Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja muutoksen seuranta pohjoisilla matkailualueilla
|
|
- Tapio Kähkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja muutoksen seuranta pohjoisilla matkailualueilla Heikkinen Hannu I., Karjalainen Timo P., Kauppila Pekka, Lépy Élise, Ponnikas Jouni, Rautio Arja ja Saarinen Jarkko
2
3
4 Sisällysluettelo Tiivistelmä 5 1 Johdanto 6 2 Hankkeen tavoitteet 7 3 Aineistot ja menetelmät 8 4 Kuusamo ja Sotkamo matkailualueina 9 5 Ilmastonmuutos ja matkailun sopeutumisstrategiat 10 5 Yhteenveto ja seurantatarpeet 14 Kirjallisuus 16 ISBN Graafinen suunnittelu ja taitto Hannele Heikkilä-Tuomaala Kannen kuvat Jouni Ponnikas Suomen yliopistopaino Uniprint Oy Oulu 2011 LIFE07ENV /FIN/000141
5 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja muutoksen seuranta pohjoisilla matkailualueilla TIIVISTELMÄ Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja muutoksen seuranta pohjoisilla matkailualueilla -raportti on osa vuosina toteutettavaa VACCIA-hanketta (Luonnon tarjoamien palveluiden haavoittuvuusarviointi ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon), jossa sovelletaan globaaleja ilmastonmuutosmalleja paikallistasolle ja välitetään ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa yhteiskunnan toimijoille. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoimaa VACCIA-hanketta rahoitetaan Euroopan unionin LIFE+ -ohjelmasta. Oulun yliopiston Matkailu-työryhmän (Action 12) politiikkaraportti käsittelee ilmastonmuutoksen keskeisiä herkkyystekijöitä, sopeutumiskeinoja ja seurantatarpeita pohjoisissa matkailukohteissa, Kuusamossa ja Sotkamossa. Hankkeen keskeisistä tuloksista on aikaisemmin julkaistu laajempi tutkimusraportti (Heikkinen ym. 2010) sekä alueellisen ja paikallisen tason päätöksentekoa, suunnittelua ja kehittämistä tukeva suositusraportti (Kauppila ym. 2011). Ilmastonmuutoksen keskeisimmät haasteet matkailuelinkeinolle ovat sään epävarmuuden ja säävaihteluiden lisääntyminen, pysyvän lumipeitteen tulon ja säilymisen epävarmuus, vesistöjen ja kosteikkojen jäätymisen epävarmuus, säävaihteluihin liittyvät liikenneturvallisuusriskit ja sesonkiaikojen lyhentymisestä johtuva palveluiden kuormituksen lisääntyminen. Tällä hetkellä säiden vaihteluilla ja ilmastonmuutoksella on suurempi merkitys talvimatkailuun kuin kesämatkailuun. Lyhyellä aikavälillä tärkeimpiä sopeutumiskeinoja ovat vaihtoehtoisten matkailupalveluiden kehittäminen vaihteleviin sääoloihin, keinolumetuksen lisääminen, turvallisten vesistöylitysten rakentaminen talvireitistöille sekä teiden hiekoituksen ja suolauksen lisääminen. Pitkällä aikavälillä olisi kehitettävä matkailun ympärivuotisuutta, rakennettava talvireitistöt kokonaan kuivalle maalle ja pohjustettava ne ympärivuotiseen käyttöön. Edellisten lisäksi olisi edistettävä joukkoliikennettä, tiivistettävä kaavoituksella aluerakennetta ja suosittava paikallista uusiutuvaa energiantuotantoa. Ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia kohdealueen matkailuun on syytä seurata jatkossa monipuolisilla mittareilla. Systemaattinen seurantajärjestelmä olisi oltava osa suunnitteluprosessia. Seuranta edellyttää ympäristöä, matkailuelinkeinoa ja muita palveluita koskevaa tilastotietoa. Mittareiden on oltava ajallisesti ja alueellisesti vertailukelpoisia. Ympäristönäkökulmasta keskeisiä seurantamittareita ovat vuorokausilämpötilat, sadanta, tuulisuus ja jäätymispisteen ohitukset. Elinkeinopuolen huomio kohdistuu matkailutuloon ja -työllisyyteen, yöpymisvuorokausiin sekä matkailijoiden lähtöalueisiin ja viipymään. Terveys- ja turvallisuussektoreilla seurantatarve painottuu loukkaantumis- ja onnettomuustilastoihin sekä matkailijoiden hoitoon hakeutumiseen. Olennaista on seurata myös matkailuelinkeinon energiataloutta. Kohdealueella ilmastonmuutoksen haasteisiin voidaan vaikuttaa lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteillä. Matkailu on kuitenkin maantieteellinen systeemi, joka koostuu lähtöalueesta, kohdealueesta ja näitä yhdistävistä reiteistä. Näin ollen kohdealueen matkailukehitykseen vaikuttavat myös keskeisten lähtöalueiden taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristölliset muutokset. Näillä muutoksilla voi olla suora ja nopea vaikutus kohdealueen matkailuun ja matkailuelinkeinoon. 5
6 Johdanto 1 Luonnon tarjoamien palveluiden haavoittuvuusarviointi ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon (Vulnerability Assessment of Ecosystem Services for Climate Change Impacts and Adaptation VACCIA) on vuosina toteutettava Euroopan unionin LIFE+ -ohjelmasta rahoitettava hanke, jossa tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia luontoon ja ihmisten tuottamiin luontopalveluihin sekä mahdollisia sopeutumiskeinoja ilmastonmuutokseen. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoimaan hankkeeseen osallistuvat Ilmatieteen laitos sekä Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistot. Oulun yliopiston Matkailu-ryhmä (Action 12) arvioi ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnon vetovoimaan pohjautuvaan matkailuun ja esittää sopeutumiskeinoja käyttäen esimerkkeinä Kuusamon ja Sotkamon tapaustutkimuksia. Tarkastelussa huomioidaan ekologiset, sosiaaliset ja hyvinvointivaikutukset. Tutkimukseen ovat osallistuneet Oulun yliopistosta Thule-instituutti, Oulangan tutkimusasema, maantieteen laitos sekä Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti. 6
7 Hankkeen tavoitteet 2 Matkailu-työryhmän päätavoitteena on kehittää monitieteinen paikallisen haavoittuvuuden arviointimalli. Lisäksi määritetään luontoperustaisen matkailun ilmastomuutokseen liittyviä haavoittuvuustekijöitä sekä esitetään sopeutumiskeinoja ja edistetään paikallista sopeutumisvalmiutta ilmastonmuutokseen. Hankkeen keskeisistä tuloksista on aikaisemmin julkaistu laajempi tutkimusraportti (Heikkinen ym. 2010) sekä alueellisen ja paikallisen tason päätöksentekoa, suunnittelua ja kehittämistä tukeva suositusraportti (Kauppila ym. 2011). Tässä raportissa esitetään ilmastonmuutoksen herkkyystekijöitä, sopeutumiskeinoja ja seurantatarpeita pohjoisilla matkailualueilla sekä talvi- että kesämatkailun näkökulmasta. 7
8 Aineistot ja menetelmät 3 Ilmastonmuutosta ja matkailua tutkittiin monipuolisesti soveltaen erilaisia aineistoja ja menetelmiä. Aluksi selvitettiin tilastollisesti matkailun sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia kohdealueilla sekä haastateltiin matkailutoimijoita ja terveys- ja turvallisuusviranomaisia. Lisäksi toteutettiin kysely tutkimusalueiden terveyskeskusten henkilökunnalle ja hyödynnettiin terveys- ja turvallisuusvaikutusten arvioinnissa tilastoja. Nämä tutkimustulokset esiteltiin Kuusamossa ja Sotkamossa järjestetyissä kohderyhmätilaisuuksissa yhdessä Ilmatieteen laitoksen koostamien säähavaintojen (vuosilta ) sekä paikallisten lämpötilan ja sateisuuden kehitysennusteiden (vuosilta ) kanssa. Matkailun tulevaisuutta hahmoteltiin kohdealueilla pidetyissä tulevaisuustyöpajoissa, ja tutkimustulokset esiteltiin myös kohdealueiden kunnanvaltuustoille. Valtuustotilaisuuksista saatu palaute, joka kohdistui lähinnä paikallisilmaston muutosten tietotarpeisiin pitkällä aikavälillä ja matkailun lähtöalueiden näkökulmaan, otettiin huomioon jatkotyöskentelyssä. Säähavaintoaineistoja analysoitiin tarkennetuin tutkimuskysymyksin ja lähtöalueen näkökulmaa kartoitettiin tutkimusalueilla toimiville kansainvälisille matkanjärjestäjille suunnatulla kyselyllä ja haastatteluilla. 8
9 Kuusamo ja Sotkamo matkailualueina 4 Tutkimusalueet ovat Pohjois-Suomessa sijaitsevat Kuusamo ja Sotkamo, jotka ovat Suomen mittakaavassa merkittäviä matkailukuntia. Suomen matkailun aluerakenne tutkimusraportin mukaan Kuusamo kuuluu ylimpään matkailukuntien ryhmään, A-luokkaan, ja Sotkamo sijoittuu toiseksi ylimpään B-luokkaan (Leinonen ym. 2007). Kuusamon ja Sotkamon matkailullisia vahvuuksia ovat luonto ja matkailupalvelut, mukaan lukien luontopohjaiset ohjelmapalvelut. Sotkamon erityispiirteinä ovat myös sisätiloihin rakennetut (talvi)liikuntamahdollisuudet ja ympärivuotisesti tarjottavat monipuoliset oheispalvelut. Kuusamon matkailu on painottunut Rukan matkailukeskukseen ja Sotkamon Vuokatin matkailukeskukseen. Tässä raportissa esitettävät sopeutumiskeinot koskevat Kuusamon ja Sotkamon kaltaisia pohjoisia matkailukohteita, joille ovat tunnusomaisia seuraavat piirteet: 1) matkailu perustuu luontoon ja siellä toteutettaviin aktiviteetteihin, 2) matkailu on taloudellisesti merkittävä elinkeino, 3) matkailun taloudellinen merkitys painottuu talveen ja 4) matkailutoiminnot keskittyvät erityisiin matkailukeskuksiin, jotka erottuvat ympäröivästä aluerakenteesta muun muassa sosioekonomisten mittareiden perusteella. 9
10 Ilmastonmuutos ja matkailun sopeutumisstrategiat 5 Yleistäen matkailuelinkeino pyrkii sopeutumaan ilmastonmuutokseen joko lieventämällä ennakoidusta muutoksesta aiheutuvia haittoja tai hyödyntämällä muuttuvan ilmaston tarjoamia mahdollisuuksia (Saarinen & Tervo-Kankare 2010; ks. White Paper 2009). Erityiset sopeutumiskeinot, jotka vähentävät matkailun haavoittuvuutta ilmastonmuutokseen, ilmentävät matkailun sopeutumiskapasiteettia (Smit & Wandel 2006). Matkailuelinkeinon haavoittuvuus riippuu pitkälti kolmen toimijan sopeutumiskyvystä: matkailijat, joiden sopeutumiskapasiteetti on suurin, voivat välttää ilmastonmuutokselle alttiita kohteita, suuret matkanjärjestäjät, jotka voivat tarjota asiakkailleen vaihtoehtoisia ilmastonmuutokselle vähemmän alttiita kohteita ja matkailukohteiden yhteisöt ja paikalliset matkailuyrittäjät (hiihtokeskukset jne.), joiden sopeutumiskapasiteetti on pienin, koska he ovat useimmiten tiettyyn paikkaan sidottuja ja siten riippuvaisia paikallisesta ympäristöstä ja ilmastosta (Lundmark 2010). Taulukossa 1 kuvataan yleisesti matkailun arvioituja nykyisiä herkkyyksiä ja paikallisia sopeutumisstrategioita ja taulukossa 2 ilmastonmuutokseen sopeutumisen tulevaisuuden haasteita. Taulukoissa yhdistetään altistuminen, herkkyys ja sopeutumisstrategiat: elementit, joita käytetään usein arvioitaessa matkailuelinkeinon haavoittuvuutta ilmastonmuutokseen ja laajasti myös globaalimuutostutkimuksessa (Smit & Wandel 2006; Keskitalo 2010). Pohjois-Suomessa on selvät erot sesonkien herkkyydessä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa (Tervo 2008). Tästä johtuen talvija kesäaktiviteetit on taulukoinnissa eroteltu toisistaan. Talvi- ja kesäaktiviteettien lisäksi taulukoissa on ryhmitelty omaksi luokakseen ympärivuotiseen matkailuun liittyvät palvelut, kuten paikallinen terveydenhuolto ja turvallisuus. Taulukoiden tarkoituksena on esittää kootusti arvioidut haavoittuvuudet ja mahdolliset ratkaisut tulevaisuuden sopeutumisstrategioina. Yhteenvetona voidaan todeta, että virkistysja matkailuaktiviteettien välittömimmät herkkyydet koskevat sekä kohde- että lähtöalueiden yleisen taloudellisen tilanteen muutosta ja muutoksia asiakkaiden kysynnässä. Talouden heilahteluilla ja asiakkaiden tarpeilla on välittömiä vaikutuksia paikallistasolle, mikä täytyy ottaa joka tapauksessa huomioon tulevaisuudessa suunniteltaessa kestävää matkailua. Tällä hetkellä säiden vaihteluilla ja ilmastonmuutoksella on suurempi merkitys talvikaudella kuin kesäkaudella. Viime vuosikymmenen aikana esiintyi suuria vaihteluita äärilämpötiloissa lämpimien ja kylmien vuosien välillä, lumen sademäärän vähenemistä, jäätymisen epävarmuutta jne. Lähitulevaisuudessa on ennustettu etenkin talven keskilämpötilan nousua ja vesisateiden määrän lisääntymistä myös talvella. Rukan ja Vuokatin matkailuyrittäjät ovat jo ottaneet käyttöönsä useita keinoja, joiden avulla voidaan myös sopeutua ilmastonmuutoksen paikallisiin vaikutuksiin. Hiihtokeskukset pystyvät sopeutumaan lumettomuuteen kehittämällä lumentekoteknologiaa ja säilömällä lunta. Erityisesti Vuokatti on ollut aktiivinen keinotekoisten 10
11 Taulukko 1. Nykyinen herkkyys ja matkailun sopeutuminen (soveltaen Smit & Wandel 2006; Keskitalo 2010). 11
12 (1) Räisänen ym (2004). Taulukko 2. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tulevaisuuden haasteet (soveltaen Smit & Wandel 2006; Keskitalo 2010). 12
13 lumiolosuhteiden luomisessa, mistä osoituksena matkailukeskukseen on rakennettu maailman ensimmäinen hiihtoputki ja myöhemmin half-pipe -putki. Keinotekoisten talviolosuhteiden teknologian kehittäminen voikin olla yksi tulevaisuuden sopeutumisstrategia. Keinotalven ylläpito on kuitenkin kallista, joten kustannusten jakamiseen pitäisi luoda toimintamalli paikallisten elinkeinojen, yrittäjien, yhteisöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä lisäämällä. Tämän sopeutumisstrategian kriittiset tekijät ovat riippuvuus energiapolitiikasta, teknologisten ratkaisujen kalliit kustannukset ja paikalliseen uusiutuvaan energiantuotantoon siirtymisen onnistuminen. Vaikka ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät ole tällä hetkellä yhtä suuret kesäaktiviteeteille kuin talviaktiviteeteille, sää- ja ilmastoskenaarioiden ennustama keskimääräisten lämpötilojen nousu ja sademäärien muutos saattavat asettaa matkailuelinkeinon alttiiksi uusille haasteille. Näitä on kuitenkin vaikea arvioida nykytiedon pohjalta. Vesiaktiviteetit voivat olla herkkiä vesien lämpenemiselle ja valunnan muutoksille, mikä voi heikentää vedenlaatua, lisätä sinilevän muodostumista ja haitata järvien kalakantoja. Arvioinnissa esiin nousseista mahdollisista sopeutumisstrategioista on syytä mainita veden puhdistusteknologian kehittäminen. Vesiekosysteemien monimutkaisuuden vuoksi ratkaisuilla on kuitenkin haasteensa. Erityisesti kalastuksen ja uimisen edellytykset sekä juomavedenlaatu voivat huonontua. Virtavesissä virtaamien väheneminen keväällä ja kesän alussa voivat haitata virkistyskalastusta tietyillä alueilla, mutta tähän ei ole muuta sopeutumiskeinoa kuin siirtää kalastusta vähävetisiltä alueilta esimerkiksi syvemmille jokiosuuksille. Metsästys sekä marjojen ja sienin poiminta saattavat olla myös herkkiä lämpötilan nousulle, ja sopeutumisstrategiat voisivat tarkoittaa tulevaisuudessa uusien alueiden ja poimintakausien käyttöönottamista. Terveys- ja turvallisuuspalvelut ovat ympärivuotisia palveluita, mutta niiden herkkyys ilmastonmuutokseen liittyy lähinnä talvikauteen. Lämpötilan vaihtelu nollapisteen (pakkanen ja suojasää) molemmin puolin vaikuttaa merkittävästi tieliikenteen auto-onnettomuusriskien lisääntymiseen. Tätä riskiä voi korostaa talviolosuhteisiin tottumattomien kuljettajien määrän lisääntyminen. Kaikkiaan teiden liukkaus saattaa olla kasvava riski tieliikenteen turvallisuudelle. Vaikka teknisiä ratkaisuja on jo hyödynnetty tieturvallisuuden edistämiseksi, tieliikenteen määrän lisääntymisen estäminen ja tehostettu tiedon jakaminen asiakkaille voisivat olla osa tulevaisuuden sopeutumisstrategiaa. 13
14 Yhteenveto ja seurantatarpeet 6 Tämä tutkimusraportti on osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa VACCIA-hanketta ja sen matkailuosiota. Tarkoituksena on esittää ilmastonmuutoksen herkkyystekijöitä, sopeutumiskeinoja ja seurantatarpeita sekä talvi- että kesämatkailun näkökulmasta pohjoisilla alueilla, joiden matkailu perustuu luonnon vetovoimaan sekä luontopohjaisiin aktiviteetteihin ja ohjelmapalveluihin. Tutkimusalueiden matkailun ominaispiirteisiin viitaten raportin sopeutumiskeinot painottavat talvimatkailua. Ilmastonmuutoksen keskeisimmät haasteet matkailuelinkeinolle ovat sään epävarmuuden ja säävaihteluiden lisääntyminen, pysyvän lumipeitteen tulon ja säilymisen epävarmuus, vesistöjen ja kosteikkojen jäätymisen epävarmuus, säävaihteluihin liittyvät liikenneturvallisuusriskit ja sesonkiaikojen lyhentymisestä johtuva palveluiden kuormituksen väliaikainen lisääntyminen. Lyhyellä aikavälillä mainittujen haasteiden tärkeimpiä sopeutumiskeinoja ovat säävarausten huomioon ottaminen matkailun tuotekehityksessä ja markkinoinnissa, keinolumetuksen lisääminen ja lumetustekniikan kehittäminen, kiinteiden vesistöylitysten rakentaminen talvireitistöille tai riskipaikkojen kiertäminen, maanteiden suolauksen lisääminen ja lisähenkilöresurssien hankkiminen lyheneviin sesonkeihin. Pitkällä tähtäimellä haasteisiin voitaisiin vastata ennen muuta ympärivuotista matkailua ja matkakohteita kehittämällä, jolloin alueiden vetovoimaisuutta saataisiin laajennettua ja käyttöasteita tasattua. Talvireitistöt olisi pohjustettava ympärivuotiseen käyttöön ja siirrettävä kokonaan kuivalle maalle ja joukkoliikennettä sekä kohdealueiden sisäistä että ulkoista olisi kehitettävä. Edellisten lisäksi pitkällä aikavälillä olisi tiivistettävä aluerakennetta kaavoituksella ja tehostettava paikallista uusiutuvaa energiantuotantoa. Ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia kohdealueiden matkailuun on syytä seurata jatkossa monipuolisilla mittareilla (taulukko 3). Systemaattinen seurantajärjestelmä olisi oltava osa suunnitteluprosessia. Seurantatutkimukset edellyttävät ympäristöä, matkailuelinkeinoa ja muita palveluita koskevaa tilastotietoa. Ympäristön seurantaan soveltuvaa tietoa tuottavat muun muassa Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus. Matkailuelinkeinon kannalta keskeisten mittareiden tilastoinnista vastaavat Tilastokeskus ja Finavia, mutta matkailun aluetaloudellisten vaikutusten erottelu edellyttää erillistutkimusta. Jotta talvimatkailu voi kestävällä tavalla sopeutua muuttuvaan ilmastoon ja osaltaan vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä, on olennaista seurata myös paikallista energiankulutusta ja -tuotantoa. Tähän sopiva mittari on esimerkiksi uusiutuvan energian osuus matkailualueen yritysten lämmitys- ja sähköenergian käytöstä. Edelliseen seurantatarpeeseen viitaten alueen yritykset ja muut matkailuelinkeinoon liittyvät toimijat on syytä osallistaa seurantajärjestelmän luomiseen. Alueella vierailevien matkailijoiden liikennemuotojen käyttöä on seurattava. Esimerkiksi alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) tuottavat joukkoliikennettä koskevia tilastoja. Lisäksi tarvitaan erillistutkimuksia, joihin tiedot saadaan matkailijoilta ja liikennöintiyrityksiltä. Ilmastonmuutos ja matkailu -suhteen seurannassa olisi kehitettävä myös terveys- ja onnettomuustilastointia ja niiden hyödyntämistä. Näitä tilastoja tuottavat pääasiassa terveyskeskukset ja sairaalat sekä Liikennevirasto. Mittareiden kehittämisessä olisi kiinnitettävä huomiota niiden ajalliseen ja alueelliseen vertailukelpoisuuteen sekä ilmastollisten tekijöiden vaikutuksen erottelukykyyn. Esimerkiksi tilastoinnissa olisi huomioitava liukkauden vaikutus onnettomuuksiin. 14
15 Taulukko 3. Ilmastonmuutoksen ja matkailun seurantamittareita. Ilmastonmuutoksen haasteisiin voidaan vastata kohdealueilla edellä mainituilla lyhyen ja pitkän tähtäimen toimenpiteillä. On kuitenkin muistettava, että matkailu on maantieteellinen systeemi, joka koostuu lähtöalueesta, kohdealueesta ja näitä yhdistävistä reiteistä. Näin ollen kohdealueen matkailukehitykseen vaikuttavat myös keskeisten lähtöalueiden taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristölliset muutokset. Näillä muutoksilla voi olla suora ja nopea vaikutus kohdealueen matkailuun ja matkailuelinkeinoon. Kokonaisvaltainen ilmastonmuutokseen varautuminen vaatiikin monialaista ja kansainvälistä yhteistyötä ja vuoropuhelua niin hallinnon kuin tutkimuksenkin saralla. Näin ilmastonmuutos voidaan kohdata enemmänkin tulevaisuuden haasteena kuin musertavana uhkana. 15
16 Kirjallisuus Heikkinen, H. I. (toim.), Suopajärvi, T., Huusko, A., Karjalainen, T. P., Kauppila, P., Koskela, A., Mustonen, V., Ponnikas, J., Rantala, S., Rautio, A., Saarinen, J., Savela, H., Siikamäki, P. & K. Tervo-Kankare (2010). Ilmastonmuutos ja matkailun haasteet Kuusamossa ja Sotkamossa. Oulun yliopisto, Thule-instituutti, Oulu. Kauppila, P., Heikkinen, H. I., Lépy, E., Ponnikas, J., Rautio, A. & V. Vihervaara (2011). Ilmastonmuutos ja matkailu pohjoisilla alueilla: haavoittuvuuskynnyksiä ja sopeutumiskeinoja. Oulun yliopisto, Thule-instituutti, Oulu. Keskitalo, C. (2010). Vulnerability and adaptive capacity in a multi-use forest municipality in northern Sweden. Teoksessa Hovelsrud, G. & B. Smit (toim.): Community adaptation and vulnerability in Arctic regions, Springer, Dordrecht. Leinonen, R., Kauppila, P. & J. Saarinen (2007). Suomen matkailun aluerakenne Tutkimusraportti. Matkailun edistämiskeskus A: 155. Lundmark, L. (2010). A holiday on ice on hold? Nature-based tourism and climate change in Nordic North. Teoksessa Hall, C. M. & J. Saarinen (toim.): Tourism and change in Polar Regions. Climate, environment and experience, Routledge, London. Räisänen, J., Hansson, U., Ullerstig, A., Döscher, R., Graham, P., Jones, C., Meier, M., Samuelsson, P. & U. Willén (2004). European climate in the late twenty-first century: regional simulations with two driving global models and two forcing scenarios. Climate dynamics 22, Saarinen, J & K. Tervo-Kankare (2010). Sustainability and Emerging Awareness to Changing Climate: Tourism Industry s Knowledge and Perceptions of the Future of Naturebased Winter Tourism in Finland. Teoksessa Hall, C. M & J Saarinen (toim.): Tourism and Change in the Polar Regions: Climate, Environment and Experiences, Routledge, London. Smit, B. & J. Wandel (2006). Adaptation, adaptive capacity and vulnerability. Global environmental change 16, Tervo, K. (2008). The operational and regional vulnerability of winter tourism to climate variability and change: the case of the Finnish nature-based tourism entrepreneurs. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism 8: 4, White Paper (2009). Adapting to climate change: Towards a European framework for action. < UriServ.do?uri=COM:2009:0147:FIN:EN:P DF> viitattu
17
18 ISBN LIFE07ENV /FIN/000141
Ilmastonmuutos ja matkailu pohjoisilla alueilla
Ilmastonmuutos ja matkailu pohjoisilla alueilla Kauppila Pekka, Heikkinen Hannu I., Lépy Élise, Ponnikas Jouni, Rautio Arja, Vihervaara Veera ISBN 978-951-42-9473-0 haavoittuvuuskynnyksiä ja sopeutumiskeinoja
LisätiedotIlmastonmuutos ja matkailu pohjoisilla alueilla
Ilmastonmuutos ja matkailu pohjoisilla alueilla Kauppila Pekka, Heikkinen Hannu I., Lépy Élise, Ponnikas Jouni, Rautio Arja, Vihervaara Veera ISBN 978-951-42-9473-0 haavoittuvuuskynnyksiä ja sopeutumiskeinoja
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset matkailuun ja muutoksiin sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen vaikutukset matkailuun ja muutoksiin sopeutuminen Hannu I. Heikkinen, Oulun yliopisto, Kulttuuriantropologia ja Thule Instituutti MTT:n Ilmastonmuutos ja maaseutu -hankeen työpaja, Kuinka
Lisätiedotchange impacts and adaptation) 9.11.11 Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)
Luonnon tarjoamien palveluiden haavoittuvuusarviointi ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon (VACCIA= Vulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation) 9.11.11 Jouni
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta
LisätiedotMuut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto
Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien
LisätiedotMatkailu ja ilmastonmuutos
Matkailu ja ilmastonmuutos Seija Tuulentie, YTT, erikoistutkija Webinaari 12.3.2019 Alustuksen runko I Matkailun vaikutus ilmastonmuutokseen Matkailu lisääntyy ja lisää kasvihuonekaasupäästöjä Hillintäkeinoja
LisätiedotSäätiedon hyödyntäminen WSP:ssä
Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotFINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa
FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä
LisätiedotAdaptation to climate change among crosscountry. downhill skiing centres in Finland
Adaptation to climate change among crosscountry skiers and downhill skiing centres in Finland Timothy Carter Stefan Fronzek Saara Ihanamäki Marjo Neuvonen Tuija Sievänen Cross-country skiing survey A nature
LisätiedotKaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut
METROPOLITUTKIMUSSEMINAARI Hyvinvointi ja ympäristö, talous, kilpailukyky Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut Heikki Setälä HY, Ympäristötieteiden laitos Lahden Kampus TILAISUUDEN MUUT AIHEET: Eriytyminen
LisätiedotMuuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta
Muuttuva ilmasto haaste matkailulle Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Ilmastonmuutos ja matkailu Luontoon perustuva matkailu muita matkailun muotoja herkempi muutoksille Luontomatkailu
LisätiedotIlmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset
Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset 2015- Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos Ilmatieteen laitos Suomen ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valtion
LisätiedotHankkeen taustaa Lähtökohdat:
Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011
LisätiedotIlmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkiseudulla
Kaupunkiseudun yhteistyö Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkiseudulla Irma Karjalainen, tulosaluejohtaja, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Kuntaliitto 25.4.2019, Helsinki Kaupunkiseudun yhteistyö
LisätiedotTalviulkoilun sopeutuminen lumettomiin talviin
Talviulkoilun sopeutuminen lumettomiin talviin Marjo Neuvonen, Tuija Sievänen ja Mia Landauer Metsätieteen päivä 31.10.2012 Ilmastopolitiikka ja metsien käyttö Kuvat: Erkki Oksanen, Marjo Neuvonen, Tuija
LisätiedotPohjois-Suomen (luonto)matkailun luonnonvarat muutoksessa
Pohjois-Suomen (luonto)matkailun luonnonvarat muutoksessa Thule-instituutti ja maantieteen laitos Oulun yliopisto kaarina.tervo@oulu.fi Luonnonvarojen merkitys matkailussa Valtaosa matkailusta perustuu
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
LisätiedotPaikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011
Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Sisältö Mihin LCLIP iä tarvittiin - Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA työpaja 18.10.2011 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö T A M P E R E E N K A U P U N K I Rautalankamalli:
LisätiedotIlmastonmuutos ja kestävä matkailu
Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset
LisätiedotKansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon vahvistaminen paikallisesti ja alueellisesti
Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon vahvistaminen paikallisesti ja alueellisesti Saara Lilja-Rothsten/ MMM HSY:n ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari 6.6.2019 llmastonmuutokseen
LisätiedotKestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö
Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan
LisätiedotSuomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon
LisätiedotIlmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Rovaniemen tulevaisuusfoorumi 19.4.2010 Pirkko Heikinheimo, VNK Kiitokset valmisteluavusta MMM:lle Mihin Suomi sopeutuu? Lämpeneminen jatkuu joka tapauksessa Päästörajoitusten
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio
Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio Irina Bergström Suomen ympäristökeskus SYKE Luontoympäristökeskus/Ekosysteemien toiminta LYNETin tutkimuspäivät 2016 4.10.2016 Ilmastonmuutos:
LisätiedotFINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008
FINADAPT 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 3.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Lähtötietoja tietoja ja
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen
LisätiedotMatkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä
Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Lukuja matkailusta -seminaari Rovaniemi 15.4.2013 Tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy Esitelmän rakenne
LisätiedotIlmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian päivittäminen. Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian päivittäminen Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö 1.11.2012 1 Sisältö Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto
LisätiedotSopeutumisen askelmerkit. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari Tieteiden talo Ilmastoasiantuntija Maaria Parry, HSY
Sopeutumisen askelmerkit Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari 6.6.2019 Tieteiden talo Ilmastoasiantuntija Maaria Parry, HSY Sopeutumisen seuranta pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun
LisätiedotMaatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus
Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maissia ja muita mahdollisuuksia: miten riskit hallitaan? Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotInarin matkailueurot ja -työpaikat
Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja
LisätiedotMiksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta
Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Jaana Husu Kallio 31.3.2014 IPCC:n 2. arviointiraportin julkistustilaisuus, SYKE 1: Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen
LisätiedotKestävä matkailu, vastuu ja ympäristömuutos. Professori Jarkko Saarinen Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
Kestävä matkailu, vastuu ja ympäristömuutos Professori Jarkko Saarinen Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Seuraavat 20 minuuttia Tilannekuva: matkailun kasvun ja kestävyyden haasteet Matkailun
LisätiedotKansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa
LisätiedotSotkamon kunnan matkailutalous vuonna 2007
University of Oulu Research and Development Centre of Kajaani (REDEC) Regional Development Oulun yliopisto Kajaanin kehittämiskeskus Aluekehitys Pekka Kauppila Sotkamon kunnan matkailutalous vuonna 2007
LisätiedotIlmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi
Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos (IL) fmi.fi/cccrp Juha A. Karhu, IL: Climate Change Community Response 1 Esityksen sisältö 1. Perustietoja hankkeesta 2.
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotNATURE-BASED TOURSIM, OUTDOOR RECREATION AND ADAPTAION TO CLIMATE CHANGE
Adapting to climate change: current knowledge, future needs: Final Seminar NATURE-BASED TOURSIM, OUTDOOR RECREATION AND ADAPTAION TO CLIMATE CHANGE Tuija Sievänen, Kaarina Tervo, Marjo Neuvonen, Eija Pouta,
LisätiedotBarentsin alue muuttuu miten Suomi sopeutuu?
Seminaari 15.12.2016 Kuparisali, Kuparitalo Barentsin alue muuttuu miten Suomi sopeutuu? Monica Tennberg, tutkimusprofessori Suomen sopeutuminen Suomi varautuu ilmastonmuutoksen ja globalisaation vaikutuksiin
LisätiedotGlobaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
LisätiedotKyselyt matkailutoimijoille kestävästä matkailusta ja matkailun hiilijalanjäljestä
29.4.16 Eeva Koivula Kyselyt matkailutoimijoille kestävästä matkailusta ja matkailun hiilijalanjäljestä 16 -tapahtuman (9.-11.3.16) kestävän matkailun tilaisuuksien ja Savonlinnan Matkailufoorumin (.4.16)
LisätiedotKAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen
KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b
LisätiedotCANEMURE. Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia
CANEMURE Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia LIFE IP CANEMURE Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia Projektin kesto: 2018-2024 Kokonaisbudjetti:
LisätiedotIlmasto-opas.fi Klimatguiden.fi Climateguide.fi
Ilmasto-opas.fi Klimatguiden.fi Climateguide.fi Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos (IL) www.ilmasto-opas.fi fmi.fi/cccrp Juha A. Karhu, IL: Climate Change Community Response 1 Esityksen sisältö 1. Perustietoja
LisätiedotOULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?
OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotEduskunnan talousvaliokunta Saara Lilja-Rothsten Maa- ja metsätalousministeriö
Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian täytäntöönpanosta (COM(2018) 738 final) Eduskunnan talousvaliokunta 8.2.2019 Saara Lilja-Rothsten
LisätiedotAMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA
ETIIKKA, 2 ov 1. Eettisten kysymysten pohdinta 2. Arvo- ja normiristiriitojen käsittely työssä 3. Elinikäisen oppimisen avaintaidot - Ammattietiikka Arvioinnin kohteiden 1 ja 2 osaaminen osoitetaan aktiivisella
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun
LisätiedotIlmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotIlmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä
MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM
LisätiedotOulun vedenhankinnan tulevaisuus. Keskustelutilaisuus 26.2.2014 Aleksinkulma
Oulun vedenhankinnan tulevaisuus Keskustelutilaisuus 26.2.2014 Aleksinkulma Ohjelma Avauspuheenvuoro (Timo P. Karjalainen) Tilannekatsaus Oulun Veden selvitys vaihtoehdoista Monitavoitearviointi Oulun
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotKAHINA-hanke Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi Pienemmät päästöt, isommat säästöt
KAHINA-hanke 2020-2022 Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi Pienemmät päästöt, isommat säästöt Sisältö Taustaa Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU -verkosto Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaliksi
LisätiedotMatkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012
Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä
LisätiedotLIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori
LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa Kari-Matti Vuori LIFE+ rahoitusohjelma LIFE+ on EU:n ympäristöalan rahoitusjärjestelmä, tavoitteena edistää
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotLuonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen
Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014 Kestävä matkailu matkailukeskuksissa? Kestävän matkailun
LisätiedotIlmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen sosiaaliset vaikutukset maaseudulla
Rauno Sairinen, Suvi Järvinen & Johanna Kohl Ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen sosiaaliset vaikutukset maaseudulla Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Social
LisätiedotE S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G
Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos
LisätiedotKestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle
Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,
LisätiedotIlmastonmuutos mitä siitä seuraa?
Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90
LisätiedotLumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
LisätiedotHÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA
HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista
LisätiedotIlmasto-opas.fi Klimatguiden.fi Climateguide.fi
Ilmasto-opas.fi Klimatguiden.fi Climateguide.fi Hanna Niemi-Hugaerts Ilmatieteen laitos (IL) www.ilmasto-opas.fi fmi.fi/cccrp Hanna Niemi-Hugaerts, IL: Climate Change Community 1 Esityksen sisältö 1. Perustietoja
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotFROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
LisätiedotCoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely
CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut
LisätiedotILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS
ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotPoronhoito muuttuvassa ilmastossa Tapaus Muonio- ja Könkämäenojokilaakso
Poronhoito muuttuvassa ilmastossa Tapaus Muonio- ja Könkämäenojokilaakso Élise Lépy, Mervi Kasanen, Teresa Komu, Hannu I. Heikkinen Kulttuuriantropologia, Thule Instituutti, Oulun yliopisto YLLÄS JAZZ
LisätiedotROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ
ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotMatkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo
KUVA KUVA KUVA Matkailu perustuu puhtaaseen luontoon Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo Jyväskylä 23.11.2016 Timo Lappi KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa
LisätiedotRovaniemen ilmasto-ohjelma
Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole
LisätiedotMatkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu
Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
LisätiedotKuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö
Kuusamo-Lapland Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Hyvinvointia meille ja muille seminaari Jyväskylän Paviljonki 26.10.2009 Toimitusjohtaja Mika Perttunen Arvomme
LisätiedotSuomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Susanna Kankaanpää Globaalimuutoksen tutkimusohjelma Suomen ympäristökeskus Kiitokset: Pirkko Heikinheimo, MMM; Tim Carter ja Jari Liski, SYKE; Kimmo Ruosteenoja,
LisätiedotHenri Immonen 9.12.2014
1 Henri Immonen 9.12.2014 Esityksen sisältö Tutkimuksen tarkoitus Maakunta- ja paikallistason aineistojen esi;ely Pää;äjien näkemykset matkailuelinkeinosta Kuusamossa Yhteenveto ja pohdinta 2 Tutkimuksen
LisätiedotMaisema myytävänä löytyykö ostaja?
Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia 25.3.2014
LisätiedotMatkailusta elinvoimaa aluekehitykseen
Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka
LisätiedotReitistöt luontomatkailun kehittämisessä
Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän
LisätiedotMatkailijat karsastavat kaivoksia
Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia
LisätiedotMitä kuuluu ilmastonmuutokselle?
Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot
LisätiedotOULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA
OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,
LisätiedotPirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin
Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut
LisätiedotMatkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu
Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon
Lisätiedotkestävän matkailun tutkimus Marja Uusitalo, tutkija Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus ja kestävän matkailun tutkimus Marja Uusitalo, tutkija Esityksen sisältö Luken kestävän matkailun tutkimus (neljä esimerkkiä) Virkein- ja BuSK-hankkeet How to maintain naturalness in
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. MATKAILU http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 MATKAILU http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
Lisätiedot