiä I pilarille (tulotuki ja markkinatuki) ja II pilarille (maaseudun kehittäminen), kun taas osa liittyy joko I pilariin tai II pilariin. Kuviossa 1 esitetään, millä tavoin yleiset tavoitteet ja erityiset tavoitteet kytkeytyvät toisiinsa. Politiikan I pilarin välineillä edistetään erityisten tavoitteiden ja viime kädessä yhteisen maatalouspolitiikan yleisten tavoitteiden saavuttamista. Suorien tukien avulla tuetaan ja vakautetaan viljelijöiden tuloja ja parannetaan kilpailukykyä sekä edistetään julkisten ympäristöhyödykkeiden tuottamista ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja muutokseen sopeutumista. Markkinatoimenpiteet tarjoavat turvan markkinahäiriö- tai kriisitilanteessa, ja näin ne pitävät yllä markkinoiden vakautta ja auttavat täyttämään kuluttajien odotukset. II pilariin sisältyy kuusi prioriteettia, joiden puitteissa toimenpiteet ohjelmoidaan niin, että ne edistävät politiikan tavoitteita. Yleisenä prioriteettina on edistää tietämyksen siirtoa ja innovointia sekä kolmea monialaista tavoitetta (innovointi, ympäristö, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muutokseen sopeutuminen). Nämä ovat tärkeitä asioita jokaisen viiden muun prioriteetin kannalta. 12

15 KUVIO 1: Yhteisen maatalouspolitiikan yleiset ja erityiset tavoitteet YMP:n yleiset tavoitteet Elinkelpoinen ruoantuotanto Luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet Tasapainoinen aluekehitys YMP:n erityiset tavoitteet Säilytetään markkinoiden vakaus Vastataan kuluttajien odotuksiin Parannetaan maataloustuloa Parannetaan maatalouden kilpailukykyä Edistetään maaseudun sosioekonomista kehitystä Yhteisen strategiakehyksen (*) temaattiset tavoitteet Säilytetään maatalous monipuolisena kaikkialla EU:ssa Edistetään innovointia I pilarin erityiset tavoitteet Tuotetaan julkisia ympäristöhyödykkeitä Edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja muutokseen sopeutumista II pilarin prioriteetit (*) Yhteiseen strategiakehykseen kuuluvat Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto. Indikaattorit Indikaattori on väline, jolla mitataan tavoitteen toteutumista (esimerkiksi käyttöön annetut varat, saavutettu tuotos tai toteutunut vaikutus) tai kuvataan kontekstia (taloudellinen, sosiaalinen tai ympäristöön liittyvä). Indikaattorilla ilmaistavaa tietoa käytetään mitattaessa tosiseikkoja tai mielipiteitä. Indikaattorit ovat aggregoituja tietoja, joiden avulla ilmiö voidaan kuvata määrällisesti (ja yksinkertaisesti). 13

16 KUVIO 2: Indikaattorihierarkia Taustaindikaattorit YMP:n yleiset tavoitteet Vaikutusindikaattorit Tilanne ja trendit YMP:n erityiset tavoitteet (I pilarin erityiset tavoitteet, II pilarin prioriteetit) I pilarin välineet ja II pilarin toimenpiteet Tulosindikaattorit Tuotosindikaattorit 14

17 Indikaattoreita on kolmentasoisia: tuotosindikaattorit ilmaisevat toimenpiteen välittömän tuotteen (esim. toimenpiteestä on rahoitettu 50 energiansäästöinvestointia); tulosindikaattorit ilmaisevat toimenpiteen tai ohjelman suoran, välittömän vaikutuksen (esim. investointitoimenpiteen vaikutuksesta luotu 500 työpaikkaa); vaikutusindikaattorit ulottuvat suoraa välitöntä vaikutusta kauemmas, ja ne kattavat pidemmän aikajänteen (esim. maaseudun työttömyysaste). Kaiken kaikkiaan vaikutusindikaattorit liittyvät yhteisen maatalouspolitiikan yleisiin tavoitteisiin, tulosindikaattorit erityisiin tavoitteisiin ja tuotosindikaattorit yksittäisiin politiikkatoimiin. Lisäksi on olemassa joukko taustaindikaattoreita, joilla tuotetaan tietoa talouden yleisistä kehityssuuntauksista, ympäristön tilasta, yleisistä ilmastoindikaattoreista, maatalous- ja maaseututilastoista jne. Yhdessä indikaattoreita voidaan pitää yhteisen maatalouspolitiikan kojelautana, joka välittää olennaisen tärkeää tietoa. Indikaattoriarvoja voidaan verrata auton nopeusmittariin, joka ei kerro, onko 50 kilometrin tuntinopeus liikaa vai ei, niitä on siis arvioitava oikeassa asiayhteydessä. Toisin sanoen arvioijat voivat käyttää indikaattoreita lähtökohtana yhteisen maatalouspolitiikan arvioimisessa. Järjestelmää käyttäen komissio kykenee yhdessä jäsenvaltioiden kanssa mittaamaan yhteisen maatalouspolitiikan laajuutta ja arvioimaan, onko politiikka laadittu hyvin. Tarkoitus on, että jäsenvaltiot ja komissio tapaavat säännöllisesti vaihtaakseen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä sekä I että II pilarin osalta. 15

18 4 Seurannan ja arvioinnin suorittaminen Keitä varsinaisesti osallistuu seurantaan ja arviointiin? Seuranta- ja arviointikehys käsittää eri toimijoita, kuten jäsenvaltioita, hallintoviranomaisia ja maksajavirastoja (jotka toimivat jäsenvaltioiden nimissä tai puolesta) sekä eri osa-alueista vastaavia komission yksiköitä. I pilarin toimenpiteiden arviointeja tekevät komission yksiköiden vastuulla toimivat riippumattomat ulkopuoliset toimeksisaajat monivuotisen arviointisuunnitelman mukaisesti. Riippumaton ulkopuolinen toimeksisaaja tekee arvioinnin ohjausryhmän valvonnassa toimeksiannon mukaisesti sopimuksessa vahvistetun ajan kuluessa. II pilarin arvioinnit tehdään jäsenvaltioiden toimesta tai niiden puolesta, ja arviointeja koskeva yhteenveto laaditaan EU:n tasolla komission yksiköiden vastuulla. 16

19 Edellä kuvattu organisatorinen rakenne vastaa ajanjakson käytäntöä, ja lisäksi uutuutena mitataan yhteisen maatalouspolitiikan kokonaisvaikutukset (kokonaiskuvan saamiseksi yhdistetään siis molemmat pilarit). Tulevien arviointien järjestämiseksi mahdollisimman tehokkaasti, on arvioinnit ryhmitelty aiheittain yhteisen maatalouspolitiikan yleisten tavoitteiden mukaisesti. Yhteinen maatalouspolitiikka pannaan täytäntöön yhteisen hallinnoinnin kautta, mikä tarkoittaa sitä, että suurelta osin käytetään jäsenvaltioilta peräisin olevia tietoja. Seuranta- ja arviointikehystä suunniteltaessa kiinnitettiin erityistä huomiota suhteellisuuteen, yksinkertaistamiseen sekä hallinnollisen rasitteen vähentämiseen. Tämän tuloksena rajoitettiin indikaattoreiden lukumäärää ja painotettiin sellaisten indikaattoreiden käyttöä, jotka perustuvat mahdollisimman pitkälti olemassa oleviin vakiintuneisiin tietolähteisiin sekä jäsenvaltioiden jo toimittamien tietojen uudelleenkäyttöön. Vakiintuneiden tietolähteiden käyttö parantaa myös indikaattoreiden luotettavuutta. 17

20 Tiedonkeruu ja tietolähteet Osana yhteisen maatalouspolitiikan seuranta- ja arviointikehystä on määritelty joukko indikaattoreita politiikalla saavutettujen tulosten arvioimista varten. Yhteisen maatalouspolitiikan seuranta- ja arviointikehyksessä käytetään monia erilaisia tietolähteitä, kuten jäsenvaltioilta saatuja tiedonantoja ja ilmoituksia, Eurostatin virallisia tilastoja, Euroopan ympäristökeskuksen keräämiä tietoja, Maailmanpankin tietoja jne. Kutakin käytettävää indikaattoria varten on laadittu tietosivu, jolla selostetaan tietoaineiston tarkka määrittely, tietolähde, maantieteellisen erittelyn taso, raportointitiheys, viive jne. sen varmistamiseksi, että kaikki tiedontuottajat toimivat samojen periaatteiden mukaisesti ja tietojen käyttäjät ymmärtävät, mitä tieto esittää. 18

21 5 Ajanjakson seuranta- ja arviointikehyksen tulokset Raportointi Politiikan vaikuttavuuden seuraamiseksi suhteessa sen tavoitteisiin ja vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi koko prosessin ajan komissio raportoi Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 318 artiklan mukaisesti. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 318 artikla: Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle myös unionin varoja koskevan arviointikertomuksen, joka perustuu erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston 319 artiklan nojalla antamien huomautusten perusteella toteutetuista toimista saavutettuihin tuloksiin. 19

22 Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuonna 2018 annettavassa ensimmäisessä yhteisen maatalouspolitiikan seurantaa ja arviointia koskevassa kertomuksessa keskitytään politiikan täytäntöönpanoon ja ensimmäisiin tuloksiin. Kattavampi arviointi yhteisen maatalouspolitiikan vaikutuksista on tarkoitus laatia vuoteen 2021 mennessä. Aikataulu ja siihen sisältyvät tärkeimmät raportointipäivämäärät esitetään kuviossa 3. Politiikan II pilarin osalta jäsenvaltiot toimittavat joka vuosi vuodesta 2016 vuoteen 2014 vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanosta edelliseltä kalenterivuodelta. Vuosina 2017 ja 2019 toimitetaan laajempi täytäntöönpanokertomus. Siinä maaseudun kehittämisohjelmista annetaan lisätietoa liittyen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanoon. Kyseinen sopimus on jäsenvaltiokohtaisesti laadittava asiakirja, joka kattaa kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen varat ja jolla pyritään varmistamaan vastaavuus Eurooppa strategian ja eri rahastoja koskevien tavoitteiden kanssa ( 6 ). 20 ( 6 ) Kumppanuussopimuksella tarkoitetaan jäsenvaltion yhdessä kumppanien kanssa monitasohallinnon periaatteen mukaisesti laatimaa asiakirjaa, jossa vahvistetaan kyseisen jäsenvaltion strategia, prioriteetit ja järjestelyt ERI-rahastojen varojen käyttämiseksi vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian mukaisesti ja jonka komissio hyväksyy arvioinnin ja asianomaisen jäsenvaltion kanssa käydyn vuoropuhelun jälkeen.

23 Tarkoitus on, että samaan aikaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto julkaisee säännöllisesti indikaattoreilla ilmaistua tietoa yhteisen maatalouspolitiikan tilanteesta. KUVIO 3: Yhteisen maatalouspolitiikan raportointivaatimukset Yhteisen maatalouspolitiikan saavutukset raportoinnin keskeiset vaiheet Uusi YMP tulee voimaan kokonaisuudessaan II PILARI Maaseudun kehittämisohjelmien laadinta, ml. ennakkoarviointia, arviointia ja indikaattoreita koskevat suunnitelmat VTK maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanosta (*) vuoteen 2024 asti Laajempi VTK VTK Ensimmäinen kertomus YMP:n tuloksista Laajempi VTK VTK VTK Toinen kertomus YMP:n tuloksista VTK I PILARI Jäsenvaltiot lähettävät komissiolle ilmoitukset suorien tukien ja markkinatoimenpiteiden täytäntöönpanosta (*) Joka vuosi vuodesta 2016 vuoteen 2024 jäsenvaltiot toimittavat vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanosta edellisenä kalenterivuonna. Vuonna 2016 toimitettava kertomus kattaa kalenterivuodet 2014 ja

24 Arvioinnit Arvioinnin tulokset ilmoitetaan varmistaen, että niitä hyödynnetään mahdollisimman laajasti ja että ne vastaavat eri osapuolten, kuten Euroopan unionin neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarpeita. Arvioinnin tuloksista tiedotetaan tehokkaasti kaikille päätöksentekijöille, joita asia koskee, ja muille kiinnostuneille tahoille. Lisäksi arvioinnin tulokset saatetaan julkisesti saataville ( 7 ) ja tiedottamista suurelle yleisölle helpotetaan esittämällä tiedoista kohdennetusti yhteenvedot, jotka julkaistaan seuraavilla maatalouden pääosaston verkkosivuilla: Arviointikertomukset markkina- ja tulopolitiikka Arviointikertomukset maaseudun kehittäminen ( 7 ) Jos ei voida vedota luottamuksellisuuteen jonkin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/ artiklassa säädetyn poikkeuksen nojalla. 22

25 Arvioinnin tulosten käyttö Arvioinnit muodostavat merkittävän tietolähteen politiikalla saavutettujen tulosten määrittämistä varten. Suoritettuihin arviointeihin perustuvia päätelmiä ja suosituksia voidaan käyttää vaikutusten arvioinnissa, ja arvioinnit vaikuttavat tulevaan päätöksentekoon ja politiikan laadintaan niitä parantaen (ks. kuvio 4). KUVIO 4: Arvioinnin tulosten käyttö POLITIIKKA PANTU TÄYTÄNTÖÖN Arvioinnit vaikuttavat tulevaan PÄÄTÖKSENTEKOON ja POLITIIKAN LAADINTAAN niitä parantaen ARVIOINNIT muodostavat merkittävän tietolähteen politiikalla saavutettujen tulosten määrittämistä varten Arvioinnin tuloksia voidaan käyttää VAIKUTUSTEN ARVIOINNISSA 23

26 6 Lopuksi seuranta ja arviointi eivät ole pelkästään lakisääteisiä vaatimuksia, vaan niiden avulla voidaan ratkaisevasti parantaa päätöksentekoa ja politiikan laadintaa. Tästä lähtökohdasta yhteisen maatalouspolitiikan seuranta- ja arviointikehys on laadittu käyttökelpoiseksi ohjeistukseksi, jonka odotetaan auttavan kaikkia alan toimijoita säilyttämään politiikan täytäntöönpanon taso hyvänä omalla vastuualueellaan ja näin edistämään Eurooppa strategian tavoitteita. Seuranta- ja arviointikehyksessä esitellään nykyisin sovellettavan lainsäädännön mukainen tilanne. Koska politiikkaa kehitetään koko ajan, kehystä parannetaan ja mukautetaan tulevien haasteiden mukaisesti. Tarvittavien työpanosten on kuitenkin oltava suhteessa tavoitteisiin, käytössä sopivana ajankohtana ja tehokkaasti suunnattuja, jotta politiikan ja ohjelmien suunnittelu ja täytäntöönpano käytännössä paranevat. 24

27 Maksuttomat julkaisut: yksi kappale: EU Bookshopista ( MISTÄ EU:N JULKAISUJA SAA? enemmän kuin yksi kappale tai julisteet/kartat: Euroopan unionin edustustoista ( muissa kuin EU-maissa sijaitsevista lähetystöistä ( ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun ( tai soittamalla (maksuton numero koko EU:n alueella) (*). (*) Saat pyytämäsi tiedot maksutta. Myös useimmat puhelut ovat maksuttomia, joskin jotkin operaattorit, puhelinkioskit tai hotellit voivat periä puheluista maksun. Maksulliset julkaisut: EU Bookshopista (

28 26 KF FI-C