5 kesäkuu 2005 SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5 kesäkuu 2005 SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät"

Transkriptio

1 5 kesäkuu 2005 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät 1 SATAKUNNAN TALOUS 5 kesäkuu 2005

2 YLEISTÄ Satakunnan yritysten yhteenlasketun liikevaihdon kasvu jatkui melko nopeana viime vuoden loppupuolella. Liikevaihtoa kasvattivat metalliteollisuuden ohella kasvuun mukaan päässeet palvelualat. Maakunnassa maksetun palkkasumman kasvu vauhdittui vuoden kuluessa, mutta työllisten määrän väheneminen jatkui vielä joillakin aloilla. Kuluvan vuoden alkupuolella työllisyystilanne on alkanut jo kohentua, ja työttömien määrä on selvässä laskussa. Yrityksissä lähitulevaisuuden näkymät ovat varovaisen positiiviset, ja ainakin henkilöstön määrän uskotaan kasvavan. Maakunnan työllisyystilanne paranee kuluvana vuonna myös telakkateollisuuden hyvien näkymien vuoksi. Suhdannekuva Maailmantalouden nopein kasvuvaihe ajoittui viime vuoteen ja kuluvana vuonna kasvun odotetaan hidastuvan. Suomi ja koko Eurooppa pääsivät kasvuun mukaan viime vuoden aikana, joskin Euroopassa kasvu jäi hitaaksi. Maailmantalouden kasvun uhat eivät ole poistuneet - Yhdysvaltain kaksoisvaje ja öljyn sekä muiden raaka-aineiden hintakehitys hidastaa talouden kasvua. Euroalueen kasvua rajoittaa korkeana pysytellyt euron kurssi. Euroopan hitaasta kasvusta huolimatta Suomen bruttokansantuote kasvaa melko nopeasti. Viime vuonna kasvua kirjattiin 3,7 % ja tänä vuonna bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 3 3,5 %. Kasvun laantumisen arvioidaan koskevan kaikkia päätoimialoja. Viime vuoteen verrattuna tämän vuoden kasvussa uutena tekijänä ovat investoinnit. Investointiaktiivisuuden odotetaan lisääntyvän, vaikkakaan investointiasteen nousuun ei uskota. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuoreen suhdannebarometrin mukaan suhdanneodotukset ovat alkuvuonna heikentyneet viimevuotisesta rakennusalan yrityksiä lukuun ottamatta. Toisaalta teollisuudessa uskotaan investointien kasvuun ja henkilöstömäärän odotetaan kehittyvän aiempaa positiivisemmin. Satakunnassa yritysten näkymät ovat suhdannetiedustelujen mukaan pysyneet positiivisina kuluvan vuoden alkupuolella. Finnveran ja Suomen yrittäjien maaliskuun lopussa julkistama barometri kertoo satakuntalaisten pk-yritysten lähitulevaisuusodotusten olevan kaikilta osin positiivisia, mutta kuitenkin hieman heikommalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Maakunnassa odotukset ovat heikompia lähinnä liikevaihdon ja investointien suhteen. Näkemykset suhdannetilanteesta ovat Satakunnassa jonkin verran heikentyneet syksystä, mutta suhdanteiden paranemiseen uskoo edelleen kolmannes pk-yrittäjistä. Koko maassa suhdannenäkymät ovat pysyneet syksyyn verrattuna ennallaan. Satakuntalaiset pk-yritykset näkevät erityisesti kireän kilpailutilanteen muuta maata vaikeampana kehittämisen esteenä. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan teollisuus- ja rakentamisalan yritysten suhdanneodotukset ovat Lounais-Suomessa varovaisen positiiviset, mutta palvelualalla suurempi osa yrityksistä ennakoi suhdannetilanteen heikkenevän. Palvelualalla Lounais-Suomen näkymät ovat tosin koko maata vähemmän negatiiviset. Vaikka tilauskanta onkin sekä Lounais-Suomessa että koko maassa normaalia heikompi, tuotannon odotetaan kuitenkin kasvavan. Suhdanneodotusten heikkenemisestä huolimatta henkilöstömäärän uskotaan Lounais-Suomessa kasvavan teollisuudessa, rakentamisessa ja palvelualalla. Liikevaihdon kasvu jatkui loppuvuonna tasaisena palkkasumman kasvu nopeutui Viime vuoden alkupuolella Satakunnassa, kuten koko maassakin, alkoi liikevaihdon nopeamman kasvun vaihe. Kasvu jatkui tasaisena myös vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli tällöin Satakunnassa 5,3 % ja koko maassa 6,0 % edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla tasolla. Edellinen vastaava, nopean ja tasaisen kasvun vaihe nähtiin Satakunnassa vuonna Liikevaihdon kasvun painopiste oli vuoden loppupuoliskolla edelleen metalliteollisuudessa, jossa metallien hintojen nousu kasvatti myyntien arvoa. Muista teollisuudenaloista elintarviketeollisuuden ja metsäteollisuuden kasvu taantui mutta kemianteollisuudessa liikevaihto kasvoi huomattavasti. Rakentamistoiminnassa heikko kolmas neljännes painoi vuoden jälkimmäisen puoliskon liikevaihtoa alas ja kasvu jäi alkuvuotta vaatimattomammaksi. Palvelualalla majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto väheni ja kaupan alan kasvu hieman hidastui. Sen sijaan liike-elämän palveluissa kasvu nopeutui yli 12 %:iin. Alan kasvu oli huomattavasti nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Liikevaihdon kasvun jatkuminen näkyi vuoden loppupuoliskolla palkkasumman kasvun nopeutumisena. Satakuntalaisten SATAKUNNAN TALOUS 5 kesäkuu

3 5 kesäkuu 2005 Yleistä 2 Satakuntalaisen ydinvoiman alueelliset vaikutukset 5 Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). Satakuntalaiset yritykset hyvässä kunnossa 7 Teknologiateollisuus 9 Metsäteollisuus 12 Elintarviketeollisuus 12 Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus 12 Rakentaminen 13 Palvelualat 13 Palkkasumman muutos (%) edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä Satakunnassa ja koko maassa. Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 1995, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan TE-keskuksen tuottamiin tilastoihin. TEKSTI: Jani-Petri Laamanen Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). Viennin muutos Satakunnassa edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Ari Karppinen Hanna Luoto Merja Mannelin Juha Tuominen Saku Vähäsantanen JULKAISIJAT: TuKKK Porin Yksikkö Satakuntaliitto Satakunnan TE-keskus Satakunnan yrittäjät ry Satakunnan Kauppakamari Prizztech Oy Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy TAITTO: Mainostoimisto 400 kepposta Oy 3 SATAKUNNAN TALOUS 5 kesäkuu 2005

4 yritysten yhteenlasketun palkkasumman kasvu oli kuitenkin hitaampaa kuin koko maassa keskimäärin. Tähän vaikuttivat suurelta osalta telakoiden heikon työtilanteen aiheuttamat lomautukset, jonka vuoksi alalla maksettu palkkasumma putosi vuoden takaisesta yli 20 %. Toisaalta metalliteollisuuden työllisyyskehitys oli heikkoa, koska liikevaihdon kasvu johtui pääosin metallien hintojen noususta, ei niinkään volyymien kasvusta. Koko taloudessa vuoden jälkimmäisellä puoliskolla maksettu palkkasumma päätyi Satakunnassa 3,9 % ja koko maassa 4,8 % vuoden 2003 vastaavaa ajanjaksoa korkeammalle tasolle. Viennin kasvu jatkui loppuvuonna Vuoden 2003 lopulla alkanut viennin arvon kasvu jatkui Satakunnassa viime vuoden loppupuoliskolla. Kasvu hidastui alkuvuoteen verrattuna, kun metalliteollisuuden viennin kasvu vaimeni ja metsäteollisuuden vienti kääntyi lievään laskuun. Viennin arvo kasvoi heinä-joulukuun aikana Satakunnassa 2,9 % ja koko maassa 7,9 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Satakunnassa metalliteollisuuden viennin arvo kasvoi reippaat 14,6 % ja metsäteollisuuden viennin arvo väheni 2,5 %. Alkuvuoden reippaan kasvun ansiosta viime vuosi oli kuitenkin kokonaisuudessaan viennin osalta parempi Satakunnassa kuin koko maassa. Viennin näkymät kuluvalle vuodelle ovat maailmantalouden kasvun jatkumisen vuoksi pääosin positiiviset. Toisaalta taloudessa on myös kasvua hidastavia tekijöitä. Euroalueen hidas talouskasvu ja kotimarkkinakysyntä jarruttavat suomalaisten tuotteiden vientiä Eurooppaan. Vahva euro puolestaan hidastaa vientiä muualle maailmaan, jossa talouskasvu ja kysyntä on vahvempaa. Viennin kasvun ennakoidaan kuitenkin nopeutuvan toisella tai kolmannella neljänneksellä. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan yritykset kokivat viennin määrän vähentyneen alkuvuonna, mutta kasvavan kesään tultaessa. Lounais-Suomessa viennin määrän kehitys nähtiin jonkin verran negatiivisemmin kuin koko maassa keskimäärin. Positiivista Satakunnan kannalta on, että maakunnassa merkittävän teknologiateollisuuden vientinäkymät ovat positiiviset kuluvalle vuodelle. Työllisyystilanne heikko loppuvuonna näkymät positiivisempia Teksti: Merja Mannelin ja Jani-Petri Laamanen Talouden positiivinen kehitys ei vielä loppuvuonna heijastunut Satakunnan työllisyyteen, joka pysytteli alkuvuoden tapaan edellisvuotista matalampana. Työllisten määrä oli heinä-joulukuussa keskimäärin 2,6 % edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa pienempi. Koko maassa työllisten määrä jo kasvoi hieman, 0,7 %. Satakunnan loppuvuoden työllisyystilannetta heikensivät merkittävimmin telakkateollisuuden lomautukset ja terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen sekä liikenteen työllisyyden aleneminen. Työllisyyskehitys oli kuitenkin positiivista muissa palveluissa. Erityisesti muillakin mittareilla hyvin kehittyneet liike-elämän palvelut kasvattivat työllisyyttään, ja työllisten määrä päätyi alalla loppuvuonna 16,5 % edellisvuoden loppua korkeammalle. Teollisuudessa työllisyyttään kasvattivat jonkin verran metsäteollisuus ja kemianteollisuus. Vaikka työllisyys olikin loppuvuonna matalalla tasolla, työttömien määrä kääntyi laskuun joulukuussa. Työttömyyden kehitys on ollut myönteistä myös kuluvan vuoden alkupuolella, vaikka meriteollisuudessa on edelleen lomautuksia. Verrattaessa alkuvuoden tilannetta vuoden takaiseen työttömien määrä on laskenut Satakunnassa 7 %, kun koko maassa vähennys on ollut 3 %. Työttömyys on alentunut lähes kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta vähentyminen on ollut palveluissa, rakentamisessa sekä teollisuudessa. Erityisesti miesten työttömyystilanne on parantunut. Satakunnassa oli tämän vuoden maaliskuussa työttömiä työnhakijoita ja työttömyysaste oli 13,6 %. Lomautettuja oli henkeä, mikä on lähes 700 vähemmän kuin vuosi sitten. Myös työllisten määrän kehitys on ollut alkuvuonna positiivista, joskin työllisyyden taso on vielä matala vuoden takaiseen verrattuna. Kuluvan vuoden työllisyysnäkymät ovat Satakunnassa hyvät, mutta tilanteen parantuminen ajoittunee loppukesään tai syksyyn. Sekä Elinkeinoelämän keskusliiton että Finnveran ja Suomen yrittäjien barometreissa suurempi osa alueen yrityksistä uskoo henkilöstön määrän kasvuun kuin vähenemiseen. Teknologiateollisuudessa työllisyyttä kasvattaa merkittävästi telakoiden koheneva työtilanne. Työllisten määrän muutos (%) edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä Satakunnassa ja koko maassa. SATAKUNNAN TALOUS 5 kesäkuu

5 kuva: TVO YdinSata : Satakuntalaisen ydinvoiman alueelliset vaikutukset Teksti: Ari Karppinen Uuden ydinvoimalayksikön rakentaminen Eurajoelle on Suomen teollisuushistorian suurin yksittäinen investointi. Sillä ja ydinvoiman tuotannolla yleisemminkin on erikoislaatunsa vuoksi lukuisia taloudellisia ja ei-taloudellisia vaikutuksia. Ydinvoimatoiminnan vaikutuksista osa on globaaleja, osa kansantaloudellisia ja merkittävimmin satakuntalainen ydinvoimaosaaminen vaikuttaa paikallisesti: Satakunnassa, Rauman seudulla ja Eurajoella. Julkisen keskustelun keskiössä ovat olleet uuden ydinvoimalan rakentamisen välittömät työllisyysvaikutukset. Hankkeella on kuitenkin myös muita merkittäviä vaikutuksia. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on käynnistynyt pitkäaikainen tutkimushanke YdinSata , jonka pyrkimyksenä on tarkastella ydinvoimatoiminnan alueellisia vaikutuksia monitieteisesti. Hankkeen keskeisenä osana on ydinvoimatoiminnan aluetaloudellisten vaikutusten kartoitus ja mittaaminen. Ydinvoimatoiminnan aluetaloudellisten vaikutusten arviointi: haastava ongelma Uuden ydinlaitoksen sijaintipäätöksellä odotetaan yleisesti olevan merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Uutissitaatti lokakuulta 2003 osoittaa hyvin uuden ydinlaitosinvestoinnin suuruusluokan ja sen, että rakennusaikaisia työllisyysvaikutuksia pidetään keskeisinä: Ratkaisu uuden ydinvoimalaitoksen sijoittamisesta Eurajoen Olkiluotoon ei ole mikä tahansa päätös. Noin kolme miljardia euroa eli lähes 18 miljardia vanhaa markkaa maksava hanke on Suomen teollisuushistorian suurin yksittäinen investointi. Viisi vuotta kestävä rakennustyö merkitsee peräti henkilötyövuotta. Salon Seudun Sanomat, Ydinvoimalla ja sen lisärakentamisella on kuitenkin myös monia merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, jotka eivät yllä olevasta sitaatista ilmene. Niiden tutkiminen on monessa suhteessa haastava ongelma. Ei vähiten sen vuoksi, että rakentaminen on investointihankkeena poikkeuksellisen suuri, ja itse ydinvoimatuotannon vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja maantieteellisiltä vaikutuksiltaan monitasoisia. Lisäksi merkittävässä osassa ovat vaikeasti mitattavat, subjektiiviset käsitykset ydinvoimasta hyväksyttävänä energiantuotantomuotona. Alueelliselta ulottuvuudeltaan ydinvoiman ja lisärakentamisen vaikutukset ovat sekä globaaleja ja kansallisia että erityisesti paikallisia. Luonnollisesti vaikutukset, joilla on erilainen alueellinen ulottuvuus, eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan esimerkiksi globaaleilla ja kansantaloudellisilla vaikutuksilla on myös paikallinen vaikutus. Kysynnän kerrannaisvaikutukset Useammalle vuodelle ajoittuva poikkeuksellisen suuri investointihanke, OL3, on osapuilleen kolminkertainen verrattuna Satakunnan keskimääräisiin vuotuisiin bruttoinvestointeihin. Hanke saa aikaan välittömän investointikysynnän kasvun lisäksi kerrannaisvaikutuksia kansantalouden ja aluetalouden tasolla. Kerrannaisvaikutusten suuruuteen vaikuttavat merkittävästi hankkeen toteutuksen kotimaisuus- ja satakuntalaisuusaste, alueiden väliset taloudellisen toiminnan kytkökset ja talouden Satakuntalaisen ydinvoimatoiminnan potentiaaliset taloudelliset vaikutukset* ALUEELLINEN ULOTTUVUUS Globaali Kansantaloudellinen Paikallinen (Satakunta/Rauman seutukunta/eurajoki) VAIKUTUS- ULOTTUVUUS Kysyntävaikutukset Tarjonta- eli resurssivaikutukset Ulkois- ja verkostovaikutukset OL3ra OL1, OL2 ja OL3 OL1, OL2 ja OL3to OL1, OL2 ja OL3 OL1, OL2 OL1, OL2 ja OL3to OL1, OL2 ja OL3to, ja OL3to Posiva Oy ja TVONS * OL1, OL2 ja OL3 viittaavat vastaaviin ydinreaktoreihin Eurajoen Olkiluodossa. OL3ra ja OL3to viittaavat Olkiluodon 3. reaktorin rakentamisesta (ra) ja toiminnasta (to) syntyviin vaikutuksiin. Posiva Oy vastaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta ja loppusijoitukseen liittyvistä tutkimuksista. TVO Nuclear Services Oy eli TVONS tarjoaa konsultointi-, ja infrastruktuuriin liittyviä palveluita ja tuotteita. 5 SATAKUNNAN TALOUS 5 kesäkuu 2005

6 hintajoustavuus. Alueelliset kerrannaisvaikutukset ovat kansantaloudellisia vaikutuksia pienemmät, koska osa vaikutuksista vuotaa Satakunnan ulkopuolelle. Pelkkien rakennushankkeiden osalta satakuntalaisilla yrityksillä on kuitenkin paikallisuuden tuoma kustannuskilpailuetu. Välitön kysyntävaikutus satakuntalaisesta ydinvoimatuotannosta syntyy myös TVO:n henkilökunnan ja muun OL3-rakentamiseen liittyvän henkilöstön paikallisesta kysynnästä. Huolimatta ydinlaitosinvestoinnin toteuttamisen ja kerrannaisvaikutusten realisoitumisen vaatimasta ajasta investoinnin kysyntävaikutus on luonteeltaan kertaluonteinen ja suhteellisen lyhytaikainen. Projektin alueellisia ja kansantaloudellisia kerrannaisvaikutuksia voidaan arvioida kvantitatiivisesti panos-tuotosmallien avulla. TuKKK Porin yksikön YdinSata hankkeessa alueellista panos-tuotosmallia hyödynnetään OL3-hankkeen kerrannaisvaikutusten selvittämisessä. Pitkäaikaisvaikutus resurssiperustaan Satakuntalaisen ydinvoimatoiminnan tarjonta- eli resurssivaikutukset ovat luonteeltaan pidempiaikaisia. Ydinvoimatoiminta- ja rakentaminen vahvistavat sitä kansantaloudellista ja alueellista resurssiperustaa, jolle talouskasvu ja hyvinvointi rakentuvat. Ydinvoimatuotannon kasvukontribuutio on monitahoinen. Ensiksi sähköenergia on talouden keskeinen tuotantoresurssi. Toiseksi TVO:n toiminnalla on vaikutusta alueelliseen työllisyyteen, investointeihin, osaamiseen ja tuottavuuteen. Kolmanneksi TVO:n toiminta voi luoda alueellisia verkostohyötyjä. Suomi on eurooppalaiseen keskiarvoon nähden energiaintensiivinen maa. Pitkällä aikavälillä niin energiaintensiteetti henkeä kohden kuin sähköenergian kokonaiskulutuksen intensiteettikin ovat kasvaneet. Vuonna 2002 sähkön hankinnasta Finergyn tilastojen mukaan 58 % oli kotimaista alkuperää. OL3:n ollessa toiminnassa vuonna 2010 sähkön hankinnan kotimaisuusasteen odotetaan nousevan 70 %:iin. Osa tästä kasvusta syntyy toki muiden kotimaisten energialähteiden lisääntyvästä käytöstä. Joka tapauksessa ydinenergian tuotanto kasvattaa taloudessa tärkeän tuotantotekijän saatavuutta merkittävästi. Lisäksi satakuntalaisten ydinreaktoreiden toimintavarmuus on ollut kansainvälisesti vertaillen huippuluokkaa ja ydinvoimaloiden vuosittainen tuotantoprofiili verrattuna muilla energialähteillä tuotettuun sähköön on Suomessa varsin tasainen. Ydinsähkön hinta ei ole herkkä palkka- tai polttoainekustannusten vaihteluille, koska hintaan vaikuttaa merkittävimmin pääomakustannukset. Näillä seikoilla on positiivinen vaikutus maamme teollisuuden kansainväliseen kilpailukykyyn. Yksittäisen yrityksen suoraa vaikutusta alueelliseen kasvuun yrityksen oman työllistävyyden, osaamisen ja tuottavuuden seurauksena voidaan yksinkertaisimmillaan arvioida vertaamalla yritystä muihin alueen yrityksiin. TVO työllistää kymmenen kertaa enemmän työntekijöitä kuin teollisuus- ja rakennussektorin yritykset Satakunnassa, Raumalla tai Eurajoella keskimäärin. Toiseksi TVO:n henkilöstön koulutustaso on merkittävästi korkeampi kuin alueilla keskimäärin. Lisäksi epävarmuus työpaikkapysyvyydestä on ydinvoimatuotannossa keskeisesti erilainen verrattuna perinteiseen teollisuustoimipaikkaan. Työpaikkapysyvyysvaikutus korostuu nykyglobalisaation kilpailuolosuhteissa. Aluetaloudellisen menestyksen kannalta keskeiseksi tekijäksi nousevat nykyolosuhteissa alueen tarjoamat verkostohyödyt. Näitä voidaan kutsua myös toimintojen alueellisen keskittämisen eli agglomeraation hyödyiksi. Hyödyt johtuvat siitä, että alueella toimiville yrityksille on etua maantieteellisesti läheisestä sijainnista toisiin yrityksiin nähden. Agglomeraation hyödyt eivät synny pelkästään toimialan sisällä, vaan laajimmillaan kaikkien alueen toimijoiden kesken. Tyypillisesti agglomeraatioetu syntyy alueella toimivien keskeisten yritysten eli ns. veturiyritysten ympärille. Ydinvoimaosaamiseen erikoistunut TVO voi toimia yhtenä Satakunnan ja Rauman seudun veturiyrityksenä. Ydinvoimatuotannon ansiosta alueelle on syntynyt ydinvoimaosaamiseen perustuvaa toimintaa. Esimerkkeinä tästä TVO Nuclear Service Oy (per. 1998) ja suomalaisten ydinvoiman tuottajien yhdessä omistama Posiva Oy (per. 1995). Näiden ydinvoimatuotantoon hyvin läheisesti liittyvien toimintojen lisäksi veturiyritys voi tarjota liiketoimintamahdollisuuksia myös muille ydinvoimatuotantoon tai -rakentamiseen liittyvien toimialojen yrityksille ja esimerkiksi liike-elämää yleisemmin palvelevalle yritystoiminnalle. OL3-rakennushanke voi esimerkiksi synnyttää rakennusalalle sellaista erityisprojektiosaamista, jota voidaan hyödyntää yritysten muussa toiminnassa. OL3-rakennushanke ja Olkiluodossa toimivien ydinvoimaloiden olemassaolo mahdollistavat alueellisten julkisen hyvinvointipalveluiden kehittämisen, mikä edelleen houkuttelee uusia osaajia ja asukkaita alueelle. Lisäksi jo pelkät TVO:n maksamat vuosittaiset kiinteistöverotulot Eurajoen kunnalle ovat merkittävät. Ydinvoimatuotannon ulkoisvaikutukset Ydinvoimatuotannon luonteesta johtuen sen toiminnasta aiheutuu kaksi keskeistä nk. ulkoisvaikutusta. Sähkön ydinvoimatuotanto verrattuna hiilellä tuottamiseen saa aikaan hiilidi- SATAKUNNAN TALOUS 5 kesäkuu

7 oksidipäästöjen vähenemisen. Pyrittäessä Kioton ilmastosopimuksen mukaisiin päästötavoitteisiin tämä ulkoisvaikutus on keskeisessä roolissa. EU-komissio arvioi kivi- ja ruskohiilellä EU15-alueella tuotetun sähkön ulkoiskustannuksiksi 0,018 0,15 / kwh. Vastaava arvio ydinvoimatuotannossa on 0,003 0,007 / kwh. Toinen keskeinen ulkoisvaikutus on käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisuuden ja pitkäikäisyyden vuoksi alentunut turvallisuudentunne. Vaikka ydinvoimatuotannon turvallisuusriskit saadaankin varsin minimaalisiksi, voi subjektiivisen turvallisuudentunteen heikkeneminen vaikuttaa kansalaisten hyvinvointiin. Tällaisten ulkoisvaikutusten kvantitatiivinen mittaaminen on vaikea tehtävä. YdinSata tutkimushankkeessa on kehitetty mittareita molempien keskeisten ydinvoimatuotannon ulkoisvaikutuksen arvioimiseksi. Rauman seutukunnassa on keskeinen osa TuKKK:n Porin yksikön YdinSata tutkimushanketta. Tutkimuksessa kuvataan Rauman seudun ja Satakunnan alueen toimialarakenteen mukaiset tuotanto-, työllisyys- ja tulomuuttujat OL3-investointihankkeen aloitusajankohtana Toimialoittain disaggregoidut muuttujat ovat samoja kuin tutkimushankkeen panos-tuotos-lähestymistavalla arvioitavat muuttujat. Lisäksi tarkastellaan Rauman seutukunnan kuntien väestökehitystä ja väestöennustetta OL3-hankkeen käynnistyessä. Kolmanneksi tarkastellaan lähialueen kuntien taloudellista tilaa. Usein taloudelliset muuttujien absoluuttisten arvojen tarkastelu ei ole riittävää, vaan tarvitaan vähintäänkin kunnittaista, seutukunnittaista ja/tai maakunnittaista vertailutietoa, jolloin muuttujien suhteellinen mittaaminen on keskeisessä asemassa. Rauman seudun ja Eurajoen talouskehityksen erityisseuranta Uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisen taloudellisten vaikutusten seuranta ydinlaitoksen lähialueella Eurajoella ja Lisätietoja YdinSata tutkimusohjelmasta: erikoistutkija Ari Karppinen, puh. (02) Tilinpäätöstutkimus: Satakuntalaiset yritykset hyvässä kunnossa Satakuntalaiset yritykset ovat taloudellisesti suorituskykyisiä kaikilla keskeisillä mittareilla mitattuna. Tämä ilmenee Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä opinnäytetöinä tehtävistä tilinpäätöstutkimuksista, joissa tarkastellaan satakuntalaisten yritysten toimintaedellytyksiä toimialoittain. Tutkittujen toimialojen satakuntalaiset yritykset olivat tarkasteluajanjaksolla pääsääntöisesti koko Suomen saman alan yrityksiä paremmassa kunnossa, kun mittareina käytettiin kannattavuutta, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta. Menestystä kautta linjan Tilinpäätösanalyysi on keskeinen väline, kun halutaan selvittää yrityksen menestymisen edellytyksiä ja kilpailussa selviämisen mahdollisuuksia. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä keväällä 2004 käynnistyneessä, Porin kauppiassäätiön rahoittamassa tutkimuksessa analysoidaan satakuntalaisten yritysten tilinpäätöstietoja toimialoittain. Tarkasteltaviksi toimialoiksi on valittu kehittyviä ja uuden kasvun luomisen kannalta keskeisiä aloja, joiden toimintaedellytyksiä ei maakunnassa vielä hyvin tunneta. Tutkimuksen kohteena ovat nousevat palvelu- alat, erikoiskauppaa edustava vaate- ja jalkinekauppa sekä teollisuuden erikoisaloja. Tehtyjen tilinpäätösanalyysien perusteella toimialojen tilanne näyttää kautta linjan hyvältä. Yritysten kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat useimmilla toimialoilla saman alan suomalaisia yrityksiä paremmalla tasolla. Tunnusluvut ovat myös useimmissa tapauksissa hyvällä tasolla, kun niitä verrataan alalle annettuihin ohjearvoihin. Huomionarvoisen hyvässä toimintakunnossa ovat tarkasteluajanjakson aikana olleet tietojenkäsittelypalveluita tarjoavat yritykset. Alan liikevaihtokehitys on ollut erittäin vaihtelevaa, mutta yritykset ovat säilyttäneet suorituskykynsä kaikilla mittareilla mitattuna. Alan satakuntalaisten yritysten eduksi voidaan myös lukea se, että ne ovat suoriutuneet paremmin kuin alan suomalaiset yritykset keskimäärin. Myös mainostoimistot, markkinointipalveluyritykset ja vaate- ja jalkinekaupat ovat menestyneet paremmin kuin saman alan yritykset muualla Suomessa. Automaatioalalla yritysten menestyminen on tarkasteluajanjaksolla 7 SATAKUNNAN TALOUS 5 kesäkuu 2005

8 ollut vaihtelevampaa, mutta kuitenkin kaikilla mittareilla vertailukelpoista alan keskimääräiseen tilanteeseen nähden. Elämyspalvelujen tuotannossa puolestaan on eletty voimakkaan kasvun aikaa, mikä on merkinnyt suuria muutoksia alan yritysten taloudellisessa tilanteessa. Vakavaraista vaatekauppaa Tilinpäätösanalyysin perusteella satakuntalaisen vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskaupan taloudellinen tilanne on maan keskimääräistä parempi. Maakunnan yritysten kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat tarkasteluajanjaksolla olleet koko maahan verrattuna paremmalla tasolla. Erityisen hyvässä kunnossa yritykset ovat vakavaraisuuden suhteen. Satakunnassa alan omavaraisuusaste on pysytellyt hyvällä tasolla, kun koko maassa alan vakavaraisuus on ollut tältä osin heikko. Satakuntalaiset vaate- ja jalkinekaupat ovat myös suhteellisen vähävelkaisia sekä Yritystutkimusneuvottelukunnan yleisiin ohjearvoihin että koko maan yrityksiin verrattuna. Vakavaraisuuden ohella maakunnan yritykset ovat menestyneet hyvin myös kannattavuudella ja maksuvalmiudella mitattuna. Kannattavuus on kuitenkin heikentynyt tarkasteluajanjaksolla, ja sijoitetun pääoman tuotto laskenut hyvältä tyydyttävälle tasolle. Toisaalta koko maassa tuotto on samaan aikaan ollut vain tyydyttävää. Mainos- ja markkinointipalvelujen toimintakyky vahvistunut Mainos- ja markkinointipalvelut eli Satakunnassa kasvuvaihetta vuosituhannen vaihteessa. Uusien yritysten synty näkyi vuonna 2000 alan koko maan yrityksiä heikompana kannattavuutena ja maksuvalmiutena. Tarkasteluajanjakson aikana tilanne kohentui nopeasti, ja yritysten vakavaraisuuskin parani. Satakuntalaisten mainos- ja markkinointipalveluyritysten kannattavuus on ollut nousussa samaan aikaan kun koko maassa ala on muuttunut vähemmän kannattavaksi. Vakavaraisuutta on maakunnassa kyetty parantamaan yritysten toiminnan vakiintuessa kerryttämällä voittovaroja omaan pääomaan. Maksuvalmius on parantunut, kun yritysten kyky selviytyä velvoitteistaan on kohentunut ja pääomien kiertoajat ovat lyhentyneet. Kooten voidaan todeta satakuntalaisten mainos- ja markkinointipalveluyritysten olevan taloudellisesti suorituskykyisiä muualla maassa toimiviin yrityksiin verrattuna. Tietojenkäsittelypalveluissa rahoitus kunnossa Tietojenkäsittelypalveluiden tuotanto on ollut Satakunnassa nopeassa kasvussa. Kuluvan vuosikymmenen aikana alan vuotuinen liikevaihdon kasvu on ollut kymmenen prosentin luokkaa. Kasvun keskellä alan rahoitusrakenne ja maksuvalmius on pysynyt kunnossa. Satakuntalaiset tietojenkäsittelypalveluyritykset ovat tarkasteluajanjaksolla olleet suomalaisiin kilpailijoihinsa verrattuna vähävelkaisia. Noin 75 % maakunnan yrityksistä on kyennyt rajoittamaan suhteellisen velkaantuneisuutensa hyvälle tasolle. Koko maassa taas huomattavasti Satakuntaa suurempi osa yrityksistä on velkaantuneisuudessa tyydyttävällä tai heikolla tasolla. Yritysten omavaraisuusastetta tarkasteltaessa johtopäätös on pitkälti sama. Satakunnassa yritysten kyky selvitä myös lyhytaikaisista velvoitteistaan on ollut kunnossa. Quick ratio -tunnusluvun perusteella yli 75 %:ssa maakunnan yrityksistä rahoitusomaisuudella mitattu maksuvalmius on ollut hyvällä tasolla. Tältä osin ala on terveemmässä kunnossa Satakunnassa kuin koko maassa keskimäärin. Satakuntalaisten tietojenkäsittelypalveluyritysten taloudellisesti heikoin kohta on kannattavuus, jota voidaan sanoa osin hyväksi, mutta osin vain tyydyttäväksi. Toisaalta Satakunnassa alan kannattavuus on hieman parantunut tarkasteluajanjaksolla, etenkin heikoimmin kannattavissa yrityksissä. Samaan aikaan koko maassa alan kannattavuus on ollut laskusuunnassa. Rajuja muutoksia elämyspalveluissa Viihde-elämyksiä ja matkailupalveluja tuottavien satakuntalaisten yritysten taloudellisessa tilanteessa tapahtui vuonna 2003 merkittäviä muutoksia. Liikevaihdon kasvu nopeutui koko yrityskentässä ja puolet yrityksistä kasvatti myyntiään yli 25 %. Kasvu oli myös kannattavaa ja yritysten sijoitetun pääoman mediaanituottoprosentti nousi heikolta tyydyttävälle tasolle. Samaan aikaan yhä suurempi osa yrityksistä alkoi tuottaa voittoa. Alan katteet pysyttelivät aiempien vuosien tapaan ohjearvojen rajoissa. Kasvun kääntöpuolena oli alan rahoitusrakenteen painottuminen vieraaseen pääomaan. Vuonna 2003 yli puolet yrityksistä oli enää tyydyttävästi omavaraisia. Aiempina vuosina sama osuus yrityksistä sai omavaraisuusarvosanakseen hyvä. Velkaantuneisuudesta huolimatta yritysten lyhyen ajan maksuvalmius on pysynyt hyvänä, ja myyntisaamisten perintää on kyetty tehostamaan. Automaatioalalla vaihtelevaa Automaatioalan tilanne heikkeni tilinpäätösten tunnusluvuilla tarkasteltuna vuonna 2002 sekä Satakunnassa että koko maassa. Alan kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus alenivat hyvältä tasolta kohti tyydyttävää tasoa. Satakunnassa alan tilannetta voi kuvata tyydyttäväksi joskin joiltain osin tilanne on hyvä. Satakuntalaiset automaatioyritykset ovat suhteellisesti vähemmän velkaantuneita kuin saman alan yritykset koko maassa keskimäärin, ja suhteellisen velkaantumisasteen tasoa voidaan pitää erittäin hyvänä. Toisaalta yritysten omavaraisuus on tyydyttävää. Maakunnan yritykset käyttävät liikepääomaansa koko maata tehokkaammin, mutta maksuvalmius on heikentynyt tyydyttävälle tasolle tarkasteluajanjaksolla. Sekä Satakunnassa että koko maassa automaatioalan käyttökateprosentti on tyydyttävällä tasolla. Satakuntalaisten yritysten kannattavuus on kuitenkin hyvä, ja koko maata paremmalla tasolla, kun tarkastellaan pääomalle kertyvää tuottoa. Meriteknisessä teollisuudessa kannattavuus kohdallaan Satakuntalaisten meriteollisuusyritysten (telakkateollisuus, laivanrakennus ja suunnittelutyöt) kannattavuus on ollut hy- SATAKUNNAN TALOUS 5 kesäkuu

9 vällä tasolla käyttökateprosentilla, kokonaispääoman tuotolla ja sijoitetun pääoman tuotolla arvioituna. Verrattaessa muualla maassa toimiviin saman alan yrityksiin satakuntalaisten meriteollisuusyritysten kannattavuus on kehittynyt keskimääräistä paremmin. Pääomalle saatu tuotto on ollut vuosina Satakunnassa yli kaksinkertaista muualla maassa toimiviin yrityksiin verrattuna. Tarkastelemalla yritysten kykyä selviytyä velvoitteistaan, voidaan satakuntalaisen meriteknisen teollisuuden liiketoiminnan sanoa olevan terveellä pohjalla. Yritysten suhteellinen velkaantuneisuus on pysynyt hyvin kurissa ja omavaraisuus on ollut hyvällä tasolla. Vakavaraisuuden suhteen satakuntalaiset ovat suoriutuneet muuta maata paremmin. Samaa voidaan sanoa myös yritysten maksuvalmiudesta. Vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta maksuvalmius on kaikilla mittareilla ollut Satakunnassa hyvä. Lisätietoja tutkimuksesta: professori Heli Hookana, puh. (02) Toimialojen taloudellinen tilanne ja kriittiset menestystekijät Satakunnassa Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä kartoitetaan kuuden toimialan taloudellista tilannetta ja keskeisiä kilpailukykytekijöitä. Tutkimus toteutetaan opinnäytetöinä ja kohteena ovat tietojenkäsittelypalvelut, elämyspalvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, vaate- ja kenkäkauppa, meritekninen teollisuus ja automaatio. Tutkimuksessa selvitetään tilinpäätösanalyyseilla kohdetoimialojen satakuntalaisten yritysten taloudellinen nykytilanne. Alojen kriittiset menestystekijät tunnistetaan kattavien yrityshaastattelujen avulla. Keväällä 2004 käynnistyneen tutkimuksen rahoittajana on Porin kauppiassäätiö. Tutkimustuloksia raportoidaan tutkimusprosessin edetessä Satakunnan Talous -lehden tulevissa numeroissa. TEKNOLOGIATEOLLISUUS Teknologiateollisuuden liikevaihto on kasvanut erittäin nopeasti jo parin vuoden ajan. Valtaosa kasvusta selittyy metallien maailmanmarkkinahintojen nousulla, mutta myös volyymit ovat maailmantalouden kasvun ja investointien piristymisen myötä kasvaneet. Satakunnan teknologiateollisuusyritysten myynnin arvo kasvoi viime vuoden loppupuoliskolla 14,4 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Koko maassa kasvua kertyi samaan aikaan 11,3 %. Kasvu oli Satakunnassa tasaisen nopeata kaikilla alatoimialoilla lukuun ottamatta koneiden ja laitteiden valmistusta, jossa liikevaihto laski vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kasvun kärki siirtyi vuoden aikana Satakunnassa metallien jalostuksesta metallituotteiden valmistukseen, jossa kasvu lähenteli viimeisellä neljänneksellä 30 prosenttia. Koko maassa kasvu oli edelleen nopeinta jalostustoiminnassa. Teknologiateollisuuden yhteenlaskettu palkkasumma kasvoi loppuvuonna Satakunnassa 5,1 % ja koko maassa 5,8 %. Alan palkkasumman kasvu on jatkunut Satakunnassa melko tasaisena jo parin vuoden ajan, kun alatoimialojen palkkasummat ovat olleet yhtä aikaa kasvussa. Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun mukaan alan suomalaisten yritysten tilauskanta on kehittynyt kuluvana vuonna melko myönteisesti. Vuoden alussa liikevaihto ja volyymit pysyivät viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden ennallaan, mutta tilauskannan kehittyminen ennakoi kasvua ensimmäiselle vuosipuoliskolle. Elinkeinoelämän keskusliiton viimeisin suhdannebarometri ennakoi alan kasvun olevan alkuvuonna kohtalaista. Koko maan tasolla henkilöstön määrä oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvussa. Teknologiateollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). Metallien jalostus Satakunnan metallinjalostusteollisuuden liikevaihto on ollut voimakkaassa kasvussa vuoden 2003 loppupuoliskolta lähtien. Tällöin sekä terästuotteiden että värimetallien hinnat lähtivät jyrkkään nousuun, mikä on kasvattanut alan myyntien arvoa. Hintojen nousu jatkui nopeana viime vuoden loppupuoliskolla ja jalostustoiminnan liikevaihto oli Satakunnassa 18,5 % edel- 9 SATAKUNNAN TALOUS 5 kesäkuu 2005

10 lisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi. Koko maassa kehitys oli vieläkin voimakkaampaa ja liikevaihto kasvoi 28,4 %. Teknologiateollisuus ry:n mukaan tuotannon volyymit kasvoivat viime vuoden lopulla valuissa, mutta tuotannon taso polki paikallaan terästuotteissa ja värimetalleissa. Metallien jalostustoiminnassa maksetun palkkasumman kehitys oli viime vuoden loppupuoliskolla Satakunnassa erittäin positiivista. Palkkasumma kasvoi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 5,7 %, kun koko maassa kasvu jäi alle viiden prosentin. Teknologiateollisuus ry:n mukaan valujen tuotanto on pysynyt korkealla tasolla kuluvan vuoden alkupuolella, kun taas terästuotteiden ja värimetallien tuotannon kehitys on ollut heikompaa. Metallien jalostuksen liikkeenvaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). Kone- ja metallituoteteollisuus Metallituotteiden valmistuksessa raaka-aineiden hintakehitys heijastuu myyntien arvoon. Satakunnassa alan myyntien arvo on kasvanut koko maata ripeämmin. Viime vuoden heinä-joulukuussa kasvua kertyi Satakunnassa 23,4 % ja koko maassa vain 7,1 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös palkkasumman kehitys oli maakunnassa koko maata suotuisampaa. Palkkoja maksettiin 5,8 % edellisvuoden vastaavaa jaksoa enemmän. Koko maassa kasvua kertyi samaan aikaan 4,4 %. Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). Satakuntalaisten kone- ja laitevalmistajien yhteenlaskettu liikevaihto kääntyi viime vuoden lopulla laskuun. Kolmannen neljänneksen voimakkaan kasvun ansiosta vuoden loppupuoliskon liikevaihto oli kuitenkin 3,1 % suurempi kuin edellisvuo- den vastaavana ajanjaksona. Koko maassa liikevaihdon kasvu jatkui tasaisena ja kasvua kertyi 8,4 %. Kone- ja laitevalmistuksen myyntien arvo on pitkällä aikavälillä pysynyt Satakunnassa melko tasaisena. Tämä heijastuu myös alan palkkasummaan, Laaja asiakaskunta suojaa suhdannevaihteluilta Tuotteiden käyttäjäkunnan jakautuminen useille aloille ja moniin maihin pitää menekin tasaisena lyhytaikaisista kysynnänvaihteluista huolimatta, kertoo Eurassa sijaitsevan Euroshield Oy:n toimitusjohtaja Hanna-Leena Mäkitalo. Euroshield Oy valmistaa radiotaajuuksisilta häiriöltä suojattuja tiloja ja toimittaa ETS-Lindgren -konsernin muita häiriösuojauskomponentteja. Asiakkaina ovat muun muassa elektroniikka- ja matkapuhelinteollisuus, puolustusvoimat ja sairaalat useissa eri maissa. Asiakaskunnan moninaisuus ja etenkin matkaviestinpuolella tehtävä jatkuva tuotekehitys pitää yllä tasaista kysyntää Euroshieldin tuotteille. Vaikka yhtiön tuote on esimerkiksi matkapuhelimen loppukäyttäjälle melko tuntematon, on sen merkitys laitteen laadun ja toimivuuden kannalta olennainen. Euroshield Oy on esimerkki yrityksestä, jonka syntymistä Satakuntaan voidaan pitää monen tekijän ja osittain sattumankin summana. Yritys perustettiin vuonna 1972 tekemään alihankintakonepajatyötä silloiselle Olkiluodon ydinvoimalahankkeelle. Voimalan valmistuttua uusi tuote ja asiakaskunta löytyivät Tampereen teknillisen korkeakoulun etsiessä kehittäjää ja valmistajaa häiriösuojatuille testaustiloille. Kehittämisyhteistyö VTT:n kanssa käynnistyi ja rahoitustukea saatiin satakuntalaiselta kehitysyhtiöltä. Sittemmin alan tuotteiden kysyntä on kasvanut ja asiakasportfolio laajentunut. Toimitusjohtaja Hanna-Leena Mäkitalon mukaan on Euroshield Oy:n edun mukaista, että satakuntalaista alihankinta- ja toimittajaverkostoa pystytään hyödyntämään yrityksen toiminnassa. Tämä tuo toimituksiin varmuutta ja joustavuutta. Eurassa ammattitaitoista tuotantotyövoimaa on helppo saada, ja osaajien työura yrityksessä saa usein alkunsa työharjoittelusta tai kesätyöstä. Tuotteiden erityisyyden vuoksi myynti- ja insinööritehtäviin rekrytointi on yrityksen näkökulmasta vaativampaa, mutta tässäkin on onnistuttu hyvin. Lähiajan näkymiä Hanna- Leena Mäkitalo pitää valoisina, ja näkee mahdollisena myös, että Olkiluodon uudella ydinvoimalatyömaalla voisi olla kysyntää yrityksen toimittamille suojauslaitteille. SATAKUNNAN TALOUS 5 kesäkuu

11 joka on kasvanut koko maata suotuisammin. Viime vuoden lopulla palkkasumman kasvuvauhti edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden oli Satakunnassa 4,6 % ja koko maassa 5,4 %. Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun mukaan suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskannat ovat kuluvan vuoden alkupuolella euromääräisesti korkeammat kuin viime vuoden alulla. Metallien hintakehitys on jatkunut ennallaan, ja tilauskannan euromääräisestä kasvusta huolimatta volyymit ovat alkuvuonna laskeneet. Toisaalta kuluvalle vuodelle ennustettu investointiaktiivisuuden kasvu saattaa luoda kysyntää alan tuotteille. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus on kehittynyt Satakunnassa liikevaihdolla mitattuna suotuisasti, mutta palkkasummalla mitattuna maltillisemmin. Alan liikevaihto kasvoi viime vuoden loppupuoliskolla 16,3 % koko maan kasvun jäädessä alle 10 %:n. Palkkasumma kasvoi vastaavana ajanjaksona Satakunnassa 3,2 % ja koko maassa 6,2 %. Teknologiateollisuus ry:n mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuustuotteiden tuotanto on ollut kasvussa kuluvan vuoden alkupuolella, mutta kasvu on jakautunut epätasaisesti alan eri tuoteryhmiin. Satakunnan kannalta tärkeä sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteiden valmistus on ollut kasvussa, mikä enteilee positiivista kehitystä. Toisaalta joidenkin Satakunnassa valmistettavien tuotteiden osalta näkymät ovat heikompia. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilannetta leimaava tekijä on Teknologiateollisuus ry:n mukaan tuotehintojen lasku, joka tosin lienee satakuntalaisissa tuotteissa esimerkiksi matkaviestimiä vähäisempää. Telakat Viime vuoden loppupuolisko oli satakuntalaiselle telakkateollisuudelle heikon työtilanteen aikaa. Alan palkkasumma putosi 20,9 % edellisen vuoden lopun täystyöllisyystilanteeseen verrattuna. Aiempiin vuosiin verrattuna tilanne oli poikkeuksellisen vaikea, koska sekä Porin että Rauman telakoiden lomautukset sattuivat samaan ajankohtaan. Lomautettuna oli tällöin yhteensä lähes 1000 työntekijää. Sähköteknisten tuotteiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2000=100). Rauman telakan näkymät paranivat loppuvuonna huomattavasti tilauskannan vahvistumisen myötä. Porin telakalla lomautukset jatkuvat kesään asti, mutta syksyllä töiden odotetaan jälleen lisääntyvän. Kuluva alkuvuosi on telakoilla vielä suhteellisen hiljaista, mutta loppuvuodelle on luvassa täystyöllisyys. Vahvan tilauskannan ansiosta töitä riittää pitkälle ensi vuoteen. Satakunnan osaamiskeskustoimialat Automaatio, elektroniikka ja ICT Osaamiskeskustoimialojen (automaatio, elektroniikka ja ICT) ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2000=100). Satakunnan osaamiskeskustoimialojen yhteenlaskettu liikevaihto pysytteli korkealla tasolla koko viime vuoden ajan. Vuoden loppupuoliskolla myyntien arvo oli 8,7 % edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa korkeampi. Alan palkkasumman kasvu nopeutui viime vuoden aikana, mikä vihjaa myös volyymien kehittyvän positiivisesti. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla palkkasumma oli 4,3 % vuoden takaista korkeampi. Alan lähitulevaisuuden näkymät ovat hyvät, jos investointiaktiivisuus kasvaa odotetusti ja toteutetut investoinnit tähtäävät tuottavuuden parantamiseen. 11 SATAKUNNAN TALOUS 5 kesäkuu 2005

12 METSÄ- TEOLLISUUS Viime vuonna paperiteollisuuden suhdanteissa tapahtui lievä käänne parempaan. Paperin kysyntä kasvoi ja pitkään laskusuunnassa olleet hinnat pysyivät Euroopan markkinoilla vakaina ja kääntyivät hienoiseen nousuun Yhdysvaltain markkinoilla. Suomalaisen paperin ja vanerin vienti ja tuotanto kasvoivat vuoden aikana, mutta sahatavaran tuotanto väheni. Puu- ja paperiteollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi Suomessa vuoden loppupuoliskolla 3,5 %, mikä oli nopeampaa kuin useaan vuoteen. Satakuntalaiselle metsäteollisuudelle loppuvuosi oli sen sijaan jopa tavallista heikompi, kun alkuvuonna alkanut liikevaihdon kasvu kääntyi viimeisellä neljänneksellä laskuksi. Myös vientien arvo laski loppuvuonna. Alan liikevaihto oli Satakunnassa viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla noin prosentin edellisvuotista alempi. Kuluvana vuonna näkymät ovat edelleen maltillisen positiiviset. Kansainvälisen kysynnän kasvu saattaa vetää satakuntalaisenkin metsäteollisuuden mukaan noususuhdanteeseen. Ehtona tälle on maailmantalouden kasvun jatkuminen. Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). ELINTARVIKETEOLLISUUS Satakunnan elintarviketeollisuuden liikevaihto on viime vuosina ollut hienoisessa kasvussa, kun taas koko maassa alan myyn- selvästi, mutta liikevaihdon suotuisasta kehityksestä päätellen kautta. Elintarvikkeiden tuonti on viime vuosina lisääntynyt tien arvo on pysynyt ennallaan tai jopa laskenut. Satakunnassa satakuntalainen elintarviketuotanto on pystynyt ylläpitämään ala on myös onnistunut koko maata paremmin hillitsemään työllisyyden heikkenemistä. Viime vuoden heinä-joulukuussa maa- kilpailukykyään kovenevassa kilpailussa. kunnan elintarviketeollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 1,2 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Samaan aikaan koko maan elintarviketeollisuuden liikevaihto väheni 2,5 %. Koko maan tasolla vähennystä tapahtui sekä kotimarkkinoilla että viennissä. Alan palkkasumma kasvoi Satakunnassa 0,3 % ja koko maassa 0,1 %. Satakuntalaisen elintarviketeollisuuden erityispiirre on keskittyminen kotimarkkinoille. Näin ollen alan kansainvälinen kilpailu vaikuttaa Satakuntaan enimmäkseen tuontituotteiden Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS Kemianteollisuuden tuotteiden kysyntä kasvoi viime vuoden mukaan peruskemikaalien sekä erityisesti kumi- ja muovituotteiden aikana maailmantalouden kasvun myötä. Kemianteollisuus ry:n tuotanto oli kasvussa vuoden aikana. Myös alan tuottei- SATAKUNNAN TALOUS 5 kesäkuu

13 den hintakehitys oli pääosin positiivista. Alan liikevaihto kasvoikin sekä Satakunnassa että koko maassa nopeasti. Liikevaihto oli vuoden jälkimmäisellä puoliskolla Satakunnassa 7,1 % ja koko maassa jopa 13,4 % edellisvuoden loppupuoliskoa korkeammalla tasolla. Myös kemianteollisuuden palkkasumma jatkoi kasvuaan, joskin Satakunnassa kasvu hidastui viimeiselle neljännekselle tultaessa. Palkkasumman kasvua kertyi Satakunnassa 4,3 % ja koko maassa 5,4 %. muovituotanto supistuu, toisaalta taas kemikaalien tuotannossa on luvassa mittavaa laajentumista. Satakunnassa, kuten koko maassakin, kemianteollisuuden tilanne on pitkälti riippuvainen maailmantalouden kasvun voimakkuudesta. Tilastokeskuksen tuoreimpien teollisuustilastojen mukaan kemianteollisuuden reipas kasvu on jatkunut kuluvana vuonna. Alan suomalaisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on edelleen nousussa ja kumi- ja muovituotteiden valmistus on kasvattanut volyymejaan. Kemianteollisuus ry:n mukaan alan suomalaisissa yrityksissä tilauskanta on tavallista suurempi, mutta tuotannon kasvun odotetaan jo hidastuvan. Satakunnassa kuluva vuosi on alalla tapahtumarikas. Toisaalta satakuntalainen Kemian ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). Kaupan alan kasvu hidastui viime vuoden loppupuolella sekä Satakunnassa että koko maassa. Päivittäistavarakaupassa hintakilpailun kiristyminen jatkui ja alkoholikaupassa verotuksen aleneminen laski myyntihintoja. Sen sijaan erikois- ja käyttötavarakaupalle viime vuosi oli hyvä, ja volyymit kasvoivat nopeasti. Kehityksen taustalla on pitkään hyvänä jatkunut kuluttajien luottamus ja kasvanut ostovoima. Myös vilkkaana jatkunut asuin- ja korjausrakentaminen lisäsi kotitalouksien hankintoja. Satakunnassa tukku- ja vähittäiskaupan yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla 3,7 % edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi. Koko maassa kasvua kertyi vastaavalla ajalla 5,4 %. Alan palkkasumma kasvoi Sata- RAKENTAMINEN Rakennustoiminnan liikevaihdon kasvu pysähtyi viime vuoden kolmannella neljänneksellä, mutta alkoi uudelleen loppu- suhdannenäkymät ovat kuitenkin hyvät. vähän. RT:n Lounais-Suomessa tekemän kyselyn mukaan alan vuodesta. Vuoden loppupuoliskon kasvuluvut jäivät kuitenkin alkuvuotta pienemmiksi. Satakunnassa rakentamisen liikevaihto oli 1,3 % ja koko maassa 5,4 % edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi. Myös alan palkkasumman kasvu jäi Satakunnassa loppuvuonna hitaaksi ollen 2,2 %. Koko maassa vastaava luku oli huomattavasti suurempi, 7,9 %. Rakentamisalan työllisyys pysyi Satakunnassa loppuvuonna ennallaan. Rakennusteollisuus RT:n tilastoinnin mukaan rakentamisen painopiste siirtyi viime vuoden aikana Satakunnassa pien- ja rivitalorakentamiseen. Liike- ja teollisuusrakentamisessa ja kerrostalojen rakentamisessa uusia projekteja aloitettiin loppuvuoden aikana verrattain Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). PALVELUALAT Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Tukku- ja vähittäiskauppa Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). kunnassa jopa 7 %, kun koko maassa kasvu oli hieman alle 6 %. Myös alan työllisyys oli loppuvuonna korkealla tasolla. 13 SATAKUNNAN TALOUS 5 kesäkuu 2005

14 Vaate- ja kenkäkauppa menestyy ammattitaidolla ja hyvällä palvelulla Teksti: Hanna Luoto Satakuntalaiset vaate- ja kenkäkauppiaat ovat taloudellisten tunnuslukujen valossa pärjänneet hyvin vertailussa toimialan yrityksiin koko maassa. Satakuntalaisten yritysten kannattavuus on jo vuosia ollut vähintäänkin tyydyttävällä tasolla. Kiristyvä kilpailutilanne kuitenkin näkyy koko maassa lievänä heikkenemisenä kannattavuuden tunnusluvuissa. Vakavaraisuuden tunnusluvuilla mitattuna alan satakuntalaisten yritysten tilanne on hyvä. Satakuntalaiset yritykset ovat esimerkiksi koko maahan verrattuna huomattavasti keskimääräistä omavaraisempia. Myös satakuntalaisten vaate- ja kenkäkaupan yritysten maksuvalmius on toimialaan nähden ollut viime vuosina hyvällä tasolla. Vaate- ja kenkäkaupan alalla Satakunnassa toimii useita perinteikkäitä perheyrityksiä, jotka ovat vuosien mittaan kehittäneet tunnettuuttaan ja näin saaneet itselleen uskollisen asiakaskunnan. Kilpailun jatkuvasti kiristyessä ja ulkomaisten ketjujen kasvattaessa markkinaosuuttaan yritysjohto näkeekin toimipaikan hyvän sijainnin, ammattitaitoisen henkilökunnan, laadukkaan ja joustavan palvelun sekä asiakkaiden tuntemisen henkilökohtaisesti ehdottomina edellytyksinä kannattavalle liiketoiminnalle ja menestyvälle yritykselle. Tunnuslukuanalyysin ja yritysjohdon haastattelujen perusteella sekä alan tämänhetkinen tilanne että tulevaisuudennäkymät Satakunnassa ovat hyvät. Kaupan ala elää Satakunnassa rakenteellisten muutosten vaihetta. Päivittäistavarakaupassa suuremmat marketit ja toisaalta entistä edullisempiin kuluttajahintoihin pyrkivät myymälät valtaavat markkinoita. Käyttötavarakaupassa samantyyppinen kehitys on alkamassa, kun kauppa keskittyy yhä enemmän keskuksiin ja uudet kotimaiset ja kansainväliset toimijat pyrkivät maakunnan käyttötavaramarkkinoille. Kaupan keskusliitto arvioi kuluvan vuoden kasvun olevan viime vuoden tasoa. Satakunnassa kasvua saattaa kuitenkin rajoittaa kilpailun kiristyminen ja väestön mahdollinen väheneminen. Majoitus- ja ravitsemistoiminta Satakunnan ravintolakentässä tapahtui viime vuonna jonkin verran muutoksia, kun uusia liikkeitä avattiin ja kilpailu kiristyi. Erityisesti anniskelupuolella hintakilpailu koveni valtakunnallisen ketjun laskiessa hintoja poikkeuksellisen alas. Alan toimintaympäristön suurena, koko maata koskevana muutoksena toteutui maaliskuun alussa alkoholiveron aleneminen, minkä koettiin heikentävän anniskeluravintoloiden suosiota. Majoituspalveluissa liikkeiden käyttöaste pysyi koko vuoden aikana ennallaan Satakunnassa. Maakunnan majoitus- ja ravitsemistoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto päätyi kuitenkin loppuvuonna 2,6 % edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa alemmalle tasolle. Toisaalta alan palkkasumma kasvoi samaan aikaan nopeat 4,1 %. Koko maan tasolla vastaavat kasvuluvut olivat 2,2 % ja 3,3 %. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000 = 100). Liike-elämän palveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). Pori Jazz 40. kerran Teksti: Saku Vähäsantanen Pori Jazz -festivaali järjestetään tänä vuonna jo 40. kerran. Pienen harrastajapiirin jazzjuhlasta on kasvanut Suomen merkittävimpiin kulttuuritapahtumiin kuuluva, laajan kuulijajoukon keräävä musiikkifestivaali. Pori Jazzin taloudellinen ja henkinen merkitys Porin kaupungille ja koko maakunnalle on merkittävä. Ensimmäinen jazzfestivaali järjestettiin vuonna 1966, jolloin myytiin 1300 lippua. Vuonna 2004 myytiin jo lippua. Kokonaisyleisön määrä on kasvanut vuoden :sta viime vuoden :een. Kävijämäärillä mitattuna Pori Jazz onkin Suomen neljänneksi suurin festivaali. Festivaalin budjetti oli viime vuonna 3,1 miljoonaa euroa, mikä tekee Pori Jazzista Suomen kolmanneksi suurimman festivaalin budjetilla mitattuna. Tämän kokoluokan tapahtuma vaikuttaa positiivisesti alueen elinkeinoelämään. Erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminta saa Pori Jazzista vuosittaisen piristysruiskeen. Jazz-vieraiden kokonaiskulutuksen eli välittömän tulovaikutuksen lasketaan olevan useita miljoonia euroja. Myös festivaalin imagovaikutukset heijastuvat pitkällä aikavälillä välillisesti koko talousalueeseen ja siten tavalla tai toisella jokaiseen toimialaan. Kulttuuria ja ns. luovaa taloutta pidetäänkin kasvavana talouden osa-alueena, jolla on todettu olevan huomattavia aluetaloudellisia vaikutuksia, jotka näkyvät mm. kuntien verotuloissa, työpaikkojen määrässä ja alueen kulutuskysynnässä. SATAKUNNAN TALOUS 5 kesäkuu

15 Liike-elämän palvelut Liike-elämän palvelut kasvoivat viime vuonna nopeasti Satakunnassa. Talouden kasvaessa tukipalvelujen kysyntäkin kasvoi. Vuoden loppupuoliskolla alan kasvu maakunnassa oli sekä liikevaihdolla että palkkasummalla mitattuna nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Kasvua kerryttivät maakunnassa erityisesti kone- ja prosessisuunnittelu ja muut tekniset liike-elämän palvelut. Myös siivouspalvelujen myyntien arvo kasvoi nopeasti. Satakuntalaisten alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi loppuvuonna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden 12,4 % ja palkkasumman kasvuksi kirjattiin 8,1 %. Vastaavat kasvuluvut koko maassa olivat 6,2 % ja 6,5 %. Viime vuoden lopun nopea kasvu oli jatkoa alan parin viime vuoden positiiviselle kehitykselle Satakunnassa. Kuluvana vuonna ala kehittynee hyvin, kun talouden kasvu luo kysyntää suunnittelutoiminnalle. Toisaalta alkuvuonna on uutisoitu myös toiminnan tehostamiseksi tehtävistä irtisanomisista. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveysalan kasvu jatkui sekä koko maassa että Satakunnassa entiseen tapaan. Alan palkkasumma kasvoi vuoden loppupuoliskolla Satakunnassa 5,2 % ja koko maassa 8,7 %. Siten alan kasvu on Satakunnassakin ollut muihin toimialoihin verrattuna kohtalaisen nopeaa. Kasvuluvut ovat kuitenkin Satakunnassa jo pitkään olleet alhaisempia kuin koko maassa keskimäärin. Osansa tässä kehityksessä on ollut maakunnan väestön vähenemisellä, mikä rajoittaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Toisaalta väestön ikääntymisen vaikutukset saattavat alkaa lähivuosina näkyä kysynnässä. Satakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen työllisyystilanne heikentyi viime vuoden molemmilla puoliskoilla. Vastaava kehitys jatkui työllisyydessä myös alkuvuodesta. Liike-elämän palveluiden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). Sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100). Tietojenkäsittelypalveluissa luvassa kasvua Tehokas myyntityö varmistaa tuotteiden menekin Teksti: Juha Tuominen Tietojenkäsittelypalvelut ovat merkittävä osa liike-elämää palvelevaa toimintaa niin liikevaihdolla kuin henkilöstömäärälläkin mitattuna. Tietojenkäsittelypalveluihin luokitellaan kuuluvaksi atk-laitteistokonsultointi, ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi, tietojenkäsittely, tietokanta ja -verkkopalvelut sekä konttori- ja tietokoneiden korjaus ja huolto. Satakunnassa alan kehitys on ollut muuta maata nopeampaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alan vuotuinen liikevaihdon kasvu on kuluvalla vuosikymmenellä ollut Satakunnassa lähes 10 %. Maakunnassa oli vuonna tietojenkäsittelypalvelujen toimipaikkaa. Toimialalla työskenteli 537 henkilöä. Alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli samana vuonna noin 52 miljoonaa euroa. Tietojenkäsittelypalvelujen osuus maakunnan elinkeinotoiminnasta on toistaiseksi ollut pienempi kuin koko maassa, joten alalla lienee kasvumahdollisuuksia. Satakuntalaiset tietojenkäsittelypalvelualan yritykset ovat viime aikoina menestyneet hyvin. Yritysten kannattavuus on ollut paremmalla tasolla kuin toimialalla keskimäärin. Vakavaraisuus on ollut vastaavasti hyvällä tasolla. Toimitusjohtaja Kari-Erik Berg Softsizing Oy:sta näkee alan tulevaisuuden valoisana. Hän näkee, että muutaman vuoden takainen notkahdus on nyt takanapäin. Hänen mielestään Satakunnasta löytyy riittävästi koulutettua työvoimaa. Tärkeätä menestyksen kannalta on löytää motivoitunutta työvoimaa Berg toteaa. Comprog Oy:n toimitusjohtaja Heimo Lähdemäki toteaa, että alalla on ollut taas selkeää kasvua ja tällä hetkellä näkymät ovat hyvät. Kaksi viimeistä vuotta liikevaihto on kasvanut kymmenisen prosenttia vuodessa. Ennuste kuluvalle vuodelle on samaa luokkaa, jopa viisitoista prosenttia. Satakuntalaiset tietojenkäsittelypalvelualan yritykset kohtaavat kilpailua niin kotimaassa kuin ulkomailla. Modultek Oy:n toimitusjohtaja Jukka Salovaara näkee menestymisen riippuvan pitkäjänteisestä työstä ja laajasta asiakaskunnasta. Softsizing Oy:n Kari-Erik Berg katsoo tärkeänä menestyksentekijänä olevan hyvin järjestetyn myyntityön. Satakuntalaisissa tietojenkäsittelypalveluyrityksissä nähdään tärkeäksi myös yhteistyöverkostot maakunnassa sekä eri puolilla Suomea. Porilainen Softsizing Oy toteuttaa yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaileen liiketoimintaprosesseja tukevia ja palveluita parantavia tietojärjestelmiä. Comprog Oy toimii Raumalla. Yritys on erikoistunut sulautettuihin ohjelmistoihin, laitteistosuunnitteluun sekä ohjelmistotuotantoon yrityksille. Modultek Oy toimii Porissa ja valmistaa ohjelmistoja informaation hallintaan tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana. Modultekilla on asiakkaita ympäri maailman. 15 SATAKUNNAN TALOUS 5 kesäkuu 2005

16 Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Tämä numero on talouskatsauksen viides numero, ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa Katsaus toteutetaan Satakuntaliiton myöntämän ESR- rahoituksen avulla. Katsauksen laadinnassa ovat olleet mukana satakuntalaisista kehittäjäorganisaatioista Satakuntaliitto, Satakunnan TE-keskus, Satakunnan yrittäjät ry, Satakunnan kauppakamari, PrizzTech Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja haastateltu paikallisia yritysjohtajia. Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Poiketen muista aluetilastoista liiketoiminnan kuukausikuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat joulukuulta Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löytyy internet-sivuilla Palautetta katsauksen ja internet-sivujen kehittämiseksi satakuntalaisia palveleviksi tietolähteiksi otetaan mielellään vastaan. Lisätietoja: Jani-Petri Laamanen, TuKKK, Porin yksikkö, p Mainostoimisto 400 kepposta Oy / Kehitys Oy, 2005 Mainostoimisto 400 kepposta Oy / Kehitys Oy, 2005

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2017

Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Tilanne 30.6.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui kiivaana vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa

Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa 2017 Tässä katsauksessa tarkastellaan Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S 2 0 1 7 - L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U Lappi avainlukuina Lapin työpaikoista kaikkiaan 63 prosenttia on yksityissektorilla

Lisätiedot

Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa

Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Suhdannekatsaus, Keski-Pohjanmaa Lokakuu 216 Tässä katsauksessa tarkastellaan Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Vertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna

Vertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Vertailu III-IV nelj. 2010 vs. III-IV nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus III-IV

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2017

Keski-Suomen Aikajana 2/2017 Keski-Suomen Aikajana 2/2017 Tilanne 31.12.2016 #keskisuomi #kasvunmaakunta on totta, kovat kasvuluvut pöytään vuodelta 2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 3/2017 julkaistaan elokuun

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne 30.9.2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 2/2017 julkaistaan huhtikuun alussa, tilanne 31.12.2016 Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015 Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 215 Tässä tarkastellaan Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Suhdannekatsaus, Pohjanmaa

Suhdannekatsaus, Pohjanmaa Etelä-Savo Suhdannekatsaus, 2017 Tässä katsauksessa tarkastellaan n maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina n ELY-keskus, n liitto ja n kauppakamari) valikoidulla toimialakohtaisella

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Suhdannekatsaus, Pohjanmaa

Suhdannekatsaus, Pohjanmaa Etelä-Savo Suhdannekatsaus, Pohjanmaa Lokakuu 216 Tässä katsauksessa tarkastellaan Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

tapahtumassa? Keski-Suomen Aikajana 2 / 2015 Kasvun merkkejä vihdoin näkyvissä ja onko käänne parempaan todella

tapahtumassa? Keski-Suomen Aikajana 2 / 2015 Kasvun merkkejä vihdoin näkyvissä ja onko käänne parempaan todella Keski-Suomen Aikajana 2 / 2015 Kasvun merkkejä vihdoin näkyvissä ja onko käänne parempaan todella tapahtumassa? Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 5950005 0400 644367

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT

POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT 5/2013 Taitto: Etukannen kuvat: Ari Näpänkangas Pitkospuut, Jarmo Laitinen Matkailualue, Tarja Bäckman Viljakuivuri, Juha Hartikainen 3 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys

Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys Syksy 2017 Hannu Ahvenjärvi ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 29.9.2017 Työllisyyskehitys Satakunnassa Työttömyyden kasvu taittui v. 2016. Tänä vuonna

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2017 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016

ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016 1 TRENDIKATSAUS 2/2016 (19.8.2016) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 2015-2017 ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016 KATSAUS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ALUETALOUDEN KEHITYKSEEN Etelä-Savon aluetalouskatsauksessa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 3/2006

Tilanne ja näkymät 3/2006 Tilanne ja näkymät 3/26 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS MAAILMANTALOUDEN NÄKYMÄT Kasvu jatkunut vahvana, mutta epävarmuus lisääntynyt Maailmantalous

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2017

Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Maakuntahallitus 25.8.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu kiihtyi teollisuuden avulla ja on syntynyt positiivinen kasvunkierre Aikajana 4/2017 julkaistaan lokakuun alussa

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT. Uusimmat tiedot joulukuulle 2014 saakka. - esittelyssä metalli -klusteri

POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT. Uusimmat tiedot joulukuulle 2014 saakka. - esittelyssä metalli -klusteri POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT Uusimmat tiedot joulukuulle 2014 saakka - esittelyssä metalli -klusteri Taitto: Etukannen kuva: Ari Näpänkangas Ruka (Ari Näpänkangas) 3 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Lokakuu 2015 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on heikentynyt

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2017

Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Tilanne 31.3.2017, julkaisuvapaa 4.7.2017 klo 10.00 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu kiihtyi teollisuuden avulla ja on syntynyt positiivinen kasvunkierre Aikajana 4/2017 julkaistaan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 27.5.2015 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana I / 2015

Keski-Suomen Aikajana I / 2015 Keski-Suomen Aikajana I / 2015 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Lisäksi tietoja on täydennetty muutamilla muilla Tilastokeskuksen tiedoilla (väestö,

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 26.11.2014 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013 MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013 MTL-Barometri Q3/2013 Tutkimusajanjakso 4.9. 20.9.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 427 Suomen suurinta

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita EK:n Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden kotimaisten arvo oli viime vuonna reilut 3,8 miljardia euroa eli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Kuluvana vuonna investointien kasvu kiihtyisi

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroalueella, nyttemmin myös Suomessa Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond

Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroalueella, nyttemmin myös Suomessa Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroalueella, nyttemmin myös Suomessa 8.8.217 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond 1 Suomen talouskasvua on tukenut viimeaikoina myös viennin lisääntyminen 8.8.217

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/

Osavuosikatsaus 1-9/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-9/2008 28.10.2008 Juha Varelius Toimitusjohtaja 1-9/2008 Pääkohdat 2 2008 Digia Plc Katsauskauden pääkohdat 1-9/2008 Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Liikevaihto 90,4 miljoonaa

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 214 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot