Energia ja ilmasto Suomen malli vuoteen 2025

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energia ja ilmasto Suomen malli vuoteen 2025"

Transkriptio

1 Energia ja ilmasto Suomen malli vuoteen

2 2 Toimitus Infor Consulting Oy Valokuvat Pohjolan Voima Oy Teollisuuden Voima Oy Tilastot ja taulukot Lähteinä on käytetty Energiateollisuuden ja kauppa- ja teollisuusministeriön aineistoa, jos muuta ei ole mainittu.

3 SISÄLTÖ Esipuhe 1 Suomi tarvitsee energiaa 1.1 Energia on perusasia 1.2 Nelihenkisen perheen energiakustannukset euroa 1.3 Hyvinvointiin tarvitaan kohtuuhintaista energiaa 1.4 Energiaomavaraisuus on kansallinen etu 1.5 Edullinen energia tarkoittaa työpaikkoja 2 Ilmastonmuutos 2.1 Maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvussa 2.2 Kioton pöytäkirja ja Suomi 2.3 Kasvihuonekaasupäästöt riippuvat sähköntuotantotavoista 2.4 Päästöt vähenevät useilla tavoilla 3 Sähkön käyttö kasvaa 3.1 Energiankulutuksen kasvu liittyy hyvinvoinnin kasvuun 3.2 Sähkön kokonaiskulutus vuonna Sähkön hankinta vuosina 2005 ja Sähkö pysyy keskeisenä tuotannontekijänä 4 Bioenergia 4.1 Bioenergia Suomessa vahvassa kasvussa 4.2 Puun ja turpeen yhteiskäyttö on järkevää 4.3 Metsähakkeen käyttö lisääntynyt 4.4 Jätteestä energiaa 4.5 Biopolttoaineita liikenteeseen 4.6 Suomen metsiä ei voi ulkoistaa 5 Ydinvoima 5.1 Ydinvoima vähentää hiilidioksidipäästöjä 5.2 Ydinsähkö on kilpailukykyistä 5.3 Suomen ydinvoimalaitokset 5.4 Uraani kulkee kalliosta kallioon 5.5 Loppusijoitus on ratkaistu Suomessa 5.6 Edullista perussähköä ydinvoimalla 6 Suomen malli

4 4

5 ESIPUHE Monipuolista energialinjaa jatkettava Hallitus antoi syksyllä 2005 eduskunnalle selonteon Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia Kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi. Siinä hallitus korosti tarvetta lisätä bioenergian tuotantoa ja tehostaa edelleen energiansäästöä. Eduskunta otti kantaa hallituksen energia- ja ilmastopoliittiseen selontekoon kesäkuussa Tuolloin päätettiin jatkaa Suomelle ominaista monipuolista energialinjaa. Energia vaikuttaa jokaisen kansalaisen ja yrityksen arkeen. Emme tule toimeen ilman valoa, lämpöä ja liikkumismahdollisuuksia. Sähköä ja muita energiamuotoja tarvitaan kaikkialla yhteiskunnassa häiriöttä joka päivä. Se, miten energiaa tuotetaan, vaikuttaa myös ilman laatuun ja ilmakehään. Puhtaan ja hinnaltaan kilpailukykyisen energian hyvä ja häiriötön saatavuus on kansallisesti yhtä merkittävää kuin elintarvikehuollon turvaaminen. Energiakysymykset ovat nousseet entistä tärkeämmälle sijalle Euroopan unionin päätöksenteossa ja unionin ulkosuhteissa. EU:n päästökauppa ja muu säätely vaikuttavat suoraan sähkön ja muun energian hintaan Suomessakin. Koko Eurooppa hyötyisi, jos EU omaksuisi Suomen valitseman monipuolisen energialinjan, jossa ei suljeta pois mitään energiavaihtoehtoa. Keväällä 2007 valittava eduskunta ja uusi hallitus tekevät tärkeitä energiapäätöksiä. Jo hallitusohjelmassa on otettava kantaa päästökaupan jatkoon, sähkömarkkinoiden toimivuuteen, vesilain uudistamiseen sekä mahdollisuuteen rakentaa kuudes ydinvoimala. Tässä julkaisussa järjestöjen yhteiset suositukset energiapolitiikan kehittämisestä on nimetty Suomen malliksi Se on järjestöjen yhteinen näkemys siitä, kuinka suomalaisille taataan riittävä sähköntuotanto ja samalla vähennetään haitallisia kasvihuonekaasupäästöjä. On tärkeää, että myös energia-ala voi toimia vakaassa ja ennustettavassa toimintaympäristössä, joka suosii investointeja. Tempoileva poliittinen päätöksenteko ei ole hyväksi energiamarkkinoille. Suomen on jatkettava viisaaksi osoittautunutta ja muullekin Euroopalle esimerkiksi kelpaavaa monipuolista energialinjaa. 5 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Energiateollisuus ry Sähköalojen Ammattiliitto ry

6 1 SUOMI TARVITSEE ENERGIAA 1.1 Energia on perusasia Energiaa käytetään jokaisessa kodissa ja kaikissa yrityksissä. Teollisuus käyttää kaikesta Suomen energiasta noin puolet. Energiavaltaisia teollisuudenaloja ovat erityisesti metsä- ja metalliteollisuus, joiden tuotannosta suurin osa menee vientiin. Valtaosa teollisuuden käyttämästä energiasta viedään siis jalostettuna ulkomaille. Vientiin sitoutuu noin 40 prosenttia energiastamme. Lämmityksen osuus energiankulutuksesta on noin 20 prosenttia. Suomen rakennuskanta on kuitenkin eurooppalaisittain ja kansainvälisesti vertaillen hyvin energiatehokas. Liikenteen osuus energiankulutuksesta on Suomessa 13 prosenttia. Lukema on kansainvälisesti tarkasteltuna alhainen. Se johtuu osittain siitä, että energiavaltaisella teollisuudella on Suomessa niin suuri merkitys. Suomessa liikenteen energiankulutuksen kasvu on myös huomattavasti maltillisempaa kuin muualla Euroopassa. 6 Loput kulutuksesta on maatalouden, kotitalouksien, palvelujen ja julkisen sektorin muuhun kuin lämmitykseen ja liikenteeseen tarvitsemaa energiaa. Julkinen sektori kuluttaa energiaa muun muassa rakennusten valaistukseen, katuvalaistukseen ja muuhun kunnallistekniikkaan. Kodeissa muu energiankulutus on lähinnä kotitaloussähköä. Myös palveluissa kysymys on enimmäkseen sähkön käytöstä. Maataloudessa kulutetaan kevytpolttoöljyä ja sähköä. Muu 13 % Rakennusten lämmitys 22 % Teollisuus 48 % Liikenne 17 % Suomen energian loppukulutuksen jakautuminen kulutussektoreittain vuonna Suomessa kulutetaan vuodessa yhteensä 32,4 miljoonaa öljytonnia vastaava energiamäärä. Se tarkoittaa 6,2 öljytonnia vastaavaa energiankulutusta asukasta kohden. Teollisuus käyttää kaikesta Suomen energiasta noin puolet.

7 1.2 Nelihenkisen perheen energiakustannukset euroa Suomen oloissa lämmitykseen ja liikkumiseen joudutaan käyttämään merkittävästi energiaa. Energia on perushyödyke, jota pitäisi olla kaikilla käytettävissä riittävästi tulotasosta riippumatta. Kohtuuhintainen energia lisää ostovoimaa, nopeuttaa talouskehitystä sekä edistää sosiaalista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Usein energiakuluina pidetään vain sähkö- ja bensiinilaskuja. Lämpölaskukin näkyy suoraan yleensä vain omakotitaloasujan lompakossa. Todellisuudessa joka kerta, kun ostamme ruokaa ja tavaroita, käytämme palveluita, menemme bussilla töihin tai teemme lomamatkoja, kulutamme myös energiaa ja maksamme siitä. 7 Asuminen Liikkuminen Tavarat ja palvelut Elintarvikkeet 950 Nelihenkisen perheen energiakustannukset vuonna Tyypillisen suomalaisen nelihenkisen perheen vuotuisen suoran ja välillisen energian kulutuksen lasku on noin euroa. Siitä verojen osuus on 45 prosenttia eli euroa. Perheen liikkumiseen, muun muassa autoiluun, käyttämä energia vie laskusta yli 40 prosenttia. (Lähde: Tilastokeskus ja Energiateollisuus ry)

8 Suora energiankäyttö Kotitaloussähkö Lämmitys, lämmin vesi Henkilöauton polttoaine Välillinen energiankäyttö Elintarvikkeet Tavarat, palvelut Julkinen liikenne, lomamatkat Asuminen Yhteensä Veroton hinta Verot yhteensä Hinta veroineen Nelihenkisen perheen energiakustannusten jakautuminen. Kotitaloussähköstä, lämmityksestä ja liikennepolttoaineista perhe maksaa euroa. Tavaroihin ja palveluihin sitoutunutta välillistä energiankäyttöä on euron edestä. Taulukon luvut on pyöristetty. 1.3 Hyvinvointiin tarvitaan kohtuuhintaista energiaa 8 Talouskasvun tavoitteena on turvata suomalaisten hyvinvointi ja säilyttää elämisen laatu hyvänä. Hyvinvointipalvelut rahoitetaan kotimaisella työllä ja tuotannolla, joiden perusedellytyksistä on pidettävä huolta. Jotta kotimainen työ ja tuotanto olisivat kilpailukykyisiä, tarvitaan Suomessa ammattitaitoista työvoimaa, tuotannon raaka-aineita sekä varmuus kohtuuhintaisen energian saatavuudesta pitkällä aikavälillä. BKT on kasvanut vuosina keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa, teollisuustuotanto 3,2 prosenttia vuodessa ja tavaravienti 6,2 prosenttia vuodessa. Vaikka energian käyttömme on tehokasta, energian kulutuksemme on kasvanut pari prosenttia vuodessa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana energian kulutuksen arvioidaan lisääntyvän 1,5 prosenttia vuodessa, kun tavoitteena on BKT:n 3 prosentin kasvu vuodessa. Talouskasvu takaa hyvän työllisyyskehityksen. Työllisyyden ylläpito ja parantuminen edellyttävät ainakin kolmen prosentin vuotuista kansantuotteen kasvua. Kasvun saavuttamiseksi niin yksityisen palvelusektorin kuin teollisuustuotannon tulee kasvaa vähintään neljä prosenttia ja viennin tätäkin nopeammin. Vasta tällä viennin kasvulla investoinnit ja kulutus voivat lisääntyä niin, ettei tuontitavaroiden kasvava kysyntä vaaranna kansantalouden tasapainoa.

9 Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää väistämättä lisää energiaa ja erityisesti sähköä. Jos sähkön saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen vähenee. Seurauksena on talouskasvun hidastuminen ja suotuisan työllisyyskehityksen heikkeneminen. Teollisuus- ja palvelutuotanto Kotimainen kysyntä BKT 9 Työvoima Raaka-aine Vienti Kilpailukyky Energia Hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttää energiaa. Hyvinvoinnin edellytys on BKT:n kasvu. Energia yhtenä tuotannontekijänä pyörittää talouden rattaita.

10 1.4 Energiaomavaraisuus on kansallinen etu Suomella on niukasti kotimaisia energiavaroja. Tärkeimmät kotimaiset energialähteet ovat puuperäiset polttoaineet, vesivoima ja turve. Energiasta 70 prosenttia on tuotava ulkomailta. Käyttämästämme energiasta noin puolet tulee Venäjältä. Vuonna 2005 Suomessa käytettävästä kivihiilestä 82 prosenttia, raakaöljystä 81 prosenttia ja maakaasusta 100 prosenttia tuotiin Venäjältä. Myös erilaisten energiajalosteiden, kuten öljytuotteiden ja sähkön, tuonti Venäjältä on merkittävää. Venäjän tuonnin osuus energiantarpeestamme on selvästi suurempi kuin kotimaisten energialähteiden osuus. Omavaraisuutta voidaan kasvattaa lisäämällä kotimaisten polttoaineiden käyttöä, rakentamalla lisää vesivoimaa ja tuottamalla enemmän sähköä Suomessa olevilla voimalaitoksilla OSUUS YHT. Maakaasu Kivihiili Raakaöljy Tuontisähkö Öljytuotteet Venäjän osuus eri energialähteiden tuonnista prosentteina vuonna Tuonti Venäjältä oli 70 prosenttia koko energiatuonnistamme. Erityisesti maakaasun, kivihiilen ja raakaöljyn osuus oli merkittävä.

11 1.5 Edullinen energia tarkoittaa työpaikkoja Suomi sijaitsee kaukana. Täällä syrjässä on osan vuotta kohtuullisen kylmää ja pimeääkin. Siksi luotettava ja edullinen energian saanti on meille poikkeuksellisen tärkeää. Se tarkoittaa työpaikkoja. Energia ei saa maksaa liikaa, jotta teollisuus ja palveluelinkeinot pärjäisivät ja pystyisivät vastakin työllistämään myös Suomessa. Kotitalouksien sähkölaskun suuruus vaikuttaa suoraan myös palkansaajaperheiden elintasoon ja hyvinvointiin. Ostovoimamme ja sen myötä kotimainen työllisyys kärsivät, ellei energian hintojen nousua kyetä hillitsemään. Ay-liikkeessä haluamme, että Suomi jatkaa viisaaksi osoittautunutta, monipuolisen energiantuotannon linjaa. Riittävä omavaraisuus on pienen kansakunnan henkivakuutus. Ympäristösyistä etusijalle on sähköntuotannossa asetettava päästöttömät energialähteet, ydin-, vesi- ja bioenergia. Kannattaa muistaa myös energiansäästö. 11 Päivi Ahonen Pääluottamusmies, Turku

12 2 ILMASTONMUUTOS 2.1 Maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvussa Kasvihuonekaasupäästöjen kasvu vaikuttaa maapallon ilmaston lämpenemiseen, joka muodostaa maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen uhan. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälisiä toimenpiteitä, joissa ovat mukana kaikki maat. Suomen tai EU:n toimet eivät yksinään riitä. Maailman energiankulutuksen arvioidaan kasvavan noin 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Hiilidioksidipäästöjen ennustetaan lisääntyvän yhtä paljon. Kasvu painottuu Aasiaan ja siellä erityisesti Kiinaan ja Intiaan. Myös Etelä-Amerikassa, esimerkiksi Brasiliassa, päästöjen kasvu on nopeaa. Euroopan unionin maiden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2000 oli ainoastaan 15 prosenttia. Euroopan osuuden on laskettu alenevan 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. 12 Miljoonaa ekvivalenttia CO 2 -tonnia Muu Maailma Aasia Etelä-Amerikka USA EU-25 Maailman arvioidut kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästöjen arvioidaan vastaavan lähes miljoonaa hiilidioksiditonnia vuonna Päästöjen kasvun arvioidaan olevan suurinta Aasiassa. (Lähde: EU komissio)

13 2.2 Kioton pöytäkirja ja Suomi Tärkein ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvistä kansainvälisistä sopimuksista on vuonna 1994 voimaan astunut YK:n ilmastosopimus. Sitä täydentää vuonna 2005 voimaan tullut niin sanottu Kioton pöytäkirja. Sillä pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä viisi prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosina Eduskunnan kesäkuussa 2006 hyväksymässä energia- ja ilmastopoliittisessa selonteossa linjataan, miten Suomi selviää Kioton pöytäkirjan vähentämisvelvoitteesta. Ennusteiden mukaan Suomen päästöt ovat ylittämässä velvoitetason noin 15 prosentilla jo toteutetusta energiapolitiikasta huolimatta. Kasvu johtuu pääosin Suomen hyvästä talouskasvusta ja sen myötä lisääntyneestä energiankulutuksesta. Kun Suomen viides ydinvoimala valmistuu, päästöt alenevat. Hiilidioksidipäästöjen päästökauppajärjestelmä käynnistyi EU:ssa vuoden 2005 alusta lukien. Päästövähennysvelvoite jaetaan päästökaupan piirissä olevien toimintojen ja järjestelmän ulkopuolella olevien toimintojen kesken. Päästökaupan ulkopuolelle jäävät muun muassa liikenne, maatalous ja talojen lämmitys. Taakka päästöjen vähentämisestä on pääosin annettu päästökauppatoimijoille ja erityisesti energiantuotannolle. Päästökauppa on kohottanut osaltaan sähkön tukkumarkkinahintaa pohjoismaisilla markkinoilla. 13 Miljoonaa ekvivalenttia CO 2 -tonnia 100 Tilasto Skenaario Kokonaispäästöt Vuoden 1990 velvoitetaso Päästökauppasektori Ei-päästökauppasektori Kioton kausi Suomen toteutuneet ja arvioidut kasvihuonekaasupäästöt vuosina

14 2.3 Kasvihuonekaasupäästöt riippuvat sähköntuotantotavoista Sähkön ja lämmön tuotanto aiheuttavat merkittäviä hiilidioksidipäästöjä Suomessa. Sähköä voidaan tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä ydin-, vesi- ja tuulivoimalla. Bioenergian poltossa syntyy hiilidioksidipäästöjä. Syntynyt hiilidioksidi kuitenkin sitoutuu uuden biomassan kasvuun. Siksi bioenergian poltto ei lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä ja se on ilmastonmuutoksen kannalta ydin- ja vesivoimaan rinnastettava energiamuoto. Meillä ei ole mittavia sähköntuotantoon soveltuvia luonnonvaroja. Siksi Suomeen on kehittynyt hyvin monipuolinen sähköntuotantorakenne. Esimerkiksi Norjassa käytännössä kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla. Suomen monista eri energialähteistä koostuvaan tehokkaaseen tuotantorakenteeseen kuuluvat kiinteästi uusiutuvat energialähteet sekä tehokas sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Pelkästään sähköntuotannosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt olisivat vuosittain lähes 40 miljoonaa tonnia suuremmat, mikäli ydin-, vesi- ja biovoima korvattaisiin hiilivoimalla MtCO Toteutuneet CO 2 -päästöt Ydinvoima Vesivoima Bioenergia Tuulivoima Suomen hiilidioksidivapailla sähköntuotantomuodoilla välttämät kasvihuonekaasupäästöt. Jos ydin-, vesi- ja biovoima korvattaisiin hiilivoimalla, Suomen sähköntuotannon päästöt olisivat lähes kolminkertaiset.

15 2.4 Päästöt vähenevät useilla tavoilla Maailman energiasta yli 80 prosenttia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, kuten hiilellä, öljyllä ja kaasulla. Näiden polttoaineiden palaminen tuottaa ilmakehään hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja. Ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi tulee maapallon kasvihuonekaasujen päästöt saada alenemaan huolimatta maailman väestön, talouden ja energiankulutuksen kasvusta. Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan laajaa keinovalikoimaa. Keskeisiä keinoja ovat energian säästö, uusiutuvan energian lisääminen, fossiilisten polttoaineiden käytön tehostaminen ja ydinvoima. Maailman mitassa myös hiilidioksidin erotus savukaasuista ja sen varastointi ovat merkittäviä keinoja lähivuosikymmeninä. Energian käytön ja tuotannon lisäksi tulee rajoittaa myös muiden sektorien, kuten jätehuollon ja maatalouden, päästöjä. Haasteet Kioton jälkeiselle ajalle vuodesta 2012 eteenpäin ovat kovat. Päästöjä tulee hillitä paitsi kehittyneissä maissa myös kehitysmaissa. Mahdollisuuksia ovat muun muassa Kioton sopimuksen täydentäminen, teknologioiden tai sektorien tehokkuusvaatimukset ja panostaminen teknologioiden kehitykseen sekä maaryhmien välisiin kumppanuussopimuksiin. Päästöjen rajoittamisen kustannustehokkuutta voidaan parantaa kansainvälisellä päästökaupalla. 15 Ilkka Savolainen Tutkimusprofessori, energia ja ilmasto

16 3 SÄHKÖN KÄYTTÖ KASVAA 3.1 Energiankulutuksen kasvu liittyy hyvinvoinnin kasvuun Energiankulutuksen kasvu on liittynyt ja liittyy hyvinvoinnin kasvuun. Suomen bruttokansantuote on kasvanut viime vuosikymmenien ajan lukuun ottamatta 1990-luvun alun lamavuosia. Runsaasti energiaa käyttävän perusteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on suuri. Lisäksi sähkön käyttö on lisääntynyt myös palvelusektorilla ja kotitalouksissa. Suomen sähkönkäytön kasvuun vaikuttaa edelleen keskeisimmin teollisuuden tuotannon kasvu. Vuosi 2005 oli poikkeuksellinen. Silloin sähkönkulutus laski 2,5 prosenttia. Vähennys johtui paperiteollisuuden pitkästä työselkkauksesta ja harvinaisen lämpimistä säistä. Teollisuuden osuus sähkönkäytöstä oli vuonna 2005 yli puolet. Tulevaisuudessa teollisuuden tuotannon lisäys ja jalostusasteen nousu lisäävät sähkönkäyttöä, vaikka energiankäyttöä tehostetaan jatkuvasti. Myös palvelut tarvitsevat yhä enemmän sähköä. 16 Kotitalouksien sähkönkulutusta lisäävät sähköllä toimivien koneiden määrän ja asumisväljyyden kasvu. Sähkön kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 108 terawattituntiin vuodessa. Tällainen sähkön tarpeen kasvu merkitsee, että Suomeen on rakennettava nyt rakenteilla olevan ydinvoimayksikön lisäksi noin megawatin edestä uutta sähkön tuotantokapasiteettia seuraavan vajaan 20 vuoden aikana. Lisäksi tarvitaan uutta kapasiteettia korvaamaan käytöstä poistuvia hankintalähteitä. 120 Ennuste TWh Tilasto Sähkön toteutunut kokonaiskulutus Suomessa ja ennuste vuoteen 2025 asti. Sähkön kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 108 terawattituntiin vuodessa.

17 3.2 Sähkön kokonaiskulutus vuonna 2005 Teollisuus käyttää hieman yli puolet Suomen sähköstä. Teollisuuden käyttämästä sähköstä metsäteollisuus puolestaan käyttää noin 60 prosenttia. Myös metallien jalostus, kemianteollisuus ja elintarviketeollisuus tarvitsevat paljon sähköä. On arvioitu, että kymmenkunta energiavaltaisinta yritystä käyttää neljä viidesosaa kaikesta teollisuuden tarvitsemasta sähköstä. Vaikka sähkön käyttö kasvaa kaikilla kulutuksen aloilla, teollisuuden ja palvelusektorin osuus kaikesta sähkönkäytöstä on voimakkaimmin kasvussa. Myös kotitaloudet ovat hieman kasvattaneet osuuttaan. Muiden sektorien osuus on pienentynyt. Verkostohäviöiden osuutta on myös pystytty vähentämään kehittyvän tekniikan myötä. Teollisuus 52 % 17 Häviöt 4 % Julkinen 7 % Kotitalous 22 % Palvelu 12 % Maatalous 3 % Sähkön kokonaiskulutus toimialoittain Suomessa vuonna Kokonaiskulutus oli yhteensä 85 terawattituntia, josta teollisuuden osuus oli yli puolet sekä koti- ja maatalouksien noin neljännes.

18 3.3 Sähkön hankinta vuosina 2005 ja 2010 Suomi hyödyntää monipuolisesti eri energialähteitä sähköntuotannossaan. Muihin maihin verrattuna erityisesti biopolttoaineiden ja turpeen käyttö on huomattavaa. Monipuolisuus on tuonut varmuutta sähkön hankintaan samalla, kun se on varmistanut eri energialähteiden välisen kilpailun ja sähkön tuotannon kustannustehokkuuden. Kansainvälisesti Suomen sähkön tuonnin osuus, noin 20 prosenttia, on varsin korkea. Viime vuosina erityisesti tuonnin osuus on kasvanut. Se on korvannut ennen kaikkea kotimaista hiilivoimaa. Samoin biopolttoaineiden merkitys on lisääntynyt. Ydinvoiman tuotantoa on lisätty nykyisten laitosten tehonnostoilla, mutta sähkönkulutuksen kasvaessa sen suhteellinen osuus on hieman laskenut Tuonti 20 % Vesi, tuuli 16 % Hiili, öljy 7 % Tuonti 7 % Vesi, tuuli 15 % Turve 5 % Turve 4 % Hiili, öljy 10 % Kaasu 11 % Puu, jätteet 12 % Kaasu 16 % Puu, jätteet 17 % Ydinvoima 26 % Ydinvoima 34 % Sähkön hankinta energialähteittäin vuosina 2005 ja Kokonaishankinta vuonna 2005 oli 85 terawattituntia ja vuonna 2010 sen arvioidaan olevan noin 96 terawattituntia. Jatkossa tuonnin osuuden arvioidaan supistuvan ja ydinvoiman osuuden kasvavan. Päästöttömien energialähteiden osuus kasvaa 54:stä 66 prosenttiin.

19 3.4 Sähkö pysyy keskeisenä tuotannontekijänä Sähkö on Suomen kansantalouden kannalta elintärkeä tuotannontekijä. Sähkön kulutus lisääntyy nopeasti, vaikka energiatehokkuuden paraneminen hidastaakin kasvutahtia. Sähkön käyttö kasvaa sekä tuotantopanoksena että lopputuotekäytössä. Teollisuuden ja palvelujen sähkön kulutusta nostavat talouskasvu ja talouden rakennemuutos. Kotitalouksien elintason nousu lisää sähköä käyttävien tuotteiden kysyntää. Kotitalouksien sähkön lämmityskäyttö tehostuu kylläkin tuntuvasti. Toisaalta asuinpinta-alat ovat kasvussa. Sähkölaskuun vaikuttaa myös uusiutumattomien fossiilisten energiavaihtoehtojen ilmeisen pysyvä kallistuminen. Sähkön tarjonta lisääntyy yleensä kysyntää vastaavasti. Sähkön kotimaista tarjontaa täydentää sähkön ulkomaankauppa, jossa Suomi on nettotuoja. Markkinat olivat talvella 2006 hyvin kireät ja katkokset Ruotsin ja Venäjän tuonnissa aiheuttivat lyhyet, mutta uhkaavat markkinahäiriöt. Suomen näkökulmasta sekä sähkön tarjontaa lisäävät investoinnit niin ydinenergiaan kuin vaihtoehtoisiin energialähteisiin että investoinnit energian käytön tehostamiseen ovat hyviä vakuutuksia energian saatavuuteen liittyviä mittavia riskejä vastaan. 19 Paavo Suni Tutkija, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA

20 4 BIOENERGIA 4.1 Bioenergia Suomessa vahvassa kasvussa Eduskunta hyväksyi toukokuussa 2002 lausumat, joista yksi koski uusiutuvan energian käyttöä. Eduskunta edellytti, että uusiutuvan energian tutkimusta, kehittämistä ja käyttöönottoa tuetaan ilmastostrategiaan sisältyvän edistämisohjelman mukaisesti. Biomassan käyttöä edistetään muuan muassa veropolitiikan, investointitukien ja teknologian kehittämistukien avulla. Lausumaa alettiin nimittää risupaketiksi. Bioenergian käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Metsähaketta käyttäviä kattila- ja voimalaitoksia on rakennettu lisää jopa yli 200. Yhteensä näitä laitoksia on jo 530. Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän tutkimuksen mukaan biopolttoaineiden käytön arvioidaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä 66 prosenttia vuodesta 1995 ja 29 prosenttia vuodesta Nykyään kaikesta Suomessa käytetystä energiasta viidennes on bioenergiaa. 20 Bioenergialaskelma toteutuu nykytuilla ja -veroilla, jos hiilidioksidipäästöoikeuden hinta asettuu vähintään 20 euroon hiilidioksiditonnilta. Uusiutuvan energian edistämisohjelman (UEO) tavoitteena on 30 prosentin lisäys vuoteen 2010 mennessä. Eduskunnan vuoden 2002 päätöksen yhteydessä annettu lausuma on hyvää vauhtia toteutumassa. TWh (lämpösisältö) UEO tavoite % + 66 % (VTT:n arvio) Bioenergian kokonaiskäyttö Suomessa. Bioenergian käyttö on kasvanut Suomessa merkittävästi. Suomi on bioenergian käytössä yksi EU:n kärkimaita. Bioenergiaa käytetään lämmitykseen sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. (Lähde: VTT)

21 4.2 Puun ja turpeen yhteiskäyttö on järkevää Puu ja turve yhdessä ovat erinomainen biopolttoainepari, koska puu sitoo turpeen rikkiä ja turve poistaa puusta aiheutuvaa polttokattilan korroosioriskiä. Turve on tasalaatuinen polttoaine, jolla on korkea polttoarvo. Siksi se varmistaa kattilan huipputehot ja mahdollistaa kosteudeltaan epätasalaatuisen puun polton. Turpeen kasvihuonekaasupäästövaikutuksia pitää tarkastella koko elinkaaren osalta. Suon kuivatus vähentää haitallisia metaanipäästöjä. Käytön jälkeen turvesuo voidaan metsittää, jolloin uusi puusukupolvi sitoo hiiltä ilmakehästä. Suomessa turvetta kasvaa vuosittain enemmän kuin sitä käytetään. Turvetuotannon käytössä on alle prosentti Suomen suoalasta. Turve on kilpailukykyinen polttoaine, jonka hinta on vakaa. Biovoimalaitosten polttoaineen saatavuus varmistetaan puun ja turpeen yhteiskäytöllä. Puu ja turve yhdessä luovat työpaikkoja sekä parantavat Suomen energiaomavaraisuutta ja energian huoltovarmuutta. Uusia lämpöä ja sähköä tuottavia biovoimalaitoksia on valmistunut tai on valmistumassa eri puolille Suomea 15 kappaletta. Investointien arvo on yli 700 miljoonaa euroa ja sähköteho on noin 450 megawattia. 21 Ydinvoimapäätöksen jälkeen valmistuneita tai rakenteilla olevia biovoimalaitoksia on yhteensä 15.

22 4.3 Metsähakkeen käyttö lisääntynyt Suomessa oltiin vielä vuonna 2000 metsähakkeen käytössä alle miljoonan kiintokuutiometrin tasolla, mutta nyt kolmen miljoonan kuutiometrin raja on ylitetty. Arvioiden mukaan viiden miljoonan kuutiometrin hakemäärä tulee toteutumaan vuoteen 2010 mennessä. Metsähakkeen hankinnassa on tehty useita teknologisia läpimurtoja, jotka ovat tehostaneet hakkeen hyödyntämistä energiantuotannossa. Ydinvoimapäätöksen jälkeen myös peltoenergian, käytännössä ruokohelpin, tuotanto on lisääntynyt huomattavasti. Vuonna 2005 peltoenergian viljelyala oli lähes hehtaaria, kun ydinvoimapäätöksen aikaan energiakasveja viljeltiin alle kahden tuhannen hehtaarin alalla Kulutus, m yli Kokkola Pietarsaari Kemi Oulu Kajaani Suomussalmi Seinäjoki Äänekoski Jyväskylä Jämsänkoski Outokumpu Ilomantsi Joensuu Varkaus Kitee Mikkeli Pori Jämsä Savonlinna Rauma Heinola Mäntyharju Rautjärvi Valkeakoski Forssa Lahti Riihimäki Kuusankoski Turku Paimio Anjalankoski Salo Nurmijärvi Hamina Kotka Tammisaari Porvoo Maarianhamina Metsähaketta käyttävät voima- ja lämpölaitokset Suomessa vuosina 1999 ja Arvioiden mukaan viiden miljoonan kuutiometrin hakemäärä tulee toteutumaan vuoteen 2010 mennessä. (Lähde: VTT ja Metla)

23 4.4 Jätteestä energiaa Suomessa viedään vuosittain kaatopaikoille noin 8 miljoonaa tonnia yhdyskunta- ja teollisuusjätettä. Biokaasua saadaan, kun jätteen sisältämä eloperäinen aines hajoaa usean vuosikymmenen kuluessa. Biokaasua voidaan kerätä kaatopaikoilta tai biojätteiden ja lietteiden mädätyslaitoksista. Jos biokaasu on riittävän puhdasta, sitä voidaan polttaa maakaasun sijasta. Biokaasua kerätään jo lähes puolet kaatopaikoilla muodostuvasta määrästä. Siitä lähes puolet hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa. Vaikka paras ympäristöteko on pyrkiä vähentämään jätettä, sitä kuitenkin syntyy. Syntynyt jäte on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Käytännössä kuitenkin Suomessa yhdyskuntajäte viedään kaatopaikoille. Tämän vuoksi jätteen energiakäyttö on järkevää, koska se vähentää kaatopaikkojen käyttöä. On arvioitu, että jäte sisältää noin 60 % uusiutuvaa energiaa. Jätteessä onkin paljon puuperäistä ainesta. Suomessa on vain yksi yhdyskuntajätteen polttolaitos. Enemmän jätettä on poltettu lajiteltuna voimalaitoksissa yhdessä muun polttoaineen kanssa. Jätteenpolttodirektiivi muuttaa kuitenkin toimintatapoja. Suomeen ollaan suunnittelemassa useita erillisiä jätteenpolttolaitoksia. Useimmat niistä pohjautuvat arinapolttotekniikkaan. Jätteenpoltto vähentää merkittävästi kaatopaikkojen aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja Japani Tanska Belgia Sveitsi Ruotsi Hollanti Saksa Jätteen käyttö eri maissa. Suomessa kierrätysaste on suhteellisen korkea, mutta jätteenpolton osuus vähäinen. Ranska Norja USA Itävalta Iso- Britannia Suomi Kanada Kaatopaikka Kierrätys Jätteenpoltto

24 4.5 Biopolttoaineita liikenteeseen Liikenteen biopolttoaineiden käyttöönotto on välttämätöntä öljyriippuvuuden vähentämiseksi. Suomessa tuotettujen biopolttoaineiden ongelmana on, että niiden valmistukseen kuluu runsaasti fossiilista energiaa. Nykyään liikennebiopolttoaine on tehoton tapa vähentää päästöjä. Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän selvityksen mukaan korvaamalla 5 prosenttia liikenteen polttoaineista ohraetanolilla ja biodieselillä liikenteen päästöt alenevat vain tonnia eli 0,3 prosenttia vuodessa. Erityisesti viljaetanolista johtuva päästöjen vähennys on hyvin vähäinen. 24 Tulevaisuudessa öljyä korvaavia liikenteen energialähteitä voivat olla nestemäiset biopolttoaineet, maa- ja biokaasu sekä synteettiset polttoaineet. Esimerkiksi maakaasulla voidaan alentaa hiilidioksidipäästöjä neljänneksen verrattuna bensiinin käyttöön. Uusi mahdollisuus on metsäteollisuuden sähkön- ja lämmöntuotantoon yhdistetty liikenteen biopolttoaineiden tuotanto. Tämä toisen sukupolven teknologia edellyttää kuitenkin ennen varsinaisia investointeja mittavaa tutkimusta. prosenttia ohraetanoli rypsi hakkuutähde ruokohelpi diesel bensiini Liikenteen biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden valmistuksen edellyttämä energiantarve. Kun haluamme 100 yksikköä energiaa ohraetanolista, niin sen tuotantoon, valmistukseen, varastointiin ja jakeluun kuluu 82 yksikköä energiaa. (lähde: VTT)

25 4.6 Suomen metsiä ei voi ulkoistaa Suomen metsiä ei voi ulkoistaa eikä suomalainen metsäteollisuus ole rakennemuutoksista huolimatta nostamassa kytkintä. On kuitenkin tunnettu tosiasia, että ilman energiaa mitään ei tapahdu ja metsäteollisuus tarvitsee energiaa jatkossakin. Metsäteollisuudella on pitkät perinteet Suomen ylivoimaisesti suurimpana bioenergian tuottajana, mikä on osaltaan pitänyt maamme edelläkävijänä bioenergian käytössä. Metsäteollisuus suhtautuukin myönteisesti uusiutuvien energiamuotojen käyttöön kun samalla turvataan puuraaka-aineen riittävyys jalostuskäyttöön. Metsäteollisuus haluaa osallistua huolestuttavan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Suomen on syytä pitää paletissaan useita vähäpäästöisiä energiamuotoja, jotka turvaavat tehtaiden ympärivuotisen ja -vuorokautisen käynnin. Päästöjen vähentäminen on globaali haaste, johon EU ei yksin pysty. 25 Anne Brunila Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 platform

Low Carbon Finland 2050 platform Low Carbon Finland 2050 platform Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean kokous 24.1.2014, Työ- ja elinkeinoministeriö Tiina Koljonen, Tutkimustiimin päällikkö, VTT http://www.lowcarbonplatform.fi/

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Energiankulutus 2010 Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,46 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2010, mikä

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot