Talviulkoilun sopeutuminen lumettomiin talviin

Transkriptio

1 Talviulkoilun sopeutuminen lumettomiin talviin Marjo Neuvonen, Tuija Sievänen ja Mia Landauer Metsätieteen päivä Ilmastopolitiikka ja metsien käyttö Kuvat: Erkki Oksanen, Marjo Neuvonen, Tuija Sievänen 1. Taustaa 2. Suomalaisten talviulkoilu (LVVI 2) 3. Käsitteitä ja viitekehys 4. Haavoittuvuusilmastonmuutokselleilmastonmuutokselle indikaattoritarkastelu 5. Johtopäätöksiä

2 Metsä tärkeä virkistysympäristö: ikit äitö Yli 90% ulkoilusta tapahtuu joko kokonaan tai ainakin osittain metsäympäristössä Suomalaisista i 96% harrastaa ulkoilua vuoden aikana Mihin tietoa tuotetaan? Alueiden ja palveluiden suunnittelu: miten ulkoilupalveluita tuotetaan tulevaisuudessa? Metsäluonnon hoito: miten lähiluontoa, taajamien ympäristöjä hoidetaan jatkossa? Hiihtoladut merkittävä kunnallinen palvelu. Maastohiihdosta saatavat terveys ja hyvinvointivaikutukset: kuinka moni suomalainen tulevaisuudessa hyötyy? Taloudellinen merkitys: esim. lähes puolet talvella tehdyistä luontomatkoista Suomessa tehdään hiihdon tai laskettelun vuoksi Kulttuurillinen merkitys: Miten käy hiihtotaitojen ja miten traditio säilyy?

3 Ttki Tutkimuskysymyksiäk kiä Ulkoilukysynnän näkökulma Maastohiihdon ja maastohiihtäjien näkökulma Kuinka moni suomalainen harrastaa ja kuinka usein? Kuinka monella onkokemuksia ilmastonmuutoksesta? Kuinka muutokset olosuhteissa koetaan? Millaisia sopeutumiskeinoja suomalaisilla on muuttuviin olosuhteisiin? Kuinka inkamoni aikoo luopua hiihtämisestä? 5 Aikaisempi tutkimus Tutkimuksia ilmastonmuutosten negatiivisesta vaikutuksesta talviulkoiluun Abegg, Agrawala, Crick, & de Montfalcon, 2007; Alcamo, Moreno, Nováky, Bindi, Corobov, & Devoy, 2007; Elsasser & Bürki, 2004; Jülg, 2004; Loomis & Crespi, 1999; Moen & Fredman, 2007; Perry, 2004; Scott, de Freitas, & Matzarakis, 2009; Unbehaun, Haider, & Pröbstl, 2008 Ilmastonmuutosjaluonnonvirkistyskäyttö luonnon kotimainen tutkimus Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. Maa ja metsätalousministeriön MMM julkaisuja. 1/2005. Vammalan kirjapaino. Vammala Finland. 276 p. (Marttila, V., Granholm, H., Laanikari, J., Yrjölä, T., Aalto, A., Heikinheimo, P. ). Nature based tourism, outdoor recreation and adaptation to climate change. Suomen ympäristökeskuksen moniste p. (Sievänen, T., Tervo, K., Neuvonen, M., Pouta, E., Saarinen, J. & Peltonen, A ) Participation in cross country skiing in Finland under climate change: Application of multiple hierarchy stratification perspective. Journal of Leisure Research 41(1): (Pouta, E., Neuvonen, M. & Sievänen, T. 2009). Adaptation of Finnish cross country skiers to climate change. Fennia 187(2): (Landauer, M., Sievänen, T. & Neuvonen, M ) Managing cross country skiing destinations under the conditions of climate change Scenarios for destinations in Austria and Finland. Tourism Management 33: (Mia Landauer, M. Pröbstl, U. & Haider, W. 2012) Perceptions and adaptation strategies of the tourism industry to climate change: the case of Finnish i nature based tourism entrepreneurs. International Journal of Innovation and Sustainable Development 1(3): (Saarinen, J., & Tervo, K. 2006). The Operational and Regional Vulnerability of Winter Tourism to Climate Variability and Change: The Case of the Finnish Nature Based Tourism Entrepreneurs. Scandinavian journalofof hospitality andtourism 8 (4): Thesis: Tervo Kankare, K Climate change awareness and adaption in nature based winter tourism. Regional and operational vulnerabilities in Finland Ilmastonmuutostietoisuus ja sopeutuminen luontoon perustuvassa talvimatkailussa Suomessa alueellisia ja toiminnallisia haavoittuvuuksia

4 Ttki Tutkimuksen k aineisto i LVVI 2 tutkimus Satunnaisotantaan perustuva väestökysely Perusjoukkona vuotiaatsuomalaiset Web kyselyn ja postikyselyn yhdistelmä Yhteistyössä: Tilastokeskus, MTT, THL, TaY, UKK instituutti Ulkoiluharrastaminen n = 8895 Vastausosuus 37% LVVI : N=10651, 84% Maastohiihto ja ilmastonmuutos n = 769 Vastausosuus 35% Jatkokysely ilmastonmuutos teemaan n = 480 Vastausosuus 58% (maastohiihtäjiä 270) Metla/Erkki Oksanen Talviulkoiluun lkil osallistuminen i ja kerrat Osallistuminen Talviulkoilukerrat Maastohiihto ladulla Maastohiihto ladulla Laskettelu Laskettelu Moottorikelkkailu Moottorikelkkailu Potkukelkkailu Potkukelkkailu Lumilautailu Retkiluistelu Lumikenkäily Lumilautailu Retkiluistelu Lumikenkäily Osallistumisosuus, % väestöstä Harrastuskertoja vuodessa, keskiarvo Lähde: Sievänen ja Neuvonen (toim.) Luonnon virkistyskäyttö Metlan työraportteja s

5 Maastohiihto Suomi Laskettelu Suomi % väestöstä osallistuu % väestöstä osallistuu Hiihto ja laskettelumatkat l tk t 43% suomalaisista tekee vähintään yhden yöpymisen sisältävän matkan, jonka pääasiallisena tarkoituksena on virkistäytyä luonnossa Mökkimatka Luontomatkojen pääharrastus Luontomatkan ajankohta, lokahuhtikuu Hiihtomatka Retkeilymatka Kalastusmatka Laskettelumatka Veneilymatka Metsästysmatka Marjastusmatka Muu matka 42 % Hiihtomatka 33 % Luontoharrastusm Muu matka % osuus kaikista luontomatkoista Kalastusmatk a Mökkimatka 4 % 6 % Lasketteluma tka 15 % % luontomatkoista

6 Lumiolosuhteiden muutos päiviä jolloin lunta yli 20 cm vertailukaudella ja ennusteet eri päästöskenaarioilla a = vertailujakso , b = in with 19 GCM average scenario with A1B emission scenario, c=ccsm3 climate model with A2 emission scenario, d = with ECHAM5/MPI-OM climate model with A1B emission scenario. Lähde: Suomen ympäristökeskus Suomalaiset ulkoilijat, 96% väestöstä Ulkoilupalveluiden tarjoajat Kitä Keitä ovat sopeutujat? t? kunnat, Metsähallitus, järjestöt luontomatkailuun pohjaavat yrittäjät

7 Sopeutujien väestöryhmittäisiä eroja Nainen Alempi sosioekonominen 0,0 % asema 10,0 % Yli 60+ ikä 20,0 % Ub Urbaani 30,0 0 % asuinympäristö 40,0 % tai hiihtopäv vien n osuudessa issä osallistuvien määr tos hiihtoon 50,00 % 60,0 % Lähde: Pouta, Neuvonen, Sievänen Participation in Cross-country 70,0, % skiing in Finland under climate change: Application of Multiple Hierarchy Stratification Perspective. Journal of Leisure Research 41 (1): Muut Heikosti sopeutuvien ja hyvän sopeutumiskyvyn ryhmät: Muutokset osallistumisessa maastohiihtoon ja hiihtopäivissä Lisääntynyt herkkyys, muutos osallistumisessa Lisääntynyt herkkyys, muutos hiihtopäivissä Matala herkkyys, muutososallistumisessa osallistumisessa Matala herkkyys, muutos hiihtopäivissä Haavoittuvuuteen vaikuttavat tekijät Väestöön liittyvät tekijät Bio fys. olosuhteet: Lumi, hiihtoon sopivat päivät Aikaisemmat kokemukset, käyttäytymis aikomukset Käytettävissä olevat sopeutumis kei not

8 Haavoittuvuus ilmastonmuutokselle t ll Vulnerability= F(E, S, A) Exposure = altistuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksille: Päivien lkm, jolloin lunta on yli 20 cm (mittareita 1-5) Sensitivity = Miten reagoi luonnonlumen puuttumiseen tai vaihteleviin olosuhteisiin (8) Adaptive capacity = Sopeutumiskyky muutoksiin Awareness=tietoisuus/omat kokemukset ilmastonmuutoksesta (7) Action=toiminta, Valmius matkustaa lumivarmoille alueille (27) Ability=keinoja sopeutua Hiihtotaidot, varusteet, tulotaso (7) Metzger, M.J., Rounsevell, M.D.A, Acosta Michlik, L., Leemans, R., Schröter, D The vulnerability of ecosystem services to land use change. Agriculture, Ecosystems & Environment. 114: Projekti: Maveric (Map based assessment of vulnerability to climate change employing regional indicators MAVERIC; Metsäntutkimuslaitos, SYKE; Landauer, Sievänen, Neuvonen (ei julkaistu) Tuloksia Sopeutumiskeinot, kun hiihtomahdollisuudet puuttuvat omalla hiihtoalueella jollakin hiihtokaudella kokonaan. Luopuu hiihtämisestä kokonaan sillä hiihtokaudella Hiihtää hiihtohallissa tai tunnelissa Täysin samaa mieltä Hiihtää lumetetuilla (tekolumi)laduilla Tekee matkan seudulle, missä on mahdollista hiihtää luonnonlumella Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Siirtyy hiihtämään muualle lähialueella 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: Landauer, M. & Sievänen, T Suomalaisten maastohiihtäjien sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Sievänen ja Neuvonen (toim.). Luonnon virkistyskäyttö Metlan työraportteja 212:

9 Sopeutumiskeinot, kun hiihtomahdollisuudet puuttuisivat omalla hiihtoalueella viiden hiihtokauden ajan. Luopuu hiihtämisestä kokonaan Muuttaa asumaan seudulle, jossa on paremmat hiihtomahdollisuudet Hankkii vapaa ajan asunnon lumivarmalta alueelta Tekee matkan seudulle, jossa on mahdollista hiihtää luonnon lumella Luopuu hiihtovarusteistaan ja siirtyy vuokraamaan niitä tarvittaessa Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Luopuu hiihdosta vapaapäivinä Luopuu hiihdosta arki iltaisin 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Maastohiihtäjien haavoittuvuus ilmastonmuutokselle alueellinen tarkastelu Matala pistemäärä = korkea sopeutumiskyky Korkea pistemäärä = matala sopeutumiskyky Etelä Suomi 300,0 250,0 Kaikki alueet 200,00 150,0 100,0 50,00 0,0 Helsinki Uusimaa Länsi Suomi Itä ja Pohjois Suomi

10 Tällä hetkellä Johtopäätökset t Suuri osa väestöä saa hyvinvointi ja terveyshyötyjä talviulkoilusta: 1,97 miljoona osallistujaa esim. hiihto ja laskettelu; Metsä tärkein virkistysympäristö Jatkossa Väestöryhmittäiset erot todennäköisesti voimistuvat Alueelliset erot kasvavat Haasteita ennusteet pitkälle aikavälille suunnittelun näkökulma lähitulevaisuudessa Miten lumi saadaan parhaiten hi latuverkoston käyttöön? Miten metsänkäsittelyllä voidaan vaikuttaa latuverkostojen ylläpitoon ja hoitoon?

11 Mahdollisuuksia: Suomi voi olla myös matkailun näkökulmasta hyötyjä => matkailun lisääntyminen, jos olosuhteet muualla heikommat toisaalta matkustaminen lumiolosuhteiden perässä lisää päästöjä Vaihtoehtoisten h aktiviteettien kehittäminen: kh Jos hiihtämään ei pääse, mitä tilalle? Sateisuus haittana monissa lajeissa, ei välttämättä lumen puute Sosiaalisten vaikutusten tutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutuksesta on edelleen vähän => indikaattorilähestymistapaa voidaan hyödyntää myös muualla alan tutkimuksessa Lisätietoja t Luonnon virkistyskäyttö 2010 ja Ulkoilutilastot htm ulkoilusta 2010.htm Map based assessment of vulnerability to climate change employing regional indicators MAVERIC p// / p Marjo Neuvonen, Metsäntutkimuslaitos, marjo.neuvonen@metla.fi Tuija ujase Sievänen, e Metsäntutkimuslaitos, tut us tos, tuija.sievanen@metla.fi Mia Landauer, BOKU University of Natural Resources and Applied Life Sciences, mia.landauer@boku.ac.at