Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala Maahanmuuttopalvelut / Alipi ALIPIN TOIMINTAKERTOMUS AJALLE

Transkriptio

1 Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala Maahanmuuttopalvelut / Alipi ALIPIN TOIMINTAKERTOMUS AJALLE Alipi (Alueellinen integraatiopalvelupiste) aloitti Lahden kaupungin hallinnoimana toimintansa Alipin palvelualueeseen kuuluvat kunnat ja rahoittajat ovat alkaen Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä. Vuoden alusta Alipissa jatkoi vanhana työtekijänä palvelusihteeri Nasi Ekholm. Lisäksi palvelupisteeseen rekrytoitiin kaksi uutta palveluohjaajaa, Tiina Miettinen ja Johanna Saari, jotka aloittivat työnsä maaliskuun alusta Alkuvuonna Alipin toiminta oli hetken aikaa pysähdyksissä. Alipin toimipiste muutti osoitteesta Vapaudenkatu 1 Lahden sosiaalikeskuksen tiloihin Alipin hanketyön päätyttyä tammikuussa Alipin toiminnan oli tarkoitus siirtyä Asiakasohjausyksikkö Siiriin. Muutto tiloihin kuitenkin viivästyi niiden kunnostuksen vuoksi. Uusissa tiloissa päästiin aloittamaan Alkuvuosi palveltiin väliaikaisesti Lahden sosiaalikeskuksen tiloissa. Voidaan olettaa, että hanketoiminnan päättyminen ja sijainnin vaihtuminen kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä, vaikuttivat jonkin verran asiakasyhteydenottojen määrään. Asiakas- ja viranomaisyhteydenottoja oli yhteensä Palvelumuodossa tapahtui lisäksi suuri muutos. Hanketyöhön kuului työhönvalmennusta ja asiakkaan yksilöllinen pitkäaikainen tuki tarvittaessa. Vakituinen toiminta on lakisääteistä alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluiden tarjoamista, jossa asiakkaan toistuva yksilöllinen tuki ei ole tavoite. Asiakasta pyritään palvelemaan siten, että hän osaa saamiensa ohjeiden perusteella jatkaa asian käsittelyä oikean tahon luona, saada asian päätökseen tai hoitaa asian itse loppuun. Vuonna 2014 järjestettiin kaksi kuntayhteistyökokousta, joihin kutsuttiin palvelualueeseen osallistuneiden kuntien edustajat. Vuoden 2014 aikana päätettiin kokeilla Alipin päivystävää ohjausta ja neuvontaa Heinolassa ja Orimattilassa. Alipin palveluohjaaja päivysti Heinolan kaupunginkirjastolla joka toisen viikon torstaina välisenä aika klo yhteensä 13 kertaa. Heinolan päivystys on tarkoitettu myös Hartolan, Sysmän ja Padasjoen

2 asukkaille. Asiakaskäyntejä on ollut yhteensä 30. Alipin palvelu on koettu Heinolassa tarpeelliseksi ja toiminta jatkuu entiseen malliin myös vuonna Orimattilassa palveluohjaaja vastaanotti asiakkaita kaupungintalolla joka toisen viikon keskiviikkona klo yhteensä 7 kertaa. Jostain syystä asiakkaat eivät löytäneet palvelupistettä ja välisenä aikana asiakaskäyntejä oli vain yksi. Toisaalta orimattilalaiset kertovat asioivansa muutenkin Lahdessa. Orimattilan asiakkaita päätettiin palvella lokakuusta alkaen vain erillisellä ajanvarauksella vähäisestä asiakasmäärästä johtuen. Sama malli jatkuu myös vuonna Vuonna 2014 asiakasyhteydenottoja oli kaiken kaikkiaan 1 045, joista 936 yhteydenottoa ajalla Yhteydenotoista 478 tuli asiakkailta, jotka olivat yhteydessä Alipiin ensimmäistä kertaa. Asiakkaista noin 50 % oli miehiä ja 50 % naisia. Yhteydenotoista enemmistö tuli venäjää äidinkielenä puhuvilta (541). Muita kieliryhmiä oli muun muassa suomalaiset (54), jotka ottivat maahanmuuttajan puolesta yhteyttä sekä persian (47), viron (41), ukrainan (24), georgian (19), kiinan (17), arabian (16), osseetin (14), englannin (10), ja puolan kieliset (8). Tulkkia integraatiopalvelupisteessä käytettiin kolme kertaa. Tällöin asiakas ei ole puhunut muuta kuin omaa äidinkieltään ja kukaan Alipin työntekijöistä ei osannut ko. kieltä. Lopuksi on syytä mainita, että vuoden aikana kävi paljon asiakkaita, jotka käyttivät Alipin ohjausja neuvontapalveluja ensimmäistä kertaa.

3 Y h t eyd eno t t o j e n ylei sim mät p a l v e l u k i elet oliv at venäjä, suomi ja englanti. Asiakkaita palveltiin venäjän kielellä kaikista eniten (492 yhteydenottoa/asiakaskäyntiä). Venäjän kielen lisäksi asiakkaita palveltiin suomen kielellä (295 yhteydenottoa/asiakaskäyntiä) ja englannin kielellä (104 yhteydenottoa/asiakaskäyntiä).

4 Enemmistö asiakkaista oli kotoisin Lahdesta (501). Myös Heinolasta (76) ja Hollolasta (41) oltiin aktiivisesti yhteydessä Alipiin. Muut asiakkaat olivat kotoisin Orimattilasta (27), Nastolasta (23), Kärkölästä (16), Hämeenkoskelta (8), Sysmästä (6), Padasjoelta (2) ja Hartolasta (2). Asiakkaan kotikunta ei ole tiedossa tai yhteydenottopaikkakunta on jokin muu (123). Alipissa voi asioida anonyymisti, joten kaikkien kotikunta ei ole tiedossa. Yhteydenottoja tulee ympäri Suomea. Yhteydenottoja Alipiin tulee myös ulkomailta, paluumuuttajilta, jotka suunnittelevat muuttoa Suomeen Venäjältä. EU-maista ja kolmansista maista tulee yhteydenottoja, kun ulkosuomalaiset suunnittelevat paluuta Suomeen ja kysyvät neuvoja. Yhteydenottajista suurin osa oli vuotiaita (326). Runsaasti yhteydenottoja tuli myös vuotiailta (318). Asiakkaat tulevat pääosin kolmansista maista (705) ja EU-maista (146). Suurimmalla osalla asiakkaista oli korkeakoulutus (236) tai keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei kuitenkaan ollut korkeakoulutusta (185). Lisäksi keskiasteen koulutuksen saaneita asiakkaista oli 117.

5 Yleisimmät syyt yhteydenottoon olivat päätösten ja prosessien selventäminen (308), asumiseen liittyvät kysymykset (219), yhteydenottotarve viranomaiseen tai muuhun tahoon (180) sekä lupa-asiat, rekisteröityminen ja kansalaisuusasiat (164). Yhden asiakaskäynnin keston keskiarvo oli 25 minuuttia. Yhteydenottajilla oli yhdellä käyntikerralla usein monta eri asiaa kysyttävänä. Yhteydenottojen syitä ja asiakkaan asioiden moninaisuutta voidaan havainnollistaa muutamalla konkreettisella esimerkillä. Asiakaskäynti, esimerkki 1: Ukrainasta kotoisin olevat kausityöläiset ottivat puhelimitse yhteyttä Alipiin Kärkölän marjatilalta. He olivat saaneet tiedon ohjaus- ja neuvontapalvelusta Alipin internet-sivuilta. Opiskelijat olivat saapuneet Päijät-Hämeeseen kausityöhön viisumilla ja he halusivat tulla Alipin vastaanotolle Lahteen. Opiskelijat tiedustelivat, voisivatko he anoa Suomesta turvapaikkaa Ukrainan kriisin vuoksi. Asiakkaat olivat aikaisempina vuosina työskennelleet suomalaisilla marjatiloilla ja he olivat erittäin kiinnostuneita muuttamaan Suomeen. Heille selviteltiin, miten ja millä perusteilla Suomeen voi muuttaa, mihin viranomaisiin heidän pitää olla erikseen yhteydessä ja mitä selvityksiä ja lomakkeita heiltä vaaditaan. Tässä tapauksessa asiakkaille informoitiin turvapaikan hakuun liittyvistä edellytyksistä (Maahanmuuttovirasto) sekä oleskelulupa-asioihin liittyvistä toimenpiteistä ja ulkomaalaislainsäädännöstä.

6 Asiakaskäynti, esimerkki 2: Italiasta kotoisin olevat äiti ja hänen 16-vuotias tyttärensä saapuivat Alipin vastaanotolle Lahteen. Heillä asuu sukulaisia Suomessa ja he olivat lomailemassa sukulaisten luona Sysmässä. Asiakkaat halusivat tiedustella, voisivatko he muuttaa Suomeen. Asiakkaille informoitiin, minkälaisia toimenpiteitä heidän pitäisi tehdä. Tapaamisessa selviteltiin äidin työkokemusta ja nykyistä työtilannetta Italiassa. Alipissa ohjattiin mistä ja miten voi hakea työtä Päijät-Hämeessä, mikä on tämänhetkinen työtilanne ja minkälaisia toimenpiteitä heidän pitää tehdä EU:n kansalaisina. Asiakkaat ohjattiin rekisteröitymään poliisille, kun työ/toimeentulo on Suomessa varmistettu. Asiakkaille annettiin mukaan Perustietoa Suomesta -opas. Tyttärelle annettiin ohjausta ja neuvontaa ulkomaalaistaustaisille nuorille suunnatuista lukioista Lahdessa (IB-linja), suomen kielen kursseista ja suomen kielen itseopiskelun eri mahdollisuuksista. Asiakaskäynti, esimerkki 3: Alipin vastaanotolle saapui Vietnamista kotoisin oleva mies, jolla oli suomalainen aviopuoliso ja perhe. Hän oli jäänyt työttömäksi nykyisestä työpaikastaan ja asiakkaalla oli perheongelmia. Asiakas ei osannut hyvin suomea vaikka hän oli asunut Suomessa jo yli 5 vuotta. Asiakkaan tilanteen selvittämiseksi tehtiin yhteistyötä sosiaalitoimen ja TE-toimiston viranomaisten kanssa. Asiakas ohjattiin viranomaisten lisäksi Lahden seurakuntayhtymän puoleen sekä suomen kielen maksuttomille kursseille. Asiakaskäynti, esimerkki 4: Alipin vastaanotolle saapui venäläistaustainen Lahteen paluumuuttajana 10 vuotta sitten muuttanut yli 50-vuotias nainen. Naisen ystävät saattoivat hänet Alipin vastaanotolle. Nainen oli sairastellut pidemmän aikaa vakavasti. Hänellä oli ongelmia kommunikoinnissa ja hän ei ymmärtänyt suomen kieltä. Asiakastapaamisen yhteydessä oltiin yhteydessä eri viranomaisiin, joille tiedotettiin asiakkaan tilanteesta. Asiakkaalle annettiin ohjausta ja apua lomakkeiden täyttämisessä, asumisneuvontaa ja ohjausta sekä tietoa erilaisista palveluista. Kyseisessä tapauksessa tehtiin paljon viranomaisyhteistyötä sosiaalitoimen ja Kelan viranomaisten kanssa. Asiakas oli sairauden vuoksi kykenemätön hoitamaan itse asioitaan. Viranomaisyhteistyön lisäksi asiakas ohjattiin Lahden seurakuntayhtymän ja sen tukihenkilötoiminnan piiriin.

7

8 Yleisin yhteydenottotapa oli käynti ohjaus- / neuvontapaikassa (518). Sen lisäksi yhteyttä otettiin runsaasti puhelimitse (350). Sähköpostitse yhteydenottoja kertyi vain 28. Vilkkain ajankohta yhteydenotoille oli kello yhdeksän ja yhden välillä (633), joista yhteydenotot painottuivat yhdeksän ja yhdentoista välille (367). Eniten yhteydenottoja tehtiin yksin (697). Joskus asiakkaita oli kaksi (153). Työttöminä yhteydenottajista oli 219. Työelämän ulkopuolella olevia (kotiäiti, eläkeläinen, jne.) oli 147, työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistujia 126 ja avoimilla markkinoilla työssä olevia 111. Yhteistyöasiakkaiden käynnit ja yhteydenotot Eri yhteistyöasiakkaiden yhteydenottoja oli kuluvan vuoden aikana yhteensä 244. Suosituin yhteydenottotapa oli puhelinsoitto, joita oli yhteensä 141. Käyntejä Alipin ohjauspaikassa oli yhteensä 80. Eniten yhteyttä ottivat eri viranomaiset (183), yritykset (17) ja muut organisaatiot ja yhteistyökumppanit (esim. oppilaitokset, 3.sektori) (44). Palvelualueen kuntien sosiaalitoimesta otettiin myös yhteyttä erilaisissa asiakastapauksissa, jotka vaativat Alipin konsultaatioapua. Näitä asioita olivat mm. Venäjän eläkeasioihin liittyvät toimenpiteet. Konsultaatioapua on annettu myös

9 TE-toimiston viranomaisille eri asiakastilanteissa. Luvuissa ei ole mukana maahanmuuttoasioiden päällikön antama konsultaatioapu viranomaisille ja muille tahoille. Alipin toiminnasta tiedottaminen Alkuvuodesta Alipin toiminnasta ei tiedotettu, koska siinä toimi vain yksi työntekijä maaliskuun alkuun saakka. Sen jälkeen oli kahden uuden työntekijän perehdyttäminen tehtäviin ja muutto uusiin tiloihin. Alipin toiminnasta tiedotettiin yhteistyötahoille ja asiakkaille yhteistyötahojen ja nettisivujen avulla. Alipin toiminnasta oli kuultu enimmäkseen tuttavalta tai sukulaiselta (141). Verrattuna Alipi-hankkeen aikaisiin asiakkaiden yhteydenottoihin, palveluista oli nyt kuultu useammin viranomaisilta tai Alipin www-sivujen kautta. Palvelusta oli saatu tietoa kunnan maahanmuuttopalveluista (101), sosiaalitoimesta (68), seurakunnasta (31), ohjauspisteen esitteestä (31), Internetistä (30), oppilaitoksesta (21) ja TE-toimistosta (18). Alipin työntekijät kävivät aktiivisesti eri oppilaitoksissa kertomassa toiminnastaan suomalaisille ja ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille. Alipin toimintaa esiteltiin mm. Lahden seurakuntayhtymän tukihenkilökoulutuksissa. Alipin työntekijät osallistuivat maahanmuuttajille suunnattuun tapahtumaan 8-salilla sekä olivat mukana Sosiaalialan osaamiskeskus Verson SOS II - hankkeen / Päijät-Häme ja Lahden sosiaalipalvelujen järjestämässä verkostopäivässä. Alipin palveluohjaajat esittelivät toimintaa Heinolan ja Orimattilan sosiaalitoimen henkilöstöinfotilaisuuksissa. Alipissa vieraili opiskelijoita tutustumassa toimintaan. Alipin internet-sivuja päivitettiin vuoden 2014 aikana aktiivisesti. Vuoden aikana Alipille laadittiin oma logo ja painatettiin postikorttiesitteitä suomeksi, englanniksi ja venäjäksi, joita jaettiin asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Alipin kuntayhteistyö Kuntayhteistyötapaamisia järjestettiin vuonna 2014 kaksi kertaa. Yhteistyötapaamisissa käytiin läpi nykytilanne ja palvelutarve. Yhteisissä kokouksissa sovittiin kuntien edustajien kanssa Alipin ohjauksen ja neuvonnan aloittamisesta Heinolassa ja Orimattilassa. Alipin työntekijät osallistuivat palvelualueeseen kuuluneiden kuntien edustajien yhteisiin tapaamisiin Heinolassa ja Orimattilassa sekä Lahden aikuissosiaalityön yksikössä. Markkinoinnin ja kunnille tiedottamisen ansiosta viranomaisille annettu konsultaatioapu lisääntyi verrattuna hankkeen aikana annettuun konsultaatioapuun.

10 Muu yhteistyö ja aikuiskoulutustyöryhmä Alipilla oli vuoden aikana säännöllistä yhteistyötä Lahden seudulla toimivien oppilaitosten, yhdistysten, TE-toimiston ja Hämeen Ely-keskuksen edustajien kanssa. Aikuiskoulutustyöryhmän yhteisiä kokouksia oli vuoden aikana kolme. Säännöllisissä tapaamisissa vaihdettiin informaatiota maahanmuuttajille suunnatuista suomen kielen kursseista, koulutuksista, lakisääteisistä kotoutumiskoulutuksista ja vapaa-ajan toiminnasta. Alipi on mukana valtakunnallisessa ohjaus- ja neuvontapalvelupisteiden yhteistyöverkostossa. Toimintaa veti vielä vuonna 2014 Työ- ja elinkeinoministeriön ALPO-tukirakennehanke, joka päättyi Jatkossa kehittämistoiminnasta vastaa TEMin Kotouttamisen osaamiskeskus. Alipin alkukartoitukset ulkomaalaisille opiskelijoille Alipi ja Lahden ammattikorkeakoulu käynnistivät yhteistyössä lakisääteiset alkukartoitukset ulkomaalaisille sairaanhoitoalan opiskelijoille. Ulkomaalaiset opiskelijat ovat tulleet Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikköön suorittamaan englannin kielisen kansainvälisen English Nursing Studies - tutkinnon, joka kestää tutkinnosta riippuen 1,5-3 vuotta. Ulkomaalaisilla hoiva-alan tutkinto-opiskelijoilla on entuudestaan kotimaansa sairaanhoitoalan koulutus. Opiskelijat ovat lähtöisin kolmansista maista (mm. Kiina, Kenia). Joillakin opiskelijoilla on myös pitkä työkokemus sairaanhoitoalalta. Alipissa tehtiin alkuhaastatteluja seitsemälle kansainväliselle tutkinto-opiskelijalle joulukuun loppuun mennessä. Alkuhaastattelujen perusteella opiskelijoille laaditaan lakisääteinen kotoutumissuunnitelma. Tarvittaessa alkuhaastatteluja ja alkukartoituksia laaditaan opiskelijoille vielä vuoden 2015 aikana. Tavoitteena on kartoittaa, miten opiskelijoita voidaan paremmin auttaa sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, kulttuuriin ja työelämään. Kokeilun avulla halutaan myös tietää, mitkä eri tukitoimenpiteet koetaan tarpeellisiksi opintojen aikana. Tavoitteena on tukea opiskelijoita sijoittumaan suomalaisille työmarkkinoille, jos he päättävät jäädä Suomeen opintojen päätyttyä. Alkukartoituksia pyritään laatimaan myös tulevaisuudessa, mikäli nykyinen malli osoittautuu hyödylliseksi. Alipi osallisena Minun Tulevaisuuteni -hankkeen suunnittelu- ja ohjausryhmässä

11 Alipi osallistuu Harjulan Setlementin hallinnoimaan Minun tulevaisuuteni! hankkeeseen ( ). Alpin työntekijät antavat konsultaatioapua ja ovat mukana suunnittelu- ja ohjausryhmässä. Hanke on Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama. Se tähtää maahanmuuttajataustaisten, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien vuotiaiden, työidentiteetin löytämiseen. Hankkeessa tarjotaan räätälöidysti monimuotoista, tarpeeseen perustuvaa ja kohderyhmän edustajien kanssa yhdessä suunniteltua tuki- ja valmennustoimintaa. Hanketta toteuttaa Harjulan Setlementti ry ja Dila Diakonialaitos Lahti. Projektin tavoitteena on toteuttaa työkykyä vahvistavia tuki- ja valmennustoimia noin 50-60:lle Päijät-Hämeen alueella asuvalle, vuotiaalle maahanmuuttajataustaiselle nuorelle, joilla saattaa olla oman työtulevaisuuden hahmottaminen osana suomalaista yhteiskuntaa kateissa, eikä omia mahdollisuuksia ja vahvuuksia tunnisteta. Tukitoimien avulla tavoitteena on herättää ja voimistaa motivaatiota oman työtulevaisuuden näkemiseen positiivisesti ja tavoitteellisesti sekä kannustaa osallistujia myös oma-aloitteisuuteen matkalla kohti tavoitteitaan. Projektin aikana järjestetään neljä viiden kuukauden mittaista jaksoa, johon kuhunkin otetaan osallistujaa. Projekti tarjoaa kullekin osallistujalle keskimäärin 24 tuntia toimintaa/palveluita per kuukausi. Hankkeen avulla pyritään syvemmin oman osaamisen ja mahdollisuuksien tunnistamisen kautta saamaan osallistujissa positiivisia asenteita oman työidentiteetin löytämiseen. Alueellisen integraatiopalvelupisteen toimintakulut Henkilöstökulut 145,46 5 Palvelujen ostot 643,38 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 693,72 7 Vuokrat 105,10 587,66 9 6

12 Vyörytyserät 9,714614*83145,46 10,2618*96587, , ,63 988, % maahanmuuttoasioiden p ä ä l l i k ö n palkkakustannuksista väh. saadut sv-korv. 10 % 3 663,64-473, , ,34 Alueellisen integraatiopalvelupisteen toimintakulut alittuivat, koska varsinainen toiminta alkoi vasta Talousarviossa ei osattu ottaa huomioon kaikkia uusista toimitiloista johtuvia kustannuksia, joista merkittävin oli arvioitua korkeampi vuokra. Muut kustannukset oli arvioitua kokoluokkaa. Arvio toiminnasta Alueellinen integraatiopalvelupiste aloitti ensimmäisen vuoden kuntien yhteisenä toimintana. Yhteistyössä päästiin hyvään alkuun. Palvelut eivät tavoittaneet kaikkien kuntien maahanmuuttajia. Syynä tähän voi olla puutteellinen markkinointi. Toisaalta vuonna 2014 aloitettiin toiminta uusissa tiloissa ja kaksi kolmesta työntekijästä oli uusia. Käytännössä vie oman aikansa, kunnes toiminta saadaan tehtyä tunnetuksi. Muut kunnat tulevat tiiviimmin mukaan toimintaan, kun maahanmuuttopoliittisen ohjelman päivitys aloitetaan.

13 Toiminnan kannalta jonkun verran käytännön vaikeuksia aiheutti, että Asikkala ei ole mukana Alipin toiminnan rahoittamisessa. Tarvetta ohjaus- ja neuvontapalveluille oli myös asikkalalaisilla. Käytännössä oli vaikea erotella asiakkaita palvelussa, jossa henkilö voi asioida myös anonyymisti. Tavoitteessa, että ohjaus- ja neuvontapalvelut ovat lyhytkestoisia, pysyttiin hyvin. Positiivista oli myös, että muiden kuntien työntekijät konsultoivat enenemässä määrin Alipin työntekijöitä. Uudet palveluohjaajat selviytyivät hyvin itsenäisesti hankalistakin asiakastapauksista. Jopa niin hyvin, että toinen heistä rekrytoitiin muualle perustamaan vastaavanlaista palvelupistettä. Tulevaisuus Kuntien edustajien tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan, noin neljä kertaa vuodessa. Kuntien edustajiin pidetään tiiviisti yhteyttä sähköpostilla ja tiedotetaan toiminnasta. Vuoden 2015 aikana on tarkoitus päivittää Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Uusina kuntina mukaan tulevat Iitti, Myrskylä ja Pukkila. Ensimmäinen neuvottelu asiasta käydään Päijät-Hämeen liiton edustajien kanssa tammikuun 2015 lopulla. Kuntien mielipidettä toimintatavasta tiedustellaan sähköpostilla ennen tapaamista. Tarkoituksena on järjestää alkuvuodesta 2015 yhteistyötapaaminen viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoille. Päivystys Heinolassa jatkuu ennallaan. Orimattilassa otetaan asiakkaita vastaan ajanvarauksella. Kuntien työntekijöille käydään kertomassa Alipin toiminnasta. Raportin laativat: Palveluohjaajat Johanna Saari ja Tiina Miettinen Palvelusihteeri Nasi Ekholm Maahanmuuttoasioiden päällikkö Anne Saloranta