ARKTISEN MERITEKNOLOGIAN ENNAKOINTI Delfoi 2. hst. krs. ALUSTAVA YHTEENVETORAPORTTI Delfoi-paneelin 2. haastattelukierros

Transkriptio

1 ARKTISEN MERITEKNOLOGIAN ENNAKOINTI Delfoi 2. hst. krs ALUSTAVA YHTEENVETORAPORTTI Delfoi-paneelin 2. haastattelukierros RD Aluekehitys Oy, Uudenmaan ELY-keskus,

2 Arktisen meriteknologian ennakointi Tärkeimmät kehittämisen painopistealueet pääteemoittain priorisoituna ja Top 14 lista. (Delfoi-paneelin 2. kierros, väliyhteenveto ) Kysymys 9.2: Seuraavassa on lueteltu Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella esille nousseita hankeaihioita. hankeaihioille 1-49 painoarvo 1-5 sen mukaan kuinka tärkeänä pidätte niitä edellä hahmottamanne ja mahdollisena pitämänne tulevaisuuskuvan toteuttamisessa. (1=vähän tärkeä, 2=jonkin verran tärkeä, 3=kohtalsien tärkeä, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä > suurempi kuin 3,5, pienempi kuin 4,5 = melko tärkeä) TOP 14 keskiarvo, N A 1. Telakoiden tuottavuuden nostaminen (keskeisin keino 4,28 25 työvaiheiden optimoinnista / osasuoritusten optimoinnista, systeemin optimointiin) 2. Offshore-puolen koulutuksen lisääminen (tarvitaan 4,20 25 perusymmärrystä offshore-toiminnasta) 3. Kylmässä/arktisessa toimivien materiaalien kehittämisohjelma 4, Projektiosaamisen vahvistaminen 4, Arktisen meriteknologian jäämallilaboratorio suureksi ja 4,16 25 kansainväliseksi 6. Jäämanagement ja jäissäkulkemisen simulaattori 4, Arktisen meriteknologian visuaalinen tuominen Suomen 4,08 25 vienninedistämismateriaaleihin ja foorumeihin esim. Finpron, TEMin ja UM:n toimesta, kuten 1990-luvun alussa tuotiin risteilyalukset 8. Arktisen merenkulun simulointiolosuhteiden luominen 4,04 26 luonnonolosuhteissa ja / tai simulaattorissa Suomeen 9. Ice management simulaattori 4, Työnjohtotason / teknikkotason koulutuksen kuntoon 4,00 25 saattaminen alan yritysten tarpeisiin (esim. telakat, laivansuunnitteluyritykset ym.) 11. Pietarin uuden Kronstadin alueelle tulevan telakan (arktiselle 4,00 25 alueelle aluksia rakentava) ja siihen liittyvän teollisuuspuiston konseptin luominen ja edistäminen suomalaisten yritysten näkökulmasta 12. AMT-tekijöiden, tutkijoiden ja lopputuotteen käyttäjien yhteisten 4,00 25 foorumien ja vuorovaikutuskäytäntöjen kehittäminen 13. Alan keksintöjen ja keksijöiden esille nostaminen ja keksintöjen 3,96 25 tukeminen 14. Meriteollisuuden ja kaivosteollisuuden yhteisten 3,

3 mahdollisuuksien hakeminen A TUTKIMUS 3,65 N 4 Kylmässä/arktisessa toimivien materiaalien kehittämisohjelma 4, Monivuotisten, yli 2 vuotta kestävien, tutkimushankkeiden 3,92 25 aikaansaaminen (AMT-teema) 2 Arktisen meriteknologian valtakunnallisen toimialaraportin 3,88 25 laadinta (perusteellinen analyysi AMT-alasta ja sen yrityksistä) 5 Merivirtojen, ml. pohjavirtojen tutkimus ja mallinnos, vuorovesi 3,68 25 (jäämanagement toiminta tarvitsee) 7 Peruskartoitusprojektit kartat kuntoon purjehdukselle ja 3,48 25 merenpohjien käytön suunnittelulle - merenpohjat EU:n alueella, Pohjanmerellä ja etenkin Laptevin merellä ja Itä-Siperian merellä 1 Arktinen tutkimusohjelma, joka yhdistää Uudenmaan alueen 3,25 24 tutkimus - ja koululaitoksia 3 Ihmisen hyvinvointi ja arktiset työolosuhteet 3,16 25 B TUOTEKEHITYS JA INNOVOINTI 3,72 9 Alan keksintöjen ja keksijöiden esille nostaminen ja keksintöjen 3,96 25 tukeminen 15 Kylmän ilmanalaa hyödyntävän LNG-teknologian kehittäminen 3, Arktisen meriteknologian patenttien kansainvälinen analyysi 3,80 25 missä on patentteja, sinne on odotettavissa liiketoimintaa. Analyysiin jälkeen johtopäätökset 12 Engineering-ohjelmien kehittäminen kokonaisjärjestelmien 3,80 25 tunnistaminen ja insinööritoimistojen voimavarojen kokoaminen 13 Kansainväliset arktisen osaamisen innovaatio- ja koulutuspäivät 3,80 25 ja huippukurssit (vrt. esim. Oulu Mining School -konsepti) 14 Kollektiiviset tuotekehityshankkeet 3, Nuorten innovaatiopotentiaalin esille saaminen, tuotekehitys 3,64 25 tehdään yrityksissä, nuoret tekevät innovaatiot 8 Aalto-yliopiston Innovation ryhmän hyödyntäminen (kv-ryhmä 3,46 26 kokoontuu joka kesä 10 vrk:n seminaareihin, ryhmä voisi pohtia arktista meriteknologiaa) 11 Energiaomavaraisten majakkojen yms. laitteiden kehittäminen 3,36 25 C KOULUTUS 3,84 19 Offshore-puolen koulutuksen lisääminen (tarvitaan 4,20 25 perusymmärrystä offshore-toiminnasta) 20 Työnjohtotason / teknikkotason koulutuksen kuntoon 4,00 25 saattaminen alan yritysten tarpeisiin (esim. telakat, laivansuunnitteluyritykset ym.) 17 Arktisen meriteknologian ja laajemmin arktisen 3,92 25 teknologiaosaamisen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiprojekti 22 Öljyntorjuntaosaamisen kansainvälinen koulutuskeskus 3, Maisteri ja tohtorikoulutusohjelmat suunnattuna alan haasteisiin 3, Yksilön koulutuksesta ja yksilösuorittamisen kehittämisestä 3,32 25 painopiste ryhmien koulutukseen työpaikkakoulutuksessa D KEHITTÄMISHANKKEET 4,02 29 Telakoiden tuottavuuden nostaminen (keskeisin keino 4,

4 työvaiheiden optimoinnista / osasuoritusten optimoinnista, systeemin optimointiin) 28 Projektiosaamisen vahvistaminen 4, Arktisen merenkulun simulointiolosuhteiden luominen 4,04 26 luonnonolosuhteissa ja / tai simulaattorissa Suomeen 24 Ice management simulaattori 4, Pietarin uuden Kronstadin alueelle tulevan telakan (arktiselle 4,00 25 alueelle aluksia rakentava) ja siihen liittyvän teollisuuspuiston konseptin luominen ja edistäminen suomalaisten yritysten näkökulmasta 26 Koillisväylän tietoliikenne- ja reaaliaikaisten 3,88 24 seurantajärjestelmien kehittäminen, mm. älypoijujen ja sateliittien hyödyntäminen 25 Jään hallinta ja kommunikaatioteknologian yhteensovittaminen 3,76 25 E VERKOSTOITUMISEN EDISTÄMINEN 3,95 32 Arktisen meriteknologian jäämallilaboratorio suureksi ja 4,16 25 kansainväliseksi 33 Arktisen meriteknologian visuaalinen tuominen Suomen 4,08 25 vienninedistämismateriaaleihin ja foorumeihin esim. Finpron, TEMin ja UM:n toimesta, kuten 1990-luvun alussa tuotiin risteilyalukset 31 AMT-tekijöiden, tutkijoiden ja lopputuotteen käyttäjien 4,00 25 yhteisten foorumien ja vuorovaikutuskäytäntöjen kehittäminen 34 Finnod-Venäjä heikkojen signaalien analysoimiseksi 3,56 25 F INVESTOINNIT 3,95 36 Jäämanagement ja jäissäkulkemisen simulaattori 4, Jäälaboratorio öljyn kylmässäkäyttäytymisen tutkimusta varten, 3,76 25 muut painopisteet öljyntorjuntateknologia, koneet ja laitteet kylmässä sekä öljylogistiikka kylmässä G KANSAINVÄLISTYMINEN 3,86 37 Meriteollisuuden ja kaivosteollisuuden yhteisten 3,96 24 mahdollisuuksien hakeminen 38 Suomi sateenvarjon ja kokonaisuuksien rakentaminen 3,76 25 miniklustereiden tueksi (vrt. Cleantec). Pitäisi myydä kokonaisuuksia, ei putkia. H POLIITTISET PÄÄTÖKSET JA VAIKUTTAMINEN 3,88 41 Ympäristödatan vapauttaminen (tietokantojen vapautaminen 3,92 25 trendi, esim. Foreca syntynyt datan päälle, ongelmia on edelleen monen verovaroin tuotetun datan saamisesta ilmaiseksi yritysten käyttöön) 39 Ajankohtaisiin arktisen alustilauksiin, kuten Aurora Borealiksen 3,88 26 tai Suomen valtion kaavailemaan jäänmurtaja/monitoimialuksen, tilauspäätöksiin vaikuttaminen 40 Meriministeriön perustaminen, meriministeriö on mm. Norjassa, 3,40 25 Tanskassa ja Singaporessa (nykyisin meritoiminnot ovat hajallaan Suomessa) I MUU, MIKÄ? 42 Jonkinlainen laajapohjainen yhteistyöelin, jossa mukan Itämeren 1 matta ja Norja ainakin. Suomi aloitteellinen. 4

5 J TULEVAISUUSVERSTAASSA ESILLE NOUSSEET 3,58 ERITYISTEEMAT (jos ei mukana em.) 47 Logististen yhteyksien rakentaminen valtioiden yhteistyöllä 3,92 13 arktisille alueelle (mm. Future Logistics Finland-Russia) 45 Arktisten risteilyalusten rakentaminen 3, Arktisen talouden talouspoliittinen hankestrategia, joka mm. 3,69 13 vähentää byrokratiaa ja tukee public-private yhteistyötä sekä valtioiden välistä yhteistyötä 48 Team Finland toimijat kokoavat arktisen meriteknologian alan 3,62 13 veturiyritykset ja monialaiset palvelutuottajat (uusi verkostoimainen toimintatapa, jossa keskeiset kv-palveluiden tuottajat) 43 Käynnistettävä matkailun, elämystuotannon ja arktisen 3,54 13 meriteollisuuden yhteishankkeita 49 Laadittava Suomeen EU:n liikennestrategian mukainen kuljetus- 3,46 13 ja logistiikkasuunnitelma (johtaa mm. sisävesiliikenteen vahvistamiseen). 44 Koillisväylä/Nordenskiöld-risteily (jo kesällä 2013) 3,

6 Yrjö Myllylä Arktisen meriteknologian ennakointi, Delfoi-paneelin 2. haastattelukierroksen alustava yhteenvetoraportti Arktisen meriteknologian ennakointi HAASTATTELUN TEEMAT I TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET VUOTEEN 2030 Maailma jossa elämme Visio ja ulkoiset muutostrendit 2. Yhteistyötrendit Itämeren alueella 3. Heikot signaalit ja villit kortit 4. SWOT -strategiat II MERITEKNOLOGIAN KEHITTÄMINEN UUDELLAMAALLA JA MUUALLA SUOMESSA Keskeiset kehittämisen painopistealueet 5. Arktisen meriteknologian käsite Vertikaaliset teemat - yksittäisiä verkostoja tukevat 6. Kärkituotteet ja palvelut, Bostonin tuoteportfolioanalyysi Horisontaaliset teemat - kaikkia verkostoja tukevat 7. Koulutus- ja innovaatioympäristön kehittäminen 8. Kansainvälistymisen haasteet ja miniklusterit III KESKEISET KEHITTÄMISHANKEAHIOT Keskeiset kehittämishankkeet 1-5 vuoden aikajänteellä IV TULOSTEN TOIMEENPANO JA VIESTINTÄ V VAPAAMUOTOISET KOMMENTIT JA MUUT KEHITTÄMISSUOSITUKSET *** 6

7 Prosessin kuvaus Delfoi-kierroksen tekninen tuki ja lisätiedot Tekninen tuki Yrjö Myllylä, projektin koordinaattori, p Tuomas Hyvönen, edelphi-ympäristö, Hannu Linturi, johtaja, edelphi-ympäristö, Projekti Sasu Pajala, projektipäällikkö, Uudenmaan ELY-keskus, p Ohjausryhmän yhdyshenkilö Taavetti Mutanen, kehittämispäällikkö, Uudenmaan ELY-keskus, p Arktisen meriteknologian ennakointiprosessin kuvaus. Uudenmaan ELY-keskuksen tiedote hankkeesta. Lisätietoja hankkeen viestintäympäristöstä: 7

8 Kyselyn raportti: 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ I TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET VUOTEEN 2030 Maailma jossa elämme Visio ja ulkoiset muutostrendit VISIO 1.1 Millainen on maailma ja etenkin maapallon arktisten alueiden tilanne vuonna 2030? Mikä on Uudenmaan ja Suomen rooli arktisen meriteknologian tuottamisessa? Millainen on iso kuva, mitä rakennetaan, mihin kiinnitytään? Vastaa toivomasi ja mahdollisena pitämäsi tulevaisuuskuvan/ vision mukaan. Esitä päällimmäiset ajatukset, uudet avaukset rohkeasti esille tuoden, muutamalla sanalla. (Kysymys on muihin kysymyksiin nähden orientoiva ja tarkoitettu vastattavaksi melko nopeasti.) Vastaus Pohjoisten merireittien liikenne on kasvanut ja jäävahvisteisia isoja aluksia käytetään entistä enenmmän. Suomi on toteuttanut EUn liikennestrategian ja kotimaan kuorma auto liikenteestä on noin 30 % siirretty ympärivuotisesti kulkeville laivoille jotka lastaavat noin 7000m3 /2500 tonnia minimissää noin 110 metriä pitkiin sisävesilaivoihin 2,5 metrin syväydellä. Kontit ja bulkit kulkevat keski euroopan reitill. Venäjän ja saimaan suorat yhteydet laatokan uuden kanavan kautta ovat avanneet uuden transitin Venäjän ja euroopanjokiliikenteelle ohi Pietarin kiinniolevien liikennettä hidastavien siltojen.. Kaikki Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistön kylät, kaupungit ja teollisuuslaitokset ovat suorassa meri yhteydessä itämereen ja keski eurooppaan sekä venäjään. - Aluetta hyödynnetään 2030 kuin nyt Pohjanmerta.- Suomen ja alueiden rooli teknologiassa: huolto yms tukialukset, "iglut" eli asuminen lauttojen ja laivojen hyteissä. Risteilyaluksista myös viihtyvyyselementtejä. Ehkä suuriakin laivoja, etenkin erikoiskuljetuksiin. Sitten satamalogistiikan teknologiaa. Entä henkilölogistiikka, lähinnä lentokuviot, ilm. Rovaniemeltä muualle Eurooppaan, Asiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Toki Helsinki-Vantaa myös maailman keskiössä. Entä mineraalien jalostus, mille nyt luodaan perustaa pohjoisen Suomen kaivosinvestoinneilla. Ympärstö ja myös IT voivat olla isoja sanoja erikoistumisissa. PK-seudulla parhaat vedellytykset T&K- eli innovaatiotoimintaan. Suomella ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin olla kapeilla aloilla edelläkävijänä (esim. Arktinen meriteknologia). Tässä Suomen valtiovalta joko onnistuu tai sitten epäonnistuu isossa kuvassa. Olen sata varma että osa suomalaisista yrityksissä menestyy mutta jotta saataisiin ns. menestystarina se on oltava valtiojohdettu visio "Uusi Pohjoinen"-kirja antaa hyvän vastauksen. Puuttuvan infran (satamat, meriterminaalit ym.) rakentaminen arktiselle alueelle. Infran rakentamiseen tarvittavat alukset, logistiikka, sää- ja jääpalvelut ym. Arktisen alueen merkitys kasvaa. Ilmaston globaali lämpeneminen tekee alueen hyödyntämisen (Koillisväylä ym) 8

9 helpommaksi. Venäjän kehitys on epävarma, mutta oletan, että maan ja sen buisinessympäristön on pakko avautua. => Suomen merkitys meritegnologian tuottamisessa on edelleen merkittävä. Venäjän kyky tuottaa innovaativista tekhologiaa kasvaa, joka aiheuttaa Suomelle tegnologiahaasteen. Muut maat aktivoituvat myös, joka lisää haastetta entisestään. Artkinen alue on muodotunut entistä aktiivisemmaksi sekä teollisuuden ja tuotannon että liikennöinnin puolesta. Myös poliittinen intohimo on lisääntynyt ja sen myötä uusia kriisiaihioita on myös noussut esiin. Ehkö uusvauarastumista on tapahtunut alueellisesti ja kansallisesti (Grönlanti, Islanti, Norja, Pohjois.Suomi ja Ruotis, Venäjän pohjoiset alueet, Kanada, Korea...) Purjehduskausi ei oleelllisesti nykyistä pitempi. Siis ei ympärisvuotista liikennettä läpi Koillisväylän tai Luoteisväylän.Kasvava kiinostus luonnonvaroihin:venjä, Kiina, Kanda Jäänmurtajat, huoltoaluksesäätiedot, tietoliikenne Arktisten alueiden merkitys kasvaa. Suomen on varauduttava tilanteeseen tutkimalla aktiivisesti mahdollisuuksiaan. Haastavissa oloissa tarvitaan tehokasta kuljetuskalustoa ja erityisesti suomalaista osaamista (monitoimialukset). Arktinen matkailu on noussut kannattavaksi liiketoiminnaksi, missä suomalaiset alukset ja palvelutarjoajat ovat keskeisesti mukana. Ilmastonmuutoksen seurauksena olosuhteet arktisilla alueilla ovat helpottuneet. Oljyn kysyntä on edelleen kovaa, öljyä etsitään ja tuotetaan laajasti arktisilla alueilla. Myös mineraaleja hyödynnetään. Suomalainen laivanarakennus- ja konepajateollisuus on löytänyt merkittävän jalansijan näiltä markkinoilta. Öljy- ka kaasuteollisuus kasvaa arctisella alueella.pohjoisen alueen vireys kasvaa. Arktisten alueiden merkitys kasvaa vähitellen vetureina öljy, mineraalit ja meriliikenne (Pohjoinen meriväylä), myöhemmin,2030 jälkeen myös maakaasu (LNG). Merkitäviä hankkeita käynnistyy jo 2030 mennessä, mutta varsinainen kasvu vasta Suomella rooli sekä verkottuneena operaattorina (erityisesti kuljetuksissa) sekä teknologian toimittajana ja toimintayksiköiden & laitteiden rakentajana. Kiinnekohtia kylmän ilma-alan teknologiaosaaminen (jää, lumi, routa), ympäristöteknologia ja laivanrakennus. Energiatuotannon tilanne maapallolla on muuttunut suosimaan uusiutuvia energiamuotoja. Tämän johdosta näiden energiamuotojen tuotantoa on alettu voimakkaasti tutkia myös arktisilla alueilla. Imastonmuutos on mahdollistanut mm. tuulivoiman tuottamisen näillä kylmillä alueilla. Voimasuhteet muuttuvat, Kiina, Brasilia ja Turkki ovat Intian lisäksi kehittyviä talouksia. USAn ja Euroopan rooli kokonaisuudessaan pienenee maailmantaloudessa, samoin Venäjän, jollei pysty aidosti kehittymään nykyisestä alkutuottajaroolistaan.liikenne Eurooppa-Aasia hakee kilpailukykyisiä uusia reittejä ja vaihtoehtoja ja pyrkii kokonaistaloudellisesti edullisempiin ratkaisuihin- mm polttoainepuolella.suomi voisi hyödyntää strategista sijaintiaan Koillisväylän läheisyydessä ja järjestää Pohjois-Eteläsuuntaista kuljetuskorridoria (esim kontteja ja uusia autoja Aasiasta Venäjän kautta suomeen ja edelleenkuljetus laiva- tai rautateitse Euroopan markkinoille.teknologia ja rahoitusosaaminen nousee merkittävään rooliin arktisessa yhteistyössä venäläisten toimijoiden kanssa. Uusi painopistealue globaalissa taloudessa ja kanssakäymisessä. Suomessa rakennetaan laivoja kuten tähänkin asti. Suunilleen nykyinen. Yhteistyö Venäjän telakoiden ja Kiinan kanssa on tiivistynyt. Usa ja Kanada pysyvät tästä syystä ulkona. Siis joko tai: Olemme edelleen maailman johtavia alalla arktinen aktiviteetti on kasvanut 100 % nykyisestä A) Ilmaston muutoksen takia jääolosuhteet arktisilla alueilla ovat helpottuneet ja siellä olevia luonnonvaroja hyödynnetään laajasti. Suomi on mukana teknologian kehittämisessä.b) Ilmaston muutoksen ja pohjoisten alueiden haavoittuvuuden takia kaikki toiminta arktisilla on kielletty. Maailmalla on kehitetty uutta energiantuottotekniikkaa ja Suomi voi olla mukana siinä kilpailussa. vapaa liikenne merialueella, vaatii kalustoasuomen rooli painottuu vahvasti asiantuntemukseenjää energialähteenä??? - Arktinen alue on tärkeä energia ja mineraalivarojensa vuoksi ja tärkeä liikenneväylä Pohjoisen Atlannin ja Pohjoisen Tyynen meren ja niiden rantavaltioiden välillä-suomella ja Uudella maalla tärkeä asema uusimman meriteknologian tuottamisessa, mikäli tähän pyritään johdonmukaisesti ja nykyhetkestä alkaen.-rakennetaan EU-hankkeena liikennekäytävät (kaikki liikennemuodot käsittäen) Suomen kautta Itämeren altaasta 9

10 Kirkkoniemeen Norjassa ja Venäjän vesiteille Kaspian merelle, Mustalle merelle ja Välimerelle.-Edellä esitetty on täysin mahdollista, jos niihin haetaan tuki monelta taholta Seuraavassa on nostettu esille Delfoi-paneelin 1. kierroksella esitettyjä tai esitysten pohjalta johdettuja joitakin em. liittyviä keskeisiä väitteitä. 1.2 Ota kantaa seuraavien vuotta 2030 koskevien joidenkin väitteiden puolesta tai vastaan ja perustele valintasi, jos mahdollista. Katso asiaa etenkin Uudenmaan / Suomen arktisen meriteknologian näkökulmasta (toivomassasi ja mahdollisena pitämässäsi tulevaisuudessa). Väite 1= Olen taipuvainen hyväksymään väitteen, 2= En ole taipuvainen hyväksymään väitettä Perustelut 1. Arktinen meriteknologia on monta kertaa merkittävämpi Suomen kannalta kuin mitä Nokia oli parhaimmillaan. 1 = 1 2 = 2 n=29, A=1.48, M=1.00, Q1=1.00, Q3=2.00 pitkällä aikavälillä väte pitää paikkansa kun mm kuorma auto liikenne puolitetaan arktinen sisävesiliikenteen kehittämisen merkitys korostuu. Yksinkertaisesti bisneksessä liikkuu miljardeja monta kertaa enemmän kun puhutaan nimenomaan niistä miljardeista, jotka kulkevat jotenkin Suomen kautta. Nokian kuten tietty koko arktisen alueen miljardeista suurin osa virtaa muuuta kuin Suomen kautta. Mutta Suomessa tehdyn liikevaihto ja - voitto ynnä verotulot voivat olla selvästi Nokian parhaimpiakin aikoja suurempia. "monta kertaa" lienee liioittelua Nokian suuruuden päiviin emme varmaan pääse. Nokia oli niin iso helkellinen boomi, mikä perustui osittain omiin (Nokian ja Suomen valtion) ratkaisuihinm, että ei artkinen sellaiseen pääse, Varsinkin kun monet toimet riippuvat muiden maiden ja tahojen päätöksistä Tuskin sentään, koska arktinen merioteknologia on pakosti konvemtionaalista ja paikkaan sidottu Nokia oli ainutlaatuinen tapaus, joka ei toistu. AMT on silti keskeinen osa kansantaloutta. Aluksi väite tuntui liioittelulta, mutta jos merkitystä mitataan henkilöstön määrällä niin voidaan todeta että parhaímmillaan Nokia työllisti Suomessa noin työntekijää meriteollisuus nyt noin

11 (tieto vuodelta 2007) Menestys perustuu reaalisiin tekijöihin. Lyhyellä aikavälillä ei - pitkällä aikavälillä v. kyllä Koko pohjoisella pallonpuoliskolla arktinen tutkimus ja energiantuotanto on voimakkaan kehityksen alla. Teknologia on siirrettävissä laivojen osalta helpommin kuin nopeatempoisessa kuluttajaelektroniikassa, jossa kehitys on toiminnan lähtökohta ja elämisen ehto. Suomen vahvuus risteilyalusten rakentajana on myös siirtymässä Aasiaan. Ei ole samanlainen nich kuten Nokian tulo markkinoille Valmistus ei ole samalla tavalla ulkoistettavissa Meritellosuus on ollut aina Nokiaa tärkeämpi lukuunottamatta hyvin lyhyttä muutaman vuoden periodia luvun vaihteessa Nokia oli ensimmäisenä mukana mobiililaitteiden kehittämisessä, nyt Suomi on jo jäämässä meriteknologian kelkasta. osaaminen korosuu koko ajan 2. Uusimaa on nimenomaan kärkiteknologioitten luoja, siirtäjä (kopioi yms.) innovaatiotoiminnan ykkönen. 1 = 1 2 = 2 n=29, A=1.24, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 innovaation perusta on edellytys:meriklusterin jatkuva toiminta ja sen toimnnan kehittäminen. Osista mikä tahansa voi kehittää laivojen ja laitteiden KÄRKITEKNOLOGIOITA JA JOPA BLUE OCEAN TUOTTEITA. Uudellamaalla on kaksi maailmanluokan yliopistoa, väheksymättä ammattikorkeakouluja, VTT:tä yms. On kuitenkin varottava vastakkainasetelmaa Uusimaa vs. muu Suomi, kaikki teknilliset yliopistot ja ehkä amk:kin tärkeitä, pitää ajatella verkostona. Toki koko verkoston kansainvälinen, mitä yhteistyötä voi jo nyt laajentaa nopeastikin mm. Venäjän, USA:n, Saksan korkean osaamisen yksiköiden kanssa. voisi olla, mutta vaatisi laadukasta johtajuutta Uusimaa pysyy kärjessä. Länsirannikko kirittää kovasti. 11

12 Millä perusteillä näin olisi (aalto, Aker Arctic varmasti, mutta ei se kaikea luo) Uudellamaal on toimijat ja valtaosa tutkimuksesta Merkittävä osa teollisuutta ja palveluita on keskittynyt Uudellemaalle, joten alua on väistämättä ykkönen. Kyllä, täällä ovat AARC, Aalto ja Arctech Vanha "kylmäosaaminen" on vielä olemassa. Inovaatikehityksen näkökulmastaa Uudenmaan rooli täysin ratkaiseva: Teknologiayritykset, satamat, telakka, instituutiot (Aalto yo, VTT ym.) Ei yksin Uusimaa, mutta koko Suomi on. Uusimaa on lähellä kaikkia keskeisiä korkeakouluja ja rahoittajia, mikä antaa sille jonkin verran kilpailuetua muihin keskuksiin nähden, joita toki on. Toiminta ei ole näin keskittynyttä Miksi se sinne muuttaisi? ainakin kehityksen näyttäjänä 3. Arktinen on yksi ensimmäisistä suurista globaaleista kysymyksistä, jotka ratkaistaan moninapaistuneessa toimintaympäristössä. Suomen ja Uudenmaan asemaan ja mahdollisuuksiin vaikuttaa eniten se, miten Venäjä kehittyy. 1 = 1 2 = 2 n=28, A=1.25, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.25 ei vaan mm miten itse uusimaa ratkaisee mm bioenergia raaka aine kuljetusongelmansa. Vesitse vai jättääkö kehittämättä- Arktinen alue hyödynnetään joka tapauksessa. Venäjä voi olla luontainen ykköspartneri (lähtien yhteistyöss aina sotakorvaus-ajoilta), mutta on toimittava kuin YK:ssa tai siellä turvaneovostossa, eli kenenkään kelkkaan yksin vaan korostettava tasapuolisuutta ym. Suomella tulee olla selkeä strategia, mitä ei saa pilata lähtemällä Natoseikkailuihin. On kaikin tavoin varottava sotilaasen voiman ja uhkan käyttöä mitenkään, kun arktisilla alueilla toimitaan. Ideaali olisi saada arktinen alue ydinaseettomaksi, mutta tämä lienee myöhäistä. Tavoite kuvaa kuitenkin ideaa ja ideaalia, mihin tulee pyrkiä; ja mihin Suomi on kohtuullisen määrätietoisesti pyrkinytkin. Venäjä on tärkeä, mutta tärkeä on myös EU-politiikka, Ruotisn ja erit. Norjan kanssa tehtävä yhteistyö, USa, Kanada,...) Suomen ja Uudenmaan asemaan 12

13 vaikuttaa eniten miten Venjä kehittyy, kyllä, mutta kysymyksen ensimmäinen osa liioittelee Arktikumin merkitystä globaalisti. Venäjä on keskeinen, muttei ainoa potentiaali. Meillä on hyvät mahdollisuudet myös muilla arktisilla markkinoilla, joten Venäjän kehitys ei ratkaise kaikkea Norjan vaikutus on myös merkittävä. Venäjän toimintaympäristö Suomen kannalta tärkeä, mutta enemmän huomiota Kiinaan, Japaniin, P. Amerikkaan ja Pohjoismaihin. Suomelle rooli EU:n "policy makerina". Venäjä ei voi mitään maantieteelleen eli Suomella voi olla hyvä rooli tuttuna ja luotettuna partnerina. Kehitys vain osittain Venäjästä kiinni Arkitista yhteistyötä on ollut Venäjän kanssa 1950 luvulta, jatketaan hyviä perinteitä eulla pn voimaa ja mahtia 4. Arktisilta alueilta hankitaan merkittävä, %, osa maapallon fossiilisista energiavaroista ja mineraaleista. 1 = 1 2 = 2 n=29, A=1.21, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 hyvä jos tehdään. teemmekö arktisia porauslauttoja. rakennammeko tällä hetkellä tankkereita. Supply aluksia 1-2 teon alla sadoista maailmalla tilatuista. Ainakin 20 %:iin voi uskoa, mikäli fossilisten yms luonnonvarojen hupeneminen / hintojen nouseminen / hyödyntämisen vaikeutumin ovat totta. Näitä ennusteita pitää barometriomaisesti seurata. En tiedä mikä taho tällaista seurantaa kattavasti tekee vai teköö kukaan. Kordinoiva yksikkö sopisi Suomeen, ainkin meillä pitäisi olla jokin globaaleja ja samalla Suomenkin luonnonvaroja koordinoiva yksikkö, esim. Helsingin yliopiston yhteyteen. ei ole tarvetta hankkia, koska öly- ja hiiliyhtiöt omistavat jo nyt 5 kertaa enemmän varoja kuin 50 vuoden aikana voidaan käyttää Grönlanti tulee olemaan merkittävä malmin, öljyn ja kaasun tuottaja tulevaisuudessa. Infra pitää sinnekin rakentaa. 13

14 En usko tähän vielä Tämä koske öljyä ja kaasua mutta ei mineraaleja eikä kivihiiltä. Niin kauan kuin energian tuottaminen perustuu perinteisiin teknologioihin. Arktisten alueiden öljy- ja kaasuvarannot viittaavat tähän Tämä on mahdollista v öljyn ja maakaasun osalta, jos onshore alueet mukana. Tältä näyttää, tosin liuskekaasua on löydetty myös muualta merkittävässä määrin. Stohmanin kentän avaaminen jouduttiin siirtämään määrättömäksi ajaksi, koska edullisempaa energiaa on muualta saatavissa toistaiseksi. Ei vielä tuolloin Ei noin nopeasti. Vanhat ensin loppuun. vahvasti uskon asiaan, mutta taloudelliset asiat phuvat omaa kieltään 5. Arktista jäänmurtoa tarvitaan pelastus- ja puhdistustöihin sekä isojen tavaramäärien vetämiseen. 1 = 1 2 = 2 n=29, A=1.07, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 Arktista jäänmurtoa tarvitaan myös sisävesilaivojen ympäriovuoitisen liikenteen turvaamiseksi.eli uudet sisävesi rahtilaivat itse tekevät väylänsä. Epäilemättä tarvitaan. Ilmeisesti logistiikka muotoutuu siten, että suuria volyymejä siirretää kesän / sulan aikaan. Tämä tarkoittaa logistiikkakeskusten kuten varastojen rakentamista arkt. alueelle. On vaikea ennakoida, miten laajoiksi pelastus- ja puhdistustyöt kasvavat. Yksi meriteknologian alue voisi olla kalustojen pakkas-, jää yms kestävyyden mittaus ja ylipäätään valvonta, millä pyritään juuri mainitujen ongelmien minimointiin. Risteilyalusten turvaaminen. Jäätalvet eivät ole suinkaan loppuneet. Jos toiminta lisääntyy tarvitaan kaikkea merellä liikkuvia asioita enemmän. Purjehduskausi ei oleellisesti pitene. Kun toimitaan haastavissa olosuhteissa. Kyllä, kaikkia aluksia ei kannata tehdä jäätämurtaviksi. Jäänmurtajat hoitavat silloin työn. Tämä pätee vuosikymmeniä eteenpäin merijään sulamisesta hhuolimatta. Ympärivuotisessa liikennöinnissä kyllä. 14

15 Varmentamaan kuljetuksia Tulee liian kalliiksi vetää kyllä likenne kasvaa alueella vahvasti 6. Itämerelle laivoilla tultaessa on vaadittava ns. arktinen laivankuljetusajokortti. 1 = 1 2 = 2 n=29, A=1.34, M=1.00, Q1=1.00, Q3=2.00 tai luotsi.jos ajokortti hankittava niin rakennettava sisävesille keskus. Keuruusta on tehty jo ehdotus jäänmurto ja ajokeskukseksi. kysy TEM -Ihainen Jokin tällainen ajokirtti pitäisi olla, vaikka puhuttaisiin pelkästään Pietarista Saksaan ja Atlantille suuntautuvasta meriliikenteestä. Äskettäisen tankkerin kivilleajon Tallinnan edustalla pitäisi olla riittävän varoittava esimerkki. Vrt. myös vastaukseni edelliseen kysymykseen: sekä kulkuneuvoilla että niiden kuskeilla pitää olla testattu arktinen valmius. Polar Code tulee vaatimaan sen arktisilla alueilla, mutta itämerelle sitä tuskin saadaan pakolliseksi. Ainakin talviaikana. Ei mene poliittisesti läpi Itämeren alueen ulkopuolella Lisääntynyt liikenne erityisesti Suomenlahdilla vaatii kohentuneita merimiestaitoja. Turvallisuustekijä Miksi? Aluksi tietyille kuljetuksille ja laivatyypeille. Eiköhän luotsijärjestelmä riitä jatkossakin. Hyvä idea Ei sitä vaadita nytkään ja olosuhteet eivät ilmeisesti ainakaan jään osalta heikkene Käytännön järjestäminen vähintäänkin haastavaa turvallisuuden ja ympäristö takeen puolesta puhuja 7. Jos Koillisväylä on auki, tarvitaan satelliitteja lisää. 1 = 1 2 = 2 n=27, A=1.26, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.50 työllistääkö Suomessa.? Menee arvaukseksi, mutta näyttäisi "avaruudesta katsottuna" että globaalia logistiikka avustavia satellitteja on runsaasti. Heti en keksi, mikä tekisi Koillisväylästä jotenkin erityisen haasteen satamien näkökulmasta. Todennäköisesti satelliittien määrä kasvaa joka tapauksessa meriliikenteen kasvaessa. 15

16 Mikäli koillisväylällä saa ajella ilman venäläisiä saattajia (=jäänmurtajat), niin tarkempia on-line jäätietoja tarvitaan. Luulen niin, mutta ei navigointi nytkään oesty satelliittien vähäisyyteen. Kokemuksia Wrangelin saarelta kesältä 1995: seitsemän satelliittia enimmillään määritti gps-koordinaatit Turvallisuustekijä Eiköhän GALILEO ja GLONASS riitä! Aluksi riittä, kun militaarikäytössä olevat sateliitit saadaan siviilikäyttöön Ilman muuta Ei harmaata aavistusta. Ei kai se liikenne räjähdä? eiköhän niitä olemaan jo riittävästi 8. Jääennustaminen ja pohjavirtojen hallitseminen tulee tärkeäksi jäämanagement-toiminnassa. 1 = 1 2 = 2 n=29, A=1.00, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 Antaa töitä joillekin tutkijoille? Epäilemättä tärkeä alue. Tämä sisältää myös pitkän aikavälin ennakoinnin (ilmastonmuutos, jään sulaminen, meren pinnan nousu) että huomattavat vuosittaiset erot. Pohjavirtojen hallinta silloin kun hinataan isoja jäävuoria. Ehdoton edellytys, mutta mahdollista vain tiettyyn mittaan. Turvallisuustekijä Helpottaa työtä kun tietää miten jäät liikkuvat. Tulee yhä tärkeämmäksi, kun jään liikkuvuss ilmaston lämpenemisen myötä kasvaa. Kyllä erinomainen mahdollisuus osaaamiselle 9. Jäämeri auennut, liikennemäärät kasvaneet. Öljyn ja kaasuntuotanto käynnissä. Suuri mahdollisuus että ympäristökysymykset haittaavat käyttöä. Olemme osaamiskeskus. 1 = 1 2 = 2 n=28, A=1.21, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 hyvä jos tuotot panos suhde ok. veronmaksajien rahat? Tai pikemminkin yhtenä isona toimijana kansainvälisessä verkostossa. Päästäänkö tuotantoyksiköitä ja kuljetuksia valvomaan on iso poliittinenkin kysymys. Tässä ilmeisesti tarvitaan YK:n, G7- maiden, EU:n, WTO:n yms toimia. Voi Suomi ehdottaa arkitisille alueille korkeantason yhteistyöelintä. Kannattaisi ainakin selvittää. Spesifeissä teknologioissa voimme olla huippuosaajia lähes ominkin päin. 16

17 voisimme olla, tuskin olemme Miten saamme eri ympäristöjärjestöt vakuutettua siitä että olemme paras vaihtoehto? Tämä voisi olla yksi osaamisen kehittämisalueista. Jäämeren kokonaan aukeaminen on eri asia mutta liikennemäärät kyllä kasvaneet merkittävästi Voimme olla osa globaalia osaamiskeskusta. Meill äei ole resursseja olla yksin missään erityisen hyviä. POliittiset ja kaupalliset intressit ovat muilla mailla suuremmat jasitä mukaan satsauksetkin. Jääämeri ei aukea, mutta esimerkiksi öljyporaukset lisääntyvät ja riskit mkasvavat. vrt. esimerkiksi kesä 2012: Shelle ei ehtinyt käynnistää koeporauksia Alaskan rannikolla koko kesänä lopulta jääesteiden takia, ei lupaa viranomaisilta Näin vastakin, mutta onnettomuuksia tulossa vääjäämättä. Mahdollisuudet pitää hyödyntää, koska osaamista Suomessa on. Jäämeren jääkenttä on pienentynyt, mutta jääolot edelleen vaativat. Ympäristöasiat on huomoitava erityisen huolella arktisilla alueilla. Mutta se mahdollistaa myös uuden liiketoiminnan. Ympäristökysymysten hallinta on ehdoton edellytys laajamittaiselle toiminnalle Ympäristöasiat täytyy nähdä mahdollisuutena ei uhkana. olemme toki osaamiskeskus koasioissa, mutta onko halukkuutta maksaa ko tietämyksestä/ratkaisuista? Tuskin ainoa ainakin alkanut uusia vienti mahdollisuuksia 10. Kansainvälinen yhteistyö alueella on vahvistunut, merenkulun turvallisuutta ja valvontaa, kalastuksen sääntelyä sekä erilaisten offshore-hankkeiden ympäristöturvallisuutta on pystytty kehittämään sen verran mitä teknologia ja poliittinen tahto antaa myöten. 1 = 1? Näin se menee joka tapauksessa. On sitten eri asia, miten pitkälle ns. poliittinen tahto yltää. Toiselta alalta, Syyria on valitettava esimerkki missä tarvittavaa poliittista tahtoa ole lytynyt. Erona toki on, että arkt. alueella 17

18 2 = 2 n=28, A=1.18, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 lähdetään suhteellisen puhtaalta pöydältä verrattu maailman kaikki mahdolliset ongelmat kasautuneeseen Lähi-Itään. Tässä on haastetta parille uudelle suomalaisellekin"ahtisaarelle". epälooginen kysymys Osittain näin, mutta paineet lupaviranomaisia kohtaan kasvavat ja yhtiöiden onnistuminen riippuu paljon myös poliittisesta tilanteesta ao. valtioissa, esim, republikaani vs. demokraattipresidentti Yhdysvalloissa. Venäjällä vähemmän todellisia ympäristönsuojelusta johtuvia poliittisia rajoituksia. Toivon, että näin on! Suomen voisi olla hyvä pyrkiä yhteistyöhön Norjalaisten kanssa. Kehityspotentiaali on merkittävästi suurempi kuin toistaiseksi toteutunut kehitys Enemmänkin olisi varmaan voitu tehdä eli tullaan siihen, mikä on poliittinen ppinopiste tuotannossa- voittojen maksimointi bai jokin muu (Venäjällä) Nimenomaan Pakko, jos aiotaan hyödyntää. edelleen pitää kehittää, koska luonto on erittäin herkkä täällä 11. Jääolot ovat vielä ajoittain erittäin vaikeita. Kaikkein riskialttiimpia projekteja ei tämän vuoksi voida ainakaan vielä toteuttaa alueella, eikä Suomi ole lähtenyt mukaan kehittämään teknologiaa jonka tiedetään tai aavistetaan olevan riittämätöntä onnettomuuksien välttämiseksi. Sen sijaan on panostettu osaamiseemme ympäristöteknologiassa, laivojen seuranta- ja kommunikaatiojärjestelmissä, öljyntorjunnassa talviolosuhteissa ja ennen kaikkea öljyonnettomuuksien ehkäisyssä. 1 = 1 2 = 2 n=27, A=1.11, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00? Jotenkin näin se menee. Suuri haaste on, että suuri pulma tai haaste on suuret vuosittaiset säätilan vaihtelut, samoin vuodenajoittaiset (esim. syysmyrskyt). Teknologia ääriolosuhteisiin on liian kallista Suomelle. Kun ruotsalaiset kairasivat tieteellisiin tarkoituksiin keskellä arktista napamerta Lomonosovin selänteellä kesällä muutamia vuosia sitten, kairausaluksena oli suomalisrakenteinen jäänmurtaja Oden ja liikkuvia jäämassoja kairausaluksen ympärillä mursi yksi dieselkäyttöinen ja yksi ydinjäänmurtaja Venäjältä, ja kyseessä oli keskikesä. Hankkeet toteutetaan kustannukset, tuotot ja riskit huomioiden. Kustannukset jarruttavat enemmän kuin riskit, koska 18

19 ratkaisut niiden minimoimiseen ovat kalliita. Teknologia on kyllä olemassa. Suomen panostettava omille vahvuusalueille ollakseen kilpailukykyinen tulevissa toiminnoissa Näin luulen Liian johdatteva kysymys pitää puskea, että pysymme muita edellä osaamisessa 12. Koillisväylän liikenteen kokeilut jatkuvat, Koillisväylä ei kuitenkaan muutu merenkulun valtaväyläksi. Toinen trendi, mikä jatkuu on MANNERJALUSTAN TUTKIMUSTYÖ öljy- ja kaasualalla. Tästä seuraa, että tarvitaan TUTKIMUSLAIVOJA, mittavia öljyn ja kaasun kuljetusjärjestelmiä ei vielä synny. 1 = 1 2 = 2 n=28, A=1.25, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.25? Tämä kait on aikajännekysymys, olisko taitekohta noin Tällöin Koillisväylä on täydessä toiminnassa. Merenalaisten luonnonvarojen etsintä laajenee väistämättä sen myötä kun kysyntä kasvaa ja saatavuus maalta vähenee. Öljyn ja kaasun hankinta merestä on jo nyt mittavaa ympäri maapalloa. Toisin sanottuna arktista aluetta ei kait pitäisi rajata omaksi alueekseen, kun puhutaan tutkimuslaivoista sinänsä, sen sijaan arktisilla alueilla liikkuvien alusten vaatimukset ovat luku sinsä, muistettakoon vaikka matkailun lisääntyminen sinne. Tutkimusaluksia tehdään jo nyt ja koillisväylä tulee olemaan merkittävä kuljetusväylä 2030 Näin on, Koillisväylä eiu muutu liikenteen valtaväyläksi, mutta tutkimustarvetta on. vrt AURORA BOREALIS-hanke, johon Suomen kannattaisi liittyä. Laivan rakentaminen HIetalhdessa on suuri mahdollisuus. Liian suuri kausivaihtelu estää tavaraliikenteen voimakasta siirtymistä Koillisväylälle. Koilisväylän merkitys kasvaa hitaasti, joten pääpanostus 2030 mennessä ajankohtaisiin hankkeisiin (tutkimuslaivat, ympäristötutkimus ym.) Nykyisellä jään sulamisvauhdilla näyttäisi olevan mahdollista kehittää uusia arktrisia laivaväyliä Näin luulen Ei hötköillä. 10 v ei oo mitään ja 20 vats 19

20 jotaina kyllä näkisi mahdollisuuden valtaväyläksi, toki luonnon pitää olla myötämielinen lämpötilan kehityksen suhteen 13. Koillisväylän merkitys kuljetusreittinä tulee kasvamaan ja se mahdollistaa erilaisten tuotteiden ongelmattoman kuljetuksen Japanin, Kiinan, Venäjän ja Euroopan sekä Amerikan välillä. Reitti on monessa suhteessa riskitön, vaikka tekniset sovellutukset eivät ole vielä riittävällä tasolla. 1 = 1 2 = 2 n=29, A=1.38, M=1.00, Q1=1.00, Q3=2.00? Tulee epäilemättä kasvamaan, mutta tuskin pelkkänä läpiliikenneväylänä muodostuu maailman meriliikenteessä määräänsä suuremmaksi. Läpiliikenteessä Suomen kannalta kiintoisampi alue voi olla lentorahtiliikenne. Tässä olisi paikka halpislentokentälle kun ilmesesti Helsinki-Vantaa täyttyy ja on kallis. Näin halutaan uskoa, mutta ei napamerestä jäätön tule eikä purjehduskausi juurikaan pitene nykyisestä. Tämä pätee kuitenkin vain kesällä. Kasvaa hitaasti, mutta riskit säilyvät vvuosikymmeniä eteenpäin Riskitön on väärä ilmaus tässä yhteydessä, mutta riskejä voidaan pienentää ja ennustaa. Oletan näin Ei satunnaisvaihteluita säästä voi poistaa. Ei siis riskitön jäätilanteen suhteen ja se vaikuttaa aikatauluihin. Tärkeintä on säännöllisyys ja aikautaulunmukaiuus. Sitähän haetaan jo isoilla bulkkeilla E_A ympäri jne Venäjän politiikka on riski 14. Merikuljetukset ovat nyt halpoja, tulevaisuudessa hinta nousee. Tiettyjen tuotteiden osalta pyritään välttämään kuljetuksia ja hakeutumaan päämarkkinoiden luo. 1 = 1 2 = 2 n=29, A=1.31, M=1.00, Q1=1.00, Q3=2.00? Meriliikenne lisääntyy ainakin vuoteen 2030 asti tai sen jälkeen, keskeisenä tekijänä juuri arkt. alueet. Ymmärrykseni mukaan EU:nkin strategia on meri- ja ylipäätään vesiliikenteen lisääminen muiden kustannuksella. Myös kuljetuksia tullaan vähentämään, kun tartutaan kokonaistuottavuuteen. Nyt logistiikkaan suhtaudutaan ikään kuin se olisi melkein ilmaista, ja myös ympäristöongelmia ynnä fossilisten polttoaineiden kulutusta jotenkin vähätellään ta joten "unohdetaa". Näin ei voi jatkua. Kehitys on jo nähtävissä. Arktisen alueen 20

21 populaation lisääntyessä myös sinne tarvitaan tuotantoa. Näin ajattelen, mutta en tiedä. Energian hinnan nousu ei vaikuta vielä merkittävästi merikuljetusten hintaan. Sen sijaan kustannustasojen globaali tasaantuminen voi tuoda tuotantoa takaisin Eurooppaan. Merikuljetukset tulevat kuitenkin säilymään kilpailukykyisinä ja volyymit kasvavat globaalin kaupan kehityksen myötä. Se suuntaushan on jo nyt meneillään. Näin on jo tapahtunut esim. paperi- ja kartonkiteollisuudessa, samoin konepajateollisuudessa työn ja raakaaineiden edullisuuden kannustamana. Merikuljetuksen etu säilyy Vain ensimmäinen lause. Toisen lauseen sisältö ei aukea ellei kyseessä ole Kiina ja Intia 15. Pohjoisista merireiteistä on tullut yleisesti käytettyjä kauppateitä erityisesti pitkillä etäisyyksillä 1 = 1 2 = 2 n=28, A=1.46, M=1.00, Q1=1.00, Q3=2.00? Yksi muiden joukossa, etenkin otollisina vuodenaikoina. Ehkä ei vielä yleisesti käytetty. Suhteellinen osuus tavarankuljetuksesta vielä pieni 2030, mutta kovassa kasvussa. Hieman epäilen. Tänä vuonna Koillisväylää purjehtii arvioiden mukaan 50 alusta, mutta mikä on lopullinen luku? Tämän päivän lukuihin kasvu on merkittävää, mutta perinteiset reitit hallitsevat yhä kuljetuksia. Ei toistaiseksi Tulossa vasta Oletan näin Ehkä ja epäröiden kasvu on hidasta, johtuen kaluston kalleudesta 16. Seisminen tutkimus tarvitsee runsaasti lisää laivoja 1 = 1 2 = 2 n=26, A=1.46, M=1.00, Q1=1.00, Q3=2.00? En osaa sanoa seisimisiä laivoja on riittvästi, mutta uusia innovaatioita synty myös öljyn ja kaasun etsintään. En tarkkaan tiedä tätä aluetta. Laivoja tarvitaan lisää, mutta ei runsaasti. Seismistä tutkimusta tarvitaan lisää 21

22 erityisesti Siperian rannikolla Karamerestä itään mm.ohotanmerellä, mutta ymmärtääkseni kalustoa on. Karameri puhumattakaan Barentsinmerestä on tutkittu tiheällä kammalla ja uskoakseni myös Alaskan rannikkovedet. Kaiken kaikkiaan tutkimus- ja valvontatyö vaatii erikoisaluksia. Tarvitsee niitä jo nyt. Uusien öljy-, kaasu-, ja merenpohjan mineraalivarojen tutkimiseen En tunne asiaa Jos aiotaan nopeuttaa öljynetsintää. arktiselta alueelta Muutamia, ei lukuisia markkinat on rajalliset, vaatii yhteiskunnan apua 17. Valvonnan ja meriturvallisuuden kehittäminen niin Suomessa kuin muualla arktisilla alueilla keskeistä. 1 = 1 2 = 2 n=28, A=1.07, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00? Ehdottomasti, tähän edellä jo vastasinkin. Näin tietyisti on, mutta mitenkähän asia nähdään Venäjällä erityisesti kansainvälisen valvonnan osalta? Kun liikenne kasvaa onnettomuusriski lisääntyy. Selvä se on Kyllä 18. Öljynporaus (myös koeporaus ja todentaminen) arktisessa tarvitsee runsaasti uutta satama- ja muuta infrastruktuuria mantereella. 1 = 1 2 = 2 n=28, A=1.14, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 Tarvitsee kyllä, hotelleja myöten. Muutama prosentti kulkenee Suomen kautta, mikä sekin vaatii lisää infraa. Tähän pitää varautua eli tehdä suunnitelmat nopeaankin reagointiin, mutta ennakkoon ei kannata isoja investointeja tehdä. Tässä on työmaata erityisesti Itä-Siperian rannikolla. Vasta tuotanto vaatii niitä. Satamia ja tukikohtia tarvitaan jossain 22

23 määrin ao. tukitoimintaan. Varsinainen kasvu kuitenkin vasta varojen hyödyntämisvaiheessa. mitä enemmän toimintaa sitä enemmän tukitoimintoja. Kyllä arvaus riskit porauksien myötä kasvaa, mutta miten hallitaan paremmin poraukset Alla olevassa taulukossa on kuvattu joiden keskeisten raaka-aineiden hintojen kehitys vuosina Optio: Miten arvioit kyseisen raaka-aineen hinnan kehittyvän vuodesta 2012 vuoteen 2022 ja 2032? vähenee tuntuvasti (- -), vähenee hieman (-), säilyy ennallaan (0), kasvaa hieman (+), kasvaa tuntuvasti (++) USD = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=27, A=4.15, M=4.00, Q1=4.00, Q3= = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=26, A=4.38, M=4.50, Q1=4.00, Q3=5.00 Raakaöljy n hinta 18,5 5 19, ,9 9 Maakaasu n hinta 51,8 6 81,2 9 96,1 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=27, A=3.70, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 n=25, A=3.80, M=4.00, Q1=3.00, Q3=

24 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=27, A=4.00, M=4.00, Q1=4.00, Q3= = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=25, A=4.16, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Metallien hinta 64,6 2 52, ,4 9 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=27, A=4.30, M=4.00, Q1=4.00, Q3= = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=25, A=4.44, M=5.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Ruoan hinta 98,8 7 86, ,9 1 24

25 Description: Crude Oil (petroleum), Dated Brent, light blend 38 API, fob U.K., US Dollars per Barrel. Source: World Bank. (In January). Description: Natural Gas, Natural Gas spot price at the Henry Hub terminal in Louisiana, US Dollars per thousand cubic meters of gas Unit: US Dollars per thousand cubic meters of gas. (In January) Description: Commodity Metals Price Index, 2005 = 100, includes Copper, Aluminum, Iron Ore, Tin, Nickel, Zinc, Lead, and Uranium Price Indices Unit: Index Number Source: International Monetary Fund. (In August) Description: Commodity Food and Beverage Price Index, 2005 = 100, includes Food and Beverage Price Indices. (In August) Unit: Index Number Source: International Monetary Fund. Koillisväylän liikennöitävyyden helpottuminen mm. ilmastonmuutoksen vuoksi, on yksi trendi. Anna arviosi seuraavien trendien kehittymisestä: 1.4 Optio: Miten arvioit kyseisen raaka-aineen hinnan kehittyvän vuodesta 2012 vuoteen 2022 ja 2032? vähenee tuntuvasti (- -), vähenee hieman (-), säilyy ennallaan (0), kasvaa hieman (+), kasvaa tuntuvasti (++) = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ Jäämeren jääpeittee n laajuus, milj. km² n. n. n. 15,5 15,5 14,6 n=25, A=2.28, M=2.00, Q1=2.00, Q3=3.00 n=26, A=2.31, M=2.00, Q1=2.00, Q3=3.00 Koillisväylä n liikenne, milj.tonnia 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 25

26 5 = ++ n=26, A=3.88, M=4.00, Q1=4.00, Q3= = ++ n=26, A=4.38, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Uusia laivoja arktiseen 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=27, A=4.04, M=4.00, Q1=4.00, Q3= = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=27, A=4.59, M=5.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Arktisen tutkimukse n määräraha t maailmass a 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=27, A=4.15, M=4.00, Q1=4.00, Q3= = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=27, A=4.44, M=5.00, Q1=4.00, Q3=

27 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSEEN VAIKUTTAVAT VAHVAT MUUTOSTRENDIT Seuraavaan listaan on otettu Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella korostuneet megatrendit/ulkoiset muutostrendit ja niiden alatrendit, jotka vaikuttavat vastaajien mielestä seuraavan noin 20 vuoden aikana arktisen meriteknologian kehittämiseen ja ne on siinä huomioitava. 1.5 Kuinka tärkeänä te pidätte seuraavia ulkoisia muutostrendejä toimintaympäristön muokkaajina jotka tulisi huomioida arktista meriteknologiaa Uudellamaalla/Suomessa kehitettäessä? Antakaa painoarvo 1-5, jossa 1=vähän tärkeä/vaikuttava, 5=erittäin tärkeä/vaikuttava. ILMASTOMUUTOS/GLOBAALIMUUTOS Ilmastonmuutos (lämpeneminen ja jäätiköiden väheneminen Arktikassa) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=4.07, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Hydrologiset muutokset (esim. veden pintojen nousu, tulvat, virtaukset, eroosiot rannikolla ym.) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 27

28 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.37, M=3.00, Q1=3.00, Q3= = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.70, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Ääri-ilmiöiden kuten rajuilmojen lisääntyminen Jäätiköiden sulaminen (esim. Jäämeri, Koillisväylä, Luoteisväylä ) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.78, M=4.00, Q1=3.50, Q3=

29 Koillisväylän liikennöitävyyden paraneminen (mm. monivuotisen jään väheneminen) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.89, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.50 POHJOISUUDEN MERKITYKSEN KASVU Pohjoisten luonnonvarojen kasvava hyödyntäminen 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=4.07, M=4.00, Q1=4.00, Q3=

30 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.78, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.00 Uusien fossiilisten energialähteiden käyttöönotto pohjoisessa Pohjoisten uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto (mm. metsä, aalto, tuuli, jäte yms.) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.15, M=3.00, Q1=2.00, Q3=

31 Talouden painopisteen muutos itään (Aasian talouskasvun vuoksi) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.59, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Pohjoisuuden politiikan merkityksen kasvu, (mm. suurvallat ja arktiset rantavaltiot päivittäneet strategioitaan v.2008 jälkeen) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.52, M=4.00, Q1=3.00, Q3=

32 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=4.07, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.00 Arktisen teknologiaosaamisen kasvava kysyntä GLOBALISAATION JATKUMINEN Raakaöljyn hinnan nousu 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=4.00, M=4.00, Q1=4.00, Q3=

33 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.70, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Mineraalien hinnan nousu Ruoan hinnan nousu 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.78, M=4.00, Q1=3.00, Q3=

34 Maakaasun hinnan nousu (viime vuosina laskenut, tässä 20 vuoden aikajänne) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.26, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Resurssi- ja materiaalitehokkuuden vaatimuksen kasvu 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.81, M=4.00, Q1=3.00, Q3=

35 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.15, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Euroopan unionin talouskriisi POLIITTISET MUUTOKSET Poliittinen tahtotila Koillisväylän hyväksi kasvaa 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.52, M=4.00, Q1=3.00, Q3=

36 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.19, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Venäjän WTO-jäsenyys syyskuusta 2012 Valtioiden tiukentuva ote alueensa luonnonvaroihin liittyen 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.67, M=4.00, Q1=3.00, Q3=

37 ARVOJEN MUUTOS: YMPÄRISTÖN JA HYVINVOINNIN ARVOSTUKSEN KASVU 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 Kiristyvät ympäristösäännökset / Ekokilpailukyvyn vaatimuksen kasvu (mm. rikkidirektiivin voimaan tulo 2015, energiatehokk.vaat. 2013,ym. tulevat säädökset) n=27, A=3.78, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Vihreä verouudistus, kulutusta verotetaan enemmän 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.37, M=3.00, Q1=3.00, Q3=

38 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=26, A=2.92, M=3.00, Q1=2.00, Q3=3.00 Henkilökohtaisen hyvinvoinnin arvostuksen kasvu Eettiset kysymykset 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.33, M=3.00, Q1=3.00, Q3=

39 Ympäristöliikkeiden kasvava kiinnostus arktiseen (mm. öljyntuotantoon) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.52, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN LNG-teknologian kehittyminen (putkilinjojen suhteellisen merkityksen väheneminen) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.30, M=3.00, Q1=3.00, Q3=

40 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=26, A=3.73, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Energiateknologian kehitys Ympäristöteknologian kehitys (esim. vesien suojeluun, ilmansaasteisiin ym.) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.67, M=4.00, Q1=3.00, Q3=

41 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.59, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Tietoteknologian kehitys, IT tulee kaikkialle Materiaaliteknologian kehitys (sis. myös. nanotekniikka) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=4.00, M=4.00, Q1=4.00, Q3=

42 LED-valaistuksen ja energialähteiden kehittyminen (esim. poijut ja muu ohjaus arktisessa) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=27, A=3.41, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 SOSIOEKONOMISET MUUTOKSET Maailman väestönkasvu, jatkuva kaupungistuminen ja sen luoma kysyntä 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=25, A=3.84, M=4.00, Q1=3.00, Q3=

43 Väestörakenteen muutos, mm. väestön ja työvoiman ikääntyminen Euroopassa ja Kiinassa 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=25, A=3.68, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00 ELINKEINORAKENTEEN JA TYÖN MUUTTUMINEN, TIETOTEKNIIKAN VAIKUTUS, VERKOSTOITUMISEN JA YHTEISTYÖN VAATIMUKSEN KASVU Elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=26, A=3.15, M=3.00, Q1=3.00, Q3=

44 Työn murros (8-tuntisen työpäivän pirstoutuminen, pitkän matkan pendelöintimallin yleistyminen) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=26, A=2.88, M=3.00, Q1=2.00, Q3=3.75 Verkkopalvelujen kasvu ja escience (ml. sosiaalisen median sovell., vähentää mm. liikkumista ja energian tarvetta) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=26, A=3.00, M=3.00, Q1=2.00, Q3=