Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Transkriptio

1

2

3 1 (13) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Käsittelijä Diaarinumero EURA 2014/6408/ /2018/PSL Puhelinnumero Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Saapunut 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Pohjois-Savon liitto 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Iisalmen kaupunki Organisaatiotyyppi Kunta Jakeluosoite Pohjolankatu 14 Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi Terho Savolainen Yhteyshenkilön sähköpostiosoite terho.savolainen@iisalmi.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely Vain yksi hakija ý Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus Puhelinnumero (017) Postitoimipaikka Iisalmi BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa elinkeinojohtaja Yhteyshenkilön puhelinnumero Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Osatoteuttajat Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Kuopion kaupunki Kunta Navitas Kehitys Oy Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö Kehitysyhtiö Savogrow Oy Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö Tulostettu :15:11

4 Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena. Hankkeen vaikuttavuuden ja laadukkaan tuloksen takaamiseksi Navitas kehitys Oy, Kehitysyhtiö SavoGrow Oy ja Kuopion kaupunki ovat tärkeitä osatoteuttajia hankkeessa. Kun hankealue kattaa koko Pohjois-Savon maakunnan, on tärkeää, että hankkeessa on neljä aluetoimijaa, joista kukin vastaa omalla alueellaan toteutettavista toimenpiteistä. Tällöin alueet sekä sitoutuvat hankkeen tavoitteisiin että toteutettavat toimenpiteet vastaavat paremmin kunkin seudun tarpeita ja lähtökohtia. Neljän toteuttajan kesken yhteistyö on kuitenkin vielä helposti hallittavissa ja toimenpiteiden toteuttaminen sujuu. 3 Hankkeen perustiedot 2 (13) Hankkeen julkinen nimi Future Savo - Tulevaisuus Savossa -maakunnallinen vetovoimahanke Alkamispäivämäärä Toimintalinja 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Päättymispäivämäärä Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Pohjois-Savon maakuntaohjelman valmistelussa vuosille nousi vahvasti esille maakunnan eri seutukuntien yhteinen huoli alueen yleisen vetovoimaisuuden heikkenemisestä. Tämä näkyy alueen opiskeluikäisten nuorten muuttotappiona, työikäisen väestön vähenemisenä, osaavan työvoiman saatavuuden vaikeutumisena ja yritysten rekrytointiongelmina. Maakunnan vetovoiman parantaminen on keskeinen kysymys koko maakuntasuunnitelman toteutumisessa, jotta kasvavat ja toimintaansa kehittävät työllistäjät saavat tulevaisuudessa riittävästi työvoimaa. Alueella menossa olevissa työllisyyshankkeissa on muun muassa huomattu, että hankkeiden toimenpiteisiin ei enää saada maakunnan sisältä haettua riittävän osaamistaustan omaavia, motivoituneita työnhakijoita, vaan alueen työvoimareservi alkaa olla ns. läpikäyty. Nyt joudutaan panostamaan erityisesti maakunnan ulkopuolelle ja jopa Suomen rajojen ulkopuolelle kohdistuviin toimenpiteisiin, jotta alueen työnantajien työvoimatarpeisiin voidaan vastata. Pohjois-Savon vetovoiman parantamiseen tarvitaan sekä koko maakunnan yhteisiä toimenpiteitä mutta myös seutukunta- ja kuntakohtaisia toimenpiteitä, joilla kunkin alueen erityispiirteitä voidaan hyödyntää koko maakunnan vetovoimatekijöinä. Työvoiman tarjonta niukkenee eniten maakunnan teollisilla alueilla Ylä-Savossa, Varkauden seudulla ja myös Sisä-Savossa, joten erityisesti näiden alueiden vetovoimaa on tarve lisätä. Hankkeen tavoitteena on rakentaa toimintamallit vetovoimaisuuden kehittämiseen sekä maakunnallisella tasolla että seuduittain ja kokeilla eri työpaketeissa uusia tapoja niin vetovoiman kuin pitovoimankin lisäämiseen, jotta alueen yritysten kilpailukyvyn säilyminen ja työvoiman saatavuus voidaan jatkossakin varmistaa. Yritysten voimakas kasvu ja investointisuunnitelmat edellyttävät näkyviä toimenpiteitä valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti, jotta Pohjois- Savon potentiaali kasvavana, kehittyvänä maakuntana saadaan työnhakijoiden tietoisuuteen. Vetovoimahankkeessa alueelliset toimenpiteet kootaan yhteiseksi toimintasuunnitelmaksi, jota koordinoidaan maakunnallisesti. Vetovoimaa edistetään käytännön toimenpiteillä, jotka parantavat alueen työvoiman saatavuutta, arjen sujuvuutta ja asukkaiden sitoutumista alueeseen. Hankkeen avulla Pohjois-Savosta tehdään maakuntaohjelman tavoitteen mukaisesti Halutuin elämisen ympäristö. Seuduilla jo käynnissä olevia markkinointi- ja viestintäkampanjoita hyödynnetään tehokkaasti ja niiden lisäksi tuotetaan yhteistä viestintämateriaalia maakunnan kattomarkkinointiin, jota kaikki seudut voivat hyödyntää oman markkinointinsa lisänä ja hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden viestinnällisenä ilmeenä. Konkreettisena tavoitteena on kääntää pitkän aikavälin nettomuutto positiiviseksi - vuosittain tarvitsemme ihmistä enemmän asumaan ja tekemään työtä Pohjois-Savoon maakunnan ulkopuolelta. Kuopion ja seutukeskusten vetovoiman tulee jatkossa houkutella väkeä muualta Suomesta ja ulkomailta. Tällä varmistetaan se, että maakunnan työpaikkakehitys pysyy positiivisena eikä töitä siirry muille alueille työvoiman perässä. Tavoitteena tulee olla myös, että Pohjois-Savossa on aina kannattavampaa tehdä töitä kuin olla työttömänä. Tulostettu :15:11

5 3 (13) Hanke kohdistuu Pohjois-Savon yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen parantamiseen parantamalla työvoiman saatavuutta ja alueen houkuttelevuutta. Hankkeen kohderyhmät tiivistetysti ovat: - alueelta kotoisin olevat aktiivi-ikäiset ammattilaiset tai valmistumassa olevat nuoret perheineen - uudelleenkouluttautumisesta motivoituneet henkilöt alueen ulkopuolelta esim. yritysten muutostilanteet - tiettyjen ammattiryhmien osaajat kotimaasta ja ulkomailta sekä heihin kohdennetut rekrytoimenpiteet - alueella työskentelevät ulkomaiset kausi-/vuokratyöntekijät - alueella vierailevat ja loma-asukkaat (aktiivi-ikäiset ammattilaiset perheineen). Välillisesti kohderyhmää ovat Pohjois-Savon nykyiset asukkaat, joiden kautta vetovoiman kehittäminen voi tapahtua kansalaislähtöisesti. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Future Savo - programme to increase attractiveness of North Savo region 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä lisätään myöhemmin 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Pohjois-Savon maakuntaohjelman valmistelussa vuosille nousi vahvasti esille maakunnan eri seutukuntien yhteinen huoli alueen yleisen vetovoimaisuuden heikkenemisestä. Tämä näkyy alueen opiskeluikäisten nuorten muuttotappiona, työikäisen väestön vähenemisenä, osaavan työvoiman saatavuuden vaikeutumisena ja yritysten rekrytointiongelmina. Pohjois-Savon liitto teetätti vuoden 2017 kuluessa asiantuntijaselvityksen, jolla kartoitettiin vetovoimaisuuden parantamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Synocus Oy teki selvitystyön seutukuntakohtaisesti ja sen pohjalta hahmoteltiin vetovoimatyölle alustavia kohderyhmiä, vetovoimaisuuden edellytyksiä, keskeisiä toimijoita sekä ehdotuksia konkreettisista kokeiluista ja uusista toimintamalleista. Maakunnan vetovoiman parantaminen on keskeinen kysymys koko maakuntasuunnitelman toteutumisessa, jotta kasvavat ja toimintaansa kehittävät työllistäjät saavat tulevaisuudessa riittävästi työvoimaa. Maakunnassa menossa olevissa työllisyyshankkeissa (esim. YTYÄ! Ylä-Savossa on työtä -hankkeessa) on huomattu, että hankkeiden toimenpiteisiin ei enää saada maakunnan sisältä haettua riittävän osaamistaustan omaavia, motivoituneita työnhakijoita, vaan alueen työvoimareservi alkaa olla ns. läpikäyty. Nyt joudutaan panostamaan erityisesti maakunnan ulkopuolelle ja jopa Suomen rajojen ulkopuolelle kohdistuviin toimenpiteisiin, jotta alueen työnantajien työvoimatarpeisiin voidaan vastata. Pohjois-Savon vetovoiman parantamiseen tarvitaan sekä koko maakunnan yhteisiä toimenpiteitä mutta myös seutukunta- ja kuntakohtaisia toimenpiteitä, joilla kunkin alueen erityispiirteitä voidaan hyödyntää koko maakunnan vetovoimatekijöinä. Pohjois-Savo on nähtävä yhteisenä työssäkäyntialueena, jossa Kuopion seudun kasvu tukee koko maakuntaa. Kuopionkin osalta väestönkasvua on kuitenkin entistä enemmän saatava maakunnan ulkopuolelta. Kuopion väestöllistä vetovoimaa tulee käyttää hyväksi maakunnan teollisten alueiden työvoiman saatavuuden tukena parantaen esim. pendelöinti- tai etätyömahdollisuuksia. Työvoiman tarjonta niukkenee kuitenkin eniten maakunnan teollisilla alueilla Ylä-Savossa, Varkauden seudulla ja myös Sisä-Savossa, joten erityisesti näiden alueiden vetovoimaa on tarve lisätä. Veto- ja pitovoiman lisääminen on vaativa ja monia toimia tarvitseva tehtävä. Toisaalta kyse on koko maakunnan imagon ja tunnettuuden lisäämisestä markkinoinnillisin toimenpitein mutta myös monista muista käytännön toimista kuntien palveluiden toimivuuden varmistamiseksi, uusien ihmisten vastaanottokyvystä, työllistymisen varmistumisesta jne. Kokemus yksittäisen paikkakunnan vetovoimaisuudesta on aina subjektiivinen ja perustuu toimijan, yrityksen tai Tulostettu :15:11

6 4 (13) yksittäisen ihmisen omiin lähtökohtiin. Maakunnallisessa vetovoimatyössä kannattaa hyödyntää sitä lähtökohtaa, että alue on laaja ja koostuu osittain erityyppisistä seutukunnista ja paikkakunnista, joilla on erilaisia vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä. Nostamalla esille näitä erilaisia vetovoimatekijöitä yhteisesti, voidaan puhutella ja tavoittaa hyvin erityyppisiä ihmisiä ja tarjota kohderyhmille huomattavasti laajemmin erilaisia vaihtoehtoja kuin tekemällä yksin oman paikkakunnan markkinointi-työtä. Lähtökohtana täytyy pitää ajatusta, että maakunnan etu on omankin alueen ja paikkakunnan etu. Vetovoimatyön toteuttamiseen tarvitaan mukaan maakunnan kaikki keskeiset toimijat: julkinen sektori, oppilaitokset, elinkeinoelämä ja kolmas sektori. Käytännön kehittämistyön johtamisessa haasteeksi nousee, miten eri toimijat saadaan mukaan tukemaan kokonaisuutta omilla toimenpiteillään ja samalla toteuttamaan omia tavoitteitaan. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen tavoitteena on rakentaa toimintamallit vetovoimaisuuden kehittämiseen sekä maakunnallisella tasolla että seuduittain ja kokeilla eri työpaketeissa uusia tapoja niin vetovoiman kuin pitovoimankin lisäämiseen, jotta alueen yritysten kilpailukyvyn säilyminen ja työvoiman saatavuus voidaan jatkossakin varmistaa. Yritysten voimakas kasvu ja investointisuunnitelmat edellyttävät näkyviä toimenpiteitä valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti, jotta Pohjois- Savon potentiaali kasvavana, kehittyvänä maakuntana saadaan työnhakijoiden tietoisuuteen. Yritysten työvoiman saatavuuteen vetovoimatyöllä on erityisen suuri merkitys. Vetovoimaisuustyön tulee kuitenkin olla julkisen sektorin, yritysten, koulutusorganisaatioiden ja kolmannen sektorin yhteinen ponnistus, jotta maakunnan kehittyminen voidaan turvata. Vetovoimahankkeessa alueelliset toimenpiteet kootaan yhteiseksi toimintasuunnitelmaksi, jota koordinoidaan maakunnallisesti. Vetovoimaa edistetään käytännön toimenpiteillä, jotka parantavat alueen työvoiman saatavuutta, arjen sujuvuutta ja asukkaiden sitoutumista alueeseen. Hankkeen avulla Pohjois-Savosta tehdään maakuntaohjelman tavoitteen mukaisesti Halutuin elämisen ympäristö. Seuduilla jo käynnissä olevia markkinointi- ja viestintäkampanjoita hyödynnetään tehokkaasti ja niiden lisäksi tuotetaan yhteistä viestintämateriaalia maakunnan kattomarkkinointiin, jota kaikki seudut voivat hyödyntää oman markkinointinsa lisänä ja hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden viestinnällisenä ilmeenä. Konkreettisena tavoitteena on kääntää pitkän aikavälin nettomuutto positiiviseksi - vuosittain tarvitsemme ihmistä enemmän asumaan ja tekemään työtä Pohjois-Savoon maakunnan ulkopuolelta. Kuopion ja seutukeskusten vetovoiman tulee jatkossa houkutella väkeä muualta Suomesta ja ulkomailta. Tällä varmistetaan se, että maakunnan työpaikkakehitys pysyy positiivisena eikä töitä siirry muille alueille työvoiman perässä. Tavoitteena tulee olla myös, että Pohjois-Savossa on aina kannattavampaa tehdä töitä kuin olla työttömänä. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Vetovoimaohjelma (kuva hakemuksen liitteenä) koostuu rinnakkain toteutettavista hankkeista, joista tämä EAKRrahoitteinen, elinkeinotoimijoiden hakema hanke sisältää ennen kaikkea maakunnan ulkopuolelta haettavaan ammattitaitoiseen työvoimaan kohdistuvia toimenpiteitä, maakunnan pitovoimaa parantavia toimenpiteitä sekä vetovoimaan liittyvien toimenpiteiden ja hankkeiden kokonaiskoordinoinnin toimenpiteet. Tämän hankkeen rinnalle on Kuopion seudun Kauppakamari jättämässä ELY-keskukselle hakemusta ESRrahoitteisesta hankkeesta, joka sisältää elinkeinoelämän tarpeista lähteviä työvoiman saatavuuden turvaamiseen liittyviä toimenpiteitä ja pilotteja. Rinnakkaishankkeena tämän vuoden myöhempiin hakuihin on tarkoitus valmistella maakunnan oppilaitosten yhteinen ESR-rahoitteinen hankehakemus, jonka toimenpiteet kohdistuvat uusien opiskelijoiden rekrytointiin alueen oppilaitoksiin sekä maakunnan oppilaitoksissa jo opiskelevien nuorten ja Pohjois-Savoon tulleiden kv-vaihtoopiskelijoiden sitouttamiseen alueen osaavaksi työvoimaksi ja asukkaiksi. Maakunnassa ei aiemmin ole toteutettu näin laajaa vetovoimaisuutta parantavaa hanketta ja hankekokonaisuutta. Tulostettu :15:11

7 5 (13) 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hanke kohdistuu Pohjois-Savon yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen parantamiseen lisäämällä työvoiman saatavuutta ja alueen houkuttelevuutta. Hankkeen kohderyhmiä ovat ensisijaisesti maakunnan ulkopuolella asuvat, omien alojen ammattilaiset tai ammatinvaihdosta kiinnostuneet, aktiivisessa työiässä olevat ihmiset. Alueella aiemmin asuneet, työikäiset paluumuuttajat ovat tärkeää kohderyhmää, koska heillä on jo siteitä alueelle. Työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi erityinen kohderyhmä ovat ulkomaalaiset vuokra- ja kausityöntekijät, jotka jo käyvät alueella töissä, mutta asuvat perheensä kanssa muualla. Yleisemmin kohderyhmää ovat valittujen kohdealojen ammattilaiset, joista alueella on pulaa, sekä kotimaassa että ulkomailla. Myös alueen tapahtumissa ja lomakohteissa vierailevat perheet ovat oma kohde-ryhmänsä, heille tulee viestiä myös alueen mahdollisuuksista asuin- ja työskentelypaikkana. Kohderyhmää ovat myös Pohjois-Savosta kotoisin olevat nuoret, jotka tällä hetkellä opiskelevat maakunnan ulkopuolella, mutta jotka olisi hyvä saada paluumuuttamaan takaisin kotimaakuntaansa oman alansa ammattilaisina. Kohderyhmät tiivistetysti: - alueelta kotoisin olevat aktiivi-ikäiset ammattilaiset tai valmistumassa olevat nuoret perheineen - uudelleenkouluttautumisesta motivoituneet henkilöt alueen ulkopuolelta esim. yritysten muutostilanteet - tiettyjen ammattiryhmien osaajat kotimaasta ja ulkomailta sekä heihin kohdennetut rekrytoimenpiteet - alueella työskentelevät ulkomaiset kausi-/vuokratyöntekijät - alueella vierailevat ja loma-asukkaat (aktiivi-ikäiset ammattilaiset perheineen). 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Välillisesti kohderyhmää ovat Pohjois-Savon nykyiset asukkaat, joiden kautta vetovoiman kehittäminen voi tapahtua kansalaislähtöisesti. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? TYÖPAKETTI 1 REKRY-SAVO UUSIA, OSAAVIA ASUKKAITA MAAKUNTAAN Työpaketin keskeisenä tavoitteena on uuden, osaavan työvoiman saaminen maakuntaan alueen ulkopuolelta, jotta voidaan varmistaa voimakkaasti kasvussa olevien yritysten työvoiman saatavuus. 1. Kohdennetut rekryhaut ulkomailta valikoitujen ammattiosaajien houkuttelemiseksi Pohjois-Savoon Kehitetään uusia toimintamalleja ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseksi alueelle ja tehdään aktiivista markkinointityötä valikoiduille kohdealueille, joilla tunnistetaan olevan Pohjois-Savon työvoimatarpeisiin sopivaa vapaata osaajapotentiaalia (esim. Baltian maat, Puola, Ukraina ja muut Itä-Euroopan alueet). Tutustutaan mm. Kanadan malliin, missä aktiivisilla toimenpiteillä on saatu kasvatettua mm. korkeakoulutettujen maahanmuuttoa sekä juurrutetaan vastaavia toimintamalleja Pohjois-Savon seuduille. Hyödynnetään myös oppilaitosten jo olemassa olevia kansainvälisiä yhteyksiä työvoiman saamiseksi alueelle esimerkiksi opiskelijavaihdon ja työharjoittelujen kautta. Toimenpiteiden toteutuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä EURES-palvelun kanssa ja hyödynnetään sen toimintamalleja yrityskohtaisten rekrytointien toteuttamisessa. 2. Alueella jo olevan ulkomaisen työvoiman juurruttaminen alueelle pysyvästi (vuokratyöntekijät / kausityöntekijät perheineen) Laaditaan toimintamalli alueella jo työskentelevien ulkomaalaisten kausi- ja vuokratyöntekijöiden kontaktointiin ja kohtaamiseen heidän ollessaan alueella töissä ja pilotoidaan toimintamallia toisaalta maatalouden ja marjanviljelyn kausityöntekijöiden mutta myös teknologiateollisuuden vuokratyöntekijöiden parissa. Osana pilottia järjestetään mm. markkinointitilaisuuksia kausi- ja vuokratyöntekijöille, joissa aluetta esitellään tarkemmin. Pilotissa kartoitetaan sekä työntekijöiden että heidän puolisoidensa koulutustaustaa ja ammattiosaamista sekä selvitetään alueelta heille soveltuvia työ- ja jatkokoulutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on saada vuokratyöntekijät muuttamaan perheineen Tulostettu :15:11

8 6 (13) alueelle ja asettumaan pysyvästi Pohjois-Savoon ympärivuotiseksi työvoimaksi. Tehdään yhteistyötä kuntien maahanmuuttopalveluiden kanssa, jotta tarvittava paperityö sujuu mahdollisimman joustavasti ja nopeasti. Näiden kahden toimenpiteen kautta rakennetaan maakunnallista Welcome to Pohjois-Savo vastaanottokonseptia, joka jalkautetaan alueelle osana Työpaketti 2:a. Vastaanottokonseptiin tarvittavaa viestintämateriaalia alueen asumisen ja elämisen olosuhteista sekä harrastus- ja työmahdollisuuksista laaditaan pilotoitavien kohderyhmien osalta myös heidän omalla kielellään 3. Osaavaa työvoimaa kotimaasta tekemällä Pohjois-Savon mahdollisuuksia näkyvästi tunnetuksi(vrt. Autotehtaan sankarit markkinointikampanja - Pohjois-Savossa avoinna lähes 2000 työpaikkaa) Kootaan yhteen tietoa maakunnan työtilanteesta ja maakunnanlaajuisesta työssäkäyntialueesta ja markkinoidaan sitä kohdennettujen toimenpiteiden avulla. Tieto kerätään sekä sähköiseen yhteiseen alustaan linkittämällä yhteen seudullisia veto-voimatoimenpiteitä ja jo olemassa olevia alueellisia markkinointiaineistoja kuten Kuopion seutu, By Iisalmi markkinointi ja Varkauden seutu esimerkkeinä. Markkinoinnissa tuodaan esille koko maakunnan näkökulma - Kuopiosta löytyy suuremman kaupungin tarjontaa sitä kaipaaville ja seuduilta helppo arki ja toimivat peruspalvelut. Työssä hyödynnetään jo luotuja aluemarkkinoinnin toimintamalleja ja yhteismarkkinoinnin projektiryhmän työtä. Aktiivista markkinointia ja viestintää tehdään alueen ulkopuolelle niin sähköisessä kuin painetussakin muodossa ja medioissa. Tiettyjen ammattialojen osaajia houkutellaan kohdennetuilla markkinointikampanjoilla. Alueelta kotoisin olevia, työikäisiä eri alojen ammattilaisia kontaktoidaan paluumuuttokonseptia hyödyntäen. Erityisesti luodaan kontaktointi- ja yhteydenpitomalli Savosta kotoisin oleviin nuoriin, jotka ovat tällä hetkellä opiskelemassa maakunnan ulkopuolella, jotta heidät saataisiin valmistuttuaan palaamaan takaisin alueelle osaavaksi työvoimaksi (mm. siltasopimukset työnantajien kanssa). Pyritään kohdentamaan toimenpiteitä myös uudelleenkouluttautumisesta kiinnostuneisiin henkilöihin (yrityselämän muutostilanteet kuten henkilöstövähennyksiin tai konkurssiin päätyneiden yritysten henkilöstö). Järjestetään suurimpiin kasvukeskuksiin Savo roadshow kiertue, jolla tavoitellaan arjen helppoudesta kiinnostuneita osaajia muuttamaan töihin maakuntaan. Pohjois-Savon erilaisissa suurtapahtumissa tarjotaan tietoa alueen työpaikka- ja asumismahdollisuuksista matkailijoiden ja kesäasukkaiden tavoittamiseksi. Markkinointitoimenpiteitä tehdään myös maakunnan sisällä, jotta sisäinen mielikuva alueen hyvästä tilanteesta välittyy alueella jo asuville asukkaille ja maakunnan pitovoima vahvistuu. Kesätapahtumissa tehtävät markkinointitoimenpiteet kohdentuvat tehokkaasti myös maakunnan nykyisiin asukkaisiin. Kehitetään korkeakouluyhteistyötä ja toimintamalleja tärkeiden koulutusalojen kanssa siten, että Pohjois-Savosta muualle lähtevät opiskelijat saadaan sitoutettua alueen elinkeinoelämään ja palaamaan alueelle valmistumisen jälkeen. Erilaiset projektityöt, etätyöskentely, kesätyötuet ja aktiivinen kontaktointi tukevat nuorten sitoutumista paluumuuttoon. Siltasopimukset ovat yksi kokeiltava malli opiskelijoiden sitouttamiseen. 4. Muut työllistymistä ja alueelle muuttoa edistävät nopeat kokeilut Työpaketin toimenpidekokonaisuudet 1-3 on alustavasti kohdennettu tiettyihin valikoituihin kohderyhmiin ja niitä lähdetään hankkeen alkuvaiheessa toteuttamaan edellä luetelluin toimenpitein. Hankkeen edetessä kohderyhmiä ja uusia pilotteja voidaan tarpeen mukaan joko täsmentää tai ideoita lisää, jotta toimintamalli pysyy joustavana. Hankkeessa voidaan tehdä työllistymistä ja alueelle muuttoa sekä arjen sujuvuutta parantavia kokeiluja eri osaalueilla, esim. työllistämistä tukevat palvelut, etätyömahdollisuuksien kehittäminen yhteistyössä yritysten, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa kuten yhteisten työtilojen järjestäminen, alueelta muuttaneiden kutsuminen erilaisiin tapahtumiin, työnantajien erilaiset yhteistilaisuudet työmahdollisuuksien markkinointiin jne. Monilla alueilla ongelmana ovat myös puolisotyöpaikat, joten on tärkeä löytää uusia toimintamalleja koko perheen kotiutumiselle. Luodaan matalan kynnyksen viestintä- ja yhteistyömalleja eri alojen välille, joissa voidaan kertoa avoimista työmahdollisuuksista sekä alueesta kiinnostuneista osaajista. Piilotyöpaikkoja tehdään näkyväksi verkostoissa alueen vetovoiman kasvattamiseksi. TYÖPAKETTI 2 MEIDÄN SAVO - PITOVOIMA KUNTOON Työpaketin keskeisenä tavoitteena varmistaa, että maakunnan asumiseen ja elämiseen liittyvät palvelut vastaavat Tulostettu :15:11

9 7 (13) maakuntaohjelmassa määriteltyä yhteistä kattovisiota Suomen halutuin elämisen ympäristö. Jotta vetovoimatyöhön liittyvät toimenpiteet ja hankkeet tukevat toinen toistensa tavoitteita ja koko maakunnan toimijat saadaan sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin, tarvitaan selkeää toimenpiteiden koordinointia. Vetovoimahankkeelle perustetaan laaja-alainen maakunnallinen ohjausryhmä (vetovoimafoorumi), johon kutsutaan mukaan vetovoimatyöhön osallistuvat keskeiset toimijatahot ja sidosryhmät. Foorumin tehtävänä on koordinoida tämän hankkeen sekä menossa olevien muiden kehittämishankkeiden toimenpiteitä siten, että vetovoimatyötä tehdään yhdensuuntaisesti yhteisiä tavoitteita tukien ja kaikki tahot ovat siihen sitoutuneita. Foorumin vetämänä toteutetaan myös maakunnallisia yhteismarkkinoinnin toimenpiteitä, jotka tukevat hankkeen pilottien ja toimenpiteiden toteuttamista. Foorumin tehtäviin kuuluu myös osallistua maakunnan edunvalvontatyöhön ja nostaa esille kansallisessa agendassa esiinnostettavia kysymyksiä. Foorumin ja alueiden tueksi on rakennettava mittaristo, jonka kautta voidaan yhdessä seurata tilanteen kehittymistä ja oppia onnistumisesta ja kehityskohteista. Hankkeen jälkeen foorumitoiminnasta tulee osa maakunnan pysyvää toimintaa. Hankkeen roolina tässä työpaketissa on myös pilotoida asumiseen, yhteisöllisyyteen sekä kansalaislähtöiseen kehittämiseen liittyviä toimintamalleja, joilla parannetaan asukkaiden pitkän tähtäimen sitoutumista omaan maakuntaan sekä ohjata asumisen palveluja parantavaa kehittämistyötä. Alueen kunnat on saatava mukaan yhteiseen pitovoiman kehittämistyöhön, jotta asumisen ja palvelujen ratkaisut toimivat vetovoimaohjelman tavoitteiden eduksi alueelle työnperässä tulleet myös jäävät ja viihtyvät. Työpaketissa toteutettavaksi suunniteltuja toimenpiteitä: - seutukunta- tai kuntakohtaisesti toteutettava asumisen palvelujen kehittämisohjelman laadintatyö (vrt. KierRehankkeessa toteutettu resurssiviisauden tiekartta). Varsinaiset kehittämistoimenpiteet kunnat/seudut toteuttavat osana omaa normaalia palvelutuotannon kehittämistään, mutta hanke vetää ohjelman laadintaan liittyvät työpajat yhteisellä toteutusmallilla ja seuraa kehittämistyön etenemistä. - Welcome to Pohjois-Savo vastaanottokonseptin laajamittaisempi jalkautus alueelle kuntien/seutukuntien hyödynnettäväksi kv-asukkaiden vastaanotossa ja kotouttamisessa. Tehdään tiivistä yhteistyötä kuntien maahanmuuttopalveluiden kanssa, jotta ulkomaisten työntekijöiden osalta tarvittavat paperityö sujuvat mahdollisimman joustavasti ja nopeasti. - ohjataan kuntia, elinkeinotoimijoita ja yrityksiä toteuttamaan laajamittaisemmin kv-kausi- ja vuokratyöntekijöiden kartoitus- ja kotouttamisprojekteja: sopivien yritysten/ työntekijäkohderyhmien kontaktointi, tarvittavat paikkakuntakohtaiset/seutukohtaiset materiaalit ja niiden jakelu. - hanke toteuttaa joitakin asumispalvelujen kehittämiseen liittyviä pilotteja kuten alueelle jo muuttaneisiin kontaktin luominen ja pitovoiman varmistaminen aktiivisella huolenpidolla (esim. savolaiskummi jokaiselle muuttavalle perheelle kertomaan alueen kulttuurista, ilmapiiristä ja elämisen mahdollisuuksista). Kummi voi olla myös sähköinen applikaatio kännykkään, josta löytyy kaikki tarvittava tieto alueelle kotiutumiseen. Joissakin kunnissa toteutusmuotona voi olla esim. muuttoneuvojan nimeäminen organisaatioon kehittämään kuntaan muuttavien uusien asukkaiden vastaanottoa paikkakunnalle. - pilotoidaan erilaisia kansalaislähtöisen kehittämisen toimintamalleja asumisviihtyvyyden ja osallisuuden parantamiseksi kuten erilaiset asukasraadit tai esim. seuduittain kartoitus kuntalaisten näkemyksiä julkisten palveluiden toimivuudesta tai kuntarajojen merkityksestä erityisesti muihin kuntiin pendelöiville asukkaille. Näiden pohjalta voidaan laatia kuntiin kehittämisehdotuksia niistä palveluista, joissa joustavuutta pitäisi lisätä ja tutkitaan myös muiden työssäkäyntialueiden malleja ottaen niistä opiksi. Muut vetovoimaa tukevat ja toteuttavat toimenpiteet Tämän hankkeen rinnalla voi lisäksi toteutua muiden toimijoiden kuten yritysten itse tuottamia kokeiluja, joiden tuloksellisuutta voidaan seurata ja mitata ja niistä toimivimmat kokeilut voidaan mallinnettuina levittää koko maakunnan yritysten käyttöön (esim. foorumitoiminnan kautta). Hankkeen aikana voi nousta esiin myös muita nopeita kokeiluja niin yritysten, kuntien kuin työnhakijoidenkin keskuudesta. Rakennetaan toimintamalleja, joilla voidaan Tulostettu :15:11

10 8 (13) nopealla aikataululla rakentaa pilotteja erilaisten vetovoimaa, työllisyyttä tai arjen sujuvuutta parantavien kokeilumallien ympärille. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeen tuloksena osaavan työvoiman saatavuus Pohjois-Savon alueella paranee ja yritysten kilpailukyky kehittyy, kun maakunnan nettomuutto saadaan käännettyä positiiviseksi. Pohjois-Savon houkuttelevuus asuinpaikkana ja työssäkäyntialueena parantuu niin kotimaassa kuin ulkomailla valituissa kohdemaissa. Myös seudullisesti vetovoimatyön laatu ja tehokkuus paranee, kun hankkeen toimenpiteillä luodaan systemaattisia prosesseja mm. kausija vuokratyöntekijöistä huolehtimiseen. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä kasvaa pitkällä aikavälillä, kun heidät tunnistetaan tärkeäksi työvoimaresurssiksi ja tehdään kohdennettuja rekrytointitoimenpiteitä myös ulkomaille. Konkreettisia tuloksia: 1. Kohdennetut rekryhaut kotimaasta ja ulkomailta houkuttelevat valikoitujen ammattiosaajia Pohjois-Savoon nykyistä enemmän 2. Alueella jo oleva ulkomainen työvoima saadaan paremmin jäämään alueelle pysyvästi (vuokratyöntekijät / kausityöntekijät perheineen) 3. Muualle opiskelemaan lähteneiden pohjoissavolaisten nuorten paluumuutto lisääntyy 4. Maakunnan asumiseen ja elämiseen liittyvät palvelut vastaavat maakuntaohjelmassa määriteltyä yhteistä kattovisiota Suomen halutuin elämisen ympäristö" 5. Seutukunta- tai kuntakohtaisesti toteutetaan asumisen palvelujen kehittämisohjelman laadintatyö 6. Welcome to Pohjois-Savo vastaanottokonsepti jalkautetaan alueelle kuntien/seutukuntien hyödynnettäväksi kvasukkaiden vastaanotossa ja kotouttamisessa. 7. Erityisesti Sisä-Savon osatoteutuksessa kokeillaan asumispalvelujen kehittämiseen liittyviä nopeita pilotteja kuten alueelle jo muuttaneisiin kontaktin luominen ja pitovoiman varmistaminen aktiivisella huolenpidolla 8. Vetovoimatyön johtoryhmän perustaminen ja yhteistyötoimintamallin rakentaminen, kehityskäytävän johtoryhmän kokoaminen ja toimintamallin rakentaminen 9. Vetovoimaa ja elinvoimaa edistävän toimenpideohjelman kokoaminen, yhteiset kärkihankkeet ja kehittämishankkeiden yhdensuuntaisuus 10. Vuosittainen (1-2 krt) maakunnallinen vetovoimafoorumi/tapahtuma 11. Yhteisen maakunnallisen edunvalvonnan ja vaikuttamisen vahvistaminen 12. Maakunnallinen yhteismarkkinointi vetovoimahankkeessa, yhteinen valtakunnallinen ja kansainvälinen näkyminen eri medioissa. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeen aikana perustettava vetovoimatyön johtoryhmä jatkaa toimintaansa ja koordinoi alueen vetovoimatyötä pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeen kautta kaikki kunnat ja kaupunkiseudut saadaan entistä paremmin sitoutumaan yhteiseen tavoitteeseen ja hankkeen jälkeen yhteistyötä jatketaan yhteisesti sovittavalla resurssoinnilla. Mukaan tulee saada myös perustettava uusi maakuntaorganisaatio ja sen avainhenkilöt. Kunta- ja seutukohtaiset kehityssuunnitelmat jalkautetaan kuntien toimesta palvelurakenteen kehittämiseen strategioiden ja toimintaohjelmien kautta. Welcome to Pohjois-Savo -kotouttamiskonsepti pilotoidaan hankkeessa ja se otetaan osaksi toimintaa kaikilla kaupunkiseuduilla. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 15 % palkkakustannuksista Tulostettu :15:11

11 9 (13) Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Kone- ja laiteinvestoinnit 0 5 Rakennukset ja maa-alueet 0 6 Muut kustannukset 0 7 Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus ,00 2 Kuntien rahoitus ,00 3 Muu julkinen rahoitus 0 0,00 4 Yksityinen rahoitus 0 0,00 Rahoitus yhteensä ,00 Rahoitussuunnitelma yhteensä Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Päätoteuttajan ja osatoteuttajien välinen aiesopimus hankkeen toteuttamisesta on valmisteilla ja se toimitetaan rahoittajalle mahdollisimman pian hankehakemuksen jättämisen jälkeen. Osatoteuttajat selvittävät omilta alueiltaan tarvittavat kuntarahoitusosuudet mahdollisimman pian. Alustavien keskustelujen mukaan hankkeen toteutukseen ja rahoitukseen olisivat mahdollisesti osallistumassa osatoteuttajien lisäksi myös Siilinjärvi, Leppävirta, Joroinen ja Pieksämäki. Iisalmen kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan , että kaupunki voi toimia hankkeen hakijana ja päätoteuttajana. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Hankkeeseen haetaan tarvittavat omarahoitusosuudet kunkin osatoteuttajan alueelta joko seudullisesti tai kunnittain. Rahoitusosuudet varmistuvat viimeistään maaliskuun 2018 aikana. Päätoteuttajan omarahoitusosuus haetaan kokonaisuudessaan Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän hallinnoimasta Ylä- Savon seuturahasta, jonka rahoittamiseen myös Iisalmen kaupunki osallistuu asukasmäärän suhteessa. Tästä syystä päähakijalla ei ole hankkeessa omarahoitusosuutta. Päätoteuttaja hakee hankkeeseen rahoitusta myös Pohjois-Savon kehittämisrahastosta kattamaan laajan maakunnallisen hankkeen hallinnoinnista päätoteuttajalle aiheutuvia kustannuksia. Kehittämisrahastoon jätettävän rahoitushakemuksen suuruus on euroa. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) A72346 Maakunnan kilpailukyvyn parantaminen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vahvistamalla A73110 Pohjois-Savon Lakeland ja A73220 VisitSaimaa Lakeland Finland A71779 Warkaus Green Tech Valley teollisuuskeskittymä A71882 Kuopion seudun viisaan liikkumisen toimintamallin laatiminen A73406 Invest and Grow in Kuopio Region (INGROW) S20843 Savilahden innovaatioalusta - selvityshanke S21004 YTYÄ! Ylä-Savossa on työtä -hanke Tulostettu :15:11

12 10 (13) 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Pohjois-Savon markkinointiyhteistyö Soinlahti kehittämisstrategia, Pohjois-Savon liiton AIKO-rahoitus 10 Maantieteellinen kohdealue Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle ý Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Iisalmen kaupungilla on pitkäaikaista, monipuolista hankehallinnointiin ja -toteuttamiseen liittyvää osaamista. Iisalmen kaupunki toimii parhaillaan mm. päätoteuttajana viiden kunnan alueella yhteisessä LYYTI - Lukiosta eväitä yrittäjyyteen ja työelämään -hankkeessa, joka on valtakunnallisesta ESR-teemahausta rahoitettu nuorten yrittäjyyskasvatushanke, sekä YTYÄ! Ylä-Savossa on työtä -hankkeen päätoteuttajana, jossa osatoteuttajana on Ylä- Savon koulutuskuntayhtymä. Iisalmen kaupunki tai Iisalmen Teollisuuskylä Oy ovat osatoteuttajina useimmissa Pohjois-Savossa tällä hetkellä toteutettavissa maakunnallisissa, elinkeinoyhtiöiden yhteisissä kehittämishankkeissa kuten TechnoGrowth, Teolliset Symbioosit, KierRe ja MikroGrow#. Hankkeen päätoteutuksesta vastaa Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut, johon kuuluvat kaupungin yrityspalvelut, markkinoinnin ja viestinnän palvelut, työllisyyspalvelut, maahanmuutto- ja pakolaistyön palvelut sekä hankepalvelut. Toteuttavan organisaation toiminta vastaa siis erityisen hyvin tämän hankkeen sisällöllisiä aihealueita Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Riittävän vaikuttavien toimenpiteiden ja pilottien löytäminen Hankkeen sisällön ja toteutusalueen laajuus Suhdanteiden yllättävä heikkeminen, joka johtaa yritysten kasvunäkymien oleellinen hiljenemiseen Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Hankesuunnitelman joustavuus erilaisten pilottien ja toimenpiteiden kokeilemiseksi, jotta saataisiin näkyviä tuloksia aikaiseksi jo varsin lyhyen hankkeen toteutuksen aikana Osatoteuttajien kokemus sujuvasta yhteistyöstä muiden kehittämishankkeiden pohjalta, maakunnallinen ohjausryhmätyö toimenpiteiden koordinoimiseksi sekä tämän hankkeen sisällä että linkittyen muuhun maakunnassa tehtävään kehittämistyöhön Hankesuunnitelman joustavuus pilottien ja toimenpiteiden kohdentamisesta 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Hankkeen hallinnolliseen ohjausryhmään esitetään nimettäväksi edustajat hankkeen toteuttajaorganisaatioista sekä elinkeinoelämän ja rahoittajan edustajat: Iisalmen kaupunki, elinkeinojohtaja Terho Savolainen Kuopion kaupunki, strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen Navitas Kehitys Oy, toimitusjohtaja Jouko Laitinen Kehitysyhtiö Savogrow Oy, toimitusjohtaja Olli Tiainen elinkeinoelämän edustajana Kuopion seudun kauppakamari, toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi Pohjois-savon liitto, rahoittajan edustaja Tulostettu :15:11

13 11 (13) esittelijänä toimii hankkeen projektijohtaja. Vetovoimatyön johtamiseen ja kehittämisen koordinointiin perustetaan laajempi maakunnallinen johtoryhmä, johon kutsutaan kehityskäytävän kuntajohdon lisäksi keskeisten sidosryhmien edustajat elinkeinoelämän sekä koulutuksen ja tutkimuksen saralta. Johtoryhmätyöskentely sisältyy Kuopion kaupungin toteuttamaan osatoteutukseen. Hankkeen hallinnollinen ohjausryhmä kokoontuu vetovoimatyön johtoryhmän kokoontumisten yhteydessä. Lisäksi hankehenkilöstö muodostaa säännöllisesti kokoontuvan projektiryhmän. 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista Tuotosindikaattorit Toimintalinja 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Pk-yritykset hankkeessa, jossa keskeinen tavoite yrityksen kasvu ja kansainvälinen liiketoiminta 30 Pk-yritykset, jotka aloittavat viennin tai laajentavat uudelle vientimarkkina-alueelle Pk-yritykset, joissa merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys Uudet tuella aikaansaadut työpaikat yrityksissä joihin työllistyvät naiset Vähähiilisyyttä edistävät yritykset Yrityksissä säästetty energia 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Kyllä Ei Perustelu Varsinaista analyysiä ei ole tehty, mutta hanke on luonteeltaan senkaltainen, että sukupuolinäkökulma ei hankkeen sisällössä nouse esille. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet kohdistuvat ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen, asumisympäristön viihtyvyyteen ja maakunnan vetovoiman parantamiseen ilman että ne eivät voisivat aiheuttaa sukupuoleen perustuvaa eriarvoisuutta tai syrjintää. Hankkeen toimenpiteet ovat pääsääntöisesti täysin sukupuolineutraaleja, mutta hankkeessa otetaan huomioon se, että maakunnassa on erityisesti teollisuuden parissa tarjolla runsaasti työllistymismahdollisuuksia, jotka kohdistuvat erityisesti miehiin. Tästä syystä toimenpiteissä otetaan huomioon myös ns. puolisotyöpaikkojen löytyminen maakunnasta, jotta koko perheelle löytyisi Pohjois-Savosta työtä. Hanke kohdistuu koko maakunnan työvoiman saatavuuteen ja asuinympäristön viihtyvyyteen yleisellä tasolla kohdentamatta toimenpiteitä millään tavalla sukupuolen perusteella. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei kuulu hankkeen tavoitteisiin. Tulostettu :15:11

14 12 (13) 14 Liitteet Pakolliset liitteet Yhteishankkeen sopimus Muut liitteet Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Vaikutuksen kohde Perustelu Ekologinen kestävyys Luonnonvarojen käytön kestävyys ei vaikutuksia Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen ei vaikutuksia Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus ei vaikutuksia Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) ei vaikutuksia Natura ohjelman kohteet ei vaikutuksia Taloudellinen kestävyys Materiaalit ja jätteet ei vaikutuksia Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei vaikutuksia Hankkeen keskeisenä tavoitteena hakea kasvussa oleviin yrityksiin osaavaa uutta työvoimaa ja parantaa jo olemassa olevan Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä elinkeinorakenteen kehittymistä ja säilymistä kehittäminen sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen ei vaikutuksia Hankkeen toimenpiteinä voidaan pilotoida esim. etätyöhön liittyviä uusia toimintamalleja sekä välittää muiden hankkeiden tai toimijoiden toteutettavaksi erilaisia työssäkäyntiliikenteen sujuvuuteen liittyviä kehittämis- ja Liikkuminen ja logistiikka 5 5 palvelutarpeita. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hankkeen tavoitteisiin kuuluu maakunnan pitovoiman parantaminen pilotoimalla erilaisia asumisviihtyvyyteen liittyviä toimenpiteitä, joilla on sekä välittömiä että välillisiä hyvinvointivaikutuksia alueen asukkaisiin. Toimenpiteissä mukana kansalaislähtöistä Hyvinvoinnin edistäminen 8 8 kehittämistä ja osallisuutta parantavia pilotteja. Tasa-arvon edistäminen ei kuulu hankkeen toimenpiteisiin Hankkeen toimenpiteet sisältävät kansalaislähtöistä kehittämistä ja osallisuutta parantavia pilotteja. Toimenpiteitä kohdistuu myös maahanmuuttajataustaiseen työvoimaan Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen ja heidän perheidensä kotouttamisen yhdenvertaisuus 5 5 kehittämiseen. Kulttuuriympäristö ei vaikutuksia Ympäristöosaaminen ei vaikutuksia Vetovoimaohjelman toteutusmalli Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Tulostettu :15:11

15 13 (13) Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus RONKAINEN JARMO kaupunginjohtaja (Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Katso-tunnistautumisella) Tulostettu :15:11

16 Hakijan (päätoteuttajan) taustalomake 1 (8) Hakijan (päätoteuttajan) nimi Iisalmen kaupunki Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Kuntarahoitus Jakeluosoite Pohjolankatu 14 Hakijan (päätoteuttajan) yhteyshenkilö Terho Savolainen Y-tunnus Postinumero Yhteyshenkilön puhelinnumero (017) Organisaatiotyyppi Kunta Postitoimipaikka Iisalmi Yhteyshenkilön sähköpostiosoite terho.savolainen@iisalmi.fi 1 Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo? Hanke kohdistuu Pohjois-Savon yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen parantamiseen parantamalla työvoiman saatavuutta ja alueen houkuttelevuutta. Maakunnan vetovoiman parantaminen on keskeinen kysymys koko Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman toteutumisessa, jotta kasvavat ja toimintaansa kehittävät työllistäjät saavat tulevaisuudessa riittävästi työvoimaa. Nyt joudutaan panostamaan erityisesti maakunnan ulkopuolelle ja jopa Suomen rajojen ulkopuolelle kohdistuviin toimenpiteisiin, jotta alueen työnantajien työvoimatarpeisiin voidaan vastata. Pohjois-Savon vetovoiman parantamiseen tarvitaan sekä koko maakunnan yhteisiä toimenpiteitä mutta myös seutukunta- ja kuntakohtaisia toimenpiteitä, joilla kunkin alueen erityispiirteitä voidaan hyödyntää koko maakunnan vetovoimatekijöinä. Työvoiman tarjonta niukkenee eniten maakunnan teollisilla alueilla Ylä-Savossa, Varkauden seudulla ja myös Sisä-Savossa, joten erityisesti näiden alueiden vetovoimaa on tarve lisätä. Hankkeen tavoitteena on rakentaa toimintamallit vetovoimaisuuden kehittämiseen sekä maakunnallisella tasolla että seuduittain ja kokeilla eri työpaketeissa uusia tapoja niin vetovoiman kuin pitovoimankin lisäämiseen, jotta alueen yritysten kilpailukyvyn säilyminen ja työvoiman saatavuus voidaan jatkossakin varmistaa. Yritysten voimakas kasvu ja investointisuunnitelmat edellyttävät näkyviä toimenpiteitä valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti, jotta Pohjois-Savon potentiaali kasvavana, kehittyvänä maakuntana saadaan työnhakijoiden tietoisuuteen. Vetovoimahankkeessa alueelliset toimenpiteet kootaan yhteiseksi toimintasuunnitelmaksi, jota koordinoidaan maakunnallisesti. Vetovoimaa edistetään käytännön toimenpiteillä, jotka parantavat alueen työvoiman saatavuutta, arjen sujuvuutta ja asukkaiden sitoutumista alueeseen. Hankkeen avulla Pohjois-Savosta tehdään maakuntaohjelman tavoitteen mukaisesti Halutuin elämisen ympäristö. Seuduilla jo käynnissä olevia markkinointi- ja viestintäkampanjoita hyödynnetään tehokkaasti ja niiden lisäksi tuotetaan yhteistä viestintämateriaalia maakunnan kattomarkkinointiin, jota kaikki seudut voivat hyödyntää oman markkinointinsa lisänä ja hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden viestinnällisenä ilmeenä. Konkreettisena tavoitteena on kääntää pitkän aikavälin nettomuutto positiiviseksi - vuosittain tarvitsemme ihmistä enemmän asumaan ja tekemään työtä Pohjois- Savoon maakunnan ulkopuolelta. Kuopion ja seutukeskusten vetovoiman tulee jatkossa houkutella väkeä muualta Suomesta ja ulkomailta. Tällä varmistetaan se, että maakunnan työpaikkakehitys pysyy positiivisena eikä töitä siirry muille alueille työvoiman perässä. Tavoitteena tulee olla myös, että Pohjois-Savossa on aina kannattavampaa tehdä töitä kuin olla työttömänä. 2 Toteutus ja tulokset Tulostettu :15:11

17 Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Hanke toteutetaan siten, että kullakin osatoteuttajalla on vastuullaan jokin tai joitakin maakunnallisesti toteutettavia vastuupilottitoimenpiteitä, joiden kokemuksia hankkeen edetessä levitetään koko maakunnan alueelle, mikäli pilotti osoittautuu onnistuneeksi. Alkuvaiheessa hanke käynnistyy alla mainituilla, tiettyihin valikoituihin kohderyhmiin kohdistuvilla piloteilla, mutta toteutussuunnitelmaan jätetään tietoisesti joustavuutta, jotta hankkeen edetessä kohderyhmiä ja uusia pilotteja voidaan tarpeen mukaan joko täsmentää tai ideoita lisää. TYÖPAKETTI 1 REKRY-SAVO UUSIA, OSAAVIA ASUKKAITA MAAKUNTAAN Työpaketin keskeisenä tavoitteena on uuden, osaavan työvoiman saaminen maakuntaan alueen ulkopuolelta, jotta voidaan varmistaa voimakkaasti kasvussa olevien yritysten työvoiman saatavuus. 1. Kohdennetut rekryhaut ulkomailta valikoitujen ammattiosaajien houkuttelemiseksi Pohjois-Savoon (Navitas Kehitys Oy:n osatoteutukseen kuuluva maakunnallinen vastuupilotti) 2. Alueella jo olevan ulkomaisen työvoiman juurruttaminen alueelle pysyvästi (vuokratyöntekijät/kausityöntekijät perheineen) Kausityöntekijöihin kohdistuvasta maakunnallisesta pilotista vastaa Kehitysyhtiö Savogrow Oy ja vuokratyöntekijöihin liittyvästä pilotista Iisalmen kaupunki. Näiden kahden toimenpiteen kautta rakennetaan maakunnallista Welcome to Pohjois-Savo vastaanotto- ja muuttajakonseptia, joka jalkautetaan alueelle osana Työpaketti 2:a. Vastaanottokonseptin kokoaminen sisältyy Kuopion kaupungin osatoteutukseen ja sen laadinnassa hyödynnetään mm. Iisalmen kaupungin jo aiempaa kokemusta seudullisen maahanmuuttopalvelun toteuttamisesta. 3. Osaavaa työvoimaa kotimaasta tekemällä Pohjois-Savon mahdollisuuksia näkyvästi tunnetuksi (vrt. Autotehtaan sankarit markkinointikampanja - Pohjois-Savossa avoinna lähes 2000 työpaikkaa) Iisalmen kaupungin osatoteutukseen kuuluva vastuupilotti 4. Muualle opiskelemaan lähteneiden pohjoissavolaisten nuorten paluumuuton helpottaminen (Navitas Kehitys Oy:n osatoteutukseen sisältyvä maakunnallinen vastuupilotti) Kaikki osatoteuttajat toteuttavat osallistuvat mm. seuraavien toimenpiteiden toteuttamiseen: - Pohjois-Savon erilaisissa suurtapahtumissa tarjotaan tietoa alueen työpaikka- ja asumismahdollisuuksista matkailijoiden ja kesäasukkaiden tavoittamiseksi. - Markkinointitoimenpiteitä tehdään myös maakunnan sisällä, jotta sisäinen mielikuva alueen hyvästä tilanteesta välittyy alueella jo asuville asukkaille ja maakunnan pitovoima vahvistuu. - Monilla alueilla ongelmana ovat myös puolisotyöpaikat, joten on tärkeä löytää uusia toimintamalleja koko perheen kotiutumiselle. Luodaan matalan kynnyksen viestintä- ja yhteistyömalleja eri alojen välille, joissa voidaan kertoa avoimista työmahdollisuuksista sekä alueesta kiinnostuneista osaajista. Piilotyöpaikkoja tehdään näkyväksi verkostoissa alueen vetovoiman kasvattamiseksi. TYÖPAKETTI 2 MEIDÄN SAVO - PITOVOIMA KUNTOON Työpaketin keskeisenä tavoitteena varmistaa, että maakunnan asumiseen ja elämiseen liittyvät palvelut vastaavat maakuntaohjelmassa määriteltyä yhteistä kattovisiota Suomen halutuin elämisen ympäristö. Jotta vetovoimatyöhön liittyvät toimenpiteet ja hankkeet tukevat toinen toistensa tavoitteita ja koko maakunnan toimijat saadaan sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin, tarvitaan selkeää toimenpiteiden koordinointia. Vetovoimatyön koordinointi sisältyy erityisesti Kuopion kaupungin osatoteutukseen (kuvattu tarkemmin Kuopion osatoteutuksen kohdalla). Iisalmen kaupunki päätoteuttajana vastaa ns. hallinnollisen ohjausryhmän toiminnasta. Hankkeen roolina tässä työpaketissa on myös pilotoida asumiseen, yhteisöllisyyteen sekä kansalaislähtöiseen kehittämiseen liittyviä toimintamalleja, joilla parannetaan asukkaiden pitkän tähtäimen sitoutumista omaan maakuntaan sekä ohjata asumisen palveluja parantavaa kehittämistyötä. Alueen kunnat on saatava mukaan yhteiseen 2 (8) Tulostettu :15:11

18 3 (8) pitovoiman kehittämistyöhön, jotta asumisen ja palvelujen ratkaisut toimivat vetovoimaohjelman tavoitteiden eduksi alueelle työnperässä tulleet myös jäävät ja viihtyvät. Työpaketissa toteutettavaksi suunniteltuja toimenpiteitä: - seutukunta- tai kuntakohtaisesti toteutettava asumisen palvelujen kehittämisohjelman laadintatyö (vrt. KierRe-hankkeessa toteutettu resurssiviisauden tiekartta). Varsinaiset kehittämistoimenpiteet kunnat/seudut toteuttavat osana omaa normaalia palvelutuotannon kehittämistään, mutta hanke vetää ohjelman laadintaan liittyvät työpajat yhteisellä toteutusmallilla ja seuraa kehittämistyön etenemistä. Kehittämisohjelmatyö sisältyy päätoteuttaja Iisalmen kaupungin hankeosioon. - Welcome to Pohjois-Savo vastaanottokonseptin laajamittaisempi jalkautus alueelle kuntien/seutukuntien hyödynnettäväksi kv-asukkaiden vastaanotossa ja kotouttamisessa. Tehdään tiivistä yhteistyötä kuntien maahanmuuttopalveluiden kanssa, jotta ulkomaisten työntekijöiden osalta tarvittavat paperityö sujuvat mahdollisimman joustavasti ja nopeasti. Jalkautustyötä tehdään kaikissa hankeosiossa. - ohjataan kuntia, elinkeinotoimijoita ja yrityksiä toteuttamaan laajamittaisemmin kv-kausi- ja vuokratyöntekijöiden kartoitus- ja kotouttamisprojekteja: sopivien yritysten/työntekijäkohderyhmien kontaktointi, tarvittavat paikkakuntakohtaiset/seutukohtaiset materiaalit ja niiden jakelu. - erityisesti Sisä-Savon osatoteutuksessa kokeillaan asumispalvelujen kehittämiseen liittyviä nopeita pilotteja kuten alueelle jo muuttaneisiin kontaktin luominen ja pitovoiman varmistaminen aktiivisella huolenpidolla (esim. savolaiskummi jokaiselle muuttavalle perheelle kertomaan alueen kulttuurista, ilmapiiristä ja elämisen mahdollisuuksista). Kummi voi olla myös sähköinen applikaatio kännykkään, josta löytyy kaikki tarvittava tieto alueelle kotiutumiseen. Joissakin kunnissa toteutusmuotona voi olla esim. muuttoneuvojan nimeäminen organisaatioon kehittämään kuntaan muuttavien uusien asukkaiden vastaanottoa paikkakunnalle. Sisä-Savo myös pilotoi erilaisia kansalaislähtöisen kehittämisen toimintamalleja asumisviihtyvyyden ja osallisuuden parantamiseksi kuten erilaiset asukasraadit tai esim. seuduittain kartoitus kuntalaisten näkemyksiä julkisten palveluiden toimivuudesta tai kuntarajojen merkityksestä erityisesti muihin kuntiin pendelöiville asukkaille. Näiden pohjalta voidaan laatia kuntiin kehittämisehdotuksia niistä palveluista, joissa joustavuutta pitäisi lisätä ja tutkitaan myös muiden työssäkäyntialueiden malleja ottaen niistä opiksi. Näiden pilottien kokemuksia jaetaan muiden osatoteutusten hyödynnettäväksi, mikäli pilotit osoittautuvat tuloksekkaiksi. Kaikissa osatoteutuksissa voidaan tehdä työllistymistä ja alueelle muuttoa sekä arjen sujuvuutta parantavia kokeiluja eri osa-alueilla, esim. työllistämistä tukevat palvelut, etätyömahdollisuuksien kehittäminen yhteistyössä yritysten, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa kuten yhteisten työtilojen järjestäminen, alueelta muuttaneiden kutsuminen erilaisiin tapahtumiin, työnantajien erilaiset yhteistilaisuudet työmahdollisuuksien markkinointiin jne. Hankkeen kustannusarvio Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista ý Flat rate 15 % palkkakustannuksista Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan Hankkeen kustannukset ý Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. Tulostettu :15:11