Energia ja ilmasto Suomen malli vuoteen 2025

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energia ja ilmasto Suomen malli vuoteen 2025"

Transkriptio

1 Energia ja ilmasto Suomen malli vuoteen

2 2 Toimitus Infor Consulting Oy Valokuvat Pohjolan Voima Oy Teollisuuden Voima Oy Tilastot ja taulukot Lähteinä on käytetty Energiateollisuuden ja kauppa- ja teollisuusministeriön aineistoa, jos muuta ei ole mainittu.

3 SISÄLTÖ Esipuhe 1 Suomi tarvitsee energiaa 1.1 Energia on perusasia 1.2 Nelihenkisen perheen energiakustannukset euroa 1.3 Hyvinvointiin tarvitaan kohtuuhintaista energiaa 1.4 Energiaomavaraisuus on kansallinen etu 1.5 Edullinen energia tarkoittaa työpaikkoja 2 Ilmastonmuutos 2.1 Maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvussa 2.2 Kioton pöytäkirja ja Suomi 2.3 Kasvihuonekaasupäästöt riippuvat sähköntuotantotavoista 2.4 Päästöt vähenevät useilla tavoilla 3 Sähkön käyttö kasvaa 3.1 Energiankulutuksen kasvu liittyy hyvinvoinnin kasvuun 3.2 Sähkön kokonaiskulutus vuonna Sähkön hankinta vuosina 2005 ja Sähkö pysyy keskeisenä tuotannontekijänä 4 Bioenergia 4.1 Bioenergia Suomessa vahvassa kasvussa 4.2 Puun ja turpeen yhteiskäyttö on järkevää 4.3 Metsähakkeen käyttö lisääntynyt 4.4 Jätteestä energiaa 4.5 Biopolttoaineita liikenteeseen 4.6 Suomen metsiä ei voi ulkoistaa 5 Ydinvoima 5.1 Ydinvoima vähentää hiilidioksidipäästöjä 5.2 Ydinsähkö on kilpailukykyistä 5.3 Suomen ydinvoimalaitokset 5.4 Uraani kulkee kalliosta kallioon 5.5 Loppusijoitus on ratkaistu Suomessa 5.6 Edullista perussähköä ydinvoimalla 6 Suomen malli

4 4

5 ESIPUHE Monipuolista energialinjaa jatkettava Hallitus antoi syksyllä 2005 eduskunnalle selonteon Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia Kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi. Siinä hallitus korosti tarvetta lisätä bioenergian tuotantoa ja tehostaa edelleen energiansäästöä. Eduskunta otti kantaa hallituksen energia- ja ilmastopoliittiseen selontekoon kesäkuussa Tuolloin päätettiin jatkaa Suomelle ominaista monipuolista energialinjaa. Energia vaikuttaa jokaisen kansalaisen ja yrityksen arkeen. Emme tule toimeen ilman valoa, lämpöä ja liikkumismahdollisuuksia. Sähköä ja muita energiamuotoja tarvitaan kaikkialla yhteiskunnassa häiriöttä joka päivä. Se, miten energiaa tuotetaan, vaikuttaa myös ilman laatuun ja ilmakehään. Puhtaan ja hinnaltaan kilpailukykyisen energian hyvä ja häiriötön saatavuus on kansallisesti yhtä merkittävää kuin elintarvikehuollon turvaaminen. Energiakysymykset ovat nousseet entistä tärkeämmälle sijalle Euroopan unionin päätöksenteossa ja unionin ulkosuhteissa. EU:n päästökauppa ja muu säätely vaikuttavat suoraan sähkön ja muun energian hintaan Suomessakin. Koko Eurooppa hyötyisi, jos EU omaksuisi Suomen valitseman monipuolisen energialinjan, jossa ei suljeta pois mitään energiavaihtoehtoa. Keväällä 2007 valittava eduskunta ja uusi hallitus tekevät tärkeitä energiapäätöksiä. Jo hallitusohjelmassa on otettava kantaa päästökaupan jatkoon, sähkömarkkinoiden toimivuuteen, vesilain uudistamiseen sekä mahdollisuuteen rakentaa kuudes ydinvoimala. Tässä julkaisussa järjestöjen yhteiset suositukset energiapolitiikan kehittämisestä on nimetty Suomen malliksi Se on järjestöjen yhteinen näkemys siitä, kuinka suomalaisille taataan riittävä sähköntuotanto ja samalla vähennetään haitallisia kasvihuonekaasupäästöjä. On tärkeää, että myös energia-ala voi toimia vakaassa ja ennustettavassa toimintaympäristössä, joka suosii investointeja. Tempoileva poliittinen päätöksenteko ei ole hyväksi energiamarkkinoille. Suomen on jatkettava viisaaksi osoittautunutta ja muullekin Euroopalle esimerkiksi kelpaavaa monipuolista energialinjaa. 5 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Energiateollisuus ry Sähköalojen Ammattiliitto ry

6 1 SUOMI TARVITSEE ENERGIAA 1.1 Energia on perusasia Energiaa käytetään jokaisessa kodissa ja kaikissa yrityksissä. Teollisuus käyttää kaikesta Suomen energiasta noin puolet. Energiavaltaisia teollisuudenaloja ovat erityisesti metsä- ja metalliteollisuus, joiden tuotannosta suurin osa menee vientiin. Valtaosa teollisuuden käyttämästä energiasta viedään siis jalostettuna ulkomaille. Vientiin sitoutuu noin 40 prosenttia energiastamme. Lämmityksen osuus energiankulutuksesta on noin 20 prosenttia. Suomen rakennuskanta on kuitenkin eurooppalaisittain ja kansainvälisesti vertaillen hyvin energiatehokas. Liikenteen osuus energiankulutuksesta on Suomessa 13 prosenttia. Lukema on kansainvälisesti tarkasteltuna alhainen. Se johtuu osittain siitä, että energiavaltaisella teollisuudella on Suomessa niin suuri merkitys. Suomessa liikenteen energiankulutuksen kasvu on myös huomattavasti maltillisempaa kuin muualla Euroopassa. 6 Loput kulutuksesta on maatalouden, kotitalouksien, palvelujen ja julkisen sektorin muuhun kuin lämmitykseen ja liikenteeseen tarvitsemaa energiaa. Julkinen sektori kuluttaa energiaa muun muassa rakennusten valaistukseen, katuvalaistukseen ja muuhun kunnallistekniikkaan. Kodeissa muu energiankulutus on lähinnä kotitaloussähköä. Myös palveluissa kysymys on enimmäkseen sähkön käytöstä. Maataloudessa kulutetaan kevytpolttoöljyä ja sähköä. Muu 13 % Rakennusten lämmitys 22 % Teollisuus 48 % Liikenne 17 % Suomen energian loppukulutuksen jakautuminen kulutussektoreittain vuonna Suomessa kulutetaan vuodessa yhteensä 32,4 miljoonaa öljytonnia vastaava energiamäärä. Se tarkoittaa 6,2 öljytonnia vastaavaa energiankulutusta asukasta kohden. Teollisuus käyttää kaikesta Suomen energiasta noin puolet.

7 1.2 Nelihenkisen perheen energiakustannukset euroa Suomen oloissa lämmitykseen ja liikkumiseen joudutaan käyttämään merkittävästi energiaa. Energia on perushyödyke, jota pitäisi olla kaikilla käytettävissä riittävästi tulotasosta riippumatta. Kohtuuhintainen energia lisää ostovoimaa, nopeuttaa talouskehitystä sekä edistää sosiaalista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Usein energiakuluina pidetään vain sähkö- ja bensiinilaskuja. Lämpölaskukin näkyy suoraan yleensä vain omakotitaloasujan lompakossa. Todellisuudessa joka kerta, kun ostamme ruokaa ja tavaroita, käytämme palveluita, menemme bussilla töihin tai teemme lomamatkoja, kulutamme myös energiaa ja maksamme siitä. 7 Asuminen Liikkuminen Tavarat ja palvelut Elintarvikkeet 950 Nelihenkisen perheen energiakustannukset vuonna Tyypillisen suomalaisen nelihenkisen perheen vuotuisen suoran ja välillisen energian kulutuksen lasku on noin euroa. Siitä verojen osuus on 45 prosenttia eli euroa. Perheen liikkumiseen, muun muassa autoiluun, käyttämä energia vie laskusta yli 40 prosenttia. (Lähde: Tilastokeskus ja Energiateollisuus ry)

8 Suora energiankäyttö Kotitaloussähkö Lämmitys, lämmin vesi Henkilöauton polttoaine Välillinen energiankäyttö Elintarvikkeet Tavarat, palvelut Julkinen liikenne, lomamatkat Asuminen Yhteensä Veroton hinta Verot yhteensä Hinta veroineen Nelihenkisen perheen energiakustannusten jakautuminen. Kotitaloussähköstä, lämmityksestä ja liikennepolttoaineista perhe maksaa euroa. Tavaroihin ja palveluihin sitoutunutta välillistä energiankäyttöä on euron edestä. Taulukon luvut on pyöristetty. 1.3 Hyvinvointiin tarvitaan kohtuuhintaista energiaa 8 Talouskasvun tavoitteena on turvata suomalaisten hyvinvointi ja säilyttää elämisen laatu hyvänä. Hyvinvointipalvelut rahoitetaan kotimaisella työllä ja tuotannolla, joiden perusedellytyksistä on pidettävä huolta. Jotta kotimainen työ ja tuotanto olisivat kilpailukykyisiä, tarvitaan Suomessa ammattitaitoista työvoimaa, tuotannon raaka-aineita sekä varmuus kohtuuhintaisen energian saatavuudesta pitkällä aikavälillä. BKT on kasvanut vuosina keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa, teollisuustuotanto 3,2 prosenttia vuodessa ja tavaravienti 6,2 prosenttia vuodessa. Vaikka energian käyttömme on tehokasta, energian kulutuksemme on kasvanut pari prosenttia vuodessa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana energian kulutuksen arvioidaan lisääntyvän 1,5 prosenttia vuodessa, kun tavoitteena on BKT:n 3 prosentin kasvu vuodessa. Talouskasvu takaa hyvän työllisyyskehityksen. Työllisyyden ylläpito ja parantuminen edellyttävät ainakin kolmen prosentin vuotuista kansantuotteen kasvua. Kasvun saavuttamiseksi niin yksityisen palvelusektorin kuin teollisuustuotannon tulee kasvaa vähintään neljä prosenttia ja viennin tätäkin nopeammin. Vasta tällä viennin kasvulla investoinnit ja kulutus voivat lisääntyä niin, ettei tuontitavaroiden kasvava kysyntä vaaranna kansantalouden tasapainoa.

9 Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää väistämättä lisää energiaa ja erityisesti sähköä. Jos sähkön saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen vähenee. Seurauksena on talouskasvun hidastuminen ja suotuisan työllisyyskehityksen heikkeneminen. Teollisuus- ja palvelutuotanto Kotimainen kysyntä BKT 9 Työvoima Raaka-aine Vienti Kilpailukyky Energia Hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttää energiaa. Hyvinvoinnin edellytys on BKT:n kasvu. Energia yhtenä tuotannontekijänä pyörittää talouden rattaita.

10 1.4 Energiaomavaraisuus on kansallinen etu Suomella on niukasti kotimaisia energiavaroja. Tärkeimmät kotimaiset energialähteet ovat puuperäiset polttoaineet, vesivoima ja turve. Energiasta 70 prosenttia on tuotava ulkomailta. Käyttämästämme energiasta noin puolet tulee Venäjältä. Vuonna 2005 Suomessa käytettävästä kivihiilestä 82 prosenttia, raakaöljystä 81 prosenttia ja maakaasusta 100 prosenttia tuotiin Venäjältä. Myös erilaisten energiajalosteiden, kuten öljytuotteiden ja sähkön, tuonti Venäjältä on merkittävää. Venäjän tuonnin osuus energiantarpeestamme on selvästi suurempi kuin kotimaisten energialähteiden osuus. Omavaraisuutta voidaan kasvattaa lisäämällä kotimaisten polttoaineiden käyttöä, rakentamalla lisää vesivoimaa ja tuottamalla enemmän sähköä Suomessa olevilla voimalaitoksilla OSUUS YHT. Maakaasu Kivihiili Raakaöljy Tuontisähkö Öljytuotteet Venäjän osuus eri energialähteiden tuonnista prosentteina vuonna Tuonti Venäjältä oli 70 prosenttia koko energiatuonnistamme. Erityisesti maakaasun, kivihiilen ja raakaöljyn osuus oli merkittävä.

11 1.5 Edullinen energia tarkoittaa työpaikkoja Suomi sijaitsee kaukana. Täällä syrjässä on osan vuotta kohtuullisen kylmää ja pimeääkin. Siksi luotettava ja edullinen energian saanti on meille poikkeuksellisen tärkeää. Se tarkoittaa työpaikkoja. Energia ei saa maksaa liikaa, jotta teollisuus ja palveluelinkeinot pärjäisivät ja pystyisivät vastakin työllistämään myös Suomessa. Kotitalouksien sähkölaskun suuruus vaikuttaa suoraan myös palkansaajaperheiden elintasoon ja hyvinvointiin. Ostovoimamme ja sen myötä kotimainen työllisyys kärsivät, ellei energian hintojen nousua kyetä hillitsemään. Ay-liikkeessä haluamme, että Suomi jatkaa viisaaksi osoittautunutta, monipuolisen energiantuotannon linjaa. Riittävä omavaraisuus on pienen kansakunnan henkivakuutus. Ympäristösyistä etusijalle on sähköntuotannossa asetettava päästöttömät energialähteet, ydin-, vesi- ja bioenergia. Kannattaa muistaa myös energiansäästö. 11 Päivi Ahonen Pääluottamusmies, Turku

12 2 ILMASTONMUUTOS 2.1 Maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvussa Kasvihuonekaasupäästöjen kasvu vaikuttaa maapallon ilmaston lämpenemiseen, joka muodostaa maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen uhan. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälisiä toimenpiteitä, joissa ovat mukana kaikki maat. Suomen tai EU:n toimet eivät yksinään riitä. Maailman energiankulutuksen arvioidaan kasvavan noin 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Hiilidioksidipäästöjen ennustetaan lisääntyvän yhtä paljon. Kasvu painottuu Aasiaan ja siellä erityisesti Kiinaan ja Intiaan. Myös Etelä-Amerikassa, esimerkiksi Brasiliassa, päästöjen kasvu on nopeaa. Euroopan unionin maiden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2000 oli ainoastaan 15 prosenttia. Euroopan osuuden on laskettu alenevan 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. 12 Miljoonaa ekvivalenttia CO 2 -tonnia Muu Maailma Aasia Etelä-Amerikka USA EU-25 Maailman arvioidut kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästöjen arvioidaan vastaavan lähes miljoonaa hiilidioksiditonnia vuonna Päästöjen kasvun arvioidaan olevan suurinta Aasiassa. (Lähde: EU komissio)

13 2.2 Kioton pöytäkirja ja Suomi Tärkein ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvistä kansainvälisistä sopimuksista on vuonna 1994 voimaan astunut YK:n ilmastosopimus. Sitä täydentää vuonna 2005 voimaan tullut niin sanottu Kioton pöytäkirja. Sillä pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä viisi prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosina Eduskunnan kesäkuussa 2006 hyväksymässä energia- ja ilmastopoliittisessa selonteossa linjataan, miten Suomi selviää Kioton pöytäkirjan vähentämisvelvoitteesta. Ennusteiden mukaan Suomen päästöt ovat ylittämässä velvoitetason noin 15 prosentilla jo toteutetusta energiapolitiikasta huolimatta. Kasvu johtuu pääosin Suomen hyvästä talouskasvusta ja sen myötä lisääntyneestä energiankulutuksesta. Kun Suomen viides ydinvoimala valmistuu, päästöt alenevat. Hiilidioksidipäästöjen päästökauppajärjestelmä käynnistyi EU:ssa vuoden 2005 alusta lukien. Päästövähennysvelvoite jaetaan päästökaupan piirissä olevien toimintojen ja järjestelmän ulkopuolella olevien toimintojen kesken. Päästökaupan ulkopuolelle jäävät muun muassa liikenne, maatalous ja talojen lämmitys. Taakka päästöjen vähentämisestä on pääosin annettu päästökauppatoimijoille ja erityisesti energiantuotannolle. Päästökauppa on kohottanut osaltaan sähkön tukkumarkkinahintaa pohjoismaisilla markkinoilla. 13 Miljoonaa ekvivalenttia CO 2 -tonnia 100 Tilasto Skenaario Kokonaispäästöt Vuoden 1990 velvoitetaso Päästökauppasektori Ei-päästökauppasektori Kioton kausi Suomen toteutuneet ja arvioidut kasvihuonekaasupäästöt vuosina

14 2.3 Kasvihuonekaasupäästöt riippuvat sähköntuotantotavoista Sähkön ja lämmön tuotanto aiheuttavat merkittäviä hiilidioksidipäästöjä Suomessa. Sähköä voidaan tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä ydin-, vesi- ja tuulivoimalla. Bioenergian poltossa syntyy hiilidioksidipäästöjä. Syntynyt hiilidioksidi kuitenkin sitoutuu uuden biomassan kasvuun. Siksi bioenergian poltto ei lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä ja se on ilmastonmuutoksen kannalta ydin- ja vesivoimaan rinnastettava energiamuoto. Meillä ei ole mittavia sähköntuotantoon soveltuvia luonnonvaroja. Siksi Suomeen on kehittynyt hyvin monipuolinen sähköntuotantorakenne. Esimerkiksi Norjassa käytännössä kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla. Suomen monista eri energialähteistä koostuvaan tehokkaaseen tuotantorakenteeseen kuuluvat kiinteästi uusiutuvat energialähteet sekä tehokas sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Pelkästään sähköntuotannosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt olisivat vuosittain lähes 40 miljoonaa tonnia suuremmat, mikäli ydin-, vesi- ja biovoima korvattaisiin hiilivoimalla MtCO Toteutuneet CO 2 -päästöt Ydinvoima Vesivoima Bioenergia Tuulivoima Suomen hiilidioksidivapailla sähköntuotantomuodoilla välttämät kasvihuonekaasupäästöt. Jos ydin-, vesi- ja biovoima korvattaisiin hiilivoimalla, Suomen sähköntuotannon päästöt olisivat lähes kolminkertaiset.

15 2.4 Päästöt vähenevät useilla tavoilla Maailman energiasta yli 80 prosenttia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, kuten hiilellä, öljyllä ja kaasulla. Näiden polttoaineiden palaminen tuottaa ilmakehään hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja. Ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi tulee maapallon kasvihuonekaasujen päästöt saada alenemaan huolimatta maailman väestön, talouden ja energiankulutuksen kasvusta. Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan laajaa keinovalikoimaa. Keskeisiä keinoja ovat energian säästö, uusiutuvan energian lisääminen, fossiilisten polttoaineiden käytön tehostaminen ja ydinvoima. Maailman mitassa myös hiilidioksidin erotus savukaasuista ja sen varastointi ovat merkittäviä keinoja lähivuosikymmeninä. Energian käytön ja tuotannon lisäksi tulee rajoittaa myös muiden sektorien, kuten jätehuollon ja maatalouden, päästöjä. Haasteet Kioton jälkeiselle ajalle vuodesta 2012 eteenpäin ovat kovat. Päästöjä tulee hillitä paitsi kehittyneissä maissa myös kehitysmaissa. Mahdollisuuksia ovat muun muassa Kioton sopimuksen täydentäminen, teknologioiden tai sektorien tehokkuusvaatimukset ja panostaminen teknologioiden kehitykseen sekä maaryhmien välisiin kumppanuussopimuksiin. Päästöjen rajoittamisen kustannustehokkuutta voidaan parantaa kansainvälisellä päästökaupalla. 15 Ilkka Savolainen Tutkimusprofessori, energia ja ilmasto

16 3 SÄHKÖN KÄYTTÖ KASVAA 3.1 Energiankulutuksen kasvu liittyy hyvinvoinnin kasvuun Energiankulutuksen kasvu on liittynyt ja liittyy hyvinvoinnin kasvuun. Suomen bruttokansantuote on kasvanut viime vuosikymmenien ajan lukuun ottamatta 1990-luvun alun lamavuosia. Runsaasti energiaa käyttävän perusteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on suuri. Lisäksi sähkön käyttö on lisääntynyt myös palvelusektorilla ja kotitalouksissa. Suomen sähkönkäytön kasvuun vaikuttaa edelleen keskeisimmin teollisuuden tuotannon kasvu. Vuosi 2005 oli poikkeuksellinen. Silloin sähkönkulutus laski 2,5 prosenttia. Vähennys johtui paperiteollisuuden pitkästä työselkkauksesta ja harvinaisen lämpimistä säistä. Teollisuuden osuus sähkönkäytöstä oli vuonna 2005 yli puolet. Tulevaisuudessa teollisuuden tuotannon lisäys ja jalostusasteen nousu lisäävät sähkönkäyttöä, vaikka energiankäyttöä tehostetaan jatkuvasti. Myös palvelut tarvitsevat yhä enemmän sähköä. 16 Kotitalouksien sähkönkulutusta lisäävät sähköllä toimivien koneiden määrän ja asumisväljyyden kasvu. Sähkön kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 108 terawattituntiin vuodessa. Tällainen sähkön tarpeen kasvu merkitsee, että Suomeen on rakennettava nyt rakenteilla olevan ydinvoimayksikön lisäksi noin megawatin edestä uutta sähkön tuotantokapasiteettia seuraavan vajaan 20 vuoden aikana. Lisäksi tarvitaan uutta kapasiteettia korvaamaan käytöstä poistuvia hankintalähteitä. 120 Ennuste TWh Tilasto Sähkön toteutunut kokonaiskulutus Suomessa ja ennuste vuoteen 2025 asti. Sähkön kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 108 terawattituntiin vuodessa.

17 3.2 Sähkön kokonaiskulutus vuonna 2005 Teollisuus käyttää hieman yli puolet Suomen sähköstä. Teollisuuden käyttämästä sähköstä metsäteollisuus puolestaan käyttää noin 60 prosenttia. Myös metallien jalostus, kemianteollisuus ja elintarviketeollisuus tarvitsevat paljon sähköä. On arvioitu, että kymmenkunta energiavaltaisinta yritystä käyttää neljä viidesosaa kaikesta teollisuuden tarvitsemasta sähköstä. Vaikka sähkön käyttö kasvaa kaikilla kulutuksen aloilla, teollisuuden ja palvelusektorin osuus kaikesta sähkönkäytöstä on voimakkaimmin kasvussa. Myös kotitaloudet ovat hieman kasvattaneet osuuttaan. Muiden sektorien osuus on pienentynyt. Verkostohäviöiden osuutta on myös pystytty vähentämään kehittyvän tekniikan myötä. Teollisuus 52 % 17 Häviöt 4 % Julkinen 7 % Kotitalous 22 % Palvelu 12 % Maatalous 3 % Sähkön kokonaiskulutus toimialoittain Suomessa vuonna Kokonaiskulutus oli yhteensä 85 terawattituntia, josta teollisuuden osuus oli yli puolet sekä koti- ja maatalouksien noin neljännes.

18 3.3 Sähkön hankinta vuosina 2005 ja 2010 Suomi hyödyntää monipuolisesti eri energialähteitä sähköntuotannossaan. Muihin maihin verrattuna erityisesti biopolttoaineiden ja turpeen käyttö on huomattavaa. Monipuolisuus on tuonut varmuutta sähkön hankintaan samalla, kun se on varmistanut eri energialähteiden välisen kilpailun ja sähkön tuotannon kustannustehokkuuden. Kansainvälisesti Suomen sähkön tuonnin osuus, noin 20 prosenttia, on varsin korkea. Viime vuosina erityisesti tuonnin osuus on kasvanut. Se on korvannut ennen kaikkea kotimaista hiilivoimaa. Samoin biopolttoaineiden merkitys on lisääntynyt. Ydinvoiman tuotantoa on lisätty nykyisten laitosten tehonnostoilla, mutta sähkönkulutuksen kasvaessa sen suhteellinen osuus on hieman laskenut Tuonti 20 % Vesi, tuuli 16 % Hiili, öljy 7 % Tuonti 7 % Vesi, tuuli 15 % Turve 5 % Turve 4 % Hiili, öljy 10 % Kaasu 11 % Puu, jätteet 12 % Kaasu 16 % Puu, jätteet 17 % Ydinvoima 26 % Ydinvoima 34 % Sähkön hankinta energialähteittäin vuosina 2005 ja Kokonaishankinta vuonna 2005 oli 85 terawattituntia ja vuonna 2010 sen arvioidaan olevan noin 96 terawattituntia. Jatkossa tuonnin osuuden arvioidaan supistuvan ja ydinvoiman osuuden kasvavan. Päästöttömien energialähteiden osuus kasvaa 54:stä 66 prosenttiin.

19 3.4 Sähkö pysyy keskeisenä tuotannontekijänä Sähkö on Suomen kansantalouden kannalta elintärkeä tuotannontekijä. Sähkön kulutus lisääntyy nopeasti, vaikka energiatehokkuuden paraneminen hidastaakin kasvutahtia. Sähkön käyttö kasvaa sekä tuotantopanoksena että lopputuotekäytössä. Teollisuuden ja palvelujen sähkön kulutusta nostavat talouskasvu ja talouden rakennemuutos. Kotitalouksien elintason nousu lisää sähköä käyttävien tuotteiden kysyntää. Kotitalouksien sähkön lämmityskäyttö tehostuu kylläkin tuntuvasti. Toisaalta asuinpinta-alat ovat kasvussa. Sähkölaskuun vaikuttaa myös uusiutumattomien fossiilisten energiavaihtoehtojen ilmeisen pysyvä kallistuminen. Sähkön tarjonta lisääntyy yleensä kysyntää vastaavasti. Sähkön kotimaista tarjontaa täydentää sähkön ulkomaankauppa, jossa Suomi on nettotuoja. Markkinat olivat talvella 2006 hyvin kireät ja katkokset Ruotsin ja Venäjän tuonnissa aiheuttivat lyhyet, mutta uhkaavat markkinahäiriöt. Suomen näkökulmasta sekä sähkön tarjontaa lisäävät investoinnit niin ydinenergiaan kuin vaihtoehtoisiin energialähteisiin että investoinnit energian käytön tehostamiseen ovat hyviä vakuutuksia energian saatavuuteen liittyviä mittavia riskejä vastaan. 19 Paavo Suni Tutkija, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA

20 4 BIOENERGIA 4.1 Bioenergia Suomessa vahvassa kasvussa Eduskunta hyväksyi toukokuussa 2002 lausumat, joista yksi koski uusiutuvan energian käyttöä. Eduskunta edellytti, että uusiutuvan energian tutkimusta, kehittämistä ja käyttöönottoa tuetaan ilmastostrategiaan sisältyvän edistämisohjelman mukaisesti. Biomassan käyttöä edistetään muuan muassa veropolitiikan, investointitukien ja teknologian kehittämistukien avulla. Lausumaa alettiin nimittää risupaketiksi. Bioenergian käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Metsähaketta käyttäviä kattila- ja voimalaitoksia on rakennettu lisää jopa yli 200. Yhteensä näitä laitoksia on jo 530. Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän tutkimuksen mukaan biopolttoaineiden käytön arvioidaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä 66 prosenttia vuodesta 1995 ja 29 prosenttia vuodesta Nykyään kaikesta Suomessa käytetystä energiasta viidennes on bioenergiaa. 20 Bioenergialaskelma toteutuu nykytuilla ja -veroilla, jos hiilidioksidipäästöoikeuden hinta asettuu vähintään 20 euroon hiilidioksiditonnilta. Uusiutuvan energian edistämisohjelman (UEO) tavoitteena on 30 prosentin lisäys vuoteen 2010 mennessä. Eduskunnan vuoden 2002 päätöksen yhteydessä annettu lausuma on hyvää vauhtia toteutumassa. TWh (lämpösisältö) UEO tavoite % + 66 % (VTT:n arvio) Bioenergian kokonaiskäyttö Suomessa. Bioenergian käyttö on kasvanut Suomessa merkittävästi. Suomi on bioenergian käytössä yksi EU:n kärkimaita. Bioenergiaa käytetään lämmitykseen sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. (Lähde: VTT)

21 4.2 Puun ja turpeen yhteiskäyttö on järkevää Puu ja turve yhdessä ovat erinomainen biopolttoainepari, koska puu sitoo turpeen rikkiä ja turve poistaa puusta aiheutuvaa polttokattilan korroosioriskiä. Turve on tasalaatuinen polttoaine, jolla on korkea polttoarvo. Siksi se varmistaa kattilan huipputehot ja mahdollistaa kosteudeltaan epätasalaatuisen puun polton. Turpeen kasvihuonekaasupäästövaikutuksia pitää tarkastella koko elinkaaren osalta. Suon kuivatus vähentää haitallisia metaanipäästöjä. Käytön jälkeen turvesuo voidaan metsittää, jolloin uusi puusukupolvi sitoo hiiltä ilmakehästä. Suomessa turvetta kasvaa vuosittain enemmän kuin sitä käytetään. Turvetuotannon käytössä on alle prosentti Suomen suoalasta. Turve on kilpailukykyinen polttoaine, jonka hinta on vakaa. Biovoimalaitosten polttoaineen saatavuus varmistetaan puun ja turpeen yhteiskäytöllä. Puu ja turve yhdessä luovat työpaikkoja sekä parantavat Suomen energiaomavaraisuutta ja energian huoltovarmuutta. Uusia lämpöä ja sähköä tuottavia biovoimalaitoksia on valmistunut tai on valmistumassa eri puolille Suomea 15 kappaletta. Investointien arvo on yli 700 miljoonaa euroa ja sähköteho on noin 450 megawattia. 21 Ydinvoimapäätöksen jälkeen valmistuneita tai rakenteilla olevia biovoimalaitoksia on yhteensä 15.

22 4.3 Metsähakkeen käyttö lisääntynyt Suomessa oltiin vielä vuonna 2000 metsähakkeen käytössä alle miljoonan kiintokuutiometrin tasolla, mutta nyt kolmen miljoonan kuutiometrin raja on ylitetty. Arvioiden mukaan viiden miljoonan kuutiometrin hakemäärä tulee toteutumaan vuoteen 2010 mennessä. Metsähakkeen hankinnassa on tehty useita teknologisia läpimurtoja, jotka ovat tehostaneet hakkeen hyödyntämistä energiantuotannossa. Ydinvoimapäätöksen jälkeen myös peltoenergian, käytännössä ruokohelpin, tuotanto on lisääntynyt huomattavasti. Vuonna 2005 peltoenergian viljelyala oli lähes hehtaaria, kun ydinvoimapäätöksen aikaan energiakasveja viljeltiin alle kahden tuhannen hehtaarin alalla Kulutus, m yli Kokkola Pietarsaari Kemi Oulu Kajaani Suomussalmi Seinäjoki Äänekoski Jyväskylä Jämsänkoski Outokumpu Ilomantsi Joensuu Varkaus Kitee Mikkeli Pori Jämsä Savonlinna Rauma Heinola Mäntyharju Rautjärvi Valkeakoski Forssa Lahti Riihimäki Kuusankoski Turku Paimio Anjalankoski Salo Nurmijärvi Hamina Kotka Tammisaari Porvoo Maarianhamina Metsähaketta käyttävät voima- ja lämpölaitokset Suomessa vuosina 1999 ja Arvioiden mukaan viiden miljoonan kuutiometrin hakemäärä tulee toteutumaan vuoteen 2010 mennessä. (Lähde: VTT ja Metla)

23 4.4 Jätteestä energiaa Suomessa viedään vuosittain kaatopaikoille noin 8 miljoonaa tonnia yhdyskunta- ja teollisuusjätettä. Biokaasua saadaan, kun jätteen sisältämä eloperäinen aines hajoaa usean vuosikymmenen kuluessa. Biokaasua voidaan kerätä kaatopaikoilta tai biojätteiden ja lietteiden mädätyslaitoksista. Jos biokaasu on riittävän puhdasta, sitä voidaan polttaa maakaasun sijasta. Biokaasua kerätään jo lähes puolet kaatopaikoilla muodostuvasta määrästä. Siitä lähes puolet hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa. Vaikka paras ympäristöteko on pyrkiä vähentämään jätettä, sitä kuitenkin syntyy. Syntynyt jäte on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Käytännössä kuitenkin Suomessa yhdyskuntajäte viedään kaatopaikoille. Tämän vuoksi jätteen energiakäyttö on järkevää, koska se vähentää kaatopaikkojen käyttöä. On arvioitu, että jäte sisältää noin 60 % uusiutuvaa energiaa. Jätteessä onkin paljon puuperäistä ainesta. Suomessa on vain yksi yhdyskuntajätteen polttolaitos. Enemmän jätettä on poltettu lajiteltuna voimalaitoksissa yhdessä muun polttoaineen kanssa. Jätteenpolttodirektiivi muuttaa kuitenkin toimintatapoja. Suomeen ollaan suunnittelemassa useita erillisiä jätteenpolttolaitoksia. Useimmat niistä pohjautuvat arinapolttotekniikkaan. Jätteenpoltto vähentää merkittävästi kaatopaikkojen aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja Japani Tanska Belgia Sveitsi Ruotsi Hollanti Saksa Jätteen käyttö eri maissa. Suomessa kierrätysaste on suhteellisen korkea, mutta jätteenpolton osuus vähäinen. Ranska Norja USA Itävalta Iso- Britannia Suomi Kanada Kaatopaikka Kierrätys Jätteenpoltto

24 4.5 Biopolttoaineita liikenteeseen Liikenteen biopolttoaineiden käyttöönotto on välttämätöntä öljyriippuvuuden vähentämiseksi. Suomessa tuotettujen biopolttoaineiden ongelmana on, että niiden valmistukseen kuluu runsaasti fossiilista energiaa. Nykyään liikennebiopolttoaine on tehoton tapa vähentää päästöjä. Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän selvityksen mukaan korvaamalla 5 prosenttia liikenteen polttoaineista ohraetanolilla ja biodieselillä liikenteen päästöt alenevat vain tonnia eli 0,3 prosenttia vuodessa. Erityisesti viljaetanolista johtuva päästöjen vähennys on hyvin vähäinen. 24 Tulevaisuudessa öljyä korvaavia liikenteen energialähteitä voivat olla nestemäiset biopolttoaineet, maa- ja biokaasu sekä synteettiset polttoaineet. Esimerkiksi maakaasulla voidaan alentaa hiilidioksidipäästöjä neljänneksen verrattuna bensiinin käyttöön. Uusi mahdollisuus on metsäteollisuuden sähkön- ja lämmöntuotantoon yhdistetty liikenteen biopolttoaineiden tuotanto. Tämä toisen sukupolven teknologia edellyttää kuitenkin ennen varsinaisia investointeja mittavaa tutkimusta. prosenttia ohraetanoli rypsi hakkuutähde ruokohelpi diesel bensiini Liikenteen biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden valmistuksen edellyttämä energiantarve. Kun haluamme 100 yksikköä energiaa ohraetanolista, niin sen tuotantoon, valmistukseen, varastointiin ja jakeluun kuluu 82 yksikköä energiaa. (lähde: VTT)

25 4.6 Suomen metsiä ei voi ulkoistaa Suomen metsiä ei voi ulkoistaa eikä suomalainen metsäteollisuus ole rakennemuutoksista huolimatta nostamassa kytkintä. On kuitenkin tunnettu tosiasia, että ilman energiaa mitään ei tapahdu ja metsäteollisuus tarvitsee energiaa jatkossakin. Metsäteollisuudella on pitkät perinteet Suomen ylivoimaisesti suurimpana bioenergian tuottajana, mikä on osaltaan pitänyt maamme edelläkävijänä bioenergian käytössä. Metsäteollisuus suhtautuukin myönteisesti uusiutuvien energiamuotojen käyttöön kun samalla turvataan puuraaka-aineen riittävyys jalostuskäyttöön. Metsäteollisuus haluaa osallistua huolestuttavan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Suomen on syytä pitää paletissaan useita vähäpäästöisiä energiamuotoja, jotka turvaavat tehtaiden ympärivuotisen ja -vuorokautisen käynnin. Päästöjen vähentäminen on globaali haaste, johon EU ei yksin pysty. 25 Anne Brunila Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Metsäteollisuus ja energia. Energia Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Kotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Kotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot