Energia ja ilmasto Suomen malli vuoteen 2025

Transkriptio

1 Energia ja ilmasto Suomen malli vuoteen

2 2 Toimitus Infor Consulting Oy Valokuvat Pohjolan Voima Oy Teollisuuden Voima Oy Tilastot ja taulukot Lähteinä on käytetty Energiateollisuuden ja kauppa- ja teollisuusministeriön aineistoa, jos muuta ei ole mainittu.

3 SISÄLTÖ Esipuhe 1 Suomi tarvitsee energiaa 1.1 Energia on perusasia 1.2 Nelihenkisen perheen energiakustannukset euroa 1.3 Hyvinvointiin tarvitaan kohtuuhintaista energiaa 1.4 Energiaomavaraisuus on kansallinen etu 1.5 Edullinen energia tarkoittaa työpaikkoja 2 Ilmastonmuutos 2.1 Maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvussa 2.2 Kioton pöytäkirja ja Suomi 2.3 Kasvihuonekaasupäästöt riippuvat sähköntuotantotavoista 2.4 Päästöt vähenevät useilla tavoilla 3 Sähkön käyttö kasvaa 3.1 Energiankulutuksen kasvu liittyy hyvinvoinnin kasvuun 3.2 Sähkön kokonaiskulutus vuonna Sähkön hankinta vuosina 2005 ja Sähkö pysyy keskeisenä tuotannontekijänä 4 Bioenergia 4.1 Bioenergia Suomessa vahvassa kasvussa 4.2 Puun ja turpeen yhteiskäyttö on järkevää 4.3 Metsähakkeen käyttö lisääntynyt 4.4 Jätteestä energiaa 4.5 Biopolttoaineita liikenteeseen 4.6 Suomen metsiä ei voi ulkoistaa 5 Ydinvoima 5.1 Ydinvoima vähentää hiilidioksidipäästöjä 5.2 Ydinsähkö on kilpailukykyistä 5.3 Suomen ydinvoimalaitokset 5.4 Uraani kulkee kalliosta kallioon 5.5 Loppusijoitus on ratkaistu Suomessa 5.6 Edullista perussähköä ydinvoimalla 6 Suomen malli

4 4

5 ESIPUHE Monipuolista energialinjaa jatkettava Hallitus antoi syksyllä 2005 eduskunnalle selonteon Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia Kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi. Siinä hallitus korosti tarvetta lisätä bioenergian tuotantoa ja tehostaa edelleen energiansäästöä. Eduskunta otti kantaa hallituksen energia- ja ilmastopoliittiseen selontekoon kesäkuussa Tuolloin päätettiin jatkaa Suomelle ominaista monipuolista energialinjaa. Energia vaikuttaa jokaisen kansalaisen ja yrityksen arkeen. Emme tule toimeen ilman valoa, lämpöä ja liikkumismahdollisuuksia. Sähköä ja muita energiamuotoja tarvitaan kaikkialla yhteiskunnassa häiriöttä joka päivä. Se, miten energiaa tuotetaan, vaikuttaa myös ilman laatuun ja ilmakehään. Puhtaan ja hinnaltaan kilpailukykyisen energian hyvä ja häiriötön saatavuus on kansallisesti yhtä merkittävää kuin elintarvikehuollon turvaaminen. Energiakysymykset ovat nousseet entistä tärkeämmälle sijalle Euroopan unionin päätöksenteossa ja unionin ulkosuhteissa. EU:n päästökauppa ja muu säätely vaikuttavat suoraan sähkön ja muun energian hintaan Suomessakin. Koko Eurooppa hyötyisi, jos EU omaksuisi Suomen valitseman monipuolisen energialinjan, jossa ei suljeta pois mitään energiavaihtoehtoa. Keväällä 2007 valittava eduskunta ja uusi hallitus tekevät tärkeitä energiapäätöksiä. Jo hallitusohjelmassa on otettava kantaa päästökaupan jatkoon, sähkömarkkinoiden toimivuuteen, vesilain uudistamiseen sekä mahdollisuuteen rakentaa kuudes ydinvoimala. Tässä julkaisussa järjestöjen yhteiset suositukset energiapolitiikan kehittämisestä on nimetty Suomen malliksi Se on järjestöjen yhteinen näkemys siitä, kuinka suomalaisille taataan riittävä sähköntuotanto ja samalla vähennetään haitallisia kasvihuonekaasupäästöjä. On tärkeää, että myös energia-ala voi toimia vakaassa ja ennustettavassa toimintaympäristössä, joka suosii investointeja. Tempoileva poliittinen päätöksenteko ei ole hyväksi energiamarkkinoille. Suomen on jatkettava viisaaksi osoittautunutta ja muullekin Euroopalle esimerkiksi kelpaavaa monipuolista energialinjaa. 5 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Energiateollisuus ry Sähköalojen Ammattiliitto ry

6 1 SUOMI TARVITSEE ENERGIAA 1.1 Energia on perusasia Energiaa käytetään jokaisessa kodissa ja kaikissa yrityksissä. Teollisuus käyttää kaikesta Suomen energiasta noin puolet. Energiavaltaisia teollisuudenaloja ovat erityisesti metsä- ja metalliteollisuus, joiden tuotannosta suurin osa menee vientiin. Valtaosa teollisuuden käyttämästä energiasta viedään siis jalostettuna ulkomaille. Vientiin sitoutuu noin 40 prosenttia energiastamme. Lämmityksen osuus energiankulutuksesta on noin 20 prosenttia. Suomen rakennuskanta on kuitenkin eurooppalaisittain ja kansainvälisesti vertaillen hyvin energiatehokas. Liikenteen osuus energiankulutuksesta on Suomessa 13 prosenttia. Lukema on kansainvälisesti tarkasteltuna alhainen. Se johtuu osittain siitä, että energiavaltaisella teollisuudella on Suomessa niin suuri merkitys. Suomessa liikenteen energiankulutuksen kasvu on myös huomattavasti maltillisempaa kuin muualla Euroopassa. 6 Loput kulutuksesta on maatalouden, kotitalouksien, palvelujen ja julkisen sektorin muuhun kuin lämmitykseen ja liikenteeseen tarvitsemaa energiaa. Julkinen sektori kuluttaa energiaa muun muassa rakennusten valaistukseen, katuvalaistukseen ja muuhun kunnallistekniikkaan. Kodeissa muu energiankulutus on lähinnä kotitaloussähköä. Myös palveluissa kysymys on enimmäkseen sähkön käytöstä. Maataloudessa kulutetaan kevytpolttoöljyä ja sähköä. Muu 13 % Rakennusten lämmitys 22 % Teollisuus 48 % Liikenne 17 % Suomen energian loppukulutuksen jakautuminen kulutussektoreittain vuonna Suomessa kulutetaan vuodessa yhteensä 32,4 miljoonaa öljytonnia vastaava energiamäärä. Se tarkoittaa 6,2 öljytonnia vastaavaa energiankulutusta asukasta kohden. Teollisuus käyttää kaikesta Suomen energiasta noin puolet.

7 1.2 Nelihenkisen perheen energiakustannukset euroa Suomen oloissa lämmitykseen ja liikkumiseen joudutaan käyttämään merkittävästi energiaa. Energia on perushyödyke, jota pitäisi olla kaikilla käytettävissä riittävästi tulotasosta riippumatta. Kohtuuhintainen energia lisää ostovoimaa, nopeuttaa talouskehitystä sekä edistää sosiaalista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Usein energiakuluina pidetään vain sähkö- ja bensiinilaskuja. Lämpölaskukin näkyy suoraan yleensä vain omakotitaloasujan lompakossa. Todellisuudessa joka kerta, kun ostamme ruokaa ja tavaroita, käytämme palveluita, menemme bussilla töihin tai teemme lomamatkoja, kulutamme myös energiaa ja maksamme siitä. 7 Asuminen Liikkuminen Tavarat ja palvelut Elintarvikkeet 950 Nelihenkisen perheen energiakustannukset vuonna Tyypillisen suomalaisen nelihenkisen perheen vuotuisen suoran ja välillisen energian kulutuksen lasku on noin euroa. Siitä verojen osuus on 45 prosenttia eli euroa. Perheen liikkumiseen, muun muassa autoiluun, käyttämä energia vie laskusta yli 40 prosenttia. (Lähde: Tilastokeskus ja Energiateollisuus ry)

8 Suora energiankäyttö Kotitaloussähkö Lämmitys, lämmin vesi Henkilöauton polttoaine Välillinen energiankäyttö Elintarvikkeet Tavarat, palvelut Julkinen liikenne, lomamatkat Asuminen Yhteensä Veroton hinta Verot yhteensä Hinta veroineen Nelihenkisen perheen energiakustannusten jakautuminen. Kotitaloussähköstä, lämmityksestä ja liikennepolttoaineista perhe maksaa euroa. Tavaroihin ja palveluihin sitoutunutta välillistä energiankäyttöä on euron edestä. Taulukon luvut on pyöristetty. 1.3 Hyvinvointiin tarvitaan kohtuuhintaista energiaa 8 Talouskasvun tavoitteena on turvata suomalaisten hyvinvointi ja säilyttää elämisen laatu hyvänä. Hyvinvointipalvelut rahoitetaan kotimaisella työllä ja tuotannolla, joiden perusedellytyksistä on pidettävä huolta. Jotta kotimainen työ ja tuotanto olisivat kilpailukykyisiä, tarvitaan Suomessa ammattitaitoista työvoimaa, tuotannon raaka-aineita sekä varmuus kohtuuhintaisen energian saatavuudesta pitkällä aikavälillä. BKT on kasvanut vuosina keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa, teollisuustuotanto 3,2 prosenttia vuodessa ja tavaravienti 6,2 prosenttia vuodessa. Vaikka energian käyttömme on tehokasta, energian kulutuksemme on kasvanut pari prosenttia vuodessa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana energian kulutuksen arvioidaan lisääntyvän 1,5 prosenttia vuodessa, kun tavoitteena on BKT:n 3 prosentin kasvu vuodessa. Talouskasvu takaa hyvän työllisyyskehityksen. Työllisyyden ylläpito ja parantuminen edellyttävät ainakin kolmen prosentin vuotuista kansantuotteen kasvua. Kasvun saavuttamiseksi niin yksityisen palvelusektorin kuin teollisuustuotannon tulee kasvaa vähintään neljä prosenttia ja viennin tätäkin nopeammin. Vasta tällä viennin kasvulla investoinnit ja kulutus voivat lisääntyä niin, ettei tuontitavaroiden kasvava kysyntä vaaranna kansantalouden tasapainoa.

9 Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää väistämättä lisää energiaa ja erityisesti sähköä. Jos sähkön saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen vähenee. Seurauksena on talouskasvun hidastuminen ja suotuisan työllisyyskehityksen heikkeneminen. Teollisuus- ja palvelutuotanto Kotimainen kysyntä BKT 9 Työvoima Raaka-aine Vienti Kilpailukyky Energia Hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttää energiaa. Hyvinvoinnin edellytys on BKT:n kasvu. Energia yhtenä tuotannontekijänä pyörittää talouden rattaita.

10 1.4 Energiaomavaraisuus on kansallinen etu Suomella on niukasti kotimaisia energiavaroja. Tärkeimmät kotimaiset energialähteet ovat puuperäiset polttoaineet, vesivoima ja turve. Energiasta 70 prosenttia on tuotava ulkomailta. Käyttämästämme energiasta noin puolet tulee Venäjältä. Vuonna 2005 Suomessa käytettävästä kivihiilestä 82 prosenttia, raakaöljystä 81 prosenttia ja maakaasusta 100 prosenttia tuotiin Venäjältä. Myös erilaisten energiajalosteiden, kuten öljytuotteiden ja sähkön, tuonti Venäjältä on merkittävää. Venäjän tuonnin osuus energiantarpeestamme on selvästi suurempi kuin kotimaisten energialähteiden osuus. Omavaraisuutta voidaan kasvattaa lisäämällä kotimaisten polttoaineiden käyttöä, rakentamalla lisää vesivoimaa ja tuottamalla enemmän sähköä Suomessa olevilla voimalaitoksilla OSUUS YHT. Maakaasu Kivihiili Raakaöljy Tuontisähkö Öljytuotteet Venäjän osuus eri energialähteiden tuonnista prosentteina vuonna Tuonti Venäjältä oli 70 prosenttia koko energiatuonnistamme. Erityisesti maakaasun, kivihiilen ja raakaöljyn osuus oli merkittävä.

11 1.5 Edullinen energia tarkoittaa työpaikkoja Suomi sijaitsee kaukana. Täällä syrjässä on osan vuotta kohtuullisen kylmää ja pimeääkin. Siksi luotettava ja edullinen energian saanti on meille poikkeuksellisen tärkeää. Se tarkoittaa työpaikkoja. Energia ei saa maksaa liikaa, jotta teollisuus ja palveluelinkeinot pärjäisivät ja pystyisivät vastakin työllistämään myös Suomessa. Kotitalouksien sähkölaskun suuruus vaikuttaa suoraan myös palkansaajaperheiden elintasoon ja hyvinvointiin. Ostovoimamme ja sen myötä kotimainen työllisyys kärsivät, ellei energian hintojen nousua kyetä hillitsemään. Ay-liikkeessä haluamme, että Suomi jatkaa viisaaksi osoittautunutta, monipuolisen energiantuotannon linjaa. Riittävä omavaraisuus on pienen kansakunnan henkivakuutus. Ympäristösyistä etusijalle on sähköntuotannossa asetettava päästöttömät energialähteet, ydin-, vesi- ja bioenergia. Kannattaa muistaa myös energiansäästö. 11 Päivi Ahonen Pääluottamusmies, Turku

12 2 ILMASTONMUUTOS 2.1 Maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvussa Kasvihuonekaasupäästöjen kasvu vaikuttaa maapallon ilmaston lämpenemiseen, joka muodostaa maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen uhan. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälisiä toimenpiteitä, joissa ovat mukana kaikki maat. Suomen tai EU:n toimet eivät yksinään riitä. Maailman energiankulutuksen arvioidaan kasvavan noin 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Hiilidioksidipäästöjen ennustetaan lisääntyvän yhtä paljon. Kasvu painottuu Aasiaan ja siellä erityisesti Kiinaan ja Intiaan. Myös Etelä-Amerikassa, esimerkiksi Brasiliassa, päästöjen kasvu on nopeaa. Euroopan unionin maiden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2000 oli ainoastaan 15 prosenttia. Euroopan osuuden on laskettu alenevan 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. 12 Miljoonaa ekvivalenttia CO 2 -tonnia Muu Maailma Aasia Etelä-Amerikka USA EU-25 Maailman arvioidut kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästöjen arvioidaan vastaavan lähes miljoonaa hiilidioksiditonnia vuonna Päästöjen kasvun arvioidaan olevan suurinta Aasiassa. (Lähde: EU komissio)

13 2.2 Kioton pöytäkirja ja Suomi Tärkein ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvistä kansainvälisistä sopimuksista on vuonna 1994 voimaan astunut YK:n ilmastosopimus. Sitä täydentää vuonna 2005 voimaan tullut niin sanottu Kioton pöytäkirja. Sillä pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä viisi prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosina Eduskunnan kesäkuussa 2006 hyväksymässä energia- ja ilmastopoliittisessa selonteossa linjataan, miten Suomi selviää Kioton pöytäkirjan vähentämisvelvoitteesta. Ennusteiden mukaan Suomen päästöt ovat ylittämässä velvoitetason noin 15 prosentilla jo toteutetusta energiapolitiikasta huolimatta. Kasvu johtuu pääosin Suomen hyvästä talouskasvusta ja sen myötä lisääntyneestä energiankulutuksesta. Kun Suomen viides ydinvoimala valmistuu, päästöt alenevat. Hiilidioksidipäästöjen päästökauppajärjestelmä käynnistyi EU:ssa vuoden 2005 alusta lukien. Päästövähennysvelvoite jaetaan päästökaupan piirissä olevien toimintojen ja järjestelmän ulkopuolella olevien toimintojen kesken. Päästökaupan ulkopuolelle jäävät muun muassa liikenne, maatalous ja talojen lämmitys. Taakka päästöjen vähentämisestä on pääosin annettu päästökauppatoimijoille ja erityisesti energiantuotannolle. Päästökauppa on kohottanut osaltaan sähkön tukkumarkkinahintaa pohjoismaisilla markkinoilla. 13 Miljoonaa ekvivalenttia CO 2 -tonnia 100 Tilasto Skenaario Kokonaispäästöt Vuoden 1990 velvoitetaso Päästökauppasektori Ei-päästökauppasektori Kioton kausi Suomen toteutuneet ja arvioidut kasvihuonekaasupäästöt vuosina

14 2.3 Kasvihuonekaasupäästöt riippuvat sähköntuotantotavoista Sähkön ja lämmön tuotanto aiheuttavat merkittäviä hiilidioksidipäästöjä Suomessa. Sähköä voidaan tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä ydin-, vesi- ja tuulivoimalla. Bioenergian poltossa syntyy hiilidioksidipäästöjä. Syntynyt hiilidioksidi kuitenkin sitoutuu uuden biomassan kasvuun. Siksi bioenergian poltto ei lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä ja se on ilmastonmuutoksen kannalta ydin- ja vesivoimaan rinnastettava energiamuoto. Meillä ei ole mittavia sähköntuotantoon soveltuvia luonnonvaroja. Siksi Suomeen on kehittynyt hyvin monipuolinen sähköntuotantorakenne. Esimerkiksi Norjassa käytännössä kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla. Suomen monista eri energialähteistä koostuvaan tehokkaaseen tuotantorakenteeseen kuuluvat kiinteästi uusiutuvat energialähteet sekä tehokas sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Pelkästään sähköntuotannosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt olisivat vuosittain lähes 40 miljoonaa tonnia suuremmat, mikäli ydin-, vesi- ja biovoima korvattaisiin hiilivoimalla MtCO Toteutuneet CO 2 -päästöt Ydinvoima Vesivoima Bioenergia Tuulivoima Suomen hiilidioksidivapailla sähköntuotantomuodoilla välttämät kasvihuonekaasupäästöt. Jos ydin-, vesi- ja biovoima korvattaisiin hiilivoimalla, Suomen sähköntuotannon päästöt olisivat lähes kolminkertaiset.

15 2.4 Päästöt vähenevät useilla tavoilla Maailman energiasta yli 80 prosenttia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, kuten hiilellä, öljyllä ja kaasulla. Näiden polttoaineiden palaminen tuottaa ilmakehään hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja. Ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi tulee maapallon kasvihuonekaasujen päästöt saada alenemaan huolimatta maailman väestön, talouden ja energiankulutuksen kasvusta. Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan laajaa keinovalikoimaa. Keskeisiä keinoja ovat energian säästö, uusiutuvan energian lisääminen, fossiilisten polttoaineiden käytön tehostaminen ja ydinvoima. Maailman mitassa myös hiilidioksidin erotus savukaasuista ja sen varastointi ovat merkittäviä keinoja lähivuosikymmeninä. Energian käytön ja tuotannon lisäksi tulee rajoittaa myös muiden sektorien, kuten jätehuollon ja maatalouden, päästöjä. Haasteet Kioton jälkeiselle ajalle vuodesta 2012 eteenpäin ovat kovat. Päästöjä tulee hillitä paitsi kehittyneissä maissa myös kehitysmaissa. Mahdollisuuksia ovat muun muassa Kioton sopimuksen täydentäminen, teknologioiden tai sektorien tehokkuusvaatimukset ja panostaminen teknologioiden kehitykseen sekä maaryhmien välisiin kumppanuussopimuksiin. Päästöjen rajoittamisen kustannustehokkuutta voidaan parantaa kansainvälisellä päästökaupalla. 15 Ilkka Savolainen Tutkimusprofessori, energia ja ilmasto

16 3 SÄHKÖN KÄYTTÖ KASVAA 3.1 Energiankulutuksen kasvu liittyy hyvinvoinnin kasvuun Energiankulutuksen kasvu on liittynyt ja liittyy hyvinvoinnin kasvuun. Suomen bruttokansantuote on kasvanut viime vuosikymmenien ajan lukuun ottamatta 1990-luvun alun lamavuosia. Runsaasti energiaa käyttävän perusteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on suuri. Lisäksi sähkön käyttö on lisääntynyt myös palvelusektorilla ja kotitalouksissa. Suomen sähkönkäytön kasvuun vaikuttaa edelleen keskeisimmin teollisuuden tuotannon kasvu. Vuosi 2005 oli poikkeuksellinen. Silloin sähkönkulutus laski 2,5 prosenttia. Vähennys johtui paperiteollisuuden pitkästä työselkkauksesta ja harvinaisen lämpimistä säistä. Teollisuuden osuus sähkönkäytöstä oli vuonna 2005 yli puolet. Tulevaisuudessa teollisuuden tuotannon lisäys ja jalostusasteen nousu lisäävät sähkönkäyttöä, vaikka energiankäyttöä tehostetaan jatkuvasti. Myös palvelut tarvitsevat yhä enemmän sähköä. 16 Kotitalouksien sähkönkulutusta lisäävät sähköllä toimivien koneiden määrän ja asumisväljyyden kasvu. Sähkön kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 108 terawattituntiin vuodessa. Tällainen sähkön tarpeen kasvu merkitsee, että Suomeen on rakennettava nyt rakenteilla olevan ydinvoimayksikön lisäksi noin megawatin edestä uutta sähkön tuotantokapasiteettia seuraavan vajaan 20 vuoden aikana. Lisäksi tarvitaan uutta kapasiteettia korvaamaan käytöstä poistuvia hankintalähteitä. 120 Ennuste TWh Tilasto Sähkön toteutunut kokonaiskulutus Suomessa ja ennuste vuoteen 2025 asti. Sähkön kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 108 terawattituntiin vuodessa.

17 3.2 Sähkön kokonaiskulutus vuonna 2005 Teollisuus käyttää hieman yli puolet Suomen sähköstä. Teollisuuden käyttämästä sähköstä metsäteollisuus puolestaan käyttää noin 60 prosenttia. Myös metallien jalostus, kemianteollisuus ja elintarviketeollisuus tarvitsevat paljon sähköä. On arvioitu, että kymmenkunta energiavaltaisinta yritystä käyttää neljä viidesosaa kaikesta teollisuuden tarvitsemasta sähköstä. Vaikka sähkön käyttö kasvaa kaikilla kulutuksen aloilla, teollisuuden ja palvelusektorin osuus kaikesta sähkönkäytöstä on voimakkaimmin kasvussa. Myös kotitaloudet ovat hieman kasvattaneet osuuttaan. Muiden sektorien osuus on pienentynyt. Verkostohäviöiden osuutta on myös pystytty vähentämään kehittyvän tekniikan myötä. Teollisuus 52 % 17 Häviöt 4 % Julkinen 7 % Kotitalous 22 % Palvelu 12 % Maatalous 3 % Sähkön kokonaiskulutus toimialoittain Suomessa vuonna Kokonaiskulutus oli yhteensä 85 terawattituntia, josta teollisuuden osuus oli yli puolet sekä koti- ja maatalouksien noin neljännes.

18 3.3 Sähkön hankinta vuosina 2005 ja 2010 Suomi hyödyntää monipuolisesti eri energialähteitä sähköntuotannossaan. Muihin maihin verrattuna erityisesti biopolttoaineiden ja turpeen käyttö on huomattavaa. Monipuolisuus on tuonut varmuutta sähkön hankintaan samalla, kun se on varmistanut eri energialähteiden välisen kilpailun ja sähkön tuotannon kustannustehokkuuden. Kansainvälisesti Suomen sähkön tuonnin osuus, noin 20 prosenttia, on varsin korkea. Viime vuosina erityisesti tuonnin osuus on kasvanut. Se on korvannut ennen kaikkea kotimaista hiilivoimaa. Samoin biopolttoaineiden merkitys on lisääntynyt. Ydinvoiman tuotantoa on lisätty nykyisten laitosten tehonnostoilla, mutta sähkönkulutuksen kasvaessa sen suhteellinen osuus on hieman laskenut Tuonti 20 % Vesi, tuuli 16 % Hiili, öljy 7 % Tuonti 7 % Vesi, tuuli 15 % Turve 5 % Turve 4 % Hiili, öljy 10 % Kaasu 11 % Puu, jätteet 12 % Kaasu 16 % Puu, jätteet 17 % Ydinvoima 26 % Ydinvoima 34 % Sähkön hankinta energialähteittäin vuosina 2005 ja Kokonaishankinta vuonna 2005 oli 85 terawattituntia ja vuonna 2010 sen arvioidaan olevan noin 96 terawattituntia. Jatkossa tuonnin osuuden arvioidaan supistuvan ja ydinvoiman osuuden kasvavan. Päästöttömien energialähteiden osuus kasvaa 54:stä 66 prosenttiin.

19 3.4 Sähkö pysyy keskeisenä tuotannontekijänä Sähkö on Suomen kansantalouden kannalta elintärkeä tuotannontekijä. Sähkön kulutus lisääntyy nopeasti, vaikka energiatehokkuuden paraneminen hidastaakin kasvutahtia. Sähkön käyttö kasvaa sekä tuotantopanoksena että lopputuotekäytössä. Teollisuuden ja palvelujen sähkön kulutusta nostavat talouskasvu ja talouden rakennemuutos. Kotitalouksien elintason nousu lisää sähköä käyttävien tuotteiden kysyntää. Kotitalouksien sähkön lämmityskäyttö tehostuu kylläkin tuntuvasti. Toisaalta asuinpinta-alat ovat kasvussa. Sähkölaskuun vaikuttaa myös uusiutumattomien fossiilisten energiavaihtoehtojen ilmeisen pysyvä kallistuminen. Sähkön tarjonta lisääntyy yleensä kysyntää vastaavasti. Sähkön kotimaista tarjontaa täydentää sähkön ulkomaankauppa, jossa Suomi on nettotuoja. Markkinat olivat talvella 2006 hyvin kireät ja katkokset Ruotsin ja Venäjän tuonnissa aiheuttivat lyhyet, mutta uhkaavat markkinahäiriöt. Suomen näkökulmasta sekä sähkön tarjontaa lisäävät investoinnit niin ydinenergiaan kuin vaihtoehtoisiin energialähteisiin että investoinnit energian käytön tehostamiseen ovat hyviä vakuutuksia energian saatavuuteen liittyviä mittavia riskejä vastaan. 19 Paavo Suni Tutkija, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA

20 4 BIOENERGIA 4.1 Bioenergia Suomessa vahvassa kasvussa Eduskunta hyväksyi toukokuussa 2002 lausumat, joista yksi koski uusiutuvan energian käyttöä. Eduskunta edellytti, että uusiutuvan energian tutkimusta, kehittämistä ja käyttöönottoa tuetaan ilmastostrategiaan sisältyvän edistämisohjelman mukaisesti. Biomassan käyttöä edistetään muuan muassa veropolitiikan, investointitukien ja teknologian kehittämistukien avulla. Lausumaa alettiin nimittää risupaketiksi. Bioenergian käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Metsähaketta käyttäviä kattila- ja voimalaitoksia on rakennettu lisää jopa yli 200. Yhteensä näitä laitoksia on jo 530. Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän tutkimuksen mukaan biopolttoaineiden käytön arvioidaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä 66 prosenttia vuodesta 1995 ja 29 prosenttia vuodesta Nykyään kaikesta Suomessa käytetystä energiasta viidennes on bioenergiaa. 20 Bioenergialaskelma toteutuu nykytuilla ja -veroilla, jos hiilidioksidipäästöoikeuden hinta asettuu vähintään 20 euroon hiilidioksiditonnilta. Uusiutuvan energian edistämisohjelman (UEO) tavoitteena on 30 prosentin lisäys vuoteen 2010 mennessä. Eduskunnan vuoden 2002 päätöksen yhteydessä annettu lausuma on hyvää vauhtia toteutumassa. TWh (lämpösisältö) UEO tavoite % + 66 % (VTT:n arvio) Bioenergian kokonaiskäyttö Suomessa. Bioenergian käyttö on kasvanut Suomessa merkittävästi. Suomi on bioenergian käytössä yksi EU:n kärkimaita. Bioenergiaa käytetään lämmitykseen sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. (Lähde: VTT)

21 4.2 Puun ja turpeen yhteiskäyttö on järkevää Puu ja turve yhdessä ovat erinomainen biopolttoainepari, koska puu sitoo turpeen rikkiä ja turve poistaa puusta aiheutuvaa polttokattilan korroosioriskiä. Turve on tasalaatuinen polttoaine, jolla on korkea polttoarvo. Siksi se varmistaa kattilan huipputehot ja mahdollistaa kosteudeltaan epätasalaatuisen puun polton. Turpeen kasvihuonekaasupäästövaikutuksia pitää tarkastella koko elinkaaren osalta. Suon kuivatus vähentää haitallisia metaanipäästöjä. Käytön jälkeen turvesuo voidaan metsittää, jolloin uusi puusukupolvi sitoo hiiltä ilmakehästä. Suomessa turvetta kasvaa vuosittain enemmän kuin sitä käytetään. Turvetuotannon käytössä on alle prosentti Suomen suoalasta. Turve on kilpailukykyinen polttoaine, jonka hinta on vakaa. Biovoimalaitosten polttoaineen saatavuus varmistetaan puun ja turpeen yhteiskäytöllä. Puu ja turve yhdessä luovat työpaikkoja sekä parantavat Suomen energiaomavaraisuutta ja energian huoltovarmuutta. Uusia lämpöä ja sähköä tuottavia biovoimalaitoksia on valmistunut tai on valmistumassa eri puolille Suomea 15 kappaletta. Investointien arvo on yli 700 miljoonaa euroa ja sähköteho on noin 450 megawattia. 21 Ydinvoimapäätöksen jälkeen valmistuneita tai rakenteilla olevia biovoimalaitoksia on yhteensä 15.

22 4.3 Metsähakkeen käyttö lisääntynyt Suomessa oltiin vielä vuonna 2000 metsähakkeen käytössä alle miljoonan kiintokuutiometrin tasolla, mutta nyt kolmen miljoonan kuutiometrin raja on ylitetty. Arvioiden mukaan viiden miljoonan kuutiometrin hakemäärä tulee toteutumaan vuoteen 2010 mennessä. Metsähakkeen hankinnassa on tehty useita teknologisia läpimurtoja, jotka ovat tehostaneet hakkeen hyödyntämistä energiantuotannossa. Ydinvoimapäätöksen jälkeen myös peltoenergian, käytännössä ruokohelpin, tuotanto on lisääntynyt huomattavasti. Vuonna 2005 peltoenergian viljelyala oli lähes hehtaaria, kun ydinvoimapäätöksen aikaan energiakasveja viljeltiin alle kahden tuhannen hehtaarin alalla Kulutus, m yli Kokkola Pietarsaari Kemi Oulu Kajaani Suomussalmi Seinäjoki Äänekoski Jyväskylä Jämsänkoski Outokumpu Ilomantsi Joensuu Varkaus Kitee Mikkeli Pori Jämsä Savonlinna Rauma Heinola Mäntyharju Rautjärvi Valkeakoski Forssa Lahti Riihimäki Kuusankoski Turku Paimio Anjalankoski Salo Nurmijärvi Hamina Kotka Tammisaari Porvoo Maarianhamina Metsähaketta käyttävät voima- ja lämpölaitokset Suomessa vuosina 1999 ja Arvioiden mukaan viiden miljoonan kuutiometrin hakemäärä tulee toteutumaan vuoteen 2010 mennessä. (Lähde: VTT ja Metla)

23 4.4 Jätteestä energiaa Suomessa viedään vuosittain kaatopaikoille noin 8 miljoonaa tonnia yhdyskunta- ja teollisuusjätettä. Biokaasua saadaan, kun jätteen sisältämä eloperäinen aines hajoaa usean vuosikymmenen kuluessa. Biokaasua voidaan kerätä kaatopaikoilta tai biojätteiden ja lietteiden mädätyslaitoksista. Jos biokaasu on riittävän puhdasta, sitä voidaan polttaa maakaasun sijasta. Biokaasua kerätään jo lähes puolet kaatopaikoilla muodostuvasta määrästä. Siitä lähes puolet hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa. Vaikka paras ympäristöteko on pyrkiä vähentämään jätettä, sitä kuitenkin syntyy. Syntynyt jäte on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Käytännössä kuitenkin Suomessa yhdyskuntajäte viedään kaatopaikoille. Tämän vuoksi jätteen energiakäyttö on järkevää, koska se vähentää kaatopaikkojen käyttöä. On arvioitu, että jäte sisältää noin 60 % uusiutuvaa energiaa. Jätteessä onkin paljon puuperäistä ainesta. Suomessa on vain yksi yhdyskuntajätteen polttolaitos. Enemmän jätettä on poltettu lajiteltuna voimalaitoksissa yhdessä muun polttoaineen kanssa. Jätteenpolttodirektiivi muuttaa kuitenkin toimintatapoja. Suomeen ollaan suunnittelemassa useita erillisiä jätteenpolttolaitoksia. Useimmat niistä pohjautuvat arinapolttotekniikkaan. Jätteenpoltto vähentää merkittävästi kaatopaikkojen aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja Japani Tanska Belgia Sveitsi Ruotsi Hollanti Saksa Jätteen käyttö eri maissa. Suomessa kierrätysaste on suhteellisen korkea, mutta jätteenpolton osuus vähäinen. Ranska Norja USA Itävalta Iso- Britannia Suomi Kanada Kaatopaikka Kierrätys Jätteenpoltto

24 4.5 Biopolttoaineita liikenteeseen Liikenteen biopolttoaineiden käyttöönotto on välttämätöntä öljyriippuvuuden vähentämiseksi. Suomessa tuotettujen biopolttoaineiden ongelmana on, että niiden valmistukseen kuluu runsaasti fossiilista energiaa. Nykyään liikennebiopolttoaine on tehoton tapa vähentää päästöjä. Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän selvityksen mukaan korvaamalla 5 prosenttia liikenteen polttoaineista ohraetanolilla ja biodieselillä liikenteen päästöt alenevat vain tonnia eli 0,3 prosenttia vuodessa. Erityisesti viljaetanolista johtuva päästöjen vähennys on hyvin vähäinen. 24 Tulevaisuudessa öljyä korvaavia liikenteen energialähteitä voivat olla nestemäiset biopolttoaineet, maa- ja biokaasu sekä synteettiset polttoaineet. Esimerkiksi maakaasulla voidaan alentaa hiilidioksidipäästöjä neljänneksen verrattuna bensiinin käyttöön. Uusi mahdollisuus on metsäteollisuuden sähkön- ja lämmöntuotantoon yhdistetty liikenteen biopolttoaineiden tuotanto. Tämä toisen sukupolven teknologia edellyttää kuitenkin ennen varsinaisia investointeja mittavaa tutkimusta. prosenttia ohraetanoli rypsi hakkuutähde ruokohelpi diesel bensiini Liikenteen biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden valmistuksen edellyttämä energiantarve. Kun haluamme 100 yksikköä energiaa ohraetanolista, niin sen tuotantoon, valmistukseen, varastointiin ja jakeluun kuluu 82 yksikköä energiaa. (lähde: VTT)

25 4.6 Suomen metsiä ei voi ulkoistaa Suomen metsiä ei voi ulkoistaa eikä suomalainen metsäteollisuus ole rakennemuutoksista huolimatta nostamassa kytkintä. On kuitenkin tunnettu tosiasia, että ilman energiaa mitään ei tapahdu ja metsäteollisuus tarvitsee energiaa jatkossakin. Metsäteollisuudella on pitkät perinteet Suomen ylivoimaisesti suurimpana bioenergian tuottajana, mikä on osaltaan pitänyt maamme edelläkävijänä bioenergian käytössä. Metsäteollisuus suhtautuukin myönteisesti uusiutuvien energiamuotojen käyttöön kun samalla turvataan puuraaka-aineen riittävyys jalostuskäyttöön. Metsäteollisuus haluaa osallistua huolestuttavan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Suomen on syytä pitää paletissaan useita vähäpäästöisiä energiamuotoja, jotka turvaavat tehtaiden ympärivuotisen ja -vuorokautisen käynnin. Päästöjen vähentäminen on globaali haaste, johon EU ei yksin pysty. 25 Anne Brunila Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry