KESTÄVÄ PUURAKENTAMINEN KAUPUNGEISSA

Transkriptio

1 KESTÄVÄ PUURAKENTAMINEN KAUPUNGEISSA Rakennetun ympäristön muutos työkaluja ilmastonmuutoksen taklaamiseen -seminaari , Lahti Heini Vihemäki, tutkija, Metsätieteet/MMTDK ja Helsus, Helsingin yliopisto Rakennetun ympäristön muutos - Lahti 24/1!2019 1

2 SISÄLTÖ Tausta: Rakentamisen ilmastovaikutukset Puurakentaminen ilmastonäkökulmasta Puukerrostalorakentaminen Suomessa: lukuja & trendejä Kunnat puurakentamisen edistäjinä: ohjauskeinoja & mahd. haasteita Puurakentamisen tutkimusta Helsingin yliopiston metsätiet. osastolla Yhteenveto Rakennetun ympäristön muutos - Lahti 24/1!2019 2

3 RAKENTAMISEN & RAKENNUSTEN ILMASTOVAIKUTUKSET Kaupungistuminen ja väestönkasvu globaaleina trendeinä rakentamisen volyymi kasvussa, keskittyminen Rakennussektori suuri materiaalien ja energian kuluttaja n. 50% materiaalista, yli 30% KHKpäästöistä, yli 40% energiankulutuksesta globaalisti (EU 2011, ref. Hurmekoski 2017) Rakennusten käytön aikaisten KHK-päästöjen ohella rakentamisen ja rakennusmateriaalien valmistus, loppukäyttö/hävittäminen (LCA) Metsäekonomia ja markkinointi 28/08/2018 3

4 PUURAKENTAMINEN ILMASTONÄKÖKULMASTA Puumateriaalista tehdyt talot vähäpäästöisempiä (KHK) elinkaaritarkastelussa vrt. betonista rakennettuihin Keski- Eurooppalaisessa vertailussa (mm. Hafner & Schäfer 2017) Hughes (2018) mukaan puusta rakentamalla: 1) Korvataan rakennusmateriaaleja, jotka energiaintensiivisempiä, joiden valmistus tuottaa enemmän KHK-päästöjä 2) Puurakennukset toimii C-varastoina (pitkä aikajänne) 3) Energiatehokkuudelle etua puumateriaalin käytöstä Teollinen puurakentaminen, ml. puukerrostalorakentaminen, nojaa usein esivalmistukseen, mahdollisuus tehostaa materiaalin käyttöä, nopeuttaa rakentamisprojekteja (mm. Hurmekoski ym. 2018) Rakennetun ympäristön muutos - Lahti 24/1!2019 4

5 PUUKERROSTALO? Kantavat rakenteet tehty pääosin puupohjaisesta materiaalista, ja yli 2 kerrosta (Hurmekoski ym. 2018) Ulkopinnat ei aina puuta Eri määritelmiä puukerrostalolle Useita rakennejärjestelmiä ja materiaaleja Tilaelementti, pilari-palkki, rankarakenne, massiivipuurakenne Esivalmistuksen osuus & puun osuus vaihtelee

6 PUUKERROSTALOT SUOMESSA Ns. Niche markkinat toistaiseksi (Toppinen ym. 2018) Vähittäiset säädösmuutokset (MRL, rakennussäädökset) mahdollistaneet kehitystä Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan tukitoimet vahvasti vaikuttaneet kehityksen taustalla (Lazarevik ym. 2019) 11/2018 mennessä 65 asuin- ja 4 toimistopuukerrostaloa (Puuinfo oy 2018) Asuntoja puukerrostaloissa lähes 1700 (Puuinfo oy 2018) Rakenteilla/suunnitteilla reilut 50 hanketta, jopa 6000 asuntoa (Puuinfo oy 2018) Rakennetun ympäristön muutos - Lahti 24/1!2019 6

7 5000 HUONEISTOT PUUKERROSTALOISSA Asuntojen lkm Kumulatiivinen sis. rakenteilla olevat asunnot Lähde: N. Miilumäki & H. Vihemäki, Puuinfo oy:n datan pohjalta (10/2018) Rakennetun ympäristön muutos - Lahti 24/1!2019 7

8 Ii (15) Oulu (47) VALMISTUNEET KOHTEET Asunnot/kunta Kajaani (15) < >300 Seinäjoki (78) Saarijärvi (24) Jyväskylä (186) Joensuu (40) N asuntoa 21 kunnassa Yli 60 taloa, 3-7 kerrosta/talo Pori (23) Raisio (42) Naantali (51) Turku (54) Ylöjärvi (19) Tampere (53) Vierumäki (27) Järvenpää (27) Tuusula (46) Vantaa (186) Lahti (74) Helsinki (607) Porvoo (43) Imatra (13) Lähde: N. Miilumäki & H. Vihemäki, Puuinfo oy:n datan pohjalta (10/2018) Rakennetun ympäristön muutos - Lahti 24/1!2019 8

9 PUURAKENTAMISEN EDISTÄMINEN Julkinen sektori, ml. Kunnat, Tutkimus- ja koulutus, ministeriöt ym. valtionhallinnon organisaatiot, yksityisen sektorin ohella tärkeitä toimijoita alan kehittymisen & kasvun kannalta Julkisen sektorin keinoja vaikuttaa puurakentamisen tarjontaan ja kysyntään (Hurmekoski ym. 2018): Suora tuki: Kaavoitus, poikkeukset/helpotukset rakennuslupiin, tontinluovutusehdot T&K&I ja yhteistyöhankkeet Julkiset hankinnat, esim. koulut, palvelutalot, oma asuntotuotanto Koulutusohjelmien uudistukset, tarjonta Rakentamista koskevien normien muutokset (mm. hiilijalanjäljen huomioiminen) Verotukselliset keinot Rakennetun ympäristön muutos - Lahti 24/1!2019 9

10 JULKISET HANKINNAT alhaalta-ylös ja kysyntää luova ohjauskeino kuntatasolla Kuntastrategiat ja ohjelmat esim. (kestävään) kaupunkikehitykseen, ympäristöön ja elinkeinoihin liittyen Linjaa hankintoja, asuntotuotantoa, aluesuunnittelua Julkista rakentamista suunniteltaessa hankintakriteereissä mukaan vähähiilisyys, vihreys, tai puunkäyttö ulottuvuudeksi Ohjeistusta valtionhallinnosta, mm. Vihreät julkiset hankinnat opas (YM) Kasvava kiinnostus puukoulujen ja päiväkotien rakennuttamiseen kunnissa trendinä, jossa sisäilma / terveys aspektit korostuu Rakennetun ympäristön muutos - Lahti 24/1!

11 KAAVOITUS & TONTINLUOVUTUSEHDOT ylhäältä-alas, kysyntää luova keino Kaavoitus: Edistänyt alan kehitystä & nähdään olevan potentiaalia jatkossakin, kaavavaranto luo jatkuvuutta (Ylä- Anttila 2018, seminaariesitys) Toisaalta, ongelmia paikoin, etenkin kasvukeskusten ulkopuolella Joensuun case, rakennusalan yritysten rooli (Hurmekoski ym. 2018) Kuutoskaupunkien johtajien sitoumus allokoida alueita puurakentamiselle (12/2017), yhteistyö YM kanssa Tontinluovutus: kunnan tonttien tontinluovutusehtojen kautta edistäminen (ei tarvita kaavaa), esim. rakennusmateriaalin hiilitase tai toteutusnopeus kriteereinä Rakennetun ympäristön muutos - Lahti 24/1!

12 Puu-Kivistö KAAVAMÄÄRÄYKSET Määrittelyn tarkkuus voi vaihdella Puu-Kivistön asemakaava, Vantaa: Rakennusten on oltava kantavilta rakenteiltaan pääosin puuta. Julkisivujen on oltava pääosin puuta. puurakentamisen määrällinen lisääminen ja laadullinen kehittäminen yhdessä puualan toimijoiden kesken Ns. kumppanuusjärjestely kaavoitusvaiheessa mahdollinen Lähde: kaavat/101/0/ Rakennetun ympäristön muutos - Lahti 24/1!

13 MUITA TUKIKEINOJA Tutkimus, kehitys ja innovaatio (TKI) -hankkeet, esim. kehittyvä kerrostalohanke (HKI) ja Viikin puukerrostalot Kaavoitukseen/tontinluovutuk seen yhdistetyt puurakentamista/vähähiilisiä ratkaisuja edistävät kilpailut Kuntien väliset ja sisäinen verkostot, viestintä & koulutus KUVA: Rakennetun ympäristön muutos - Lahti 24/1!

14 VIRKAMIESTEN KÄSITYKSET PUUKERROSTALOISTA Franzini ym. (2018) tutkimus rakentamista ohjaavien & kaupunkikehityksestä vastaavien kuntaviranomaisten käsityksistä puusta kerrostalorakentamisessa Nähdään kestävänä ja taloudellista kehitystä tuovana / tukevana (ympäristöarvot, taloudelliset syyt) puutteellisen tietämys puukerrostaloista (yhä) yhtenä hidastavana tekijänä motivoinnin, politiikkaohjauksen vähyys, rajalliset resurssit Puukerrostalot nähdään usein riskialttiimpina, johtuen mm. osaajien ja yritystoimijoiden vähyydestä, markkinoiden pienuudesta, korkeammasta hinnasta Rakennetun ympäristön muutos - Lahti 24/1!

15 YHTEENVETO Puukerrostalot edelleen niche-markkina (4-5%), mutta kasvava Kunnilla keskeinen rooli puurakentamisen edistämisessä Keinoista edistää puukerrostalorakentamista kaavoitus voimakas, mutta hyväksyttävyys epäsuoremmissa keinoissa mahd. parempi Tuki- ja ohjauskeinot kuten T&K&I hankkeet, kuntien vihreät hankintakriteerit Käsitysten muutokset, osaamisen/tiedon lisääminen & jakaminen Rakennetun ympäristön muutos - Lahti 24/1!

16 KÄPY: KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS PUURAKENTAMISEN BISNESEKOSYSTEEMEISSÄ ( ) Rakennetun ympäristön muutos - Lahti 24/1!

17 KÄPY-HANKE Helsingin yliopisto, Vaasan yliopisto, kv. Kumppanit Business Finland (Tekes) & kumppaniyritykset rahoittajina Projektinjohtaja prof. Anne Toppinen (Helsingin Yliopisto) Lisätietoa, blogi ja tutkimustuloksia: Rakennetun ympäristön muutos - Lahti 24/1!

18 WOOD VISION HANKE puurakentamisen politiikkaohjauksen tehokkuus, alan kasvun & viennin kannalta Suomi, Ruotsi, Itävalta, fokus puukerrostaloissa & kansallisella tasolla Hankkeen joht. Dos. Ritva Toivonen Rahoitus: MMM, Metsämiesten säätiö ja MTK ( ) Lisätietoa: Rakennetun ympäristön muutos - Lahti 24/1!

19 LÄHTEITÄ Franzini, Toivonen & Toppinen (2018). Why Not Wood? Benefits and Barriers of Wood as a Multistory Construction Material: Perceptions of Municipal Civil Servants from Finland. Buildings, 8(11). Hafner & Schäfer (2017). Comparative LCA study of different timber and mineral buildings and calculation method for substitution factors on building level. Journal of Cleaner Production 167: Hurmekoski, E How can wood construction reduce environmental degradation? European Forest Institute. www-julkaisu. Hurmekoski, E., Pykäläinen, J. & Hetemäki, L Long-term targets for green building: Explorative Delphi backcasting study on wood-frame multi-story construction in Finland. Journal of Cleaner Production 72, Lazarevic, Kautto & Antikainen (2019). Finland's wood-frame multi-storey construction innovation system: Analysing motors of creative destruction. Forest Policy & Economics. Hughes, M Seminaariesitys Wood, Buildings and the Circular Economy Aalto yliopiston Sustainability hub seminaarisarjassa. Toppinen, Sauru ym Internal and external factors of competitiveness shaping the future of wooden multistory construction in Finland and Sweden. Constr. Manag. Econ Yli-Anttila, K Seminaariesitys 6Kaupunkien Puuseminaarissa, Helsinki Rakennetun ympäristön muutos - Lahti 24/1!201919

20 KIITOS! KYSYMYKSIÄ KOMMENTTEJA? Rakennetun ympäristön muutos - Lahti 24/1!