Hienoa Arja! Taiteilijat + yritykset + kunta s. 3. Kalljärven länsiranta maaliskuussa. Laskiaisrieha s.20. Jätevedet s Muistojen Veikkola s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hienoa Arja! Taiteilijat + yritykset + kunta s. 3. Kalljärven länsiranta maaliskuussa. Laskiaisrieha s.20. Jätevedet s. 4-5. Muistojen Veikkola s."

Transkriptio

1 1 1 / 2004 pohjoiskirkkonummelaisten oma kylälehti Hienoa Arja! Taiteilijat + yritykset + kunta s. 3 Kalljärven länsiranta maaliskuussa Laskiaisrieha s.20 Jätevedet s. 4-5 Kulttuuria s. 6-7 Muistojen Veikkola s. 9 Terveyskeskus s

2 2 Eläköön kylähenki! Kylänraitin taittotalkoiden tauolla pääkirjoittaja Raija Kari pyllähti hankeen. Kuva: Marjokaisa Piironen. Veikkolan kylähenki elää vaikeuksissakin. Se saa ihmiset viihtymään. Krister Lönnbergin äskeisen opinnäytekyselyn tulokset osuvat yksiin sen kanssa, miten veikkolalaisten on ajatellut kokevan. Hyvää Veikkolassa oli ehdottoman suosikin kylähengen lisäksi kylämäisyys, luonnonläheisyys, järvet ja hyvät liikenneyhteydet. Ne eivät maksa mitään. Huonot puolet olivatkin odotetusti kunnallisten palveluiden puutteita. Veikkola ei ole kunnalle erityinen kehittämiskohde. Kun kuitenkin kaavoitetaan, myydään maata, rakennetaan taloja, tulee kummasti väkeä sisään. Päiväkodit pullistelevat, neuvola toimii äärirajoilla ja koulukin taitaa olla heti valmistuttuaan täysi. Kirkkonummen kunnan tyrmäsi maakuntakaavan Veikkolan kautta Lohjalle kulkevan City-ratahankkeen sillä perusteella, että hanke ei ole tue Kirkkonummen kunnan alueellista kehitysajatusta. Väite 1. Veikkola ei saa vaikka maksaa. Vastaus: Kunta kerää veroja kuntalaisten tarpeisiin. Ei niitä maksajille heru, vaan ne annetaan tarvitsijoille. Väite 2. Veikkola ei saa vaikka tarvitsee. Rahaa ei joko ole tai sitä tarvitaan kipeämmin muualla, ainakin sitä tarvitaan ensiksi muualla. Onneksi Veikkolassa tehdään talkoilla. VeVe on Suomen toiseksi suurin yleisurheiluseura. Koti- ja Kouluyhdistyksen laskiaisrieha pari päivää sitten keräsi satoja ihmisiä. Kyläyhdistyksen elojuhlat vetävät paikalle Navalaan lähes tuhat ihmistä. Ja monta muuta juttua, jotka luovat kuulua kylähenkeä ja joilla saadaan paljon aikaan. Lähde mukaan viemää sitä kuulua kylähenkeä eteenpäin. Yhdistysten porukoihin otetaan varmasti lisää tekijöitä ja talkooväkeä. Raija Kari Päätoimittaja Matti Saartamo, Vastaava toimittaja Raija Kari, , Toimitussihteeri Johanna Artola, , Toimituskunta Raija Kari, Jenni Kaurila, Marjokaisa Piironen, Antti Rautiainen ja Paavo Sortti Taitto Raija Kari, Jenni Kaurila, Marjokaisa Piironen ja Antti Rautiainen Kylänraitti 1/2004 Kylänraittia julkaisee Veikkolan kyläyhdistys. Sarjakuvat PF Paja KY Ilmoitukset Paavo Sortti , Painopaikka Kainuun Sanomat Oy Seuraava numero 2/2004 ilmestyy aineiso su Aineisto osoitteeseen: Etusivun iso kuva Kalljärven länsiranta (kuva Marjokaisa Piironen) Ilmoitushinnat v (mv) 1/16 sivu 50 e 1/8 sivu 95 e 1/4 sivu 160 e 1/2 sivu 280 e 1/1 sivu 400 e Jakelu Kylänraitti jaetaan vapaaehtoisvoimin Veikkolassa, Haapajärvellä, Kurkistossa, Kylmälässä, Lapinkylässä ja Siikajärvellä sekä joihinkin paikkoihin Evitskogissa ja joihinkin Nummelan kauppoihin. Painosmäärä 3500 kpl ISSN Ylempi pieni kuva Airi Hyvönen, Eija Ahvo, Tarmo Aarnio ja Rea Mauranen Majvikissa (kuva Matti Saartamo) Alempi pieni kuva Laskiaisrieha Veikkolan luistinradalla (kuva Harri Romakkaniemi) Veikkolan kyläyhdistyksen hallitus Puheenjohtaja: Raija Kari, puh , , Sihteeri: Antti Rautiainen, puh , Rahastonhoitaja: Paavo Sortti, , , Muut hallituksen jäsenet: Johanna Artola, , Leena Aarras Rauno Lahti, , Raili Leidenius, , Marjokaisa Piironen, , Tiina Rautiainen, , Matti Saartamo (vpj), , Varajäsenet: Airi Hyvönen, , Matti Knuuttila, , Eila-Maija Sortti, , Vilho Åstrand, Nuorisojaos Marja Huovila, , Frisbeegolf Pyry Ahlfors, , Talviuintijaos Pirkko-Liisa Iivari, , Kylän sauna lämmitetään sunnuntaisin klo Kyläsaunan vuokraus Lamminjärven rannalla sijaitsevan rantasaunan vuokra 20 e / 5 tuntia, sisältää puut, vuokraaja lämmittää. Varaukset ja avain: saunaemäntä Leena Aarras, Avain kuittia vastaan, maksu kyläyhdistyksen tilille

3 3 Businesskulttuuria Kunta ja kylä Tammikuun lopulla vietettiin Kirkkonummen Majvikissa historiallista iltaa: kunta järjesti näyttävän tapaamisen paikallisen elinkeinoelämän ja kulttuuriväen kesken. Paikalla oli nelisenkymmentä talouselämän vaikuttajaa sekä kunnassa asuvia taiteilijoita. Aloitteen ideoijina olivat kunnanvaltuutettu Airi Hyvönen, kunnanjohtaja Tarmo Aarnio ja näyttelijä Eija Ahvo. Ilta oli hyvin vapaamuotoinen: turhia puheita oli karsittu ja estradi oli jätetty alan ammattilaisille. Illan esityksistä vastasivat mm. Kaija Kärkinen ja Ile Kallio, Anki Lindqvist, Rea Mauranen ja Eija Ahvo. Kirjailijoiden puolesta esiintyi Juniori-Finlandialla palkittu Arja Puikkonen ja kuvataiteilijoita edustivat Anna-Kaisa Ant - Wuorinen ja Jarmo Knuutila upealla diaesityksellään. Tilaisuuden alussa tanssija Pauliina Ruhanen esitti soolon kirpeässä pakkasessa Keijo Ruhasen valoteoksen lavastuksessa. Taiteilijat, elinkeinoelämän ja kunnan edustajat totesivat hyvin onnistuneen illan aikana, että tapaaminen oli hyödyllinen avaus kaikkien osapuolten kannalta. Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio hykerteli tyytyväisenä ja lupasi, että tapahtuma tullaan uusimaan toivon mukaan ensi vuonna. Konkreettisesta yhteistyöstä sovittiin muutamissa pöydissä ja jatkoa on varmasti luvassa. Kirkkonummen kuntaa on kritisoitu vaatimattomasta kulttuuriprofiilista: tämä oli oiva avauspotku, josta peli toivon mukaan lähtee käyntiin. Matti Saartamo JK. Eija Ahvo esiintyy Susanna Haaviston kanssa Aleksanteriteatterin kevätfestivaaleilla, jota vietetään Taiteilija Eija Ahvo kunnanjohtaja Tarmo Aarnion kainalossa Majvikin jugendlinnan portaikossa. Kuva Matti Saartamo. Kaija Kärkistä ja Ile Kalliota kuuntelemassa Tarmo Aarnio ja Arja Puikkonen. Kuva Matti Saartamo. Vesihuollon rakentamisen aikataulusta Kunnanvaltuutettu Janne Miilukangas ja 14 muuta jättivät valtuustoaloitteen, jossa kiirehdittiin Veikkolan vesihuollon rakentamista. Vesihuoltolaitoksen johtokunta vastasi aloitteeseen joulukuussa. Hallitus ei ole sitä vielä käsitellyt ja kunnanvaltuuston vuoro tulee hallituksen jälkeen. Kirkkonummen vesihuoltolaitoksen suunnitelmat tähtäävät vuoteen Vesihuoltolaitoksen päällikön Rea Kahilan mukaan nopeampi aikataulu ei ole edes mahdollinen kaavoituksen ja muiden ennakkojärjestelyjen takia. Veikkolan vesihuoltoon vaaditaan vuosittain 500 tuhannesta miljoonaan euroon, jotta tämä aikataulu toteutuu. Nykyisellä vauhdillahan valmista tulisi vasta 25 vuoden päästä. Päivähoitopaikat pääsivät loppumaan Akuutti tarve on löytää paikat 15 lapselle. Heidät sijoitetaan Koskentorin päiväkotiin avoimelle puolelle. Suomen Tenavapäiväkotien jäävät ilman paikkaa, kun vuokrasopimus umpeutuu. Parantolan tiloissa toimivia Nooan Arkkia ja Rentukkaa uhkaa tilojen menetys. Yhteensä 90 lasta on hoitopaikan tarpeessa, sosiaalijohtaja Håkan Forstén laskeskelee. Suunnitelmissa on ottaa Veikkolan yläasteelta vapautuvat uudemmat osat esikoulukäyttöön. Forsténin hallinnollinen vastuu esiopetuksesta on koulupuolella, järjestelyt kaatuvat sosiaalitoimelle. Eka- ja tokaluokkalaisten iltapäivätoimintaa koulutiloissa on myös vastustettu. Sosiaalitoimen investointien kohdalla on seuraavina vuosina pitkä viiva. Sosiaalipuolen investointiohjelma on takapainotteinen. Veikkolassa olisi Forsténin mukaan uuden suuren päiväkodin paikka. Kun maata myydään ja rakennetaan, ei saa unohtaa, että tarvitaan päiväkotejakin. Ajelin äskettäin Veikkolan läpi Nummelaan ja ihmettelin, mihin vanha päiväkoti on kadonnut. Olihan se paikallaan, mutta jäi nyt uuden koulun siimekseen, Forstén nauraa. Torivaraukset Veikkola-kyselyssä tuli ilmi, että kiinnostusta toritoimintaan on. Veikkolan torilla on neljä toripaikkaa, jotka ovat vuokrattavissa. Toripaikan hinta on sama kuin keskustassakin yhdeksän euroa. Käytännön asioista esimerkiksi varauksista huolehtii kunnan palvelukeskus. Seuraavan kuukauden toripaikat voi varata jokaisen kuukauden 15. päivästä alkaen. Kirkkonummelaisille yhdistyksille toripaikka ei maksa mitään. Varauksenkin tapahtumaa esimerkiksi Veikkolapäiviä varten voi tehdä ennakkoon. Hattivattikuja suljettiin Torin poikki kulkeva autoreitti on suljettu betoniporsailla. Meidän oli pakko tuoda rumat porsaat paikalle, koska soittoja reitin vaarallisuudesta lapsille tuli koko ajan. Torin korjaukseen kaavamuutoksen mukaiseksi ei ole rahaa. Katsomme toimiston sisäisessä palaverissa, mitä voimme tehdä, liikennesuunnittelija Minna Weurlander kertoo. Raija Kari Pauliina ja Keijo Ruhanen Kauhalasta osallistuivat kulttuuri-illalliselle. Kuva Matti Saartamo. Asiamiesposti avattiin helmikuun alussa Veikkolan S-marketissa. Mira Viita palvelemassa Maikki Karjalaista.

4 4 Ympäristö Jätevesijärjestelmät uusiksi Kunnallistekniikan ulkopuolella olevien omakotitalojen jätevesijärjestelmät joudutaan uusimaan lähivuosina. Uusi asetus koskee myös vanhoja omakotitaloja ja kesämökkejä. Valtioneuvosto antoi asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla ja se astui voimaan Asetuksen nojalla lähes kaikkiin kiinteistöihin, jotka ovat ja tulevat jäämään kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolelle, joudutaan rakentamaan pienimuotoinen jätevesien käsittelyjärjestelmä, jotta asetuksessa määritellyt jätevesien puhdistusvaatimukset toteutuvat! Talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on asetuksen nojalla vähennettävä seuraavasti: orgaanisen aineen osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Perinteiset saostuskaivot, joiden kautta jätevedet on johdettu maahan, eivät sellaisenaan enää riitä, niillä ei saavuteta asetettuja puhdistustavoitteita. Keitä asetus koskee Veikkolassa Veikkolassa uudenlaiset puhdistusjärjestelmät joudutaan rakentamaan niille kiinteistöille, joille kunta ei tule rakentamaan kunnallistekniikkaa. Pääsääntöisesti raja kulkee asemakaavaalueiden rajojen mukaan, sillä niille kunta yleensä rakentaa viemäriverkoston - ennemmin tai myöhemmin. Vaatimus ei siten koske esimerkiksi Veikkolan ns. vanhan rakennuskaava-alueen kiinteistöjä, jotka tullaan liittämään kunnan viemäriverkostoon. Se, asuuko alueella, jonne kunta ei aio rakentaa vesihuoltoa, ei välttämättä ole selvää. Miten asian voi varmistaa, selviää kunnan ympäristösihteerin, Erkki Selinin haastatteluartikkelista tältä samalta aukeamalta. Uusien järjestelmien suunnitteluun syytä ryhtyä pian Asetuksen siirtymäsäännökset ovat aikataulun suhteen osittain melko tiukat. Kaikille kiinteistöille, joita asetus koskee, on tehtävä selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä ja sen huolto-ohjeista vuoden 2005 loppuun mennessä! Kiinteistöissä, jossa ei ole vesikäymälää, selvitys sekä käyttö- ja hoito-ohje on laadittava viimeistään neljässä vuodessa asetuksen voimaantulosta. Asetuksen liitteenä on selvitykseltä ja uuden järjestelmän suunnitelmalta vaadittava sisältö. Vain vilkaisu monikohtai-seen luetteloon riittää havaintoon; tästä ei selviä ruutupaperil-la keittiön pöydällä, vaan suunnittelu on ostettava joltakin alan yritykseltä. Kovin pitkään ei kannata katsella tilanteen kehittymistä, sillä asetus koskee satojatuhansia talouksia Suomessa ja suunnitelmien teko tulee ruuhkautumaan. Tarkastaja Jarmo Kosunen Uudenmaan ympäristökeskuksesta huomauttaa, että siirtymäaikana kaikenlainen luvan-varainen täydennys- ja lisärakentaminen laukaisevat myös uuden jätevesijärjestelmän vaatimuksen. Eli jos ajattelee esimerkiksi hakevansa nyt rakennuslupaa talonsa laajentamiselle ja hoitavansa jätevesisuunnitelmansa erikseen myöhemmin, niin se ei onnistu, vaan molemmat asiat joutuu hoitamaan samalla kertaa. Uusien järjestelmien käyttöönottoon on annettu väljempi siirtymäaika, niiden on oltava rakennettuna ja käytössä 10 vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta eli Uudet jätevesijärjestelmät kalliita investointeja, vaativat myös huoltamista Laitevalmistajat ja viranomaiset ovat valmistautuneet asetuksen voimaantuloon jo ennakolta ja laitteistovaihtoehtoja sekä tutkimustuloksia niiden toimivuudesta on jo kohtuullisen paljon käytettäväksi oman järjestelmän valinnan pohjaksi. Niin kuin monessa muussakin hankinnassa hintahaitari on melkoinen, mutta kuten yleensä, kaikkein halvimpiin vaihtoehtoihin on suhtauduttava hyvin suurella varauksella, sanoo Jarmo Kosunen. Laitteistoon ja asennustyöhön kannattaa yleensä sijoittaa vähän enemmän, jolloin varmistaa samalla sen, että laitteisto puhdistaa jätevedet vaaditulla teholla asennuksen jälkeen ja vuosienkin kuluttua. Paljonko on sitten vähän? Halvimpien laitteistojen hankintahinnat ovat tällä hetkellä , sanoo Kosunen. Kaikissa tapauksissa Kosunen korostaa käyttäjän vastuuta, laitteistoja on ehdottomasti hoidettava ohjeiden mukaisesti ja niiden toimintaa on tarkkailtava jatkuvasti. Kalleimmatkin laitteistot menettävät tehonsa, jos hoito laiminlyödään. Myös hoito maksaa, tämän päivän hinnoilla keskivertoperheelle mitoitetun laitteiston vuotuiset käyttökustannukset voivat olla /v, sanoo Kosunen. Hän suosittelee naapuruksille yhteistyötä asiassa, muutaman kiinteistön yhteisillä laitteistoilla kiinteistökohtaiset hankinta-, rakennus- ja käyttökustannukset saadaan pienemmiksi. Lisäksi yhteispuhdistamo toimii paremmin ja tehokkaammin kuin perhekohtainen puhdistamo, jota yleensä kiusaavat liian pitkät kuivat jaksot päivittäin. Suomen ympäristökeskuksella on sivusto kansalaisia varten Helpoimmin laitteistoista tarvittavaa tietoa saavat kansalaiset, joilla on käytettävissään internet-yhteys. Suomen ympäristökeskus on avannut sivun, jolta löytyy tietoa eri laitteistotyypeistä, tutkimustietoa niiden toimivuudesta, hyödyllisiä yhteystietoja ja linkkejä. Polku sivulle on: http// > Ympäristönsuojelu > Vesiensuojelu > Hajaasutuksen vesiensuojelu. Sivuilta löytyy linkki myös lakitekstiin ja sen liitteisiin. Laki löytyy myös Valtion säädöstietopankin - FINLEXin sivuilta, jonne löytää ehkä helpoimmin hakusanalla Finlex. Asetuksen vaikutukset ympäristöön näkyvät vuosien kuluttua Asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Se on työkalu jolla pyritään parantamaan ympäristön tilaa poikkeuksellisen pitkällä viiveellä, onhan laitteistojen rakentamiseen annettu siirtymäaika varsin pitkä. Muutokset vaikuttavat myös Veikkolan järvissä. Vanhan kaava-alueen kunnallistekniikan loppuun rakentamisen ja kunnallistekniikan ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen uusien jätevesijärjestel-mien ansiosta jätevesien valuminen järviimme loppuu lähes kokonaan. Joskus alkaneen vuosituhannen toisella vuosikymmenellä järvien virkistys- ja kalastusarvo alkavat parantua. Pertti Palanne, KIRVES ry. Kuvassa tarkastaja Jarmo Kosunen Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Ympäristöpäällikk haastattelussa u talousjätevesiase Kirkkonummen kunnan ympäristöpäällikkö Erkki Selin vastaa talousjätevesiasetusta koskeviin ysymyksiin, jotka laati Pertti Palanne. Kuinka moni kiinteistö Veikkolassa ja sen ympärillä, sanotaan vaikka Lapinkylän pohjoispuolella, joutuu uusimaan jätevesijärjestelmänsä uuden asetuksen myötä? Mitään lukumäärää on vaikea antaa. Jätevesijärjestelmän uusiminen ei aina tarkoita, että koko järjestelmä uusitaan, vaan voidaan käyttää esim. kunnossa olevia sakokaivoja osana järjestelmää. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että mitä vanhempi järjestelmä, sitä enemmän on korjattavaa. Selvityksen tekemiseen on aikaa kaksi vuotta ja korjaukseen on aikaa kymmenen vuotta. Veikkolassa on laajoja taajama-alueita, joille kunnallistekniikka rakennetaan. Mistä asukas voi varmistaa, sijaitseeko hänen kiinteistönsä alueella, jolle ei olla / ollaan aikeissa rakentaa kunnallistekniikka? Riittääkö asian selvittämiseen oman kiinteistön katuosoite vai tarvitaanko jokin muu tieto? Tarkka katuosoite riittää ja tiedustella voi vesihuoltolaitokselta. VEIKY eli Veikkolan kyläyhdistys 50 vuotta Saako kunnasta neuvontapalvelua uuden jätevesijärjestelmän suunnitteluun? Uuden jätevesijärjestelmän suunnittelee asetuksen mukaan pätevä suunnittelija. Kunnasta saa neuvontapalvelua esim. eri alueiden erityispiirteistä ja vaatimuksista jätevesien suhteen näillä alueilla sekä asetuksen vaatimuksista. Mutta esim. kysymykseen, mikä on paras ja tehokkain järjestelmä, ei vastausta löydy. Kun vanhaan kiinteistöön on suunniteltu uusi jätevesijärjestelmä ja se valmistaudutaan rakentamaan, tarvitaan toimenpidelupa. Mistä lupa anotaan ja mitä asiakirjoja

5 5 Ympäristö llikkö a uudesta iasetuksesta lupahakemukseen tarvitaan? Tarkistaako kunta toimenpidelupaa myöntäessään, että suunniteltu laitteisto on oikein mitoitettu ja kokoonpanoltaan sellainen, että sen voi olettaa toimivan asetuksen vaatimalla tavalla? Toisin sanoen voiko toimenpidelupahakemus tulla hylätyksi tai voiko kunta vaatia siihen muutoksia/täydennyksiä? Kunta voi vaatia täydennyksiä, jos selvitys ei vastaa asetusta. Millainen on jätevesijärjestelmän lupamenettely, kun rakennetaan uusi kiinteistö? Uusi kiinteistö vaatii aina rakennusluvan ja suunnitelma jätevesijärjestelmästä on yksi osa rakennuslupahakemusta. Kun rakennuslupa myönnetään, se sisältää myös jätevesijärjestelmän rakentamisen. Asetus ei vaadi kuntia valvomaan kaikkia kiinteistöjä, joita se koskee. Tehdäänkö Kirkkonummella satunnaistarkastuksia sattumanvaraisesti vai tuleeko tarkastuksiin painopistealueita? Milloin tarkastukset alkavat ja kuka ne tekee? Tarkastuksia voidaan tehdä aina, jos on epäilyksiä järjestelmän toimimattomuudesta tai suoranaisesta väärinkäytöstä, jätevedet pumpataan maastoon tai umpisäiliö on rikottu ym. Tarkoitus on, että tarkastuksia tehdään tietyillä herkillä alueilla, mutta ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Lopuksi vielä, mitä ajattelet kunnan ympäristöpäällikkönä uusien laitteistojen vaikutuksista vesistökuormitukseen? Onko kyseessä merkittävä uudistus, jolla on vuosien myötä näkyviä positiivisia vaikutuksia Kirkkonummella yleensä ja Veikkolan seudulla erikseen? Uuden asetuksen myötä uusia laitteistoja tullaan tietenkin kehittämään ja niiden vaikutus vesistöihin tulee näkymään, ei kuitenkaan nopeasti. On kuitenkin muistettava, että lopputulos on aina kiinni käyttäjästä. Mikään laite ei toimi kunnolla, jos sen huolto ja oikea käyttö laiminlyödään. Kalljärven kaloista Kalljärvellä on nuotattu viitenä vuonna ja nuottausten kokonaissaalis on kg. Saalis on koostunut pääasiassa lahnasta ja särjestä. Näiden kahden lajin osuus on ollut yli 80 %. Kalljärven kalastossa on tapahtunut muutosta kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen muutos tapahtui vuonna 1998, kun nuottaukset aloitettiin. Silloin saalis nuotatulta hehtaarilta oli yli 160 kg. Sen jälkeen ollaan saalismäärissä tultu kokoajan alaspäin. Nyt nuotatulta alueelta kertyy saalista noin 60 kg/ha. Toinen vielä suurempi muutos tapahtui välisenä talvena, jolloin happikato tappoi runsaasti kaloja järvestä. Happikadon vaikutukset näkyvät saaliissa selvästi. Lamminjärven kaloista Lamminjärvellä nuottasaaliin kehityksellä on ollut toinen suunta kuin Kalljärvessä. Nuotatun alueen saalis on vaihdellut vuosittain melko paljon ja viimeisin nuottaus tuotti parhaan saaliin. Tosin syksyllä 2001 Lamminjärvestä löytyi kaikuluotauksissa ensimmäiset selkeät ja isommat parvet. Näiden parvien muodostumiseen saattaa olla syynsä myös suotuisissa sääolo-suhteissa. Lamminjärven kalasto on ollut selkeästi tasa-painoisempi ja vedenlaadun kannalta parempi jo ennen hoitotoimenpiteiden alkamista. Kuvasta käy ilmi lähinnä se, että kalasto on pysynyt Kalljärvessä kuitenkin kävi juuri päinvastoin kuin monessa muussa järvessä eli särkikalat vähenivät, mutta pienikokoiset ahven ja kiiski runsastuivat. Petokaloja, kuten haukea, kuhaa, toutainta ja isoja ahvenia, happikato koetteli kyllä kovalla kouralla. Hauen osalta näkymät ovat valoisat, sillä viime syksyn nuotta-apajien saaliista vapautettiin noin 2000 kpl saman kesän hauenpoikasta, joten haukikanta kyllä lähtee nousuun ja luultavasti ahvenkin kasvaa uudestaan niin suureksi, että se alkaa koko hoitokalastusjakson aikana samanlaisena, ainoastaan saaliin määrä on lisääntynyt vuosien mittaan. Valitettavasti Lamminjärveltä ei ole nuottaustietoja kalakuoleman jälkeiseltä ajalta, joten jää toistaiseksi arvailujen varaan, miten vaikeat olosuhteet kaloille ja ravuille oli viime talven paksun jään alla Lamminjärven puolella. Lamminjärvellä hoitotoimia tulisi vielä jatkaa sillä nuottaustulosten osoittama kalamäärän kasvu antaa aihetta jonkinasteiseen huolestumiseen kalakannan ja vedenlaadun tilasta lähitulevaisuudessa. Petri Savola, suunnittelija Uudenmaan ympäristökeskus käyttää kalaa ravinnokseen. Pylväikössä on esitetty kalalajiston painojakauman muuttuminen happikadon seurauksena. Oikeanpuoleinen pylväs esittää tilannetta ennen kalakuolemaa ja vasen pylväs kalakuoleman jälkeen. Lajiston kappalemäärien muutoksissa merkillepantavaa on särjen vähentyminen ja ahvenen lisääntyminen. Kuvaa voisi tulkita niin, että tilanne olisi nyt parempi kuin aiemmin. Mutta jatkossa täytyy pitää huolta, että särki- ja lahnakannat eivät pääse uudelleen kasvamaan liian tiheiksi. Petri Savola, suunnittelija Uudenmaan ympäristökeskus Keräysautot kierroksella ma Kisapolku, koulu, Veikkola Sjökullantie 285, koulu, Kylmälä Evitskogintie 856, kauppa, Evitskog Sirkkelitie/Evitskogintie, taksiasema, Lapinkylä Österbyntie/Herrlantie, Aavaranta Opisto, Oitmäki Masalantie 268 A-B, Sepän koulu, Masala Medvastintie 7, VPK, Långvik Jorvaksenkaari 5, huoltoasema, Jorvas Keräysautoissa vastaanotetaan kotitalouksien ongelmajätteitä, metalliromua sekä sähkö- ja elektroniikkaromua. Samalle keräys-kierrokselle osallistuu yhtä aikaa kolme eri autoa: yksi ongelmajätteille, yksi metalliromulle ja yksi sähkö- ja elektroniikkaromulle. Ongelmajätteitä keräävään autoon voi tuoda maksutta kodin ongelmajätteet kuten maalit, liimat, lakat, kyllästysaineet, liuottimet, lyijyakut, jäteöljyt, nappiparistot, ladattavat paristot, lääkkeet, loisteputket, elohopeakuumemittarit, torjunta- ja kasvinsuojeluaineet. Metalliromua keräävään autoon voi tuoda maksutta pienet erät kotitalouksien metalliromua kuten liedet, astian- ja pyykinpesukoneet, sähkökiukaat, lämminvesivaraajat, tyhjät metalliastiat, polkupyörän rungot. Sähkö- ja elektroniikkaromua keräävään autoon voi tuoda kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaitteita enintään 2 kpl/ laitetyyppi/tuoja. Pienet sähkö- ja elektroniikkalaitteet kuten näppäimistö, laskin, vastaaja, radio, paahdin, kahvinkeitin, silitysrauta, partakone, porakone ja hiomakone otetaan vastaan maksutta. Muut sähkö- ja elektroniikkalaitteet kuten videonauhuri, hifilaite, tulostin, faxi, keskusyksikkö, mikroaaltouuni ja pölynimuri 3 e/kpl. Jääkaapit, pakastimet, televisiot ja monitorit 9 e/kpl.

6 6 Kulttuuri KAIKKIEN NÄIDEN VUOSIEN JÄLKEEN Haloo on hittikirja Veikkolassa Lamminjärven rannalla asuva näyttelijä Rea Mauranen on 30- vuotistaiteilijajuhlansa kunniaksi valmistanut esityksen Kaikkien näiden vuosien jälkeen. Noihin vuosiin mahtuukin lukematon määrä elokuvia, teatteria, kuunnelmia ja ohjelmallisia lauluiltamia. Teatterikoulusta valmistumisensa jälkeen1973 Rea toimi aluksi Kom-teatterissa ja sai sittemmin kiinnityksen Kaupunginteatteriin. Elokuva-alalta on kertynyt kaksi Jussi-palkintoa. Radiosta Rean ääni on tuttu niin kuunnelmista kuin muistakin ohjelmista. Nykyään Rea on free lancernäyttelijä. Hän rakentaan ohjaaja Ritva Holmbergin kanssa yhden naisen koskettavia ja samalla kutkuttavia ohjelmistoja. Lukuisat katsojat ympäri Suomen ovat päässeet talven mittaan nauttimaan Kaikkien näiden vuosien jälkeen - juhlaesityksestä. Rea Mauranen juhlii 30-vuotistateilijuhliaan. Kuva Ismo Torkko Rea Mauranen: KAIKKIEN NÄIDEN VUOSI- EN JÄLKEEN Lauluja ja tarinoita naisena olemisen ihanuudesta ja kurjuudesta, sodasta, rauhasta ja rakkaudesta. Poliittisen laulun klassikoita, sävellettyjä runoja ja Rosa Liksomin Rea Mauraselle kirjoittamia hullunhauskoja monologeja naisten selviytymisestä tämän päivän Suomessa. Esitys on tekijänsä nä- köinen: nostalginen, humoristinen, rankka, hellä, koskettava, sensuelli ja yllättävä. Kaksi Jussi-palkintoa saanut, elokuvasta, televisiosta, KOM-teatterista ja Helsingin kaupunginteatterista tuttu näyttelijä juhlii 30- vuotista uraansa tällä musiikkipitoisella esityksellä. Pianossa Eero Ojanen, dramaturgia ja ohjaus Ritva Holmberg, kesto noin tunti. Arja Puikkosen HALOO, KUU- LEEKO KAUPUNKI ei ole ollut vain ansioistaan Finlandia Juniorilla palkittu lastenkirja, vaan myös myyntimenestys. Sitä myytiin vuoden loppuun mennessä kappaletta. Ilmestymisvuotensa myynnissä HALOO, KUULEEKO KAU- PUNKI, hävisi hiuksen hienosti kaikkien aikojen Finlandia Junior menestykselle, Tomi Kontion parin vuoden takaiselle fantasia-kirjalle KE- VÄÄLLÄ ISÄ SAI SIIVET. Lopulliset myyntiluvut jäävät vielä nähtäväksi, sillä kirja jatkaa voittokulkuaan joulusesongin jälkeenkin. Se on muun muassa kirjakerhon helmikuun kirjana. Arja avasi tammikuun lopussa Oulussa viikon kestävät valtakun- Aukeaman tekstit Airi Hyvönen nalliset lasten sanataidepäivät ja kiersi oululaisissa kouluissa tapaamassalukijoitaan. Haloo, kuuleeko kaupunki kertoo kymmenvuotiaan Annan kasvunkesästä. - Kirja on helmi. Kaunis ja kestävä. Puikkosen teos kuuluu siihen kotimaisen kirjallisuuden traditioon, jonka lähtökohtana on maaseudun ja kaupungin kontrasti. Kirja välttää kliseet, se ei opeta eikä selitä, sillä tarina kerrotaan taitavasti myös kielen ja ajattelun tasolla 10-vuotiaan tytön näkökulmasta, kiitti voittajan valinnut kouluneuvos Kirsti Mäkinen (Ote Kirsti Mäkisen palkintoperusteista). Raija Oranen vaihtoi kustantajaa Suomen Sanataideopetuksen Seuran perustajajäsen kirjailija Arja Puikkonen ja sihteeri Ismo Porna luovuttamassa avustushakemusta Kirkkonummen kunnan edustajille. Kuvassa vasemmalta oikealle kunnanjohtaja Tarmo Aarnio, kulttuuritoimen johtaja Maaret Eloranta, kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi, Ismo Porna ja Arja Puikkonen. Seura piti kevätkokoustaan sanataiteen kevätpäivänä Eerikinkartanolla ja elokuussa seura järjestää Veikkolaan valtakunnallisen Metsän peitto sanataideleirin lapsille ja nuorille. Vastikään ensimmäisen kirjansa julkaissut uusi kustannusosakeyhtiö Teos kustantaa kirjailija Raija Orasen tässä kuussa ilmestyvän kirjan Kaikki Doriksesta ja muita ällistyttäviä tarinoita. Raija Oraselle siirtyminen Teoksen kirjailijaksi on looginen. - Olen tehnyt yhteistyötä kustannustoimittaja Silja Hiidenheimon kanssa Gummeruksessa ja Tammessa. Jatkan sitä Teoksessa, Oranen kertoo. Syksyllä 2004 ilmestyy Teoksen kustantamana romaani Kohtauspaikka Marinad. Se sijoittuu Neuvostoliiton romahtamisen aikoihin ja palaa osittain myös kiihkeälle rakastamisen ja vakoilun 70- luvulle. Raija kertoo kaiken Doriksesta Kaikki Doriksesta ja muissa ällistyttävissä tarinoissa Raija Oranen sukeltaa oman Veikkolassa asuvan perheensä arkeen ja sattumuksiin. Keskeisiä hahmoja ovat Raijan rakkaat koirat Arttu, Onni Moilanen ja Doris von Meinhoff-Partanen. Siinä missä Arttu osasi puhua ja oli itse rauhallisuus, on Onni koko kyläkunnan kauhu ja Doris juonikas karkailija. Mutta jotakin Doris osaa, mitä ei koirakoulussa opeteta: halata ja lohduttaa. Kaaosta, virkamiehiä ja variksia Oranen kertoo hersyvästi minkälaista kaaosta saa aikaan ylitarmokas ihminen, joka ei jätä mitään puolitiehen; ei mööbleerausta, jouluruokien valmistelua, koirien pennuttamista tahi riitelyä aviopuolison kanssa, joka savolaisella jääräpäisyydellä käyttäytyy niin omatapaisesti kuin mies vain naisten mielestä voi. Saamme lukea myös uskomattoman selostuksen siitä, miten nurinkurista viranomaisten logiikka on. Parasta on myös luopua vihanpidosta varisten kanssa ne yksinkertaisesti ovat korkeampia olentoja. Ei niille yksi nainen pärjää ei edes Oranen. Raija Oranen iskee tarinaa ja dialogia sellaisella tilanne- ja draamantajulla, ettei lukija voi olla eläytymättä jokaiseen hetkeen. Kaikessa elämässä on mukana nauru ja rakkaus. Myös surussa ja kuolemassa. Rakastettu ja kiitetty Raija Oranen julkaisi esikoisteoksensa Nainen joka söi junassa appelsiinin vuonna 1977 (Weilin & Göös). Suurelle yleisölle Raija Oranen on tuttu paitsi kirjoistaan myös televisiosarjoista Ruusun aika ja Puhtaat valkeat lakanat, jotka on julkaistu myös kirjoina. Orasen laaja tuotanto käsittää romaaneja, novelleja, satuja, kuunnelmia ja näytelmiä sekä elokuva-, ooppera- ja tv-käsikirjoituksia. Syksyllä 2003 Oraselta ilmestyi romaani Bolero (Tammi), joka oli myynti- ja arvostelumenestys. Koulutukseltaan Raija Oranen on yhteiskuntatieteiden maisteri.

7 7 Anna-Kaisa Ant-Wuorisen Tavarateos-niminen ulkoveistos Tampereen Tuomiokirkonkadulla, 2003 (kuva AK Ant-Wuorinen) Veikkolalainen kuvanveistäjä Anna- Kaisa Ant-Wuorinen valittiin jäseneksi Uudenmaan taidetoimikuntaan. Toimikunta on opetusministeriön alainen itsenäinen taiteen ja kulttuuripolitiikan asiantuntijaelin. Sen nimittää kolmivuotiskaudeksi maaherra alueellisia taiteen ja kulttuuripolitiikan järjestöjä ja laitoksia kuultuaan. Toimikunnassa on enintään 11 jäsentä. Heidän tulee olla jonkin taiteen alan tai alueellisen kulttuuripolitiikan tuntijoita. Toimikunta myöntää muun muassa työskentely- ja kohdeapurahoja taiteilijoille ja työryhmille, tekee yhteistyötä taide- ja kulttuurijärjestäöjen kanssa, antaa lausuntoja ja selvityksiä taidetta koskevissa asioissa, edistää taideprojekteja ja tiedottaa taidealan asioista. - Ensimmäinen kokemukseni toimikunnasta oli positiivinen. Sai tavata ihmisiä eri taiteen aloilta, eikä tunnelma kuitenkaan ollut se, että jokainen pitää vain oman taiteenalan puolta, Anna-Kaisa kertoo. - Tehtävä on melko rankka, sillä hakemuksia tulee paljon. Esimerkiksi nyt niitä tuli yksistään kuvataiteilijoilta neljä sataa ja apuraha voidaan myöntää kaiken kaikkiaan vain kahdellekymmenelle. Anna-Kaisa käyttää teostensa materiaalina useimmiten teollisuudesta syntyvää jätettä Koneinsinöörin koulutus on antanut hyvät valmiudet käyttää kuvanveistossa tarpeellisia ja hyödyllisiä teknisiä menetelmiä. Anna-Kaisalta sujuu hitsaaminen ja isojen työstökoneiden käyttö. Anna-Kaisa myös muotoilee tuotteita teollisuudelle. Anna- Kaisa on asunut Veikkolassa Lamminjärven rannalla perheineen jo vuodesta -89. Perheeseen kuuluvat aviomies Eero ja lapset Miina ja Moila. - Veikkolassa on hyvä henki, lasten on ollut hyvä kasvaa täällä. Tämänhetkinen kasvu pelottaa, koska Veikkolan luonne muuttuu. Kylämäisyys katoaa. Tavarateos Tampereen kaupungin kuvataiteen asiantuntijaryhmä pyysi viime talvena Suomen Kuvanveistäjäliiton jäseniltä ehdotuksia taideteoksesta, joka sijoitettaisiin Tuomiokirkonkadulla olevalle tyhjälle graniittijalustalle kesäksi Koska hyviä ehdotuksia tuli useita, asiantuntijaryhmä päättikin toteuttaa kaksi teosta, joista toinen sijoitetaan Kuninkaankadun ja toinen Tuomiokirkonkadun kävelykatuosuuksille. Tuomiokirkonkadun graniittijalustalle sijoitettava teos (koko 395x290x65), on valmistettu puhalletuista muovituotteista, pulloista, kanistereista, leluista ym. Taiteilija on käyttänyt materiaalina muoviesineiden tuotannossa syntyviä viallisia kappaleita, jotka normaalisti murskataan ja sulatetaan uudelleen. Taideteoskin voidaan jossakin vaiheessa murskata ja käyttää uudelleen tai se voidaan polttaa. Teoksessa käytetty polyeteenimuovi on hiilivetyä, josta ei poltettaessa haihdu myrkkyjä. Luonnonvärinen polyeteeni kiehtoo Ant-Wuorista ristiriitaisuutensa vuoksi. - Toisaalta se on arkinen, halpa-arvoinen materiaali, mutta toisaalta opaalimainen läpikuultavuus antaa sille etenkin vastavalossa aineettoman, lähes henkisen vaikutelman, Anna-Kaisa toteaa teoksen materiaalivalinnasta. Näyttelyitä vuonna Galleri Kakelhallen, Maarianhamina, yhteisnäyttely Sofia Wilkmanin kanssa Mäntän kuvataideviikot Pieksämäen Poleeni, Dimensio ry:n ryhmänäyttely Museu da Água, Lissabon, Portugali, Taidemaalariliiton On the Road -näyttelyssä Ant-Wuoriselta installaatio Ei väistetä jollei tunneta Lisätietoa: Kulttuuri Anna-Kaisa Ant-Wuorinen Uudenmaan Taidetoimikuntaan Anna-Kaisa Ant-Wuorinen viimeistelemässä työtä, joka on tilattu ravintola Chez Dominiquen tiloihin Helsinkiin Ludviginkadulle. Teos on valmistettu 100 ml:n muovipulloista, joita kyseinen ravintola käyttää. (kuva Marjokaisa Piironen)

8 8 Kuva Haapajärven kylästä Kuva on otettu kirkonkellotapulista. Etualalla oikealla Maulan tila. Vasemmalla näkyvät Nissilä, Seppälä, Pussila ja Skinnars. Pussilan uusi, maalaamaton navetta erottuu selvästi vaalean laudoituksensa takia. Pelto kohtuullista, mutta niityt hiukan vetisiä, kaikenlaatuista metsää, kalavesiä kahdessa järvessä, tuohimetsää niukasti, pieniä humalatarhoja kotitarpeiksi, talot talonpoikaiseen malliin rakennettuja. Näin kuvataan eräässä kirjoituksessa vuodelta 1684 Haapajärven kylää, jonka nimi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1502 Erik Flemingin maakirjoissa muodossa Hapeierffue. Haapajärven historiikista Eläkkeellä oleva valtiotieteen kandidaatti, sosionomi Birger Hedberg on tehnyt kulttuuriteon julkaisemalla entisen kotikylänsä historiikin. Teon on tiivis ja johdonmukainen. Se sisältää asiatiedon lisäksi useita hauskoja yksityiskohtia. Mielenkiintoinen tieto on se, että Haapajärveä asutti ja luvuilla suomenkielinen enemmistö, jonka osuus väheni seuraavina vuosisatoina niin, että vuonna 1900 suomenkielisten osuus oli enää 16 prosenttia. Nyttemmin tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi, sillä vuodenvaihteessa 2000 kylässä asui 475 asukasta, joista 142 (31 prosenttia) ilmoitti ruotsin äidinkielekseen. Kylän vanhimmat tilat ovat edelleen suomenruotsalaisten omistuksessa: Malmströmin kolme sukuhaaraa sekä Hedbergin suku ovat edelleen kylällä asuvia viljelijöitä. Historiikista löytyy useita yksityiskohtia, joilla on mielenkiintoa myöhemmin paikkakunnalle muuttaneillekin. Moni saattaa ihmetellä, mistä on saanut nimensä ns. Viinakallio. Vuonna 1886 kiellettiin viinanpoltto oman tarpeeseen ja kieltoon liittyen piti kaikki viinapan- tulossa toinen painos nut luovuttaa nimismiehelle. Kyläläisten mielestä kotipolton kieltäminen oli vastoin totuttuja tapoja ja vanhoja perinteitä, sillä tapana oli että aamulla kahdeksalta syötiin aamiaista ja aamiaisella tarjottiin ruokaryyppy. Siksi he säästivät yhden viinapannun, jolla viinanpolttoa jatkettiin. Nimi kertoo kyläläisten rohkeudesta vastustaa virkavaltaa ja pitää kiinni omista perinteistään. Historiikista selviää myös se, että on Haapajärven ruotsinkielistä kansakoulua ovat käyneet laulavat Kinnusen sisarukset Laila ja Ritva. Kylässä asui myös muutamia vuosia suutarimestari Oskari Virta, jonka poika Olavi lauloi itsensä kaikkien suomalaisten sydämiin. Ensimmäinen painos myytiin loppuun heti. Uusi painos on tulossa maaliskuun loppulla. Noin satasivuisen, kaksikielisen Haapajärvi kotikyläni kirjan hinta on 20 euroa. Se tulee myyntiin mm. Veikkolan Kymppi-kioskille ja Sirpan vintille. Matti Saartamo Pussilan luhtiaitta vuodelta Se on todennäköisesti rakennettu Johan Tillman vanhemman aikoihin.

9 9 Lähikuvassa: Muistojen Veikkola Haastattelu ja teksti: Johanna Artola Aukeaman kuvat Haapajärven historiikista. Kiitokset avusta. Lähes 70 vuotta sitten Veikkolan väkiluku ylsi hädin tuskin sataan. Kaikki tunsivat toisensa, kylätiellä pysähdyttiin jutustelemaan ja pienviljelijäyhdistyksen tansseissa tavattiin naapurikylien väkeä. Sota-aikana pidettiin talot visusti pimenneittynä ja nähtiin valojuovia taivaanrannassa, kun Helsinkiä pommitettiin. Veikkolan asuinrakennukset olivat ennen sotia suhteellisen harvassa. Muutaman isomman tilan lisäksi oli entisten torppareiden taloja ja muutama uusi talo. Kaupat olivat Haapajärvelä. Veikkolan ensimmäinen kauppa oli yksityinen kauppa Ylitalon päärakennuksessa. Sitä piti eräs leskirouva. Vihdin seudun osuuskauppa saapui kylälle ennen sotaa. Suomisen lihakaupasta, Vanhaltatieltä, haettiin herkulliset lihatuotteet ja Askolan perunalimppuja. Kioskeja oli useita. Koulussa kaurapuuron voimalla Koulua käytiin nykyisessä kirjastorakennuksessa. Alakoulua yläkerrassa ja yläkoulua alakerrassa. 40 kymmenen oppilaan oppilasmäärä kasvoi sodan aikana, kun evakkojen lapset tulivat kouluun. Hyvin sovittiin. Ruuaksi saatiin kaurapuuroa ja marjapuuroa niin kauan kuin oppilaiden velvollisuutena tuomat marjat riittivät. Kaurapuuron haju leijui ympäri koulua. Se hajukin joskus kuvotti. Haapajärven kyläseppä Sigfrid Sifa Saurén ( ), hänen vaimonsa Tekla ja heidän poikansa Erkki. Navalan kartano konsuli von Wahlbergin aikoina vuosisadan vaihteen tienoilla. Hän omisti Eerikinkartanon ja Navalan kartanon vuodesta1890 vuoteen 1918, jolloin kartanot testamentattiin kun- Pitkä matka pääkaupunkiin Helsinkiin kuljettiin pieniä teitä kiertäen Lapinkylän ja Kauklahden kautta. Harvakseltaan kulkevat linja-autot alkoivat liikennöidä 1930 luvulla. Ennen linja-auton tuloa kauempaa hevosella Helsinkiin matkaavat ruokailivat ja yöpyivät Kapakkatiellä, Haapajärvellä sijainneessa majatalossa. Turuntien tulo oli ihmeellistä, tie Helsinkiin alkoi suoristua. Veikkolassa käytiin alakoulua kaksi vuotta, neljä vuotta yläkoulua ja sitten jatkoluokat kaksi vuotta. Työpaikka löytyi läheltä. Esimerkiksi Peräläntien ja Lamminjärventien risteyksen tienoilla sijainnut kapsäkkitehdas työllisti useita kylän nuoria. Matkalaukkuja ja laukkuja tehtiin pahvista. Koneet olivat käsikäyttöisiä. Kun tiet olivat huonoja, kuorma kuljetettiin hevosella Turuntien varteen, josta auto haki sen myytäväksi Helsinkiin. Paperikengissä ripille Sota-aikaan kengät olivat puuta ja paperia. Esiliinakin oli tehty paperista. Haapajärven kirkossa ripille pääsevän juhlintaan toi jännitystä se, että sai pelätä paperipäällysteisten puukenkien hajoavan. Sisko toi Helsingin kukkakaupasta tulppaaneja. Se oli juhlijan mielestä ihmeellistä. Polkupyörällä käytiin Pikkalasta asti hakemassa silakoita lisäravinnoksi. Eihän se sallittua ollut, mutta elää piti. Eräskin reissu oli päättyä huonosti, kun erikoisluvalla hankittu pyörä meinasi paluumatkalla hajota. Lähellä olevasta kaupasta saatiin manilanarua, jolla pyörä sidottiin tiukasti kokoon ja silakat tulivat perille. Pyörän voi erityisluvalla ostaa työssä käyvä henkilö. Ei tahtonut tuolloin kumi riittää pyörän renkaisiin. Pimennyspakko Kun Helsinkiä pommittavat koneet menivät yli, piti Veikkolan olla pimeänä, etteivät vaan pommejaan lähettäisi. Ikkunat piti pimentää, valo ei saanut näkyä ulos. Ikkunoihin sai ostaa pimennysverhoja. Illalla ne oli vedettävä aina alas. Tarkastaja kävi valvomassa, että käskyä noudatettiin. Jos näkyi valoa, siitä huomautettiin. Au- toissa oli suojus lamppujen päällä ja vähän sinertävä valo, ettei se näkynyt ylöspäin. Veikkolaa pommitettiin kerran, Turuntie yritettiin katkaista viidellä lentopommilla. Evakkoja Porkkalasta ja Helsingistä Väkeä pakeni pommituksia Veikkolaan. Paikalliset asuttivat heitä. Tilaa riitti, kun tarvittiin. Talvisodan joulunakin lattiatilaa oli niin vähän, että joulukuusi oli laitettava yöksi pihalle. Vuonna 1944 Porkkala piti tyhjentää kymmenessä päivässä. Sieltä saapuvat saivat väliaikaisen majoituksen Veikkolasta. Lehmille etsittiin tilaa ladoista. Sotilaita tuli. Parantolalla oli esikunta ja Lamminjärven huvilat olivat täynnä siirtynyttä sotaväkeä. Maitolaiturilla tavataan Maitolaitureita oli paljon. Niillä tai kioskeilla tavattiin. Juhannusta juhlittiin Lammaskalliolla. Isolla nurmikkokentällä tanssittiin ja leikittiin. Kokkoa poltettiin. Osa lähti Palojärvelle saareen juhannusta juhlimaan. Tanssia luvalla tai ilman Pienviljelijäyhdistys järjesti kesätansseja. Päivärinteentien varrella oli sekä tanssilato että -lava. Jo 30-luvulla pidettiin kesällä tansseja, iltamia, arpajaisia ja näytelmiä ja urheilukilpailuja. Sota-aikaan tanssittiin salaa. Ei olisi saanut, mutta kun mieli teki. Naapurilta toiselle kulki sana ja sitten mentiin. Jossain vaiheessa sai tunnin tanssia, kunhan ensin oli iltamat. Tanssilavan toiminta päättyi, kun vuonna 1947 maanomistajan poika puukotettiin kuoliaaksi ja muutama muu haavoittui. Tanssiladossa tanssittiin muutama vuosi pitempään. Pienviljelijäyhdistys sammui, kun into loppui. - Tämä paikka on muuttunut paljon. Ennen kaikki tunsivat toisensa. Kun meni kauppaan, kaikki ainakin tiesivät toisensa. Kun ihmiset tulivat tiellä vastaan, he tulivat kävellen tai pyörällä ja heidän kanssa puhuttiin. Nyt kaikki menevät autolla kovaa, eikä enää tiedä ketä he ovat, eikä kenenkään kanssa puhuta mitään, kertovat haastatellut. - Voisimmehan me puhua tai ainakin toisiamme kylällä tervehtiä. Vaikka emme tunnekaan. Eikö niin? Juttua varten on haastateltu Veikkolassa tuolloin ja edelleen asuvia henkilöitä, kiitämme heitä lämpimästi.

10 10 JOULU NIILILLÄ Kuluneina joulunpyhinä en kuullut ainuttakaan joululaulua. Suomeksi kääntäen Niilin Loisto nimisen risteilyaluksen henkilökunta oli muuten kyllä pannut parastaan. Kun aattoillallisen kunniaksi pimennetyssä ruokasalissa lamput syttyivät, paljastui niiden valossa tummien kokkien esittelemä runsas juhla-ateria. Egyptin joulussa raamatullinen olo itselle tuli vanhasta kansakoulumuistosta. Talliin rakennetun seimen tarinaa meille alaluokkalaisille selittäessään opettaja kertoi miten näissä maissa pimeä tuli äkkiä ja miten kylmiä yöt olivat. Ja totta se oli. Pimeä tuli kuuden jälkeen humahtamalla ja aurinkoisten päivien lämmön jälkeen yön kylmyys puri luihin ja ytimiin. Ennen pimeää olivat kuitenkin auringonlaskut. Laivan kansituolissa nautitun iltapäiväteen jälkeen istuimme ja katselimme miten ilta-aurinko sai veden pinnan ja rantatörmät punertamaan. Miten perinteisten jokipurjeveneiden, felukoiden, varjot alkoivat tummentua ja miten ne lopuksi erottuivat mustina siluetteina taivasta vasten. Kuulimme miten rannan moskeijan kovaääniset heräsivät eloon ja asukkaille luettiin päivän neljäs rukouskutsu. Laiva vei meidät Luxorista Assuaniin ja takaisin. Jo Luxorin temppeleissä ja hautakammioissa kului muutama päivä. Matkan varrella pysähdyimme muissakin kuten haukkajumala Horuksen temppelissä Edfussa ja Horukselle ja krokotiilijumala Sobekille pyhitetyssä Kom Ombossa. Assuanista kä- sin teimme bussiretken Unescon suojelukohteeseen Abu Simbelin temppeliin. Niili on ollut Egyptin hedelmällisyyden ja elämän lähde. Niilin tulvat takasivat sadon ja huonoina vuosina nähtiin nälkää. Assuanin padon rakentamisen jälkeen Niilin liikkeitä on pystytty säätelemään. Kasteluvettä on saatavissa Nasser-järvestä periaatteessa ympärivuotisesti. Niilin jokivarren hedelmällisen mustan maan kaistaleen pituus on tuhansia kilometrejä, mutta leveys ainoastaan km. Egyptin suurin tulonlähde on Suezin kanava. Toisena listalla on turismi, joka on toipunut vuoden 1997 terrori-iskusta. Matkailijat joka puolelta maailmaa jonottavat temppeleihin, pyramideille ja hautakammioihin nähdäkseen omin silmin tämän maailman vanhimpiin kulttuureihin kuuluvia monumentteja. Egyptin nykypäivää on ystävällinen kohtaamisen ja juttelemisen kulttuuri. Tinkiminen ja kaupankäyntikin oli sitä, kunhan tapaan vähän tottui. Laivan tarjoilijat vitsailivat loputtomasti. Hotellin siivoojat rakensivat päiväpeitteestä ensimmäisenä päivänä joutsenen, toisena krokotiilin kolmantena päivänä yöpukuuni puetun kirjaa lukevan hahmon. Niilillä kävi aikoinaan myös Agatha Christie. Hänen kirjastaan Kuolema Niilillä tuttuun Assuanin Old Katarakti hotelliin on mahdollista pistäytyä teelle. Arja Puikkonen Aino ja Arja Puikkonen joulun vietossa Niilin Loiston kannella. Abu Simbelin temppeliä neljänä eri hahmona vartioiva faarao Ramses II oli huomattavasti merkittävämpi henkilö kuin veikkolalainen turisti. Kaunis Karnakin temppelialue Luxorissa ja temppelin pyhän veden allas.

11 Kylälle yhteiset pelisäännöt? Osaavatko lasten vanhemmat rohkeasti puuttua esim.näpistelyyn, ilkivaltaan, kiusaamiseen? Onko jokaisen turvallista liikkua alueellamme mihin vuorokauden aikaan tahansa? Onko meidän Veikkola turvallinen ja rauhallinen kylä, jossa meidän kaikkien asukkaiden on hyvä elää? Onko kylämme tukea antava kasvuympäristö? Koko Kylä Kasvattaa - periaatteessa haetaan aikuisen vastuunottamista omien ja kylän lasten kasvattamisesta, toinen toistaan tukien. Tavoitteena on lisätä asuinalueiden aikuisten valmiuksia yhteiseen kasvatusvastuuseen, asettaa lasten ja nuorten turvallisuutta lisääviä rajoja sekä madaltaa aikuisten puuttumiskynnystä. Kyse on puhtaimmillaan kansalaistoiminnasta, jonka myötä koko kylän väestön osallisuus ja mahdollisuudet vaikuttaa asuinalueen elinoloihin ja viihtyvyyteen lisääntyvät merkittävästi. KKK periaate on lähtenyt Laukaalta erään äidin omasta ideasta ja nyt levinnyt jo ympäri Suomea. Hankkeita toteutettu menestyksellä Vantaalla toteutettuun hankeeseen liittyvän kyselyn mukaan vanhemmat yksimielisesti välittivät lastensa kasvuympäristöstä. Projektia vetänyt Marja-Liisa Kairulainen toteaakin Hanke sai alueellaamme vanhemmat tutustumaan toisiinsa ja näin oli yhä helpompi puuttua yhteisesti lasten esim. kiusaamis tilanteisiin ja vapaa-ajalla tapahtuneisiin väkivaltatekoihin sekä ilkivaltaan. Vantaalla hankkeen tavoiteeksi asetettiin kasvattaa lapsista vastuuntuntoisia, rehellisiä ja aloitekykyisiä aikuisia, saada vanhemmat ja nuoret ymmärtämään laillisuus- ja terveyskasvatusperiaatteiden noudattamisen tärkeys, puuttua heti kaikkinaiseen väkivaltaan. Kuten muissakin kylissä myös Vantaan Tikkurilassa oli kokeilu täyttänyt odotukset. Tähän kannattaa vanhempien satsata ja kaikille tulee tästä hyvä mieli. Projektin edetessä lapset olivat ylpeitä siitä, että heidän eteensä tehdään työtä ja sehän osoittaa vilpitöntä välittämistä, ilakoi Marja-Liisa. Vantaan hanke toteutettiin osittain Oikeisministeriön Rikoksentorjuntayksikön avustusrahalla. M a r j a - L i i s a muistelee käytännön toimia Alueemme kioskin tupakan myynti ja ympäristössä huumeita kaupitelleet poistuivat suosiolla vanhempien aloittaessa tarkkailun. Jyväskylässä toteutetun KKKperiaatteiden osalta huomioitiin, että pienten lasten asiat ovat hyvällä mallilla ja ongelmia tulee vasta kouluun siirryttäessä (esim. homekoulut, suuret luokkakoot, opettajien määrä suhteessa oppilaiden määrään, erityisopetuksen riittämättömyys). Koko kylä kasvattaa periaatteeseen halutaan Jyväskylässä mukaan kaikki kuntalaiset, päättäjät, virkamiehet, elinkeinoelämä ja järjestösektori. Projektin tavoitteet Koko kylä kasvattaa -projektin tavoitteena voivat olla esim. yhteiset pelisäänöt, joiden avulla tavalliset arjen asiat, mm. nukkumaanmeno- ja kotiintuloajat olisivat normaalia rutiinia ja arki askareineen sujuisi mukavasti kotona ja koulussa. Tarkoituksena on, että kotien rajat ja säännöt olisivat kaikissa perheissä yhdensuuntaisia Veikkola kasvavana kylänä on suuren haasteen edessä. Täytämmekö hyvän kasvuympäristön kriteerit myös tulevina vuosina? Väkiluvun kasvaessa kyläyhteisöllisyys uhkaa hävitä. 11 Koko Kylä Kasvattaa periaate on yksi tapa vaikuttaa siihen, millainen on Veikkolamme tulevaisuudessa. Vaikuttaminen ja asioihin puuttuminen on välittämistä. Irma Soini Veikkolan Koti- ja kouluyhdistyksen puheenjohtaja Tuulahdus Sardiniasta Viime keväänä muutamia italialaisnuoria viivähti Veikkolassa joitakin vuorokausia. He olivat koulumme Comenius-ryhmän vieraina ja osallistuivat yhteiseen projektikokoukseen Vantaan Myllymäen koulussa. Vapaaaikaansa he viettivät isäntäperheidensä kanssa. Tässä otteita Alessandran matkapäiväkirjasta. Italialaiset Helsinki-Vantaan lentokentällä, Alessandra äärimmäisenäoikealla. The trip to Finland : an opportunity for schools participating in a European Comenius Project. We start feeling international: our school in Decimomannu has experienced its 2 nd year of Being young in Europe with new classes and countries involved. Three of our students and three teachers visited Finland and met their partners there in May (8-12). Here are some notes by Alessandra Trudu, one of the students. Veikkola, Friday 9 th May We woke up at seven o clock and I still wanted to sleep. We had breakfast and I ate some milk with Kelloggs. We went to Vantaa school by bus, and when we arrived everybody looked at me, Daniele and Giovanna strangely, but it didn t matter! The school was nice even if the corridors weren t spacious; classrooms were small but very nice, too. Everybody went to a gymnasium where there were many people: students and teachers from all the partner schools. Representatives from each country showed what they had prepared and talked about their country. It was very interesting! After this presentation we had lunch: a vegetable soup with sausages, potatoes and carrots. I tried it but I didn t like it very much! Then, we went to a classroom where our Finnish hosts and other people did a Finnish lesson. We enjoyed it because it was amusing! (Talking Finnish would be fine but, unfortunately, it s very difficult to learn! ) After this lesson, we went outside to play baseball and it was funny!! In the evening our hosts took us sightseeing in Veikkola. This is a small town but very pleasant, and people were very friendly. Saturday 10 th Saturday isn t a school day in Finland. We went by ferry-boat to Suomenlinna, a beautiful island in the heart of Helsinki harbour, with an impressive fortress: there was an organized sightseeing tour where the guide showed and told us about several places. It was interesting even if, to tell the truth, we didn t understand very much, but fortunately our English teacher translated something for us. It was cold and windy and the landscape was lovely. After this tour, our hosts took us around the capital of Finland, Helsinki. It was a fantastic experience! There are a lot of shops: some very big, others small, for food, clothing and everything else, but everything seemed so expensive!!. Anyway, we bought some presents for our families, friends and something for ourselves. In the night we went to a house that was above a pub. There were lots of friendly people and I really liked staying there!! We amused ourselves very much because we socialized with everybody and when we went there, it was the best moment!!! Sunday, 11 th May We woke up at 10:30 a.m. We went for a walk: it was sunny and not cold. The countryside was beautiful! There were lots of trees and we saw some lakes where water was very cold. After lunch, we went to an amusement park in Helsinki. It s a big park with lots of games and everything was wonderful. Finnish people were great! In the evening I and my hosts went to an Italian restaurant in Helsinki and I was very happy for their kindness. I ate a pizza that was very spicy but also very good! It was a really beautiful evening! In the night we went to Taneli s house (his family hosted one of us). There were other friends too. We listened to music and then we played cards. It was very funny staying all together! Monday 12 th May It was the last morning and I was sad. I packed my things, thanked Sanna s parents and said goodbye. We went to Veikkola school and our Finnish friends introduced their school to us. It was nice! After this tour we headed towards Helsinki airport. At the airport we said our warm goodbyes and took the last photos before we left, and we thanked our Finnish friends for everything. I didn t want to go! They were, are and will always be some special friends and I will never forget them! It was time to go. The journey back home went very well and the last presents we bought at the airports. This experience was very important to me and I think that it has been the most beautiful thing of all my life!!! Now Finland and the Finnish do not seem so far any more: I hope I ll be able to meet my new friends there, soon!!! Alessandra Trudu, 3B

12 12 Tervetuloa terveyskeskukseen Teksti: Johanna Artola Kuvat: Paavo Sortti Ensimmäisen kerran taisin ottaa yhteyttä Veikkolan terveyskeskukseen keväällä 1999, kun totesin olevani raskaana ja piti kysyä, mitä nyt tehdään. -Tule tänne vaan äitiysneuvolan puolelle, niin kyllä se siitä sitten, ystävällinen ääni kertoi. - Missä se on?kysyin. - Tule K-kaupan ja apteekin välisestä ovesta sisään niin kyllä se löytyy. - Siinä ei kyllä ole mitään ovea, ajattelin, olimmehan jo asuneet Veikkolassa huimat 1 1/2 vuotta. No, kyllähän se ovi siinä oli ja sen takana enemmänkin kuin neuvola, Veikkolan terveysasema. Haastateltavana Veikkolan terveysaseman lääkäri Katri Iizuka. Veikkolan pitkäaikainen lääkäri Katri Iizuka pitää työstään, mutta on huolissaan neuvolan toimintaresursseista. Kuvassa vasemmalta oikealle Katri Iizuka ja vastaanotossa työskentelevät Sirkku Kajamäki ja Ghita Lindfors-Manninen. Ghita Lindfors-Manninen. Millainen on Veikkolan terveysasema? Veikkolan terveysasema toimii omalääkärijärjestelmässä. Se tarkoittaa sitä, että toiminta-alueen väestö, n.6000,on jaettu osoitteen mukaisesti kolmelle lääkärille. Järjestelmän idea on, että lääkäri oppii tuntemaan potilaaansa. Osan asioita voi tällöin hoitaa vaikka puhelimessa. Ketkä työskentelevät Veikkolan terveysasemalla? Lääkäreinä toimivat Katri Iizuka (Kirkkonummella vuodesta 1981, pääsääntöisesti Veikkolassa), Antti Kauhala ja Marjut Hovinen. Veikkolan äitiys- ja ehkäisyneuvolan lääkärinä toimii Katri Iizuka. Lastenneuvolan lääkärin työtä hoitavat Antti Kauhala ja Marjut Hovinen. Antti Kauhala hoitaa Veikkolan koululaisten koulutarkastukset. Marjut Hovinen toimii Volsin vanhainkodin lääkärinä. Muuta henkilökuntaa asemalla ovat lastenneuvolan terveydenhoitaja Eija Kulkki, äitiysneuvolan terveydenhoitaja Helena Währnhjelm-Holmström, sairaanhoitaja Mia Hiltunen, joka hoitaa verenpainepotilaita, DM ja ruokavalio-ohjantaa, rokotukset matkailijoille sekä lyhytaikaiset sairaslomatodistukset (1-3pv ) työnantajalle, jos ei tarvita lääkärinkannanottoa asiaan. Vastaanotossa toimii kaksi hoitajaa, Sirkku Kajamäki ja Missä terveysasema oli ennen? Sen, mitä minä muistan, alkuun terveyskeskus toimi vanhan lastentarhan tiloissa ja muistaakseni 1980-luvun alkupuolella muutimme tähän. Pitkään Veikkolan lääkäri hoiti Lapinkylän vastaanottoa kahtena päivänä viikossa, tuolloin neuvolakin oli Lapinkylässä. Mitä palveluita terveysasemalta saa? Laboratoriossa toimii näytteenotto, kolme kertaa viikossaajanvarauksella: maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin Näytteet analysoidaan Kirkkonummen keskustan terveys- asemalla. Röntgeniin lähetämme kirkolle. Kahtena päivänä käy fysioterapeutti. Oman alueen vanhusväestöstä osaa hoidamme kotihoidon kanssa yhteistyössä. Pääseekö hoitoon ja miten pian? Ajanvarauksessa on akuuttiaikoja äkillisesti sairastuneita varten. Nämä varataan aamuisin kahdeksalta. Odotusajat ei-kiireellistä vastaanottoa varten vaihtelevat jonkun verran. Jonotusaika on tällä hetkellä noin 1-2 viikkoa. Jos lääkäri itse sairastuu, lyhyelle muutaman päivän poissaololle ei sijaista saada. Pitempiä poissaoloja varten sijainen on pyritty järjestämään (mikäli sellainen jostain löytyy). Päiväaikanakin akuutisti sairastunut voi ensin olla yhteydessä Veikkolan ajanvaraukseen. Jos ajat ovat meiltä loppuneet, eikä vaiva voi odottaa seuraavaan päivään, ohjaamme Kirkkonummelle pääterveysaseman päivystykseen. Kello 16 jälkeen päivystys siirtyy pääterveysasemalle. Ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys on Kirkkonummella. Veikkolassa on pyritty kerran viikossa järjestämään iltavastaanottoa lähinnä työssäkäyvien palvelemiseksi. Mikä on akuutein ongelma? Neuvolan toimivuus huolestuttaa. Veikkola on kovasti kasvava taajama. Se näkyy muun muassa lastenneuvolassa reiluna lapsimäärän lisääntymisenä. Uusiin vastavalmistuneisiin asuntoihin muuttaa lapsiperheitä ja äitiysneuvolassa on todettu synnytysten lisääntyneen selvästi. Tämä näkyy erityisesti työmäärän kasvuna neuvoloissa. Tilamme alkavat käy-

13 13 dä ahtaiksi. Näiden seinien sisälle ei uusia toimintoja tai esimerkiksi terveydenhoitajaa saada sijoitetuksi. Itselläni on haaveena se, että,sitten kun aikanaan uutta terveysasemaa Veikkolaan suunnitellaan, saadaan saman katon alle takaisin kotihoito, Tuolloin yhteistyö helpottuu. Mitä pidät työstäsi? Itse yleislääkärin työ on rikasta ja monipuolista. Olet elämän näköalapaikalla, yksikään päivä ei ole samanlainen. Kiire ja pakkotahtisuus haittaa. Mielellään soisi ehtiä kertakäynnillä keskustella potilaan asian valmiiiksi. Joskus ongelma toki kypsyy ja vastaus löytyy kontrollikäyntiin tultaessa. Epävarmuuden sietäminen lienee tärkeitä yleislääkärin ominaisuuksia, ongelmat ei aina ratkea kääntämällä ruuvia 90 astetta, kuten jossain muussa työssä. Olen viihtynyt lääkärinä Veikkolassa. Kunnan terveyspalvelut Kirkkonummen terveyskeskus Veikkolan terveysasema, Koskentie 3, Veikkola Lääkärinvastaanotto Ajanvaraus ma-pe 8-15 Ensiapu iltaisin, öisin ja viikonloppuisin Kirkkonummen TA:lla, Virkatie 1, Sairaanhoitajan vastaanotto ilman ajanvarausta ma 13-14, ti-pe ajanvarauksella puhelinaika ma-pe Laboratorio Äitiys- ja ehkäisyneuvola Lastenneuvola Hammashoito Fysioterapia p Kouluterveydenhuolto Veikkolan terveysasema sijaitsee K-kaupan kanssa samoissa tiloissa. Muutosta parempaan ei ole tiedossa vuosiin. Hieman yli vuosi sitten Koskentorin päiväkodissa aloittivat ensimmäiset lapset hoitouransa. Nyt on menossa toinen vuosi ja lapsiakin on jo 74. Veikkolan elää suurta kasvukautta ja hoitopaikkoja tarvitaan paljon. Tämän takia uusi väliaikainen ryhmä aloittaa toimintansa päiväkotimme niin kutsutussa avoimessa tilassa maaliskuun alusta. Ryhmässä on kahden lastenhoitajan hoidossa 11 lasta. Ryhmä toimii tiloissa kesäkuun loppuun ja kauan kaivattu ja odotettu avoin toiminta käynnistyy näissä tiloissa elokuussa. Espoolainen Maarit Slätis on valittu verkostotyöntekijäksi vetämään avointa toimintaa. Hän aloittaa työnsä toukokuun alusta. Avoimissa tiloissa on monenlaista toimintaa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on toiminut tiloissa viime keväästä asti. Heillä on tällä hetkellä kolme ryhmää; vauvaryhmä maanantaisin, mammakahvila torstaisin ja perhekahvila jokaisen kuun ensimmäisenä ja kolmantena maanantai-iltana. Finlandia Junior- palkinnon voittanut Arja Puikkonen apureineen pyörittää sanapajaa tiloissamme. Maanantaina iltapäivisin on koululaisten ja torstaina iltapäivisin päiväkoti-ikäisten vuoro. Myös alueen perhepäivähoito käyttää tiloja, samoin kuin niin kutsuttu vanhusten ruokaryhmä. Tässä ruokaryhmässä, jonka ohjaajina on alueen kotihoidon henkilöstöä sekä sosiaalityöntekijä Anja Harto, on kahdeksasta Lisää resursseja neuvolalle Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Kirkkonummen yhdistys on esittänyt Kirkkonummen terveyslautakunnalle huolestumisensa kirkkonummelaisen neuvolatoiminnan tilasta. Kannanotossa yhdistys vaatii pikaisesti lisää resursseja lastenja nuorten hyväksi. Neuvolatoiminta on valtavan tärkeää ennalta ehkäisevää työtä. Kun vanhempien jaksamiseen ja perheiden ongelmiin pystytään puuttumaan ajoissa, voidaan välttyä jopa raskaammilta lastensuojelutoimenpiteiltä, kuten huostaanotoilta. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut neuvolassa työskentelevien terveydenhoitajien suositus asiakasmääräksi enintään 400 asiakasta. Veikkolan lastenneuvolan terveydenhoitajalla on hoidettavanaanyli 700 lasta. kymmeneen ruokailijaa. Ruokaryhmä kokoontuu päiväkodilla perjantaina aamupäivällä ruokailemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Ryhmä tekee yhteistyötä päiväkodin lasten ja henkilökunnan kanssa. Muun muassa ystävänpäivän kunniaksi järjestettiin yhteinen juhla päiväkodin juhla/jumppasalissa. Jumppasalikin on löytänyt käyttäjänsä, etenkin kun koulun vanha sali purettiin ja uutta odotellaan. Liikuntatoimen eläkeläisten jumpparyhmä kokoontuu tiloissamme maanantai ja keskiviikko- iltapäivisin ja Veikkolan Veikkojen perhejumppalaiset keskiviikkoiltaisin. Myös alueen perhepäivähoitajat lapsineen, Veikkolan päiväkoti ja Veikkolan leikkipuisto käyttävät salia. Eli kaikenlaista toimintaa laajalla ikähaitarilla on jo käynnistynyt, joten voimme hyvällä omallatunnolla todeta, että Koskentorin päiväkoti on lunastanut paikkansa kylätalona. odotamme kuitenkin innolla kuitenkin uutta verkostotyöntekijää ja niitä uusia tuulia, joita hän tuo mukanaan. Kun aika riittää vain fyysisen terveyden mittaamiseen jää tärkeälle keskustelulle liian vähän aikaa. Luottamuksellisen asiakassuhteen kehittyminen vaatii riittävää vastaanottoaikaa. Terveydenhoitajalla tulee olla resursseja perheiden jaksamisen tukemiseen. Kirkkonummen kunnan vuosittaiaset lastensuojelukulut ovat 2,8 miljoonaa euro vuodessa. Puhumattakaan rahassa mittaamattomista henkisistä kärsimyksistä. Vantaalla neuvola toimintaa panostaminen on vähentänyt huostaan ottojen määrä. Päättäjät, pitäkää huolta lapsistamme ja nuoristamme. He pitävät tulevaisuudessa huolen meistä nykypäivän aikuisista. Koskentorin päiväkodin kuulumisia Tässä jutussa mainituista ryhmistä voitte tiedustella seuraavilta henkilöiltä: Jan Gädda (liikuntatoimenjohtaja) - eläkeläisten jumpparyhmä p , Tuija Kaurila - MLL, Veikkolan Veikot p , Arja Puikkonen sanapaja tai Airi Hyvönen , Krista Lappalainen Koskentorin päiväkodin vs. johtaja p

14 14 Terveyttä, kauneutta ja hyvinvointia Veikkolalaisia vaihtoehtoja Omalääkäri Kivinen ky yleislääkäri Ulla Kivinen (arkisin 8-19) lastenlääkäri Petteri Hovi (ti 17.oo jälkeen) Vanhatie 26. Hanna Helmi hammaslääkäri Vanhatie 26, Veikkola kuvat:raija Kari Tarja Suhonen on käynyt lymfaterapiassa leikkausten jälkeisiin vaivoihin. Hilkka Pakarinen nauttii intialaisesta päähieronnasta. Kiinnostaako lymfaterapia? Entä vyöhyketerapia? Miten olisi intialainen päähieronta? Kaipaavatko kasvosi kohennusta? Oletko kokeillutjäsen-korjausta? Kaikkea tätä ja paljon muuta hoitoa saa meidän kylältä. Ei tarvitse mennä pitemmälle. Tänne tullaan jopa muualta hoitoihin. On kiva välillä kokeilla ja tutustua uuteen ja erilaiseen. Ei aina tarvitse puntaroida asioita vakavamielisesti. Joku juttu - hoito saattaa tuntua toisesta huuhaalta, mutta toinen väittää täysin päinvastaista. Veikkolan terveys- ja kauneusalan yrittäjät ja toimijat, terveysasemasta kosmetologeihin osallistuivat helmikuiseen tapahtumaan parantolan tiloissa. Yhteisestä kokemuksesta rohkaistuneina porukka oli heti järjestämässä naisten hemmottelupäivää. Parantolan tilojen saaminen Tuula Sandén hoitaa jalkoja, mutta toimii siinä ohessa parantolan kiinteistövastaavana ja on osakkaana Vihermintussa, joka hoiti terveysmessujen kahvituksen. Tuulan mukaan parantolassa tehdään ensi kesänä ulkoremontti, joten vakituista vuokralaista ei haluta, vaan tiloja vuokrataan yksityisille ja ryhmille Turvotus pois ja nesteet liikkeelle Fysioterapeutteja oli tilaisuudessa kolme. Ritva Hernetkosken käsissä voi kokeilla lymfaterapiaa tai vyöhyketerapiaa. Vaikka lymfaterapia on lempeää sivelyä, se laittaa ihmeesti veren kiertämään. Se vähentää turvotusta ja on lääkärin määräämänä Kela-korvausten piirissä. Esimerkiksi Tarja Suhoselle lymfaterapiasta on ollut selvää apua leikkauksen jälkihoitona. Minulle ensimmäisestä lymfahoidostani tuli syvälämmin olo. Marjut Huuhtanen ja Sirpa Bäckman esittelivät kuntoiluvälineitä, mittauttivat rasvaprosentteja ja käsien puristusvoimaa. Sirpa on työskennellyt fysioterapeuttina Veikkolassa jo 22 vuotta. Marjut taas tiedetään parantolan jumpparyhmistään. Anita Rehnström hoitaa vauvojen koliikkivaivoja vyöhyketerapialla. Anitalla oli terveysmessuilla näytösluonteinen hoitoesitys. Hänen hoitamallaan vauvalla oli ollut koliikkivaivoja, joita lempeä vyöhyketerapia oli selvästi vähentänyt. Menossa nummelalaisella pikkuisella oli kolmas hoitokerta. Sarvikuonosta apua tukkoisuuteen Muovinen torvi, sisään suolavettä. Vesi valutetaan toisesta sieraimesta sisään ja se tulee toisesta ulos ainakin tipottain, jos tiehyet ovat tukossa. Piti minunkin ostaa se kotiin ja kokeilla, olisiko apua. Onhan siitä, jos malttaa käyttää. Marja Helenius on erikoistunut itämaisiin hoitoihin. En tiedä, ottiko joku häneltä messuilla akupunktiohoitoa, mutta antoi intialaiseen päähierontaa riitti jonoa. Hanna Laaksonen ja Sirpa Ojala antavat ns. psykologista vyöhyketerapiaa, jonka pitäisi aukoa tunnelukkoja. Sirpan ja Hannan vakuuttavat, että patoutetut tunteet jäävät kehon muistiin. Koululääketiedettä Ulla Kivinen on monelle veikkolalaiselle tuttu oma lääkäri. Kun terveysasemalta ei saa aikaa, Ulla auttaa. Ulla Kivisen tiloissa on aloittanut äskettäin lastenlääkäri Petteri Hovi. Hanna Helmi on paikallinen yksityinen hammaslääkäri. Raija Kari Veikkolan Apteekki Koskentie 3, avoinna ma 9-18 ti- pe Veikkolan fysikaalinen hoitolaitos fysioterapeutti Sirpa Bäckman Ruuhitie 9. puh/faksi Fysio-Lymfa Ritva Hernetkoski fysio-, lymfa- ja vyöhyketerapia , Vanhatie 26, Ulla Ingman-Ronkainen psykoterapeutti, sairaanhoitaja perhe- ja psykoterapia/ työnohjaus, vanhem-painryhmät, Ahavaihonhoitotuotteet- ja hoidot hemmottelu- ja virkistysillat Tuula Sandén jalkojenhoitaja Vanhatie 7-9, ft Marju Huuhtanen Jumpparyhmät Veikkolan parantolalla Anita Rehnström vyöhyketerapia, koliikkivauvat Kaislammentie Hanna Laaksonen psykologinen vyöhyketerapeutti ajanvaraus ma-pe klo 8-9, , Hoitola Energiatupa Sirpa Ojala psykologinen vyöhyketerapia, rentouttava hieronta Veikkola/ Nummela Marja Helenius kiinalaisen lääketieteen hoidot korvakynttilähoidot, intialainen, päähieronta Vanhatie 18 Parkampurit Turuntie 555, Veikkola Mariannen Salonki Turuntie 561 (El Weiccon talo) Eija Salmipuro Koskentie 3 (Osuuspankin talo) Salong Lola , Lapinkylä Kauneushoitola Anna-Liisa Eulenberger kasvo- ja käsihoidot, kestovärjäykset, jalkahoidot myös kotikäyntinä Haapatie 8 Erja Westerholm SKY-kosmetologi Vanhatie 8, (parantolan liikuntasalitalo) Eheytymisen syli r.y. Niina Reina terapeuttinen kosketus, kokonaisvaltainen eheytyminen Heikki Nurminen jäsenkorjaaja/kansanparannus Lamminjärventie 23 Biotar T:mi Elna Tarnanen kasvo-niskahartiahoidot, turvehoidot, ihoanalyysit luontoäidin painonhallintatuotteet , Kylmälä

15 15 P a r t u r i - K a m p a a m o S A L O N K I Turuntie 561, Veikkola puh (Vanha Osuuspankin talo) Marianne Oramies Avoinna arkisin klo ja lauantaisin klo Uutuutena Matrix-tuotteet antamaan potkua hiuksillenne. Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Koskentie 3, Veikkola Puh. (09)

16 16 Topi tiirailee 3: Kylänraitin lintupalsta Hyvät Veikkolalaiset! Talven selkä on taittunut. Olemme juuri kokeneet hieman kovempia pakkasia. Tämä muistuttaa meitä sii-tä että sijaintimme on melko pohjoinen ja ilman Golf-virtaa kokisimme vielä selväsi kylmempiä talvia. Linnut ovat keskittyneet talven pakkaskausina ravinnon saantiin. Kylmä pakkasyö niittää helposti niitä yksilöitä, jotka eivät ole onnistuneet päivän aikana keräämään riittävästi energiaa ravinnon muodossa. Tämä on merkittävä syy siihen, että kesken talvea ei saa lopettaa jo aloitettua lintujen piharuokintaa. Olen havainnut yllättävän piirteen kuluvana talvena ruokintalaudalla: ennen pakkasia linnut vähenivät selvästi. Närhet ja tiaiset Ruokinta-automaateilla käyvien närhien ja tiaisten lukumäärät laskivat. Käytännössä närhiä ei ole ollut vähään aikaan. Toivon että ne ovat lähteneet vaeltamaan ja löytäneet toisia ravinnon lähteitä. Myös tiaisten lukumäärät ovat pudonneet. Miten mahtaa olla muualla Veikkolassa? Oletteko havainneet jotain saman suuntaista vai onko paikkoja jossa talven mittaan lintujen määrä on jopa lisääntynyt? Ainoa laji joka talven kuluessa on lisännyt päälukuaan on keltasirkku. Pöllöt Miten on pöllöjen laita? Onko joku havainnut pihapiirissään vaikka pientä varpuspöllöä joka muista pöllöistä poiketen on vireä myös päivisin.tämä pieni noin punatulkun kokoinen petolintu väijyy pihapiirin pikkulintuja ja jyrsijöitä. Jos ravintoa on runsaasti, lähinnä jyrsijöitä niin ylimääräisen saalistetun ravinnon pieni pöllö varastoi puiden koloihin ja lintupönttöihin. Pöllöt ovat myös aloittelemassa kevätsoidintaan. Helmikuussa kelien lauhduttua tyyninä öinä saamme kuulla eri puolilla Veikkolaa ja Pohjois-Kirkkonummea lehtopöllön huhuilua ja kirkaisuja. Myös huuhkajan pidemmälle kantautuva huhuilu saattaa kuulua pimeässä yössä. Miten on muiden pöllöjen laita? Jo mainisemani varpuspöllö päästää lyhyen tasaisen vihellyksen joka muistuttaa erehdyttävästi punatulkun ääntelyä. Onko Veikkolassa ja Pohjois- Kirkkonummella viirupöllön tai helmipöllön asuttamia reviireitä? Helmipöllön ääni on tasaista suhteellisen kimeää puputusta kun viirupöllö vastaavasti haukahtelee koiramaisesti. Pöntöt Lintupöntöt tulisi puhdistaa heti kun pakkaset vaihtuvat lämpöasteisiin. Puhdistettu pönttö helpottaa linnun pesimäpuuhia. Puhdistamattomassa pöntössä talvehtii lintujen syöpäläisiä, jotka haittaavat tulevaa pesintäkautta ja heikentävät sekä emojen että varsinkin kuoriutuvien poikasten mahdollisuuksia selviytyä. Puhdistuksen yhteydessä pitää vahingoittunut pönttö korjata tai se on poistettava puusta, jotta pöntöstä ei tulisi loukkua emolle tai poikaselle. Lintutorniasia näyttää olevan myös myötätuulessa. Elämme juuri tämän jutun kirjoitushetkellä vaiheita jotka vaikuttavat merkittävästi tornin rakentamisen ajoitukseen. Tämän enempää en vielä pysty asiasta kertomaan. Toivon, että seuraavassa Kylänraitissa lintutorniasiat olisivat joselvillä tai tornin rakentaminen aloitettu. Hyvää orastavaa kevättä kaikille! Topi Tjäder Kummitteleeko Vanhassa Oopperassa? Kestitys kyläläisille Kesti-niminen tila uuden koulun ruokalan yhteydessä on herättänyt kyselyjä kylänraitilla. Ota selvää ja tule seuraamaan Aleksanterin Teatterin (Vanhan Oopperan) Kevätfestivaalien taidokkaita ja viihteellisiä esityksiä maaliskuun lopulla, ma-la Esitykset alkavat klo 19 ja kestävät väliaikoineen noin kaksi tuntia. Estradille nousevat viikon aikana mm. Eija Ahvo, Susanna Haavisto, UllaTapaninen, Agit Prop kvartetti, Varaque, Veeti, Marzi Nyman, Ilkka Koivula, Dick Holmström, Jukka Puotila ja a cappella-yhtye Fork. Tarkan ohjelman löydät osoitteesta Uskomme, että löydät sieltä juuri sen esityksen, minne haluaisit mennä asiakkaiden, henkilökunnan, työtoverien, ystävien tai perheen kanssa. Lipunmyynti on alkanut Lippupalvelun myyntipisteissä. Liput voi tilata myös suoraan netistä osoitteesta Terveisin, Manari Oy Pekka Nuru ja Matti Saartamo Rehtori Leila Kurki kertoi lehdellemme, että Kesti on suunniteltu koko kyläyhteisön käyttöön silloin, kun siellä ei ole koulun omaa toimintaa. Sen voi nimittäin vuokrata muusta koulusta erillisenä tilana, koska sinne on oma sisäänkäynti. Vuokrausajankohdan rehtori kuitenkin toivoo mieluiten olevan arki-iltaisin ennen klo 21.30, jolloin koulussa on paikalla iltavalvoja. Tilan varausta harkitseva voi pyytää kouluhuoneiston käyttöanomuskaavakkeen kansliasta tai iltavalvojalta samaan tapaan kuin koulun muidenkin tilojen osalta. Vuokrauksen hinta määräytyy kunnan tilojen käytöstä ulkopuolisilta perittävän korvauksen perusteiden mukaan. Korvaus on tunnilta, mikäli kunta huolehtii tilan valvonnan ja siivouksen. Jos käyttäjä itse järjestää valvonnan ja siivouksen, korvaus on 2.35 / tunti ja / koko päivä. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 %. Kunnan rekisteröidyiltä yleishyödyllisiltä yhteisöiltä tai järjestöiltä ei peritä erillistä maksua, vaan laskutus suoritetaan kunnan sisäisesti. Tällöin edellytyksenä on ei-kaupallinen toiminta. Kestissä on myös oma pieni keittiötilansa. Siellä on hieno kahvin- ja teevedenkeitin, oikein teollisuuskäyttöön tarkoitettu, ja sen käyttöohjeisiin tulee tutustua huolella etukäteen. Keittiöön on hankittu myös tavalliset kahvin ja teen keittimet. Käyttäjien on huolehdittava astioiden tiskauksesta ja keittiön siivouksesta itse. AANA ostaa & myy & palvelee OSTAA: vanhaa, mutta hyvää käyttötavaraa: huonekaluja, yms. Huom.haemme myös tavaraa pois nurkista! MYY: mm. upeita BILLNÄS-kalusteita ja uniikkeja kodin kalusteita, sisustustarvikkeita, kodinkoneita, astioita, kirjoja. HOITAA: etsimme kokonaisuuksistasi puuttuvia esineitä ja ilmoitamme löydöistä. Myynti: Pe klo 15-19, la klo PALVELEE: talonmiespalveluita ja pikku remontit, huollot, korjaukset - ongelmajätteen kuljetukset...keksi itse lisää!! Ma-pe sopimuksen mukaan! VUOKRAA: säilytys- ja varastotilaa edulliseen neliö- & kuutiohintaan! Terveisin ja tervetulotoivotuksin Keijo Ruhanen Puusepäntie 6, Lapinkylä /

17 17 Lepolampi Kevät 2004 ohjelma k e Väino Korsu & Kimara ke Kari Piironen & Noiser, liput 10 eur k e Taisto Saaresaho ke Matti Rautavaara k e Olavi VIrta Sininen Huvimaja-laulukilpailut, liput 10 eur ke Janne Ahonen & Markku Ignatius k e 5.5. Satu Virta ke Arja Havakka & Linnut, liput 10 eur ke Juhani Rautiainen Naisten tanssit klo Terveisiä Sirpan Vintti Tehokas kalkin- ja ruosteenpoistoaine! KR-10 3,50 e/1 L Kaakelit, WC-pönttö, lavuaarit, vesihanat ym. Jos et ole vielä kokeillut, tule ihmeessä ostamaan!... meiltä myös vaatteet, lelut, lahjatavarat, ompelutarvikkeet, loisteputket, paristot, vahakankaat ym. ym.... Kymppi-Veikkola On-line pelit Avoinna ma-pe klo la klo puh Sirpan Vintti, Siwan yläkerta Turuntie 563, Veikkola Hyvää kahvia ja tuoretta pullaa Kylmiä juomia lapsille ja aikuisille Pikkulämpimiä ja grilliherkkuja Laaja elintarvike- ja jäätelövalikoima Paljon erilaisia irtopusseja ja muita namusia Annoksia myös lounasseteleillä Avoinna ma - pe la - su Veikkola Veikkolan kioski p Sinunkin kotiisi * Laatukeittiöt suoraan valmistajalta * Laajasta malllistosta jokaisen makuun * Suunnittelu ja asennuspalvelu *Keittiöt *Kylpyhuoneet * Eteiset puh Könninkuja VEIKKOLA Puh. (09) fax (09)

18 18 Urheilu Paula Iso-Markulle hopeaa hiihtosuunnistuksen nuorten MM-viestistä Paula oli Suomen joukkueen ykköstyttö hiihtosuunnistuksen nuorten MM-kilpailuissa, jossa tyttöjen sarjaa hallitsivat venäläiset. Pojissa kaikki mestaruudet tulivat Suomeen. Lynxiä edustava Paula Iso- Markku hiihti ja suunnisti mainiosti Sotkamon Vuokatissa järjestetyissä nuorten MM-kisoissa. ja nappasi heti avausmatkalta, 12,5 km mittaiselta normaalimatkalta neljännen sijan, ollen samalla paras suomalainen. Mitalikaan ei jäänyt kuin runsaan minuutin päähän. Kisa meni hyvin, tein pieniä virheitä kapeilla urilla sekä reitinvalinnassa. Sijoitukseen olen tietysti tyytyväinen, kertoi Paula, joka ei ollut asettanut itselleen kisoihin mitään sijoitustavoitteita. Kisan voitto matkasi itänaapuriin Venäjän Valentina Lebedevan löydettyä rastit sukkelimmin. Hyvä suoritus normaalimatkalta sai jatkoa pikamatkalla, jossa Paula sijoittui seitsemänneksi. Suunnistus sujui jälleen hyvin, eikä tässäkään startissa isompia virheitä tullut. Ainoa matkantekoa hidastanut seikka tässä nopeatempoisessa kisassa oli sauvan kiertyminen kiinni leimasimeen yhdellä rastilla. Onneksi se ei kuitenkaan lannistanut taistelutahtoa. Myös tällä matkalla venäjättäret osoittivat vahvuutensa napaten Olga Novikovan johdolla peräti neljä ensimmäistä sijaa. Sokerina pohjalla olikin sitten viesti. Tasaisen tarkasti hiihtänyt Suomen joukkue oli alusta loppuun mukana kärki- kahinoissa ja ylsi lopulta hienosti hopealle. Voittaneeseen Venäjäänkään ei jäänyt eroa kuin vähän reilu puoli minuuttia. Tein pari pientä virhettä, mutta kokonaisuutena suoritus oli hyvä, totesi Paula, joka hiihti viestissä toisen osuuden. Aloitusosuudella viestiä vei Linda Sundqvist ja ankkurina hiihti Pernilla Tunis. Kaiken kaikkiaan ensimmäiset arvokisat onnistuivat Paulalta loistavasti ja olivat muutenkin mieluisa ja jännittävä kokemus tänä vuonna 18 vuotta täyttävälle lukiolaiselle. Kisatunnelma oli koko ajan korkealla ja joukkueessa vallitsi hyvä henki. Suunnistuksessa, hiihdossa ja hiihtosuunnistuksessa roppakaupalla menestystä saavuttanut Paula kertoi kisojen myötä innostuneensa lajista aikaisempaa enemmän ja varmaankin ensi vuonna panostus lajiin on hieman suurempaa. Ikänsä puolestahan hän pääsee osallistumaan nuorten MM-kisoihin vielä kahtena talvena. Poikien sarja Jonne Lehdon täydellistä hallintaa Poikien sarjassa suomalaismenestys oli huimaa. Kymin Suunnistajia kotimaan koitoksissa edustava Jonne Lehto vei voiton molemmilla henkilökohtaisilla matkoilla. Lisäksi hän nosti viestin ankkuriosuudella Suomen joukkueen kolmannen sijan takaaajoasemasta mestaruuteen. Jonne Lehdon vanavedessä Jussi Simula otti pronssia normaalimatkalla ja Jouko Liuha sijoittui neljänneksi. Tuloksia Normaalimatka: 1) Valentina Lebedeva, RUS, 57.44, 2) Olga Novikova, RUS, +35, 3) Lenka Hruskova, CZE, +3.09, 4) Paula Iso-Markku, FIN, +4.23, 5) Emma Olofsson, SWE, Pikamatka: 1) Olga Novikova, RUS, 23.08, 2) Valentina Lebedeva, RUS, +49, 3) Julia Bronnikova, RUS, +1.03, 4) Mariya Shilova, RUS, ) Monika Lund, SWE, +2.12, 6) Linda Sundqvist, FIN, +2.13, 7) Paula Iso-Markku, FIN, Viesti: 1) Venäjä (Lebedeva, Bronnikova, Novikova) , 2) Suomi (Sundqvist, Iso- Markku, Pernilla Tunis) +42, 3) Ruotsi (Lund, Josefine Engström, Olofsson) LAMMINJÄRVEN YMPÄRIJUOKSU su klo Veikkolan koululla Järjestäjä Veikkolan Veikot yu-jaosto Matkat 9.2km N/M ja hölkkäsarja 4.6km T/P15-17, N/M, hölkkäsarja ja veteraanit 1km T/P9-13 Osallistumismaksu Kilpailupaikalla 10, lapset 6 (sis. alkujumpan, huollon ja mitalin) Palkinnot:Kolmelle parhaalle kussakin sarjassa. Nopeimmalle 4.6km juoksijalle kiertopalkinto. Hyvät arvontapalkinnot. OPERAATIO KUN- NIAKIERROS NUO- RISON HYVÄKSI VeVe yleisurheilujaos osallistuu jo kahdeksannen kerran valtakunnalliseen nuoriso- ja seuratyötä tukevaan operaatio Kunniakierrokseen. Tällä keräyksellä hankimme tukea seuramme, piirimme Helsyn ja Urheiluliiton nuorisotyölle. Osallistu keräykseen ja anna tukesi antamalla nimesi ja osoitteesi seuramme kerääjälle. Rahaa ei kerätä käteisenä, vaan lasku lähetetään myöhemmin kesällä postitse. Tukijoiden määrällä ja tukisummalla (minimi kahdeksan euroa) ei ole ylärajaa. Keräykseen lahjoittajien nimet tuodaan julki Kunniakierrostapahtumassa, joka järjestetään Espoon yleisurheiluseurojen ja Veikkolan Veikkojen yu-jaoston yhteistapahtumana toukokuun aikana (tarkka paikka ja aika vielä avoin). Kiittäen, VeVe yu-jaos Vesi parantaa Tiedämme kouluajoista ja avaruustutkimuksista, että ilman vettä ei ole elämää. Vasta toisena on happi. Ihminen luotiin alku-jaan vesieläimeksi. Erehdyksen kautta ihminen nousi rannalle ja ryhtyi kädelliseksi takajaloilla taapertajaksi. Nyt näyttää siltä, että tärkeintä ihmisessä ovat kädet, silmät ja selkärangan ylä-jatke = aivot. On huolestuttavaa, että selkärankaa, joka koordinoi silmiä ja sormia lyödään laimin. Tähän ongelmaan voimme itse vaikuttaa liikuttamalla säännöllisesti muitakin ruumiimme elimiä. Säännöllisesti tarkoittaa - päivittäin. Muita raajoja väheksyttämättä, haluan muistuttaa selkärangasta. Jos selkä ja niska unohdetaan, ne molemmat aikanaan muistuttavat olemassa olostaan. Kaikki vesiliikunta on hyväksi.vedessä olemme lähes painotto-massa tilassa. Itse asiassa kellumme. Veden vastus tehostaa lihasten käyttöä ja hengityksen kiihtyessä hiilidioksiidin lisäksi poistuu muuta tarpeetonta. Mitä kehnommin uimme, sen tehokkaampaa on lihasmassan uudistuminen. Siksi esimerkiksi 50 metrin pystyjuoksu uima-altaas-sa on yleistynyt. Veikkolassa on erinomainen avanto. Avantouinti on todettu hyväksi monella tavalla.viralliset tutkimukset saattavat joskus tulevaisuudessa osoittaa, että talviuimarit olivat oikeassa. Avannossa polskuttelu lisää elämisen iloa ja laatua. KIS = Kirkkonummen uimaseura järjestää joogaa ja hydrobicia perjantaisin Kirkkonummen uimahallissa. Rauhallisesti ajaen matkaan kuluu 25 minuuttia Jooga alkaa Ohjaajana toimii Marina Jarov Pietarista. Joogan jälkeen ehtii hyvin hydrobic-harkkoihin Syvän altaan matalassa päässä. Hydrobic- ohjaajina toimivat vuorotellen Espoon uimaseuran kokeneet valmentajat. Samat rouvat ovat myös käytettävissä Espoonlahden uimahallissa sunnuntaiaamuisin KIS järjestää myös perjantaisin taitouintia ja uintitekniikkaa. Lyhyessä ajassa on uimaseuran toiminta monipuolistunut. Tästä kiitos innokkaiden jäsenten. Jäseniä on nyt runsas sata. Mutta kaikki ovat toimivasti mukana vedessä kuntoaan hoi-tamassa. Maanantaisin perheryhmä ja uimahypyt. Maanantaisin keskiviikkoisin ja perjantaisin tekniikka ja kilpauinti. Kilpailuihin on osallistuttu - menestystä on, vaikka päätarkoitus on monipuolinen kunto ja kestävyys. Veikkolalaisilla viisi uimahallia alle puolen tunnin matkan päässä. Kannattaa varmaan käyttää hyväksi. Hans Leidenius

19 19 Ajankohtaista tietoa netistä VeVe yu-jaoston kotisivut: Urheilu Kilpailukalenteri maalis-toukokuu 2004 Allaoleviin kevään kisoihin VeVe yu-jaos hoitaa keskitetysti ilmoittautumiset ja maksaa kisamaksut jälki-ilmoittautumisia lukuunottamatta. Kaikki muut ilmoittautumiset ja maksut hoidetaan itse. Tarkemmat ohjeet yu-jaoston nettisivuilla ja lehdessä. MAALISKUU La klo PM-hallit 9-11v Liikuntamylly Su klo PM-hallit 13-15v Liikuntamylly HUHTIKUU La 17. PM-maantie 9v-N/M Vantaa TOUKOKUU La 8.5. PM-maastot N/M Paloheinä Ke PM-maastot 9-15v Leppävaara Su klo Lamminjärven juoksu yhdeksän vuotiaista veteraaneihi Veikkola Ma PM-viestit 9-15v Myyrmäki Ti PM-viestit 9-15v Myyrmäki Kirkkonummi liikkuu - tapahtumaan saa ilmoittautua Kirkkonummi liikkuu-tapahtumia järjestetään toukokuussa. Päätapahtuma on Kirkkonummen Monitoimihallilla sunnuntaina Tapahtumia voivat järjestää yhdistykset. Yhdistysten edustajat voivat ottaa yhteyttä vapaa-aikasihteeri Risto Rossiin VeVe yu-jaoston kevättalven harjoitusajat Maanantai Kuntosali Otahalli Tiistai Kuntosali Liikuntaleikkikoulu 3-4v parantolan salissa Liikuntaleikkikoulu 5-6v parantolan salissa. Keskiviikko Kuntosali Perheliikkari 2-4v Koskentorin päiväkodissa Otahalli Aerobic parantolan salissa Peli-ilta aik./ohjaajat parantolan salissa Kuntosali Torstai Kuntosali Star yleisurheilukoulu ja harjoitukset parantolan salissa: Ryhmä 4-5v Ryhmä 6-7v Ryhmä 8-9v Ryhmä 10-12v Ryhmä 13v-veteraanit Perjantai Kuntosali Lauantai Kuntosali Otahalli Juoksu-/kävelyharjoitus 3.4. alkaen. Lähtö kirjastolta Kilparyhmän lähtö kioskilta Otahalliin Kuntosali Sunnuntai Kuntosali Tehoharjoitus (13v-veter), kokoontuminen kirjaston pihalla. Liikuntaleikkikoulut ja perheliikkari Erillinen osallistumismaksu ja ennakkoilmoittautuminen. Tiedustelut aerobic Anne Rontu kuntosali Pentti Vähäkangas liikuntaleikkikoulu Tuija Kaurila yleisurheilu/pelit Arimo Bäckman VeVe kunnostautui Viestiriehan naamiaiskarnevaalissa Otahallissa Kuvassa Veikkolan Vesipedot, Tehotytöt, Tontut ja Herrasmiehet kisatauolla. Tarkemmat toimintatiedot, ja kuntosalivalvojat löytyvät nettisivulta: veve.net. Viikko-ohjelma julkaistaan lisäksi Kirkkonummen Sanomien viikkopäivyrissä. Jaoston jäsenmaksu (yksittäiset 40 / perhe 65 ) oikeuttaa kaikkeen toimintaan (Liikuntaleikkikouluihin ennakkoilmoittautuminen ja erillinen maksu). TILITOIMISTO VEIKKOLASSA 16 vuoden kokemus tilitoimistotyöstä ja eri toimialoista, myös taloyhtiöt. Pyydä tarjous! Kaskelantie 8, Veikkola, puh , gsm Vakuutuksen sisältävä lisenssipassi on pakollinen kaikilla lapsilla/kilpailijoilla. Passin hinta: 1990 tai aiemmin syntyneet syntyneet ja myöhemmin syntyneet 4 Passitiedustelut: Harjoituksissa ja kilpailuissa toimitaan omalla / vanhempien vastuulla. Tervetuloa mukaan reippaaseen joukkoomme!

20 20 Turvallisuutta talviuintiin Tänä talvena uimareiden turvallisuus on parantunut, koska liikuntatoimi on hankkinut lämpömaton ja sen alle turvallisen puusillan pukukopilta laituritikkaiden luo. Enää ei tarvitse astella liukkailla kivillä rantaan. Uusi lämpömatto ehkäisee uimareiden liukastumisia. Avantouintikausi jatkuu huhtikuun loppuun. Avantoon voi mennä ilman saunaa. Sunnuntaisin klo lämpiää kyläyhdistyksen sauna. Kunta on tuonut lämpimän parakin Lämmintä pukutilaa saavat käyttää kaikki, jotka lunastavat kunnan liikuntatoimesta avaimen. Pukukoppi on yhteinen miehille ja naisille, mutta tila on jaettu verhoilla kahteen osaan. Kunta ylläpitää myös pumppua, joka pitää avannon sulana. Kyläyhdistyksen talviuintijaos on rakennuttanut syksyn aikana saunarantaan toiset portaat ja kaiteet molempiin portaisiin. Näin myös saunalaiturilta on turvallinen kulku ylös ja alas. Monet uivatkin laitureiden välin ja reippaimmat edestakaisin. Sauna lämpiää sunnuntaisin Veikkolan kyläyhdistyksen rantasauna on talviuintijaoksen käytössä lokakuusta huhtikuun loppuun. Saunaa lämmitetään sunnuntaisin iltapäivällä. Jos vapaaehtoisia lämmittäjiä löytyy, voidaan saunaa lämmittää myös lauantaisin. Talkoohenkisistä lämmittäjistä on ollut jonkin verran pulaa. Pukuhuoneen seinällä olevaan listaan voi ilmoittautua lämmittäjäksi. Saunan käytöstä peritään pieni maksu, jonka voi maksaa joko vuosimaksuna kyläyhdistyksen tilille tai kertamaksuna jokaisella käyntikerralla. Talviuinti ei saunaa kaipaa, mutta ensikertalaiselle voi olla mukava tietää pääsevänsä kylmän kylvyn jälkeen lämpimään. Tervetuloa kokeilemaan virkistävää harrastusta! Pirkko-Liisa Iivari Laskiaisriemua Veikkolassa Veikkolan koti ja koulu-yhdistys järjesti toista kertaa laskiaisriehan Veikkolan luistelukentällä. Sää oli jälleen tapahtumalle suosiollinen ja paikalla oli vanhempia ja lapsia sankoin joukoin. Ruuhka näkyi erityisesti parkkipaikoilla ja puffettijonossa. Makkarat, mehut ja laskiaispullat tekivät kauppansa. Ohjelmassa oli rusettiluistelukilpailu, jossa palkintona oli lahjakortti. Lisäksi tarjolla oli poniajelua ja tanssia jäädiskon tahdissa. Luistelukenttä täyttyi veikkolalaisista, jotka nauttivat raikkaasta talvisäästä, yhdessäolosta ja liikunnasta. Monien mielessä oli varmaankin ajatus - ensi vuonna tullaan uudelleen. Harri Romakkaniemi Sanataiteen kevätpäivä kartanolla Suomen sanataideopetuksen seura, Kirkkonummen kunnan kulttuuritoimi ja Kirkkonummen kirjaston ystävät järjestivät sanataiteen kevätpäivän 6.3. Eerikinkartanolla Veikkolassa. Sanataiteen kevätpäivän ohjelmassa oli mm. Sana ja sävel -konsertti, jossa Veikkolan koulun opettaja Taru Nyman lauloi Kaj Chydeniuksen säestämänä. Laulut oli säveltänyt Kaj Chydenius ja sanoitukset olivat sanataideoppilaiden valtakunnallisesta sanoituskilpailusta. Kartanon pihalla ajeltiin reellä. Lapset saivat ratsastaa ponilla. Pihalla oli tarjolla soppaa ja kahvia. Lapsille oli järjestetty kirjastoon työpajoja, aiheena jättiläisiä ja muuta kummaa väkeä Suomen sanataideopetuksen seuran kotipaikka on Kirkkonummi.. Tilaisuuden päätössanat esitti kunnanjohtaja Tarmo Aarnio. Kuva oikealla: Marja-Leena Mäkelä esitteli lastenkirjoja, joita aikuistenkin olisi hyvä lukea. Kuuntelemassa vas. Maaret Eloranta, Tuuli Helsky, Tarja Kokko, Tarmo Aarnio, Margareta Kull-Poutanen, Aino Tamsi-Joensuu ja Anna-Liisa Rekola. Kuva vasemmalla Arja Puikkonen, edessä lapset Mira, Anna Sofia, Taru ja Anni kertovat veikkolalaisesta Hämärän maasta.

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Voisitko auttaa minua? Avun pyytäminen Puhutko englantia? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Can you help me, please? Do you speak English? Puhutteko _[kieltä]_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Can you help me, please? Avun pyytäminen Do you speak English? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Voisitko auttaa minua? Puhutko englantia? Do you speak _[language]_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011 Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen sekä Leena Kuusisto Alkuperäisidea: Julieta Lehto 01 INT. RAVINTOLAVAUNU - ALKUILTA Tyttö istuu junan ravintolavaunussa pienen baaripöydän

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Englanti 2. Sanajärjestys It/there lauseet Persoonapronominit Passiivi Ajan ja paikan prepositiot

Englanti 2. Sanajärjestys It/there lauseet Persoonapronominit Passiivi Ajan ja paikan prepositiot Englanti 2 Sanajärjestys It/there lauseet Persoonapronominit Passiivi Ajan ja paikan prepositiot SPOTPA Man bites dog. Dog bites man. Sanajärjestys O 1) Kuka tekee? O 2) Mitä tekee? O 3) Mitä? Kenelle?

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä!

Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä! Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä! Vaaleanvihreä patalappu asuu nyt Kruununhaassa Meritullinkadulla, vanhan jugendtalon sisäpihalle antavan huoneiston keittiössä. Lappu roikkuu kavereineen

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day.

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day. ESITTELY Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely NOTES ON McMath student s name Age Grade Getting to school School day Favorite subjects Least favorite subjects Electives

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(7) Kirkkoneuvosto 1/2010 15.1.2010. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(7) Kirkkoneuvosto 1/2010 15.1.2010. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(7) KOKOUSTIEDOT Aika 15.1.2010 klo 16-17.35 Paikka Seurakuntakoti OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Vähäsarja Vilho vs. kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj.

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Rayong Marriott Resort Rayongin alue tuli vähän yllättäen osaksi tämän kertaista Thaimaan matkaamme. Olemme niin intohimoisia hiekkarantakävelijöitä eli varpaistelijoita,

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Vastaus valtuustoaloitteeseen 2/2010: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen. Valtuustoaloitteita koskeva sääntely

Vastaus valtuustoaloitteeseen 2/2010: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen. Valtuustoaloitteita koskeva sääntely Perusturvalautakunta 65 4.0.03 Kunnanhallitus 488 8..03 Kunnanvaltuusto 68 9..03 Vastaus valtuustoaloitteeseen /00: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen 04/06.0.00/0 Perusturvalautakunta 4.0.03

Lisätiedot

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age. Lives in. Family. Pets. Hobbies.

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age. Lives in. Family. Pets. Hobbies. ESITTELY Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely NOTES ON Age Manor House pupil s name Lives in Family Pets Hobbies Favourite food Favourite films TV programmes Favourite

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Mauste-hanke. Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus th Niina Happonen th Pauliina Rissanen

Mauste-hanke. Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus th Niina Happonen th Pauliina Rissanen Mauste-hanke Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus th Niina Happonen th Pauliina Rissanen Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus Tarkoituksena tarjota: - tasalaatuisia palveluita

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

LET S GO! 6 KOEALUE 7-9 Nä hnyt:

LET S GO! 6 KOEALUE 7-9 Nä hnyt: LET S GO! 6 KOEALUE 7-9 Nä hnyt: On jälleen tullut testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja 3A-TEHTÄVÄT.

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

ZA5901. Flash Eurobarometer 386 (The Euro Area, 2013) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5901. Flash Eurobarometer 386 (The Euro Area, 2013) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA90 Flash Eurobarometer 86 (The Euro Area, 0) Country Questionnaire Finland (Finnish) EB FLASH 86 - The Euro Area - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D Vastaajan

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

OUR EARTH HOUR 2012-2013 Veej jakaja Suomi Cambrésis Ranska

OUR EARTH HOUR 2012-2013 Veej jakaja Suomi Cambrésis Ranska 2012-2013 Veej jakaja Suomi Cambrésis Ranska OUR EARTH HOUR 31.3.2012 klo 20.30-21.30 Tapahtuma Pieksämäellä (Nuorisokahvila) ja Mäntyharjussa (Komppa) FACEBOOK ryhmä Valokuvaus / Piirustus kilpailu Kuva

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99 KATUKIIT TUKIITÄJÄ JÄT TIEDOTUSLEHTI 1/99 www.katukiitajat.fi.fi Hei taas kaikki vanhat ja uudet jäsenet! Taas on yksi luisteluvuosi takana ja pikkujoulut juhlittu. Porukkaa olikin mukavasti paikalla.

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

KYLÄILTA KELLO 18.30

KYLÄILTA KELLO 18.30 KYLÄILTA 10.10.2016 KELLO 18.30 Kahvia ja kastettavaa Oppilaiden turvallisuustyöt esillä ja niistä parhaat palkitaan illan aikana Tervetuliaissanat Taivalkunnan kylät ry:n pj. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Vastaajia yhteensä 261 kpl Naisia 195kpl (74,7%) Miehiä 66 kpl (25,3%) Vastanneiden ikä Mielestäni alakoulun (0-6 lk) oppilaan lähikoulun tulisi

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot