PTT-SEMINAARI ALUETALOUDESTA Millä keinoin Suomi pärjää aluetalouden muutoksessa? #ALUE18

Transkriptio

1

2 PTT-SEMINAARI ALUETALOUDESTA Millä keinoin Suomi pärjää aluetalouden muutoksessa? #ALUE18

3 #ALUE18 SEMINAARIN OHJELMA Tervetuloa Juha Ilvonen, HOK-Elanto Tilaisuuden avaus Iiro Jussila, PTT Kansainvälisen kaupan vaikutukset alueellisiin työmarkkinoihin Veera Holappa, PTT Miten tuotantorakenteen muutos näkyy alueilla Juha Honkatukia, THL ja Merit Economics Keynote: Regional policy in the age of globalization & digitalization Jens Südekum, Düsseldorf Institute for Competition Economics (DICE) Tauko Työvoiman alueellinen liikkuvuus Janne Huovari, PTT Paikallinen sopiminen teknologiateollisuuden työpaikoilla: Yhteisiin tavoitteisiin yhdessä? Raija Heimonen, PTT Loppukeskustelu Miten työn muutoksen kanssa pärjätään eri puolella Suomea? Yleisö ja * Mika Lintilä, elinkeinoministeri * Hanna Haipus, Oulun kaupunginvaltuutettu, liiketoimintajohtaja, Kontio-tuote Oy * Heikki Tsupari, pääluottamusmies Aikawa Fiber Technologies Oy, Varkaus * Sinikka Kontu, talousjohtaja, Vahterus Oy, Uusikaupunki Virvokkeita

4 PTT Sosiaalisessa SOMESSA Pellervon PTT #ALUE18

5 VAIKUTA Aulasta löydät Suomen kartan, johon voit liittää post-it lapuilla terveisesi aluetaloudesta ja palautteesi seminaarista. #ALUE18

6 #ALUE18

7

8

9 Ensimmäinen tiedote

10 Suomenmaa

11 Demari

12 Ennakkokysely SUURIN OSA VASTAAJISTA USKOO, ETTÄ GLOBALISAATIO HYÖDYTTÄÄ ERITYISESTI KESKUKSIA, MUUN 78% SUOMEN HÄVITESSÄ. #ALUE18

13 Suomen alueelliset työmarkkinat Kiinan tuonti ja teollisuuden työllisyys Veera Holappa PTT:n aluetalouden seminaari

14 Suomen alueelliset työmarkkinat Kiinan tuonti ja teollisuuden työllisyys, Veera Holappa Työmarkkinoiden muutos ollut nopeaa Teknologinen muutos -automatisointi -rutiinityön korvaaminen teknologialla Globalisaatio -lisääntynyt kaupankäynti -ulkoistaminen Polarisaatio -voittajat ja häviäjät Digitalisaatio -kaiken sähköistäminen -palveluiden korvaaminen teknologialla Väestön muutos -ikääntyminen -maahanmuutto

15 Suomen alueelliset työmarkkinat Kiinan tuonti ja teollisuuden työllisyys, Veera Holappa Kiinan tuonti kasvanut yli 300 %* Kiinasta tuli Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsen vuonna Samaan aikaan Kiinassa tuottavuus alkoi kasvaa voimakkaasti. Kiinasta on tullut yksi tärkeimmistä maista maailmankaupassa. Vienti Suomesta Kiinaan ei ole kasvanut yhtä voimakkaasti. * Vuosina

16 Suomen alueelliset työmarkkinat Kiinan tuonti ja teollisuuden työllisyys, Veera Holappa Kiinan tuontiosuus ja teollisuuden työllisyysosuus Suomessa Kiinan tuontiosuus lähti voimakkaaseen kasvuun Kiinan WTO jäsenyyden jälkeen. 20,7 % 19,2 % 17,6 % 16,8 % Teollisuuden työllisyysosuuden lasku ollut tasaista ennen viimeisintä taantumaa, jolloin se otti selkeän hyppäyksen alaspäin. 7,5 % 6,4 % 12,9 % 0,6 % 1,3 % 3,0 % Tuontiosuus Teollisuuden työllisyysosuus Lähde: PTT, Tilastokeskus

17 Suomen alueelliset työmarkkinat Kiinan tuonti ja teollisuuden työllisyys, Veera Holappa Tuontialtistuksen muutos Minimi: Pohjois-Lappi 182 /työntekijä Toimialojen tuonti Kiinasta jaetaan seutukuntiin seutukunnan kyseisen toimialan työllisyysosuuden suhteen. * tuontialtistus i = σ j L ij L j tuonti j L i i = seutukunta j = toimiala Tuontialtistus vaihtelee seutukunnittain, koska erilaiset teollisuuden alat ovat sijoittuneet alueellisesti erilleen. Keskimäärin: 1352 /työntekijä Mediaani: 1102 /työntekijä Maksimi: Raahe 9802 /työntekijä *Lähde: Autor, D., Dorn, D. & Hanson, G. (2013) The China Syndrome: Local Labor Market Effects of Import Competition in the United States Lähde: PTT, UN Comtrade database, Tilastokeskus

18 Suomen alueelliset työmarkkinat Kiinan tuonti ja teollisuuden työllisyys, Veera Holappa Teollisuuden työllisyysosuuden muutos Koska työvoiman liikkuvuus on rajoittunutta, voidaan havaita alueellisia eroja teollisuuden työllisyysosuuden muutoksissa. Teollisuuden työllisyysosuus on vähentynyt eniten seutukunnissa, joissa teollisuuden työllisyysosuus on ollut suurin vuonna Seutukunnissa, joissa teollisuuden työllisyysosuus on kasvanut, on suuressa osassa väestö vähentynyt. Keskimäärin: -4,3 %-yks. Mediaani: -4,1 %-yks. Maksimi: Järviseutu 2,3 %-yks. Minimi: Salo -15,9 %-yks. Lähde: PTT, Tilastokeskus

19 Suomen alueelliset työmarkkinat Kiinan tuonti ja teollisuuden työllisyys, Veera Holappa Kiinan tuonnin kasvun vaikutus teollisuuden työllisyyteen Lähde: PTT, UN Comtrade database, Tilastokeskus

20 Suomen alueelliset työmarkkinat Kiinan tuonti ja teollisuuden työllisyys, Veera Holappa Myös rutiinityö vähentynyt eniten siellä, missä tuontialtistus ollut suurin Lähde: PTT, UN Comtrade database, Tilastokeskus

21 Suomen alueelliset työmarkkinat Kiinan tuonti ja teollisuuden työllisyys, Veera Holappa Yhteenveto Kiinan tuonnin kasvulla on ollut vaikutus Suomen alueellisiin työmarkkinoihin teollisuuden työllisyyden kautta. Työmarkkinoiden muutos jatkuu edelleen, mikä aiheuttaa yhä enemmän uudistumispaineita teollisuudelle. Taantumat vain lisäävät muutoksen vauhtia. Yhteiskunnan täytyy panostaa työmarkkinoiden rakenteiden sujuvaan muutokseen. Työmarkkinoiden joustot mahdollistavat tehokkaan reagoinnin. Ammatillinen ja alueellinen liikkuvuus parantava työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Uudelleenkoulutuksen järjestelmät mahdollistavat siirtymisen ammatista toiseen.

22 Kiitos! Veera Holappa Tel

24 Miten tuotantorakenteen muutos näkyy alueilla? Esitys PTT:n Työ muuttuu, miten muuttuu koko Suomi seminaarissa Juha Honkatukia (Merit Economics ja THL)

25 Tässä esityksessä Miten alueellista talouskasvua mallinnetaan? Suomen talouden murroksesta ja pitkän aikavälin kasvunäkymistä Aluetalouden kasvun ajureista ja rakennemuutoksesta

26 Talouskasvun mallintamisesta Tarjonta: kansantalouden tuotantopotentiaali määräytyy sekä teknologian kehittymisestä seuraavasta tuottavuuskasvusta, investointikyvystä, että käytettävissä olevasta työpanoksesta tuottavuuserot muuttavat toimialarakennetta teollisuuden työvoimaosuus vähenee tuottavuuden kasvun vaikutus näkyy kasvavasti myös monissa palveluissa väestörakenne merkittävä rajoite Kysyntä: tuottavuuserot muuttavat suhteellisia hintoja ja vaikuttavat kysyntärakenteeseen palvelujen osuus kasvaa myös vaurastuminen kasvattaa palvelujen suhteellista osuutta teknologian muutos kasvattaa palvelujen roolia myös viennin osalta

27 20 Kontribuutio bkt:n kasvuun hyödykkeittäin ja käytön mukaan Toimialojen arvonlisän kontribuutio bkt:n kasvuun Sähkö ja lämpö Kuljetus Vähittäiskauppa selluloosa ja paperi Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Muut palvelut Muu teollisuus Kaivosteollisuus Perusmetallit Öljyn jalostus Elektroniikkateollisuus Rakentaminen Kemianteollisuus Maa- ja metsätalous -15 Kulutus Investoinnit Julkinen sektori Varastojen muutos Vienti Tuonti Yhteensä Arvonlisä

28 Kansantalouden pitkän aikavälin kasvunäkymistä (perusskenaario) Keskeisiä muutostrendejä palveluvaltaistuminen sekä toimialarakenteen että tuoterakenteen osalta myös ammatit palveluvaltaistuneet Suomen talous toistaa muiden länsimaiden kehitystä teollisuuden arvonlisäosuus kuitenkin laskenut poikkeuksellisen nopeasti 2008 jälkeen vientiä kohdannut sekä länsimarkkinoiden lama että Venäjänmarkkinoiden romahdus Talouden tarjontapuolen keskeinen ongelma väestön ikääntyminen Ongelmat kasautuneet, kun kasvu ei ole käynnistynyt

29 Kansantalouden pitkän aikavälin kasvunäkymistä (perusskenaario) Jos tuottavuuden ja kysynnän erot säilyvät: väestön ikääntyminen heikentää kasvupotentiaalia, kun työikäinen väestö supistuu väestön ikääntyminen kasvattaa julkisten palvelujen osuutta ja sitoo suuremman osan työvoimasta julkisen talouden vaje kasvaa Tilanne paranee jos saadaan toteutettua Eläkeuudistus Kilpailukykypaketti SOTE-uudistus

30 ENKO-skenaarioiden päivitys Kansantalouden tilinpidon tiedot saakka VM kevään 2017 ennuste kasvun käänne pankkeja ja tutkimuslaitoksia maltillisempi VM KPAV 2021 saakka sisältää kikyn ja joitakin uusia menoja ei sisällä varsinaista arviota SOTE- ja maakuntauudistuksista, oletetaan onnistuvan Lisäksi: Teknologiavetoinen skenaario (VTT majakat) KAUHU-skenaario (politiikkatavoitteissa epäonnistutaan) Perusskenaario alueellistettu Jatkossa alueskenaariossa SOTE-sektorit SOME-mallilla

31 Tarjontatekijöiden kasvuvaikutus Päivitetty perusskenaario Hyödykeverot Työvoima Pääoma Teknologinen kehitys

32 Kysyntätekijöiden kasvuvaikutus Päivitetty perusskenaario Tuonti Vienti Julkinen kulutus Investoinnit Yksityinen kulutus

33 Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti Arvonlisä 60 Kysyntä- ja tarjontatekijöiden kasvuvaikutukset , prosenttiyksikköä 50 Päivitetty perusskenaario Sähkö ja lämpö Kuljetus Vähittäiskauppa selluloosa ja paperi Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Muut palvelut Muu teollisuus Kaivosteollisuus Perusmetallit Öljyn jalostus Elektroniikkateollisuus Rakentaminen Kemianteollisuus Maa- ja metsätalous

34 Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti Arvonlisä 60 Kysyntä- ja tarjontatekijöiden kasvuvaikutukset , prosenttiyksikköä 50 Päivitetty perusskenaario Sähkö ja lämpö Kuljetus Vähittäiskauppa selluloosa ja paperi Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Muut palvelut Muu teollisuus Kaivosteollisuus Perusmetallit Öljyn jalostus Elektroniikkateollisuus Rakentaminen Kemianteollisuus Maa- ja metsätalous

35 Toimialojen osuudet kokonaistuotannosta, prosenttia 100,0 2,4 2,3 2,0 1,7 5,8 5,8 5,7 5,6 90,0 8,6 8,5 9,0 9,3 80,0 3,9 3,6 3,4 2,8 Sähkö ja lämpö 70,0 15,3 14,0 12,3 11,7 Kuljetus Vähittäiskauppa selluloosa ja paperi Päivitetty perusskenaario 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 22,2 2,6 10,4 2,3 21,7 2,4 11,4 2,3 5,4 6,4 2,3 2,1 5,1 4,9 8,5 8,7 20,9 2,3 12,8 2,1 6,4 1,8 5,3 9,2 21,0 2,2 12,7 2,0 6,2 1,6 5,6 9,8 Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Muut palvelut Muu teollisuus Kaivosteollisuus Perusmetallit Öljyn jalostus Elektroniikkateollisuus Rakentaminen Kemianteollisuus Maa- ja metsätalous 0,0 2,9 3,3 4,1 4,8 2,5 2,5 2,6 3,0 Palvelualat yhteensä 54 prosenttia

36 Työlliset ammattiryhmittäin Työllisyys kohenee jo 2020 luvulla eläkeuudistuksen ansiosta Päivitetty perusskenaario Maa-ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennusalan työ Liikenne- ja logistiikkatyö Palvelutyö Toimistotyö Sosiaali-ja terveysalan työ Opetus- ja kasvatustyö Kulttuuri- ja tiedotustyö Muu johtoja asiantuntijatyö Turvallisuusalan työ Tuntematon

37 KAUHU-skenaario Kasvun tukeminen tarjontatekijöihin vaikuttamalla epäonnistuu 1) yhteiskuntasopimus ja eläkeuudistus Työhönosallistumisaste ei kasva -> ikääntyneiden työn tarjonta -75% perusuraan verrattuna, myös työikäisten työhönosallistumisaste jää kooknaisuudessaan alemmaksi Hintakilpailukyky perusuraa heikompi 2) Julkisen sektorin uudistukset epäonnistuvat Julkisten menojen kasvu perusuraa nopeampaa (volyymi kasvaa +1 prosenttia vuodessa perusuraan verrattuna) -uuden teknologian ja hallinnon tehostamisessa epäonnistutaan (tuottavuuskasvu -1 prosenttia perusuraan verrattuna) 3) Työn tuottavuuden kasvu hidastuu pysyvästi

38 Perusskenaario: Tarjontaerien vaikutus kasvuun (vuosikasvu, prosenttiyksikköä) 2,5 2 Perusskenaario 1,5 1 Hyödykeverot Työvoima Pääoma Teknologinen kehitys 0,5 0-0,5

39 Muutospolkuja 1. Keinoäly työn murroksessa 2. Suomesta big data -osaamisen keskus 3. Palvelullistamisen elinkaarimalli. 4. Skaalan ymmärtäminen

40 Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti Arvonlisä Muutospolkuskenaario 60 Kysyntä- ja tarjontatekijöiden kasvuvaikutukset , prosenttiyksikköä Palveluvienti kasvaa perusskenaariota nopeammin Työn tuottavuus kasvaa perusskenaariota nopeammin (BD+AI), myös julkisissa palveluissa (BD) Sähkö ja lämpö Kuljetus Vähittäiskauppa selluloosa ja paperi Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Muut palvelut Muu teollisuus Kaivosteollisuus Perusmetallit Öljyn jalostus Elektroniikkateollisuus Rakentaminen Kemianteollisuus Maa- ja metsätalous

41 Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti Arvonlisä Muutospolkuskenaario 100 Kysyntä- ja tarjontatekijöiden kasvuvaikutukset , prosenttiyksikköä Sähkö ja lämpö Kuljetus Vähittäiskauppa selluloosa ja paperi Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Muut palvelut Muu teollisuus Kaivosteollisuus Perusmetallit Öljyn jalostus Elektroniikkateollisuus Rakentaminen Kemianteollisuus Maa- ja metsätalous

42 Muutospolkuskenaario Toimialojen osuudet kokonaistuotannosta, prosenttia 100,0 2,4 2,2 1,8 1,5 5,8 5,8 5,8 5,8 90,0 8,6 8,6 9,2 9,5 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 3,9 3,6 3,5 3,0 15,3 22,2 2,6 10,4 2,3 13,7 22,2 2,5 11,6 5,4 6,3 2,3 2,0 5,1 5,0 2,2 1,9 8,5 8,5 8,5 13,3 13,5 2,9 3,3 4,2 5,0 2,5 2,5 2,7 3, ,3 22,2 2,5 6,2 1,5 5,6 9,9 23,0 2,3 1,6 5,8 1,2 6,3 8,3 Sähkö ja lämpö Kuljetus Vähittäiskauppa selluloosa ja paperi Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Muut palvelut Muu teollisuus Kaivosteollisuus Perusmetallit Öljyn jalostus Elektroniikkateollisuus Rakentaminen Kemianteollisuus Maa- ja metsätalous Palvelualat yhteensä 54 prosenttia

43 Päivitetty perusskenaario 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 15,3 22,2 2,6 10,4 2,3 Toimialojen osuudet kokonaistuotannosta, prosenttia 2,4 2,3 2,0 1,7 5,8 5,8 5,7 5,6 8,6 8,5 9,0 9,3 3,9 3,6 3,4 2,8 21,7 2,4 11,4 2,3 5,4 6,4 2,3 2,1 5,1 4,9 8,5 8,7 14,0 12,3 11,7 2,9 3,3 4,1 4,8 2,5 2,5 2,6 3, ,9 2,3 12,8 2,1 6,4 1,8 5,3 9,2 21,0 2,2 12,7 2,0 6,2 1,6 5,6 9,8 Sähkö ja lämpö Kuljetus Vähittäiskauppa selluloosa ja paperi Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Muut palvelut Muu teollisuus Kaivosteollisuus Perusmetallit Öljyn jalostus Elektroniikkateollisuus Rakentaminen Kemianteollisuus Maa- ja metsätalous Palvelualat yhteensä 54 prosenttia

44 Korvaako teknologia ihmisen? Uuden teknologian käyttöönotto vaatii osaamista Merkkejä osaamisvajeista yritysmaailmasta Esimerkki: Teollisuuden robotisaatioskenaario Metalli- ja konepajateollisuuden työn tuottavuus voi kasvaa vajaat 40% 230 mennessä; investointitarpeesta ei varmaa tietoa Työn tuottavuuden paraneminen kasvattaa investointeja kymmenillä prosenteilla perusuraan verrattuna kaikilla metalli- ja konepajateollisuuden toimialoilla ja nostaa niiden tuotantoa Työvoiman osaamisen (~ammattijakauman) oletetaan lähtökohtaisesti mukautuvan toimialarakenteen muutokseen Osaamisvajeet voivat rajoittaa teollisuuden robotisaatiosta saatavaa hyötyä Työvoiman ammattijakauma oletetaan perusuran kaltaiseksi Kasvukontribuutio yli puoli prosenttiyksikköä pienempi

45 Prosenttia Robotiikan vaikutus työllisyysrakenteeseen 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2030 BASE 2030 KONE 2030 KONE- Sähkön- ja lämmön tuotanto 1,3 1,3 1,3 Kuljetus ja liikenne 4,7 4,9 4,9 Vähittäiskauppa 7,8 7,9 7,9 Selluloosa- ja paperiteollisuus 1,7 1,7 1,7 Julkiset palvelut 34,2 34,4 34,3 Yksityiset palvelut 19,5 19,0 19,2 Muut palvelut 4,7 4,7 4,7 Muut teollisuus 6,8 7,1 7,0 Kaivosteollisuus 0,3 0,3 0,3 Perusmetallit 2,7 2,8 2,8 Öljynjalostus 0,2 0,2 0,2 Elektroniikkateollisuus 3,0 2,9 2,8 Rakentaminen 10,6 10,6 10,6 Kemianteollisuus 1,5 1,4 1,4 Maa- ja metsätalous 0,9 0,9 0,9

46 8 Osaamisen vaikutus työllisyyden uudelleensuuntaamiseen 6 Maa- ja metsätalous 4 Kemianteollisuus Rakentaminen Elektroniikkateollisuus 2 Öljynjalostus Perusmetallit Kaivosteollisuus 0 KONEPAJA KONEPAJA- Muut teollisuus Muut palvelut Yksityiset palvelut -2 Julkiset palvelut Selluloosa- ja paperiteollisuus Vähittäiskauppa -4 Kuljetus ja liikenne Sähkön- ja lämmön tuotanto -6-8

47 Alueellistettu perusskenaario Kasvuhistoria päivitetty 2014 saakka (viimeisin aluetilinpidon vuosi/kevät 2017) Tuorein väestöennuste (TK 2016) VM kevään 2017 ennuste Ei tietoa SOTEn aluevaikutuksista Ei tietoa maakuntauudistuksen aluevaikutuksista Perusurassa kuitenkin sisällä sote-sektorien ja hallinnon tehostumista Eläkeuudistus kohentaa työn tarjontaa 2020-luvulla (ETK) Kiky kohentaa vientiä lähivuosina

48 Väestön kasvu vuodesta 2015, prosenttia 18 Lappi 1 Uusimaa 50 2 VarsinSuomi 17 Kainuu Satakunta 16 PohjPohjanm 20 4 KantaHame KeskiPohjanm 0 5 Pirkanmaa 2030 Koko väestö, vanha väestöennuste Koko väestö, uusi väestöennuste 2030 Vanhusväestö, vanha väestöennuste 14 Pohjanmaa 6 PaijatHame 2030 Vanhusväestö, uusi väestöennuste 13 EtelaPohjanm 7 Kymenlaakso 12 KeskiSuomi 8 EtelaKarjala 11 PohjKarjala 9 EtelaSavo 10 PohjSavo

49 Työllisyyden kasvu vuodesta 2015, prosenttia 18 Lappi 1 Uusimaa 15 2 VarsinSuomi 17 Kainuu Satakunta 16 PohjPohjanm 0 4 KantaHame KeskiPohjanm Pirkanmaa 2020 ENKO ENKO ENKO ENKO Pohjanmaa 6 PaijatHame 2030 ENKO ENKO EtelaPohjanm 7 Kymenlaakso 12 KeskiSuomi 8 EtelaKarjala 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 9 EtelaSavo

50 Kansantuotteen kasvu vuodesta 2015, prosenttia 18 Lappi 1 Uusimaa 60 2 VarsinSuomi 17 Kainuu 50 3 Satakunta PohjPohjanm 30 4 KantaHame KeskiPohjanm 10 5 Pirkanmaa 2020 ENKO ENKO ENKO Pohjanmaa 6 PaijatHame 13 EtelaPohjanm 7 Kymenlaakso 12 KeskiSuomi 8 EtelaKarjala 11 PohjKarjala 9 EtelaSavo 10 PohjSavo

51 Kotitalouksien kulutuksen kasvu vuodesta 2015, prosenttia 18 Lappi 1 Uusimaa 60 2 VarsinSuomi 17 Kainuu 50 3 Satakunta PohjPohjanm 30 4 KantaHame KeskiPohjanm 10 5 Pirkanmaa 2020 ENKO ENKO ENKO ENKO Pohjanmaa 6 PaijatHame 2030 ENKO ENKO EtelaPohjanm 7 Kymenlaakso 12 KeskiSuomi 8 EtelaKarjala 11 PohjKarjala 9 EtelaSavo 10 PohjSavo

52 Investointien kasvu vuodesta 2015, prosenttia 18 Lappi 1 Uusimaa VarsinSuomi 17 Kainuu Satakunta 16 PohjPohjanm 80 4 KantaHame KeskiPohjanm Pirkanmaa 2020 ENKO ENKO ENKO ENKO Pohjanmaa 6 PaijatHame 2030 ENKO ENKO EtelaPohjanm 7 Kymenlaakso 12 KeskiSuomi 8 EtelaKarjala 11 PohjKarjala 9 EtelaSavo 10 PohjSavo

53 Alkutuotanto Kaivannaiset Teollisuus Energia ja vesi Työlliset toimialoittain, 2016 Rakentamine n Kauppa Kuljetus ja varastointi Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Muu palvelutoimin ta 18 Lappi Kainuu PohjPohjanm KeskiPohjanm Pohjanmaa EtelaPohjanm KeskiSuomi PohjKarjala PohjSavo EtelaSavo EtelaKarjala Kymenlaakso PaijatHame Pirkanmaa KantaHame Satakunta VarsinSuomi Uusimaa

54 Alkutuotanto Kaivannaiset Teollisuus Energia ja vesi Työlliset toimialoittain, 2030 Rakentamine n Kauppa Kuljetus ja varastointi Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Muu palvelutoimin ta 18 Lappi Kainuu PohjPohjanm KeskiPohjanm Pohjanmaa EtelaPohjanm KeskiSuomi PohjKarjala PohjSavo EtelaSavo EtelaKarjala Kymenlaakso PaijatHame Pirkanmaa KantaHame Satakunta VarsinSuomi Uusimaa

55 100,0 Työllisyysosuudet ,7 4,7 4,3 4,6 5,1 4,9 4,7 4,1 4,6 4,5 5,0 4,6 4,3 4,1 4,6 4,0 4,8 4,9 90,0 80,0 33,4 34,8 33,3 36,2 34,9 31,0 36,6 33,1 36,3 34,9 34,7 38,6 33,3 34,3 29,7 38,9 38,7 37,4 70,0 Muu palvelutoiminta 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 28,6 5,3 13,1 5,0 7,7 0,1 0,5 14,8 19,6 16,7 13,4 19,8 15,5 15,6 17,6 15,7 21,2 5,4 4,7 5,0 6,2 4,9 4,6 4,9 5,3 7,9 10,1 4,0 12,3 11,8 11,0 9,9 10,1 11,2 11,5 6,6 10,9 10,1 5,9 6,3 6,0 5,6 5,6 6,6 5,9 5,2 5,9 13,8 15,7 18,9 17,4 16,7 12,4 14,3 15,8 16,4 14,1 0,6 0,5 0,8 0,3 0,5 0,5 7,7 2,9 3,7 3,3 0,3 0,4 0,5 0,9 1,9 2,7 2,9 3,9 6,5 6,6 17,5 4,0 10,0 5,2 14,6 0,4 3,8 12,3 14,8 5,1 3,9 11,3 9,1 5,9 4,9 17,2 21,1 0,6 0,4 8,0 6,1 14,7 5,6 10,1 4,9 18,6 1,5 8,7 18,8 17,4 15,1 5,2 4,5 4,5 10,4 8,7 10,3 5,2 5,8 5,8 8,7 11,2 11,4 2,6 2,8 0,7 4,6 7,0 5,0 Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

56 100,0 Työllisyysosuudet ,9 5,5 4,7 5,1 5,9 5,3 5,3 4,2 5,0 4,9 5,2 5,3 4,7 4,5 4,8 4,6 5,2 5,3 90,0 80,0 30,2 30,5 32,7 34,4 30,7 31,4 34,7 32,2 35,2 32,8 35,1 36,0 30,9 30,5 28,5 36,0 37,3 36,4 70,0 Muu palvelutoiminta 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 31,2 5,3 11,7 4,2 9,1 0,2 0,6 14,6 16,2 20,9 13,6 19,4 22,7 16,1 15,2 17,8 15,3 5,1 4,8 6,0 5,1 4,8 4,5 4,8 4,3 7,8 9,0 4,2 11,3 10,0 9,0 10,8 10,7 10,4 8,8 6,8 10,0 9,0 5,3 5,9 6,0 5,8 5,2 5,8 7,1 5,0 5,9 14,5 19,5 19,5 18,6 16,0 13,3 17,9 18,0 17,4 15,4 0,8 0,9 1,1 0,4 0,7 0,7 8,8 7,0 7,1 3,2 4,0 3,6 0,4 0,6 0,6 1,3 2,1 2,9 3,4 4,3 18,5 3,9 9,1 4,8 16,3 0,6 4,2 12,8 15,9 14,9 5,3 4,0 5,4 10,6 8,2 9,1 5,9 4,6 4,3 18,3 23,8 20,5 0,9 1,8 0,6 8,7 6,5 9,0 14,7 19,6 16,8 4,7 9,4 5,5 13,3 3,6 0,9 8,1 4,9 4,0 5,0 7,8 9,7 5,9 5,1 8,9 13,9 2,7 5,4 Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

57 Maa-ja metsätalou styö Teollinen työ Rakennusal an työ Työlliset ammateittain, 2016 Liikenne- ja logistiikkaty ö Palvelutyö Toimistoty ö Sosiaali-ja terveysalan työ Opetus- ja Kulttuuri- ja kasvatustyö tiedotustyö Muu johtoja Turvallisuus asiantuntija alan työ työ 18 Lappi Kainuu PohjPohjanm KeskiPohjanm Pohjanmaa EtelaPohjanm KeskiSuomi PohjKarjala PohjSavo EtelaSavo EtelaKarjala Kymenlaakso PaijatHame Pirkanmaa KantaHame Satakunta VarsinSuomi Tuntemato n 1 Uusimaa

58 Maa-ja metsätalou styö Teollinen työ Rakennusal an työ Työlliset ammateittain, 2030 Liikenne- ja logistiikkaty ö Palvelutyö Toimistoty ö Sosiaali-ja terveysalan työ Opetus- ja Kulttuuri- ja kasvatustyö tiedotustyö Muu johtoja Turvallisuus asiantuntija alan työ työ 18 Lappi Kainuu PohjPohjanm KeskiPohjanm Pohjanmaa EtelaPohjanm KeskiSuomi PohjKarjala PohjSavo EtelaSavo EtelaKarjala Kymenlaakso PaijatHame Pirkanmaa KantaHame Satakunta VarsinSuomi Tuntemato n 1 Uusimaa

59

60 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Työllisyysosuudet ,0 2,3 1,5 1,5 2,2 1,8 1,5 1,4 1,4 1,5 1,7 1,6 1,9 2,7 1,4 1,6 3,5 3,1 1,6 1,3 1,8 1,8 1,5 1,6 1,6 1,5 2,0 1,4 1,2 1,5 1,8 1,7 1,7 1,2 3,3 2,2 5,8 4,1 1,2 5,9 6,6 4,5 4,5 4,7 4,7 4,5 4,7 4,0 6,2 4,7 4,4 5,7 4,3 1,6 1,4 1,3 1,2 1,7 5,2 1,5 2,1 1,4 1,4 1,6 1,5 1,9 5,2 10,6 1,5 4,7 1,4 1,4 6,6 4,3 5,7 4,0 6,1 6,3 5,4 6,1 1,8 6,8 6,1 8,7 8,1 8,1 6,7 5,8 3,7 15,2 15,8 6,5 13,9 16,2 15,5 13,5 14,1 16,8 17,3 15,8 15,6 14,6 16,5 15,4 17,7 16,5 16,4 11,7 8,8 8,3 9,2 10,2 8,8 9,7 8,2 8,8 8,9 8,6 7,1 8,2 7,9 8,7 8,5 9,3 8,5 13,3 21,7 22,5 20,8 22,0 22,4 21,9 21,2 24,6 22,0 24,4 25,7 23,8 21,5 22,9 21,4 21,3 23,0 25,7 6,1 5,0 5,3 6,4 5,3 6,0 5,9 5,4 5,2 6,1 6,1 6,3 5,3 4,9 5,9 6,1 5,7 4,7 20,4 20,7 17,6 23,2 23,3 22,3 22,0 16,8 18,4 20,4 21,4 18,8 19,6 19,6 18,2 15,7 18,5 12,8 9,0 1,0 3,6 4,3 4,2 2,6 3,5 4,0 4,9 7,4 7,3 9,2 9,8 4,5 6,9 8,5 5,3 5,9 Tuntematon Turvallisuusalan työ Muu johtoja asiantuntijatyö Kulttuuri- ja tiedotustyö Opetus- ja kasvatustyö Sosiaali-ja terveysalan työ Toimistotyö Palvelutyö Liikenne- ja logistiikkatyö Rakennusalan työ Teollinen työ Maa-ja metsätaloustyö

61 Toimialojen kasvu Lappi 1 Uusimaa VarsinSuomi 17 Kainuu 80 3 Satakunta PohjPohjanm 40 4 KantaHame 20 Alkutuotanto Teollisuus 15 KeskiPohjanm 0 5 Pirkanmaa Energia ja vesi Rakentaminen -20 Kauppa Kuljetus ja varastointi 14 Pohjanmaa 6 PaijatHame Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Muu palvelutoiminta 13 EtelaPohjanm 7 Kymenlaakso 12 KeskiSuomi 8 EtelaKarjala 11 PohjKarjala 9 EtelaSavo 10 PohjSavo

62 100 % Arvonlisäosuudet 2020, prosenttia 90 % 80 % 15,6 18,8 17,9 22,7 19,8 19,7 20,4 18,1 22,6 22,2 21,7 20,1 20,8 18,3 15,9 21,5 23,0 22,1 20,6 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 37,3 4,7 11,9 24,1 4,6 7,8 7,1 19,6 5,3 6,1 7,2 26,7 25,9 26,6 22,8 23,2 23,4 23,7 25,0 26,0 5,2 3,7 3,3 3,8 8,6 4,2 4,1 3,8 3,1 8,4 8,4 8,1 7,3 9,6 7,3 7,1 7,3 6,2 8,0 7,3 8,0 8,9 8,5 8,0 6,8 9,3 8,7 20,4 20,6 3,7 4,9 5,9 8,6 6,7 7,7 16,0 5,5 6,1 5,1 24,1 3,8 6,4 8,7 22,5 25,5 4,0 4,6 6,1 6,3 6,9 7,4 16,9 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus 20 % 10 % 0 % 6,1 13,3 0,6 0,1 27,9 23,9 20,1 22,2 20,8 20,4 20,5 0,4 0,6 0,4 0,1 0,8 4,8 5,2 4,8 0,2 0,7 2,8 4,6 3,6 5,3 32,9 14,4 21,1 29,7 15,0 16,2 22,3 0,4 3,6 1,0 0,8 13,3 0,3 0,1 0,4 8,2 8,9 9,8 5,7 6,1 6,5 22,2 1,3 4,8 5,8 5,6 9,9 14,6 2,1 8,0 5,7 5,8 6,4 0,2 4,4 Kaivannaiset Alkutuotanto

63 15,6 18,3 17,9 22,6 19,5 20,5 20,9 18,3 22,6 21,7 21,6 19,9 20,8 18,3 15,4 21,6 22,1 22,4 21,3 100 % Arvonlisäosuudet 2025, prosenttia 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 36,0 4,4 10,9 6,8 14,2 0,6 0,1 18,7 23,2 22,4 26,2 24,7 26,2 23,1 22,8 22,3 24,0 24,8 4,8 4,0 4,9 5,2 3,2 3,4 3,6 8,1 3,8 3,7 3,5 6,9 7,4 2,8 7,8 7,5 8,5 7,2 6,5 6,2 6,4 5,4 6,5 7,8 9,0 7,9 9,8 9,9 9,5 8,9 8,8 10,1 7,6 24,6 28,1 14,3 14,8 20,9 20,8 23,1 21,0 20,8 0,4 16,3 22,3 5,1 1,2 13,9 0,6 0,7 0,5 0,1 1,0 0,3 8,5 9,2 5,1 5,5 5,1 0,3 0,8 2,9 4,9 3,9 5,6 5,9 14,5 20,2 19,3 5,0 3,5 5,1 4,7 5,1 5,4 7,7 7,3 8,7 34,6 21,5 30,4 0,8 0,1 0,3 10,5 6,4 6,6 23,1 3,6 5,6 9,7 22,4 1,4 5,0 25,1 3,6 4,2 5,2 5,5 7,7 8,4 13,4 5,2 5,5 14,6 6,7 7,2 2,3 7,1 10,1 0,3 8,2 5,0 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

64 100 % Arvonlisäosuudet 2030, prosenttia 90 % 80 % 15,9 18,3 18,4 23,0 19,7 21,6 21,5 18,8 23,0 21,7 22,0 20,2 21,3 18,8 15,8 22,1 21,3 22,6 23,1 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 34,5 4,2 10,0 7,6 15,0 0,6 0,2 13,7 22,5 18,2 26,0 23,8 25,9 23,4 21,9 20,3 18,3 22,4 21,4 23,3 24,0 4,7 4,5 3,3 4,5 3,7 4,7 4,5 4,6 4,7 5,9 3,1 7,8 3,5 6,1 3,3 3,5 6,6 3,6 3,3 2,7 7,0 8,3 6,8 5,5 8,1 7,7 6,5 5,8 5,8 4,9 5,9 8,5 9,9 9,7 8,6 9,6 9,7 8,5 10,9 11,0 10,7 10,8 34,7 24,7 27,5 13,8 14,1 21,1 29,8 15,9 20,9 21,9 20,7 23,1 20,4 20,6 0,4 6,1 1,4 0,8 0,7 0,8 13,9 0,5 0,2 1,1 0,4 0,1 0,3 8,5 9,2 11,0 5,3 5,6 5,2 0,3 0,8 2,8 5,0 3,9 5,6 5,8 6,7 6,7 22,3 21,1 25,3 24,5 3,4 3,3 4,0 5,0 4,5 5,0 10,8 8,5 9,5 11,0 4,8 5,0 7,9 22,0 14,6 8,2 2,4 7,4 1,3 9,6 0,4 8,1 5,1 5,6 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

65 Kiitos!

66 Professori, Düsseldorf Institute for Competition Economics (DICE) Tutkimusaiheina kansainvälinen- ja aluetalous, työmarkkinat sekä kansantalous. Kuuluu Saksan 30 vaikutusvaltaisimman ekonomistin joukkoon (FAZ Ökonomenranking 2018) #ALUE18

67 Regional policy in the age of globalization & digitalization JENS SUEDEKUM HEINRICH-HEINE-UNIVERSITÄT DÜSSELDORF HELSINKI

68 Robots are taking our jobs For, if each tool could perform its task on command or by anticipating instructions, and if like the statues of Daedalus or the tripods of Hephaestus... shuttles wove cloth by themselves, and picks played the lyre, a master craftsman would not need assistants, and masters would not need slaves. (Politika I.4, 1253b a8) Aristotle ( b.c.) on artificial intelligence Aristoteles ( v. Chr)

69 Robots are taking our jobs For, if each tool could perform its task on command or by anticipating instructions, and if like the statues of Daedalus or the tripods of Hephaestus... shuttles wove cloth by themselves, and picks played the lyre, a master craftsman would not need assistants, and masters would not need slaves. (Politika I.4, 1253b a8) Aristotle ( b.c.) on artificial intelligence Two ways to read this quote Aristoteles Labor becoming ( redundant, v. Chr) assistants are displaced Skilled labor ( masters ) become infinitely productive

70 Thesis: Massive productivity growth with digitalization We`re currently at the beginning of an exponential path!?

71 Antithesis: Secular stagnation Annual growth rate of total factor productivity (TFP) - Notable slowdown of productivity growth - Similar trends across countries, incl. Finland - Only partly accounted for by mis-measurement

72 Dialectic view: Synthesis Source: Haldane (2017) Secular stagnation among normal firms, massive productivity growth among superstars Digitalization one key driver of this rising productivity dispersion across firms Notable regional effects because highly productive superstar firms tend to cluster in big cities

73 I. GENERAL PATTERN: INCREASING URBAN-RURAL DIVIDES II. SPECIAL INFLUENCES: DIGITALIZATION AND GLOBALIZATION III. WHAT SHOULD WE DO ABOUT IT?

74 A handful of cities with the right industry mix and a solid human capital base attract every more good firms and pay high wages. The cities at the other end of the spectrum are stuck with dead jobs and low wages. Enrico Moretti, The New Geography of Jobs, Berkeley 2013

75 Increasing concentration of top workers and top firms in big cities Dauth, Findeisen, Moretti, Südekum Assortative matching : top workers and top firms tend to co-locate in big cities - Trend existed already in 1985, but it is considerably stronger in Booming & expensive cities, lagging & cheap peripheral areas Similar trends in Finland?

76 Diagnosis - All Finnish regions hit hard by financial & Nokia crisis - Low growth Continued internal migration to big cities in the South - Growth picked up since 2016 driven by high-tech services - Expect rising urban-rural divides also in Finland Change in GDP per capita, Total population change,

77 I. GENERAL PATTERN: INCREASING URBAN-RURAL DIVIDES II. SPECIAL INFLUENCES: ROBOTS AND GLOBALIZATION III. WHAT SHOULD WE DO ABOUT IT?

78 Industrial robots

79 No job losses, but productivity gains in more robotized regions Net impact of robots on number of jobs ( ): 0 Gross impact : Loss of manufacturing jobs, but equal number of new jobs in business-related services No direct displacements: Affected manuf workers moved to different tasks & occupations at the same workplace Fewer new manufacturing jobs for labor market entrants Strong increases in average labour productivity, profits and real wages for high-skilled workers in more robotized regions New technology didn t cause problems in those regions that adopted it, but mostly in those regions that did not adopt it!

80 Increase Chinese import penetration (Source: Autor, Dorn, Hanson 2013) Globalization and Donald Trump

81 Globalization and Donald Trump Increase Chinese import penetration (Source: Autor, Dorn, Hanson 2013) Increase Republican vote share, (Source: New York Times)

82 Impact of trade with China & Eastern Europe across German regions Highly import-exposed regions Ruhr area Coal & steel Südwestpfalz Textiles and shoes Oberfranken Toys, consumer electronics Highly export-oriented regions Lower Bavaria, Stuttgart, Allgäu Cars & car parts Eastern Germany Much smaller manufacturing sector overall smaller impacts of trade, lower geographical variation Impact of globalization not mainly big cities versus periphery

83 SUMMARY OF EMPIRICAL EVIDENCE General trends 1. Stronger productivity growth in already highly productive frontier firms 2. Increasing urban-rural divides, concentration of top workers & top firms in big cities 3. Increasing specialization of big cities in modern, knowledge-intensive service industries Special influences: Industrial robots and trade with China & Eastern Europe Did not simply amplify those trends Benefits also to medium-sized manufacturing towns with export-oriented & robotized industries Existence of such places may be a German particularity ( hidden champions in the periphery) Pattern in Finland probably clearer: big cities have gained peripheral regions have lost

84 THE CRYSTAL BALL - WHAT WILL HAPPEN NEXT? Next wave of digitalization artificial intelligence, algorithms, big data, Will affect many service industries: banking, insurance, logistics etc. Dystopia of mass unemployment, end of work, this time is different probably wrong (again) Simple reasons: Demography & re-shoring Expect similar adjustments as in the robots example: New jobs, new tasks, rising productivity Remember general lesson: New technologies benefit those who adopt and hurt those who don t adopt! Regional dimension Service industries strongly if not predominantly found in big cities Consequence: Productivity edge of big cities may further increase Expect urban-rural divides to widen even further Is Finland different or particularly at risk?

85 Risk factors linked to globalization and technological change Risk factors - Employment share in low-tech manufacturing, Share of working-age population with low educational attainment, Increase in manufacturing unit labour costs since Low manufacturing employment growth since 2000

86 Regional innovation performance, 2017 Quality of government index, 2017

87 I. GENERAL PATTERN: INCREASING URBAN-RURAL DIVIDES II. SPECIAL INFLUENCES: DIGITALIZATION AND GLOBALIZATION III. WHAT SHOULD WE DO ABOUT IT?

88 Key policy challenges 1. Turnover and mismatch in the labour market Co-existence of direct displacements in some jobs and vacancies/supply shortages in others 2. Sluggish growth of normal firms Higher productivity and mark-up growth for superstars 3. Growing urban-rural divides Big cities adopting new technologies, forging ahead of peripheral regions in productivity and wages

89 Challenge 1 : Turnover and mismatch in the labour market Education, education, education Life-long learning, on-the-job worker training of general skills Cannot be done just by workers in their leisure time Broader approach Learning in schools and universities should already facilitate later occupational mobility & flexibility Resilience Labour markets have to become better at digesting technology-driven shocks and labour reallocations

90 Challenge 2 : Sluggish growth of non-frontier firms Knowledge creation & knowledge diffusion at the same time! Shifting out the knowledge frontier in stellar firms Innovation policy and basic research (e.g. in AI) Must be possible not only in USA & China, but also in Europe Diffusion from superstars to normal firms Improve management skills Adoption of digital technologies in normal firms Organize platforms where workers & firms can learn together

91 Challenge 3: How to think about regional policy? Conventional approach Subsidize people, not places! People to jobs, not jobs to people Moving to opportunity Regional policy = fighting windmills You can t stop agglomeration, and you shouldn t

92 Conventional approach is politically & economically dangerous Not caring about lagging regions deeply affected by big economic shocks might give you Donald Trump (or Brexit or Marine Le Pen or Cinque Stelle or ) Subsidize people, not places : May not work when people desire job perspectives, not a cheque from Helsinki Don t think of regional policy as a zero sum game Don t hold back or retain economic activity in the periphery that wants to be in the big cities Increase republican vote share, (Source: New York Times) Try to unleash productivity and growth in the periphery that didn t exist so far

93 Combining challenges 1, 2 and 3 Lagging regions suffer most from challenges 1 and 2 Concentrate investment in education (of workers and firms) to peripheral areas Tale of Pittsburg versus Cleveland Both affected similarly by industrial decline One turned into a university city (+) the other didn t ( )

94 An incomplete list of further ideas Universities of Applied Sciences: institutions of knowledge diffusion (not so much knowledge creation) - ideal platforms to train workers and firms, create platforms for them to meet Big cities are becoming increasingly expensive! - Unattractive for small, young businesses even if they are run by urban hipsters - To attract them, peripheral regions need cheap housing, digital infrastructure, cultural factors, Re-shoring: Why offshore labour-intensive tasks to Bangalore or Bangladesh? - Why not use 3D-printing in a fully automated production plant in Oulu? Public sector agencies - Do they have to be in the (expensive) capital? Officials could have higher real wages elsewhere

95 Bad answers to digitalization Robot taxes Universal basic income

96 Better answer: Disperse asset ownership & profit earnings Rising profit share of income + strong concentration of asset ownership rising wealth & earnings inequality Encourage asset ownership: employee stock options, profit sharing arrangements Left tail of the distribution does not have any savings: Sovereign wealth funds (?)

97 THANK YOU FOR YOUR ATTENTION!