Menestyvä alihankkija 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Menestyvä alihankkija 2015"

Transkriptio

1 Menestyvä alihankkija 2015 Visio ja toimenpiteet Hannu Hernesniemi (toim.)

2 Menestyvä alihankkija 2015

3 Menestyvä alihankkija 2015 Visio ja toimenpiteet Hannu Hernesniemi (toim.)

4 Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. JULKAISIJA Teknologiateollisuus ry Eteläranta Helsinki puh. (09) ISBN Teknologiateollisuus ry Graafinen ulkoasu: Valtteri Bade

5 Sisällysluettelo Esipuhe 7 Tiivistelmä 9 1 Johdanto 13 2 Kone- ja metalliteollisuus tänään 19 Laajuus ja merkitys kansantaloudessa 19 Merkittävimmät verkostot 21 Alihankintatoiminta 23 3 Tulevaisuuden megatrendit 27 Väestö ikääntyy ja työvoima vähenee 28 Maailma pienenee edelleen 32 Maailmantalouden painopiste siirtyy BRIC-maihin 34 Ympäristökatastrofit pakottavat toimintaan 37 Uudet teknologiat jokapäiväistyvät 41 Terrorismin uhka lisää epävarmuutta 43 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 47 Kiina teollisuustuotannon tärkein keskus 47 Venäjä luonnonvaroiltaan rikas, kasvava naapuri 56 Kallistuvien materiaalien ja energian haaste 66 Ympäristöstä uutta liiketoimintaa 80 Hupeneva työvoima ja kasvava tuotanto 86 Yritysten uusiutumisen pakko 97 5 Visioista strategioiksi 107 Megatrendit viitoittavat kehitystä 107 Yritysten kehittymisen pakko 111 Keskeiset strategiset linjaukset 116 Visioiden vieminen käytäntöön 123 Liite Liite 2 Kalvosarja 129

6 Yrityskohtaiset tarkastelut Kromatek asiakkaan mukana maailmalle 52 URV kansainvälistyi tehokkaasti, vähillä pääomapanoksilla 56 SKR-Center kolme yritystä yhdessä, uudella teknologialla tulevaisuuteen 70 Meteco, Metallika ja MetecoRock 87 Enemmän koulutettuja ammattilaisia 93 SKS Group laajeni teknisestä kaupasta sopimusvalmentajaksi 99 Aloite hankintaosaamisen kehittämisestä Suomessa 102 Ruukki materiaalitoimittajasta ratkaisujen toimittajaksi 114 Kuvioluettelo Kuvio 2.1 Teknologiateollisuuden tuontannon määrä on kasvanut koko teollisuutta nopeammin 20 Kuvio 2.2 Suomalaisen kone- ja metalliteollisuuden henkilöstön kehitys ulkomaisissa tytäryrityksissä 20 Kuvio 2.3 Kone-ja metallituoteteollisuuden hankinnat suhteessa myyntiin kasvavat 23 Kuvio 3.1 Työvoima supistuu ja väestön huoltosuhde heikkenee 23 Kuvio 3.2 Väestön kaksoisikääntyminen, eläkeikäisten määrä kasvaa ja elinikä pitenee 30 Kuvio 3.3 EU-maiden yli 65-vuotiaiden määrän muutos (%) Kuvio 3.4 Aasian osuus maailman teollisuustuotannosta kasvaa 34 Kuvio 3.5 Kansantuotteen kasvu BRIC-maissa ja neljässä valikoidussa maassa 36 Kuvio 3.6 Ympäristöliiketoiminnan osa-alueet 40 Kuvio 3.7 Tieteellis-tekniset keksinnöt ovat mahdollistaneet väestön ja talouden kasvun 42 Kuvio 3.8 Meneillään olevien sotien ja kriisien määrä 43 Kuvio 4.1 Kiinan osuus maailman tuotannosta kasvaa 48 Kuvio 4.2 Metso Oyj:n liikevaihdon ja alihankinnan jakautuminen alueittain vuonna Kuvio 4.3 Venäjän kansantuotteen kasvu ja eri teollisuuden alojen tuotannon kehitys 58 Kuvio 4.4 Kone- ja metallituoteteollisuuden raaka-aineiden hintakehitys 67 Kuvio 4.5 Teollisuuden sähkön hinta Euroopassa Kuvio 4.6 Suomen energiateknologian vienti, miljoonaa euroa 78 Kuvio 4.7a Puhtaan teknologian yrityksiin tehtyjen sijoitusten jakauma Euroopassa vuosina Kuvio 4.7b Maailman 500 suurimman pääomasijoitusyhtiön odotukset eri sijoituskohteiden kasvusta 82 Kuvio 4.8 Suomen kone- ja metallituoteteollisuuden puhtaiden teknologioiden klusteri 83 Kuvio 4.9 Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstön ikäjakauma ja työsuhteen kesto vuonna Kuvio 4.10 Teollisuuden työvoimakustannusten taso tehtyä työtuntia kohti vuonna Kuvio 5.1 Alihankintatoiminnan kansainvälistymisen vaiheet 117 Taulukkoluettelo Taulukko 3.1 Kolmannen globalisaatioaallon viimeaikaisia virstanpylväitä 33 Taulukko 3.2 Hiilipäästöt Kiinassa, Intiassa, Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa ja päästöjen kasvu 38 Taulukko 3.3 Ympäristöliiketoiminnan markkinoiden ennustetaan kasvavan 40 Taulukko 4.1 Yritysarvio Kiinan kasvun riskitekijöistä 50 Taulukko 4.2 Teollisuuden maksamia energian hintoja tammi-maaliskuussa 2006, USD 73 Taulukko 4.3 Sähkön hankinta ja energiatehokkuus teknologiateollisuuden yrityksissä v Taulukko 4.4 Keskisuuren ja suurten yritysten toiminnan laajuus teollisuuden perheyrityksissä ja muulla tavoin omistetuissa teollisuusyrityksissä vuonna

7 Esipuhe Suomen rooli globaalissa kone- ja metallituoteteollisuudessa Suomalainen kone- ja metallituoteteollisuus sekä sähkötekninen teollisuus ovat maailman mittakaavassa pieniä mutta osaamiseltaan suuria. Suomen osuus jää vaatimattomaksi, kun vertailukohtana on toimialan tuotanto EU- tai OECD-alueella. Suomen osuus EU:n tuotannosta on runsaan yhden prosentin luokkaa. Kun mukaan lasketaan vielä Yhdysvallat ja Japani, Suomen osuus jää puolen prosentin tuntumaan. Kasvun painopiste on viime vuosina ollut nopeasti kehittyvillä talousalueilla erityisesti Aasiassa ja keskisessä Itä-Euroopassa. Sieltä on myös suomalainen teknologiateollisuus hakenut kasvunsa. Jos ulkomailla sijaitsevat tytäryhtiöt otettaisiin mukaan, ne lähes kaksinkertaistaisivat Suomen tilastollisen merkityksen kone- ja metallituoteteollisuudessa. Olennaista on kuitenkin, että suomalainen kone- ja metallituoteteollisuus on erikoistunutta, ja omilla erikoistumisaloillaan monet suomalaiset yritykset ovat maailmanmarkkinoilla vahvoja ja osaamiseltaan kansainvälistä kärkeä. Näistä mainittakoon muun muassa massa- ja paperikoneet, hissit, nosturit, dieselmoottorit, maarakennus- ja kaivoskoneet, metsäkoneet ja traktorit sekä loistoristeilijät. Suomalainen kilpailukyky ei voi perustua alhaisiin palkkoihin ja kustannustasoon eikä markkinoiden läheisyyteen. Tärkein kilpailutekijä Suomelle erityisesti näillä aloilla on vahva teknologinen osaaminen, joka perustuu useimmiten pitkään teolliseen historiaan ja omaan pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Tässä yhteydessä on syytä nostaa esille toinen tärkeä suomalainen kilpailukykytekijä. Se vaatii myös osaamista. Kovassa kilpailupaineessa yritykset ovat oivaltaneet alihankinta- ja verkottumisosaamisen merkityksen. Suurenkaan yrityksen ei kannata tehdä kaikkea itse, vaan keskittyä siihen, minkä yritys osaa parhaiten, ja mikä on strategisesti tärkeää liiketoiminnan kehittämiselle ja hallitsemiselle. Muut toiminnot ja komponentit sekä suuremmatkin kokonaisuudet yritys voi ostaa muilta yrityksiltä, toimittajiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan, jotka ovat erikoistuneet juuri näiden valmistamiseen. Esipuhe

8 Verkottuminen on periaatteessa helppoa. Käytännössä näkemykset voivat erota paljonkin esimerkiksi laadun ja toimitusaikojen suhteen. Verkottuminen on myös entistä useammin kansainvälistä ja siten haasteellisempaa. Kilpailukykyisimmät toimittajat löytyvät usein perinteisten teollisuusmaiden ulkopuolelta. On siten perusteltua puhua verkottumisosaamisesta, joka vaatii monenlaista asiantuntemusta, kokemusta ja uskallusta. Valitettavasti meillä ei ole käytettävissä kansainvälisiä vertailuja verkottumisen ja alihankintojen kehittymisestä Suomessa ja kilpailijamaissa. Yleinen käsitys kuitenkin on, että suomalaiset yritykset ovat verkottumisosaamisessa pikemminkin kansainvälisessä etu- kuin takarivissä. Pienessä maassa on ollut pakko lähteä kilpailukyvyn kehittämisessä siitä, että kaikkea ei voi tehdä itse. Esimerkiksi Saksassa kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksille on perinteisesti ollut laadun takeena ja ylvästelyn aiheena se, että yritykset tekevät kaiken itse. Viime vuosina alihankintojen käyttämistä on toki saksalaisissakin yrityksissä lisätty nopeassa tahdissa. Teknologiateollisuudessa verkottumisen ongelmiin on viime vuosina kiinnitetty runsaasti huomiota. Tavoitteena on ollut kehittää suomalaista alihankintakulttuuria ja verkottumisen avulla suomalaisten yritysten kilpailukykyä entistäkin vaativammilla globaaleilla markkinoilla. Teknologiateollisuuden tärkeimpänä ja suurimpana hankkeena on viime vuosina ollut TRIO-ohjelma. Teknologiateollisuuden toimintaympäristö muuttuu hyvin nopeasti. Siksi on tärkeää aika ajoin pysähtyä pohtimaan verkottumisen tulevaisuutta myös hieman pitemmällä aikavälillä. Tämä julkaisu tuo esille uusia ja mielenkiintoisia näkökohtia ja ennen kaikkea avaa ja virittää keskustelua suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden ja sähköteknisen teollisuuden verkottumisen näkymistä ja tulevaisuuden haasteista. Helsingissä Martti Mäenpää Esipuhe

9 Tiivistelmä Teknologiateollisuus ry käynnisti kone- ja metallituote- sekä sähköteknisen teollisuuden alihankintatoimintaan liittyvän visiointiprosessin vuoden 2007 alussa. Tavoitteena oli luoda visio alihankintatoiminnan odotettavista kehityspoluista keskipitkällä vuoden tähtäimellä, eräänlainen alihankintatoiminnan strategialinjaus. Tämä linjaus on tarkoitettu yrityksille perustaksi toimintansa pitkäjänteiselle suunnittelulle ja alaan liittyvän keskustelun pohjaksi. Projektin kuluessa tutustuttiin 50 yrityksen toimintaan ja haastateltiin niiden edustajia. Saman verran yrityksiä osallistui viiteen alueelliseen visioryhmään Helsingissä, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Mukana oli päämiesyrityksiä, järjestelmätoimittajia ja alihankkijoita. Myös projektin ohjausryhmä koostui yritysedustajista. Näin saatiin esille yritysten näkemykset tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja yrityskentän ehdotuksia myönteistä kehitystä edistäviksi toimenpiteiksi. Visio-raportin sisältö koostuu neljästä osuudesta. Aluksi kuvataan suomalainen koneja metallituoteteollisuus lyhyesti. Sen jälkeen tarkastellaan alan kehitykseen ja sen toimintaympäristöön kansainvälisesti vaikuttavia megatrendejä. Megatrendien kuvauksen jälkeen tarkastellaan syvällisemmin kuutta tärkeää aihealuetta sekä niiden haasteita ja mahdollisuuksia kone- ja metallituoteteollisuudelle: Kiinaa, Venäjää, kallistuvien raakaaineiden ja energian vaikutuksia, ympäristöteknologiaa alan uutena kasvualueena, hupenevaa työvoimaa samalla kun olisi selvittävä kasvavasta tuotannosta ja lopuksi yritysten uusiutumisen pakkoa, jotta tulevaisuudessa voitaisiin menestyä. Raportin lopussa vedetään yhteen niitä strategisia linjauksia, joiden mukaisesti voitaisiin kehittää kone- ja metallituoteteollisuutta ja sen tärkeää kilpailukykytekijää tehokasta alihankintatoimintaa. Kone- ja metallituoteteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuuden palveluksessa on henkilöä. Lisäksi sähkökoneita ja -laitteita valmistaa henkilöä ja instrumenttiteollisuudessa työskentelee henkilöä. Näissä kaikissa toiminta on verkottunutta ja alihankinnalla on suuri merkitys. Yhteensä tarkastelemme siis noin ihmistä työllistävää alaa. Ala on kansantalouden Tiivistelmä

10 kannalta tärkeä, koska se synnyttää uusia työpaikkoja ja työllisyyden kerrannaisvaikutukset muuhun yhteiskuntaan ovat suuret. Tärkeimmät verkostot ovat syntyneet tuotantoteknologian valmistuksen ympärille. Suomessa on vahvat keskittymät, jotka valmistavat metsäteollisuuden sekä kaivostoiminnan, kalliorakentamisen ja metallienjalostuksen koneita. Laivanrakennuksen ja meriteknisen teollisuuden sekä kuljetuksen ja logistiikan teknologiavalmistus on globaalisti merkittävää. Erilaista teknologiaa rakennuksiin tehdään paljon. Alihankintatoiminnan laajuudesta ei ole tarkkaa tilastointia. Alan merkitystä ja sen kasvua kuvannevat parhaiten yritysten ostot muilta yrityksiltä eli hankinnat. Vuonna 1975 ne olivat 55 % liikevaihdosta, nyt noin 70 %. Haastattelujen ja visiotyöryhmien mukaan kehitys kulkee yhä laajempaan ulkoistamiseen. Jotkut yritykset ovat ulkoistamassa koko tuotantonsa. Kehitys edellyttää kokoluokaltaan kokonaan uudenlaisen alihankintayritysten joukon syntymistä. Myös merkittävä osa hankinnasta siirtyy alihankkijayrityksiin. Hankinnan ammattilaisten koulutustarpeet ovat huomattavasti suuremmat kuin koulutuksen tarjonta. Megatrendit Tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta voidaan vähentää käyttämällä hyväksi tietoa megatrendeistä. Megatrendit ovat tulevaan kehitykseen vaikuttavia suuria kehitysaaltoja, jotka ovat eri ilmiöiden taustalla. Eri toimijat ovat niistä jokseenkin yksimielisiä. Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuteen vaikuttaviksi keskeisiksi megatrendeiksi tunnistettiin seuraavat megatrendit: Väestö ikääntyy ja työvoima vähenee Toiminnot globalisoituvat ja maailma pienentyy Maailmantalouden painopiste siirtyy Aasiaan ja uusiin kasvaviin talouksiin Ympäristö on vaarassa, ja tarpeet suojella ympäristöä kasvavat Teknologia kehittyy edelleen ja uusia teknologiamurroksia on tulossa Epävarmuus ja odottamattomat riskit lisääntyvät Suuria muutoksia edessä Monet suomalaiset koneita ja metallituotteita valmistavat yritykset ovat omilla erityisaloillaan kasvaneet kansainvälisiksi ja alansa markkinajohtajien joukkoon. Parhaillaan nämä yritykset rakentavat globaaleja markkinoita palvelevia tuotantoverkkoja. Niillä tulee olemaan valmistusta Euroopan lisäksi Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, joissakin tapauksissa myös Etelä-Amerikassa ja Venäjällä tai sen naapurimaissa. Aasiassa Kiina ja Intia ovat vetovoimaisimmat sijoittumiskohteet ja itäisessä Euroopassa nousussa ovat 10 Tiivistelmä

11 Romania, Bulgaria ja Ukraina. Valmistusverkkojen kansainvälistymisen seurauksena myös hankinta tulee muuttumaan kansainväliseksi. Alihankintatoiminta on nyt suuren muutoksen edessä. Suurimmilla ja esimerkiksi osaamiseltaan tai teknologialtaan strategisesti merkittävimmillä alihankintayrityksillä olisi nyt mahdollisuus kansainvälistyä päämiesten mukana. Päähankkijat haluavat, että niiden suomalaiset alihankkijat kansainvälistyvät ja ovat valmiit tukemaan prosessissa, koska uusissa sijoittumismaissa on pulaa laadukkaasta alihankinnasta. Alihankinnan ostoja siirtyy myös Suomesta halpatuotantomaihin. Myös näissä suomalaisilla alihankintayrityksillä voisi olla oma roolinsa. Ne voisivat rakentaa oman hankintaorganisaation, joka hoitaisi oman tuotealueensa kansainvälisiä hankintoja. Päämiehet ulkoistavat jatkuvasti lisää tuotantoa alihankkijoille. Samalla ne haluavat, että yhä harvemmat järjestelmätoimittajat ja alihankkijat hoitavat tuotannosta nykyistä huomattavasti isompia kokonaisuuksia. Nämä muutosprosessit ja alihankintatoiminnan kansainvälistyminen luovat tarpeen ja antavat mahdollisuuden luoda kokonaan uuden superalihankkijoiden yritysjoukon. Siihen voisi, ottaen huomioon kansainvälisesti merkittävien lopputuotteidemme lukumäärän, kuulua noin alihankintayritystä, joiden toiminnan volyymi voisi kasvaa nopeasti jopa kymmenkertaiseksi nykyisiin johtaviin alihankkijoihin nähden. Metallien hinnat ovat nousseet merkittävästi tällä vuosikymmenellä. Myös energian hinnat ovat nousseet ja niihin kohdistuu kovia nousupaineita seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Metallien hintoihin voidaan jonkin verran vaikuttaa lisäämällä ostoyhteistyötä. Kilpailukyvyn kehittämisen kannalta on kuitenkin parempi pyrkiä muuttamaan toimintatapoja. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on kone- ja metallituoteteollisuuden suurin pullonkaula Suomessa. Koulutusta on myös lisättävä ja sen saantoa eli tutkintojen suorittaneiden osuutta ja heidän rekrytoitumistaan alan yrityksiin on saatava kasvatetuksi. Tuleva rakennetaan osittain menneelle. Ympäristöteknologian eli niin sanotun puhtaan teknologian valmistus kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti, jopa yli 15 prosenttia vuodessa vuoteen 2025 asti. Visioista strategiaan Visioprojektin loppua kohti nousi esiin strategisia linjauksia, joiden mukaisesti voitaisiin kehittää kone- ja metallituoteteollisuutta ja sen tärkeää kilpailukykytekijää tehokasta alihankintatoimintaa. Tiivistelmä 11

12 Nämä neljä strategista linjausta ovat seuraavat: 1. Kansainvälistyminen: Suomalainen kone- ja metallituoteteollisuus on johtavissa tuotteissa läsnä kaikilla markkinoilla. Alihankintayritykset kansainvälistyvät päämiestensä mukana, niiden tukemina. Uusissa sijaintimaissa yritykset laajentavat asiakaspiiriään muihinkin yrityksiin. Kolmannessa vaiheessa kansainvälinen myyntiverkko ohjaa tilauksia myös Suomeen, jolloin alihankintateollisuus Suomessa astuu uudelle kasvu-uralle. 2. Koon kasvattaminen: Päämiesten ulkoistaessa tuotantoaan ja keskittäessä toimituksia harvemmille, kansainvälistyville alihankintayrityksille, on mahdollista synnyttää superalihankkijayrityksen joukko. Nämä yritykset ja niiden omat verkostot, hoitavat päämiesten puolesta tuotannon ostotoiminnan ja valmistuksen t&k:n sekä investoivat huomattavasti nykyistä enemmän. Tämä kaikki vaatii päämiesten ja alihankkijoiden suhteiden ja sopimusten saattamista täysin uudelle tolalle, partnereiden välisiksi suhteiksi ja sopimuksiksi. Hankintatoiminnan koulutus on uusittava ja kasvatettava määrältään markkinoinnin koulutuksen suuruiseksi. Tiukassa kilpailutilanteessa voitot tehdään ostamalla. 3. Työvoiman lisääminen ja koulutuksen kehittäminen: Työvoiman määrää kasvatetaan lisäämällä muuttoa EU:sta ja varsinkin EU:n ulkopuolisista maista. Muuttoa helpotetaan joustavalla työ- ja oleskelulupakäytännöllä sekä hankkimalla puolisoille työpaikkoja ja avustamalla perheitä asunnon hankinnassa. Naisten siirtymistä kone- ja metallituoteteollisuuteen lisätään muuntokoulutuksella. Nuorille lisätään tiedottamista alan mahdollisuuksista ammatinvalintaa kehittämällä. Koulutuksen sisältöä suunnataan enemmän yritysten tarpeiden mukaisesti. Opettajapulaa helpotetaan muuttamalla kelpoisuusvaatimuksia. Yritykset ovat valmiit tarjoamaan tilojaan oppimisympäristöiksi ja päivittämään opettajien työelämätuntemusta. Opiskelijoiden motivaatiota nostetaan tarjoamalla kesätyö- ja harjoittelupaikkoja, työharjoittelua, mahdollisuuksia tehdä opinnäytetöitä ja takaamalla takuutyöpaikkoja valmistuneille. 4. Ympäristöteknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen: Tällä alueella Suomella on perinteisiä vahvuuksia tuotantoteknologiassa, esim. energiantuotannon, metsäteollisuuden ja kaivosten ja rikastamoiden teknologiassa. Kestävään tuotantoon Suomessa valmistetaan jo teknologiaa, jota ei vielä tarpeeksi mielletä ympäristöteknologiaksi, esimerkiksi metsänkorjuuseen. Teknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen panostetaan. Pääomasijoittajia rohkaistaan sijoittamaan alalle ja kokoamaan hajanaisen pienyrityskentän suuremmiksi synergisiksi yrityskokonaisuuksiksi. Tietyille teknologia-alueille, kuten biopolttoaineisiin, on tehtävä selektiivisiä panostuksia. Kone- ja metallituoteteollisuus voi lisätä työpaikkoja, jos sen toimintaedellytyksistä Suomessa pidetään huolta. 12 Tiivistelmä

13 1 Johdanto Ajatus alihankintavision laatimisesta kone- ja metallituoteteollisuudelle syntyi pari vuotta sitten. Kun elektroniikkateollisuus kansainvälistyi ja siirsi tuotantoaan lähemmäksi markkinoita, edullisempien tuotantokustannusten maihin, monet alihankintayritykset joutuivat lopettamaan toimintansa Suomessa. Teknologiateollisuus ry:ssä haluttiin, että kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset voisivat kohdata kansainvälistymisen ja muut suuret tulevaisuuden haasteet paremmin valmistautuneina. Valmistautuminen on nyt tarkoitus käynnistää yrityksissä ja ulottaa se koko suomalaiseen yhteiskuntaan: elinkeino-, työvoima- ja innovaatiopolitiikkaan, oppi- ja tutkimuslaitosten toimintaan sekä teknologiarahoitukseen. Tämä visioraportti on keskustelunavaus tähän prosessiin. Vastattavana on paljon kysymyksiä. Miten alan tuotanto kehittyy Suomessa? Kuinka suomalaiset yritykset menestyvät maailmanmarkkinoilla kovassa kilpailussa? Onko kotimaassa riittävästi tietoa ja taitoa kehittää kilpailukykyä innovoimalla uusia tuotteita ja tuotantomenetelmiä sekä karsimalla turhia kustannuksia? Kykenemmekö kansainvälistymään toimimaan niillä markkinoilla, joissa kysyntä kasvaa ja jonne johtavat yritykset sijoittuvat. Lyhyesti: Mikä on suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden kohtalo? Suomen kone- ja metallituoteteollisuus on verkottunutta teollisuutta. Sen kilpailukyvyn juuret ovat syvällä alihankintaverkoissa. Alihankintaverkkoja on rakennettu vuosikymmeniä, jotta ne olisivat iskussa. Miten verkot selviävät kansainvälistymisen haasteesta? Kykenevätkö pienet ja keskisuuret järjestelmätoimittajat ja alihankkijat kansainvälistymään päämiestensä mukana? Kansainvälistyminen voi olla yritykselle riski, mutta niin on myös päätös toimia pelkästään Suomessa. Monelle alihankintaverkon yritykselle päämiehen kansainvälistyminen tarjoaa suunnattoman mahdollisuuden kasvaa. Parhaassa 1 Johdanto 13

14 tapauksessa niistä voi tulla päämiestensä kilpailuvaltti maissa, joissa alihankintatoiminta on Suomea kehittymättömämpää. Monia muitakin tärkeitä haasteita on edessä. Väestö ikääntyy, riittääkö yrityksille työvoimaa, erityisesti koulutettua työvoimaa? Saako vanha yrittäjäpolvi siirrettyä yritykset uudelle? Millä uusilla tuotteilla yrityksemme voivat kilpailla? Miten yritykset selviävät raaka-aineiden ja energian hintojen noususta? Ovatko kone- ja metallituoteteollisuuden verkot sittenkään riittävän iskukykyisiä? Päämiehet haluavat ostaa isompia kokonaisuuksia. Pienten ja keskisuurien järjestelmätoimittajien ja alihankintayritysten on kasvettava keskisuuriksi ja suuriksi yrityksiksi, jotka kykenevät sekä kansainvälistymään että osallistumaan myös tuotekehitykseen ja kantamaan vastuuta tuotteiden laadusta. Kysymyksiin etsitään vastauksia tässä raportissa. Yllättäviäkin vastauksia nousee esiin. Esimerkiksi raaka-aineiden hintojen nousu voidaan kääntää kilpailukyvyksi innovoimalla. Näinhän on energian hinnan kanssa. Energian hinnan nousu hyödyttää meitä, koska sen myötä alan investoinnit kiihtyvät ja edistykselliselle energiateknologiallemme avautuu nopeasti markkinoita. Tulevaisuutta pyritään ennakoimaan vuoden perspektiivillä. Tarkkoja ennusteita ei näin pitkälle ajalle ole mahdollista antaa. Olemme pikemminkin etsineet skenaarioita, tulevaisuuden kehityspolkuja, jotka voivat olla toivottavia mutta myös ei-toivottuja. Esitämme vaihtoehtoisia visioita tavoitteita, joihin kussakin polussa pitäisi pyrkiä ja keinoja saavuttaa ne. Projekti käynnistyi vuoden 2007 alussa. Se sisälsi kolme vaihetta: yritysten haastattelut, alueellisen ryhmätyöskentelyn sekä projektin ohjausryhmän työskentelyn, jossa tuloksia vedettiin yhteen. Helmi-huhtikuussa haastateltiin runsaat 50 kone- ja metallituoteteollisuuden yritysjohtajaa. He edustivat päähankkijoita, järjestelmätoimittajia ja alihankkijoita. Haastattelut kattoivat teollisuuden keskeiset sijaintialueet: Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Satakunnan, koko Pohjanmaan, Keski-Suomen sekä Uudenmaan. Yritykset kattavat melko hyvin tärkeitä lopputuotteita valmistavat yritysverkostot. Edustettuina ovat metsäteollisuus, teollisuusautomaatio, energiatekniikka, laivanrakennus ja meritekninen teollisuus, kaivostoiminta ja rakentaminen, ja nosto- ja siirtolaitteiden sekä liikkuvien työkoneiden valmistus. Alihankintayrityksissä ja järjestelmiä toimittavissa yrityksissä haastateltava oli pääsääntöisesti toimitusjohtaja. Isoissa yrityksissä haastateltiin hankintatoiminnasta vastaavia johtajia. Aluetyöryhmät kokoontuivat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Vaasassa. Myös aluetyöryhmien työhön osallistui yhteensä noin 50 yritysten edustajaa. Päällimmäiseksi tuntumaksi jäi, että kokoontumisia pidettiin sellaisenaankin hyödyllisinä. Yksi 14 1 Johdanto

15 tyytyväisenä julkituotu tulos oli se, että kerrankin ovat päähankkijoiden, järjestelmätoimittajien ja alihankkijoiden edustajat saman pöydän ääressä keskustelemassa yhteisistä asioista. Haastatteluissa ja aluetyöryhmissä nousi esille niin paljon asioita, että vain tärkeimmiksi koetut pystyttiin käytettävissä olleena aikana käsittelemään ohjausryhmässä. Ohjausryhmä asetti projektille tavoitteet, hahmotti tärkeimmät tulevaisuutta ohjaavat megatrendit ja lopulta määritteli tärkeimmät tulevaisuuden haasteet ja niihin reagointitapoja. Näiden elementtien pohjalta syntyi tämä raportti. Projektissa haastatellut, työryhmien osanottajat ja ohjausryhmän jäsenet on lueteltu liitteessä 1. Ohjausryhmään kuuluivat yritysten edustajien lisäksi KTM:n ja Tekesin edustajat. Ohjausryhmän puheenjohtajana ja tutkimuksen koordinaattorina Teknologiateollisuus ry:ssä toimi asiantuntija, DI Matti Spolander apunaan asiantuntija, DI Lasse Ala-Kojola Länsi-Suomen aluetoimistosta. Projektin vastuullisena tutkijana toimi tutkimusjohtaja, VTL Hannu Hernesniemi Etlatieto Oy:stä ja konsulttina johtava konsultti Seppo Auvinen Confidea Consulting Oy:stä. Etlatieto Oy:stä antoivat projektiin asiantuntijapanostaan toimitusjohtaja Pekka Ylä-Anttila, Christopher Palmberg, Timo Nikinmaa ja Rolf Maury. Ohjausryhmä kuuli myös professori Mikko Ketokiven (TKK), tutkija Tuuli Koivun (Suomen Pankki) ja johtaja Mika Räsäsen (Suomen Teollisuussijoitus Oy) esitelmät. Visioraportti on avaus keskusteluun tärkeistä kysymyksistä. Niihin ei ole ehdottoman oikeita vastauksia, vaan pikemminkin monia vaihtoehtoja, joita on parhaan kyvyn mukaan tuotu esille. Tässä mielessä vastuu raportista on vain projektin vastaavalla tutkijalla ja ennen kaikkea lukijoilla, joiden on tehtävä esitetyistä vaihtoehdoista ja ratkaisuehdotuksista omat johtopäätöksensä. Tärkeintä on varautua tulevaisuuteen hahmottamalla edessä olevat vaihtoehdot ja pohtimalla ratkaisumalleja niihin etukäteen. Raportti koostuu neljästä luvusta. Luvussa 2 käsitellään tiiviisti kone- ja metallituoteteollisuuden ja alihankintatoiminnan kokoa ja merkitystä Suomessa. Seuraavassa luvussa esitellään tulevaisuuden megatrendejä, jotka projektissa yhteisesti määriteltiin. Sen jälkeen analysoidaan kone- ja metalliteollisuuden tulevaisuuden haasteita, pohditaan niiden merkitystä yrityksille ja esitetään reagointitapoja ja toimenpide-ehdotuksia eri tahoille. Lopuksi tuloksia on lyhyesti vedetty yhteen ja esitetty strategisia linjauksia. Ajatuksia synnyttäviä lukuhetkiä! 1 Johdanto 15

16

17 2 Kone- ja metalliteollisuus tänään Laajuus ja merkitys kansantaloudessa 19 Merkittävimmät verkostot 21 Alihankintatoiminta 23

18

19 2 Kone- ja metalliteollisuus tänään Laajuus ja merkitys kansantaloudessa Teknologiateollisuus koostuu metallienjalostuksesta, kone- ja metallituoteteollisuudesta, elektroniikka- ja sähköteollisuudesta sekä tietotekniikka-alasta. Kesäkuussa 2007 toimiala työllisti välittömästi henkilöä. Alan oman arvion mukaan se työllistää lisäksi muualla kansantaloudessa 1,5-kertaisen määrän, joten alan työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin henkilöä. Teknologiateollisuuden osuus Suomen viennistä on 60 % ja suomalaisten yritysten t&k-investoinneista peräti 75 %. Teknologiateollisuuden kasvu on ollut huomattavasti teollisuuden ja koko kansantalouden kasvua nopeampaa. Vuonna 2005 sen liikevaihto oli 47 prosenttia koko teollisuuden liikevaihdosta, kun seuraavaksi suurimman teollisuudenalan puu- ja paperiteollisuuden liikevaihto-osuus oli 16,6 ja kemianteollisuuden 13,9 prosenttia. Alihankintavisio keskittyy erityisesti kone- ja metallituoteteollisuuteen sekä sähkötekniseen teollisuuteen ja niiden alihankintatoiminnan tarkasteluun. Kesäkuussa 2007 kone- ja metallituoteteollisuuden palveluksessa oli henkilöä ja lisäksi kesätyöntekijää. Lisäksi sähkökoneita ja -laitteita valmistaa runsaat henkilöä ja instrumentteja henkilöä. Kaikkiaan tarkastelemamme teollisuuden palveluksessa on siten vähintään henkilöä. Kone- ja metallituoteteollisuudelle onkin ominaista työintensiivisyys verrattuna esimerkiksi moniin prosessiteollisuuden aloihin. Kone- ja metallituoteteollisuuden investoinnit olivat vuonna 2006 noin 1,1 miljardia euroa. Viime vuosina kiinteät investoinnit, eli investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin ovat kääntyneet hienoiseen laskuun. Sen sijaan investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen ovat olleet selvässä kasvussa. Tällä hetkellä kiinteiden investointien osuus 2 Kone- ja metalliteollisuus tänään 19

20 Teknologiateollisuus Koko teollisuus BKT Kuvio 2.1 Teknologiateollisuuden tuotannon määrä kasvanut koko teollisuutta nopeammin Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Keski- ja Itä-Eurooppa Etelä- ja Keski-Amerikka Lähi-itä ja Afrikka Kuvio 2.2 Suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstön määrä kasvaa Aasiassa Lähde: Teknologiateollisuus ry 20 2 Kone- ja metalliteollisuus tänään

21 on noin 60 ja t&k-investointien 40 % kokonaisinvestoinneista. Trendinä on investointien siirtyminen päähankkijoilta alihankintaverkoille. Päähankkijat maksavat niiden kulut sitten tuoteostojen kautta. Varsinkin pörssinoteerattujen päähankkijayritysten tavoite saada taseensa mahdollisimman kevyeksi ja nostaa näin sijoitetun pääoman tuottoprosentti korkeaksi, on osasyy niiden haluun luopua investoinneista. Ulkomaisen toiminnan lisääntyminen on ollut kone- ja metallituoteteollisuudessa merkittävä ilmiö. Kansainvälistyminen alkoi yritysostoina Länsi-Euroopasta ja Pohjois- Amerikasta. Nyt henkilöstömäärän kasvu on näissä maissa tasaantunut ja kääntynyt jopa laskuun. Sen sijaan toiminta Aasiassa on voimakkaassa kasvussa. Itä- ja Keski-Euroopassa sekä Etelä- ja Keski-Amerikassa henkilöstömäärät ovat vielä huomattavasti vähäisempiä, mutta kasvussa niissäkin. Merkittävimmät verkostot Kone- ja metalli teollisuuden merkittävimmät verkostot voidaan ryhmitellä asiakasklustereiden mukaan. Historiallisesti verkostot ovatkin syntyneet kiinteässä yhteydessä asiakasaloihin. Kehityksen juuret ovat olleet kotimaisessa teollisuudessa, mutta monet teknologia-alat ovat kasvaneet globaalimmaksi kuin niiden kotimaiset asiakasyritykset. Seuraavassa on esitelty merkittäviä kone- ja metallituoteteollisuuden verkostoja: Metsäklusterin teollisuus: Metso Paper Oy:n ja Andritz Oy:n ympärille on muodostunut sellu- ja paperikoneita valmistava teollisuus. ABB Oy, Metso Automation Oy ja Honeywell Oy valmistavat niille automaatio- ja säätöteknologiaa. Raute Oyj ja Heinolan Sahakoneet Oy valmistavat koneita mekaaniseen metsäteollisuuteen. Puunkäsittelyn laitteita valmistavat Raumaster Oy ja BMH Wood Technology Oy. Metsäkorjuun teknologiaa valmistavat mm. John Deere Forestry Oy, Ponsse Oyj ja Komatsu Forest Oy sekä Kesla Oyj ja Loglift Jonsered Oy Ab. Kaivosteollisuuden, kalliorakentamisen ja mineraalienkäsittelyn teollisuus: Sandvik Mining and Construction Oy valmistaa louhinta-, poraus- ja maansiirtolaitteita. Myös Normet Oy valmistaa kaivoslaitteita. Metso Minerals (Tampere) Oy tekee mineraalienkäsittelylaitteita. Mineraalien rikastusteknologiassa merkittävä valmistaja on Outotech Oy. Energiaklusterin teollisuus: ABB Oy valmistaa sähkötekniikkaa voimalaitoksille, siirtoverkkoihin ja sähkön käyttäjille. Ensto Oyj valmistaa sähköjärjestelmiä ja -tarvikkeita ja Vacon-konserni taajuusmuuttajia. Wärtsilä Oyj valmistaa diesel- ja kaasuvoimalaitoksia sekä kattilavoimalaitoksia. Foster Wheeler Energia Oy ja Metso Power Oy ovat merkittävimmät kattilavoimalaitosten valmistajat. WinWind Oy tekee tuulivoimaloita. 2 Kone- ja metalliteollisuus tänään 21

22 PKC-Group Oyj tekee ajoneuvojen johdinsarjoja ja kaapeleita. Maillefer Extrusion Oy valmistaa kaapelikoneita. Meriklusteri: Laivojen valmistus on keskittynyt Aker Yards Oy:lle ja työveneiden Uudenkaupungin Työvene Oy:lle. Offshore-teollisuutta edustaa öljyntuotantolauttoja valmistava Technip Offschore Finland Oy. Meriteknisen teollisuuden suurin yritys on Wärtsilä Oyj, joka valmistaa laivojen voimajärjestelmiä ja propulsiolaitteita. Rolls-Royce Oy Ab ja ABB Oy valmistavat kääntöpotkurijärjestelmiä ja MacGregor (FIN) Oy laivojen lastinkäsittelylaitteita. Marioff Corporation Oy:n tuottaa sammutusjärjestelmiä. Kuljetusten ja logistiikan teknologia: Cargotec Oyj valmistaa erilaisia lastinkäsittelylaitteita. Konecranes Oyj on merkittävä nosturi- ja nostolaitevalmistaja. Pienemmistä yrityksistä mainittakoon Mantsinen Group Ltd Oy, joka valmistaa kuormauslaitteita. Rocla Oyj on trukkivalmistaja. Bronto Skylift Oy valmistaa erilaisia nostimia. Transtech Oy:n tuotevalikoimassa ovat junanvaunut. Rakennusklusterin teknologiavalmistus: Kone Oyj on yksi maailman merkittävimmistä hissien valmistajista. Rautaruukki Oyj Construction toimittaa rakentamiseen teräsrakenteita. Oras Oy tekee hanoja, Rettig Lämpö Oy lämmönsäteilijöitä ja Abloy Oy lukkoja ja lukitusratkaisuja. Fläck Woods Oy on ilmastointipuhaltimien -ja kanavien valmistaja ja Halton Oy ilmastointilaitevalmistaja. Liikkuvien työkoneiden ja hyötyajoneuvojen valmistus: Osa yrityksistä on mainittu jo eri klustereiden yhteydessä. Lisäksi on mainittava maataloustraktoreita valmistava Valtra Oy Ab, puimureita valmistava Sampo-Rosenlew Oy, moottoreita valmistava Sisu Diesel Oy ja ohjaamovalmistaja Maaseudun Kone Oy. Patria Oyj valmistaa panssaroituja pyöräajoneuvoja, lentokenttien lumenraivauskalustoa ja lentorahtikonttien käsittelylaitteita sekä tiehöyliä. Junttan Oy on paalutuslaitteiden valmistaja. Lännen Tractors Oy valmistaa maarakennus- ja ympäristökoneita. Rautaruukki Oyj Engineering tekee ohjaamoja, puomeja, akselistoja ja runkoja liikkuviin työkoneisiin. Tana Oy valmistaa kaatopaikkakoneita ja jätteenkäsittelyn laitteita. Erilaisten teollisuuden koneiden ja laitteiden valmistus: Sulzer Pumps Finland Oy valmistaa pumppuja, Kemppi Oy tekee hitsausmuuntajia ja Finn-Power Oy:n tuotteita ovat levykoneet. Larox Oyj valmistaa laitteita prosessiteollisuuden nesteen ja kiintoaineen erotukseen. Gardner Denver Oy valmistaa kompressoreita eri teollisuudenaloille. Instrumenttiteollisuuden yrityksiä: Instrumenttien valmistuksen merkittäviä yrityksiä ovat mm. Vaisala Oyj, Planmeca Oy ja GE Healthcare Finland Oy. Valtaosa näistä yrityksistä on lopputuotevalmistajia. Monet toimivat kuitenkin samalla toisten yritysten järjestelmätoimittajina, toimittaen osia niiden tuotteisiin tai projektitoimituksiin. Nämä yritykset muodostavat pääasiallisen asiakaskunnan kotimaisille 22 2 Kone- ja metalliteollisuus tänään

23 kone- ja metallituoteteollisuuden järjestelmätoimittajille ja alihankkijoille, joita tässä ei ole lueteltu niiden lukuisuuden takia. Valtaosa alihankkijoiden tuotannosta päätyy yllä olevin yritysten kautta vientiin. Suoraa myyntiä ulkomaisille asiakkaille alihankintayrityksillä on vielä suhteellisen vähän. Alihankintatoiminta Alihankintatoiminnan suuruudesta kone- ja metallituoteteollisuudessa ei ole luotettavia tilastoja. Osittain tämä johtuu siitä, että rajaa alihankkijoiden ja muiden toimittajien välillä on vaikea vetää. Suhteellisen yleisesti käytetyn määritelmän mukaan alihankinta on valmistusta, jossa yritys tekee asiakaskohtaisesti räätälöidyn tuotteen tai sen osan päämiesyritykselle. Alihankkijat muodostavat näin osan päämiesyritysten toimittajista. Muut yritykset toimittavat materiaaleja, yleisesti valmistettavia standardituotteita tai omia erikoistuotteitaan lopputuotevalmistajan tuotteisiin. Lisäksi puhutaan myös kapasiteettialihankinnasta, jossa alihankintayrityksiltä ostetaan tiettyä valmistuskapasiteettia % Metallien jalostus Koko teknologiateollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kuvio 2.3 Kone- ja metallituoteteollisuuden hankinnat suhteessa myyntiin kasvavat Lähde: Tilastokeskus 2 Kone- ja metalliteollisuus tänään 23

24 kiireisinä aikoina. Telakkateollisuudessa määritelmät ovat erilaisia verrattuna konepajateollisuuteen. Siellä merkittävässä osassa on työalihankinta, jolla tarkoitetaan telakkayritykseen kuulumattomien yritysten tekemää työtä laivaa rakennettaessa. Lisäksi ostetaan mm. suunnittelualihankintaa. Hankinnat ovat yritysten ostoja muilta yrityksiltä. Alihankinnan merkityksen kasvua voidaan arvioida hankinnan suhteella myyntiin. Vuonna 1975 hankinnan osuus oli kone- ja metallituoteteollisuudessa 55 % myynnistä. Nyt osuus lähestyy jo 70 %:a. Jalostusarvon osuus myynnistä on laskenut, eivätkä käytetyt raaka-ainemäärät ole kasvaneet suhteessa myyntiin. Tapahtunut kehitys kuvaa siten ennen kaikkea valmistuksen lisääntynyttä verkottumista ja yritysten systemaattista linjaa ulkoistaa toimintoja alihankkijoille. Vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut muilla teollisuudenaloilla. Alihankintaverkostojen kilpailukyvyllä on suuren tuotanto-osuuden takia ratkaiseva merkitys kone- ja metallituoteteollisuuden menestykselle. Toisaalta alihankkijoille on tärkeää, että päämiehet pystyvät kehittämään globaalisti myyviä lopputuotteita. Lopputuotteet ovat päämiesten brandejä ja näillä on myös hallussaan asiakasrajapinta Kone- ja metalliteollisuus tänään

25 3 Tulevaisuuden megatrendit Väestö ikääntyy ja työvoima vähenee 28 Maailma pienenee edelleen 32 Maailmantalouden painopiste siirtyy BRIC-maihin 34 Ympäristökatastrofit pakottavat toimintaan 37 Uudet teknologiat jokapäiväistyvät 41 Terrorismin uhka lisää epävarmuutta 43

26

27 3 Tulevaisuuden megatrendit Alihankintavision aikahorisontti on vähintään vuoteen Näin pitkälle ajalle ei voida enää tehdä tarkkoja ennusteita. Tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta voidaan kuitenkin vähentää käyttämällä hyväksi tietoa megatrendeistä. Megatrendit ovat tulevaan kehitykseen vaikuttavia suuria kehitysaaltoja, jotka ovat eri ilmiöiden taustalla. Ne ovat varman tai suhteellisen todennäköisen tiedon alueita ja vieläpä siten, että eri toimijat ovat niistä jokseenkin yksimielisiä. Ennakoinnin kannalta on oleellista arvioida megatrendien merkitys kullakin tarkastelun kohteena olevalla aihealueella. Alihankintavision ohjausryhmä kävi keskustelun megatrendeistä. Tavoitteena oli löytää sellaiset megatrendit, jotka vaikuttavat suomalaiseen kone- ja metallituoteteollisuuteen tarkasteltavalla ajanjaksolla. Näitä megatrendejä käytettiin sitten perustana sekä alueellisissa visioryhmissä että ohjausryhmän työskentelyssä. Yhteisiksi megatrendeiksi hahmotettiin seuraavat: Väestön ikääntyminen ja työvoiman väheneminen Globalisoituminen ja maailman pienentyminen Maailmantalouden painopisteen siirtyminen Euroopasta ja Yhdysvalloista BRIC-maihin (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) Lisääntyvä tarve suojella ympäristöä Teknologian kehitys ja uusien teknologioiden läpimurto (automaatio, ICT, clean tech, nano) Lisääntyvä epävarmuus ja yllättävä, säännöistä poikkeava käyttäytyminen Seuraavassa luodaan katsaus näihin megatrendeihin. 3 Tulevaisuuden megatrendit 27

28 Väestö ikääntyy ja työvoima vähenee Väestö ikääntyy ja työvoima vähenee kehittyneissä kansantalouksissa. Suomi ei tee poikkeusta tästä säännöstä. Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan eläkeläisten määrä lähes kaksinkertaistuu lähivuosikymmeninä. Samanaikaisesti työssäkäyvät ikäluokat pienenevät. Suomessa megatrendi realisoituu useampia muita Euroopan maita aikaisemmin johtuen sodan jälkeisistä suurista ikäluokista. Vuodesta 2003 alkaen työikäisistä, vuotta, poistui enemmän väkeä kuin työikäiseksi tuli. Lopullisesti suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle 2010-luvulla, jolloin työvoiman demograafinen tarjontavaje on suurimmillaan. Työvoiman huvetessa ja eläkeläisten määrän lisääntyessä huoltosuhde heikkenee ja verotaakka kasvaa. Suuret ikäluokat olivat työuran aikaisella panoksellaan yksi suomalaisen talouskasvun keskeinen selittäjä. Ikäluokat olivat niin suuret, että niistä riitti Ruotsinkin työmarkkinoille noin henkilöä. Tulevina vuosina tarvitsemme muuttoliikettä Suomeen. Tilastokeskus on nostanut uusimmassa arviossaan nettosiirtolaisuuden vuosittaisen määrän henkilöön vuodessa. Tämä määrä ei kuitenkaan riitä kattamaan työvoiman tarjonnan vajetta. On mietittävä, miten hupenevaa työvoimaa voidaan käyttää parhaalla mahdollisella tavalla; valittava arvokkaimpia töitä, investoitava työtä säästävään tekniikkaan ja jopa kehitettävä apuvälineitä sekä keinoja, joilla helpotetaan vanhemman ammattiväen tehokasta työskentelyä. Työikäisten väestönosuuden pieneneminen on kansantaloudelle uhkatekijä. Se heikentää niin sanottua huoltosuhdetta. Tällä hetkellä työikäisen on ansaittava omien menojensa lisäksi noin 50 %:n lisätulot, jotka menevät lasten kasvattamiseen ja ikääntyneiden menojen kattamiseen. Vuonna 2030 lisätaakka on runsaat 70 % yli omien menojen. Toisaalta lasten koulutusmenot ovat investointi tulevaisuuteen ja eläkemenoihin varaudutaan osaksi rahastoimalla osa työaikaisista ansioista. Merkittävä osa rahastoiduista varoista kanavoituu yritysten investointien rahoitukseksi. Työvoiman vähenemisen ohella toinen suuri demograafinen muutos on eläkeikäisen väestön osuuden nopea kasvu. Elämme niitä vuosia, jolloin rollaattorien potentiaalisen käyttäjäkunnan, eli yli 65-vuotiaiden lukumäärä ylittää rullalautojen potentiaalisten käyttäjien eli alle 15-vuotiaiden määrän. Vuonna 2006 yli 65-vuotiaita oli , vuonna 2040 heitä on jo eli lähes kaksinkertainen määrä. Väestön ikääntymiseen liittyy toinen oleellinen piirre, ns. kaksoisikääntyminen. Samalla kun eläkeikäisten määrä kasvaa, myös elinikä oleellisesti pitenee luvulla yli 85- vuotiaita oli ja vuonna 2006 vajaat Vuonna 2040 heitä on jo Samanlainen muutos tapahtuu muissakin kehittyneissä kansantalouksissa Tulevaisuuden megatrendit

29 Kuvio 3.1 Työvoima supistuu ja väestön huoltosuhde heikkenee Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto ja Kunnittainen väestöennuste vuotiaat Ennuste vuotiaat Vuonna 2003 työiästä (15 64) poistui enemmän väkeä kuin sinne tuli, alkoi: Demografinen työvoiman tarjontavaje 100 Ennuste 75 Lapsia ja vanhuseläkeläisiä per 100 työikäistä 50 Yli 65 -vuotiaat vuotiaat Tulevaisuuden megatrendit 29

30 Kuvio 3.2 Väestön kaksoisikääntyminen, eläkeikäisten määrä kasvaa ja elinikä pitenee Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto ja Kunnittainen väestöennuste 2007 Yli 65-vuotiaan väestön määrä Yhteensä Ennuste Naiset Miehet Yli 85-vuotiaan väestön määrä Ennuste Yhteensä Naiset Miehet 30 3 Tulevaisuuden megatrendit

31 Kuvio 3.3 EU-maiden yli 65-vuotiaiden määrän muutos (%) Lähde: Eurostat2 Latvia Viro Bulgaria Liettua Romania Unkari Saksa Ruotsi Kreikka Italia Suomi Tanska Portugali Belgia Tšekki Britannia Puola Ranska Itävalta Slovenia Alankomaat Slovakia Espanja Luxemburg Malta Kypros Irlanti Tulevaisuuden megatrendit 31

32 Ei ole vaikea ennakoida, miten väestön ikääntyminen muuttaa kulutuksen rakennetta. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kysyntä kasvaa. Kun ikääntyneet ihmiset elävät yhä pitempään, he sairastuvat useammin, sattuu enemmän loukkaantumisia ja selviytyminen on yhä vaikeampaa. Tästä johtuen terveys- ja hoivapalvelujen kysyntä kasvaa huomattavasti vanhusten lukumäärää voimakkaammin. Mutta valtaosalla eläkeikäisistä on edessään myös yhä enemmän terveitä vuosia sekä aikaa toteuttaa haaveitaan ja kuluttaa. Teollisuudessa ja sen tuotekehityksessä ei ole vieläkään kiinnitetty tarpeeksi huomiota tämän kasvavan kuluttajajoukon, eläkeläisten tarpeisiin. Suomi voi tässäkin olla edelläkävijä. Varhainen suuri eläköitymisaalto antaa meille etumatkaa, jonka turvin voimme kehittää tuotteita muiden kehittyneiden teollisuusmaiden markkinoille. Hedelmällisyys on Suomessa EU:n korkeimpia, 1,84 lasta naista kohden. Tämä ei kuitenkaan riitä pitämään väestöä kasvussa pitkällä aikavälillä. Tilastokeskuksen uusimman arvion mukaan väestö tosin kasvaa vuoteen 2040 asti ja nousee jopa yli 5,7 miljoonaan henkilöön. Kasvu johtuu sekä eliniän pitenemisestä että nettosiirtolaisuudesta. Väestötieteilijät eivät rohkene ennustaa, jääkö Suomen väestömäärä alle 6 miljoonan. Aiempien ennusteiden mukaan sen ei olisi koskaan pitänyt saavuttaa 4 eikä 5 miljoonaa. Koska lähinaapureissa syntyvyys on vielä alhaisempi kuin Suomessa ja niiden elintaso nousee, siirtolaisuus niistä vähenee. Siksi syntyvyyden olisi Suomessa selvästi noustava, jos 6 miljoonan asukkaan rajapyykki mielitään saavuttaa. Maailma pienenee edelleen Globalisaation ydin on se, että siihen osallistuvat maailman kaikki suuret kansantaloudet. Osa niistä eristäytyi pitkään maailmantalouden kehityksen valtavirroista, ennen muuta Kiina ja Venäjä (Neuvostoliitto) sekä monet niihin sidoksissa olleet maat. Nyt kaikki suuret maat, eräitä Afrikan maita lukuun ottamatta, osallistuvat kansainväliseen työnjakoon ja sitä kautta maailmantalous saa uutta kasvuvoimaa. Kansainvälinen työnjako on myös syventynyt. Jos ennen työnjako maiden kesken oli toimialoittaista, se toteutuu nyt toimialojen sisällä ja jopa erikoistumisena tehtävittäin. Tästä on esimerkkinä intialaisten voimakas panos ohjelmistojen kehittämisessä. Nyt on meneillään globalisaation kolmas suuri aalto. Ensimmäisen aloittivat luvun suuret löytöretket, kuuluisimpana Kolumbuksen purjehdus Amerikkaan vuonna Niitä seurasi siirtomaiden valloitus. Toinen alkoi 1800-luvulla ja jatkui aina luvun alkuun. Siihen liittyivät monet uusia kilpailuetuja luoneet innovaatiot ja niihin perustunut teollinen vallankumous. Innovaatiot ja kansainvälisen kaupan lisääntyminen käänsivät yhdessä maailmantalouden voimakkaaseen kasvuun. Kasvu päättyi ensimmäiseen maailmansotaan eli poliittisista, ei taloudellisista, syistä Tulevaisuuden megatrendit

33 Kolmas globalisaatioaalto alkoi vasta toisen maailmansodan jälkeen vapaakauppaalueiden luomisen ja tullimuurien poistamisen ansiosta. Sitä voimisti sosialististen talousjärjestelmien romahdus, joka mahdollisti monien uusien maiden osallistumisen maailmankauppaan. Olennainen osa globalisaation kolmatta aaltoa on tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen. Taulukko 3.1 Kolmannen globalisaatioaallon viimeaikaisia virstanpylväitä 1. Berliinin muurin murtuminen ja Neuvostoliiton romahtaminen 2. Netscape-ohjelman ilmestyminen 3. Ohjelmistojen yhteensopivuus 4. Avoimet lähdekoodit ja ilmaiset ohjelmistot 5. Ulkoistaminen 6. Ulkoistaminen ulkomaille 7. Globaalit alihankintaverkot 8. Sisäistäminen 9. Googlettaminen 10. Tietotekniikan uusin kehitys (digitalisointi, virtuaaliset työympäristöt) Lähde: Thomas L. Friedman: The World is Flat (2005). Globalisaation kolmas aalto on erilainen kuin toinen aalto. Toiselle aallolle oli tyypillistä voimakas siirtolaisuus ennen muuta Pohjois-Amerikkaan. Nyt liikkuu tieto eikä niinkään työvoima, vaikka toki osasta liikkeenjohtajia ja asiantuntijoita on tullut maailmankansalaisia. Globaali logistiikka ja kansainväliset tuotantoverkot ovat mahdollisia lähes koko maailman kattavien, reaaliaikaisesti toimivien viestintäverkkojen ja yhteensopivan tietotekniikan ansiosta. Myös tavaroiden fyysinen kuljettaminen on edullisempaa, kun infrastruktuuri ja kuljetusvälineet ovat kehittyneet. Kontti ja sen ympärille rakennettu logistiikka alensivat ratkaisevasti kuljetus- ja varastointikustannuksia. Jos suuret massamuutot olivat ominaisia toiselle globalisaatioaallolle, kolmannelle globalisaatioaallolle on ominaista pääoman liikkuvuus ja eri alojen tuotannon keskittyminen, usein jopa vain 1 5 yrityksen haltuun. Kansainväliset suorat sijoitukset ovat merkittävästi 3 Tulevaisuuden megatrendit 33

34 kasvaneet. Isot yritykset ovat varmistaneet läsnäolonsa merkittävillä markkinoilla ja sijoittaneet tuotantonsa maailmanlaajuisesti kilpailukykyisimpiin sijaintipaikkoihin. Globalisaatioaallot ovat muuttaneet maailmaa pienemmäksi. Kolumbus ja muut merenkulkijat muuttivat sen XL-koosta L-kokoiseksi. Toisen aallon teollistuminen ja kansainvälisen kaupan voimakas kasvu muuttivat L-kokoisen maailman M-kokoiseksi. Kolmannen aallon globalisoituminen ja viestintäverkot ovat kutistaneet maapallon S-kokoiseksi. % Maailmantalouden painopiste siirtyy BRIC-maihin Maailmantalouden painopisteen siirtyminen Euroopasta ja Yhdysvalloista ns. BRIC-maihin on jatkoa globalisaatiolle. BRIC-maat ovat nopeasti kehittyvistä maista suurimmat eli Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina. Lyhenne BRIC tulee niiden englanninkielisten nimien alkukirjaimista. Tosiasiassa Intian ja Kiinan lisäksi moni muukin Aasian maa on päässyt nopean kehityksen alkuun, joten samalla voidaan ajatuksellisesti tarkastella laajempaa maajoukkoa. Ennen teollista vallankumousta teollisuus- ja käsityötuotteiden valmistusta hallitsivat Itä-Aasian maat, Kiina, Intia ja Japani. Kun Eurooppa ja sittemmin Yhdysvallat teollistui, Aasia deindustrialisoitui. Nyt heiluri on heilahtanut toiseen suuntaan. Länsimaat palveluvaltaistuvat ja teollisuuden osuus niiden kansantuotteesta pienenee. Maailmantalouden painopisteen muutoksia kuvataan seuraavassa kuviossa. Itä-Aasia = Kiina, Japani, Intia Pohjois-Amerikka = Yhdysvallat, Kanada Eurooppa = Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Espanja, Ruotsi, Belgia, Sveitsi Itä-Aasia Eurooppa Pohjois-Amerikka Kuvio 3.4 Aasian osuus maailman teollisuustuotannosta kasvaa Lähde: Bairoch ja Etla Tulevaisuuden megatrendit

35 Euroopan ja Yhdysvaltain kasvu perustui työnjakoon ja pitkälle vietyyn erikoistumiseen sekä innovaatioiden käyttöönottoon. Nyt samaa reseptiä sovelletaan BRIC-maissa. Niiden nousua edelsivät Japanin, Etelä-Korean, Taiwanin ja Singaporen voimakkaan kasvun kaudet. Ne ajoittuivat ajallisesti päällekkäin Suomen taloudellisen kasvun kanssa. Suomea pidettiinkin Euroopan Japanina. Suomen myöhäisestä teollistumisesta johtuen meillä on nyt suhteellisen vahva teollisuus, jonka osuus kansantuotteesta on 24 %, kun OECD:n keskiarvo on 18 %. Toisessa aallossa ovat tulleet Kiina ja Intia sekä viimeksi Venäjä. Brasilian kasvuluvut ovat vielä suhteellisen vaatimattomat, mutta asiantuntijat uskovat, että maa kasvaa viime vuosina tehtyjen sijoitusten ansiosta nopeasti. Eri maiden taloudellista kehitystä voidaan verrata pitkänmatkan juoksuun, johon liittyy uusia kilpailijoita matkan varrella. Alussa uudet kilpailijat pystyvät vereksin voimin ottamaan vauhdillaan eli kasvunopeudellaan etumatkaa pääjoukkoon. Kun uudet kilpailijat ovat käyttäneet ylimääräiset resurssinsa, niiden vauhti tasaantuu hiljalleen, ja pääjoukko saavuttaa ne. Tällä hetkellä mielenkiintoista on se, miten pitkään Kiinan ja Intian nopea kasvu jatkuu. Jos Kiinan kasvukausi on suurin piirtein yhtä pitkä kuin Japanin, Etelä- Korean tai Suomen, se on ehkä nopean kasvutaipaleensa puolessa välissä. Kuviossa 3.5 on tyypitelty maita niiden kasvuvauhtien mukaan. Kasvavien talouksien välillä on yhtäläisyyksiä, mutta ne eivät suinkaan ole keskenään täysin samanlaisia. Ainakin seuraavia samankaltaisuuksia ja eroja voidaan havaita: Intia ja Brasilia ovat pitkään olleet markkinatalouksia. Vapaa yrittäjyys on niissä ollut sallittua. Ulkomaalaiset yritykset ovat voineet sijoittua niihin vapaasti. Intiassa liikeelämän vallitseva kieli on ollut englanti, joka on maailman valtakieli, ja Brasiliassa portugali, jota myös käytetään laajasti. Molemmissa maissa koulutus on korkeatasoista. Molemmilla mailla on myös ollut pitkään kulttuuri- ja liiketoimintasuhteet Eurooppaan. Venäjä ja Kiina ovat kielen puolesta vaikeampia kauppakumppaneita ja sijoittumiskohteita ulkomaalaisille yrityksille. Niiden koulutus- ja innovaatiojärjestelmäkin kulki omaa rataansa eristyksissä länsimaista. Molemmat ovat nyt sallineet vapaan yrittäjyyden ja ulkomaalaisten yritysten investoinnit. Kiinan valtionhallinto on tosin edelleen kommunistijohtoinen ja Venäjän valtiokapitalismi suosii strategisina pidettyjä aloja. Yksityinen yrittäminen ja markkinatalous ovat osoittautuneet todella elinvoimaisiksi kehityksen moottoreiksi Kiinassa ja Venäjällä. Venäjän kasvua selittävät kuitenkin parhaiten vuoden 1998 devalvaatio ja öljyn ja raaka-aineiden korkeat hinnat sen jälkeen. Kiinassa viranomaiset ovat tukeneet kasvua investointimyönteisellä politiikalla. Valtio ja paikallisviranomaiset pystyvät nopeasti tekemään suuriakin investointeja, jotka auttavat ulkomaalaisia yrityksiä sijoittamaan maahan. 3 Tulevaisuuden megatrendit 35

36 Kasvuprosentti Kiina (max ) Japani (max ) Intia (max ) + Etelä-Korea (max ) Brasilia (max ) + Singapore (max ) Venäjä (max ) Suomi (max ) 36 3 Tulevaisuuden megatrendit

37 Kuvio 3.5 Kansantuotteen kasvu BRIC-maissa ja neljässä valikoidussa maassa Huom. Kukin piste osoittaa kymmenen vuoden kasvun keskiarvon, joka on merkitty ajanjakson päätevuoden kohdalle. Esimerkiksi Suomen kansantalous on kasvanut viimeiset 10 vuotta lähes 4 prosentin vauhtia. Kuvioista näkyy selvästi Aasian maiden talouskasvun vaiheikkuus. Suomen ja Venäjän käyrät ovat yllättävän samanlaisia. Lähde: Etlan tietokanta ja Rolf Maury. Intiassa yrittäminen on ollut aina sallittua, mutta vasta 1990-luvulla kasvu on noussut 6 %:n tuntumaan. Arvioiden mukaan kehitystä on kahlinnut kastilaitos, joka estää köyhien lahjakkaiden etenemisen ja näin karsii maan kehitysmahdollisuuksia. Myös valtion heikko rooli, virkakunnan korruptoituneisuus ja infrastruktuurin rappeutuneisuus ovat Intian heikkouksia. Tilastojen valossa Intia näyttää kehittyneen hyvin ja kasvu on kiihtymässä. Brasilian kehitys on ollut yllättävän vaisua. Maan heikkous on sen protektionistisuus. Yritysten ei tarvitse kilpailla tosissaan ulkomaalaisten yritysten kanssa, minkä vuoksi niillä ei ole kunnon kannustimia kehittyä. Lisäksi hallintojärjestelmä on ollut epävakaa eikä ole mahdollistanut riittävän turvallista kehitysympäristöä. Olojen vakaus ei ole taattua Venäjällä, eikä Kiinassakaan. Kiinassa lopullinen pesänselvitys kahden erilaisen talousjärjestelmän välillä on tekemättä. Ongelmana on myös Kiinan johdon halu yhdistää Taiwan Manner-Kiinaan. Venäjällä puolestaan on ratkaistava kestävästi vahvan keskitetyn valtion ja yksityisen sektorin rinnakkainelo. Nopea talouskehitys ja yrittämisen vapaus ovat kuitenkin synnyttäneet kumpaankin maahan kasvavan keskiluokan, joka ylläpitää talouskasvua ja joka vallanpitäjien on otettava huomioon. Ympäristökatastrofit pakottavat toimintaan Globaalit ympäristöongelmat ovat nousseet esiin samaan aikaan, kun kansallisesti ja Euroopan mittakaavassakin on ihmisen ja luonnon suhteessa saatu aikaiseksi huomattavia parannuksia. Maailmanlaajuisista ympäristöongelmista vakavin on vääjäämättömän tuntuisesti etenevä ilmastonmuutos. Siihen on pyritty vastaamaan Kioton sopimuksella, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöt vuoden 1990 tasolle vuoteen 2012 mennessä. Toinen keskeinen ongelma on puhtaan veden varantojen hupeneminen ja sen suoranainen puute monissa maissa. Viime kädessä ympäristön tilan huononeminen on seurausta tuotannon ja asumisen aiheuttamasta ympäristökuormituksesta. Kioto-prosessin ongelmana on, että sopimuksen ulkopuolelle jäi maailman talousveturi Yhdysvallat, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat absoluuttisesti maailman suurimmat ja myös asukasta kohti maailman suurimpien joukossa. Tosin Kiinan absoluuttiset päästöt nousevat jo lähivuosina Yhdysvaltojen päästöjä suuremmiksi, elleivät ole jo nousseetkin. Teollisuusmaista ei Australiakaan liittynyt sopimukseen. Toinen keskeinen ongelmakohta 3 Tulevaisuuden megatrendit 37

38 on kehitysmaiden asema. Niillä pitää olla oikeus kohottaa elintasoaan kehittyneiden maiden tasolle, mutta käytännössä tämä ei voi tapahtua ilman ympäristöpäästöjen mittavaa lisääntymistä. Kolmas ongelma liittyy ilmastosopimuksen lähtökohdan mielivaltaisuuteen. Entisten sosialistimaiden tuotanto romahti vuoden 1990 jälkeen, joten ne saivat ylimääräisiä päästöoikeuksia. Lisäksi ympäristömyönteistä tuotantoteknologiaa oli otettu käyttöön eri tahdissa eri maissa. Nyt pääsääntöisesti maat, joilla on perintönä saastuttavin tuotantoteknologia, saavat lisätä tuotantoa joutumatta maksamaan päästöjen lisääntymisestä, tai ne voivat myydä päästöoikeuksia muille. Niiltä puuttuvat taloudelliset kannustimet vähentää päästöjään, vaikka ne kykenisivät tekemään sen alhaisimmin kustannuksin. Saastuttaja maksaa -periaate uhkaa muuttua saastuttajalle maksetaan -käytännöksi. EU:n sisällä suurin päästöoikeuksien myyjä tulee olemaan Puola. Taulukko 3.2 Hiilipäästöt Kiinassa, Intiassa, Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa vuonna 2004 ja päästöjen kasvu vuosina Maa tai alue Hiilipäästöt, miljoonaa tonnia Hiilipäästöt henkilöä kohti, tonnia Hiilipäästöt BKT:n yksikköä kohti, tonnia/miljoonaa dollaria Hiilipäästöjen kasvu Kiina , % Intia 301 0, % Eurooppa 955 2, % Japani 338 2, % Yhdysvallat , % Lähde: Worldwatch-instituutti: Maailman tila Kioto-prosessin myönteiseksi piirteeksi näyttää kuitenkin kohoavan ihmisten ja hallitusten ympäristötietoisuuden nousu. Tämä voi puolestaan johtaa tulevaisuudessa nopeisiin toimenpiteisiin ympäristönäkökohtien huomioonottamiseen säännöksissä, investointeihin vähemmän saastuttavaan tuotantoon ja ympäristöystävällisempään kulutukseen. Näin ympäristömyönteinen liiketoiminta kehittyy ja puhtaan teknologian tuotannolle syntyvät kasvavat markkinat. Veden käyttö on kuusinkertaistunut viimeisen sadan vuoden aikana. Se on lisääntynyt yli kaksi kertaa enemmän kuin väestö on kasvanut samana aikana. Länsi-Aasiassa, Pohjois- Afrikassa, Kiinassa, Intiassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa käytetään vettä paljon enemmän kuin luonto voi tarjota. Noin 1,1 miljardilla ihmisellä kuudesosalla maailman väestöstä - ei ole käytössään puhdasta juomavettä. Peräti 2,4 miljardilla ihmisellä, 40 %:lla maailman väestöstä, ei ole käytössään tyydyttäviä saniteettipalveluja. Myös puhtaan veden tarjonnan lisäämiseksi on meneillään kansainvälisiä kampanjoita. YK:n kehitystavoitteena on 38 3 Tulevaisuuden megatrendit

39 puolittaa vuoteen 2015 mennessä niiden ihmisten määrä, joilla ei ole puhdasta juomavettä. Maailman kestävän kehityksen huippukokouksessa päätettiin, että vuoteen 2015 mennessä tullaan puolittamaan myös niiden ihmisten määrä, joilla ei ole käytettävissään saniteettipalveluja. Nämä kampanjat eivät ole yhtä näkyviä ja tehokkaita kuin Kioton prosessi, mutta monissa maissa, esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa, ongelmat pakottavat kansallisesti voimakkaisiin toimenpiteisiin. Ympäristöliiketoiminta on kasvuala Ympäristöliiketoiminnan nousu on seuraavien vuosikymmenien yksi keskeisistä kehitystrendeistä tuotannossa. Ala hahmottuu yhä selvemmin omaksi liiketoiminta-alueekseen, mutta samalla se on monilta osiltaan olennainen osa eri toimialojen tuotantoa. Keskeinen ja perinteinen ympäristöliiketoiminnan osa-alue on ympäristönsuojelu. Siihen kuuluvat jätehuolto, vesien puhdistus ja vesihuolto, maaperän puhdistus ja kunnostaminen sekä savukaasujen puhdistus. Niissä on kyse tuotannon tai asumisen aiheuttaman saastumisen jälkien korjaamisesta. Toinen osa-alue on kestävä tuotanto. Tällaisena voidaan pitää esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoa aurinkoenergialla, vesivoimalla, tuulella, aaltoenergialla tai uusiutuvilla biopolttoaineilla. Uusiutuvan energian tuotanto ei kuluta luonnonvaroja eikä myöskään aiheuta saastumista. Kansainvälisissä luokituksissa jopa metsiä uudistava metsätalous, luontoa saastuttamaton maatalous sekä ekoturismi luetaan kestävän toiminnan toimialoiksi. Kolmas osa-alue on tavanomainen tuotanto, jossa käytetään ympäristön kannalta parasta mahdollista eli raaka-aineita säästävää ja vähiten päästöjä aiheuttavaa tuotantoteknologiaa, jonka tuotteet ovat helpoiten kierrätettävissä, tai joka voidaan perustaa kierrätysraaka-aineille. Keskeisin rooli ympäristömyönteisellä tuotannolla on aloilla, jotka voivat potentiaalisesti olla hyvin saastuttavia kuten kaivostoiminta ja metallien jalostus, kemianteollisuus, energiantuotanto ja metsäteollisuus sekä liikenne. Ympäristömielessä paras mahdollinen tuotanto on tietysti suhteellinen käsite. Jatkuvasti tehdään uudistuksia, joiden seurauksena tapahtuu parannusta. Yritykset eivät voi jäädä paikalleen, jos mielivät säilyttää asemansa ympäristöystävällisinä tuottajina. Neljäs osa-alue on teknologian tuotanto näiden kolmen ympäristöliiketoiminnan tarpeisiin. Teknologiaa tuotetaan ns. piipunpääaloille ja kestävään tuotantoon sekä ympäristömyönteisempää teknologiaa tavanomaisen tuotannon aloille. Tärkeä teknologia-alue on myös erilainen mittaus- ja säätöteknologia, jota tarvitaan ympäristön tilan, päästöjen * Biopolttoaineita käytettäessä polttoprosesseissa vapautuva hiilidioksidi sitoutuu kasvavaan biomassaan. 3 Tulevaisuuden megatrendit 39

40 Kestävä tuotanto Esimerkiksi uusiutuvan energian tuotanto Puhtaat teknologiat Jätehuolto ja ympäristönsuojelu ilma, vesi, maaperä, melu, maisema Kierrätys ja säästäminen Perinteisten alojen ympäristömyönteinen tuotanto Kuvio 3.6 Ympäristöliiketoiminnan osa-alueet ja muiden ympäristövaikutusten tarkkailuun. Tämä puhtaiden teknologioiden (clean tech) tuotanto on nopeimmin kasvava liiketoiminta-alue ympäristöliiketoiminnassa. Saksalainen ympäristöalan konsulttitoimisto Helmut Kaiser Consultancy arvioi ympäristöliiketoiminnan kasvavan noin 16 prosenttia vuodessa vuoteen Seuraavassa taulukossa on Kaiserin ennusteet ympäristöliiketoiminnan kehityksestä jaettuna Sitran ympäristöohjelmassa tehdyn luokittelun mukaan. Sitran tavoitteena on, että suomalainen ympäristöliiketoiminta kasvaisi nopeammin kuin alan markkinat. Taulukko 3.3 Ympäristöliiketoiminnan markkinoiden ennustetaan kasvavan Puhtaat tuotantoprosessit, materiaalit ja tuotteet Energiatehokkuus ja säästö Puhtaan energian tuotanto Kierrätys Jätehuolto Vesihuolto- ja vedenpuhdistus Ilmansuojelu ja puhdistus Maaperän ja maiseman suojelu Meluntorjunta Ympäristötiedon keruu, konsultointi, hallinto Yhteensä, mrd. euroa Kasvu 18 % 42 % 47 % 34 % Lähde: Helmut Kaiser Consulting (www.hkc22.com), Sitra Tulevaisuuden megatrendit

41 Uudet teknologiat jokapäiväistyvät Maailman taloudellisen kasvun historia on kaksijakoinen. Pitkään, jopa 1700-luvulle asti, talouskasvu oli hyvin verkkaista. Sen jälkeen kasvu kiihtyi erilaisten teknisten keksintöjen ansiosta, mikä mahdollisti myös väestön kasvun. Tätä kuvataan kuviossa 3.7. Teknologista kehitystä kuvattaessa puhutaan teollisista vallankumouksista ja niihin liittyvistä teknologia-aalloista: Ensimmäinen teollinen vallankumous ajoittui ja 1800-luvuille. Sen merkittävimmät teknologia-aallot olivat teollisuuden mekanisaatio ja höyrykoneen käyttöönotto. Kehruu-Jennin keksimisen jälkeen tekstiiliteollisuus muuttui tyystin. Höyryvoima puolestaan vapautti teollisuuden sidonnaisuudesta vesi-, tuuli- tai eläinvoimaan, ja moninkertaisti tuotantomahdollisuudet. Toisen teollisen vallankumouksen ytimen muodostivat sähkön keksiminen ja käyttöönotto sekä massatuotanto ja tuotannon automaatio. Kone- ja metallituoteteollisuudessa uuden ajan airut oli Henry Fordin käyttöönottama liukuhihnatuotanto. Nyt elämme kolmatta teollista vallankumousta, jonka muutosvoimia ovat tieto- ja viestintätekniikan sekä digitaalitekniikan käyttöönotto. Uusiutuvan energian tuotanto ja puhtaat teknologiat ovat kiivaassa kehitysvaiheessa. Bio- ja nanoteknologioiden sovellutukset ovat tulossa, koska niiden tutkimukseen uhrataan merkittäviä summia. Miksi teknologista kehitystä voidaan pitää megatrendinä? Merkittävä argumentti tämän puolesta on uusien teknologioiden vaikutuksen syvällisyys ja pitkäaikaisuus. Hyvänä esimerkkinä tästä on sähkön käyttöönotto ja sen sovellutusten jatkuva laajentuminen. Vääjäämätön kehityskulku on jatkunut jo yli sata vuotta eikä kehitykselle näy päätepistettä. Teknologian suhteen eri maat asemoituvat eri tavalla. Maa voi olla joko teknologian kehittäjä tai aktiivinen siirtäjä tai hyödyntäjä. Optimitapauksessa maa voi olla tietysti näitä molempia. Sähkön suhteen Suomi oli alkuvaiheessa lähinnä nopea siirtäjä ja hyödyntäjä. Vähitellen maahan on kuitenkin kehittynyt merkittävä sähkötekninen teollisuus, jonka ansiosta olemme myös alan kehittäjä. Tieto- ja viestintäteknologiassa Suomi on ollut kokoonsa nähden eturivin kehittäjä. Sen sijaan hyödyntäjänä emme ole kapeita erikoisaloja lukuun ottamatta ansioituneet. Prosessiteollisuuden automaatiojärjestelmät ja liikkuvien työkoneiden tietojärjestelmät ovat esimerkkejä näistä keihäänkärkialoista. Uusien teknologioiden kehittymiseen ja markkinajohtajuuden saavuttamiseen liittyy usein merkittävä varhainen investointiaalto niiden käyttöönotossa. Mitä läheisemmät ovat teknologian valmistajan ja sen käyttäjien kontaktit, sitä varmemmin teknologia kehittyy. Hyviä esimerkkejä tästä ovat taajuusmuuttajien kehittyminen ja matkapuhelinteollisuus tai vaikkapa puunkorjuun koneellistaminen. Kehityksen kannalta tärkeän tekijän muodostavat myös ns. sosiaaliset innovaatiot ja instituutioiden muuttaminen uusien teknologioiden 3 Tulevaisuuden megatrendit 41

42 Väestö, mrd. Internet Geenien kartoitus Uusiutuva energia Mobiili tiedonsiirto Kuukävely Pöytätietokoneet Tietokone Ydinvoima DNA:n löytäminen Malarian vastainen taistelu Penisilliini Lentokoneet Autot Puhelin Amerikan löytäminen Musta rutto Sähkö Bakteerien tunnistaminen Rautatiet Viljely Rooman valtakausi Metallintyöstö Kreikan valtakausi Matematiikka Kastelujärjestelmät Kirjoitus Saviastiat Kaupungit Aura Höyrykone Teollinen vallankumous Maanviljelyn uudistuminen Kuvio 3.7 Tieteellis-tekniset keksinnöt ovat mahdollistaneet väestön ja talouden kasvun Lähde: Fogel (1999) ja Etla. Vuosi kehittämistä ja käyttöönottoa tukevaksi. Matkapuhelinteknologian kehittymistä edistänyt sosiaalinen innovaatio oli taajuuksien vapauttaminen kaupalliseen käyttöön ja ajan myötä Pohjoismaiden yhteisellä päätöksellä tapahtunut radiopuhelinluvista luopuminen (NMT) sekä myöhemmin kilpailun edistäminen ja digitaalitekniikan käyttöönotto (GSM). Kone- ja metallituoteteollisuuden kannalta merkittäviä uusia, nopeasti kehittyviä teknologia-alueita ovat uusiutuvan energiatuotannon teknologiat ja puhtaat teknologiat laajemminkin, nanoteknologia sekä myös bioteknologia. Uusiutuvan energiantuotannon teknologioissa vahvuusalueita ovat mm. biopolttoaineiden ja -energian teknologiaketju 42 3 Tulevaisuuden megatrendit

43 sekä tuulivoima ja orastavina alueina maalämpö ja aaltoenergia. Ympäristöliiketoiminnassa on mukana runsaat suomalaista yritystä, joista valtaosa on pieniä tai mikroyrityksiä. Joukossa on lupaavia puhdasta teknologiaa valmistavia yrityksiä. Nanoteknologiasta hyötyvät todennäköisimmin eniten isot yrityksemme, joilla on riittävästi t&k-resursseja sovellutusten kehittämiseen. Terrorismin uhka lisää epävarmuutta Viimeinen megatrendimme on ehkä jossain määrin kiistanalainen. Siitä kaikki toimijat eivät ehkä ole samaa mieltä. Tämä tarjoamamme megatrendi on lisääntyvä epävarmuus ja yllättävä, säännöistä poikkeava käyttäytyminen. Samaan aikaan, kun meneillään olevat sodat ja kriisit vähenevät, näyttävät erilaiset terrori-iskut, väkivaltaiset mielenosoitukset, kaappaukset ja laittomat maahantunkeutumiset lisääntyvän. Toinen epävarmuutta lisäävä tekijä on rikollisuuden ja väkivallan käytön yleinen lisääntyminen. Tämä johtaa kasvavaan tarpeeseen suojata henkilökohtaista terveyttä ja Kpl Meneillään olevien sotien ja kriisien määrä Terrori-iskut, väkivaltaiset mielenosoitukset, kaappaukset, laittomat maahantunkeutumiset, (arvio, ei asteikolla) Kuvio 3.8 Meneillään olevien sotien ja kriisien määrä Kuviossa meneillään olevien kriisien määrä on Center for Systemic Peace:n tilastoimaa tietoa.punainen, terrori-iskuja, mielenosoituksia, kaappauksia ja maahantunkeutumisia kuvaava käyrä on arvio eikä perustu tilastoituun tietoon. Lähde: Center for Systemic Peace. 3 Tulevaisuuden megatrendit 43

44 omaisuutta. Kolmantena epävarmuutta lisäävänä tekijänä voidaan pitää liiketoimintaan liittyvän rikollisuuden kasvua tai ainakin sen lisääntyvää paljastumista. Samalla kun tavaramerkkien ja patenttien arvo liiketoiminnassa kasvaa, lisääntyvät kiihokkeet niiden laittomaan hyväksikäyttöön. Piraattituotannosta tulee massamaista. Epäeettinen toiminta kattaa myös säännöistä piittaamattoman työvoiman hyväksikäytön sekä tuoteturvallisuuden räikeät rikkomukset. Tässä megatrendiksi tarjoamassamme lisääntyvässä epävarmuudessa ja yllättävässä, säännöistä poikkeavassa käyttäytymisessä voi olla kyse enemmänkin koetusta kuin todellisesta kehityksestä. Joka tapauksessa yritykset joutuvat ottamaan sen kasvavassa määrin huomioon, kun ne tekevät sijoituksia eri maihin. Turvallisuus on myös kasvava liiketoiminta-alue, joka tarjoaa mahdollisuuksia niin palveluille kuin uusille tuotteille Tulevaisuuden megatrendit

45 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet Kiina teollisuustuotannon tärkein keskus 47 Venäjä luonnonvaroiltaan rikas, kasvava naapuri 56 Kallistuvien materiaalien ja energian haaste 66 Ympäristöstä uutta liiketoimintaa 80 Hupeneva työvoima ja kasvava tuotanto 86 Yritysten uusiutumisen pakko 97

46

47 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet Kiina teollisuustuotannon tärkein keskus Kiinan kehityksestä voidaan esittää kaksi vaihtoehtoista skenaariota. Toisen mukaan Kiinasta on tulossa maailman teollisuustuotannon tärkein keskus. Vaihtoehtoisen riskiskenaarion mukaan Kiinan kasvu tukehtuu omaan mahdottomuuteensa. Visiota muotoiltaessa pidetään todennäköisenä, että nopea kasvu jatkuu vähintään vuoteen 2015 ja todennäköisesti sen jälkeenkin. Suomalaisten metallituote- ja konepajateollisuusyritysten on otettava tästä kasvusta osansa. Se merkitsee menestystuotteidemme kasvavaa valmistusta Kiinan markkinoilla. Myös alihankintayritysten on kyettävä sijoittumaan Kiinaan. Tässä tärkein auttaja ovat päämiesyritykset. Arvio Kiinan kehityksestä Kiinan talous pääsi 1980-luvun alussa selvästi aiempaa nopeamman kasvun uralle. Kasvu on jatkunut jo lähes 30 vuotta. Monet asiantuntijat varoittavatkin jo riskeistä. Investointipankki Goldman Sachsin arvion mukaan Kiina nousee maailman suurimmaksi taloudeksi vuosina Arvostetun Kiinan tuntijan, professori Holzin mukaan Kiina ohittaisi EU-15-maat kansantalouden koossa jo vuonna 2023 ja Yhdysvallat 2025, jos dollarimääräinen nimellinen BKT kasvaa Kiinassa 15 %, Yhdysvalloissa 5 % sekä EU-15 -maissa 4 % vuodessa. Alla on kuvattu Kiinan painoarvo maailmantaloudessa vuonna 2005 ja vuonna 2020, jos kehitys jatkuu Holzin laskemien mukaisena. Näistä lähtökohdista rakennettiin kaksi erilaista skenaariota, jotka perusteluineen ovat seuraavat: * Carsten A. Holz, Associate Professor of Political Science in the Social Science Division of the Hong Kong University of Science and Technology 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 47

48 Muut 25% USA 29% Muut 31% USA 23% Kiina 4% Japani 7% EU-15 31% Japani 11% Kiina 17% EU-15 22% Kuvio 4.1 Kiinan osuus maailman tuotannosta kasvaa Skenaario: Kiinan nopea kasvu jatkuu Kiinassa asuu 1,3 miljardia ihmistä, eniten maailmassa. Vuoteen 2025 mennessä Kiinan kansantalouden koko ylittää USA:n kansantalouden koon, jolloin siitä BKT:n suuruudella mitattuna on kasvanut maailman suurin talous. Kiinassa on pitkään noudatettu ns. yhden lapsen politiikkaa. Tästä huolimatta lapsia syntyy noin 1,7 naista kohden, joka vastaa lähes Suomen tilannetta. Väestömäärä kääntyy laskuun vasta vuosina Maan väestöstä maatalouden piirissä on noin 800 miljoonaa ihmistä. Tämä joukko tarjoaa suuren, vaikkakin suhteellisen huonosti koulutetun työvoimareservin teollisuudelle ja rakennustoiminnalle. Alhaisen ammattitaidon työvoima Kiinassa on hyvin edullista myös tulevaisuudessa. Sen sijaan hyvin koulutetut, englantia puhuvat henkilöt ovat kalliita, koska heistä on huutava pula. Kiinan säästämis- ja investointiaste pysyy korkeana. Teollisuudella riittää varoja investointeihin. Samanaikaisesti vaihtotase säilyy ylijäämäisenä, koska maan omat tuotteet ovat kilpailukykyisiä. Ne käyvät kotimarkkinoilla hyvin kaupaksi, mikä hidastaa tuonnin kasvua. Viennissä kiinalaiset tuotteet tulevat kilpailukykyisiksi yhä uusissa tuoteryhmissä. Kiinan valtion politiikka yrityksiä kohtaan on reilua, ja ulkomaalaisten yhtiöiden kohtelu säilyy hyvänä. Ero ulkomaisten ja kotimaisten yhtiöiden kohtelussa ehkä poistuu, mikä riittää useimmille ulkomaalaisille yrityksille ja sijoittajille. Sijoituksia virtaa maahan Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

49 Nopean kasvun takia raaka-aineita ja energiaa tarvitaan yhä enemmän. Niistä on pulaa, mutta tilanne korjautuu hintojen nousun kautta. Hintojen nousu houkuttelee riittävästi investointeja raaka-aineiden ja energian tuotantoon. Näin raaka-aineita ja energiaa on saatavilla, eivätkä ne muodosta rajoja kasvulle. Kiinan kysyntä nostaa raakaaineiden- ja energian hintoja maailmanlaajuisesti, joten ulkomainen tuotanto ei saa niistä erityisetuja. Tutkimusta ja kehitystoimintaa siirtyy ulkomailta Kiinaan. Ulkomaiset yhtiöt katsovat kannattavaksi siirtää ainakin osan t&k-toiminnastaa Kiinaan tuotantonsa lähelle. Syyt toiminnan siirtoon ovat muuttumassa. Aiemmin Kiinan valtio asetti sijoittumisen ehdoksi investoinnit myös t&k-toimintaan Kiinassa. Nyt yritykset tekevät niitä kehittääkseen omaa innovaatiotoimintaansa ja sen hyödynnettävyyttä sekä parantaakseen t&k:n kannattavuutta. Skenaario: Kiinan talouskasvu hiipuu Kiinan talouskasvun ongelmaksi nousee pula raaka-aineista ja energiasta. Tämä johtaa niiden hintojen nopeaan nousuun, joka heijastuu kaikkialle maailmaan. Muu maailma voi tällöin omaksua protektionistisen politiikan ja rajoittaa raaka-aine- ja energiavientiä Kiinaan. Ympäristön on annettu saastua se on uhrattu talouskasvulle. Kaikki mahdolliset varat on käytetty tuotannon laajennusinvestointeihin, eikä investoinneissa ole otettu huomioon ympäristönäkökohtia. Lisäksi vanhaa saastuttavaa kapasiteettia on pidetty käytössä, koska kaikki mahdollinen tuotanto tarvitaan. Siihen ei ole tehty ympäristönsuojeluinvestointeja. Pinta- ja pohjavesivarannot ovat valtaosin saastuneet. Kiina elää tuodun tai keinotekoisesti tuotetun juomaveden varassa. Maaperän saastuminen vähentää viljelykseen käytettävissä olevaa pinta-alaa. Talouskasvun takia korkeammin koulutettujen ja kielitaitoisten työntekijöiden palkkataso on noussut merkittävästi. Kielitaitoisen insinöörin palkkataso on Kiinassa nousemassa korkeammaksi kuin OECD-maissa keskimäärin. Myös korkeaa ammattitaitoa vaativiin tuotantotehtäviin on vaikeaa saada tekijöitä, koska koulutusjärjestelmän kapasiteetti ei ole riittävä. Näiden fyysistä työtä tekevien avainhenkilöidenkin palkkataso nousee nopeasti. Korkean jalostusasteen tuotannon kannattavuuden edellytykset heikkenevät. Kouluttamattoman valtaenemmistön palkkataso säilyy alhaisena ja kotimaisen kysynnän kasvu tyrehtyy. Toisaalta kilpailukyvyn säilyttämiseksi käytetään lapsityövoimaa ja jopa orjatyötä. Tämä aiheuttaa maailmanmarkkinoilla kiinalaisten tuotteiden boikotteja. Vienti kärsii myös menetyksiä piratismin, laatuongelmien ja jopa tuotteiden vaarallisuuden vuoksi. 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 49

50 Taulukko 4.1 Yritysarvio Kiinan kasvun riskitekijöistä Todennäköisyys (asteikolla 1 5) Merkitys (asteikolla 1 5) Vaikutus 2 Energiapula Saastuminen Sisäiset konfliktit Raaka-ainepula Palkkatason nousu Konfliktit (esim. kriisi Taiwan kanssa) Sairaudet, virukset Eettisten tekijöiden vaikutus ) Eettisten tekijöiden (suhtautuminen lapsi- ja orjatyöhön, tuoteväärennöksiin, vaarallisiin tuotteisiin jne.) vaikutus tuotteiden menekkiin. 2) Kokonaisvaikutus saadaan kertomalla merkitys todennäköisyydellä. Lähde: Alihankintavisioprojektin ohjausryhmä. Kiinan sisäiset eriarvoisuudet kärjistyvät. Toimeentuloerot maaseudun ja kaupunkien välillä ovat valtavat, samoin koulutettujen ja kouluttamattomien välillä. Köyhällä väestönosalla ei ole varaa kunnollisiin asuntoihin ja kallistuneisiin kulutushyödykkeisiin. Kiina on muuttunut ruokaa tuovaksi maaksi. Köyhimmät kansalaiset näkevät ajoittain nälkää, mikä lisää jännitteitä. Vaikutukset suomalaiseen kone- ja metallituoteteollisuuteen Todennäköisesti kehityksessä on piirteitä molemmista skenaarioista. Kokonaisuutena kasvuskenaario on kriisiskenaariota todennäköisempi. Kun sen ajatellaan toteutuvan äärimmäisenä, maksimivaikutukset hahmottuvat. Kiinan kasvu merkitsee sitä, että päämiehet investoivat voimallisesti lopputuotteiden tuotantoon Kiinassa. Globaaleja markkinoita palvelevien yhtiöiden tuotanto pyrkii sijoittumaan päämarkkinoille. Eri tuotteissa investoinnit tehdään luonnollisesti erilaisella aikajänteellä. Investointien suuruuteen vaikuttavat myös odotukset Kiinan ja koko Aasian kasvun jatkumisesta. Uusi tuotanto ei mahdollisesti syrjäytä kovin paljon tuotantoa Suomessa, mutta joka tapauksessa investoinnit Kiinaan syövät mahdollisuuksia laajentaa tuotantoa täällä. Kolmenlainen kehitys voi näköpiirissä olevana aikana lisätä alihankintavalmistusta Kiinassa ja vähentää sitä Suomessa: 1) Logististen kustannusten minimoimiseksi hankinnat jakautuvat tasaisemmin lopputuotannon suhteessa, mikä koituu Kiinan voitoksi Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

51 2) Tuotannontekijöiden yksikkökustannukset ovat Kiinassa huomattavasti alhaisemmat kuin Suomessa, mutta Suomen parempi tuottavuus ja laatu kaventavat kilpailukykyeroja. 3) Kun jostakin osakokonaisuudesta on kriittinen massa siirtynyt Kiinaan, saattaa esim. logistiikkakulujen kokonaisoptimoinnin myötä alihankinnasta siirtyä Kiinaan myös sellaisia osia, jotka muuten olisi edullisempaa valmistaa Suomessa. Tuotannon myötä siirtyy myös suoranaisesti tuotantoon liittyvää t&k:ta. Se t&k:n osa, joka hyödyntää suomalaisia korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia ja yrityksiin kertynyttä osaamista, pysyy Suomessa. Tämä t&k liittyy esimerkiksi uusien tuotteiden ja tuotantoprosessien suunnitteluun. Päämiesten siirtäessä tuotannon painopistettä Kiinaan, myös alihankkijat joutuvat aloittamaan toiminnan maassa. Toistaiseksi Kiinassa on verrattain vähän suomalaisia Pitkän ajan kuluessa päämiehet pyrkivät siihen, että alihankinta voitaisiin tehdä tasaisemmin lopputuotannon arvon suhteessa eri maissa, mahdollisimman lähellä lopputuotteiden tuotantoa. Metso Oyj:n toimitusjohtajan Jorma Elorannan mukaan kyse ei ole vuoden tai parinkaan sisällä tapahtuvasta kehityksestä, mutta 10 vuoden päästä muutosprosessi on viety läpi. Alla olevassa kuvioissa on kuvattu Metson liikevaihdon ja hankintojen nykyinen jakautuminen alueittain. Suomi oli ylivoimaisesti suurin hankintamaa miljoonan euron hankinnoilla. Muut maat 5% Aasian ja Tyynenmeren alue 20% Etelä- ja Väli-Amerikka 14% Suomi 7% Pohjois- Amerikka 20% 6% Muut Pohjoismaat Muu Eurooppa 28% Aasian ja Tyynenmeren alue Etelä- ja Väli-Amerikka 9% Muut 7% maat Pohjois-Amerikka 17% 4% Muu Eurooppa Muut Pohjoismaat 15% 12% Suomi 36% Liikevaihto Hankinnat Kuvio 4.2 Metso Oyj:n liikevaihdon ja alihankinnan jakautuminen alueittain vuonna 2006 Lähde: Toimitusjohtaja Jorma Elorannan esitelmä Alihankintatoiminnan neuvottelupäivillä, Tampereella. 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 51

52 Kromatek asiakkaan mukana maailmalle Oy Kromatek Ab on vuonna 1990 perustettu Nakkilassa toimiva metallin pintakäsittelylaitos. Yritys pinnoittaa tuotteita kovaa kulutusta kestävällä kovakromilla sekä kiillottaa elektrolyyttisesti haponkestävästä ja ruostumattomasta teräksestä valmistettuja tuotteita. Yrityksellä on vastaavanlainen pinnoituslaitos Ruotsissa ja vuonna 2007 se avasi pinnoitusyksikön Kiinaan. Sekä Ruotsin että Kiinan investoinneissa motivoijana ja liikkeellepanijana on ollut iso asiakasyritys, Metso Paper Oy. Kromatek on suhteellisen pieni yritys, Nakkilassa se työllistää 14 henkilöä. Toimitusjohtaja Kauko Tuliniemen mukaan päätös lähteä Kiinaan ei ollut helppo. Se vaati asiakkaan sitoutumista ja tukea rahoituksessa sekä takauksissa. Kiinan toimitilat sijaitsevat Metso Paperin tiloissa. Päämies vastaa myös tuotteista. Kromatek ei sijoita niihin rahaa, vaan tekee ainoastaan pinnoitukset. Vastapainoksi partnerisopimuksessa päämies edellyttää, että Kromatekin Kiinan yksikkö palvelee vain sitä. Kromatekilla on Kiinassa suomalainen, kielitaitoinen johtaja. Lisäksi Kromatekin palveluksessa on kiinalainen alan koulutuksen saanut henkilö, joka aikoinaan tuli opiskelemaan Suomeen ammattikorkeakouluun ja sitä kautta töihin Nakkilan laitokselle. Kiinassa ja Ruotsissa käytetään samaa teknologiaa kuin Nakkilan laitoksilla, mikä vähentää riskejä. Molempien tuotantoa voidaan ohjeistaa Nakkilasta. Yrityksen perustaminen Kiinaan vaati puolen vuoden työn. Lait ja vaatimukset tänä aikana muuttuivat jatkuvasti. Tilinpäätös Kiinassa pitää tehdä kuukausittain, mikä pitää emoyhtiön ajan tasalla. Kirjanpidossa käytetään kiinalaista tilitoimistoa, joka samalla on merkittävin yhteys sikäläiseen yhteisöön ja maan kirjanpidon lainsäädäntöön yleensä. alihankintayrityksiä. Tällä hetkellä paikallista kiinalaista alihankinnan tarjontaa ei ole riittävästi, joten päämiehet tuovat alihankintatuotteita tai joutuvat jopa perustamaan omia valmistusyksiköitä. Tämä tarjoaa suomalaisille alihankintayrityksille hyvän mahdollisuuden sijoittua Kiinaan. Asiakkaana on tuttu päämies ja kilpaileva tarjonta on vähäistä tai sitä ei ole lainkaan. Ikkuna on nyt auki, mutta se sulkeutuu väistämättä ajan mittaan kiinalaisen tarjonnan kasvaessa. Kiinan oman teollisuuden kehittyessä myös osa alihankintatuotannosta siirtyy väistämättä sinne. Erityisesti Suomesta vähenee sarjavalmisteinen tuotanto. Mitä pidempiä sarjat ovat, sen kannattavammaksi tuotannon siirtäminen tulee. Osaltaan tämä tietysti helpottaa työvoimapulaa Suomessa ja samalla myös pakottaa tänne jääneen tuotannon siirtymään erikoistuotteisiin ja panostamaan tuotekehitykseen Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

53 Kiinalaisten omien yritysten valmistus lisää länsimaiden ja Suomenkin kanssa kilpailevaa tuotantoa: Kiinassa syntyy kilpailevaa tuotantoa massatuotteissa, joiden volyymit ja tuotannon kokonaisarvo ovat suuria. Hyviä esimerkkejä ovat autoteollisuus ja elektroniikkateollisuudessa tietokoneiden ja matkapuhelimien valmistus. Niissä kiinalaiset tuotteet ovat murtautumassa länsimaiden markkinoille. Kiinassa pystytään valmistamaan myös yhä monimutkaisempia ja teknisesti vaativampia tuotteita. Kiinalaiset pyrkivät korkean teknologian tuotteissa heti massamaiseen tuotantoon, jolloin hinnat ovat selvästi halvempia. Myös tuotteiden kopiointi muodostaa uhan. Kiinassa ei kunnioiteta immateriaalioikeuksien oikeuksien suojaa. Länsimaisen yrityksen investointi Kiinaan voi osoittautua välivaiheeksi teknologian siirrossa kiinalaiseen yritykseen. Sijoittumalla Kiinaan näitä prosesseja pystyy ohjailemaan. Toisaalta yritys altistaa tuotteensa ja tuotantonsa kopioinnille. Muun muassa henkilöstön saaman kokemuksen ja koulutuksen kautta tietotaitoa siirtyy kiinalaisille yrityksille. Suomalaista tuotantoa suojaa se, että tuotteet ovat erikoistuotteita. Niiden kokonaismarkkinat eivät ole maailmanmitassakaan kovin suuret. Kotimarkkinat eivät anna kiinalaisyrityksille mahdollisuutta saavuttaa tuotannossa sellaista kriittistä massaa, jonka turvin voitaisiin valloittaa maailmanmarkkinat. Lisäksi Kiinaan sijoittavilla suomalaisyrityksillä on jo tuotealueensa globaalit markkinat hallussa. Kokonaisuutena katsoen kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten kansainvälistyminen ei noudata elektroniikkateollisuuden kehitystä. Elektroniikkateollisuudessahan alihankintateollisuuden työpaikat koneineen ja laitteineen suoranaisesti siirtyivät Suomesta halpatuotantomaihin. Konepajateollisuudessa muuton transaktiokustannukset (koneiden siirtäminen, uusien hyvin perustettujen tuotantorakennusten rakentaminen, uuden ammattitaitoisen työväen kouluttaminen, toimitusverkkojen rakentaminen) ovat merkittävästi suuremmat, mikä pitää tuotantoa vakiintuneilla sijoillaan. Yritysten reagointi Yritysten tulee pysyä Kiinan kehityksen mukana. Säilyttääkseen ja kasvattaakseen markkinaosuuksiaan päämiesten on toimittava siellä, missä markkinat ovat suuret ja markkinakasvu on voimakkainta. Alihankintaverkon kehitys on kahtalaista. Osia alihankintatoiminnasta ja järjestelmätoimituksista kannatta siirtää Kiinaan. Samalla on katsottava, voiko Suomesta muodostua Euroopan toimintojen hankintalähde. Maailmanlaajuisesti Suomessa voidaan säilyttää se osa tuotannosta, joka on riippuvainen täällä tapahtuvasta koulutuksesta, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä ja täällä olevasta kone- ja laitekannasta 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 53

54 sekä tuotantoverkkojen osaamisesta. Proto-, yksittäis- ja piensarjatuotannolle on myös sijansa Suomessa. Kotimaan ja Euroopan huolto- ja kunnossapitotoimintaan liittyvä tuotanto voidaan samoin säilyttää paikallisena. Alihankintaverkon etabloituminen Kiinaan edellyttää johtotason vuoropuhelua yritysten välillä. On selkeästi päätettävä, mitä todella halutaan ja sitten käytävä läpi strategiset linjaukset. Erityisesti päämiesten on syytä kertoa suunnitelmistaan alihankkijoilleen. Nyt asioita mietitään kussakin yrityksessä erikseen, eikä näkemyksiä ja suunnitelmia viestitä tuotantoverkon muille yrityksille. Keskustelu on käytävä niin hyvissä ajoin, että mahdollinen etabloitumisprosessi voidaan viedä hallitusti lävitse. Muuten etabloituminen tapahtuu vasta kriisin kautta ja on pakosta suunnittelematonta ja riskialttiimpaa. Kiinan ja muiden kehittyvien maiden voimakas kasvu mahdollistaa kasvun myös Suomessa, jos täällä pidetään huolta tuotannon tehokkuudesta. Alihankkijoiden ja järjestelmätoimittajien on kyettävä tarjoamaan päämiehille suurempia kokonaisuuksia. Alihankkijoiden on myös kasvatettava omia verkostojaan. Suomesta tehtävien toimitusten osana voi olla ulkomailta hankittuja edullisia komponentteja, joilla niihin saadaan kustannusetua. Toimenpide-ehdotuksia Yrityksille: Eri lopputuoteverkoissa päämiesten on tiedotettava suunnitelmistaan suoraan ensisijaisesti keskeisille järjestelmätoimittajille ja ykköskehän alihankkijoille. Yhdessä on mietittävä keinoja, joilla suomalaiset alihankkijayritykset voivat kasvattaa toimintaansa tuttujen päämiesten kanssa myös uusissa sijaintimaissa. Päämiehet voivat keskinäisellä yhteistoiminnalla auttaa alihankkijoita kansainvälistymään. Ne voivat esimerkiksi muodostaa pooleja, jotka takaavat alkuvaiheessa tietyt vähimmäisostot ja hintatason ja näin toiminnan riittävän laajuuden ja kannattavuuden. Järjestelmätoimittajien ja alihankkijoiden on mietittävä, miten ne voisivat kansainvälistyä. Sen ei aina tarvitse edellyttää suuria investointeja. Kansainvälistyminen voi olla esimerkiksi ostotoiminnan järjestämistä uudessa sijaintimaassa, alihankinnan teettämistä tai työpalveluiden tekemistä päämiehille. Riskinottokyvyn kasvattaminen on pohjatyötä kansainvälistymiselle. Se vaatii yrityskoon kasvattamista ja/tai etabloiduttaessa yhteistyötä muiden yritysten kanssa sekä päämiesten erilaista tukea kansainvälistyjälle. Tekesin osarahoituksella voitaisiin Teknologiateollisuus ry:n puitteissa kehittää yhdessä teknisiä valmiuksia kansainvälistymiseen. Tiedonsiirron protokollia on 54 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

55 standardisoitava, mikä helpottaa esimerkiksi piirustusten siirtämistä. Alan erikoistermeistä voidaan koostaa teknisiä sanakirjoja. Yrityksille voidaan tarjota Internetsivujen käännöspalveluita. Valtiovallalle: TE-keskuksille, Finnveralle, Tekesille jne. olisi kehitettävä rahoitusinstrumentteja, joilla autetaan järjestelmätoimittajia ja alihankintayrityksiä kansainvälistymään. Toimenpiteiden tavoitteeksi on asetettava yritysten kasvun saaminen kestävälle pohjalle, ei niinkään hetken vaikutukset työllisyyteen kotimaassa. Tuotannon optimaalinen sijoittuminen pitää yritykset kilpailukyisinä ja säilyttää tai parhaimmassa tapauksessa lisää pitkällä tähtäimellä työpaikkoja Suomessa. Yrityksiä varten olisi perustettava Kiinaan ja muihin tärkeisiin kehittyviin maihin Suomikeskuksia Japanin mallin mukaisesti. FinChi-keskus Shanghaissa on hyvä avaus. Keskuksen toimintaa pitää arvioida ja kehittää saatujen kokemusten pohjalta. Koulutusjärjestelmälle: Ammatilliseen koulutukseen sekä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin on järjestettävä koulutuspaikkoja kiinalaisille ja muistakin tärkeistä sijaintimaista tuleville opiskelijoille ja ohjattava näitä eri keinoin (harjoittelujaksot, kesätyöt, opinnäytetyö) töihin metallituote- ja koneteollisuuden yrityksiin. Kielen hallitseva, kotimaansa tunteva henkilö on kullanarvoinen apu yritykselle sen etabloituessa uuteen sijaintimaahan. Hankintatoimen opetusta yleensä ja kansainvälistä hankintaa sekä tärkeiden sijaintimaiden kielen, kulttuurin ja liiketoimintatapojen opetusta on lisättävä korkeakouluopetuksessa. Hankintatoimen opetuksen on saatava sama paino kuin markkinoinnin opetuksen, sillä tiukassa kilpailussa voitot tehdään ostamalla. Yritykset voivat Kiina-strategiaa miettiessään tehdä päätöksen pysyä Suomessa ja kehittää toimintaa täällä. Kiinan riskit ja toiminnan rakentaminen liikaa Kiinan varaan voivat olla kohtalokkaita. Tärkeintä on, että päätös on tehty tietoisesti ja se perustuu saatavissa olevan tiedon analyysiin sekä omiin mahdollisuuksiin. Myös näiden yritysten päätöksiä kannattaa tukea esimerkiksi mahdollistamalla ulkomaisen työvoiman joustava tuonti EU:n ulkopuolelta, sallimalla lisää joustoja työajoissa ja lisäämällä insentiivejä työn teettämiseen (ylityökorvausten porrastuksen lieventäminen) ja työn tekoon (veroprogression lieventäminen) ja helpottamalla investointimahdollisuuksia (vapaammat poisto-oikeudet ja sosiaaliturvamaksujen poistosidonnaisuudesta luopuminen) sekä tehostamalla yritysverkkojen toimintaa. Näitä toimenpide-ehdotuksia on esitetty toisaalla tässä visioraportissa. 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 55

56 URV kansainvälistyi tehokkaasti, vähillä pääomapanoksilla Uudenkaupungin Rautavalimo Oy (URV) on lähtenyt tehokkaasti kansainvälistämään valimoliiketoimintojaan. Keskeinen idea on ostaa massavaluja edullisista tuotantomaista sopimusvalimoilta ja toimittaa erikoistilauksia omista valimoista Uudenkaupungin Rautavalimosta ja Baltian Rautavalimosta Virosta. Koska tilaukset tehdään sopimusvalimoista, yrityksen pääomia ei ole sitoutunut ulkomaiseen valimokapasiteettiin, mutta se pystyy tarjoamaan suurille asiakkailleen valuja niiden sarjatuotteisiinkin. URV on perustettu vuonna Vuonna 2001 se siirtyi kansainvälistä kokemusta hankkineen metallurgian ammattilaisen, Pekka Kemppaisen omistukseen. Liikevaihto oli tuolloin kuusi miljoonaa euroa. Mukaan vähemmistöomistajaksi tuli myös pääomasijoittaja. Vuonna 2006 Uudenkaupungin Rautavalimon liikevaihto oli jo 21,5 miljoonaa, josta oman tuotannon osuus oli 14 miljoonaa euroa. Liikevaihto on voimakkaassa kasvussa asetettujen tavoitteiden mukaisesti erityisesti sopimusvalmistuksessa. URV:llä on 14 sopimusvalimoa, joista tärkeimmät ovat Kiinassa. Sopimusvalimoiden toiminnan hallinnointi on keskeinen osa liiketoimintaa. Teknologian lisensoinnilla valvotaan valimoiden työn laatua. Toimitusten hajauttamisella pidetään valimot ruodussa. Päämiehille tarjotaan usean tuotteen kattavia kokonaisuuksia, jotka paketteina muodostavat asiakkaalle taloudellisesti edullisen kokonaisuuden. Tulevaisuudessa yritys hankkii sopimusvalimoita useasta johtavasta, edullisesta valimomaasta maakohtaisten toimitusriskien pienentämiseksi. Uudessakaupungissa sijaitseva valimo keskittyy proto- ja lyhytsarjojen tekemiseen ja sarjavalimoille toimitettavien valumallien testaukseen, varasosatoimituksiin ja toimii sarjavalimoiden reservivalimona. Tämä toimintamalli pitää valimon kannattavana ja sallii oman kehitystyön. Venäjä luonnonvaroiltaan rikas, kasvava naapuri Venäjä on yksi maailmantalouden kasvun vetureista. Suomen sijainti sen naapurissa mahdollistaa kaupan monipuolisen kehittämisen, hallitut investoinnit ja jopa tuotannollisen yhteistyön yli rajan. Venäjä on noussut kaupan arvolla mitattuna kone- ja metallituoteteollisuutemme suurimmaksi vientimaaksi. Suomen metsä-, metalli- ja öljynjalostusteollisuus jalostavat tällä hetkellä venäläisistä raaka-aineista tuotteita maailmanmarkkinoille. Tulevaisuudessa kone- ja metallituoteteollisuus valjastaa venäläistä työvoimaa tuotantoverkkoihinsa. Myös Venäjän kehityksestä on laadittu kaksi skenaariota, joista positiivista pidetään todennäköisempänä Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

57 Skenaario: Kehittyvä Venäjä Positiivisen kehittyvä Venäjä -skenaarion keskeisenä lähtökohtana ovat maan nopeasti kasvavat kulutus- ja investointihyödykkeiden kotimarkkinat, jotka vetävät Venäjälle kehittynyttä tuotantoa. Vähitellen uusia tuotantolaitoksia aletaan käyttää myös tyydyttämään kysyntää kansainvälisillä markkinoilla. Skenaarion mukaan valtio vahvistuu ja politiikka vakiintuu niin, että ulkomaisten sijoittajien ei enää tarvitse pelätä yritysten kansallistamista. Ulkomaisten strategisten investoijien teknologia- ja liiketoimintaosaamisella on merkittävä rooli Venäjän kilpailukyvyn kehittämisessä. Venäjän kansantuote on kasvanut yli 6 %:a vuodessa koko kuluneen vuosikymmenen ajan. Kasvun ennustetaan jatkuvan nopeana ainakin vuoteen 2010, todennäköisesti myös sen jälkeen luvulla sähkö- ja elektroniikkateollisuus sekä kone- ja metallituoteteollisuus ovat olleet nopeimmin kasvavia teollisuudenaloja (kuvio 4.3). Prosenttiluku toimialan nimen perässä kertoo tuotannon määrän vuonna 2006 verrattuna tuotannon tasoon vuonna 2001, jolloin Neuvostoliitto romahti. Kone- ja metallituoteteollisuudessa vuoden 2006 tuotannon taso oli vielä peräti 53 % alempi kuin Neuvostoliiton lopun aikainen taso. Venäjän kasvun tärkeä selittäjä on raaka-aine- ja energiatulojen vuolas virta, mutta kasvu perustuu muihinkin tekijöihin, erityisesti kotimarkkinoiden elpymiseen ja keskiluokan kulutuskysynnän kasvuun. Valtion ylijäämäinen rahoitusasema antaa mahdollisuuden lisätä myös julkista kulutusta. Terveydenhoitohenkilöstön, opettajien ja laajan tutkimussektorin työllisyyttä kyetään ylläpitämään ja palkkoja korottamaan. Armeijakin saa lisää rahoitusta. Uusien tilauksien ansiosta monet aseteollisuuden keskittymät elpyvät. Vientiylijäämä pienenee, mutta vientitulot ylittävät vielä vuosien ajan tuontimenot ja tuovat rahaa kansantalouteen. Investoinnit ovat tärkeä talouskasvua ylläpitävä tekijä. Infrastruktuuri-, asunto- ja teollisuusinvestointien onkin oltava suhteellisen suuria, jotta niiden lähes täydellinen laiminlyöminen vuosina saataisiin korvattua. Asuntokannan ongelmana ovat ns. Hruštševin talot, jotka rakennettiin kestämään vain 30 vuotta. Lisäksi asuntokanta on tulevaisuutta silmällä pitäen väärin sijoittunut - muuttoliike suuntautuu alueilta suuriin kaupunkeihin ja pohjoisesta etelään. Teollisuuden sosialismin aikainen rakenne ei vastaa markkinatalouden vaatimuksia ja sen tuotantokoneisto on rapistunut. Infrastruktuurin, kuten öljy- ja kaasuputkien, vesijohto- ja viemäriverkkojen, kanavien, ratojen ja teiden sekä kommunikaatioyhteyksien ylläpito, parantaminen ja laajentaminen vaativat valtavia investointeja. Vuodesta 2000 lähtien Venäjän investoinnit ovat kasvaneet yli 10 % vuodessa ja ovat olleet noin 19 % kansantuotteesta. Teollisuuden toimialoista ovat suuria investoijia olleet 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 57

58 + BKT, %-muutos 220 vuonna Ennuste Lähde: Rosstat ja Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT. Kuvio 4.3 Venäjän kansantuotteen kasvu ja eri teollisuuden alojen tuotannon kehitys Lähde: Rosstat Sähkö- ja elektroniikkateollisuus: 0% Kone- ja laiteteollisuus: -53% Metallienjalostus: -6% Ei-metalliset mineraalituotteet: -44% Sellu- ja paperiteollisuus: 13% Tehdasteollisuus: -29% Kaivostoiminta: 1% Puutuoteteollisuus: -52% Öljynjalostus: -24% Kemianteollisuus: -18% Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto: -10% Kuljetusvälineteollisuus: -46% mm. elintarviketeollisuus sekä öljy- ja kaasusektori. Asuntorakentaminen on vilkasta. Valtion varoin on toteutettu joitakin isoja investointiprojekteja kuten öljyputki ja uusi öljyterminaali Koivistolle. Uusia suuria julkisia investointihankkeita ovat mm. Sotšin olympiaprojekti ja Štokmanin kaasukenttä Barentsinmerellä sekä siihen liittyvä rakentaminen mantereella. Myös ulkomaiset investoinnit Venäjälle ovat kasvussa. Ne parantavat yritystoiminnan tehokkuutta toimialasta riippuen jopa 2 7-kertaiseksi. Toistaiseksi ulkomaisten investointien päämotiivina ovat olleet Venäjän kasvavat kotimarkkinat. Vientiin tähtäävät ulkomaiset investoinnit ovat olleet vähäisiä öljyn tuotantoa lukuun ottamatta. Monet * Sotšin olympiaprojektin investoinnit ovat noin 9 miljardia euroa vuoteen 2014 mennessä. Štokmanin kaasukentän investoinnit ovat 14 miljardia euroa. Kaasuntuotannon arvioidaan alkavan vuosina Muita suuria, Suomen lähialueiden investointiprojekteja ovat toinen öljyputki Koivistolle (Primorsk) ja öljyterminaalin laajennus, jotka kaksinkertaistavat öljynviennin, Ust-Lugan suursatama sekä Pietarin kehätie Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

59 vientituotannon perustamista suunnitelleet ovat joutuneet pettymään. Investointikustannukset ovat olleet odotettua korkeampia ja investointien toteuttamiseen liittyvä byrokratia raskasta. Viranomaisten moninaisten vaatimusten takia yritysten hallinto vaatii ylimääräistä henkilökuntaa ja tuotannon tehokkuuden sekä tuotteiden laadun nostaminen kansainvälisesti kilpailukykyiseksi on haasteellista. Pitkällä tähtäimellä Venäjän kehityksen kannalta on tärkeää, että maahan kyetään luomaan jalostavaa vientiteollisuutta. Myös korkean teknologian alojen yritys- ja vientitoiminta olisi saatava viriämään. Uutta vientikelpoista tuotantoa voi todennäköisimmin syntyä autoteollisuudessa, laivanrakennuksessa, eräillä koneenrakennuksen aloilla, kodinkoneiden ja kotielektroniikan tuotannossa, metsäteollisuudessa sekä ohjelmoinnissa ja IT-sovellusten kehittämisessä. Laajamittaiset ulkomaiset investoinnit ovat lähes välttämätön edellytys uuden vientiteollisuuden syntymiselle. Maailmanmarkkinoilla toimivat yritykset voivat taata tuotteiden laadun ja luoda niille kanavia vientimarkkinoille. Kehittyvä Venäjä -skenaarion toteutuminen edellyttää innovaatiotoiminnan, tutkimuksen ja tuotekehityksen aktivoitumista. Valtiolla on meneillään laajoja hankkeita strategisilla aloilla, mutta ne työllistävät laajaa tutkimuslaitosverkkoa tehottomasti eivätkä palvele yksityisen yrityssektorin kehitystä. Länsimaiset yritykset, esimerkiksi IT-yritykset, ovat perustaneet Venäjälle kehityskeskuksia. Niissä räätälöidään ratkaisuja venäläisiin tarpeisiin, mutta tehdään myös vaativaa kehitystyötä. Venäläiset yritykset ovat toistaiseksi pystyneet kehittymään jäljittelemällä liiketoiminnassa ja uusien tuotteiden kehittämisessä länsimaisia yrityksiä. Niiden oman t&k-toiminnan viriäminen olisi varsin tärkeää. Todennäköisesti t&k-toiminta kehittyy nopeimmin ulkomaisten yritysten yksiköissä ja niiden venäläisissä verkostoissa. Alkuvaiheessa se koostuu pitkälti tuotteiden ja palveluiden suunnittelusta ja räätälöinnistä Venäjän markkinoita varten. Skenaario: Taantuva Venäjä Useat tekijät saattavat laukaista Venäjällä taantuvan kehityksen. Niiden yhtäaikainen vaikutus voi vuoteen 2015 mennessä katkaista maan voimakkaan taloudellisen kasvun. Ylenpalttiset raaka-ainetulot voivat aiheuttaa ns. Hollannin taudin. Yhdestä tulonlähteestä saadut runsaat tulot voivat nostaa voimakkaasti yleistä hintatasoa. Hintojen nousu lisää puolestaan muiden alojen kustannuksia ja niistä tulee kilpailukyvyttömiä maailmanmarkkinoilla tai, kuten Venäjän tapauksessa, ne menettävät mahdollisuuden tulla kilpailukykyisiksi. Raaka-aineriippuvuudesta voi tulla kehitysloukku toisellakin tavalla. Jos raaka-ainevarojen etsintään ja tuotantoon ei investoida riittävästi, niiden tuotanto ehtyy. Venäjällä 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 59

60 tämä tulevaisuudenkuva on mahdollinen, koska etsintä- ja kartoitusinvestoinnit on Neuvostoliiton romahduksen jälkeen lähes tyystin laiminlyöty. Investoinnit ovat kaiken kaikkiaan Venäjän kehityksen akilleenkantapää. Sosialismin romahduksen jälkeen maa saattoi kasvaa pelkästään siksi, että markkinat alkoivat toimia. Yksityinen yritystoiminta sallittiin ja yritykset alkoivat tuottaa tavaroita, joille oli aidosti kysyntää. Olemassa olevat resurssit allokoitiin siis tehokkaammin. Kasvun jatkuminen voidaan turvata vain investoimalla kehittyneeseen teollisuuteen sekä tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Kasvavia investointeja tarvitaan myös perinteisillä aloilla. Malmien, mineraalien, öljyn ja kaasun tuotannossa investointien kustannukset nousevat, koska luonnonvarat sijaitsevat yhä kauempana pohjoisessa ja idässä sekä meren alla. Myös metsävarojen hyödyntäminen tulee aiempaa kalliimmaksi. Tehtaiden ja kuljetusväylien lähellä sijaitsevat metsät on hakattu ja niiden uusintaminen on laiminlyöty. Uusien metsävarojen hyödyntäminen vaatii metsäautoteiden rakentamista sekä investointeja kuljetusinfrastruktuuriin ja kuljetuskalustoon. Piilevänä vaarana on lyhytnäköinen nopeiden voittojen tavoittelu. Investoinnit perusrakenteisiin ja pääomavaltaiseen tuotantoon eivät tuota yhtä nopeita voittoja kuin investoinnit vaikkapa kauppaan, ravintoloihin ja hotelleihin tai ohjelmistotuotantoon. Jos ne laiminlyödään, vaikeutuu kuitenkin myös voittojen tavoittelu tuottoasteiltaan paremmissa investoinneissa, koska yhteiskunnan perusjärjestelmät eivät toimi. Kiristäessään otettaan elinkeinoelämästä Venäjän valtio voi lopulta kuristaa sen kehittyvimmät yritykset kuten kävi Yukosille. Strategisten, valtiolle kuuluvien alojen listan yletön pidentäminen, on todellinen riski kehitykselle. Tällä hetkellä ei ole varmasti tiedossa, mitkä alat joutuvat lopulliselle strategisten alojen listalle. Yksityisten investoijien, varsinkin ulkomaisten yksityisten investoijien kannalta tilanne on pelottava. Lopputuloksena voi olla yrityksen ottaminen valtion haltuun tai ainakin sen siirtäminen pakolla venäläiseen omistukseen. Politiikan ennustamattomuus on myrkkyä investoijille, ja se voi katkaista sijoitukset Venäjälle. Valtion kiristyvään otteeseen liittyy saumattomasti myös korruptio ja harmaa talous. Valtion, alueiden ja kuntien viranomaisilla on toimilupien myöntämisessä huomattavasti sananvaltaa. Kun pelisäännöt eivät ole läpinäkyvät ja oikeuslaitos ei toimi, virkamiehille avautuu sananmukaisesti kolmenkymmenen tuhannen ruplan paikkoja käyttää asemaansa hyväkseen. Jos talous joutuu vaikeuksiin, kiristämisen merkitys virkamiesten tulonlähteenä korostuu entisestään. Valtion voimakas sekaantuminen liike-elämään johtaa puolestaan tehottomuuteen, väärin suunnattuihin investointeihin ja näitä paikkaamaan syntyviin harmaisiin markkinoihin Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

61 Isottelevalla Venäjällä on runsaasti mahdollisuuksia hankkiutua kriiseihin eri maiden kanssa. Kriisit haavoittavat väistämättä kauppaa ja investointeja. Venäjällä on runsaasti sellaisia naapureita, jotka himoitsevat sen luonnonvaroja tai elintilaa. Potentiaalisen uhan muodostaa Venäjän ja Kiinan välinen raja, jossa Venäjän puoli on erittäin harvaan asuttu, mutta luonnonvaroiltaan rikas. Kiina on puolestaan ylikansoitettu ja janoaa raakaaineita sekä energiaa. Kaukasuksella islamilaiset haluavat itsenäisiksi Venäjän osia, joilla on raaka-ainevaroja tai joiden kautta kulkee öljy- ja kaasuputkia. Ukraina ja Valko-Venäjä puolestaan ottavat ajoittain omin luvin käyttöönsä öljyä ja kaasua niiden läpi kulkevista Venäjän vientiputkistoista, mikä vaikeuttaa luotettavia vientitoimituksia. Pitkällä aikavälillä Venäjän ongelmista vakavin on väestönkato ja työvoiman väheneminen. Venäjän väestö on vähentynyt jo 14 vuoden ajan, mutta vuodesta 2006 alkaen myös työikäinen väestö on alkanut supistua. Tämä tendenssi jatkuu 2100-luvun puoliväliin saakka. Vuodesta 2009 alkaen työikäinen väestö vähenee vuosittain jo noin miljoonalla. Vuoteen 2025 mennessä työikäinen väestö supistuu yhteensä miljoonalla henkilöllä. Tämä on todella paljon verrattuna nykyiseen työvoimaan, joka on noin 73 miljoonaa henkilöä. Tällä hetkellä maahan muuttaa vuosittain laillisesti noin henkilöä, joista puolet jää sinne pysyvästi asumaan. Muuttoliike korvaa kuitenkin vain murto-osan työvoiman supistumisesta. Pitkän tähtäimen ratkaisu on syntyvyyden kasvu, mistä on jo merkkejä. Tutkimusten mukaan 90 prosenttia maaseudun nuorista suunnittelee muuttoa kaupunkiin, mikä helpottaa työvoimapulaa asutuskeskuksissa. Vaikutukset suomalaiseen kone- ja metallituoteteollisuuteen Kaikista negatiivisista tekijöistä huolimatta arvioimme, että Venäjän talous kehittyy seuraavan kymmenen vuoden aikana pääosin myönteisesti. Maasta tulee Suomen kone- ja metalliteollisuudelle entistä tärkeämpi markkina-alue. Yritysten sijoittuminen Venäjälle ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Lopputuotteiden valmistajille ovat Suomi ja monet muut maat Venäjää optimaalisempia sijoittumiskohteita. Sen sijaan Venäjä on lupaava sijoittumiskohde pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka tähtäävät Venäjän sekä Suomen ja muiden lähellä sijaitsevien EU-maiden markkinoita palvelevaan alihankintaan. Venäjä on Eurooppaa lähimpänä sijaitseva alhaisen kustannustason maa. Sen oma alihankintakulttuuri ei ole kehittynyt ja maasta puuttuvat alihankintaan sopivat yritykset. Markkinarako ja sosiaalinen tilaus ovat olemassa. Investointien kasvun jatkuminen lisää Venäjällä maa- ja metsätalouden, sellu- ja paperiteollisuuden, kaivostoiminnan ja maanrakennuksen sekä malmien rikastuksen koneiden ja * Toisaalta Venäjä on ottanut haltuunsa Keski-Aasian tasavaltojen kaasuntuotantoa. Ilman tätä lisäresurssia Venäjä ei selviäisi tekemistään kaasun vientisopimuksista. 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 61

62 laitteiden kysyntää. Myös teollisuudessa, terminaaleissa ja satamissa käytettävien nosto- ja siirtolaitteiden markkinat kasvavat. Energiatekniselle teollisuudelle avautuu markkinoita voimalaitostoimituksissa, sähkön ja kaukolämmön siirron laitteissa sekä sähkön käytön laitteissa. Myös meriteknisen teollisuuden, laivanrakennuksen ja offshore-teollisuuden tuotteiden markkinat ovat potentiaalisesti suuret. Teollisuuden prosesseissa tarvitaan pumppuja, mittaus- ja säätölaitteita sekä automaatiojärjestelmiä. Markkinat ovat suuret myös rakennustekniikassa ja mahdollisuuksia avautuu myös infrastruktuurin, esimerkiksi kommunikaatioverkkojen rakentamisessa. Venäjän potentiaalinen merkitys markkinana johtuu useasta seikasta. Suomen ja Venäjän olosuhteet (esimerkiksi kuljetusolot) ja luonnonvarat (metsä-, malmi- ja mineraalivarat) ovat varsin samankaltaisia. Suomen teknologiantarjonta on muodostunut näillä aloilla laajaksi ja kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja vastaa Venäjän tarpeita. Läheisyys, historialliset siteet ja suhteiden ongelmattomuus auttavat kaupankäynnissä. Suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden kannalta ei ole vähämerkityksistä sekään, että joillakin niiden suomalaisista ja pohjoismaisista asiakasyrityksistä tulee olemaan merkittävä rooli Venäjällä. Suomalaisten metsäteollisuusyhtiöiden investoinnit vastannevat niiden maailmanmarkkinaosuuksia. Fortum Oyj on mukana kilpailulle vapautuvassa energiantuotannossa. Suomalaiset rakennusyhtiöt rakentavat Venäjällä liikerakennuksia, teollisuustiloja ja asuntoja. Hissien sekä siirto- ja nostolaitteiden huoltoverkot luovat markkinoita. Teleoperaattoreista Telia-Sonera Ab haluaa osansa kasvavista markkinoista. Neste Oil Oyj on merkittävä venäläisen öljyn kuljettaja. Käytännössä kaupankäynti merkitsee ensin projektitoimituksia ja myöhemmin laitteistojen huoltoa, kunnossapitoa ja uudistamista sekä varaosatoimituksia. Projektitoimituksissa on edullista käyttää paikallisia suunnittelu- ja konsulttipalveluita, joiden suomalainen omistus on luontevaa. Samoin myöhemmissä käyttö- ja kunnossapitopalveluissa paikallinen läsnäolo on tarpeen. Osa projektin tarvitsemista laitteista ja rakennelmista kannattaa valmistaa paikan päällä paikallisella työvoimalla ja paikallisista raaka-aineista. Tämä avaa suomalaisille alihankkijoille mahdollisuuksia huolehtia näiden komponenttien teettämisestä Venäjällä. Jopa tähän sopivien yritysten perustaminen tai hankkiminen voi olla perusteltua. Ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että Neuvostoliitolta periytynyt rakenne ja yritysjohdon ajattelutapa estävät Venäjän omaa teollisuutta siirtymästä verkostomaiseen toimintatapaan ja ryhtymästä ostamaan ja myymään alihankintaa. Neuvostoliiton aikana yksityistä yrittäjyyttä ei sallittu, ja kaikki pyrittiin tekemään isojen yritysten sisällä. Näin ei syntynyt pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka muodostaisivat luontevan kasvupohjan alihankintatoiminnalle. Isot yritykset vierastavat alihankintatöiden tekemistä, koska pitävät sitä niiden arvolle sopimattomana. Sitä paitsi suurten yritysten tuotantokapasiteetilla ei 62 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

63 pieniä eriä pystytäkään tekemään riittävän kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tiivistäen sanottuna maahan ei ole kehittynyt alihankintakulttuuria. Toisaalta Venäjälle on tehty ulkomaisia teollisia investointeja ja oma kone- ja metallituoteteollisuuskin on elpymässä. Myös Venäjän valtio haluaa kehittää omaa teollisuuttaan ja on valmis sitä tukemaan. Esimerkkeinä kehittyvistä aloista ovat autoteollisuus, laivanrakennus sekä kodinkoneiden valmistus. Toistaiseksi teollisuus palvelee kotimarkkinoiden tarpeita. Varsinkin ulkomaalaisten omistamat yritykset haluaisivat ostaa paikallista alihankintaa, jota nyt ei ole tarpeeksi saatavilla. Siksi Venäjälle on syntymässä tilaa uusille alihankintayrityksille. Venäläinen teollinen työvoima on Moskovaa ja Pietaria lukuun ottamatta vielä suhteellisen edullista. ** Vaikka venäläiset yritykset ovat tehottomia, suomalaisessa johdossa työvoima pystyy tehokkaaseen toimintaan. Esimerkkejä ovat PKC Group Oyj:n johdinteollisuus Karjalassa ja Pihkovassa sekä Nokian Renkaat Oyj:n tuotanto Leningradin alueella. Myös tutkimus ja tuotekehitys sekä suunnittelu ovat Venäjällä edullisia. Toimintojen ulkoistaminen ja alihankintojen käyttö leviää väistämättä ulkomaisista venäläisiin yrityksiin. Lisäksi Venäjälle on syntymässä teollisuutta, joka teettää valmistuksen ja kokoonpanotyön alihankintayrityksillä käyttäen hyväksi myös länsimaisia komponentteja. Venäjän alihankintateollisuuden olemattomuus voi hyödyttää myös Suomessa toimivia alihankintayrityksiä. Tehtyjen koeostojen perusteella venäläisten yritysten alihankintatoimitukset vastaavat hinnaltaan suomalaisia, mutta ovat laadultaan huonoja. Joillakin aloilla venäläiset liikemiehet haluavat pitää nopeasti kasvavat asiakasalat kontrollissaan. On ennustettavissa, että maassa ryhdytään valmistamaan länsimaisia kopiotuotteita, joihin tuodaan komponentteja ulkomailta. Suomen alihankintayritysten läheisyys ja tehokkuus tuovat tilauksia Suomeen. Strategisten alojen lopputuotteiden toimituksiin ulkomaalaisten yritysten on vaikea päästä Venäjän valtion omia yrityksiä tukevan politiikan takia. Tämä avaa markkinoita suomalaisille alihankintayrityksille. Projektien kiireellisyys ja pula sopivasta kapasiteetistä Venäjällä pakottaa joka tapauksessa ostamaan komponentteja ulkomailta. Tästä esimerkkinä ovat suomalaisen Oy Steel Done Group Ltd:n komponenttitoimitukset Štokmanin kaasuntuotantoprojektiin. * Metallituoteteollisuus ja koneenrakennus ovat kasvaneet Venäjän ruplan vuoden 1998 devalvaatioiden jälkeen nopeammin kuin teollisuus keskimäärin, mutta Neuvostoliiton ajan jälkeinen romahdus oli niin suuri, etteivät volyymit ole savuttaneet vielä Neuvostoliiton aikaista tasoa. ** Venäjällä teollisuus ei Neuvostoliiton jälkeen työllistänyt 10 vuoteen uutta työvoimaa. Kokonainen sukupolvi teollista työvoimaa jäi näin uusintamatta. Tästä johtuen siitä on puutetta varsinkin Moskovassa ja Pietarissa, joissa työvoimaa ovat vetäneet palveluelinkeinot. Ammattilaisten palkkataso näissä kaupungeissa lähestyy nopeasti Suomen palkkatasoa. 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 63

64 Yritysten reagointi Venäjä on projektiviennin tärkeä kohdemaa. Suomalaisten yritysten kannattaa perustaa Venäjälle paikallista valmistustoimintaa, joka tukee keskeisten alojen projektivientiä. Samoin suomalaisten yritysten kannattaa hankkia omistukseensa suunnitteluyrityksiä sekä käyttö- ja kunnossapitoyrityksiä. Venäjälle voivat sijoittua myös alihankintapalveluja myyvät yritykset, koska maassa on pula alihankintaan kykenevistä yrityksistä. Alkuvaiheessa asiakkaina voivat olla ulkomaalaisten omistamat yritykset ja venäläiset sitten, kun ne oppivat ulkoistamaan tuotantoaan. Suomesta tuskin siirtyy Venäjälle muuta kone- ja metallituoteteollisuuden lopputuotteiden tuotantoa kuin sitä, joka tyydyttää Venäjän omien markkinoiden kysyntää. Maailmanmarkkinoille suuntautuvasta teollisuudesta on Venäjällä vaikea saada Suomeen verrattuna riittävän tehokasta ja laadukasta. Toimenpide-ehdotuksia Yrityksille: Riskien vähentämiseksi yritysten on mentävä Venäjälle yhteistoimin. Tärkeä rooli on eri alojen suomalaisilla asiakasyrityksillä. Luotettavien kotimaisten alihankkijoiden avulla Suomessa toimivat päämiehet voivat laajentaa alihankintaverkkoaan low cost -valmistukseen Venäjälle. Myös Venäjälle toimittava teollisuus ja sen asiakkaat voivat hyötyä luotettavista Venäjällä toimivista suomalaisista alihankintayrityksistä. Venäjälle perustettavien yrityksien omistus kannattaa pitää omissa käsissä. Omistuksen jakaminen voimakkaiden paikallisten omistajien kanssa lisää Venäjällä riskejä, koska omistajilla on taipumusta yrityskaappauksiin. Yksi yhteistyömalli ovat suomalaiset teollisuuskylät ja innovaatiokeskukset, joissa monet palvelut (kuten kaavoitus ja luvat, infrastruktuuripalvelut, rakentaminen yms.) hoidettaisiin yhteistyössä. Optimaalisia sijoittumiskohteita teollisuuskylille ja innovaatiokeskuksille ovat Suomen ja EU:n rajan läheisyydessä sijaitsevat kaupungit (Leningradin alueella, Karjalan tasavallassa, Murmanskin alueella ja Pihkovassa). Näistä voidaan alhaisimmin logistiikkakustannuksin tarjota alhaisen kustannustason alihankintaa Suomeen ja muihin EU-maihin. Yritysten kannattaa harkita myös sijoittumista Venäjän valtion uusiin teollisuuskyliin ja innovaatiokeskuksiin. Ne tarjoavat vero- ja tullietuuksia ja valmiita tuotantotiloja infrastruktuuripalveluineen, joista Venäjällä on pulaa. Keskuksia perustetaan palvelemaan kehittyvää teollisuutta (esim. henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen valmistus), jolloin asiakaskuntakin on valmiina Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

65 Yritysten on vahvistettava resurssejaan hankkimalla venäjänkielistä, Venäjää tuntevaa henkilöstöä, joka kykenee työnjohtotehtäviin tai alihankinnan osto- ja myyntitehtäviin. Tähän on hyvät mahdollisuudet, koska Suomessa asuu venäjänkielistä. Valtiovallalle: Suomen valtion, läänien ja maakuntaliittojen panos yritysten auttamisessa Venäjällä on ensiarvoisen tärkeä. Ne voivat avata ovia yrityksiä tehokkaammin ja saada asiat luistamaan. Valtio, läänit ja maakuntaliitot voivat toimia neuvottelukumppaneina esimerkiksi silloin, kun keskustellaan alueiden saannista teollisuuskyliä varten ja infrastruktuurin rakentamisesta. Logistiikka pitää saada toimimaan rajan yli. Tässä voi antaa merkittävää apua Suomen tulli yhteistyössä Venäjän tullilaitoksen kanssa. Rajat ylittävästä yritysten ja valtioiden yhteistyöstä on saatu hyviä kokemuksia, esimerkkinä mm. EuroRussia-projekti. EuroRussia-projektissa Elcoteq SE, Electrolux, Containership Ltd Oy ja PKC Group valmistelivat yhteistoimin vientiin ja Venäjän investointiin liittyviä toimenpiteitä. Työvoiman rekrytointia Venäjältä ja muilta entisen Neuvostoliiton alueilta olisi helpotettava. Ensi vaiheessa tämä helpottaisi Suomen työvoimaongelmia. Pitemmällä aikavälillä Venäjän tuntevat henkilöt voisivat olla avainasemassa perustettaessa yrityksiä Venäjälle. Suomalaisyritysten osallistumista suuriin projekteihin, kuten Štokmanin öljykenttään liittyviin investointeihin, olisi pyrittävä helpottamaan Suomen ja Venäjän välisin sopimuksin. Koulutus, tutkimus ja rahoitus Suomessa asuvia venäläisiä on rekrytoitava kone- ja metallituoteteollisuutta palvelevaan ammatilliseen koulutukseen ja täydennyskoulutukseen. Teollisuuden puolestaan on sitouduttava tarjoamaan koulutettaville harjoittelupaikkoja ja mahdollisuuksia opinnäytetöihin. Tekesin ja TE-keskusten rahoitusta tulee kanavoida suomalaisille yrityksille venäläisen standardijärjestelmän mukaisten hyväksyntöjen hankkimiseen. Pienille ja keskisuurille yrityksille olisi syytä antaa rahoitusta myös venäläisten koneja metallituoteyritysten arviointiin yhteistyökumppaneina ja ostokohteina. 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 65

66 Kallistuvien materiaalien ja energian haaste Tuotteesta ja sen tekotavasta riippuen kone- ja metallituoteteollisuuden kannattavuuteen vaikuttavat raaka-aineiden ja energian hinnat. Laivoissa, öljyntuotantolautoissa ja raskaassa kone- ja laitetuotannossa sekä rakennustuotantoon myytävissä metallirakenteissa raaka-aineiden hinnat ovat keskeinen kustannuserä, mutta tiukassa markkinatilanteessa ne vaikuttavat muidenkin yritysten kilpailukykyyn. Sähkö on keskeinen tuotantopanos kone- ja metallituotetehtaissa, ja koneistumisen myötä sen merkitys tulevaisuudessa kasvaa. Suhteessa suurin energian merkitys on valimoissa ja takomoissa. Raaka-aineiden ja energian hinnat todennäköisesti nousevat entisestään vuoteen 2015 mennessä. Sammontakojien kekseliäisyys, vähemmästä enemmän, on otettava käyttöön. Kallistuvien raaka-aineiden ja energian haaste on myös mahdollisuus. Se pakottaa innovoimaan siirtymään tuotteisiin, joissa on enemmän jalostusarvoa, ja kehittämään maailmalle uutta energiateknologiaa. Tämä on Suomen vahvuus. Tulevaisuudessa hyödyt painavat vaakakupissa enemmän kuin haitat. Skenaario: Raaka-aineiden hinta nousee ja saatavuus vaikeutuu Metallien maailmanmarkkinahinnat kääntyivät voimakkaaseen nousuun vuonna 2003 parin vuoden tasaisen hintakehityksen jälkeen. Edellisellä vuosikymmenellä ne olivat trendinomaisesti laskeneet aina tämän vuosikymmenen alkuun, vuoteen 2001 asti. Kuviossa 4.4 värimetallien sekä teräksien raaka-aineiden, rautaromun ja -malmin, hintakehitystä on kuvattu Euroopan suhdannelaitosten liiton AIECE:n keräämien tietojen ja ennusteen avulla. Samassa kuviossa on myös öljyn ja hiilen hintoja, jotka kuvaavat energiapanoksen kallistumista. Eri teräslajien hintojen nousua eri maantieteellisillä alueilla on kuvattu CRU:n teräsindekseillä. Aina 2000-luvun alkuun terästen markkinoilla oli ylituotantoa. Jopa teollistuneiden maiden järjestössä OECD:ssä pohdittiin, miten ylituotantoa saataisiin rajoitetuksi, jotta metallinjalostajain konkursseilta vältyttäisiin. Sen jälkeen teräksien hinnat ovat nousseet ennen muuta Kiinan voimakkaan talouskasvun seurauksena. Kiina toi kasvavia määriä teräksiä ja osti romua oman jalostuksensa raaka-aineiksi, mikä nosti hintoja. Nyt Kiinan oma tuotantokapasiteetti on niin suuri, että maasta on tullut teräksen nettoviejä. Teräksen hintojen nousu on ollut huomattavasti maltillisempaa USA:ssa kuin Euroopassa ja Aasiassa. Vaikutukset suomalaiseen kone- ja metallituoteteollisuuteen Suomalaisyritykset odottavat raaka-aineiden hintojen edelleen nousevan, koska Kiinan teollisuustuotannon volyymi kasvaa. Hinnat määräytyvät maailmanmarkkinoilla ja ovat 66 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

67 300 näin periaatteessa kaikille samat. Näin suomalaisen yrityksen ei raaka-ainehintojen takia pitäisi saada eikä menettää kilpailuetuja. Yrityshaastatteluissa osa yrityksistä kuitenkin korosti kotimaisen tarjonnan olevan monopolistista, mikä nostaa hintatasoa. Rautaruukki Oyj on markkinajohtaja mustissa teräksissä, Outokumpu Oy ruostumattomassa teräksessä ja Boliden-konserni kuparissa. Tarjonnan keskittymistä ovat lisänneet myös jakeluverkon omistusjärjestelyt. Lisäksi Suomen perifeerinen sijainti ja markkinoiden pienuus nostavat kustannustasoa. Joustavien eräkokojen ja toimitusten nopeuden takia kotimaisia tuottajia pidettiin kuitenkin hyvinä toimittajina. Raaka-aineiden hinnat ja AIECE:n ennuste, 1990 = 100 Nikkeli 200 Rautaromu Rautamalmi Kupari Öljy 100 Hiili 0 Ennuste Kuvio 4.4 Kone- ja metallituoteteollisuuden raaka-aineiden hintakehitys Teräksien hintaindeksit elokuussa 2007, huhtikuu 1994 = 100 Global Steel Prices Index 168,5 Flats Steel Prices Index 159,1 Longs Steel Prices Index 187,4 North America Steel Prices Index 147,6 Europe Steel Prices Index 174,8 Asia Steel Prices Index 177,3 Stainless Steel Prices Index 253,2 Metallics Steel Prices Index 228,8 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 67

68 Metallien saatavuutta pidetään kuitenkin nykytilanteessa hintaa suurempana ongelmana. Yritykset eivät ole ennen kokeneet tilannetta, jossa raaka-aineista on suoranaista pulaa. Tilaukset on tehtävä jopa puoli vuotta etukäteen. Usein tilausaika on niin pitkä, että raaka-ainetta tilattaessa ei vielä tiedetä, mihin se käytetään. Osaltaan ongelmaa on pahentanut toimitusaikojen lyheneminen alihankkijoiden saamien toimeksiantojen ja lopputuotteiden toimitusten välinen aika on lyhenemässä. Päämiehet osaavat ennustaa myyntiään, mutta eivät konkreettisia toimituksia, jotka sitten tulevat lyhyellä toimitusajalla. Toinen ongelma ylikysyntätilanteessa on hintojen voimakas nousu, joka pitäisi saada viedyksi alihankintasopimuksiin ja tuotteen hintaan. Yritysten reagointi Tarjonnan ja kilpailun lisäämiseksi sekä hintojen pitämiseksi kurissa haastatellut yritysjohtajat ehdottavat keskinäistä ostoyhteistyötä. Suurempia eriä ostettaessa päästäisiin käsiksi kansainvälisillä markkinoilla liikkuviin spot-eriin, joiden hintataso saattaa olla huomattavasti alhaisempi. Isommista ostoeristä saataisiin tarjouksia myös suurilta kansainvälisiltä valmistajilta. Ongelmana yhteisostoissa on yritysten erilainen koko. Myös isompien yritysten pienemmät kilpailijat pääsisivät osallisiksi alhaisemmista hinnoista, mikä parantaisi niiden suhteellista kilpailukykyä. Runsaasti terästä käyttävät yritykset, joilla on markkinavoimaa, voivat yksinäänkin luoda kilpailua. Pienille alihankkijoille päämiehen suorittamat materiaaliostot tulevat huomattavasti halvemmiksi, koska päämiehet isoina asiakkaina saavat paljousalennuksia. Lisäksi näin yritysten käyttöpääomaa ei sitoudu varastoon. Jos metallien hinnat nousevat suhteettoman paljon, yritykset etsivät niille substituutteja muovia, komposiittirakenteita ja kokonaan uusia materiaaleja. Metallien käytössä voidaan myös säästää: Ruostumattomissa teräksissä voidaan siirtyä laatuihin, joissa on vähemmän kalliita seosaineksia kromia ja nikkeliä Voidaan siirtyä ruostumattomasta teräksestä tavalliseen teräkseen ja niiden erilaisiin pinnoituksiin. Terästä voidaan korvata kennorakenteille ja alumiinilla, jolloin materiaalia säästyy. Joissakin tuotteissa varmuuskertoimet ovat ylimitoitettuja. Ylimitoitetusta laadusta voidaan siirtyä vaatimusten rajoissa olevaan laatuun, jolloin myös materiaalinkäytössä avautuu säästömahdollisuuksia. Myös tuotteiden suunnittelussa voidaan alun alkaen ottaa huomioon materiaalisäästöt. Monet turhat kustannukset voidaan poistaa jo suunnittelupöydällä.. Materiaalisäästöillä 68 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

69 on merkittäviä kilpailukykyvaikutuksia, jos materiaalikustannukset muodostavat suuren osan tuotteiden hinnoista. Materiaalisäästöihin pääsy vaatii syvällistä tutkimus- ja kehitystoimintaa, jossa on mukana koko toimitusketju, materiaalin valmistaja, lopputuotteen valmistaja ja alihankkijat. Metallien hinnan noustessa myös tuotannossa syntyvän metallijätteen arvo nousee. Jos metallijätettä syntyy runsaita määriä suhteessa itse tuotteeseen, yrityksen voitto voi syntyä sananmukaisesti metallijätteen myynnistä. Yhden yrityksen metallijäte voi olla sellaisenaan hyvää raaka-ainetta toiselle yritykselle. Esimerkiksi offshore-teollisuudessa pyritään optimoimaan metallilevyjen leikkaus niin, että levyt käytetään mahdollisimman tarkasti. Yhdeltä alihankkijalta jääneet levynosat kuljetetaan toisen alihankkijan raaka-aineeksi. Onnistuakseen tämä tarvitsee tuekseen hyvän etukäteissuunnittelun sekä tehokkaan logistiikkajärjestelmän. Osa ylimääräisistä materiaalikustannuksista muodostuu materiaalien valmistuksesta ja logistiikasta. Siirtyminen valmistamaan pienempiä levyjä voi telakkateollisuudessa merkitä lisätöitä hitsauksessa. Pienempään levykokoon voidaan siirtyä esimerkiksi siksi, että laivojen ja junien sijasta levyjä kuljetetaan kuorma-autoilla. Materiaalilogistiikkaa pitäisi ajatella kokonaisuutena, jolloin nähdään todelliset säästömahdollisuudet. Pitkällä aikavälillä metallinjalostajien erikoistuminen muuttaa ja kaventaa tarjonnan rakennetta. Esimerkiksi Rautaruukki Oyj lisää keveiden, kestävien terästen tuotantoa saadakseen tuotettua lisää jalostusarvoa kiloa kohti. Jotta kone- ja metallituoteteollisuuden kysyntä pystytään tyydyttämään, on kotimaisten metallinjalostajien lavennettava tuontiaan tai muuta tuontia on tultava tilalle. Toimenpide-ehdotuksia Yrityksille: Päämiesyritysten tulisi kehittää ennustejärjestelmiään, niin että ne pystyisivät antamaan ennusteen myynnistään nykyistä pidemmälle ajalle. Tämä auttaisi alihankkijoita materiaalien tilauksessa, vaikka konkreettiset toimitukset eivät vielä olekaan tiedossa. Ennustejärjestelmän parantaminen auttaa myös päähankkijoita toimintojensa mitoituksessa. Yhteistyötä materiaalien ostoissa tulee lisätä kustannusten alentamiseksi. Konkreettisia tapoja ovat alihankkijoiden ostorenkaat ja päämiesten alihankkijoiden puolesta tekemät ostot. 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 69

70 SKR-Center kolme yritystä yhdessä, uudella teknologialla tulevaisuuteen Keski-Suomessa kolme yritystä, Stancon Oy, Keves Oy ja Rautatyö Kröger Oy, yhdisti voimansa ja perusti uusiin ohutlevytekniikoihin erikoistuneen SKR Center Oy:n. Yritysten osaaminen ja työsuoritukset täydentävät toisiaan. Saman katon alla on tarjolla ohutlevytuotteiden suunnittelu-, laserhitsaus-, särmäys- ja laserleikkauspalvelut, ja yritykset pystyvät tarjoamaan asiakkailleen laadukkaita metallialan kokonaisuuksia tai osakokonaisuuksia. Palvelut kattavat myös kokoonpanopalvelut. Uusilla ohutlevyteknologioilla tarkoitetaan uusien valmistustekniikoiden soveltamista tuotteiden suunnitteluun ja tuotekehitykseen. Se mahdollistaa erimerkiksi paksun teräslevyn korvaamisen kennorakenteilla, jolloin rakenteiden painoa pystytään keventämään huomattavasti lujuutta heikentämättä. Tämä säästää kustannuksia, mutta edellyttää vaativaa esikäsittelyä ja lasertekniikan hyödyntämistä leikkauksessa sekä hitsauksessa. SKR Center ei ollut yksinomaan näiden kolmen yrityksen yhteisponnistus. Metso Paper Oy, joka on yritysten tärkeä asiakas, oli kiinnostunut ohutlevytekniikasta, koska selvästi on nähtävissä, että paperikoneeseen ja sen valmistustapoihin on tulossa muutoksia. Yli puolet aiempaa kevyemmät rakenteet tuottavat kilpailukykyä paperikonevalmistajille ja käytettävyysetuja paperinvalmistajille. Yritys pyrki hyödyntämään myös särmäystekniikkaa ja nykyaikaista 3D-laser- Yhteistyötä voidaan lisätä myös lisäämällä materiaalien kierrätystä eri yritysten välillä. Se mikä toiselle kone- ja metallituoteyritykselle on jätettä, voi vielä olla täysin käyttökelpoista materiaalia toiselle yritykselle. Lisäkierrätysmahdollisuuksia olisi tutkittava. Yhteistyötä voidaan tehdä myös metallijätteen myynnissä uustuotannon raaka-aineeksi. Tarjonnan lisäämiseksi ostoja on suunnattava mahdollisuuksien mukaan uusille toimittajille ja tuojille. Myös kotimaisten metallinjalostajien on kehitettävä omaa metallien tukkukauppaa ylläpitääkseen tarjontaa. Strategisena ratkaisuna kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten on pohdittava siirtymistä korkeamman jalostusarvon tuotantoon, jossa materiaalien osuus lopputuotteen hinnasta on aiempaa pienempi Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

71 hitsausta. Uusien tuotteiden pitäminen Keski-Suomessa vaati paikallisia tuotantoresursseja, joihin perustajayhtiöt sijoittivat noin kuusi miljoonaa euroa. SKR-Center on myös uuden teknologian oppimispaikka. Keskukseen sijoittunut oppimispaikka tarjoaa metallialan opiskelijoille mahdollisuuden opiskella oikeassa työympäristössä uusia ohutlevyteknologioita. Se palvelee sekä ammatillisen koulutuksen että Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Jyväskylän ammattiopisto hankki keskukseen TE-keskuksen ja EU:n rahoituksella puolen miljoonan euron arvoisen tarkkuussärmäyspuristimen ja vastaavasti yritysten koneet ovat osittain opetuskäytössä. Keskus palvelee kaikkia alueen yrityksiä. Julkisilla varoilla hankittu särmäyskonekin on tarkoitus maksaa takaisin sillä ansaituilla tuotoilla. Vuonna 2007 oppimispaikassa toteutettiin ensimmäinen levytekniikan yhdeksän kuukautta kestävä ammattitutkinto. Uuden teknologian ohella SKR Center merkitsee perustajayhtiöilleen myös toisenlaista sijoitusta tulevaisuuteen. Kolmen yhtiön voimien kerääminen yhteen merkitsee käytännössä siirtymistä isompaan yrityskokoon, jolloin ne yhdessä voivat tarjota päämiehilleen niiden vaatimia isompia tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Rautatyö Kröger Oy:lle tämä oli myös käytännöllinen tapa toteuttaa edessä oleva sukupolvenvaihdos ja varmistaa yritystoiminnan jatkuminen. Koulutus, tutkimuslaitokset ja teknologiarahoitus Suunnittelijoiden koulutuksessa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota materiaalisäästöihin ja tuotteen valmistettavuuden helpottamiseen. Tässä yhteistyö yritysten kanssa on tärkeää. Tutkimus- ja kehitystoimintaa tuotteiden ja materiaalien keventämiseksi, kalliiden materiaalien korvaamiseksi edullisemmilla ja kestävien rakenneratkaisujen ja pinnoitusratkaisujen kehittämiseksi on lisättävä. Tässä ovat teollisuuden tärkeitä yhteistyökumppaneita Tekes ja VTT sekä korkeakoulut. Skenaario: energian hinta nousee Energian hinnan suhteen suomalainen kone- ja metallituoteteollisuus on kaksijakoisessa tilanteessa. Yhtäältä energian hinnan nousu nostaa kustannuksia. Oleellista tietysti on, miten ne nousevat suhteessa kilpailijamaihin ja missä määrin kustannusten nousu pystytään viemään hintoihin. Toisaalta energian hinnannousu tietää hyviä aikoja monille 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 71

72 yrityksille ja niiden alihankintaverkostoille. Siitä hyötyvät esimerkiksi energia-, kaivos- ja metsäteollisuuden teknologiavalmistajat. Lehtiotsikossa (Taloussanomat, ) esitettiin tiivis analyysi tilanteesta: Energiapula toi tilausten vyöryn. Historia toistaa itseään uudessa muodossa bilateraalisen Neuvostoliiton kaupan aikaan öljykriisin kasvattamat öljylaskut maksettiin metalliteollisuuden viennillä. Nyt tilanne on kuitenkin terveemmällä pohjalla. Tuotteet ovat ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin, esimerkiksi sähkön ja lämmön tuotantoon tai energian säästöön. Toinen vaikutuskanava on tulovaikutus energiaa tuottavissa maissa. Nyt asiakkailla, esimerkiksi venäläisillä, on varaa investoida. Kone- ja metallituoteteollisuuden kannalta tärkein energiapanos on sähkö. Sitä käytetään kasvavassa määrin, koska tuotanto jatkuvasti koneellistuu. Tietyillä erityisaloilla, kuten valimoissa ja takomoissa, käytetään muitakin energiaraaka-aineita. Kuljetusten kannalta tärkeä energiapanos on dieselöljy. Kuljetuskustannusten osuus kokonaiskustannuksista voi nousta merkittäväksi verkottuneessa tuotannossa, jossa välituotteita ja komponentteja kuljetetaan yrityksestä toiseen, varsinkin kun proto-, yksittäis- ja piensarjatuotannossa ei aina päästä täysiin lasteihin. Välillisesti kaikilla sähkön tuotantoon käytettävillä raakaaineilla on merkitystä, koska niiden hintataso välittyy sähkön hintaan. Energiapanosten hinnat vaikuttavat lyhyellä tähtäimellä teollisuuden kannattavuuteen. Dynaamiset, ajan kanssa toteutuvat vaikutukset voivat olla erilaiset. Optimitapauksessa kilpailijoita kalliimmasta energiasta kärsivä yritys kehittyy taitavammaksi energian käyttäjäksi ja säästäjäksi kuin kilpailijansa ja saa näin kilpailuedun. Synkemmässä vaihtoehdossa tien päässä ovat toiminnan supistukset ja konkurssi. Investointi vanhaa korvaavaan tuotantoteknologiaan tai uuteen tuotantoon on epäjatkuvuuskohta. Silloin yritykset voivat harkita uudelleen sijaintiaan, jolloin ne vertailevat myös energiaraaka-aineiden ja sähkön hintoja sekä niiden kehitystä tulevaisuudessa eri sijaintikohteissa. Taulukossa 4.2 on listattu teollisuuden kannalta tärkeiden energiaraaka-aineiden kustannuksia vanhoissa ja uusissa EU-maissa, Aasian kehittyneissä teollisuusmaissa ja BRIC-maissa sekä Pohjois-Amerikassa. Sähkön hinnan suhteen Suomi on suhteellisen kilpailukykyinen, mutta häviää silti valtaosalle tarkasteltuja Aasian ja BRIC-maita. Yhdysvalloissa teollisuussähkön hinta on lähes samalla tasolla, kun verot otetaan huomioon. Euroopan maihin verrattuna sähkön hinnat ovat Suomessa kilpailukykyisiä. Kuviossa 4.5 on esitetty teollisuuden maksamat sähkön hinnat Suomessa teollisuuden sähkön hinta on vanhoista EU-maista edullisinta. Ainoastaan uusissa EU-maissa Latviassa, Bulgariassa, Virossa ja Liettuassa energian hinta on edullisempaa. * Koneiden käyttämä energiamäärä tuotettua yksikköä kohti vähenee, joten yhteys ei ole lineaarinen Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

73 Taulukko 4.2 Teollisuuden maksamia energian hintoja tammi maaliskuussa 2006, USD Raskas polttoöljy (tonni) Vanhoja EU-maita + Sveitsi Diesel-öljy (litra) Maakaasu (10 7 kcal GVC) Hiili (tonni) Sähkö (MWh) Alankomaat 423 1, * Espanja 439 0, * Irlanti 498 1, Iso Britannia 391 1, * 92 * 85 * Uusia EU-maita + Turkki Italia 448 1, * 138 * Itävalta 421 0, Portugali 518 1, Ranska 381 1, * 69 Ruotsi 850 1, Saksa 367 1, * Suomi 446 0, Tanska 750 1, * Sveitsi 368 1, Puola 323 0, * 74 Slovakia 246 1, * * Tšekinmaa 315 0, Unkari 388 1, Turkki 639 1, Aasian kehittyneitä maita ja BRIC-maat Pohjois-Amerikka Japani 537 0, * * Korea 547 1, Taiwan 297 0, Brasilia 220 0, Intia 350 0, * 96 Kiina.. 0, Venäjä.. 0, Kanada 338 0, Meksiko 227 0, Yhdysvallat 341 0, Dieselöljy on tässä autoissa käytettyä dieselöljyä, joka kuvaa kuljetusten polttoainekustannuksia. Hiili puolestaan on voimalaitoksiin ja yleensä höyryn tuottamiseen tarkoitettua hiiltä eri maissa. Sähkön hinta sisältää verot muissa maissa paitsi Yhdysvalloissa. Käytetyt merkinnät: * viimeisin saatavissa ollut tieto ja.. puuttuva tieto Lähde: IAE, EIA, Eurostat ja OECD. 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 73

74 Teollisuuden energia-asiantuntijoiden mukaan EU:lle raportoitavat hinnat ovat kuitenkin eräänlaisia listahintoja, eivätkä vastaa todellisuudessa maksettuja hintoja etenkään suurissa teollisuusmaissa. Yritykset saavat hinnoista merkittäviä alennuksia. Myös Ruotsissa, joka monella alalla on suomalaiselle teollisuudelle kova kilpailija, hintataso teollisuudelle on käytännössä alhaisempi kuin Suomessa. Kokonaislukujen alle peittyy Suomessakin se, että prosessiteollisuus saa suurena sähkön käyttäjänä ja tuottajana sähköä halvemmalla kuin pienemmät yritykset. Metsäteollisuus tuottaa prosesseissaan sähköä ja lämpöä. Lisäksi perusteollisuus omistaa vesivoimalaitoksia tai ostaa institutionaalisille sijoittajille myymistään voimalaitoksista sähköä edullisin, pitkäaikaisin sopimuksin. Lisäksi perusteollisuusyritykset omistavat osuuksia niille omakustannushintaan sähköä myyvästä Teollisuuden Voima Oy:stä, joka on puolestaan sijoittanut muuttuvilta kustannuksiltaan edulliseen ydinvoimaan. Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten maksaman sähkön hinnat määräytyvät pohjoismaisessa sähköpörssissä, jonka hinnanmuodostusta projektissa haastatellut yritykset eivät pidä läpinäkyvänä. Muutaman markkina-asemaltaan määräävän sähköntuottajan katsotaan voivan vaikuttaa liikaa sähkön pörssihintaan. Sähköä myydessään nämä samat toimijat vetoavat sähkön vähittäishinnan määräytyvän pelkästään pörssihinnan Euroa per 100kWh Latvia Bulgaria Viro Liettua Suomi Ranska Puola Kroatia Ruotsi EL Tanska Slovenia Tšekki Unkari Romania Norja Espanja Portugali Malta EU 27 Slovakia Itävalta Belgia Iso-Britannia Luxemburg Alankomaat Saksa Kypros Irlanti Italia Kuvio 4.5 Teollisuuden sähkön hinta Euroopassa Lähde: Eurostat, Electricity prices for EU households and industrial consumers on 1 January Hinta Verot 74 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

75 perusteella. Mitkä ovatkaan syy ja seuraussuhteet! Siirtokustannusten erot yritysten välillä ovat isot suurille 5 ja pienimmille 25 euroa/mwh. Teknologiateollisuus ry tutki keväällä 2007 jäsenyritystensä sähkön hankinnan käytäntöjä ja sähkön säästön toimenpiteitä. Tulokset on raportoitu alla olevassa taulukossa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että sähkön hankinnassa ja energiatehokkuudessa on runsaasti parannettavaa, vaikka kyselyyn olivat vastanneen teknologiateollisuuden eniten energiaa käyttävät yritykset. Skenaario: Sähkön hinnat nousevat, energiateknologia käy kaupaksi Sähkön hintaan Suomessa kohdistuu seuraavan 10 vuoden aikana nousupaineita: Sähkön tuotannossa käytettävän venäläisen kaasun hinta nousee, koska sille riittää kysyntää Euroopassa. Tähän mennessä Suomi on tuonut sitä suhteellisen edulliseen hintaan. Kivihiilellä ja muilla fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön kustannuksia nostavat niille päästökaupan yhteydessä asetettavat rasitukset. Sähkön hinnan kohoamisesta aiheutuvien loppuasiakkaiden lisäkustannusten arvioidaan nousevan tuntuviksi. Vanhaa sähköntuotantokapasiteettia poistuu markkinoilta eikä uuteen ole investoitu riittävässä määrin. Tilanne on sama muissakin Pohjoismaissa. Norjan vesivoima ei Taulukko 4.3 Sähkön hankinta ja energiatehokkuus teknologiateollisuuden yrityksissä v Sähkön hankinnan toteutus 62 % käyttää määräaikaisia, kiinteähintaisia sopimuksia 45 % tilaa sähkönsä paikalliselta toimittajalta 70 % on kilpailuttanut sähköyhtiön 3 vuoden aikana 37 % on käyttänyt sähkön hankinnassa apuna konsulttia tai meklaria 31 % tekee ostoyhteistyötä 16 % voi rajoittaa sähkönkulutustaan hintapiikkien ja häiriötilanteiden aikana Energiatehokkuus ja säästö 36 % seuraa energiatehokkuutta 26 % energiatehokkuus on parantanut 28 % on suorittanut eritystoimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi 3 vuoden aikana 25 % yrityksistä on suoritettu energiankäyttöselvitys 7 % yrityksistä pitää energiatehokuuttaan parempana kuin kilpailijoilla, 39 % pitää energiatehokkuuttaan yhtä hyvänä, 2 % pitää energiatehokkuuttaan huonompana Kyselyn otos oli 152 yritystä, jossa suuret ja energiaintensiivisimmät yritykset painottuivat. Lähde: Teknologiateollisuus ry. 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 75

76 ole enää entisen kaltainen varareservi, sillä Norjan oma vuosittainen sähkönkulutus ylittää kohta sen oman tuotannon. Sähkön tuonti Venäjältä voi hiipua, koska maassa ei ole investoitu riittävästi sähköntuotantoon. Kapasiteettirajoitukset tulevat vastaan talvikausina, jolloin sähkönkäyttö on suurinta, semminkin kun juuri investoinnit kalliiseen varakapasiteettiin ovat jääneet tekemättä. Siirtokaapeli Virosta Suomeen on mahdollistanut Narvan sähkön ostamisen, mutta nyt sähköä myyvästä Liettuasta tulee Baltian markkinoilla ostaja, kun Ignalinan toinenkin ydinreaktori sulkeutuu. Olkiluotoon vuonna 2011 valmistuva ydinvoimala helpottaa tilannetta. Se riittää kattamaan näköpiirissä olevan kulutuksen kasvun, mutta ei riitä korvaamaan poistuvaa sähköntuotantokapasiteettia ja vähenevää tuontia. Samansuuntaisia paineita on muissakin Euroopan maissa. Myös niissä sähkön hinnat nousevat, mutta eivät todennäköisesti yhtä paljon. Suomessa on vaikea vähentää CO 2 -päästöjä edullisin kustannuksin, koska käytämme jo parasta mahdollista teknologiaa. Päästökauppa nostaa teollisuussähkön hintaa, joka oli keskimäärin 54,5 euroa/mwh ( ). Suuria sähkönkäyttäjiä edustavan ElFIn mukaan nousupaine on noin 20 euroa/mwh eli 37 %. Sähkön tuottajia edustavan Energiateollisuus ry:n mukaan nousupaine 5 15 euroa eli 9 28 %. Nousupaineet on laskettu vuoden 2008 päästöoikeuksien hinnalla. Totuus hinnannousuista lienee näiden välillä. Suomessa sähkön hintaa nostaa lisäksi eurooppalaisten sähkömarkkinoiden vähittäinen toteutuminen. Sähkökauppa maiden välillä kasvaa sitä tahtia kuin verkkoja saadaan kytkettyä toisiinsa siirtoverkoin, ja sähköverkkojen synkronointi etenee. Seurauksena sähkökaupasta on hintojen vähittäinen tasaantuminen, jolloin teollisuutemme menettää osan kilpailuedustaan eurooppalaisiin kilpailijoihin nähden. Teollisuussähkön hinta EU:ssa oli keskimäärin 92 euroa/mwh ( ) eli sähkön hinnan nousupaine Suomessa olisi maksimissaan 37,5 euroa/mwh eli 69 %. Tämä nousupaine, toisin kuin päästökaupasta johtuva äkillinen nousu, tapahtuu kuitenkin hitaasti, jopa 20 vuoden kuluessa. Eri maiden ja sähköverkkoalueiden (Pohjoismaiden Nordel, Manner-Euroopan UCTE, Britannian ja Irlannin sähköverkot sekä Venäjän ja sen naapureiden IPS/UPS, johon Baltiakin on vielä yhteydessä) sähköverkkoja ei yhdistetä ja synkronoida hetkessä. Teollisuus voi suojautua kohoavia sähkön hintoja vastaan rakentamalla omaa edullista sähköntuotantokapasiteettia, josta sähköä markkinatilanteen mukaan voidaan käyttää joko omassa tuotannossa tai myydä sähkömarkkinoille. Kilpakenttämme monissa tuotteissa ei ole Eurooppa vaan koko maailma, jolloin merkitystä on myös halpatuotantomaiden sähkön hinnoilla. Niihin verrattuna Suomen suhteellinen kilpailuasetelma voi parantua, mutta tuskin tasaantuu seuraavan vuoden kuluessa. Kuten sanottua Venäjällä sähkön hintaa nostaa investointien puutteesta 76 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

77 johtuva kapasiteetin rappeutuminen samalla, kun kysyntä nopeasti kasvaa. Toinen hintoja nostava tekijä on Venäjän tuleva WTO-jäsenyys, jonka vuoksi maa joutuu luopumaan sähköntuotannon tukemisesta alhaisella kaasun hinnalla. Venäjällä kaasun hinta voimaloille on ollut noin neljäsosa ulkomaille myydyn kaasun hinnasta. Myös Intiassa luovutaan vähitellen voimalaitosten tukemisesta alhaisella kaasun hinnalla. Nykyinen subventio on Venäjän luokkaa. Kiina todennäköisesti seuraa esimerkkiä luopumalla energialaitostensa hiilen hinnan subventioista. Hiilellä tuotetaan nykyisin valtaosa Kiinan sähköstä, mutta sen käyttöä jouduttaneen ympäristösyistä rajoittamaan. Toisaalta ainakin Kiina ja Venäjä ovat aloittamassa massiivisen ydinvoimarakentamisen, joka pitkällä ajalla vaikuttaa alentavasti niiden sähkön hintaan. Tummalla pilvellä on valoisa reunansa. Suomen kone- ja metallituoteteollisuudelle se on vahva energiateknologiamme, joka on myös ympäristömielessä edistyksellistä. Vahvuusalueita ovat muun muassa kattilateollisuuden polttotekniikka, biopolttoaineiden valmistuksen teknologia (liikenteen polttoaineet ja energiantuotannon polttoaineet) sekä bioenergiantuotannon teknologia, tuulivoimateknologia sekä jätteiden kaasutus ja energian tuotanto niistä. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, jossa käytetystä energiaraaka-aineesta saadaan kaksinkertainen hyötysuhde, Suomi on maailman johtavia maita. Näiden lisäksi energian käytön ja säästön teknologia on maailman huippua. Ympäristön kannalta parhaita yksittäisiä vientituotteita ovat sähkömoottorien toimintaa kulloiseenkin tarpeeseen sopivaksi säätävät taajuusmuuttajat. Suomi on myös yksi johtavista diesel- ja kaasuvoimateknologian valmistajista. Samoja moottoreita ja generaattoreita myydään laivojen sekä öljyn ja kaasun tuotantolauttojen voimanlähteiksi. Suomen energiateknologian vienti nousi jo 3,8 miljardiin euroon vuonna Sen osuus koko viennistämme oli 7,5 %. Vientiosuus on ollut nousussa ja vuonna 2007 saavutetaan uusi vientiennätys. Energian säästö tai sen tuotantomahdollisuuksien hyväksikäyttö ovat tärkeitä ominaisuuksia kaikessa muussakin tuotantoteknologiassa. Metsäteollisuuden prosesseissa käytetään puusta mahdollisimman monia ainesosia ja lopusta tehdään energiaa. Parhaillaan metsäteollisuudessa otetaan käyttöön teknologiaa, jolla tuotetaan biodieselin raaka-ainetta puuvahaa. Malmien rikastuksessa pyritään energiaa säästäviin ratkaisuihin, joista vuosikymmenien maailmanmenestykseksi on noussut liekkisulatus. Lisäinnovaatioille on tilaa. Esimerkiksi nosto- ja siirtolaitteita valmistavassa teollisuudessa pohditaan teknologiaa, jolla voidaan syöttää taakkoja laskettaessa synnytettävä vaste-energia takaisin sähköverkkoon vain pienimmäksi mahdolliseksi hiottu kitka jäisi asiakkaan maksettavaksi. * Helsingissä rakennetaan parhaillaan myös kaukokylmäverkkoa. Kun se otetaan käyttöön, voidaan jääkaapin teknologialla aloittaa myös sähkön ja kaukokylmän yhteistuotanto. 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 77

78 Kuvio 4.6 Suomen energiateknologian vienti, miljoonaa euroa Lähde: Tullin Ultika tietokanta ja Etla. EU:n tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä 20 % energiantuotannosta perustuisi uusiutuvaan energiaan. Tämä merkitsee alan laitevalmistukselle kasvavia markkinoita. Suomen energiantuotannosta uusiutuvan energian osuus on jo 23 %. Suomelle tuleva tavoite päätetään lähiaikoina ilmasto- ja energiastrategiaa valmisteltaessa. Julkisuudessa on vaadittu, että Suomen tulisi tuottaa käyttämästään energiasta jopa 31,5 % uusiutuvalla energialla. Vaikka kone- ja metallituoteteollisuuden sähkölasku kasvaakin, kokonaishyöty energiateknologian valmistuksen ja viennin lisääntymisen kautta suomalaiselle kone- ja metallituoteteollisuudelle saattaa olla jo positiivinen. Yritysten reagointi Kone- ja metallituoteteollisuudessa varaudutaan kallistuvaan energiaan kehittämällä säästötoimenpiteitä ja vaikuttamalla ostettavan energian hintaan. KTM:n kanssa tehtävät energiansäästösopimukset ja niihin liittyvä katselmustoiminta ovat systemaattisia keinoja. Parhaillaan valmistellaan Teknologiateollisuus ry:n ja KTM:n sopimusta, johon yritykset voivat liittyä. Tavoitteena energiansäästösopimuksessa on energian ominaiskulutusten 78 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

79 pienentäminen, energiatehokkuuden seuraaminen ja sen kehittämisen nostaminen osaksi yrityksen päivittäistä toimintaa. Energiansäästö auttaa samalla myös ilmastopäästöjen pienentämisessä. Toimenpide-ehdotuksia Yrityksille: Ryhdytään keräämään tietoa eri maiden kustannuksista energian hinta mukaan lukien, jotta yritykset voivat arvioida eri sijoittumiskohteisiin liittyviä kuluja ja tarvetta säästää nykyisissä energiakuluissa. Lisätään yritysten välistä yhteistyötä tavoitteena hukkaenergian hyötykäyttö. Esimerkiksi Porissa Kemira Oyj johtaa prosesseissaan syntyvän hukkalämmön Technip Offshore Finland Oy:n telakkahallien lämmittämiseen, minkä ansiosta säästyy huomattava määrä aiemmin lämmitykseen käytettyä öljyä. Yritysten välillä tehdään ostoyhteistyötä sähkön ja muun energian hankinnoissa, jolloin sähköyhtiöiltä saadaan parempia hintoja. Teknologiateollisuuden isojen sähkönkäyttäjien on mentävä mukaan Nord Pooliin markkinaosapuoleksi hankkiakseen edullista energiaa. Kun pörssissä on paljon toimijoita, on sen hinnanmuodostus myös markkinaehtoisempaa. Yrityksille voitaisiin järjestää koulutusta siitä, kuinka optioita ja futuureja käyttämällä voidaan suojautua sähkön ja raaka-aineidenkin hintamuutoksilta tai jopa hyötyä niistä. Laaditaan EK:n piirissä kansallinen valmiusstrategia sellaisia tilanteita varten, joissa energian saanti on vakavasti uhattuna. Markkinoiden tarjontaongelmien lisäksi poliittiselta puolelta voi tulla jopa lakiehdotuksia energian käytön rajoittamiseksi, mikä olisi yrityksille todella vahingollista. Otetaan energiansäästöominaisuudet nykyistä paremmin huomioon kone- ja laitetuotannossa, koska kallistuvan energian oloissa energian säästö on tärkeä kilpailukykytekijä. Valtiovalta ja yritykset: Teknologiateollisuus ry solmii KTM:n kanssa energiansäästösopimuksen. Tavoite on vähintään 9 %:n säästö energian käytössä aikajänteellä Sama minimitavoite on jokaisella mukaantulevalla yrityksellä. Yrityksiä kannustavat energian säästämiseen taloudelliset hyödyt, tuki energiakatselmuksiin ja investointeihin, 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 79

80 ympäristölupien vaatimusten täyttäminen, uusien viranomaissäädösten välttäminen ja imago-näkökohdat. Lisätään tietoa ns. ESCO-palvelusta, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi. ESCO-toimija (Energy Service Company) sitoutuu sovittavalla tavalla energian käytön tehostamistavoitteiden saavuttamiseen asiakasyrityksessä. Laaditaan strategia, kuinka EU:n uusiutuvan energian osuuden lisääminen toteutetaan Suomen osalta. Strategiassa on turvauduttava sellaisiin toimiin, jotka auttavat kotimaista teknologianvalmistusta kehittymään. Pohjoismaisen sähköverkon siirtokapasiteetin pullonkauloja on purettava, jotta sähkön hinta olisi Pohjoismaissa yhtenäinen. Tärkeä rooli tässä on pohjoismaisella siirtoverkkoyhteistyöllä Nordelin piirissä ja Suomen osalta kantaverkkoyhtiö Fingrid Oy:llä. KTM, Tekes ja pääomasijoittajat: Suunnataan lisää panoksia uuden energiateknologian kehittämiseen ja erityisesti kaupallistamiseen. Kehitettäviä aloja ovat mm. tuulivoima, biopolttoaineiden tuotanto, puu- ja maatalouspohjaisen bioenergian tuotanto, jätteiden energiakäyttö sekä maa- ja kalliolämpö ja kaukokylmän teknologia. Lupaavia kehityskohteita ovat leijukerrospolttotekniikka, kiinteiden polttoaineiden kaasutustekniikka, paineistettu poltto ja metsäteollisuuden yhteyteen suunnitellut Fischer-Tropsch-prosessit, joilla tuotetaan synteettistä dieseliä. Luodaan kotimaassa kiihokkeita ja mahdollisuuksia ottaa käyttöön uutta energiatekniikkaa. Keinoja ovat esimerkiksi lainat ja avustukset uusiutuvaan energiaan perustuvalle sähköntuotannolle, voimalaitosalueiden osoittaminen sekä kaavoitus- ja luvitusmenettelyjen yksinkertaistaminen. Ns. demonstraatiotuet isoille hankkeille ovat tärkeitä, koska näin saadaan referenssejä vientiin. Kotimainen kysyntä luo teknologian valmistajille perusmarkkinan sekä antaa mahdollisuuden kehittää teknologiaa yhdessä kotimaisten asiakkaiden kanssa. Keskeinen ongelma uusilla teknologia-aloilla on yritysten pieni koko. Tässä pääomasijoittajilla olisi tehtäväkenttää koota yrityksiä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, tarjota niille rahoitusta viennin aloittamiseksi sekä asiantuntemusta yritysten hallitustyöskentelyyn. Ympäristöstä uutta liiketoimintaa Esitimme haastatteluissa, alueellisissa visioryhmissä sekä ohjausryhmässä kysymyksen: Mikä on Suomen tuleva Nokia? Tuleeko samanlaisia merkittäviä innovaatioita kuin 80 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

81 matkapuhelin, joiden avulla uutta liiketoimintaa voidaan kehittää? Yleisimmin, lähes poikkeuksetta, nousi esille ympäristöteknologia. Analyyttisesti tarkasteltuna sitä on jo paljon syntynytkin. Mutta monet innovaatiot ja niiden ympärille syntyneet yritykset ovat vasta aivan kehityksensä alkuvaiheessa. Ympäristöklusteri hahmottuu ja se tarvitsee teknologiaa Kun Suomessa 1990-luvun alkupuolella määriteltiin ensimmäisen kerran teolliset klusterimme, emme olleet tarpeeksi rohkeita. Emme uskaltaneet sanoa, että ympäristöklusteri on olemassa. Tuntui jotenkin edistyksellisemmältä sanoa, että ympäristöasiat ovat kaikkia toimialoja läpäiseviä. Silloin pelkäsimme, että jos määrittelemme ympäristöklusterin tuotteina ja yrityksinä, se leimautuu liiaksi piipunpääteknologiaan. Koneisiin, laitteisiin ja kemikaaleihin, joilla puhdistetaan savukaasuja, vettä, maa-aineksia tai käsitellään jätteitä. Nuo ovat hyviä näkökohtia, mutta samalla teollisuuspoliittisesti ajatellen teimme luultavasti väärän johtopäätöksen. Tarvitaan ennakoivaa, suuntaavaa ajattelua. Nyt olemme viisaampia. Luvussa 3 hahmotimme ympäristöklusterin. Se muodostuu neljästä osa-alueesta: 1. Ympäristötoimialat puhdistetaan ja suojellaan vettä, ilmaa ja kaasuja, maaperää, huolehditaan jätteistä, kierrätetään, säästetään energiaa ja materiaaleja, ennaltaehkäistään saasteiden syntyä sekä mitataan ja tarkkaillaan ympäristön tilaa. 2. Kestävästä tuotanto tuotanto on saasteetonta ja luonnon resursseja käytetään panoksena niin, että ne jäävät vähintään samansuuruisena jälkipolville. Energian jauhaminen tuulesta, aalloista, koskien kuohuista ovat esimerkkejä kestävästä tuotannosta. 3. Ympäristömyönteinen tuotanto perinteisten alojen tuotanto silloin, kun sitä harjoitetaan maailmanmitassa puhtaimmalla mahdollisella tavalla ja niin, että minimoidaan raaka-aineiden ja energian käyttöä sekä tehdään tuotteita, jotka eivät saastuta ja ovat helposti kierrätettävissä. 4. Puhtaiden teknologioiden tuotanto teknologian tuotanto em. kolmelle osa-alueelle. Näin muotoiltuna, toivottavasti, ympäristöklusteri auttaa yrityksiä innovoimaan uusia tuotteita ja synnyttämään ympäristöajattelua hyödyntäviä liikeideoita sekä eri toimialojen yrityksiä ottamaan ympäristönsuojelun paremmin huomioon toiminnassaan. Osana Sitran ympäristöteknologiaohjelmaa Etlassa kartoitettiin näin määritellyn ympäristöklusterin yritykset. Pystyimme nimeämään yhteensä 3200 yritystä, joiden * Hernesniemi, Lammi & Ylä-Anttila: Kansallinen kilpailukyky ja teollinen tulevaisuus. Etla B 105, Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 81

82 liiketoiminnasta ainakin osa oli ympäristöliiketoimintaa. Suurin osa näistä on pieniä ja mikroyrityksiä, mutta joukossa on jo suhteellisen isojakin kuten Kemira Water Oy, Lassila&Tikanoja Oyj ja Vaisala Oyj. Ehkä juuri yritysten pienuudesta johtuen alan teknologian vienti ei ole vielä päässyt kunnolla vauhtiin. Kuten luvussa 3 todettiin, alan keskimääräiseksi kasvuksi seuraavan kahdenkymmenen vuoden kuluessa on ennustettu 16 % vuodessa. Sitran ympäristöohjelmassa on asetettu tavoitteeksi ylittää Suomessa maailmanmarkkinoiden kasvu. Ympäristö- ja energiateknologia ovat maailmanlaajuisesti nousemassa johtavien pääomasijoittajien ykköskohteeksi aiempien suosikkialojen IT:n, ohjelmistoteollisuuden ja bioteknologian ohitse. Euroopassa pääomasijoittajat ovat sijoittaneet erityisesti energiateknologiaan. Suomessakin pääomasijoittajat ovat aktivoitumassa. Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:ssä on tarkoitus ryhtyä perinteisen toimialoittaisen tilastoinnin rinnalla seuraamaan sijoituksia ympäristöliiketoimintaan. Kuvio 4.7a Puhtaan teknologian yrityksiin tehtyjen sijoitusten jakauma Euroopassa vuosina Kuvio 4.7b Maailman 500 suurimman pääomasijoitusyhtiön odotukset eri sijoituskohteiden kasvusta seuraavan viiden vuoden aikana + % Puhdas tuotanto Materiaali- ja nanoteknologia + Materiaalin uusiokäyttö ja kierrätys 13 % 5 % 6 % + Päästöteknologia 2 % Maatalous ja ravitsemus Ympäristö-IT Vedenpuhdistus 5 % 2 % 7 % 2 % Kuljetukset ja logistiikka 1 % Ilman laatu Energia 56 % + Viestintä ja verkot Elektroniikka ja -laitteet Puolijohteet Ohjelmistot IT-palvelut Kuluttajaliiketoiminta Lääkintälaitteet Biolääkkeet Terveydenhoito Ympäristö ja -energiateknologia Uudet materiaalit Lähde: Cleantech Venture Network, Nicholas Parker, Cleantech Forum Lahti, kesäkuu 2006 Lähde: Deloitte, Technology, media and Telecommunications, Global trends in venture capital 2006 survey 82 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

83 Puhtaat teknologiat Kestävä tuotanto Hafmex Windforce Oy, Kylmätec Oy, Moventas Oy, ABB Oy, Rotatek Oy, WinWind Oy, Windside Production Ltd Oy, Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy, John Deere Forestry Oy, Ponsse Oyj, Raumaster Oy, BMH Technology Oy, Neste Oil Oyj, UPM-Kymmene Oyj Ympäristötoimialat (vesi, ilma, maa, jätteet, kierrätys, säästö, mittaukset) Kemira Oyj, Oras Oy, ABB Oy, Vacon Oyj, Tana Oy, Cross Wrap Oy, Lamor Corporation Ab, Sandvik Mining and Construction Hollola Oy, Lassila&Tikanoja Oyj, Molok Oy, Finnkatalyt Oy, Ecocat Oy, Evac Oy, Vaisala Oyj, Dekati Oy Ympäristömyönteinen tuotanto Metso Oyj, Andritz Oy, Outotec Oy, Wärtsilä Oyj, Foster Wheeler Energy Oy, ABB Oy, Vacon Oyj Kuva 4.8 Suomen kone- ja metallituoteteollisuuden puhtaiden teknologioiden klusteri Lähde: Etla ja Sitran ympäristöohjelma Kone- ja metallituoteteollisuuden puhtaan teknologian tuotanto Puhtaan teknologian tuotannossa kone- ja metallituoteteollisuudella on merkittävä rooli. Toinen keskeinen ala ja yhteistyökumppani puhtaiden teknologioiden tuotannossa on kemianteollisuus. Lisäksi tarvitaan tutkimusta, teknistä suunnittelua ja konsultointia. Alla olevassa kuviossa on listattu suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden puhtaiden teknologioiden valmistajia ympäristöliiketoiminnan eri osa-alueittain. Mukana ovat keskeiset lopputuotteiden valmistajat ja joitakin merkittäviä komponenttien valmistajia. Näitä palvelee luonnollisesti merkittävä joukko alihankkijoita ja järjestelmätoimittajia. Mukaan on otettu, yllättävän tuntuisesti, Neste Oyj ja UPM-Kymmene Oyj. Molemmat yhtiöt ovat ottaneet tavoitteekseen olla alallaan maailman johtavia biopolttoaineiden tuottajia. Käytännössä ne ovat myös samalla tarvittavien koneiden- ja laitteiden sekä prosessien kehittäjiä. Sama pätee Kemira Water Oy:hin. Kapeimmillaan se on vesikemikaalien valmistaja, laajemmin ymmärrettynä vedenpuhdistusjärjestelmien eli teknologian tuottaja ja jopa puhtaan veden tuottaja. Ylipäätään puhtaiden teknologioiden valmistuksessa yritykset voivat soveltaa ja näyttävät soveltavan hyvin erilaisia strategioita. Jotkut ovat keskittyneet konepajatoimintaan, 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 83

84 jotkut puolestaan ovat tuotekehittäjiä ja teettävät tuotannon lähes virtuaalisesti kuten kaatopaikkakoneita valmistava Tana Oy. Lassila&Tikanoja Oyj tuottaa etupäässä ympäristöpalveluja, mutta samalla myös tähän sopivaa teknologiaa. Liikevaihdolla mitattuna suurin osa-alue on ympäristömyönteisen tuotantoteknologian tuotanto. Siinä Suomen vahvuusalueina ovat metsäteollisuuden ja energian tuotantoteknologia sekä malmien rikastuksen ja metallinjalostuksen teknologia. Kaikkien näiden asiakasalat ja samalla teknologian valmistajat ovat kääntäneet jonkun tuotannontekijähaitan hyödyksi. Puu on ollut ainoa merkittävä luonnonvara Suomessa. Kun energiasta oli pulaa, opittiin tekemään energiaa siitä osasta raaka-ainetta, joka paperin ja sahatavaran tuotannosta jäi yli. Suomi onkin nyt johtava biopolttoaineiden käyttäjä. Energiantuotannossa on hyödynnetty pisimmälle maailmassa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja Helsingissä siihen on lisätty kaukokylmän tuotanto, mikä entisestään parantaa hyötysuhdetta. Kuparin sulattamisessa oli pakko tuottaa energiaa polttamalla malmin sisältämää rikkiä, kun ei ollut riittävästi käytössä sähköä. Öljynjalostuksessa kehitettiin eturivissä rikittömien polttoaineiden jalostusteknologiaa siitä yksinkertaista syystä, että bilateraalikaupan kaudella oli pakko jalostaa polttoaineita venäläisestä rikkipitoisesta raakaöljystä. Vientituloilla mitattuna merkittävin yksittäinen vientituote on taajuusmuuttajat, joita viedään tällä hetkellä noin 550 milj. euron arvosta. Taajuusmuuttajan syntyhistoria on osoitus siitä, miten julkinen valta asiakkaana voi edistää teollisuutta. Helsingin metroa rakennettaessa metrotoimikunta vaati, että vaihteiston sijasta metrovaunu piti pysäyttää asemalla hiljentämällä sähkömoottorien käyntiä ja vastaavasti kiihdyttää matkaan lisäämällä sähkömoottoreiden kierrosnopeutta. Tämä säästäisi sähköä. Tähän haasteeseen tarttui ABB Oy (silloinen Strömberg) ja kehitti teknologian kaupalliseksi tuotteeksi. Hintojen alennuttua ja laitteiden koon pienennyttyä taajuusmuuttajien käyttökohteet ovat jatkuvasti lisääntyneet. Kun taajuusmuuttajalla saadaan aikaan jopa % sähkön säästö ja kun sähköstä merkittävä osa käytetään sähkömoottoreissa, kyse on todellisesta maailmanluokan ympäristötuotteesta. Parhaillaan kotimaiset sähköyhtiöt ovat siirtymässä reaaliaikaiseen sähkön käytön mittaukseen. Onko tässä tilaisuus kehittää reaaliaikainen, käyttäjäkohtainen sähkömittari maailmanmarkkinoille? Yritysten reagointi Suomalaiset ympäristöteknologiayritykset ovat voittopuolisesti liian pieniä kyetäkseen kannattavaan vientitoimintaa. Keskeinen tavoite on kasvattaa yrityksiä ja liittää niitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja sitten vahvemmin voimavaroin päästä vientiin. Toinen tavoite on käyttää hyväksi verkostomaista toimintatapaa ja sen avulla päästä laajempaan 84 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

85 tuotantokapasiteettiin. Puhtaan teknologian yritys voi keskittyä tuotteen kehittämiseen ja asiakkaisiin ja antaa perinteisten konepajayritysten valmistaa tuotteet. Julkinen valta on saatava mukaan kehittämään tätä tulevaisuuden kasvualaa yhdessä yritysten kanssa. Toimenpide-ehdotuksia On syytä harkita kansallista puhtaiden teknologioiden yritystoiminnan kehittämisohjelmaa, jossa tuotteistamisella, kaupallistamisella ja yritysten välisten synergioiden etsimisellä olisi merkittävä osuus. Puhtaan teknologian yritysten lisäksi mukaan ohjelmaan on otettava pääomasijoittajia. Biopolttoaineisiin liittyvää tutkimusta ja tuotekehitystä on tuettava. Normiohjauksella on luotava markkinoita polttoaineille. Pitkän päälle Suomesta on mahdollista kehittää bioöljyvaltio, joka hyötyy fossiiliöljyn hinnannoususta varantojen huvetessa. Tärkeää on samalla kehittää alan tuotantoteknologiaa Suomessa. Valtiovallan pitää ottaa aktiivisempi ote teknologian kehittämiseen. Teollisuudelle on annettava haastavia tuotekehitystehtäviä (kilpailuja) ja taattava voittaneille teknologioille alkumarkkina (vrt. reaaliaikainen sähkömittari). Tämä tietysti edellyttää sitä, että kehitettäville teknologioille arvioidaan olevan kysyntää kansainvälisesti. Uusiutuvan energian koelaitoksia on tuettava ja kaavoituksella varattava niille sijaintipaikkoja. Kansainvälistä kehitystä ennakoivalla normiohjauksella on luotava innovaatioille tilaa ja etumatkaa maailmanmarkkinoilla. Konventionaalisten alojen best practice -teknologian määrittelemiseksi tarvitaan EU:n tasoinen evaluointiyksikkö, joka myöntäisi määräaikaisia sertifikaatteja. Määräaikaisuus on välttämätöntä, koska paras mahdollinen on aikaan sidottua, ja teknologiaa kehitetään jatkuvasti. Sertifikaatti auttaa yritystä markkinoiden luomisessa. Vastaava yksikkö on Yhdysvalloissa. Hupeneva työvoima ja kasvava tuotanto Väestön ikääntymisen myötä tapahtuva työvoiman hupeneminen aiheuttaa suuria haasteita kone- ja metallituoteteollisuudelle. Yritysjohtajien yleinen arvio on, että kasvaa voivat ne yritykset, joilla on mahdollisuus saada lisää työvoimaa. Vähemmällä työvoimalla on selvittävä kasvavasta tuotannosta. Samalla yritysjohdonkin on uusiuduttava, mikä on perheyrityksissä iso prosessi. Edessä on sukupolvenvaihdosten vuosikymmen. Työikäiset vähenevät Kuviossa 4.9 on esitetty teknologiateollisuuden henkilöstön ikäjakauma vuonna Työntekijöiden ja alempien toimihenkilöiden isoimmat ikäryhmät ovat 45 49, ja 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 85

86 % Työsuhteen kesto vuosia Työntekijät, % Toimihenkilöt, % alle 1 10,3 11, ,4 13, ,6 9, ,2 13, ,0 6, ,4 5, ,4 8,8 Työntekijät: mediaani-ikä 43v Toimihenkilöt (ilman ylempiä): mediaani-ikä 44v Ylemmät toimihenkilöt: mediaani-ikä 37v ,0 12, ,9 5, ,0 4,2 yli 30 10,8 8,2 Kuvio 4.9 Kone- ja metalliteollisuuden henkilöstön ikäjakauma ja työsuhteen kesto vuonna 2006 Lähde: Teknologiateollisuus ry vuotiaat. Sen sijaan ylempien toimihenkilöiden isoimmat ikäryhmät ovat ja vuotiaat. Työvoiman ikärakenteen yleisesti käytetty mittari on keski-ikä. Se oli työntekijöillä 43 vuotta, alemmilla toimihenkilöillä 44 vuotta ja ylemmillä toimihenkilöillä 37 vuotta. Paitsi keski-iästä, tarvitaan tietoa myös työvuosista yrityksessä kuvamaan työssä oppimista ja kokemuksen karttumista. Monet yritykset pyrkivät jonkinlaiseen optimiin näiden kahden suhteen. Usein haluttaisiin alentaa keski-ikää, mutta toisaalta arvostetaan sitä, että työvuosien lukumäärä on keskimäärin suhteellisen korkea, koska vuosien myötä kertyy osaamista. Toisaalta työpaikan vaihdoilla on myönteisiä vaikutuksia, koska niiden avulla hyviä käytäntöjä ja innovaatioita voi siirtyä yrityksistä toisiin. Tutkimuksissa on todettu tämän lisäävän koko alan kilpailukykyä. Tällä hetkellä on pulaa työvoimasta, erityisesti suorittavasta työvoimasta, kuten CNCkoneistajista, levysepistä ja hitsaajista. Samoin on vaikea saada koulutettua työnjohtohenkilöstöä, mihin tärkein syy on teknikkokoulutuksen lopettaminen. Ylempien toimihenkilöiden saatavuus on heikkoa syrjäisemmillä paikkakunnilla. Suorittavaan työhön saadaan 86 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

87 Meteco, Metallika ja MetecoRock Yrityksen kiinnostavuutta voi lisätä jopa viihteen keinoin. Esimerkkinä on karstulalainen Meteco Oy. Me Metecossa koemme seutukunnan nuoret tärkeäksi sidosryhmäksemme. Haluamme olla mukana tarjoamassa nuorille työharjoittelumahdollisuuksia, jotta he pääsevät tutustumaan yritykseemme ja toimialaamme. Pyrimme näin varmistamaan osaajia yritykseemme myös tulevaisuudessa. Samoin haluamme tarjota nuorille myös positiivisia kokemuksia, jotta he viihtyisivät kotipaikkakunnallamme. Siksi järjestimme toukokuussa 2006 MetecoRock-tapahtuman, jossa puolenkymmentä paikallista nuorten bändiä sai esiintyä oikean yleisön edessä - yleisön, jota oli sateesta huolimatta tullut paikalle n. 400 henkeä. Samalla pääsi myös Metecon oma bändi Metallika (Firmarock2005-voittaja) esiintymään vierailevan kanadalaisen solistin Emilie Losierin (Rock-karaoken Suomen mestari 2005) kanssa. MetecoRock2007 jyrähti soimaan Karstulassa lauantaina kesäkuun 9. päivänä Bändin nimi Metallika tulee sanoista metallia Karstulasta. Karstula on suhteellisen pieni paikkakunta. Kasvavan yrityksen on pidettävä huolta työvoiman saannista. Meteco valmistaa massa- ja paperikoneiden, kaapelikoneiden ja tuulivoimaloiden osia sekä komposiittimuotteja lentokoneteollisuudelle. kuitenkin työvoimaa Joensuu-Kokkola-linjan pohjoispuolella. Tosin tälläkin alueella on työvoiman saannissa paikoitellen vaikeuksia. Työvoiman saatavuuteen vaikuttavat seuraavat kehitystrendit: Väestö vanhenee. Yrityksissä on runsaasti työvoimaa, joka siirtyy lähivuosina eläkkeelle. Heidän mukanaan yrityksistä poistuu merkittävä määrä ammattitaitoa ja niin kutsuttua hiljaista tietoa. Ikäluokkien pienenemisen vuoksi on vaikea saada poistuvien tilalle yhtä paljon uutta työvoimaa. Alueittain tämän ongelman suuruus vaihtelee. Joillakin alueilla työikään tuleva ikäluokka eli vuotiaat, voi pienentyä jopa 20 %. Haastatellut yritysjohtajat kiinnittivät huomiota työn kiinnostavuuteen tulevaisuudessa. Avoimia työvoimaan liittyviä kysymyksiä ovat: Kuinka motivoitunutta tulevaisuuden työvoima on? Syrjäytyykö aito ammattiylpeys ja tuleeko työstä vain keino hankkia rahaa, jonka turvin sitten voidaan työn ulkopuolelta hankkia sisältöä elämään? Mikä on teknologiateollisuuden imago nuorten ja muunkin väestön keskuudessa? Koetaanko kone- ja metallituoteteollisuuden työpaikat niin mielenkiintoisiksi, että tarpeeksi moni hankkii alan koulutuksen ja hakeutuu alalle töihin. 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 87

88 Vaikutukset suomalaiseen kone- ja metallituoteteollisuuteen Kone- ja metallituoteteollisuus kilpailee työvoimasta muiden toimialojen kanssa. Viime vuosina metalliteollisuuden työpaikkojen arvostus on kasvanut. Nuoret ovat huomanneet, että ala hakee jatkuvasti uutta työvoimaa ja kykenee tarjoamaan pysyviä työpaikkoja. Kiinnostus on näkynyt ammattikoulujen kasvavina hakijamäärinä, vaikka vieläkään kaikkia opiskelupaikkoja ei saada täytetyksi. Lisäksi keskeyttämiset ovat liian yleisiä. Monet yritykset ovat ryhtyneet systemaattisesti kohentamaan imagoaan työllistäjinä. Tehokkainta on ollut erimuotoinen suora yhteistyö paikallisten ammattioppilaitosten kanssa: harjoittelu- ja kesätyöpaikat, opinnäytetyöt ja takuutyöpaikat valmistuville sekä oppisopimuskoulutus. Myös panostus henkilöstön viihtyvyyteen ja työpaikkakoulutukseen lisää yrityksen houkuttelevuutta työnantajana. Nuorten lisäksi naiset nähdään metallialan yrityksissä lupaavana työvoimavarana. Monet työtehtävät, esimerkiksi tarkkuutta vaativa kokoonpano tai sarjatyö, sopivat naisille miehiä paremmin. Metalliteollisuuden työtehtävät eivät myöskään ole enää yhtä fyysisiä kuin aiemmin. Nostot ja siirrot hoidetaan koneellisesti. Näin työtehtävät sopivat aiempaa paremmin naisille. Naisia on parin viime vuoden aikana tullut metalliteollisuuden palvelukseen. Suurin yksittäinen syy tähän ovat olleet elektroniikkateollisuuden supistukset. Ammattikurssien kautta elektroniikkateollisuuden työntekijöitä on hakeutunut metalliteollisuuden palvelukseen. Haastatteluissa saatujen kommenttien mukaan uudet työntekijät ovat olleet tyytyväisiä entisiä töitä huomattavasti vaihtelevampiin ja vaativampiin työtehtäviin. Naisten työhön osallistumisaste on Suomessa suhteellisen korkea, mutta heitä on metalliteollisuudessa suhteellisen vähän. Naiset ovat työllistyneet yksityiselle ja julkiselle sektorille palvelualan työpaikkoihin, eivätkä muodosta samanlaista työvoimareserviä kuin esimerkiksi Keski-Euroopan maissa. Ajan myötä naisten määrää metalliteollisuudessa on kuitenkin mahdollista nostaa. Pohjois- ja Itä-Suomessa on vielä mahdollista saada työvoimaa maataloudesta, mikä tosin vaatii kouluttamista. Suomessa jatkuu siis yhä perinteinen teollistuminen, jossa maanviljelyksestä siirtyy työvoimaa teollisuuden palvelukseen. Tosin ilmiön raja siirtyy yhä pohjoisemmaksi ja idemmäksi. Usein maataloudesta tulevat työntekijät asuvat ja hoitavat edelleen kotitilaansa, ja ovat tässä mielessä vakaata, paikkasidonnaista työvoimaa. Vuokratyövoiman käyttö on yleinen keino saada lisätyövoimaa. Vuokratyövoima toimii luontevana työvoiman kysyntähuippujen tasaajana ja vähentää myös kokonaistyövoiman tarvetta koko alalla. Työvoiman heikon saatavuuden ja työllistämiseen liittyvien riskien takia työvoiman vuokrausyrityksiä käytetään yleisesti uuden henkilöstön rekrytoimiseen Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

89 Tavallisesti työvoimaa vuokraavien yritysten kanssa solmitaan sopimus, jonka mukaan yritys voi kuuden kuukauden kuluttua työllistää vuokraamansa henkilön suoraan. Seuraavan vuoden aikana kone- ja metallituoteteollisuuden työvoimatarve riippuu oleellisesti teollisuuden kokonaisvolyymien kehityksestä. Mikäli kasvu taittuu, työvoimapula helpottaa. Mikäli kasvu jatkuu, tarvitaan lisää työvoimaa ulkomailta. Nyt yrityksissä on työvoimaa Baltian maista, Puolasta ja jonkin verran myös muista itäisen Keski-Euroopan maista sekä Venäjältä, Ukrainasta ja Keski-Aasiasta. Nämä maat koetaan hyviksi työvoiman lähteiksi, koska niillä on vahvat teolliset perinteet ja alan työvoima on ammattitaitoista. Telakka- ja meriteknisessä teollisuudessa työskentele ulkomaisia hitsaajia ja konepajoissa työstökoneiden hoitajia, sorvareita, särmääjiä ja muita vaativien töiden ammattilaisia. Ulkomaista työvoimaa on erityisesti Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa sekä jonkin verran Pohjanmaalla. Ulkomaisen työvoiman normaaleja rekrytointikanavia ovat työvoiman vuokrausyritykset. Konepajoilla tarjotaan hyviksi osoittautuneille ammattimiehille puolen vuoden jakson jälkeen tavallisesti vakituista työpaikkaa. Telakkateollisuudessa ulkomaalaiset alihankkijayritykset käyttävät ulkomaista työvoimaa. Työsuhteet jäävät lyhyemmiksi ja vaihtuvuus on suurta. Ensimmäisen kuuden kuukauden ansioiden verovapauden poistuminen pidentää työsuhteita, vaikka se vaikeuttaa rekrytointia lyhyellä aikavälillä. Aiemmin vuokratyövoima kiersi maasta toiseen hyödyntäen kunkin maan verovapaan työssäolojakson. Tulevaisuudessa ulkomaalaisenkin työvoiman tärkeäksi rekrytointikanavaksi nousevat ammattikorkeakoulut ja muu ammatillinen koulutus. Yritykset haluavat parantaa ulkomaalaisten työntekijöiden sopeutumista Suomeen. Hyvänä merkkinä sopeutumisesta on esimerkiksi investointi asuntoon ja perheen muutto Suomeen. Sopeutumisen edistämiseksi yritykset ehdottivat mm. räätälöidyn kielikoulutuksen lisäämistä, puolison työpaikasta ja lasten koulunkäynnistä huolehtimista sekä avustamista asuntolainojen ja takauksien saannissa. Myös työpaikoilla tarvitaan toimenpiteitä. Vaikein ongelma jokapäiväisessä työssä on kommunikaatio eri kieltä puhuvien kesken. Tarvittaisiin alakohtaisia teknisten termien sanakirjoja ja työpaikkakohtaista kielenopetusta, jotta työtehtävien ohjeistaminen ja ymmärtäminen sujuisivat joustavasti. Työvoiman vuokrausyritykset pyrkivät toki järjestämään ulkomaalaiseen työntekijäryhmään mukaan henkilön, joka osaa ainakin englantia. Vähiten englannin kieltä osaavat venäläiset. Skenaario: Työntekijät vähenevät, tuotanto kasvaa Entä jos työvoimaa ei olekaan saatavissa kasvavaan tuotantoon tarvittavaa määrää? Ja mitä tehdään sille, että suomalaisen työvoiman kustannukset ovat tehtyä tuntia ja työ- 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 89

90 Intia*** Kiina** Meksiko* Brasilia* Taiwan* Portugali Korea* Espanja Japani Italia Irlanti USA Ranska Kanada Britannia Ruotsi Itävalta Sveitsi Belgia Alankomaat Suomi Saksa Tanska Norja,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, * = 2005 ** = 2004 *** = Kuvio 4.10 Teollisuuden työvoimakustannusten taso tehtyä työtuntia kohti vuonna 2006 Lähteet: Svenskt Näringsliv, U.S. Department of Labor, EK suoritettakin kohti korkeammat kuin halpatuotantomaissa? Yritysjohtajat pitävät näitä kysymyksiä alan kannalta kriittisinä. Yritysten reagointi Ratkaisuksi esitettiin erikoistumista ja uutta työnjakoa alhaisen kustannustason maiden kanssa sekä tuotannon rationalisointia ja uusia kannusteita työpanoksen lisäämiseksi Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

91 Toimenpide-ehdotuksia Yrityksille: Ero Suomen ja alhaisten kustannusten maiden tuotantokustannuksissa on niin suuri, ettei Suomessa kannata tehdä tuotteita, joiden tuotannossa sarjat ovat pitkiä ja työsuoritukset vaativat käsityötä. Jopa monimutkaisia, korkeaa ammattitaitoa vaativia tuotantoprosesseja kannattaa siirtää, jos niissä päästään suurimittaiseen tuotantoon. Työntekijöitä voidaan ohjeistaa kirjallisesti tai opastaa muuten edullisesti tuotettuun määrään nähden ja jakaa työ tekijöiden kesken pieniin osiin, jolloin kunkin työsuoritukset yksinkertaistuvat. Näin suhteellisen vähän koulutusta ja kokemusta saanut henkilöstö voi viedä läpi tuotantoprosessin. Suomen on erikoistuttava protovalmistukseen sekä yksittäis- ja piensarjatuotantoon. Suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden työntekijäkunta on monitaitoista, osaavaa, itseohjautuvaa ja ongelmanratkaisuun kykenevää. Yksittäis- ja piensarjatuotannossa nämä vahvuudet tulevat parhaiten hyödynnetyiksi. Alhaisten kustannusten maiden yritykset ovat näissä tehottomimmillaan, koska työsuoritusten opettaminen, tuotannon ohjeistaminen ja kontrollointi tulevat liian kalliiksi. Lisäksi yksittäis- ja piensarjatuotanto ei kiinnosta massamarkkinoille pyrkiviä halpatuotantomaiden yrityksiä. Suomessa on investoitava tehokkaisiin työstökoneisiin, robotteihin, tuotantoautomaatioon sekä tietojärjestelmiin ja tiedonsiirtoon. Näiden avulla on vähennettävä tassun jälkiä ja enterin painalluksia. Työstökoneiden ja robottien hinnat ovat Suomessa ja halpatuotantomaissa samat. Automatisoidussa ja investointeja vaativassa tuotannossa on ratkaisevaa se, kuka osaa käyttää koneita tehokkaimmin, eivät erot työvoimakustannuksissa. Osittain voidaan käyttää miehittämättömiä vuoroja. Lisäksi koneiden ohjelmointityötä voidaan siirtää siihen erikoistuneille yrityksille, jotka voivat palvella useampaa yritystä. Ohjelmointi voidaan suorittaa etätyönä. Julkiselle vallalle: Työn verotusta on alennettava, jotta palkkojen nousupaineita voitaisiin hillitä ja työvoimakustannusten erot eivät enää kasvaisi. Kone- ja laiteinvestointeja pitäisi helpottaa sallimalla varaukset ja/tai nostamalla enimmäispoistoprosentteja. Lisäksi tulisi poistaa poistojen ja sosiaaliturvamaksujen sidonnaisuus. Nyt investoivaa yritystä rangaistaan korkeammilla sosiaaliturvamaksuprosenteilla. 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 91

92 Työvoiman ammatillista koulutusta tulisi tehostaa niin, että sitä olisi tarjolla aloille ja alueilla, jotka työllistävät. Tutkinnon suorittaneiden osuutta pitää saada kasvatetuksi ja tutkinnon suorittaneita olisi saatava alan työpaikkoihin. Käytännön ehdotuksia on oheisessa erikoistarkastelussa Enemmän koulutettuja ammattilaisia. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjoamisen lisäksi olisi tuottavaa jatkokouluttaa työttömäksi jääviä tai alan vaihtoon halukkaita naisia sekä kielitaitoisia maahanmuuttajaperheiden jäseniä. Julkiselle vallalle ja ammattiyhdistysliikkeelle: Ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoa on helpotettava erityisellä ohjelmalla, jonka laatimiseen osallistuisivat työnantajat, ammattiyhdistysliike ja työvoimaviranomaiset. Olisi esimerkiksi helpotettava EU:n ulkopuolelta muuttavien perheiden työ- ja oleskelulupien saantia ja tuettava muuttajien sopeutumista muuttoavustuksilla, asuntolainojen takauksilla ja kielikoulutuksella sekä järjestämällä puolisoille työpaikkoja. Työnkäytön säännöksiä pitäisi muuttaa joustavammaksi. Nyt 50 %:n ja 100 %:n ylityökorvaukset ovat liian jyrkkiä lisäyksiä tuotantokustannuksiin. Työntekijää ylityökorvaukset hyödyttävät vain osittain, koska verotuksen progressio leikkaa lisäpalkkaa. Työnantajan ei kannata teettää ylitöitä, koska niihin hupenee tuotannon kate. Kun lisätyövoimaa ei saada, tuotannon taso jää alhaiseksi. Olisi etsittävä molempia hyödyttäviä ns. win win-parannuksia. Harrasteiden ja muiden syiden takia osa työntekijöistä on valmis joustamaan enemmän kausittaisissa työajoissa ja pidentämään vuotuista työaikaa nykyisestä. Tarvitaan enemmän joustomahdollisuuksia sekä ylityökorvausten progression alentamista ja lievempää verotuksen progressiota, joilla joustot työajoissa ja vuotuisen työajan pidentäminen korvattaisiin. Sukupolvenvaihdosten vuosikymmen edessä Monet kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksistä ovat perheyrityksiä **. Monet niistä myös joutuvat kohtaamaan ja hoitamaan sukupolvenvaihdostilanteen vuoteen 2015 mennessä. Niinpä tämä aihe nousi esille haastatteluissa. Taulukossa 4.4 on esitetty lyhyesti keskisuurten ja suurten perheyritysten määrät verrattuna muihin yrityksiin suomalaisessa teollisuudessa. Ne kuvannevat hyvin myös kone- ja metallituoteteollisuuden tilannetta, josta ei erikseen ole näitä tietoja saatavissa: * Esimerkiksi japanilaisessa valimossa yksikkökohtaiset tuotantokustannukset ovat edullisemmat kuin suomalaisessa valimossa. Samanaikaisesti valimotyöntekijän vuosiansio on kaksinkertainen. Tämä saavutetaan Suomeen nähden puolitoistakertaisella vuotuisella työajalla. ** Perheyrityksen on täytettävä mm. seuraavia ehtoja: i) omistuksellinen kontrolli pitää olla perheellä (pörssiyrityksessä 25 % osakkeista perheellä), ii) perheen pitää olla toiminnassa mukana, iii) omistajayrittäjän on miellettävä yritys perheyritykseksi. Suomalaisista pk-yrityksistä 86 %:ssa omistaja-yrittäjä yhdessä perheenjäsenten kanssa omistaa yli puolet Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

93 Enemmän koulutettuja ammattilaisia Teknologiateollisuus ry selvitti ammatillisen koulutuksen tuloksellisuutta yhdessä Tilastokeskuksen kanssa. Tässä tulokset on esitelty tiiviisti ja järjestön julkaisussa Tilanne ja näkymät 3/2007 laajemmin. Vuoden 2001 syksyllä aloitti opiskelijaa kone- ja metallialan ammatilliset opinnot. Ensisijaisesti alalle haki heistä noin kaksi kolmasosaa. Kolmivuotisen tutkinnon suoritti 68 % opiskelijoista ja 32 %:lla ei neljän opiskeluvuoden jälkeen ollut tutkintoa. Tutkinnon suorittaneista 30 % selvitti koulutuksen suunnitellussa kolmessa vuodessa ja 70 % neljässä vuodessa. Läpäisyprosentti on liian alhainen. Vuosina , ensisijaisten hakijoiden määrä on noussut. Tämä merkitsee motivoituneempia opiskelijoita ja mahdollisesti enemmän suoritettuja tutkintoja. Vuosina kone- ja metallialan ammatillisen perustutkinnon suorittaneista henkilöstä 35 % oli sijoittunut töihin teknologiateollisuuteen. Näistä valtaosa (30 %) toimi kone- ja metallituoteteollisuudessa ja loput (5 %) muilla teknologiateollisuuden aloilla. Peräti 65 % tutkinnon suorittaneista oli muussa toiminnassa: 30 % töissä muilla aloilla, 9 % opiskeli, 15 % oli työttömänä ja 11 % muissa aktiviteeteissa. Kone- ja metallituoteteollisuuden saanto alan koulutuksen saaneista on liian vähäinen. Lääkkeet läpäisyprosentin nostamiseksi ja saannon kasvattamiseksi ovat seuraavat: Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja tulee kohdentaa työllistymismahdollisuuksia tarjoaville aloille ja alueille, joilla työllistämistarve on suurin. Läpäisyasteen nostamiseksi 80 %:iin kone- ja metallituoteteollisuuden on pyrittävä entistä strategisempaan yhteistyöhön oppilaitoksen kanssa, opiskelijoiden motivaation lisäämiseksi, opintojen sisällön suuntaamiseksi sekä opettajien saatavuuden turvaamiseksi ja heidän työelämätuntemuksensa päivittämiseksi: On tutustutettava nuoria yrityksiin, tarjottava heille kesätöitä ja harjoittelupaikkoja ja takuutyöpaikkoja, kun tutkinto on suoritettu. Tutkintojen moduulirakenne on saatava toimimaan ja sillä suunnattava osaamisprofiileja kunkin alueen yritysten ja ajan tarpeita vastaavasti. Opettajien saatavuus on varmistettava kelpoisuusehtoja muuttamalla Paikallisesti on tehtävä oppilaitos-yritys-yhteistyötä niin, että opetuksessa voidaan käyttää uusimpia koneita ja työmenetelmiä. Ammatillisten oppilaitosten rahoitusjärjestelmää tulee kehittää niin, että valmistuneista tutkinnoista, työllistymisestä ja koulutuksen laadusta palkitaan olennaisesti nykyistä enemmän. Nyt näiden osuus rahoitusperusteista on noin kaksi prosenttia. Nykyisten TE-keskusalueiden sijaan koko maan pitäisi toimia yhtenäisenä työssäkäyntialueena, jolloin työllistäminen tehostuisi. 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 93

94 Taulukko 4.4 Keskisuurten ja suurten yritysten toiminnan laajuus teollisuuden perheyrityksissä ja muulla tavoin omistetuissa teollisuusyrityksissä vuonna 2005 Liikevaihto milj. euroa Jalostusarvo milj. euroa Investoinnit milj. euroa Henkilöstö lkm Yrityksiä lkm Keskisuuret perheyritykset Muut keskisuuret yritykset Suuret perheyritykset Muut suuret yritykset Lähde: Tiedot ilmenevät Kalevi Tourusen valmisteilla olevasta väitöskirjatutkimuksesta. Tutkimus on osa koko yrityssektoria koskevaa tutkimusta, jonka käynnistäjinä ovat olleet Jyväskylän yliopisto, Tilastokeskus sekä KTM. Tavoitteena on selvittää perheyritysten kansantaloudellinen merkitys Suomessa. Perheyritysten synnyn kannalta mielenkiintoista on se, minkälaisella osaamispohjalla kokonaan uusi perheyritys perustetaan. Haastatteluissa kävi ilmi mielenkiintoinen muutos. Aikaisemmin oli tyypillistä, että suuren yrityksen ammattitaitoinen työntekijä perusti yksin tai työkavereidensa kanssa autotalliyrityksen suuryrityksen ulkoistaessa tai supistaessa toimintaa. Nyt yrittäjäksi ryhtyvä on hankkinut kokemusta päämiehen palveluksessa hankintatoimen tehtävistä ja johtamisesta. Haastatelluissa oli sekä sukupolven vaihdoksen toteuttaneita että niiden edessä olevia yrityksiä. Luopumisen tuskan lisäksi perheyrityksen sukupolvenvaihdoksessa suurimpana ongelmana ovat: tuotannollisen omaisuuden siirto vanhoilta omistajilta uusille niin, että se ei kohtuuttomasti syö yrityksen varallisuutta sopivan jatkajan löytäminen osaamisen siirto vanhalta yritysjohdolta uudelle. Sukupolvenvaihdos on tilanne, jossa vanha omistaja voi muuttaa elämäntyönsä rahaksi. Tämä merkitsee väistämättä rahan virtaamista ulos yrityksestä. Myös perillisten lukuisuus on ongelma, jos he eivät jatka yrityksessä, koska kullekin on maksettava lain mukainen osuus. Lisäksi tuotannollisen omaisuuden siirrosta on maksettava luovutusvero. Jos käytettävissä ei ole muita varoja, rahoitus näihin on otettava yrityksen kassasta. Haastateltavien mukaan yritys voi tämän seurauksena olla vuosikausia kykenemätön uusiin investointeihin ja muuhun riskinottoon. Toisaalta monissa haastatteluissa perheyritysten sukupolvenvaihdos miellettiin valtavaksi mahdollisuudeksi. Se mahdollistaa yritysten myynnit toisille yrityksille ja niiden keskittymisen isommiksi kokonaisuuksiksi. Yrityskooltaan isommat yritykset soveltuvat paremmin järjestelmätoimittajiksi tai isompia kokonaisuuksia ja sarjoja tarjoaviksi alihankkijoiksi. Näin syntyy myös kansainvälistymisen kannalta riittävän suuria yrityksiä Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

95 Uudet omistajat voivat olla pääomasijoittajia, jotka tuovat alalle ulkopuolista, erittäin kasvuhakuista rahaa ja yritysjohtamisen osaamista. Toinen potentiaalinen joukko ovat alalla toimivat ja alan tuntevat strategiset omistajat, joilla on kykyä nähdä synergisiä kokonaisuuksia ja rationalisointimahdollisuuksia. Haastateltujen mukaan nyt on kone- ja metallituoteyrityksiä paljon kaupan ja tarjonta kasvaa tulevaisuudessa. Haastateltavat korostivat perheyritysten sitoutuneisuutta alaan ja kykyä pitää huolta yritystoiminnan jatkuvuudesta. Sitoutuneisuuden myötä kertyy tietämystä alasta. Kun kyse on perheen omaisuudesta, jatkuvuuden turvaaminen pakottaa huolellisuuteen ja varovaisuuteen investoinneissa. Niissä muutamassa haastatellussa perheyrityksessä, jotka olivat tehneet sukupolvenvaihdoksen ja saaneet talouden kuntoon, oltiin kuitenkin hyvin halukkaista yritysostoihin. Jatkajakysymykseenkin oli mietitty erilaisia ratkaisutapoja. Perustavoitteena on saada kouluttautunut ja yrityksessä kokemusta hankkinut jatkaja omasta perheestä. Jatkaja voi olla myös perheen ulkopuolelta, esimerkiksi yrityksen johtoon kuuluva henkilö, joka tuntee yrityksen. Haastateltujen mukaan omistusta olisi syytä jakaa myös yrityksen avainhenkilöille, mitä kautta heidän sitoutuneisuuttaan ja motivoituneisuuttaan voidaan lisätä ja samalla pitää kertyvää tietotaitoa yrityksessä Perheyrittäjyyden merkitystä omistuksessa on vasta alettu tutkia. Kalevi Tourusen koko Suomen yrityskannan kattavalla aineistolla tekemän selvityksen mukaan nettotulos ja sijoitetun pääoman tuotto ovat keskisuurissa ja suurissa teollisissa perheyrityksissä jonkin verran suuremmat kuin muissa yrityksissä. Toimenpidesuosituksia: Yrityksille: Yritysten on riittävän ajoissa paneuduttava sukupolvenvaihdokseen omistuksen järjestämiseen ja sen verotukselliseen kohteluun ja jatkajakysymykseen. Pääomasijoittajia on rohkaistava erikoistumaan kone- ja metallituoteteollisuuteen ja yrityskokoa kasvattaviin rakennejärjestelyihin. Sukupolvenvaihdoksen aallossa tulee paljon yrityksiä myyntiin. Julkiselle vallalle: Tuotannollisen omaisuuden siirron verotus on poistettava kokonaan sukupolvenvaihdostilanteessa hallitusohjelman mukaisesti. * Eräs haastateltu päämiesyrityksen edustaja ilmaisi asian seuraavasti: Täytyy kunnioittaa, ne pojat investoivat omalla rahalla. 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 95

96 Tutkimusta perheyrityksen ja muiden omistusmuotojen vaikutuksesta yritysten kasvuun, investointeihin, kannattavuuteen ja kansainvälistymiseen on tuettava. Yritysten uusiutumisen pakko Eri teollisuudenaloilla tuotanto ja markkinat näyttävät keskittyvän maailmanlaajuisesti muutamien harvojen (3 5) yritysten käsiin. Mitä kypsemmäksi ala tulee, sen ilmeisemmäksi tämä tendenssi käy, kun on kyse maailmankaupassa kaupankäynnin kohteena olevista tuotteista ja palveluista. Nämä isot yritykset ja niiden vetämät yritysverkot pystyvät kukin hallitsemaan keskeiset markkinat maailmassa. Ne pitävät myös hallussaan alan yritystoiminnan eri osa-alueet: tuotekehityksen, tuotannon, markkinoinnin, huollon ja muut myynninjälkeiset palvelut. Tai oikeammin, ne pitävät hallussaan strategisesti tärkeimmät osa-alueet tästä ketjusta. Tuotanto ja alihankinta lähelle markkinoita Ehkä keskeisin meneillään oleva tendenssi liiketoiminnan globalisoitumisessa on tuotannon sijoittuminen markkinoiden lähelle. Tämä merkitsee tuotannon uudelleensijoittumista Aasiaan, Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan sekä jossain määrin Etelä-Amerikkaan sekä Venäjälle ja muihin entisen Neuvostoliiton maihin. Kullekin alueelle sijoittuu sen alueen markkinoihin vastaava tuotanto. Kun johtavien yritysten toiminta ulottuu kaikkialle maailmaan ja kun niiden tuotanto pyrkii sijoittumaan markkinoiden lähelle, muuttuu myös hankintatoiminta. Kutakin tuotantoaluetta varten muodostetaan sitä palveleva verkosto ja sen lisäksi koko yrityksen hankintaverkoston toimintaa pyritään optimoimaan globaalisti (global sourcing). Keskeinen kysymys tulevan vuosikymmenen kehityksessä onkin se, mitkä tekijät määrittävät tuotannon sijoittumisen. Kun on kyse kokonaan uudesta tuotannosta, sen sijoittumisessa markkinoiden läheisyys on merkittävä tekijä. Olemassa olevan tuotannon osalta tilanne on erilainen. Sillä on omat lähimarkkinansa. Se hyödyntää sijaintialueensa osaamista ja koulutusta. Tuotantoa varten on tehty mittavia investointeja. Lisäksi ympäröivä infrastruktuuri on mukautunut palvelemaan sitä ja se on kasvattanut ympärilleen hyvin toimivat toimittaja- ja alihankkijaverkostot. Tällaisen kokonaisuuden siirtämi- * Tuotteet ja palvelut voidaan luokitella kolmeen kategoriaan: maailmankaupan kohteena olevat tuotteet, paikallisesta kulutuksesta riippuvat tuotteet ja paikallisista luonnonvaroista riippuvat tuotteet. Maailmankaupan kohteena olevien tuotteiden tuotannon sijaintipaikka voi vaihdella riippuen eri alueiden keskinäisestä kilpailukyvystä. Tämä tuotealue on kasvava, ja siksi kilpailukyvyn saavuttaminen ja säilyttäminen sillä on tärkeää. Paikallisesta kulutuksesta riippuva tuotanto (esimerkiksi ravintola- tai parturipalvelut) on suhteellisesti tasaisemmin jakautunut väestömäärien suhteessa. Luonnonvaroista riippuvan tuotannon rajat puolestaan riippuvat saatavissa olevan luonnonvaran määrästä. Niiden tuotannon keskittymät pakosta sijaitsevat siellä, missä luonnonvaratkin ovat Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

97 sestä voi aiheutua niin suuria kustannuksia, että tuotanto kannattaa pitää sen nykyisillä sijoillaan. Tästä huolimatta tapahtuu tuotannon siirtymiä, jos tuotanto ei ole riittävän kustannustehokasta kansainvälisessä kilpailussa. Tuotantoketjun eri osat ovat tällöin eri asemassa. Lopputuotteen valmistajan näkökulmasta keskeinen päätös on, hankitaanko komponentit ulkomailta ja/tai kootaanko lopputuotteet ulkomailla. Tuotteen ja valmistusverkon logistiikkakustannukset saattavat vaatia myös tiettyjen osakokonaisuuksien säilyttämistä yhdessä. Tämä voi pitää tuotantoa sen alkuperäisillä sijoilla. Mutta, jos kriittinen massa tuotannosta on siirtynyt muualle, voi olla kannattavaa siirtää koko tuotanto. Viime kädessä myös tuotteiden volyymit, tuotannon yksikertaisuuden aste ja sen kustannusrakenne merkitsevät. Mitä isommista volyymeista, yksikertaisempia suorituksia vaativasta työstä ja käsityövaltaisemmasta tuotannosta on kyse, sen todennäköisempää on, että tuotanto siirtyy työvoimakustannuksiltaan edullisempiin maihin. Tuotekehitys on myös keskeinen osa tuotantoa. Voidaanko se eriyttää tuotannosta? Voiko tuotekehitys sijaita edelleen siellä, missä on alan tutkimusta ja osaamista, jos tuotanto siirtyy? Monissa tutkimuksissa tuotekehityksen ja tuotannon on todettu hyödyntävän toisiaan enemmän, jos ne sijaitsevat yhdessä kuin erillään. Lisäksi osa tuotekehityksestä on tuotteen jatkuvaa parantamista asiakaspalautteen perusteella tai paremmin tuotannon tarpeisiin sopivaksi, esimerkiksi edullisemmin valmistettavaksi tai helpommin huollettavaksi jne. Osa tuotekehityksestä on asiakasräätälöintiä. Nämä funktiot, joilla on kiinteä ja nopea yhteys tuotantoon, on edullista pitää tuotannon yhteydessä. Keskeinen osa tuotekehitystä on protovalmistus. On jopa esitetty, että se on kohtalomme ja tuotteet valmistetaan muualla. Tämä on ratkaisu yhtälöstä, jossa meillä on t&k-osaamista ja kykyä valmistaa tuotteiden protokappaleita ja muualla huomattavasti edullisemmat tuotantokustannukset sarjatuotannossa. Kyse on selvästi ilmiöstä, jossa me olemme antajina ja muut saajina. Voitaisiinko protovalmistus kääntää jotenkin eduksemme ja kilpailukykytekijäksemme, vaikka valmistus olisikin muualla. Perinteinen ratkaisu on sitoa protovalmistukseen myös itse valmistus päämiehen ja alihankkijan keskeisin sopimuksin. Toinen mahdollisuus on saada aikaan järjestelmä, jossa protovalmistalle maksetaan oikea korvaus panoksestaan ja samalla sovitaan, että itse valmistus tehdään edullisen tuotantokustannusten maissa lähellä markkinoita. Kolmas ratkaisu on se, että protovalmistajalla on Suomessa protovalmistus ja samalla halpatuotantomaassa sarjavalmistus tai valmistuttaminen hallussaan. Neljäs ratkaisuvaihtoehto on virtuaalinen protovalmistus, jolloin itse kalliin protokappaleen valmistus jäisi pois ja korvautuisi. Kykenemmekö kehittämään tähän tarvittavat ohjelmat niin, että tuote voidaan ottaa 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 97

98 suoraan tuotantoon. Käytännössä tämä merkitsisi konepajan siirtämistä tietotekniikaksi uutta harppausta arvonlisäketjussa ja uuden yritystyypin syntymistä. Teknologia muuttaa verkostoja Teknologian kehityksellä on vaikutusta tuotantoverkkojen sijaintiin. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian hyödyntäminen mahdollistaa esimerkiksi piirustusten siirron edullisin kustannuksin ja nopeasti alihankkijoille tuhansien kilometrien päähän. Internetin kautta alihankintoja voidaan kilpailuttaa. Kaukanakin toimiva yritys voi osallistua tarjouskilpailuihin. Pienen yrityksen vaikutuspiiri laajenee. Verkostojen toiminta ylipäätään tehostuu, jos ne käyttävät yhteisiä ohjelmia keskinäisessä tiedonsiirrossa. Myös tuotannon hierarkkisissa rakenteissa voi tapahtua muutoksia. Yritys, joka hallitsee informaatio- ja kommunikaatioverkon käytön, voi saada järjestelmätoimittajan aseman. Toisaalta, vaikka yritysten toimintapiiri laajenee kommunikaatioverkkojen ansiosta, itse teettäminen voi kuljetusten takia tapahtua suhteellisen lähellä asiakasyritystä. Tietoverkkojen ansiosta myös työn uudenlainen osittaminen on mahdollista. Työstökoneiden ohjelmointi voi esimerkiksi tapahtua erillisissä yrityksissä etäälläkin yrityksestä, jossa itse työ tehdään. Uudet tuotteet ja teknologiat sekä investoinnit vaativat mahdollisesti nykyistä tiiviimpiä verkkoja ja niiden pelisääntöjä. Verkot saattavat toimia ilman vetäjäyritystä tai vetäjäyritys ei halua tai kykene yksin kantamaan vastuuta tuotekehitysprojektista. Tämä mahdollisesti korostaa verkon toimijoiden maantieteellistä ja kulttuurista läheisyyttä ja verkostosuhteiden sisällön on oltava laajempi kuin pelkkä markkinasuhde. Vastaava tilanne voi syntyä myös, kun on kyse kokonaan uuden teknologian käyttöönotosta. Verkoston on kyettävä sopimaan, mitkä yritykset investointiprosessiin osallistuvat, ja miten sen tuotot jaetaan. Toimijoiden keskinäisiä suhteita tiivistävät myös investoinnit. Tendenssinä alihankintaketjuissa on ollut investointivastuun siirtyminen ketjussa alaspäin alihankkijoille. Näiden puolestaan on ennen investointeja oltava tietoisia siitä, mihin suuntaan päähankkijoiden toiminta kehittyy ja saatava jonkinlainen sitoumus päähankkijoilta, investoinnin tulevan käytön varmistamiseksi. Toimijoiden uudet roolit Olennaisia muutoksia alihankintaverkostoissa aiheuttavat myös toimijoiden uudet roolit. Päähankkijoille on strategista pitää huolta asiakkaista ja tuotemerkeistä. Eräissä tapauksissa päähankkijat ovat jopa kokonaan luopuneet valmistuksesta tai pääsääntöisesti pitävät siitä hallussaan vain strategisimmat osat. Järjestelmätoimittajien rooli puolestaan on kasvamassa. Yhä harvemmat järjestelmätoimittajat vastaavat yhä suuremmista kokonaisuuksista. Ääritapauksissa yksittäinen alihankkija on sisäistänyt päämiehensä 98 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

99 SKS Group laajeni teknisestä kaupasta sopimusvalmistajaksi SKS Group Oy on suomalainen, teknisen kaupan perheyritys, joka perustettiin jo vuonna Viime vuosina yritys on kasvanut nopeasti mm. ryhtymällä konepajateollisuuden sopimusvalmistajaksi ja lisäämällä komponenttien jatkojalostuspalveluita. Yritys on lisäksi laajentunut Suomesta Venäjälle ja Baltiaan. Liikevaihto oli 120,2 miljoonaa euroa ja henkilöstö 600 vuonna Konsernin päätoimipaikka on Vantaalla ja aluetoimistot ovat Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Logistiikkakeskukset sijaitsevat Vantaalla ja Hyvinkäällä. Johdinsarjoja valmistetaan Hyvinkäällä, Otanmäessä ja alihankintana Viipurissa ja Hiidenmaalla Virossa. Konenäkötekniikan tuotteet valmistetaan Jyväskylässä. SKS Groupin suurin tytäryhtiö on viime vuosina nopeasti kasvanut SKS Toijala Works Oy, joka on suurten koneyksiköiden sopimusvalmistaja. Sen liikevaihto oli 45,3 miljoonaa ja henkilöstö 262 vuonna Asiakkaina ovat mm. John Deere Forestry, Kalmar Industries, Loglift Jonsered, Metso Minerals, Metso Paper, Sandvik Mining and Construction, Tana, Patria Vechicles ja Elematic. SKS Groupin liiketoimintarakenteen muutos oli vastaus asiakaskentän vaatimuksiin. Toimitusaikataulut kiristyivät ja kustannustehokkuus vaati tilausten keskittämistä sekä toimintojen ulkoistamista. Asiakastarpeiden pohjalta komponenttien toimittajasta tehtiin myös sopimusvalmistaja sekä suunnittelua ja laitetoimituksia tarjoava yritys. SKS Toijala Worksin toimitusjohtaja Pasi Kanniston mukaan isojen konevalmistajien tuotannon ulkoistukset jatkuvat. Tulevaisuudessa tuotantolinjojen sijasta ulkoistetaan tehtaita. Toinen kehityssuunta on koota tuotemerkkien ympärille yrityspuisto, joka osallistuu valmistukseen. Yrityspuistoista esimerkkinä on Patrian yrityspuiston kehitys Hämeenlinnassa. SKS Toijala Works on aloittanut siellä panssarikorien hitsauksen ja tulee siirtämään sinne kokoonpanotyötä Toijalasta. Myös SKS Groupin toinen tytäryhtiö, sähkökokoonpanoa harjoittava ja johdinsarjoja valmistava SKS Connecto on siirtämässä Otanmäen tuotantonsa asiakasyrityksensä Ponssen kumppanuusyritysten kylään Vieremälle. Tuotannon ulkoistamisesta esimerkki on Toijalassa, SKS Worksin naapuritontilla sijaitseva Elematic. Yritys on keskittynyt valukoneidensa suunnitteluun ja tuotekehitykseen sekä myyntiin ja markkinointiin ja ulkoistanut valmistuksen lähes kokonaisuudessaan. Henkilöstö Liikevaihto, miljoonaa euroa 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 99

100 lopputuotteen valmistuksen koko vertikaalisen ketjun. Lopputuotteiden kokoonpanon teettäminenkin on jo varsin yleistä. Tuotteen palveluliiketoimintaa voidaan siirtää alihankkijoille. Palveluliiketoiminta on luonteeltaan paikallista, mutta sen omistus ja organisointi kansainvälisestikin voi olla yksissä käsissä. Alihankkijoiden toiminnassa korostuu ykköstason yritysten tehokkuus ja kilpailukyky. Niiden on käytännössä rakennettava itselleen toimiva alihankkijaverkosto. Kaiken kaikkiaan tulevaisuudessa verkostot kilpailevat tehokkuudellaan, innovatiivisuudellaan ja palvelukyvyllään maailmanmarkkinoista, mikä vaatii verkostoilta pitkälle menevää, yritysten rajat ylittävää yhteistoimintaa ja koordinointia. Erikoistuminen on verkostoissa keskeinen kilpailukyvyn lähde alihankkijoille. Erikoistua voi suuntaamalla tuotekehitystä, investointeja ja hankkimalla käyttöönsä pitkälle erikoistunutta työvoimaa tai valitsemalla tarkoin rajatun asiakassegmentin. Normaalisti erikoistuminen vähentää kilpailua ja parantaa yrityksen asemaa. Toisaalta pitkälle viety erikoistuminen lisää riskejä. Kysynnän muuttuessa, päämiehen suunnatessa tuotantoa uudestaan tai esimerkiksi innovaatioiden kautta erikoistunut yritys voi nopeasti muuttua kilpailukyvyttömäksi ja samalla se on lukinnut resurssinsa. Myös tämän erikoistumisen paradoksin välttäminen vaatii tiiviitä yhteistyösuhteita verkostoissa päähankkijan ja sen verkoston yritysten välillä. Alihankkijoiden koon kasvattaminen Alihankintatoiminnan keskeinen ongelma on järjestelemätoimittajien ja alihankkijoiden pieni koko ja sen myötä alhainen riskinkantokyky. Riskinkantokykyä edellyttävät johdettavien verkostojen kasvaminen, toiminnan globalisoituminen, jota alihankintayrityksiltäkin odotetaan, kasvavat investoinnit sekä toimitussopimuksiin liittyvien toimitusaikavaatimusten ja tuotevastuiden kasvaminen ja ehkä tärkeimpänä päämiesyritysten tavoite yhdistää alihankintoja suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja toimia harvempien partnereiden kanssa. Riskinkantokykyä voidaan parantaa erilaisin järjestelyin: sopimuksilla päähankkijoiden kanssa, alihankkijayritysten yhteisyrityksillä, riskiä rajoittavilla sopimusehdoilla, vakuutuksilla, optioilla, termiineillä suojautumalla jne. Luonnollisin ja kestävin suojauskeino on kuitenkin yrityskoon kasvattaminen. Omistus liittyy olennaisesti riskinkantoon. Merkittävä osa alihankintayrityksistä on perheyrityksiä tai niissä on jollakin yksittäisellä omistajalla merkittävä panos. Perheyrityksissä lähtökohtaisesti voidaan ajatella riskin välttämisen olevan yksi toiminnan peruspilareista, koska yrityksen jatkuvuus halutaan turvata kaikissa olosuhteissa. Tämä merkitsee riskin kaihtamista liiketoimissa ja samalla hitaamman kasvun hyväksymistä. Perheyrityksessä sukupolvenvaihdos on toinen riskinkantokykyä vähentävä tekijä. Sukupolvenvaihdoksessa Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

101 yritysomaisuudesta joudutaan maksamaan veroja yhteiskunnalle ja korvauksia niille perheen perilliselle, jotka eivät jatka yrityksen omistajina. Tämä merkitsee rahoitusresurssien virtaa yrityksen ulkopuolelle, joka vähentää käyttöpääomaa ja mahdollisuuksia investointeihin. Toisessa vaakakupissa on perheyrityksen pitkäaikainen sitoutuneisuus liiketoimintaan ja sen mukana omistajille kertynyt osaaminen liiketoiminnasta, mitkä luovat kasvumahdollisuuksia. Yrityskoon kasvattaminen voi tapahtua orgaanisesti tai yritysostoin. Näistä nopeampi kasvun tie ovat yritysostot. Ne myös mahdollistavat yrityskentän toiminnan rationalisoinnin. Voidaan hyödyntää täysimääräisesti yhteen sulautettavien yrityksen synergioita, optimoida niiden toimintaa yhdessä. Yritys selviää esimerkiksi pienemmällä konekannalla suhteessa tuotantoon. Toiminnan koon kasvaessa päästään hyötymään skaalaeduista. Kasvanut toimituskyky tuo isoja asiakkaita. Kilpailijan ostamisella voidaan parantaa tuotannoista saatavaa hintaa ja sen kannattavuutta. Hyödyt ovat moninaiset. Uudet omistajat voivat nopeuttaa yritysten kasvua. He voivat olla alalla toimivia strategisia omistajia tai pääomasijoittajia. Heillä on esimerkiksi laajempia kokonaisuuksia kattavaa strategista näkemystä liiketoimintamahdollisuuksista, jolloin yritysten yhdistäminen on suunnitelmallista. Pääomasijoittajat tuovat usein yritykseen liiketoimintaosaamista ja asettavat yritykselle aiempia omistajia haastavampia tuottovaatimuksia. Strategiset omistajat puolestaan tuovat saman alan osaamista yritykseen. Molemmat omistajat kykenevät tarvittaessa myös karsimaan yritysten toimintoja. Näin voi syntyä uudenlainen toimialarakenne alihankintatoimintaan. Hankintatoiminnan arvon nostaminen Kaikkien näiden muutosten keskellä tarvitaan uudistumista myös hankintatoiminnassa. Päämiesyrityksissä sen arvo ymmärretään ainakin johtotasolla, koska myymällä ei enää tiukassa kilpailussa saada voittoja vaan ne on tehtävä ostamalla. Tätä silmällä pitäen ihmeellistä onkin se, että hankintaosaamisen opetus korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa on lapsenkengissä verrattuna markkinointiopetukseen. Hankintaosaamisen koulutustarpeita nostaa tulevaisuudessa se, että yhä suurempi osa tuotannosta ulkoistetaan. Sen osaajia tarvitaan nimenomaan alihankintayrityksissä ja suhteellisesti vähemmän päähankkijayrityksissä. Tarvetta korostaa se, että pitkään päähankkijoiden palveluksessa toimineilla on kitkaa siirtyä alihankkijoiden palvelukseen vastaamaan näistä tehtävistä. Tämä on haittatekijä, mutta voi pitkällä tähtäimellä olla myös eduksi. Koulutuksen ja uusien ammattilaisten mukana osaamisen taso voi oleellisesti nousta. 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 101

102 Aloite hankintaosaamisen kehittämisestä Suomessa Ostotoiminnan tehokkuuteen on kiinnitettävä huomiota, koska hankittujen tuotteiden ja palveluiden osuus yrityksen kokonaiskustannuksista saattaa olla jopa prosenttia. Viiden prosentin säästö hankintakustannuksissa voi parantaa yrityksen kannattavuutta lähes 50 %. Tähän nähden hankintatoimen opetus ja tutkimus on Suomessa erittäin vähäistä. Ostotoiminnan pitäisi merkityksensä takia saada samanlainen asema kuin markkinoinnin, jota opetetaan lähes kaikissa kaupallisen ja teknisen alan oppilaitoksissa. Kansainvälisesti katsoen ostotoiminnan opetus on kehittynyttä mm. Isossa Britanniassa ja Alankomaissa, joista Suomeen voidaan hakea malleja. Näissä maissa hankintatointa pidetään erittäin arvostettuna alana. Yliopistotasolla ostotoiminta on pääaineena vain Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Muutamassa yliopistossa, Helsingin kauppakorkeakoulussa, Turun Kauppakorkeakoulussa ja teknillisessä korkeakoulussa se on osana muita ohjelmia. Ammattikorkeakoulutasolla Turun ammattikorkeakoulussa opetusta annetaan kattavasti. Muissa ammattikorkeakouluissa ja koulutusorganisaatioissa opetusta on vaihtelevasti. Markkinointi-instituutissa voi suorittaa ostotutkinnon ja materiaalitoimintojen tutkinnossa on opetusta ostotoiminnasta. Myös Suomen Logistiikkayhdistys ry:n Logy Competence Oy:ssä on oston koulutusohjelma. Pro gradu -tutkielmia ja diplomitöitä ostotoiminnasta tehdään noin 25 kpl vuodessa Joukko perusteollisuuden business-forumin, PETE:n, osallistujayrityksiä teetti vuonna 2006 Helsingin kauppakorkeakoululla tutkimuksen, joka selvitti suomalaisen hankintaosaamisen ja koulutuksen tasoa sekä hankintatehtävien kiinnostavuutta ja arvostusta uravalintana. Tutkimuksessa kävi ilmi, että hankintatoimen merkitys kilpailukyvylle on ymmärretty. Yritysjohto kyllä arvostaa hankintatointa, mutta muut osastot eivät niinkään. Peruskoulutus on melko vähäistä ja sekalaista, joten koulutus on tyypillisesti yritysten tarjoamaa. Hankintahenkilöstöllä on melko tekninen koulutustausta ja kohtalaisen pitkä ura hankintatoimessa. Hankintatoimi ei kiinnosta kauppatieteiden opiskelijoita, joiden tietämys uravaihtoehdoista on vähäistä. Hankintatoimen toimenkuva on muuttumassa strategisemmaksi, mutta ulkopuolisten mielikuvat operatiivisuudesta ovat silti tiukassa. Näkyvyys mediassa on vähäistä ja usein negatiivista Kolmas hankintaosaamiseen kohdistuva muutos on sen kansainvälistyminen. Tämä edellyttää kielitaitoista ja eri maiden liitetoimintakulttuureja tuntevia osaajia koko verkoston kaikilla tasoilla. Yritysten reagointi Muutosten edessä yritysten on mietittävä uudestaan liiketoimintastrategiansa. Missä valmistamme? Minkä roolin otamme tuotannossa? Miten reagoimme tekniikan kehitykseen? Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

103 Tutkimuksen tulosten pohjalta päättivät toimeksiantajayritykset jatkaa kehittämishanketta hankintaosaamisen tason ja arvostuksen nostamiseksi maassamme seuraavien osa-alueiden pohjalta: 1. Yhteiskunnan tuki: Suomessa toimivien yritysten globaali kilpailukyky on entistä riippuvaisempi hankintatoimen strategisesta osaamisesta. Tähän Suomen vientimarkkinointiakin tukevaan osaamiseen on panostettava myös yhteiskunnan toimesta. Nykyisin päävastuun alan osaajien koulutuksesta kantavat yksittäiset yritykset. 2. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen: Kaupallisen ja teknisen alan oppilaitosten tutkimustoiminta ja koulutustarjonta tulee saattaa sille tasolle, että yritysten hankintatoimen tarpeisiin on jatkossa tarjolla nykyistä kattavamman ammatillisen koulutuksen saaneita ja valmiimpia osaajia. 3. Tiedon jakaminen: Hankintatoimen tehtävien sisällöstä ja niiden liiketoiminnallisesta merkityksestä tulee jakaa informaatiota nykyistä tehokkaammin myös edunvalvontajärjestöjen, oppilaitosten sekä yritysten itsensä toimesta. Hankintaosaamisen tarvetta ja sen opetukseen panostamista kasvattavat useat eri seikat: Toimitusketjut ja -verkostot globalisoituvat, mikä tekee hankintatoimesta haastavampaa. Kustannusrakenne vaikuttaa merkittävästi kansainväliseen kilpailukykyyn. Hankintakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta ja myyntihinnoista kasvaa. Hankintaosaamisen merkitys korostuu, kun yritykset siirtyvät arvoketjuissa ylöspäin. Toimitusaikojen lyhentyessä, strategisen hankinnan merkitys lisääntyy. Yritysten on siirryttävä passiivisesta ostosta aktiiviseen hankintaan. Hankintaihmisten osaamisvaatimukset ovat kasvaneet, koska yhteydet tuotekehitykseen, myyntiin, johtoon ja talousosastolle lisääntyvät. Kaikkien näiden tekijöiden takia hankintatoimesta on tullut strateginen kilpailutekijä. Kansainvälinen kauppa tarvitsee sekä myyjiä että ostajia myyjiä Suomessa jo on, mistä saadaan ostajia? Miten pääsemme kasvu-uralle? Onko meillä oikeat resurssit? Verkottuneessa tuotannossa tätä pohdintaa ei voi tehdä irrallaan verkosta. Kaikkien lopputuotteiden verkoissa pitää käynnistää jonkinasteinen yhteinen tulevaisuuden suunnittelu, jotta koko verkosto osaa muuntua. Myös julkisen vallan toimenpiteet vaikuttavat? Sen ennalta arvattava tavoite on yhteiskunnan kokonaishyöty, jossa painottuvat työpaikat, tuotanto ja tuotekehitys Suomessa. Peliteorian näkökulmasta näyttää ilmeiseltä, että kyseessä on sopupeli, jossa 4 Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet 103

104 kaikkien kannalta on optimaalista pelata mahdollisimman avoimin kortein, jolloin pelin kokonaisarvoa voidaan kasvattaa. Toimenpide-ehdotuksia: Yrityksille ja verkostoille: Yrityksissä on käynnistettävä nykyistä pidemmän tähtäimen suunnittelu. Horisontin tulee olla 5 10 vuotta. Tavoitteena on katsoa eri tulevaisuusvaihtoehtojen vaikutusta osaltaan yritykseen ja reagointia niihin. Kussakin yritysverkossa olisi tehtävä analyysi siitä, mikä verkoston kokonaisuuden kannalta on optimaalinen tuotannon sijoittumispaikka. Minkä roolin kukin toimija ottaa sallimalla kuitenkin toimijoiden välisen kilpailun. Miten yhdessä reagoidaan teknologian muutoksiin varsinkin sellaisiin, joita kukaan toimija ei voi hyödyntää, mutta koko verkko yhdessä voi. Tässä Teknologiateollisuus ry:llä on facilitaattorin, edellytysten tarjoajan rooli. Se edellyttää esimerkiksi erilaisten sopimusmallien kehittämistä, pienten ja keskisuurten yritysten tukemista asiantuntemuksella, kustannustiedon tuottamista tuotantokustannuksista eri maissa eri toiminnoissa jne. Pääomasijoittajia tarvitaan toiminnan uudelleenjärjestelyjen mahdollistamiseksi. Julkiselle vallalle: Julkisen vallan on mietittävä koulutus-, tutkimus- ja rahoituspanoksiaan: Missä voidaan tehokkaimmin poistaa pullonkauloja? Jo esitetyillä veroratkaisuilla voidaan esimerkiksi helpottaa investointeja ja parantaa kannattavuutta. Koulutusjärjestelmän uudistuksilla saadaan alalle enemmän uutta osaavaa työvoimaa. Joidenkin alojen tuotantoteknologiaan tarvitaan oleellisia parannuksia eli panostuksia t&k:n rahoitukseen, vaikka alan yritykset eivät kansainvälisessä katsannossa olisikaan kovin kilpailukykyisiä. Kokonaisuuden kannalta niiden kilpailukyvyn paraneminen voi kuitenkin pitää koko verkon Suomessa. Julkisen vallan t&k-panostuksia sekä rahoitusta että VTT:n ja korkeakoulujen tutkimuspanostuksia tarvitaan kone- ja metallituoteteollisuuden tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen kehittämiseen ja sovellutusten käyttöönottoon. Miten verkkoja käytetään optimaalisesti hyväksi uudenlaisia verkostoja rakennettaessa? Minkälainen olisi virtuaalinen prototuotanto tai konepaja? Kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden haasteet

105 5 Visioista strategioiksi Megatrendit viitoittavat kehitystä 107 Yritysten kehittymisen pakko 111 Keskeiset strategiset linjaukset 116 Visioiden vieminen käytäntöön 123

106

107 5 Visioista strategioiksi Megatrendit viitoittavat kehitystä Pitkällä aikavälillä kone- ja metallituoteteollisuuteemme kasvaa nimenomaan ulkomailla. Tulevan vuosikymmenen suurin kysymys kone- ja metallituoteteollisuudessa on sen alihankintaverkkojen kansainvälistyminen. Päämiehet perustavat uutta tuotantoa jatkuvasti lähelle markkinoita, tuotantokustannuksiltaan edullisiin maihin Kiinaan, Intiaan, itäiseen Keski-Eurooppaan. Uuden tuotannon ongelma on hyvien alihankkijoiden puute uusissa sijaintimaissa. Nyt kotimaisilla alihankkijoilla ja järjestelmätoimittajilla on ainutlaatuinen tilaisuus kansainvälistyä yhdessä tuttujen päämiesten kanssa. Sen ei tarvitse tapahtua vuodessa, eikä kahdessakaan, mutta sen on tapahduttava seuraavan kymmenen vuoden aikana. Toisaalta kone- ja metallituoteteollisuuden tuotantoverkostot on Suomessa viritetty suhteellisen tehokkaiksi. Työvoimakustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin halpatuotantomaissa, mutta tuotannon tehokkuus ja laatu ovat vielä uusia tuotantomaita huomattavasti parempia. Suomi on suhteellisen kilpailukykyinen sijaintipaikka erityisesti proto-, yksittäis- ja piensarjatuotannolle. Suomessa on kaikin tavoin pidettävä huolta kone- ja metallituoteteollisuuden kilpailukykyedellytyksistä. Viimeaikojen ongelma on ollut päämiesyritysten hankintatoimen kiinnostuksen kohdistuminen kehittyville markkinoille, jolloin kotimaisten verkojen kehittämistä on laiminlyöty. Suomi sijaitsee entisen Neuvostoliiton naapurissa. Venäjän ja muiden lähinaapureidemme kasvu on nopeaa. Venäjästä onkin muodostunut Suomen kone- ja metallituoteteollisuuden tärkein vientimaa, jonka kysyntä investointien myötä tulee kasvamaan. Sijainti Venäjän naapurissa merkitsee samalla sitä, että voimme hyötyä yhdestä maailman 5 Visioista strategioiksi 107

108 suurimmista kustannusrajan eduista. Alihankinnan verkostoja voidaan kannattavasti rakentaa yli rajan. Komponenttien valmistus ja erityisesti työtä vaativaa valmistusta voidaan perustaa rajan taakse. Sitä paitsi myös Venäjällä on huutava pula alihankinnasta, länsimaisten isojen valmistajien investoitua sinne. Tämäkin on tilaisuus suomalaisille alihankintayrityksille. Kansainvälistymisen pakon takana on tuotannon globalisoituminen ja maailman pieneneminen. Nyt lähes kaikki väkiluvultaan merkittävät maat ovat mukana maailmankaupassa täysillä. Niiden yritykset erikoistuvat ja isot kansainväliset yritykset sijoittavat niihin tuotantoa päästäkseen hyötymään edullisesta työvoimasta ja näiden maiden nopeasti kasvavista markkinoista. Tuotannon ja kulutuksen painopiste on palaamassa Aasiaan. Venäjään sekä Etelä-Amerikkaankin kohdistuu myös kasvuodotuksia. Kone- ja metallituoteteollisuudella on muitakin isoja haasteita. Näyttää siltä, että pula ja taistelu raaka-aineista ja energiasta tulee kiristymään. Niiden hinnat nousevat merkittävästi. Kyse on siitä, miten paljon ne nousevat suhteessa kilpailijoihin ja pystytäänkö hinnannousut viemään lopputuotteiden hintoihin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikki joutuvat kohtaamaan maailmanmarkkinoilla määräytyvät nousevat metallien hinnat. Energiaraaka-aineista sähkön hinta on merkittävin. Se tulee Suomessa nousemaan kahdesta syystä merkittävästi. Energiantuotannossamme ja teollisuudessamme on otettu jo käyttöön ympäristömyönteisesti edullista tekniikkaa. Emme voi pienentää merkittävästi päästöjä vaan joudumme turvautumaan ainakin keskipitkällä ajalla päästökauppaan, mikä nostaa sähkön hintoja voimakkaasti. Toinen tekijä on Euroopan yhdentyvät sähkömarkkinat, jotka vähitellen tasaavat hinnat Euroopassa. Suomessa sähkön hinta tulee siksi nousemaan. Metallien ja energian hintojen nousua voidaan hillitä tehokkaimmin ostoyhteistyöllä sekä raaka-aineiden kierrätyksellä ja energiansäästöllä, tehokkaammalla tuotantoteknologialla ja helpommin valmistettavissa olevilla tuotteilla. Metallien ja energian hinnannousut ovat kuitenkin käännettävissä voitoksi. Voimme olla edelläkävijä uudessa materiaalitekniikassa. Materiaalikuluja voidaan säästää mm. komposiitti- ja kennorakenteilla, siirtymällä asetettujen laatustandardien sisällä käyttämään edullisempia raaka-aineita, ruostumattoman teräksen sijasta tavallista terästä ja alumiinia tai kehittämällä pinnoitusta. Tutkimuksen kautta nanotekniikasta on löydettävissä uusia ennennäkemättömiä ratkaisuja. Eniten materiaaleja voidaan säästää suunnittelijan työpöydällä ottamalla huomioon raaka-ainekustannukset tuotteen suunnitteluvaiheessa. Energian hinnan nousu ja energiantuotannon ympäristövaatimusten kohoaminen ovat kone- ja metallituoteteollisuudelle myönteisiä siksi, että meillä on kansanvälisesti verrattuna merkittävä energiateknologian valmistus. Suomi toi 1980-luvulla enemmän energiateknologiaa kuin vei, 1990-luvun alussa vienti ylitti tuonnin. Nyt energiatekno Visioista strategioiksi

109 logian vienti lähestyy 4 miljardia euroa, ja on jo noin 7,5 % koko viennistämme. Ympäristömyönteisen energiateknologian markkinat kasvavat nopeasti. Korkea sähkön hinta, jota vielä nostavat saastuttavalle tuotannolle asetettavat maksut, lisää investointeja uusiutuvaan energiaan. Myös energian säästöön ja tehokkaaseen käyttöön valmistetaan Suomessa teknologiaa. Sen kysyntä kasvaa, mitä korkeampi on energian hinta. Sen ohella, että perusteollisuudelle pyritään turvaamaan ydinvoimarakentamisella edullinen sähkö, on pidettävä huolta siitä, että Suomi on uuden edistyksellisen energiateknologian kehityskenttä ja koelaboratorio. Ympäristöteknologiasta uusi vahvuusalue Ympäristönäkökohdat tuotannossa ja kulutuksessa ja tarve suojella ympäristöä on tärkeä megatrendi, joka muokkaa yritystoimintaa tulevaisuudessa. Ratkaistavana on kaksi valtavaa ongelmaa, päästöjä on saatava rajoitetuksi ja puhdasta vettä on saatava useammille. Näiden lisäksi jätehuolto ja materiaalien kierrätys tarvitsee jatkuvaa kehittämistä. Ympäristöliiketoiminta on osa kaikkea tuotantoa, mutta yhä enemmän sillä on myös itsenäistä roolia. Ympäristönsuojelu tarvitsee myös koneita ja laitteita. Tulevaisuudessa ympäristöliiketoiminta hahmotetaan neljäksi osa-alueeksi. Yksi keskeinen osa-alue on perinteinen ympäristönhuolto vesien puhdistus, ilmansuojelu, maaperän kunnostus ja jätehuolto sekä kierrätys. Toinen osa-alue on kestävä tuotanto, jollaiseksi voidaan laskea uusiutuvan energian tuotanto tai vaikkapa metsätalous, jos metsiä hyödynnetään uudistaen. Kestävä tuotanto valtaa jatkuvasti uusia aloja. Kolmas alue on konventionaalinen tuotanto (metallienjalostuksessa, metsäteollisuudessa, kemianteollisuudessa jne.) ympäristömielessä parhaalla tuotantotekniikalla. Kone- ja metallituoteteollisuuden kannalta tärkein osa-alue on teknologian tuotanto näille kolmelle alalle. Tätä teknologian tuotantoa kutsutaan puhtaan teknologian valmistukseksi. Ympäristöliiketoiminnan arvioidaan kasvan seuraavan 20 vuoden kuluessa keskimäärin noin 16 prosenttia vuodessa. Ympäristöteknologia kasvaa vielä tätä nopeammin. Puhtaan teknologian valmistuksesta on mahdollista tulla samanlainen menestystarina kuin energiateknologian valmistuksesta. Osittain ne ovatkin päällekkäisiä, esimerkiksi tuulivoimateknologian valmistus. Suomessa on noin ympäristöliiketoiminnan yritystä. Valtaosin ne ovat pieniä ja mikroyrityksiä. Joukossa on kuitenkin lupaavia viennissä menestyneitä yrityksiä kuten Kemira Water Oy, Outotec Oyj, Vaisala Oyj, Winwind Oy sekä Tana Oy. Kansainvälisesti merkittävä on tuulivoimateollisuuden komponenttivalmistajien ryväs. Noin 200 yritystä valmistaa teknologiaa bioenergian tuotantoon. Yritysten kasvattamiseksi tarvitaan pääomasijoittajien ja isojen teollisten sijoittajien pääomia ja tietämystä. Kansainvälisten 5 Visioista strategioiksi 109

110 selvitysten mukaan pääomasijoittajien mielenkiinto onkin siirtymässä IT-teknologiasta ympäristöteknologiaan. Liikevaihtomielessä tärkein puhtaan teknologian suomalainen osa-alue on teknologiantuotanto perinteisille teollisuudenaloille metsäteollisuuteen sekä kaivostoimintaan ja metallien rikastamiseen. Uusia mahdollisuuksia on kuitenkin joka alalla. Esimerkiksi liikkuvien työkoneiden valmistus on niin massiivista, että alan yritysten kannattaisi yhdessä panostaa uusien ympäristöinnovaatioiden kehittämiseen. Toinen merkittävä uusi aluevaltaus on biodieselin valmistus. Samalla kun Suomesta kehittyy öljyvaltio voi kone- ja metallituoteteollisuus kehittää teknologiaa. Vähemmän tassunjälkiä ja enterin painalluksia Väestön ikääntyminen on megatrendi lähes kaikissa teollisuusmaissa. Sodan jälkeisten suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle se koskee Suomea aiemmin kuin valtaosaa muista maista. Tälläkin kehityksellä on kaksi puolta. Eläkeläiset ovat kasvava kuluttajakunta, joka tarvitsee uudenlaisia tuotteita. Toisaalta eläkeläiset jättävät jälkeensä enemmän työpaikkoja kuin tulokkailla voidaan täyttää. Perusratkaisuksi työvoimapulaan alihankintavisiotyössä hahmottui hupenevan työvoiman järkevämpi käyttö. Vähemmän tassunjälkiä ja enterin painalluksia. Käytännössä tämä tarkoittaa tuotannon koneellistamista sekä automaatiota. Automaation lisääminen koskee myös tieto- ja viestintätekniikkaa. Investoinnit koneisiin ja automaatioon ovat myös ratkaisu työvoiman kustannuseroihin. Pitkälle automatisoitujen koneiden hinnat ovat meillä ja muualla samat sen sijaan työvoiman hinnalla emme voi kilpailla. Tällaisessa tilanteessa voimme investoida ja käyttää uutta konekantaa mahdollisimman tehokkaasti niin, että kustannukset tuotettua yksikköä kohti ovat edullisemmat kuin kilpailijamaissa. Koneellistamisen ja automaation avulla on myös mahdollista saada laatuetumatka kilpailijoihin nähden. Investointien mahdollistamiseksi olisi sallittava vapaammat poisto-oikeudet ja purettava sosiaaliturvamaksujen ja poistojen sidonnaisuus. Nyt niitä yrityksiä, jotka investoivat ja pitävät huolta kilpailukyvystään rangaistaan, koska korkeampien poistojen takia ne joutuvat maksamaan myös korkeampia sosiaaliturvamaksuja. Toisaalta juuri massamainen tuotanto, jossa on mahdollista käyttää kouluttamatontakin työvoimaa, trendinomaisesti siirtyy pois Suomesta. Tällaista tuotantoa pystytään ohjeistamaan ja palastelemaan pienempiin, helposti opittaviin kokonaisuuksiin. Näin proto-, yksittäis- ja piensarjatuotanto on tulevaisuutemme. Työvoiman on siis oltava monitaitoista, itseohjautuvaa ja ratkaisuihin kykenevää sekä tuotantotekniikan joustavaa. Ammatillisen koulutuksen tasovaatimukset kasvavat. Kone- ja metallituoteteollisuus kykenee kuitenkin vaikuttamaan työvoiman määrään ja laatuun. Hakijoiden ja erityisesti ensisijaisten hakijoiden määrät alan ammattioppilai Visioista strategioiksi

111 toksissa on saatava kasvamaan. Keskeyttämiset on saatava vähenemään ja valmistuneista nykyistä suurempi osa on saatava töihin kone- ja metallituoteteollisuuteen. Teollisuudella itsellään on tärkeä rooli tässä. Yritysten on avauduttava ympäristöönsä. Yritysten on tarjottava tutustumiskäyntejä ja tehtävä yhteistyötä oppilaitosten kanssa tarjoamalla opiskelijoille kesätyöpaikkoja, harjoittelupaikkoja ja rahoittamalla opinnäytteitä. Työvoiman tuonti Baltiasta, Venäjältä ja muista IVY-maista sekä itäisen Keski-Euroopan maista on mahdollista vielä ehkä noin viiden vuoden ajanjaksolla. Näissä maissa on pitkät teolliset perinteet ja alalle sopivaa työvoimaa. Tärkeää työvoiman tuonnissa on olosuhteiden järjestäminen sellaisiksi, että ne mahdollistavat muuttajan ja hänen perheensä asettumisen suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi ammattikorkeakoulujen kautta olisi alalle saatava maahanmuuttajia ja nuoria myös opiskelijanvaihdon kautta. Nämä kielitaitoiset ja alan osaavat nuoret ovat korvaamaton voimavara yritysten kansainvälistymisessä. Naiset ovat kolmas yleisesti tunnistettu uuden työvoiman lähde, vaikka naisten työhön osallistumisaste Suomessa onkin korkea. Heidän osuuttaan on mahdollista kasvattaa. Ala tarjoaa suhteellisen hyvän palkkatason, työ on kevyenpää ja puhtaampaa kuin aiemmin ja suhteellisen monipuolista. Esimerkiksi elektroniikkateollisuudesta vapautuvaa työvoimaa on koulutettu alalle menestyksellisesti. Yritysten kehittymisen pakko Koon kasvattaminen Tulevana vuosikymmenenä kone- ja metallituoteteollisuus tulee muuttumaan oleellisesti. Maailmanlaajuisesti toimivat päämiesyritykset asemoivat sijaintinsa uudelleen. Uutta tuotantoa rakennetaan lähemmäksi markkinoita. Käytännössä tämä tarkoittaa tuotantoa kolmella mantereella; Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa tuotantoa pitää tuotekehitys- ja tutkimus, osaaminen sekä alihankintaverkkojen tehokkuus. Monessa verkostossa joudutaan kuitenkin miettimään, missä päähankkija tulevaisuudessa tekee lopputuotteet. Toistaiseksi kansainvälistyminen ei ole vienyt työpaikkoja Suomesta, vaikka joitakin osia tuotannosta on siirtynyt. Lähinnä tuotantokapasiteetin laajennukset toteutetaan uusilla markkina- ja tuotantoaluilla. Kun näillä on ollut pulaa sopivasta tuotantokapasiteetista, on Suomesta toimitettu komponentteja myös uusiin tehtaisiin. Monessa tuotantoverkossa Suomen osuus on todennäköisesti huomattavasti suurempi kuin se tulee olemaan pitkällä ajalla. Alihankkijan ja järjestelmätoimittajan kannalta kansainvälistyminen nykyisellä yrityskoolla on riski. Tämä onkin tärkein kansainvälistymisen este. Alihankintayritysten 5 Visioista strategioiksi 111

112 kokoa pitää kasvattaa tai kynnystä kansainvälistyä pitää saada muuten matalammaksi. Yrityskokojen kasvattamiseksi nopein tie on yritysten fuusiot. Riskejä voi jakaa kuitenkin myös perustamalla yhteisyrityksiä tai toimimalla päämiehen kanssa yhdessä uudessa sijoituskohteessa. Päämies voi tarjota toimitiloja ja ostaa materiaalit, jolloin alihankkija voi tarjota suhteellisen riskittömästi työsuorituksia. Keveimmillään kansainvälistyminen voi merkitä ostotoiminnan hoitamista päämiehen puolesta omalla erityisalueella. Tämä on myös keino pitää Suomesta ulkomaille siirtyvät alihankinnat omissa käsissä. Maailmanmitassa Suomi on kuitenkin edelleen hyvä toimintaympäristö kone- ja metallituoteteollisuudelle. Monia täällä toimivia verkkoja on vaikea siirtää ulkomaille. Niiden rakentamiseen kokonaan uusissa olosuhteissa menee vuosikausia tai vuosikymmeniä. Yksittäisten yritystenkin siirtäminen maksaa huomattavasti enemmän kuin elektroniikkateollisuudessa. Koneet ovat järeitä siirrettäväksi, niille tarvitaan hyvät tilat ja perustukset, verkottunut tuotanto vaatii kumppaniyrityksiä, infran on oltava kunnossa ja ammattitaitoisen työvoiman saanti turvattua. Yhä suurempia kokonaisuuksia Päämiehet haluavat ostaa yhä suurempia kokonaisuuksia alihankkijoilta ja järjestelmätoimittajilta ja samalla asioida pienemmän toimittajajoukon kanssa. Samaan aikaan yhä uusia osia tuotannosta ulkoistetaan alihankkijaverkolle. Näiden prosessien seurauksena maahan syntyy uusi suhteellisten suurikokoisten järjestelmätoimittajien ja ensimmäisen asteen alihankkijayritysten joukko. Tämä kehitys on jo alkanut. Järjestelmätoimittajat ja alihankkijat puolestaan kasvattavat itselleen omat toimittajaverkostot. Joka tasolla kasvaa alihankinnan ostotoiminnan osaamisen merkitys. Hankintatoimen koulutus onkin pikaisesti saatava samalle tasolle kuin markkinoinnin koulutus. Tiukassa kilpailussa yritykset tekevät voitot ostamalla. Ostaminen ei ole edullisimman hinnan hakemista kullakin hetkellä vaan innovoivan ja tehokkuuteen pyrkivän, transaktiokustannukset minimoivan kumppanuusverkon rakentamista. Päähankkijoille on minimissään tärkeä pitää hallussaan brandit ja suhteet asiakkaisiin. Osa haluaa pitää omissa käsissään myös tuotekehityksen ja tutkimuksen. Monissa yrityksissä kokoonpanoja ollaan parhaillaan siirtämässä järjestelmätoimittajille. Toimintojen ulkoistaminen merkitsee sitä, että alihankintaverkostojen liikevaihto kasvaa nopeammin kuin kone- ja metallituoteteollisuuden kokonaisliikevaihto Suomessa. Koko liikevaihdon kannalta tilanne on kuitenkin vastakkainen, niin kauan kuin alihankkijat eivät kansainvälisty. Suurempien kokonaisuuksien myötä kasvavat myös järjestelmätoimittajien ja alihankkijoiden vastuut. Osa saa tätä kautta jopa omia tuotteita. Alihankkijoilta vaaditaan enem Visioista strategioiksi

113 mänosallistumista tuotekehitykseen. Alihankkijoille siirretään vastuuta investoinneista, koska pörssinoteeratut päämiesyhtiöt haluavat pitää sijoitetun pääoman tuoton korkeana. Myös alihankkijoiden tuotevastuut kasvavat. Tämä edellyttää sopimusten sisällöllistä kehittämistä ja sopimusosaamisen lisäämistä yrityksissä. Yritykset tulevalle sukupolvelle Perheyrittäjyys on vallitsevaa kone- ja metallituoteteollisuudessa. Perheyrittäjät ovat erittäin sitoutuneita alaan, mikä näkyy muita yrityksiä parempana kattavuutena, mutta toisaalta pienempänä riskinottokykynä ja sen myötä liikevaihdon hitaampana kasvuna. Tulevan kymmenen vuoden aikana moni yrittäjä siirtää yrityksensä nuoremmalle sukupolvelle tai myy yrityksen. Sukupolvenvaihdosta on verotuksellisesti helpotettava annettujen lupausten mukaisesti. Sukupolvenvaihdoksessa yritys joutuu useimmiten tietynlaiseen kriisiin, koska rahaa maksetaan ulos yrityksestä elämäntyöstä luopuvalle yrittäjälle ja muille perijöille kuin jatkajalle. Tästä voi olla seurauksena vuosien periodi, jolloin yritys ei kykene investoimaan. Toisaalta sukupolvenvaihdokset ovat valtava mahdollisuus kone- ja metallituoteteollisuuden kehittymiseen. Yrityksiä tulee runsaasti myyntiin. Alalla toimivilla strategisilla sijoittajilla on hyviä mahdollisuuksia yhdistää pienemmistä yrityksistä suurempia synergisiä kokonaisuuksia ja rationalisoida tuotantoa. Myös pääomasijoittajilla on tilaa toimia. Heidän rahoitus- ja liiketoimintaosaamisensa ovat tärkeitä voimavaroja kasvatettaessa yrityksiä kansainväliseen mittaan. Tärkeä voimavara ovat uudet yritysjohtajat. Kun vanhan polven yritysjohtajilla oli tausta tuotannossa, tulee nyt alihankintayrityksiin johtajia päämiesyrityksistä mukanaan loppuasiakkaiden tuntemus ja päämiesten tuntemus. Tuotesalkun uudistaminen Kone- ja metalliteollisuuden historia on jatkuvaa uudistumista. Menossa on jatkuvasti ainakin kaksi vääjäämätöntä prosessia. Vanhat alat siirtyvät kypsyessään 1 5 yrityksen haltuun maailmanlaajuisesti. Toinen on vanhan tuotannon siirtyminen edullisimpiin tuotantomaihin. Suomikin on saanut joitakin näistä vanhoista aloista haltuunsa, lähinnä tuotantovälineiden valmistuksessa esimerkiksi paperikoneet. Nämä muodostavat vahvan perustan teollisuudellemme. Koko kone- ja metallituoteteollisuuden osalta tarvitaan uusia tuotteita ja niiden omistajia ja kehittäjiä. Ympäristöteknologia on yksi tulevaisuuden lupauksista. Kasvava vanhusväestö voisi muodostaa toisen asiakasalan, mutta sen suhteen panostukset ovat pieniä. Koneenosien sorvaamisesta on vaikea siirtyä ihmisen varaosiin ja suoriutumista 5 Visioista strategioiksi 113

114 Ruukki materiaalitoimittajasta ratkaisujen toimittajaksi Ruukki (Rautaruukki Oyj) muutti vuoden 2003 jälkeen ratkaisevasti strategiaansa. Metallinjalostajasta on kehittynyt yhtiö, joka toimittaa metalliin perustuvia komponentteja, järjestelmiä ja kokonaistoimituksia rakentamiseen ja konepajateollisuudelle. Uutta liiketoimintaa kutsutaan ratkaisuliiketoiminnaksi. Vuosina sen odotetaan tuovan jo suurimman osan liikevaihdosta. Vuonna 2006 ratkaisuliiketoimintojen osuus Ruukin koko 3,7 miljardin euron liikevaihdosta oli noussut yli 40 %:iin. Metallituotteet jäävät kuitenkin yhtiön tuotevalikoimaan ja niissä se pyrkii olemaan johtava toimittaja kotimarkkinoilla: Pohjoismaissa, Baltiassa ja Luoteis-Venäjällä Ruukin ratkaisuliiketoiminnan liikevaihdon kehitys Miljoonaa euroa Konepajateollisuus Rakentaminen Keinoina uuden liiketoiminnan kasvattamisessa Ruukilla ovat sekä yrityskaupat että investoinnit ja niiden myötä orgaaninen kasvu. Ruukki on saanut sijoitettavaa Ovakon ja entisen Fundian eli pitkien terästuotteiden myynnistä sekä terätuotteiden Keski-Euroopan palvelukeskusten myynnistä. Tilalle on ostettu teräsrakentamiseen ja konepajateollisuuteen erikoistuneita yhtiöitä. Merkittävät ostetut teräsrakentamisen yhtiöt ovat Metalplast Puolasta, PPTH Norden Oy Suomesta, Steel-Mont Slovakiasta (teräsrakentaja), AZST-Kolor Ukrainasta (maalipinnoitus), Ventall Venäjältä (teräsrakentaja) ja Scanbridge Norjasta (sillanrakentaja ja komponenttitoimittaja offshore-teollisuudelle). Yhtiöt ovat alansa markkinajohtajia sijaintimaissaan, Scanbridge myös koko Skandinaviassa. Näiden lisäksi on tehty uusinvestointeja Ukrainaan, Romaniaan, Venäjälle helpottaviin laitteisiin. Todennäköistä on, että uudet tuotteet sittenkin löytyvät laajalla rintamalla vahvojen alojemme sisältä ja saman tietämyksen eri sovellutusaloilta. Tutkimus- ja kehitystoiminta ovat lääkkeitä myös vanhan tuotannon siirtymiseen edullisempiin tuotantomaihin. Kun ulkomaalaiset ovat ostaneet Suomesta yrityksiä, he ovat ostaneet nimenomaan teknologiayrityksiä, mikä on osasyynä siihen, että ulkomaa Visioista strategioiksi

115 ja Suomeen. Erityisen voimakkaasti Ruukki on panostanut itäisen Keski-Euroopan ja Venäjän rakentamiseen, koska näissä rakentamisen kasvu on ja tulee olemaan nopeaa. Konepajateollisuudessa merkittävimmät yritysostot ovat olleet Velsa Oy (ohjaamot), ruotsalaiset Sy-neco Industry AB ja Omeo Mekaniska Verkstad (rungot ja puomit nosto- ja siirtolaiteteollisuudelle) sekä unkarilainen Aprítógépgyár Zrt. (maansiirtokoneiden ja materiaalinkäsittelylaitteiden komponentit sekä raskaan konepajateollisuuden koneet). Näiden lisäksi perinteisesti on panostettu konepajateollisuuden tarvitsemien metallien esikäsittelyyn sekä nyt myös koneiden kokoonpanoon. Liiketoiminta-alueinaan konepajateollisuudessa Ruukki pitää liikkuvia työkoneita (rakentamisessa ja kaivosteollisuudessa, maa- ja metsätaloudessa sekä nosto- ja siirtolaitteita), paperiteollisuuden ja puunkäsittelyn sekä energiantuotannon laitteita ja meriteknistä- sekä offshoreteollisuutta. Näistä erilaiset liikkuvat työkoneet ja nosto- ja siirtolaitteet muodostavat yhtiölle viiden miljardin euron potentiaalisen markkinan. Tällä alueella Ruukki on edennyt pisimmälle uuden strategian toteuttamisessa. Yhtiö tarjoaa niiden valmistuksen eri vaiheisiin palveluita: materiaaleiksi kevyttä kestävää terästä, runkojen valmistusta, komponentteja kuten puomeja, ohjaamoita ja akselistoja, suunnittelu- ja muotoilupalveluita sekä kokoonpanoa. Ruukin strategiamuutoksen takana on arvio terästeollisuuden ja asiakasalojen kehityksestä. Terästeollisuudessa on menossa voimakas konsolidoitumiskehitys, jossa isot yhtiöt kuten Arcelor Mittal, Tata Corus ja ThyssenKrupp Steel ovat kehittymässä maailmanlaajuisiksi volyymitoimittajiksi. Pienemmät teräsyhtiöt kuten Rautaruukki, Voestalpine ja SSAB voivat kannattavasti erikoistua asiakasalojen suuntaan. Tätä tukee se, että metallituote- ja konepajateollisuudessa puolestaan on ulkoistamisen takia kysyntää uusille alihankinta- ja systeemitoimituksille. Ruukin strategiamuutoksella on merkittäviä vaikutuksia suomalaiseen kone- ja metallituoteteollisuuteen: Ala on saanut uuden strategisen investoijan, jolla on resursseja investoida ja tarjota monipuolisia alihankinta- ja järjestelmätoimituksia sekä Suomessa että kansainvälisesti. Ruukki tuo lisää kilpailua alalle ja saa aikaan myös rakennejärjestelyjä. Perustuotannossaan Ruukki keskittyy yhä enemmän kestäviin, kevyisiin teräksiin, joista se saa terästuotannolleen nykyistä enemmän lisäarvoa. Ne palvelevat myös sen omia ratkaisuliiketoimintoja. Erikoistuminen avaa muillekin jatkojalostuksen yrityksille maailmanmitassa erikoistumismahdollisuuksia. laisten omistamien yritysten kannattavuus on kotimaisia parempi. Monessa tapauksessa ajatus on ollut pitää tuotemerkki ja siirtää tuotanto pois Suomesta. Vahva tutkimus- ja kehittämispanos, koulutettu työvoima, liiketoimintaolosuhteiden helppous, toimiva infrastruktuuri ja yritysten tehokkuus ovat kuitenkin johtaneet päinvastaiseen. Suomalainen tytäryhtiö on saanut lisää liiketoimintavastuita. 5 Visioista strategioiksi 115

116 Keskeiset strategiset linjaukset Alihankintatoiminnan kansainvälistyttävä rivakasti Alihankintatoiminnan kansainvälistäminen on keskeinen osa kone- ja metallituoteteollisuuden tulevaisuuden strategiaa. Tällä hetkellä alihankintaverkostomme palvelevat pääasiassa päämiesten kotimaassa toimivia yksiköitä, joiden kautta toki valtaosa tuotannosta päätyy vientiin. Jos suoraa vientiä on, kyse on toimituksista päämiesten ulkomaisiin yksiköihin tai projektitoimituksiin. Alihankintatoimitukset ulkomaisille päämiesyrityksille ovat hyvin vähäisiä. Alihankintaprojektin kuluessa kansainvälistymisstrategia vahvistui kolmevaiheiseksi: Lähtötilanne: Pidetään alihankinta mahdollisimman tehokkaana ja innovatiivisena kotimaassa ja hoidetaan täällä toimivien päämiesten tarpeet. Tämä on kansainvälistymisstrategian lähtötilanne. Ilman tätä kansainvälistyminenkään ei onnistu. Vaihe 1: Järjestelmätoimittajat ja alihankkijat kansainvälistyvät perustamalla yksiköitä niihin kohdemaihin, joihin niiden suomalaiset päämiehet perustavat keskeisiä tuotantoyksiköitään. Tämä tapahtuu yhteistoimin päämiesten ja muiden alihankintaverkon yritysten kanssa. Tavoitteena on tarjota sijaintimaassa parasta mahdollista saatavilla olevaa alihankintaa, mikä ylläpitää päämiesten kilpailukykyä. Tässä vaiheessa vienti Suomesta voi luonnollisesti vähentyä, mutta alihankintaverkon yritykset pystyvät kasvattamaan toimituksiaan. Vaihetta voidaan kutsua symbioottiseksi kansainvälistymiseksi. Vaihe 2: Ulkomailla sijaitsevat yksiköt alkavat tarjota alihankintaa myös muille sijaintimaidensa asiakkaille. Nämä voivat olla ulkomaisia tai sijaintimaan yrityksiä. Referenssinä on tehokas alihankinta sijaintimaan suomalaisille päämiehille. Tämä saa alihankintaverkon ulkomaisen toiminnan voimakkaaseen kasvuun. Vaihe 3: Ulkomailla toimivat alihankintayksiköt alkavat myydä suomalaisten yksiköiden tuotantoa kohdemaissaan uusille päämiesyrityksille, mikä avaa suomalaisille yksiköille kokonaan uudet markkinat. Tässä vaiheessa Suomen alihankintavienti alkaa kasvaa ja lisää työllisyyttä Suomessa. Luonnollinen jatko näille kansainvälistymisstrategian vaiheille (vaihe 4) on osallistuminen erikoistumisalojemme päämiesten kansainväliseen hankintaan. Tällöin optimoidaan alihankintaverkoston toimituksia kansainvälisesti pyrkimyksenä kasvattaa myyntiä ja samalla maksimoida kunkin toimituksen kate. Kolmivaiheinen kansainvälistymisstrategia on esitetty oheisessa kuviossa. Ajallisesti strategia on ajoitettu toteutettavaksi seuraavan 12 vuoden kuluessa. Vaiheet ovat yksittäisen Visioista strategioiksi

117 VAIHE Alihankinta uusissa sijaintimaissa suomalaisille päämiehille Alihankinta uusissa sijaintimaissa muille päämiehille (muut ulkomaiset ja sijaintimaan omat päämiehet) VAIHE 1 Alihankintatoiminta kotimaassa sijaitseville päämiehille VAIHE Kuvio 5.1 Alihankintatoiminnan kansainvälistymisen vaiheet yrityksen kohdalla peräkkäisiä, mutta koko alihankkijajoukon osalta osittain päällekkäisiä. Tavoitteeksi on asetettu, että kaikki kolme vaihetta olisi toteutettu vuonna Kansainvälistymisstrategian onnistunut toteutus vaatii yksityiskohtaisempia suunnitelmia, joita alalla on yhdessä mietittävä. Lisäksi on vaihdettava jatkuvasti tietoa onnistumisista ja epäonnistumisista ja kartoitettava niiden pohjalta korjaustarpeita. Valtiovallan on oltava prosessissa mukana. Sen eri yksiköillä, KTM:llä ja TE-keskuksilla, Finprolla, Finveralla, Tekesillä, Suomen Teollisuussijoitus Oy:llä sekä koulutus- ja tutkimusyksiköillä pitää olla valmiuksia ja keinoja tukea tätä kehitystä. Alihankintayritysten kokoa kasvatettava kymmenkertaiseksi Päämiehet ulkoistavat yhä useammin tuotantonsa alihankkijoille. Tämä merkitsee sitä, että tuotevastuun saavilla alihankkijayrityksillä pitää olla merkittävästi nykyistä isommat 5 Visioista strategioiksi 117

118 resurssit toimintojen hoitamiseen sekä Suomessa että muissa sijaintimaissa. Realistinen tavoite on kasvattaa uutta kansainväliseen toimintaan pystyvää super-alihankintayritystä, jotka ovat kooltaan jopa kymmenkertaisia nykyisiin johtaviin alihankintayrityksiin verrattuna. Näillä yrityksillä on luonnollisesti omat alihankkijaverkostonsa, joissa on tilaa pienemmille yrityksille. Toiminta kuitenkin virtaviivaistuu. Tuotannon siirtyminen alihankkijoille merkitsee käytännössä seuraavia asioita: Alihankkijoilla on oltava tuotannon osaajat eli ammattitaitoinen henkilöstö. Valmistusosaamisen lisäksi alihankkijat vastaavat myös valmistusosaamisen kehittämisestä. Perushankinta siirtyy alihankkijoille. Alihankkijayritykset tarvitsevat samanlaisen hankintaosaajien armeijan, kuin päämiehillä on nyt. On rekrytoitava hankintaosaajia ja koulutettava heitä. Hankintaosaajien on oltava kielitaitoisia, koska heidän on kyettävä vastaamaan hankinnasta kansainvälisesti. Alihankkijan on oltava saumattomasti integroitu päämiehen tietojärjestelmiin, koska tuotannon on reagoitava myyntiin ja myynnin on tiedettävä tuotannon kapasiteetti ja kustannukset. Alihankkijat vastaavat tuotannon investoinneista. Siksi toimintaa on suunniteltava ja markkinoiden kehitystä ennakoitava pitkäjänteisesti yhdessä päämiesten kanssa. Myös yhteistyö uusien tuotteiden suunnittelussa on välttämätöntä. Asetetut kehitystavoitteet ovat niin suuria, että nykyisistä alihankintayrityksistä vain ani harvat pystyvät itse vastaamaan niiden rahoituksesta. Mukaan tarvitaan pääomasijoittajia ja myös päämiesyritysten on tultava osakkeenomistajiksi. Jopa yhteiskunnan panos on tarpeen. Tässä on mahdollisuus sijoittaa eläkevaroja suomalaisten yritysten maailmanlaajuisesti hajautettuun toimintaan. Ehkä kaikkein tärkein uudistus on saattaa päämiesten ja johtavien alihankkijoiden sopimukset kokonaan uudelle tolalle. Vuosittaiset ostosopimukset ovat historiaa tai niiden pitää olla vain osa laajemmista sopimuskokonaisuuksista. Sopimusten pitää olla aiempaa pitkäjänteisempiä ja nimenomaan partnereiden välisiä sopimuksia, koska päämiesten ja alihankkijoiden on yhdessä kyettävä sopimaan jopa kokonaisten uusien tehtaiden perustamisesta. Sopimusmalleja ja käytäntöjä voidaan parhaiten kehittää Teknologiateollisuus ry:n puitteissa, jolloin työssä ovat mukana kaikki johtavat yritykset. Vaikka tulevaisuus vaatii uuden kokoluokan alihankintayritysten synnyttämistä, tarvitaan myös pienempiä ja erikoistuneita alihankintayrityksiä. Osa yrityksistä voi erikoistua esimerkiksi erittäin tehokkaaseen osavalmistukseen. Niiden on valittava oikeat tuotteet ja niiden valmistukseen sopivat koneet. Kilpailukyky voi perustua nimenomaan pitkälle vietyyn valmistusosaamiseen, jota sovelletaan eri tuotteisiin suhteellisen samanlaisena Visioista strategioiksi

119 Näiden lisäksi on luonnollisesti tilaa monipuolisille alihankintasepille, jotka eivät välttämättä edes pyri kasvuun. Ne voivat löytää kannattavaa toimintaa esimerkiksi varaosaalihankkijoina. Yksi kehitettävä työsarka on protovalmistus, jota alihankkijat nyt tekevät alihintaan siinä toivossa, että saavat myöhemmin tilauksia. On kyettävä luomaan keinoja, joilla protovalmistus voidaan tehdä kannattavaksi. Fyysisen valmistuksen ohella kyse voi olla virtuaalisuunnittelusta. Protovalmistuksesta ja -suunnittelusta on kehitettävä tuotekehityksen rinnalle kansallinen, koko suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden voimavara maailmanlaajuiseen kilpailuun. Työvoimaa on saatava lisää ja osaamista kehitettävä Kone- ja metallituoteteollisuus uskoo tuotannon kasvavan Suomessa. Tämä edellyttää riittävää työvoimaa ja korkeatasoista osaamista. Työvoiman saannin pullonkaulat on avattava. Osaamisen turvaamiseksi koulutus pitää saada vastaamaan yritysten tarpeita sekä alueellisesti että määrältään ja sisällöltään. Kone- ja metallituoteteollisuudessa osaavan työvoiman pula on huutava lähes koko maassa. Tätä ongelmaa ei teollisuus voi ratkaista yksin, vaan tarvitaan tehokasta yhteistyötä työvoimaviranomaisten ja koulutusjärjestelmän kanssa. Mitä työvoimapulan ratkaisemiseksi on tehtävä? Ehdotamme seuraavia toimenpiteitä: Työperäistä maahanmuuttoa niin EU:sta kuin EU:n ulkopuoleltakin on edistettävä tehokkain keinoin. Työ- ja oleskeluluvan saanti on tehtävä mahdollisimman helpoksi EU:n ulkopuoliselle ammattitaitoiselle työvoimalle ja yrityksen on saatava palkata ammattitaitoisin hakija. Muuttoa on helpotettava auttamalla puolisoa samaan työtä, järjestämällä lapsille koulutuspaikkoja sekä avustamalla perheitä asunnon saannissa. Muuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan on autettava kulttuurikoulutuksella. Muuttajien on saatava suomen- tai ruotsinkielen opetusta, mutta samalla heidän on myös voitava säilyttää oma kieli ja kulttuuriyhteys. Muuttajien sitouttamiseksi Suomeen heille on järjestettävä mahdollisuus saada asuntolainoja ja takauksia lainoihin. Naisten lukumäärää kone- ja metallituoteteollisuudessa on lisättävä. Työ on keventynyt, koska nostoissa ja siirroissa käytetään apuvälineitä, tuotanto on automatisoitunut ja tuotteissa on paljon tieto- ja viestintätekniikkaa ja automaatiota, joiden asentaminen on kevyttä. Lisäksi työympäristöt ovat siistiytyneet. 5 Visioista strategioiksi 119

120 Työttömille ja työttömyysuhassa oleville naisille on järjestettävä muuntokoulutusta kone- ja metallituoteteollisuuden ammatteihin. Naisille, jotka haluavat parantaa ansiotasoaan, on tarjottava sapattivapaan kaltaista mahdollisuutta osallistua ammatilliseen koulutukseen, josta suoriutuneille yritykset takaavat työpaikkoja. Jotta nuoria saataisiin kone- ja metallituoteteollisuuteen, olisi eri alojen työn sisällöstä, työnsaantimahdollisuuksista sekä palkkatasosta välitettävä systemaattisesti tietoa. Kouluissa on panostettava osaavaan ammatinvalintaan. Myös yritysten on aktiivisesti avattava ovensa ja esiteltävä mahdollisuuksiaan. Mitä koulutuksen ja osaamisen kehittämiseksi on tehtävä? Ehdotamme seuraavia toimenpiteitä: Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja tulee kohdentaa aloille ja alueille, joilla työllistämistarve on suurin. Läpäisyasteen nostamiseksi on lisättävä opiskelijoiden motivaatiota. Nuoria on tutustutettava yrityksiin, tarjottava heille kesätöitä ja harjoittelupaikkoja sekä takuutyöpaikkoja, kun tutkinto on suoritettu. Koulutussuunnitelmat eivät saa olla ainoastaan oppilaitosten tavoitteita. Opintojen sisällöt on suunnattava yritysten tarpeiden mukaisesti. Tutkintojen moduulirakenne on saatava toimimaan ja sillä on suunnattava osaamisprofiileja kunkin alueen yritysten ja ajan tarpeita vastaavasti. Teknikkokoulutus on palautettava, jotta saadaan nykyistä pysyvämpää, valmiuksiltaan parempaa työnjohtotason henkilöstöä. Opettajien saatavuus on turvattava kelpoisuusehtoja muuttamalla ja heidän työelämätuntemuksensa on päivitettävä säännöllisin väliajoin. Tässä tarvitaan myös yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Oppilaitosten ja yritysten on tehtävä paikallisesti yhteistyötä niin, että opetuksessa voidaan käyttää uusimpia koneita ja työmenetelmiä. Yritykset ovat valmiita toimimaan opiskeluympäristöinä sovituin ehdoin. Ammatillisten oppilaitosten rahoitusjärjestelmää tulee kehittää niin, että valmistuneista tutkinnoista, työllistymisestä ja koulutuksen laadusta palkitaan olennaisesti nykyistä enemmän. Nyt näiden osuus rahoitusperusteista on noin kaksi prosenttia. Nykyisten TE-keskusalueiden sijaan koko maan pitäisi toimia yhtenäisenä työssäkäyntialueena, jolloin työllistäminen tehostuisi. Pitemmällä tähtäimellä tarvitaan järjestelmää, joka auttaa suunnittelemaan opintojen sisältöjä. Alankomaissa työmarkkinaosapuolilla on velvollisuus tuottaa tietoa työn sisällöistä ja ammattiprofiileista. Valtio rahoittaa toimintaa ja käytännön työn hoitavat tähän erikoistuneet konsultit. Tiedon perusteella voidaan laatia työelämää paremmin vastaavia Visioista strategioiksi

121 opetussuunnitelmia aina moduulitasolle. Samalla opetusviranomaiset pohtivat yhdessä johtavien yritysten kanssa, miten työn vaatimukset ja ammattiprofiilit muuttuvat 4 6 vuoden ajanjaksolla, niin että opetussuunnitelmia voidaan muuttaa tulevaisuuden vaatimuksia vastaaviksi, ottaen huomioon tutkintojen läpäisyajat. Ehdotamme järjestelmästä pilottiprojektia, jossa mukana olisivat Teknologiateollisuus ry, Metallityöväen Liitto ry ja opetushallitus sekä opetusministeriö ja uusi elinkeinoministeriö. Toinen kehittämisalue on ammatillisen koulutuksen lähtökohdat. Niitä on ainakin kolme: opiskelijan valinnat, yritysten tarpeet ja koulutusjärjestelmän kyvyt tuottaa koulutusta. Alueellisesti koulutusta pitäisi tarjota siellä, missä on työpaikkoja, koska opiskelijat mielellään asettuvat koulutuspaikkakunnilleen. Opiskelijalla on oikeus valita ala, jolla hänen kykynsä ovat parhaat ja motivaatio suurin. Se on parasta myös kansantalouden kasvun kannalta. Tuettakoon tällaisen opiskelijan muuttoa sinne, missä ovat parhaat oppilaitokset ja työpaikat. Helpoimmin muovattavissa on ehkä koulutusjärjestelmä, sen jäykkyyksistä huolimatta (mitä on aina tarjottu, opettajakunta koulutuksineen, koulurakennukset jne.) Tarvitaan tutkimusta siitä, miten ammatillisen koulutuksen alueellinen tarjonta olisi kasvun kannalta optimaalista järjestää. Korkeakoulu- ja tutkimuslaitostasolla pitää ottaa huomioon kehittämismahdollisuudet. Koulutuksessa on otettava huomioon hankintaosaaminen samalla painolla kuin markkinointiosaaminen, koska kovassa kilpailussa kannattavuus saadaan aikaan hankinnoilla. Opetukseen on sisällytettävä myös kulttuuri- ja kielikoulutusta, koska kone- ja metallituoteteollisuuden toiminta kansainvälistyy alihankintaverkostoa myöten. Tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttö lisääntyy hankinnassa, tuotannossa ja verkostoissa. Virtuaalisen suunnittelun ja tuotannon sekä koneiden etäohjauksen tarve kasvaa. Ympäristöteknologian ja muiden uusien alojen nousu edellyttää opetuksen ja tutkimuksen laaja-alaisuutta ja ennakoivuutta. Materiaalien ja energian kallistuvat hinnat lisäävät paineita säästää kustannuksia jo suunnittelun avulla. Materiaalien käytössä nanoteknologiasta voi tulla nanosampomme. Kone- ja metallituoteteollisuuden, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä tutkimusja kehitysrahoitusjärjestelmän on yhdessä pohdittava, mitä nämä merkitsevät opetukselle ja tutkimukselle ottaen huomioon kansalliset mahdollisuudet muuttaa tulokset liiketoiminnaksi. Ennakointitoiminta on saatava uudelle tasolle ja tämän yhteisen pohdinnan pohjaksi. Tarvitaan uusia tuotteita ja vahvuusalueita Kone- ja metallituoteteollisuudellamme on tietyt vahvuusalueet, mutta kovassa kilpailussa ja kuten sanotaan kehityksen kehittyessä ne eivät riitä. Vahvuusalueet, se, mitä nykyiset päämiesyrityksemme tekevät, muodostavat vahvan pohjan ja tyhmintä olisi luopua siitä. 5 Visioista strategioiksi 121

122 Mutta silloin, kun yritys on kehittynyt jollakin alalla maailman markkinajohtajaksi, eikä näköpiirissä ole kovin voimakasta kasvua alan kysynnässä, parhaana oleminen merkitsee äärimmillään toiminnan jatkuvaa tehostamista laihtumista. Innovaatioiden ja uusien alojen kautta voimme kasvaa. Innovaatioiden ja osaamisen avulla on mahdollista haastaa muita myös heidän vanhoilla vahvoilla aloillaan. Mitä uudet alat voivat olla? Vuoteen 2015 mennessä ympäristömyönteisestä tuotannosta on kasvanut mitä merkittävintä liiketoimintaa. Suomella on mahdollisuus kehittyä puhtaiden teknologioiden valmistuksen kärkimaaksi: Meillä on teknologiaa, jolla voidaan estää saastumista, käsitellä jätteitä ja kierrättää materiaaleja sekä säästää energiaa. Tällä alueella olemme vasta kehityksen alussa. Milloin saammekaan aisoihin katupölyn tai milloin kylmäkuljetuksen jakeluautot kulkevat hiljaisesti kuin lumikot? Monet perinteiset teollisuuden alat voivat huonon teknologian vuoksi olla todella saastuttavia. Vahvinta aluettamme on niiden ympäristömyönteinen tuotantoteknologia. Se on yrityksille kestävä kilpailuetu ja yhä tärkeämpi myyntivaltti, josta kannattaa pitää huolta. Kestävän tuotannon teknologiaa meillä on enemmän kuin tiedämme. Tuuli- ja vesivoima eivät kuluta luonnon resursseja. Niitä merkittävämpi voi kuitenkin olla metsänkorjuun teknologia, joka valloittaa jatkuvasti lisää maailmanmarkkinoita. Se on osa kestävää metsätaloutta, jonka ansiosta metsävarantomme periytyvät vähintään yhtä arvokkaina jälkipolville. Puhtaiden teknologioiden tuotannon uskotaan kasvavan vähintään 16 prosenttia vuodessa ainakin vuoteen 2025 asti. Miksi emme olisi mukana takomassa, sorvaamassa ja hitsaamassa tätä uutta nokiaa? Kehityksen turvaamiseksi tarvitaan kansallinen konepaja- ja metallituoteteollisuuden ohjelma. Erittäin tärkeä ohjelman osa on yhteiskuntatieteellinen tutkimus teknologian sosiaalisista aspekteista. Miten voimme edistää teknologian myönteistä käyttöä? Kuinka voimme tehdä siitä kerta kaikkiaan kannattavaa? Metsänkorjuukoneet voivat olla osa kestävää metsätaloutta, mutta niillä voidaan myös tuhota metsät. Teknologia ei ole pelkkää teknologiaa, vaan osa jotakin isompaa kokonaisuutta, jota meidän on ymmärrettävä paremmin. Haastamme filosofit ja yhteiskuntatieteilijät pohtimaan näitä kysymyksiä. Yksi ala on liian vähän tulevaisuuden kasvualustaksi. Kaikenlainen turvallisuuteen liittyvä tekniikka näyttää myös olevan kasvunsa kiihtyvällä kaarella. Hahmotimme epävarmuuden ja turvattomuuden lisääntymisen yhdeksi megatrendiksi. Samalla lailla kuin uhka ympäristön tuhoutumisesta se näyttää synnyttävän kasvavat markkinat vastaavan tekniikan tuotannolle. Tarvitaan lisää elektronisia silmiä ja korvia, lukkoja ja hälyttimiä, Visioista strategioiksi

123 suojaa kehon ympärille, liiveihin, kypäriin, ajoneuvoihin, läpivalaisulaitteita ja biologisia tunnistimia rajoille, bakteereja ja viruksia aistivia portteja lentokentille pandemian estämiseksi, vahvuutta ja viisautta jäissä kulkeviin laivoihin ihmisten välinpitämättömyyden aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi, öljynsyöjien armeija rannoille. Voisimme olla vahvoilla tässäkin teknologian sarjassa. Äly yhdistettynä hyvin tehtyihin koneisiin ja laitteisiin on Suomen kone- ja metallituoteteollisuuden vahvuus monella muullakin uudella alalla. Mutta tulevaisuudessa on panostettava myös nanoteknologian sovellutuksiin. Visioiden vieminen käytäntöön Tämän visioprosessin tavoite on saada yritykset havahtumaan tulevaisuuden erilaisista vaihtoehdoista. Tämä on myös yhteistyöpyyntö tärkeimmälle kumppanillemme, Metalliliitolle, miettiä yhdessä tulevaisuutta. Tavoitteemme on saada tärkeät sidosryhmät: elinkeinon kehittämisestä vastaavat ministeriöt, koulutus- ja tutkimuslaitokset, teknologia- ja riskirahoittajat, havaitsemaan, että niiden toimenpiteitä tarvitaan. Tulokset tulevat takaisin vahvoina kotimaisina yrityksinä ja työpaikkoina. Yrityshaastatteluja tehdessämme havaitsimme, että yrityksiltä puuttuu pitkän tähtäimen visiointi. Tulevaisuuden vaihtoehtoja ei mietitä vuoden päähän. Sen sijaan johtoryhmissä ja omistajien piirissä mietitään kyllä tulevaisuutta 1 3 vuoden, parhaimmillaan jopa 5 vuoden, perspektiivillä. Tämä raportti toivottavasti auttaa suunnitteluhorisontin pidentämisessä. Pitkällä tähtäimellä ei voi tehdä varmoja ja ehdottomasti oikeita ennusteita. Se on mahdotonta. Sen sijaan voi muodostaa erilaisia tulevaisuudenkuvia, harkita kunkin todennäköisyyttä, miettiä kuhunkin omalta kannaltaan sopivia tavoitteita sekä keinoja niihin pääsemiseksi. Tulevaisuuteen voi myös itse vaikuttaa yllättävän paljon. Siksi tarvitsemme strategian kone- ja metallituoteteollisuuden ja sen alihankintatoiminnan kehittämiseksi. Alihankkijoista on kasvettava kansainvälisiä. Alihankintayritysten koon on kasvettava, ja tarvitaan superluokan alihankintayritystä, jotka kykenevät hoitamaan päämiesyritysten tuotannon. Osaava henkilöstö on tärkein voimavaramme. Ilman uusia tuotteita suomalainen kone- ja metallituotteiden menestystarina ei voi jatkua. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuutena on ollut tehokas yhteistyö julkisen vallan ja yritysten välillä. Tässä työssä on asetettu yritysten tavoitteita vastaiselle yhteistyölle tavoitteena vahvistaa suomalaista kone- ja metallituoteteollisuutta Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla. Tarina Sammosta on ajankohtaisempi kuin koskaan sitä ei tarvitse ainoastaan alan yritykset, vaan koko kansantalous kasvaakseen. 5 Visioista strategioiksi 123

124

125 Liite 1 Alihankintavisio-projektin ohjausryhmä Spolander Matti, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry, puheenjohtaja Ala-Kojola Lasse, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry Hernesniemi Hannu, tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Honkanen Pekka, Senior Vice President, Metso Paper Oy Ihanamäki Ilpo, ohjelmapäällikkö, TEKES Kannisto Pasi, toimitusjohtaja, SKS Toijala Works Oy Kemppainen Pekka, toimitusjohtaja, Uudenkaupungin Rautavalimo Oy Leinonen Juha, Outsourcing Manager, Andritz Oy Wood Processing Lindholm Ari, toimitusjohtaja, Makron Oy Nurminen Pauli, toimitusjohtaja, Hellmanin Konepaja Oy Pietarinen Matti, teollisuusneuvos, KTM Elinkeino-osasto Rantanen Olli, tehtaanjohtaja, Sandvik Mining and Construction Oy Sorjonen Kari, toimitusjohtaja, Tasowheel Oy Uusitalo Hannu, kehityspäällikkö, ABB Oy Sähkökoneet Vallas Tero, General Manager, Konecranes Standard Lifting Oy Tampereen alueellinen visioryhmä Ala-Kojola Lasse, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry Hernesniemi Hannu, tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Hyvönen Jarmo, toimitusjohtaja, Fastems Oy Ab Kannisto Pasi, toimitusjohtaja, SKS Toijala Works Oy Koljonen Markku, President, Rautaruukki Oyj Korhonen Kimmo, toimitusjohtaja, Hervannan Koneistus Oy Koski Pekka, tuotantojohtaja, Sandvik Mining and Construction Oy Kulmala Harri, erikoistutkija, VTT Leivo Matti, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry Mehtänen Teuvo, ostojohtaja, Sisu Diesel Oy Nieminen Mika, Vice President, Contractor supply operations, Metso Minerals (Tampere) Oy Pirhonen Jalo, toimitusjohtaja, TP-Yhtiöt Oy Reunamäki Jarmo, Purchasing Manager, Kalmar Industries Oy Ab Sorjonen Kari, toimitusjohtaja, Tasowheel Oy Spolander Matti, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry Vaasan alueellinen visioryhmä Ala-Kojola Lasse, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry Auvinen Seppo, johtava konsultti, Confidea Consulting Oy Eränen Pertti, Vice President Local SCM Services, ABB Oy Hernesniemi Hannu, tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Liite 1 125

126 Kohtamäki Marko, vanhempi tutkija, Vaasan yliopisto Koistinen Peter, kehitysjohtaja, VM-Group Oy Mattila Veli-Pekka, toimitusjohtaja, VM-Group Oy Myllylä Jarmo, kehittämispäällikkö, Teknologiakeskus Oy Merinova Ab Rintala Erkki, toimitusjohtaja, Maaseudun Kone Oy Spolander Matti, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry Teppo Tero-Jussi, hankintatoimen johtaja, Finn-Power Oy Jyväskylän alueellinen visioryhmä, Ala-Kojola Lasse, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry Autio Jukka, kehitysjohtaja, Meteco Oy Auvinen Seppo, johtava konsultti, Confidea Consulting Oy Hernesniemi Hannu, tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Hyvärinen Olli, hankintajohtaja, Metso Paper Oy Korhonen Jouni, ostojohtaja, Andritz Oy Leinonen Juha, ostopäällikkö, Andritz Oy Rintala Reijo, toimitusjohtaja, Sahala Works Oy Sivonen Tuula, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry Spolander Matti, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry Virkki Erkki, kehitysjohtaja, Mesera Yhtiöt Oy Turun alueellinen visioryhmä, Auvinen Seppo, johtava konsultti, Confidea Consulting Oy Dahlberg Kenneth, markkinointijohtaja, Mesekon Oy Eskola Pauli, toimitusjohtaja, Eskomatic Oy Hautala Sami, hankintajohtaja, Aker Yards Oy, Turku Hernesniemi Hannu, tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Kemppainen Pekka, toimitusjohtaja, Uudenkaupungin Rautavalimo Oy Nummela Juha, toimitusjohtaja, Tumo Oy Rantanen Olli, paikallisjohtaja, Sandvik Mining and Construction Oy Rohiola Antti, Materiaalihankintapäällikkö BMH Wood Techonology Oy Spolander Matti, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry Vikström Jussi, toimitusjohtaja, Paramet Konepaja Oy Helsingin alueellinen visioryhmä Ala-Kojola Lasse, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry Auvinen Seppo, johtava konsultti, Confidea Consulting Oy Happo Jyrki, Sourcing Expert, Larox Oyj Hernesniemi Hannu, tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Kirjalainen Juha, tehtaanjohtaja, Sandvik Mining and Construction Oy Laakso Tommi, toimitusjohtaja, Meri-Met Oy Lehmusvirta Juhani, Vice President, Space Electronics, Patria Systems Oy Lemettinen Pertti, toimitusjohtaja, Levypyörä Oy Olanterä Niko, tuotantojohtaja, Hellmanin Konepaja Oy Parmasuo Timo, hallituksen puheenjohtaja, Meconet Oy Sohlström Ralf, toimitusjohtaja, Meconet Oy 126 Liite 1

127 Spolander Matti, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry Tuominen Kari, materiaalijohtaja, Konecranes Oyj Tuominen Matti V., toimitusjohtaja, Sisu Akselit Oy Turunen Jukka, johtaja, Beneq Oy Uusitalo Hannu, kehityspäällikkö, ABB Oy Sähkökoneet Vallas Tero, General Manager, Konecranes Standard Lifting Oy Varho Kari, toimitusjohtaja, Janavalo Oy Haastattelut Aholainen Antti, Procurement Manager, Raute Oyj, Nastola Anttila Jari, toimitusjohtaja, TemeraN Oy, Alahärmä Autio Jukka, kehitysjohtaja, Meteco Oy, Karstula Blomberg Markku, toimitusjohtaja, Transtech Oy, Oulu Haapaniemi Juhani, toimitusjohtaja, Silver-Veneet Oy, Ähtäri Hakala Ilkka, toimitusjohtaja, Moventas Oy, Jyväskylä Haukkala Pertti, Vice President, Valtra Oy Ab, Suolahti Hautala Sami, hankintajohtaja, Aker Yards Oy, Turku Huhtinen Juha, hankintajohtaja, ABB Oy Sähkökoneet, Helsinki Hyvärinen Olli, hankintajohtaja, Metso Paper Oy, Jyväskylä Immonen Pauli, toimitusjohtaja, Mobimar Oy, Turku Järvenpää Pasi, Manager Production and Purchasing, Sandvik Mining and Construction Oy, Tampere Jääskeläinen Veli-Matti, toimitusjohtaja, WinWind Oy, Oulu Kaijasilta Erkki, toimitusjohtaja, T-Drill Oy, Laihia Kallio Pekka, toimitusjohtaja, Rannikon Konetekniikka Oy, Raahe Kannisto Pasi, toimitusjohtaja, SKS Toijala Works Oy, Toijala Karvonen Jukka, toimitusjohtaja, JMC Engine Oy, Oulu Kemppainen Pekka, toimitusjohtaja, Uudenkaupungin Rautavalimo Oy, Uusikaupunki Kirjalainen Juha, Plant Manager, Sandvik Mining and Construction Oy Breakers, Lahti Koistiainen Erkki, tehtaanjohtaja, Kumera Machinery Oy, Kylmäkoski Koistinen Peter, kehitysjohtaja, VM-Group Oy, Vaasa Koljonen Markku, President, Rautaruukki Oyj Engineering, Hämeenlinna Korhonen Kimmo, toimitusjohtaja, Hervannan Koneistus Oy, Tampere Korkeavaara Tomi, Section Manager, Wärtsilä Oyj, Vaasa Korpela Jarmo, toimitusjohtaja, Javasto Oy, Mänttä Koski Pekka, Business Process Development Manager, Sandvik Mining and Construction Oy, Tampere Kotola Matti, Vice President, Sandvik Mining and Construction Oy, Tampere Kröger Jorma, toimitusjohtaja, Rautatyö Kröger Oy, Jyväskylä Kuusela Mika, johtaja, Kemppi Oy, Lahti Lehtonen Erkki, toimitusjohtaja, Lehtosen Konepaja Oy, Peipohja Leinola Raimo, toimitusjohtaja, Oy Leinolat Ab, Vaasa Leinonen Juha, Outsourcing Manager, Andritz Oy, Hollola Lemettinen Pertti, toimitusjohtaja, Levypyörä Oy, Nastola Luoma Timo, Strategic Purhaser, Wärtsilä Oyj, Vaasa Matomäki Tomi, toimitusjohtaja, Technip Offshore Finland Oy, Pori Mattila Veli-Pekka, Controller, VM-Group Oy, Vaasa Myllymäki Hannu, toimitusjohtaja, Faperum Oy, Pirkkala Mäkilä Jouko, toimitusjohtaja, Raumaster Oy, Rauma Liite 1 127

128 Nikula Jukka-Pekka, toimitusjohtaja, Komas Oy, Jyväskylä Nummela Juha, toimitusjohtaja, Tumo Oy, Turku Nummelin Tapani, teknillinen johtaja, TP-Konepajat Oy, Tampere Nurminen Pauli, toimitusjohtaja, Hellmanin Konepaja Oy, Helsinki Ollikkala Ari, toimitusjohtaja, Nipere Oy, Teuva Peltola Erkki, toimitusjohtaja, Bronto Skylift Oy, Tampere Penttinen Mika, toimitusjohtaja, Konepaja Häkkinen Oy, Raisio ja Jyväskylä Rantanen Olli, Site Manager, Sandvik Mining and Construction Oy Loaders, Turku Rintala Erkki, toimitusjohtaja, Maaseudun Kone Oy, Ylihärmä Saikkonen Ville, kehitys- ja laatupäällikkö, Lumikko Oy, Nurmo Salmi Kari, toimitusjohtaja, TP-Konepajat Oy, Tampere Salo Jari, toimitusjohtaja, R-Sarkon Oy, Rauma Sorjonen Kari, toimitusjohtaja, Tasowheel Oy, Tampere Sorjonen Taisto, hallituksen puheenjohtaja, Tasowheel Oy, Tampere Suistio Timo, toimitusjohtaja, Hollming Works Oy, Pori Särkiniemi Sakari, toimitusjohtaja, SOP-Metal Oy, Vaasa Tomi Eero, toimitusjohtaja, Sisu Diesel Oy, Nokia Tuominen Kari, materiaalijohtaja, Konecranes Oyj, Hyvinkää Uusitalo Hannu, kehityspäällikkö, ABB Oy Sähkökoneet, Helsinki Vainio Lasse, toimitusjohtaja, Seger Oy, Uusikaupunki Ylivakeri Raimo, toimitusjohtaja, Kalmar Industries Oy Ab, Tampere Tutustumiskäynnit Finn-Power Oy, Kauhava RTA-Metalli Oy, Saarijärvi Rautaruukki Oyj, Engineering, Kurikka 128 Liite 1

129 Liite 2 Kalvosarja Liitteeseen 2 on koottu Alihankintavision keskeiset tulokset ja toimenpideehdotukset. Voitte käyttää niitä omassa strategiatyössänne ja esitellessänne visiota sidosryhmillenne. Voitte ladata raportin ja liitteen kuvamateriaalin pdf-muodossa osoitteesta Liite 2 129

130 ALIHANKINTAVISIO 2015 Mitä näkemys alihankintatoiminnan kehityspoluista keskipitkällä vuoden tähtäimellä Miksi herättämään keskustelua strategiatyön tueksi yritysten näkemyksenä Kenelle pää- ja alihankkijoille viranomaisille MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2

131 TULEVAISUUDEN MEGATRENDIT Väestön ikääntyy ja työvoima vähenee Maailma pienenee edelleen Maailmantalouden painopiste siirtyy BRIC-maihin Ympäristökatastrofit pakottavat toimintaan Uudet teknologiat jokapäiväistyvät Terrorismin uhka lisää epävarmuutta MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2 131

132 HAASTEET Kiina Teollisuustuotannon tärkein keskus Skenaario 1 Skenaario 2 Kiinan nopea kasvu Kiinan talouskasvu jatkuu hiipuu Mitä tämä merkitsee: Tuotanto siirtyy Kiinaan lopputuotteiden valmistusta ja sarjatuotantoa osa alihankintavalmistuksesta ja järjestelmätoimituksista Yksittäis-, piensarja- ja vahvasti asiakasohjautuva tuotanto säilyy Suomessa Suomesta tulee Euroopan toimintojen hankintalähde Etabloituminen Kiinaan edellyttää asiakasyritysten tukea MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2

133 HAASTEET Kiina Teollisuustuotannon tärkein keskus Toimenpide-ehdotuksia yrityksille: Päämiehet tiedottavat suunnitelmistaan keskeisille järjestelmätoimittajille ja ykköskehän alihankkijoille Päämiehet auttavat keskinäisellä yhteistoiminnalla alihankkijoita kansainvälistymään Järjestelmätoimittajat ja alihankkijat selvittävät keinoja kansainvälistyä Yrityskoon kasvattaminen, yhteistyö muiden yritysten kanssa, päämiesten tuki ja pitkäaikaiset hankintasopimukset lisäävät riskinottokykyä Kansainvälistymisen teknillisiä valmiuksia kehitetään: tiedonsiirron protokollat, erikoistermien sanakirjat MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2 133

134 HAASTEET Kiina Teollisuustuotannon tärkein keskus Toimenpide-ehdotuksia valtiovallalle: Julkiset rahoittajat kehittävät rahoitusinstrumentteja, joilla voidaan auttaa järjestelmätoimittajia ja alihankkijoita kansainvälistymään Kiinaan ja muihin tärkeisiin kehittyviin maihin perustetaan Suomi-keskuksia MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2

135 HAASTEET Kiina Teollisuustuotannon tärkein keskus Toimenpide-ehdotuksia koulutusjärjestelmälle: Ammatilliseen koulutukseen, ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin järjestetään koulutuspaikkoja Kiinasta ja muista tärkeistä sijaintimaista tuleville opiskelijoille Hankintatoimen sekä tärkeiden kohdemaiden kielen, kulttuurin ja liiketoimintatapojen opetusta lisätään korkeakouluopetuksessa MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2 135

136 HAASTEET Venäjä Luonnonvaroiltaan rikas, kasvava naapuri Skenaario 1 Skenaario 2 Kehittyvä Venäjä Taantuva Venäjä Mitä tämä merkitsee: Venäjästä tulee sijoittumiskohde pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka tähtäävät Venäjän, Suomen ja muiden lähellä sijaitsevien EUmaiden markkinoita palvelevaan alihankintaan Suomalaiset yritykset alkavat kehittää alihankintakulttuuria Venäjällä Investointien ja suurten projektien kasvu Venäjällä lisää koneiden ja laitteiden kysyntää Projektivientiä varten kannattaa perustaa paikallista valmistustoimintaa MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2

137 HAASTEET Venäjä Luonnonvaroiltaan rikas, kasvava naapuri Toimenpide-ehdotuksia yrityksille: Riskien vähentämiseksi Venäjälle mennään yhteistoimin Venäjälle perustettavien yritysten omistus pidetään omissa käsissä Yritykset vahvistavat resurssejaan hankkimalla venäjänkielistä Venäjää tuntevaa henkilöstöä Venäjälle perustetaan suomalaisia teollisuuskyliä Yritykset harkitsevat sijoittumista Venäjän valtion uusiin teollisuuskyliin ja innovaatiokeskuksiin MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2 137

138 HAASTEET Venäjä Luonnonvaroiltaan rikas, kasvava naapuri Toimenpide-ehdotuksia valtiovallalle: Yhteiskunta panostaa rooliinsa ovien avaajana Rajan yli tapahtuva logistiikka saatetaan toimivaksi Työvoiman rekrytointia Venäjältä helpotetaan Suomalaisyritysten osallistumista suuriin projekteihin helpotetaan Suomen ja Venäjän valtioiden välisin sopimuksin MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2

139 HAASTEET Venäjä Luonnonvaroiltaan rikas, kasvava naapuri Toimenpide-ehdotuksia koulutukselle ja rahoitukselle: Suomessa asuvia venäläisiä rekrytoidaan kone- ja metalliteollisuutta palvelevaan ammatilliseen ja täydennyskoulutukseen Suomalaisille yrityksille järjestetään rahoitusta venäläisen standardijärjestelmän mukaisten hyväksyntöjen hankkimiseen PK-yrityksille järjestetään rahoitusta venäläisten kone- ja metallituoteyritysten arvioimiseksi yhteistyökumppaneina ja ostokohteina MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2 139

140 HAASTEET Kallistuvat materiaalit ja energia Skenaario 1 Raaka-aineiden hinta nousee ja saatavuus vaikeutuu Mitä tämä merkitsee: Vaihtoehtoisia raaka-aineita nousee nykyisten rinnalle Raaka-aineiden toimitusajat pitenevät, vaikka niistä valmistettavan tuotteen toimitusaika lyhenee Jätteen syntyminen minimoidaan Materiaalilogistiikan merkitys korostuu MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2

141 HAASTEET Kallistuvat materiaalit ja energia Toimenpide-ehdotuksia yrityksille: Päämiesten ennustejärjestelmiä kehitetään, jotta alihankkijat pystyvät taloudelliseen materiaalihankintaan Yritysten keskinäistä ostoyhteistyötä lisätään Materiaalien kierrättämistä ja jätteen hyväksikäyttöä lisätään Hankintoja suunnataan uusille toimittajille ja tuojille Siirrytään korkeamman jalostusarvon tuotantoon, jossa materiaalien osuus lopputuotteen hinnasta on pienempi MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2 141

142 HAASTEET Kallistuvat materiaalit ja energia Toimenpide-ehdotuksia koulutusjärjestelmälle: Koulutuksessa kiinnitetään enemmän huomiota materiaalisäästöihin ja tuotteen valmistettavuuden helpottamiseen Luodaan tutkimus- ja kehitystoimintaa tuotteiden ja materiaalien keventämiseksi, kalliiden materiaalien korvaamiseksi edullisemmilla sekä kestävien rakenne- ja pinnoitusratkaisujen kehittämiseksi MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2

143 HAASTEET Kallistuvat materiaalit ja energia Skenaario 2 Energian hinta nousee Mitä tämä merkitsee: Energian kustannuserot ohjaavat investointien sijoittumista Energian kustannuserot vaikuttavat eri maissa sijaitsevien yritysten keskinäiseen kilpailukykyyn Logistiikan kustannukset ohjaavat investointien sijoittumista Suomalaisille yrityksille tarjoutuu mahdollisuuksia energiatehokkaiden laitteiden valmistajina MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2 143

144 HAASTEET Kallistuvat materiaalit ja energia Toimenpide-ehdotuksia yrityksille: Kerätään tietoa eri maiden energia- ja muista kustannuksista Lisätään yritysten välistä yhteistyötä tavoitteena hukkaenergian hyötykäyttö Lisätään yritysten ostoyhteistyötä sähkön ja muun energian hankinnoissa Laaditaan EK:n piirisssä valmiusstrategia tilanteisiin, joissa energian saanti on vakavasti uhattuna Kiinnitetään enemmän huomiota koneiden ja laitteiden energiansäästömahdollisuuksiin MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2

145 HAASTEET Kallistuvat materiaalit ja energia Toimenpide-ehdotuksia valtiovallalle: Luodaan kannusteet energian säästämiseksi Vaatimukset uusiutuvan energian osuuden lisäämisestä toteutetaan niin, että kotimaisen teknologiateollisuuden toimintaedellytykset turvataan Kehitetään toimivat energiamarkkinat Turvataan energian saatavuus kilpailukykyiseen hintaan MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2 145

146 HAASTEET Kallistuvat materiaalit ja energia Toimenpide-ehdotuksia rahoittajille: Lisätään panostuksia uuden energiateknologian kehittämiseen Kasvatetaan uusilla teknologia-alueilla toimivien yritysten kokoa MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2

147 HAASTEET Ympäristöstä uutta liiketoimintaa Skenaario Ympäristöklusteri hahmottuu ja se tarvitsee teknologiaa Mitä tämä merkitsee: Mahdollisuudet laitteiden valmistajana kasvavat Klusterilla on mahdollisuus kasvaa uudeksi Nokiaksi MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2 147

148 HAASTEET Ympäristöstä uutta liiketoimintaa Toimenpide-ehdotuksia yrityksille: Toimitaan alan yritysten koon kasvattamiseksi, jotta yritykset pystyisivät kansainvälistymään Kasvatetaan tuotantokapasiteettia verkostoitumalla MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2

149 HAASTEET Ympäristöstä uutta liiketoimintaa Toimenpide-ehdotuksia valtiovallalle: Luodaan kansallinen puhtaiden teknologioiden kehittämisohjelma Valtiovalta toimii aktiivisesti ympäristöön liittyvän teknologian kehittämiseksi Tuetaan biopolttoaineisiin liittyvää tutkimusta ja tuotekehitystä MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2 149

150 HAASTEET Hupeneva työvoima ja kasvava tuotanto Skenaario Työikäiset vähenevät Mitä tämä merkitsee: Eläkeläisten osuus kasvaa, samoin työikäisille kohdistuva osuus eläkkeiden maksamisesta Uuden henkilöstön saaminen vaikeutuu ja kilpailu työntekijöistä kiristyy On löydettävä keinot hiljaisen tiedon siirtämiseen Ulkomaisen työvoiman/maahanmuuttajien käyttö kasvaa MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2

151 HAASTEET Hupeneva työvoima ja kasvava tuotanto Toimenpide-ehdotuksia yrityksille: Sarjatuotantoa ja käsityövaltaista tuotantoa siirretään alhaisen kustannustason maihin Suomessa erikoistutaan protovalmistukseen sekä yksittäisja piensarjatuotantoon Tuotannon tehostamiseksi investoidaan tuotantoautomaation sekä tietojärjestelmiin ja tiedonsiirtoon MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2 151

152 HAASTEET Hupeneva työvoima ja kasvava tuotanto Toimenpide-ehdotuksia valtiovallalle: Työn verotusta alennetaan palkkojen nousupaineen hillitsemiseksi Kone- ja laiteinvestointeja helpotetaan sallimalla varaukset ja/tai nostamalla enimmäispoistoprosentteja Poistojen ja sosiaaliturvamaksujen sidonnaisuudesta luovutaan Ammatillista koulutusta tehostetaan, jotta sitä olisi tarjolla työllistäville aloille ja alueille Ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoa helpotetaan Työn teettämisen säännöksistä tehdään joustavampia MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2

153 HAASTEET Sukupolvenvaihdokset Skenaario Yrityksissä sukupolvenvaihdokset lisääntyvät Mitä tämä merkitsee: Omaisuutta siirretään jatkajille Yrityksille saadaan uusia jatkajia Osaamista siirretään Yritysjärjestelyihin syntyy mahdollisuuksia Sukupolvenvaihdokset edellyttävät rahoitusjärjestelyjä MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2 153

154 HAASTEET Sukupolvenvaihdokset Toimenpide-ehdotuksia yrityksille: Sukupolvenvaihdosjärjestelyt aloitetaan riittävän ajoissa Pääomasijoittajia rohkaistaan erikoistumaan metallituoteteollisuuteen ja yrityskokoa kasvattaviin rakennejärjestelyihin MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2

155 HAASTEET Sukupolvenvaihdosten vuosikymmen Toimenpide-ehdotuksia valtiovallalle: Tuotannollisen omaisuuden siirron verotus poistetaan kokonaan sukupolvenvaihdostilanteessa Tuetaan tutkimusta perheyritysten ja muiden omistusmuotojen vaikutuksesta yritysten kasvuun, investointeihin, kannattavuuteen ja kansainvälistymiseen MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2 155

156 HAASTEET Yritysten uusiutumisen pakko Skenaario Tuotanto ja markkinat keskittyvät Mitä tämä merkitsee: Tuotanto ja alihankinta siirtyvät lähelle markkinoita Teknologia muuttaa verkostoja Toimijoille syntyy uusia rooleja Alihankkijat kasvavat Hankintatoimen arvoa nostetaan MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2

157 HAASTEET Yritysten uusiutumisen pakko Toimenpide-ehdotuksia yrityksille: Yrityksissä käynnistetään nykyistä pidemmän tähtäimen suunnittelu Yritysverkostoissa analysoidaan, mikä on verkoston kokonaisuuden kannalta optimaalinen tuotannon sijoittumispaikka Pääomasijoittajia tarvitaan toiminnan uudelleenjärjestelyjen mahdollistamiseksi MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2 157

158 HAASTEET Yritysten uusiutumisen pakko Toimenpide-ehdotuksia valtiovallalle: Veroratkaisuilla edistetään investointeja ja parannetaan kannattavuutta T&K-panostuksia lisätään tuotantoteknologian kehittämiseen T&K-panostuksia kasvatetaan kone- ja metallituoteteollisuuden tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen kehittämiseen ja sovellusten käyttöönottoon MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2

159 KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET Alihankintatoiminnan on kansainvälistyttävä rivakasti On synnytettävä kansainväliseen toimintaan pystyvää superalihankkijayritystä Työvoimaa on lisättävä ja koulutusta kehitettävä Ympäristöteknologian mahdollisuuksia on hyödynnettävä MENESTYVÄ ALIHANKKIJA 2015 VISIO JA TOIMENPITEET Liite 2 159

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Avaussanat, Jukka Viitasaari Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

ALIHANKINTAVISIO 2015

ALIHANKINTAVISIO 2015 ALIHANKINTAVISIO 2015 Mitä näkemys alihankintatoiminnan kehityspoluista keskipitkällä 10 15 vuoden tähtäimellä Miksi herättämään keskustelua strategiatyön tueksi yritysten näkemyksenä Kenelle pää- ja alihankkijoille

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Alihankinta ja kansainvälistyminen. KiVi-seminaari 17.3.2011, Kouvola Matti Spolander

Alihankinta ja kansainvälistyminen. KiVi-seminaari 17.3.2011, Kouvola Matti Spolander Alihankinta ja kansainvälistyminen KiVi-seminaari 17.3.2011, Kouvola Matti Spolander Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 02.04.2009

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 02.04.2009 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 2.4.29 Asiantuntija Jukka Nieminen, Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 6 % Suomen

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Rikkidirektiivi aiheuttaa vakavan uhan kilpailukyvylle. Matti Spolander 11.4.2013

Rikkidirektiivi aiheuttaa vakavan uhan kilpailukyvylle. Matti Spolander 11.4.2013 Rikkidirektiivi aiheuttaa vakavan uhan kilpailukyvylle Matti Spolander 11.4.2013 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Murata Electronics, Nokia,

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013 Talouden alamäki Euroopassa jatkuu Teollisuustuotanto on vähentynyt EU-maissa 125 120 115 2005=100 EU27-maat Suomi 110

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

Ilkka Kouri. Lean taskukirja

Ilkka Kouri. Lean taskukirja Ilkka Kouri Lean taskukirja Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö

Teknologiateollisuuden henkilöstö Henkilöstö Teknologiateollisuuden henkilöstö 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 2 Lähde:

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Pk-yritykset Suomessa. Petteri Rautaporras 9.3.2015

Pk-yritykset Suomessa. Petteri Rautaporras 9.3.2015 Pk-yritykset Suomessa Petteri Rautaporras 9.3.2015 Pk-yritys Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoissa EU:n komission suositus (6.5.2003) pienten ja keskisuurten (PK) yritysten määritelmästä (2003/361/EY,

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

UUDISTUVA. teknologia-suomi. Teknologiateollisuus lyhyesti

UUDISTUVA. teknologia-suomi. Teknologiateollisuus lyhyesti UUDISTUVA teknologia-suomi Teknologiateollisuus lyhyesti TEKNOLOGIATEOLLISUUS KOOSTUU VIIDESTÄ PÄÄTOIMIALASTA: Elektroniikka- ja sähköteollisuus MERKITTÄVIN ELINKEINO SUOMESSA Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki.

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki. Ruukki tänään Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama 14.11.2007 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki tänään Liikevaihto vuonna 2006: 3,7 mrd euroa 14 700 työntekijää

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

REACHin vaikutukset toimitusketjussa. case: sinkitty ja maalattu teräskate

REACHin vaikutukset toimitusketjussa. case: sinkitty ja maalattu teräskate REACHin vaikutukset toimitusketjussa case: sinkitty ja maalattu teräskate Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 1/2015. 3.2.2015 Jorma Turunen, toimitusjohtaja

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 1/2015. 3.2.2015 Jorma Turunen, toimitusjohtaja Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 1/2015 3.2.2015 Jorma Turunen, toimitusjohtaja Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Microsoft Mobile,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

KONEen taloudellinen katsaus 2005. Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen taloudellinen katsaus 2005. Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen taloudellinen katsaus 2005 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Toimialan kehitys tilikaudella Uusien laitteiden markkinat yhä kasvussa Aasiassa Modernisoinnin kasvu vahvistui Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Sähköajoneuvoklusterin teollisuusliiketoiminnan edistäminen. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 21.1.2011

Sähköajoneuvoklusterin teollisuusliiketoiminnan edistäminen. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 21.1.2011 Sähköajoneuvoklusterin teollisuusliiketoiminnan edistäminen Toimitusjohtaja Jorma Turunen 21.1.2011 Esityksen sisältö Teknologiateollisuus ry Suhdannetilanne Uusi strategialinjaus 2010-12 Sähköajoneuvoklusteri

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 3 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot