Ympäristö ja omavaraisuus -seminaari Vaasa

Transkriptio

1 Omavaraisuuden ja kestävyyden monet ulottuvuudet puurakentamisessa suomalaisissa kunnissa Ympäristö ja omavaraisuus -seminaari Vaasa Katja Lähtinen Prof. EPANET, puurakentamisen liiketoiminta Vaasan yliopisto, markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö/ Seinäjoen yliopistokeskus Dos. (MMT), metsäteollisuuden markkinointi ja johtaminen Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

2 Lähtinen, K., Myllyviita, T., Leskinen, P. & Pitkänen, S A Systematic literature review on indicators to assess local sustainability of forest energy production. Renewable & Sustainable Energy Reviews 40: Lähtinen, K. & Myllyviita, T Cultural sustainability in reference to the Global Reporting Initiative 2(GRI) guidelines Case forest bioenergy production. Journal of Cultural Heritage Management and Sustainable Development 5(3): Ympäristö ja omavaraisuus ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys tutkimuksen näkökulmasta Kestävyyttä voidaan pyrkiä toteuttamaan globaalilla, alueellisella ja/tai paikallisella tasolla Eri ratkaisuvaihtoehtojen vertailu ja asetettujen tavoitteiden seuranta edellyttää mittareiden käyttöä periaatteet (principles), kriteerit (criteria), indikaattorit (indicators) Koska kestävyydelle ei ole olemassa yhteiskunnallista optimia (eri sidosryhmillä erilaisia tarpeita ja tavoitteita), liittyy päätöksentekoon aina valintatilanteita joissain tilanteissa eri kestävyystavoitteet tukevat toisiaan, usein niiden välillä on trade-offeja Kriteerien/indikaattorien määrittely ja käytettävyys ovat käytännön päätöksenteossa esim. vaihtoehtojen vertailun edellytys

3 Kestävän yhdyskuntarakenteen kriteerit ja kaavoitus Kestävä rakentaminen ja sitä ohjaava kaavoitus ovat merkittävä osa alueellisten ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten kestävyyspyrkimysten tavoittelua Kaavoituksella vaikutetaan mm. luonnonvarojen käyttöä koskeviin ratkaisuihin, rakentamisen ja rakennusten käytön kustannustehokkuuteen sekä asuinympäristön viihtyisyyteen ja terveellisyyteen Kuntalain edellyttämissä kuntastrategioissa nämä teemat ovat keskeisessä roolissa ja monissa yhteyksissä kaavoitus on nähty keskeiseksi osaksi kuntastrategioiden toteutusta Kuntastrategioiden tavoitteet linkittyvät yleisesti maakuntastrategioissa/- ohjelmissa määriteltyihin teemoihin, kokonaisuuksiin, toimintalinjoihin, tavoitteisiin ja painopisteisiin (=kriteerit) Maakuntaohjelmien kriteereillä vaikutetaan muun muassa maakuntakaavaan, mikä kuntatasolla esim. heijastuu yleis- ja asemakaavojen laadintaan Ympäristöministeriö. Finlex. 3

4 Hyvinvointia, elämänlaatua ja itseilmaisua onnistuneesti edistävä kestävä rakentaminen ja rakennusten käyttö Tasapaino yksilöllisten arvovalintojen, yhteisöllisen osallistumisen tarpeiden ja ekosysteemien kantokyvyn välillä Uusiutuviin luonnonvaroihin painottuva tehokas resurssien hyödyntäminen rakentamisessa, sisustuksessa ja energiankäytössä Rakentamisen ja rakennusten käytön kustannustehokkuus Käyttäjien hyvinvoinnin huomioon ottaminen suunnittelussa Rakennusten yhteensopivuus kulttuuriseen ympäristöönsä Asuinympäristön viihtyisyys ja terveellisyys à Hallitusohjelmassa nämä teemat nivoutuvat läheisesti puun käytön edistämiseen rakentamisessa Valtioneuvoston kanslia Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi. Hallituksen julkaisusarja 13/ s. 4

5 Puun rakennuskäyttö Suomessa Lähde: Metsäteollisuus ry Puurakentaminen on ratkaisu. 5

6 Teollisen puurakentamisen hyötyjä 6 Muok. Toppinen, A., Lähtinen, K. & Holopainen, J On corporate responsibility. In Panwar, R., Kozak, R. & Hansen, E. (Eds.) Forests, Business and Sustainability. Earthscan. pp Toppinen, A., Sauru, M., Pätäri, S., Lähtinen, K. & Tuppura, A Internal and external factors of competitiveness shaping the future of wooden multistorey construction in Finland and Sweden. Construction Management & Economics. Painossa. Toivonen, R. & Lähtinen, K Tieteellinen artikkelikäsikirjoitus

7 Kriteerien käytettävyys käytännön kaavoitustyössä? Tietoa on niukasti siitä, kuinka kaavoittajat voivat käytännössä soveltaa työssään maakuntastrategioista kuntastrategioihin tuotuja teemoja, joiden tarkoituksena on käytännössä vaikuttaa kuntakaavoitukseen Ymmärryksen lisäämiseksi vuonna 2017 toteutettiin aineistonkeruu, jonka tavoitteena oli hankkia tietoa 1) kriteereiden yleisestä käytettävyydestä käytännön kaavoitustyössä, 2) kriteerien merkitystä suhteessa puurakentamisen vaikutusten arviointiin, sekä 3) kaavoittajien oman kuntansa puurakentamiseen liittyvien strategisten tavoitteiden tuntemista Aineisto kerättiin touko-kesäkuussa sähköpostitse (saatekirje + linkki sähköiseen kyselyyn) suomalaisissa kunnissa (pl. Ahvenanmaa) kaavoitustehtävissä toimivilta henkilöiltä (yht. 850 vastaanottanutta, joista kahden muistutuskierroksen jälkeen 140 vastannutta; vastaus-% 16,5), vastaajia 82 kunnasta Tausta-aineistona käytettiin suomalaisia maakuntastrategioita, joiden pohjalta määriteltiin aineistonkeruussa kysytyt 15 kestävyyskriteeriä (taloudellinen, sosiaalinen, ekologinen ulottuvuus, 5 kpl kutakin) Kriteerien vertailut AHP-laskennalla 7

8 XX Taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten kriteerien suhteelliset merkitykset 8

9 Ajatuksia kriteereitä koskevista tuloksista Taloudellisessa ulottuvuudessa erot vähiten tärkeimpänä pidettyihin kriteereihin olivat selkeitä (Maks. 32,5 %; min. 12,6%) Ekologisessa ulottuvuudessa osa kriteereistä erottui tärkeämpinä (Maks. 25,0 %; Min. 14,0 %) Sosiaalisessa ulottuvuudessa erot eivät olleet selkeitä (Maks. 22,8 %; min. 16,8 %) Konkreettiset, perinteiset kriteerit saivat yleisesti ottaen eniten vastauksissa painoarvoa, vähemmän vakiintuneita teemoja pidettiin vähemmän tärkeinä Osa vastaajista korosti kriteereiden abstraktiutta, asema- ja yleiskaavan mahdollisuuksia vaikuttaa tiettyjen kestävyysodotusten toteutumiseen ja sitä, että niiden tavoitteet ovat keskenään ristiriidassa à Tästä kuitenkin käytännön päätöksenteossa usein kyse 9

10 Puurakentamisen rooli kaavoituksessa suhteessa kestävyyskriteereihin (1) Onko kunnassasi strategisia tavoitteita julkisen puurakentamisen (esim. koulut, päiväkodit) tai puukerrostalorakentamisen edistämiselle? Onko tässä lomakkeessa kysytyillä kriteereillä merkitystä kuntasi kaavoituspäätöksenteossa arvioitaessa puurakentamisen vaikutuksia (esim. aluetalous, hiilensidonta) suhteessa muiden runkomateriaalien (esim. betoni) käyttöön rakentamisessa? Lomakkeen kriteerien käytettävyys puurakentamisessa En osaa sanoa Kyllä Ei YHTEENSÄ Puurakentamiselle kunnassa strategisia tavoitteita En osaa sanoa (18 %) Kyllä (25 %) Ei (57 %) YHTEENSÄ 39 (28 %) 41 (29 %) 60 (43 %) 140 (100 %) 10

11 Puurakentamisen rooli kaavoituksessa suhteessa kestävyyskriteereihin (2) Puurakentamisen strategisista tavoitteista puhutaan paljon, mutta 25 % kaavoittajista tiesi sellaisia olevan kunnassa 18 % ei tiennyt, onko kunnalla strategisia tavoitteita puurakentamisen edistämiselle 57 % vastasi kysymykseen kielteisesti Käsitykset kuntien strategisista puurakentamisen tavoitteista olivat osin ristiriitaisia, esim. saman kunnan eri vastaajat saattoivat vastata puurakentamisen strategisten edistämistavoitteiden olemassaoloon EOS, Ei ja Kyllä Käytännön kaavoitustyössä taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden toteuttaminen ei ole yksiselitteistä Strategioissa esitetyt periaatteet ovat liian yleisellä tasolla, jotta käytännön päätöksenteossa niistä saataisiin aidosti tukea suunnitteluun esim. ekologinen kestävyys on hyvin laaja kokonaisuus 11

12 Kaavojen toteutumisen aikajänne nähdään liian lyhyenä. On kiire saada alueet toteutettua. Visiot vaatisivat enemmän aikaa toteutuakseen. Puukerrostalorakentamisen päähaasteita ovat rakentajien asenteet ja osaamattomuus ja betonia kalliimpi hinta (mm. standardoimattomuus, vähän toimittajia, liian yksityiskohtaiset ja joustamattomat rakennussuunnitelmat). Minusta on arveluttavaa määrätä rakennusmateriaaleja kaavassa, ellei se perustu lakiin. En halua rajoittaa kilpailua. Aluerakentamishankkeissa hyväksyn tarkemmat määräykset. Kaikkiin kysyttyihin asioihin ei voida yleis- tai asemakaavoituksella vaikuttaa. Konsulttien poisjättäminen vastaajien joukosta voi aiheuttaa sen, että teiltä jää monien pienien kuntien vastaukset saamatta. Teemme kaavoituksella mahdollisuuksia uusille innovaatioille Vaasan yliopisto Yksikkö Kalvosarjan nimi 12

13 Kiitos! Vaasan yliopisto Yksikkö Kalvosarjan nimi Chaudfontaine-puisto, Liege, Belgia (Taiteilija/prof. Mehmet Ali Uysal) 13