Sähkötekniikan perusteet K Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, 2009,? s. Opetusmoniste / Tampereen teknillinen yliopisto, Sähköenergiatekniikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkötekniikan perusteet K Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, 2009,? s. Opetusmoniste / Tampereen teknillinen yliopisto, Sähköenergiatekniikka"

Transkriptio

1 Sami Repo Sähkötekniikan perusteet K Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, 2009,? s. Opetusmoniste / Tampereen teknillinen yliopisto, Sähköenergiatekniikka

2 Alkusanat i ALKUSANAT Opetusmonisteen teksti ja kuvat perustuvat seuraavien kirjoihin (pääosin kirjaan 1): 1. L. Aura ja A. Tonteri, Teoreettinen sähkötekniikka 2. VTT Energia, Energia Suomessa: Tekniikka, talous ja ympäristövaikutukset 3. Sähkö ja kaukolämpö 1999 (www.energia.fi) Tampereella Sami Repo

3 Sisällysluettelo ii SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... I SISÄLLYSLUETTELO... II 1. SUOMEN SÄHKÖJÄRJESTELMÄ Sähkön kulutus ja tuotanto... 1 Sähkön kulutus... 1 Sähkön tuotannon energialähteet... 2 Tuotantokapasiteetti... 4 Sähköntuotannon säätötarve... 6 Sähköntuotannon ympäristövaikutukset Sähkön tuotantotavat... 8 Höyryvoimalaitos... 8 Höyrykattila Lauhdevoima Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto Vesivoimalaitos Tuulivoima Polttokenno Aurinkoenergia Biopolttoaineet Sähköverkot Sähkönsiirto Sähkönjakelu Sähköasemat Sähkönjakelun keskeytykset Sähkön laatu Sähkömarkkinat Hinnan muodostuminen Sähkön hinnan kehitys Kysynnänhallinta ja sähköenergian varastointi... 34

4 Suomen sähköjärjestelmä 1 1. SUOMEN SÄHKÖJÄRJESTELMÄ 1.1 Sähkön kulutus ja tuotanto Sähkönkulutus Suomessa käytetään sähköä noin kwh/asukas, mikä selittyy teollisuutemme rakenteella, pohjoisella sijainnillamme ja korkealla hyvinvoinnilla. Yhteensä sähköenergiaa käytettiin 90 TWh vuonna Vuoden 2008 kulutus oli ainoastaan 86.9 TWh johtuen erityisesti metsäteollisuuden sähkönkulutuksen pienentymisestä, joka oli vuonna 2008 noin 3 TWh. Teollisuuden osuus Suomen sähkönkulutuksesta on yli puolet, koti- ja maataloudet runsaan neljänneksen sekä palvelut ja julkinen sektori viidenneksen. Sähköverkon häviöt muodostavat myös merkittävän kuluerän. Metallinjalostus 9 % Kemianteollisuus 8 % Muu teollisuus 6 % Asuminen ja maatalous 26 % Metsäteollisuus 28 % Häviöt 3 % Palvelut ja rakentaminen 20 % Kuva 1.1 Sähkön kokonaiskulutus sektoreittain vuonna Suomen sähkön tarve kasvaa jatkuvasti, kun kulutusta tarkastellaan pidemmällä aikavälillä. Vuosittainen kasvu vaihtelee melko runsaasti johtuen sääolosuhteista ja energiaintensiivisen teollisuuden käyntiasteesta. Vuodesta 1970 sähkön käyttö on lisääntynyt vuosittain vajaalla

5 Suomen sähköjärjestelmä 2 viidellä prosentilla. Kasvu oli voimakkainta ja 1980 luvuilla, mutta hidastui 1990-luvun alkupuoliskolla taloudellisen taantuman vaikutuksesta. Sähkön tuotantokapasiteetin kasvu seuraa pääasiassa sähkön käytön kasvua. Sähkön nettotuonnin osuus Suomen sähkön tarpeesta vaihtelee vuodesta riippuen hiukan 10 prosentin kummallakin puolella. Kaikissa sähkönkulutuksen ennusteissa kulutuksen kasvu jatkuu lähivuosikymmeninä. Kasvussa ei näyttäisi tapahtuvan mitään dramaattisia muutoksia, vaan kasvu jatkuisi nykyisen muutaman prosentin suuruisena. Sähkönkulutuksessa ei toisin sanoen ole näköpiirissä mitään teknologista muutosta sähkön säästämisen tai kulutuksen kasvun suhteen. Energia-alan Keskusliitto ry Finergyn Sähkömarkkinat selvityksen mukaan sähkön käyttö tulee lisääntymään vuoden 1999 vajaan 78 TWh:n määrästä vuoteen 2010 tultaessa 92 TWh:iin ja vuonna 2015 sähkön käyttö olisi 97 TWh. Teollisuuden osuus kasvusta olisi reilut 60 prosenttia. Arviot perustuvat sille olettamukselle, että Suomen bruttokansantuotteen keskimääräinen vuotuinen kasvu seuraavien 15 vuoden aikana olisi vajaat kolme prosenttia vuodessa. Kuva 1.2 Sähköenergiankulutus vuosina ja ennuste vuosille Sähkön tuotannon energialähteet Sähkön tuotanto Suomessa oli 74.1 TWh vuonna Sähkön hankinta oli puolestaan 86.9 TWh, josta noin 30 prosenttia tuotettiin myös lämpöä tuottavissa voimalaitoksissa sekä yh-

6 Suomen sähköjärjestelmä 3 dyskunnan että teollisuuden tarpeisiin. Suomi onkin johtava maa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Neljännes sähköstä tuotettiin ydinvoimalla ja noin viidesosa vesivoimalla. Erillistä lauhdetuotantoa oli kymmenisen prosenttia. Tuulivoiman osuus Suomen sähkönhankinnasta on vähäinen, mutta sen oletetaan kasvavan voimakkaasti. Vuonna 2008 sähkön tuonnin osuus oli myös merkittävä. Nettotuonnista suurin osa tulee kuitenkin Venäjältä ja jonkin verran Virosta. Pohjoismaiden väliseen nettotuontiin vaikuttaa voimakkaasti vesitilanne Norjassa ja Ruotsissa. Vuonna 2008 nettotuonti Pohjoismaista oli lähes nolla. Kivihiili 9,8 % Nettotuonti 14,7 % Öljy 0,4 % Vesivoima 19,4 % Tuuli 0,3 % Turve 6,7 % Maakaasu 12,5 % Biomassa 10,2 % Jäte 0,6 % Ydinvoima 25,4 % Kuva 1.3 Sähkönhankinnan jakautuminen energialähteiden suhteen. Viimeisen 30 vuoden kuluessa sekä energiapolitiikka että sähköenergian tuotantokustannusten muutokset ovat merkittävästi vaikuttaneet energialähteiden välisiin suhteisiin. Vielä 1970-luvulla Suomen sähköenergiasta merkittävä määrä tuotettiin vesivoimalla. Energian kulutuksen voimakkaan kasvun ja energiakriisin takia öljyn osuutta sähköntuotannosta pienennettiin siten, että sitä käytetään nykyisin ainoastaan apupolttoaineena. Vaikka Suomi on aina ollut omavarainen sähköntuotantokapasiteetin suhteen, on sähkön tuonnin osuus jatkuvasti kasvanut. Erittäin merkittävä muutos sähköntuotantorakenteessa tapahtui 1980-luvun alkupuolella, kun ydinvoimalaitokset otettiin täysimittaiseen käyttöön. Muista polttoaineista kaasu, turve ja puu ym. ovat myös lisänneet osuuttaan jonkin verran.

7 Suomen sähköjärjestelmä 4 Kuva 1.4 Sähköntuotannon energialähteet vuosina Tuotantokapasiteetti Sähkötehon riittävyys voidaan taata sähköjärjestelmässä, kun tuotantokapasiteetti on suurempi kuin huipputeho. Kuva 1.5 esittää huippukulutuksen kehitystä vuosina Suomen sähköntuotantokapasiteetti on ( ) MW, kun huomioidaan kaikki yli 1 MW:n suuruiset voimalat Kuva 1.5 Huipputeho vuosina MW

8 Suomen sähköjärjestelmä 5 Pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä vesivoimalla on merkittävä osuus kokonaiskapasiteetista. Vesivoimavaltaisen järjestelmän riittävyyttä ei useinkaan rajoita maksimiteho, vaan energia. Vesienergiaa varastoidaan altaisiin lumen sulamisvesien ja pitkäaikaisten sateiden hyödyntämiseksi myöhempinä aikoina. Jos vesivoimavaltaisen järjestelmän alueella sattuu ns. kuiva vuosi, saattaa energian riittävyys varastointialtaista huolimatta olla vaarassa. Kuvassa 1.6 on esitetty Pohjoismaiden sähköjärjestelmän tuotantokapasiteetti eri tuotantotapojen suhteen keskimääräisenä vuonna. Lisäksi tuotantomuodot on järjestetty tuotantokustannusten mukaan nousevaan järjestykseen. Periaatteessa sähköä pyritään tuottamaan aina halvimmalla mahdollisella tavalla. Tällä hetkellä sähköenergian vuosikulutus on noin 400 TWh, jolloin nykyisellä kapasiteetilla keskimääräisenä vuonna sähköä tuotetaan pääasiassa vesivoimalla, tuulivoimalla, ydinvoimalla, tuonnilla, yhdistetyllä sähkön ja lämmön tuotannolla (CHP) ja hiililauhteella. Tilanne muuttuu kuitenkin oleellisesti, kun on ns. märkä vuosi, jolloin hiililauhde ei ole enää kannattavaa. Kuva 1.6 Sähkön tuotantokapasiteetti Pohjoismaissa. Vuonna 1997 sähkön tuotantokapasiteetin (huomioiden rakentamisvaiheessa olevat tuotantoyksiköt ja lakkautettavat yksiköt) arvioitiin riittää noin vuoteen 2005 saakka. Sähkön alhaisen hinnan ja sähkömarkkinoiden ankaran kilpailun takia uutta tuotantokapasiteettia ei juurikaan ole rakennettu. Lisäksi Ruotsin päätös lakkauttaa ydinvoimaan perustuva sähköntuotanto, on jo johtanut Barsebäckin ydinvoimalan yksikön 1 sulkemiseen vuonna Toisaalta tuotannon rakenteessa tapahtuu muutoksia hyvin hitaasti tuotantokapasiteetin pääomavaltaisuuden takia. Uutta kapasiteettia ei myöskään välttämättä tule vuosittain. Vesivoiman lisärakentaminen on Suomessa käytännöllisesti katsoen pysähtynyt, kapasiteettia on kasvatettu ainoastaan vanhojen laitosten koneistoja uusimalla tai rakentamalla 1980-luvun alussa rakentamisluvan

9 Electricity netproduction, imports and exports (GWh) in Finland Suomen sähköjärjestelmä 6 saaneita laitoksia. Teollisuuden vastapainevoiman ja yhdyskuntien yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kapasiteetit ovat kasvaneet varsin vähän, vaikka energiantuotanto on viimevuosina kasvanut. Ydinvoimakapasiteettia kasvatettiin 350 MW:a vuonna 1998 Olkiluodon yksiköiden modernisoinnin yhteydessä luvulla rakennettiin myös kivihiiltä polttava Meri-Porin lauhdevoimalaitos, vaikka sen käyttöaste on jäänyt alhaiseksi 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun runsassateisten vuosien takia. Tuulivoiman lisärakentaminen on ollut huomattavan suurta koko Pohjoismaiden tasolla, vaikkakin Suomessa kehitys on ollut muita maita hitaampaa. Sähköntuotannon säätötarve ydinvoima tuulivoima vesivoima puu ja muu bio muu ei-bio turve maakaasu öljy hiili PRODUCTION IMPORTS EXPORTS GROSS CONSUMPTION Time (Years)

10 Suomen sähköjärjestelmä 7 Sähkötehon riittävyydestä on huolehdittava jatkuvasti säätämällä voimalaitosten pätötehoa. Kokonaistuotannon on vastattava sähkön kulutusta ja verkostohäviöitä, jotta järjestelmän taajuus voidaan pitää vakiona. Sähköjärjestelmän tehonsäätöön palataan Sähköverkkotekniikan jatkokurssilla. Kuormituksen jatkuvan vaihtelun takia, osa tuotantokapasiteetista säätää tuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa. Suomessa tämä säätö tapahtuu pääasiassa vesivoiman avulla. Vesivoiman säädettävyys on erittäin hyvä. Perusvoimaa pyritään ajamaan mahdollisimman tasaisella kuormalla.

11 Suomen sähköjärjestelmä 8 Kuva 1.7 Perus- ja säätöenergia. Sähköntuotannon ympäristövaikutukset Energian tuotannon aiheuttamien kokonaispäästöjen arvioitiin vuonna 1999 olleen hiilidioksidin osalta 31 miljoonaa tonnia, rikkidioksidin tonnia ja typenoksidien tonnia. Energiasektorin hiili- ja rikkidioksidipäästöt vastasivat yli puolta maamme kokonaispäästöistä ja typpipäästöt lähes neljännestä. Suomessa energian tuotannon päästöt tuotettua energiayksikköä kohden ovat kansainvälisesti vertailtuna hyvin alhaiset. Suomessa energia tuotetaan tehokkaasti ja energian tuotannossa käytetään runsaasti päästöttömiä energialähteitä. Ydinvoimalaitosten päästöt ilmaan ja veteen olivat murto-osa sallituista päästöistä ja niiden aiheuttama säteilyannos noin tuhannesosa sallitusta. Käytettyä polttoainetta muodostui 71 tonnia ja voimalaitosjätettä 229 kuutiota. Suomen kivihiili- ja turvevoimalaitoksissa muodostui tuhkia tonnia vuonna 1999 ja rikinpoiston lopputuotteita tonnia. Tuhkien yhteenlaskettu hyötykäyttöaste oli 72 prosenttia ja rikinpoistotuotteiden 91 prosenttia. 1.2 Sähkön tuotantotavat Höyryvoimalaitos Sähköntuotannon alkuvuosikymmeninä generaattoreiden pyörittämiseksi käytettiin höyrykoneita. Höyrykoneilla kyettiin saavuttamaan 8-10 MW:n huipputeho. Sähkön tarpeen jatkuvasti kasvaessa, korvattiin höyrykone tehokkaammalla höyrykattila-turbiini järjestelmällä, joka on yhä nykyäänkin käytössä. Ensimmäisissä höyrykattiloissa polttoaineena käytettiin öljyä, mikä on sittemmin korvattu hiilellä, ydinvoimalla tai kaasulla. Ydinvoimateknologian kehityksen kulta-aikaa oli 1960-luku. Ympäristösyiden takia kiinnostus ydinvoimateknologian kehittämiseksi on hiipunut 1980-luvulta lähtien. Nykyinen suuntaus ympäristöasioiden suhteen on johtanut myös siihen, että kaasun merkitys sähkön tuotannossa tulee korostumaan. Kuvassa 1.12 on esitetty periaatteellinen pääkaavio höyryvoimalaitoksen rakenteesta, kun laitos tuottaa sekä sähköä että kaukolämpöä. Voimalaitos käyttää polttoaineena kivihiiltä ja

12 Suomen sähköjärjestelmä 9 varapolttoaineena öljyä (Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitos). Kivihiili kuljetetaan annostelijaan, jonka jälkeen kivihiilipöly puhalletaan palamisilman mukana kattilaan. Kattilan sisällä on kattilaputkisto, jossa nestettä kuumennetaan. Lieriösäiliössä kuuma vesi höyrystyy, jonka jälkeen se vielä tulistetaan. Kattilasta saadaan ulos tuhkaa ja savukaasuja höyryn lisäksi. Palamiskaasut suodatetaan kiintoaineen erottamiseksi, jonka jälkeen ne johdetaan rikinpoistolaitokseen. Höyry johdetaan ensin korkeapaineturbiiniin ja tämän jälkeen matalapaineturbiiniin. Turbiinin kaaviokuva on esitetty kuvassa Turbiinit ovat samalla akselilla generaattorin kanssa, joten ne toimivat generaattorin työkoneena. Matalapaineturbiinin jälkeen höyry johdetaan kaukolämmönsiirtimeen, josta kaukolämpöverkosto saa energiansa. Höyry muutetaan takaisin vedeksi lauhduttimessa, jota jäähdytetään esimerkiksi merivedellä. Höyry/vesikiertoon lisättävän veden tulee olla hyvin puhdasta, jotta putkisto ei syöpyisi kattilassa rikki. Ennen kattilaa lauhduttimesta saatavaa vettä voidaan esilämmittää savukaasuilla.

13 Suomen sähköjärjestelmä 10

14 Suomen sähköjärjestelmä 11 Kuva Höyryvoimalaitoksen pääkaavio. Kuva Höyryturbiini. Höyryprosessin lisäksi voimalaitos sisältää runsaasti sähköllä toimivia pumppuja, tuulettimia jne. Voimalaitoksen ns. omakäyttö voi olla jopa 10 % generaattorin ulostulotehosta. Kuvassa 1.14 on Olkiluodon ydinvoimalaitoksen sähköjärjestelmän pääkaavio. Omakäytön teho otetaan normaalisti generaattorin ulostulosta. Tarvittaessa tehoa saadaan, esimerkiksi voimalaitoksen käynnistämistä varten, 110 kv verkosta kahdella kolmikäämimuuntajalla. Lisäksi sähköjärjestelmän varmennukseen kuuluu neljä dieselgeneraattoria ja akkuvarmennettuja turvallisuuden kannalta kriittisiä järjestelmän osia. Sähkö- ja höyryprosessien lisäksi voimalaitoksen säädöstä ja suojauksesta vastaa lukuisa joukko mittauslaitteita, suojausreleitä ja logiikoita (tai nykyisin verkotettu prosessinohjausjärjestelmä), tiedonkeruu-, käytönvalvontaja kunnonvalvontajärjestelmiä ja käyttöhenkilökuntaa. Generaattorin lisäksi tehon siirtämiseksi 400 kv:n siirtoverkkoon tarvitaan päämuuntaja ja generaattorikatkaisija. Olkiluodon generaattorin napajännite on 20 kv, jolloin virta saadaan rajoitettua riittävän alhaiseksi katkaisijan kannalta. Jos virta kasvaa liian suureksi katkaisijan kapasiteettiin nähden, voidaan katkaisija sijoittaa päämuuntajan toisiopuolelle. Generaattorikiskoon on sijoitettu myös jännite- ja virtamuuntajia suojaus-, mittaus-, säätö- ja tahdistustarkoituksia varten. Generaattorit ovat tyypillisesti kytketty tähteen, jolloin tähtipiste on maadoitettu pienen impedanssin välityksellä maasulkuvirran rajoittamiseksi.

15 Suomen sähköjärjestelmä 12

16 Suomen sähköjärjestelmä 13 Kuva Olkiluodon ydinvoimalaitoksen sähköjärjestelmän pääkaavio. Höyrykattila Höyrykattilassa vesi kuumennetaan korkeapaineiseksi höyryksi, josta se johdetaan turbiiniin. Höyry saa turbiinin pyörimään ja pyörimisliike muutetaan generaattorissa sähköksi. Höyrykattilassa höyrystettävä vesi virtaa putkissa, jotka on sijoitettu kattilan tulipesään tai sitä seuraavaan lämmönsiirto-osaan. Kiinteillä polttoaineilla toimivien kattiloiden yleisimmät polttotavat ovat arina-, leiju- ja poltinpoltto. Nestemäisille ja kaasumaisille polttoaineille käytetään polttimia, joista polttoaine syötetään palamisilman kanssa tulipesään. Jätelämpö- ja pakokaasukattiloissa otetaan lämpö talteen lämpövoimakoneen pakokaasuista tai muusta kaasuvirrasta. Näitä käytetään dieselmoottoreiden ja kaasuturbiinien yhteydessä. Teollisuudessa on lisäksi erikoisratkaisuja, kuten soodakattilat, metallien valmistuksen lämmön talteenottokattilat ja jätemateriaalien hävittämiseen tarkoitetut erikoisratkaisut. Lauhdevoima Lauhdevoimalaitos on yksinkertaistettu version kuvan 1.12 höyryvoimalaitoksesta. Lauhdevoimalaitoksessa voidaan tuottaa ainoastaan sähköä. Voimalatyyppi saakin nimensä lauhduttimesta, jonka avulla matalapaineturbiinista tuleva höyry jäähdytetään uudelleen vedeksi. Lauhdevoimalaitoksessa turbiinista tulevaa jätelämpöä ei hyödynnetä, vaan se ajetaan lauhduttimen kautta esimerkiksi mereen. Suomen olosuhteissa lauhdutusprosessin tehokkuus (viileä jäähdytysvesi) nostaa voimalaitoksen kokonaishyötysuhdetta verrattuna lämpimämpiin maihin. Lauhdutusvoimalaitoksessa noin 40 % polttoaine-energiasta saadaan sähköksi, loppu häviää jäähdytysveden mukana matala-arvoisena jätelämpönä ja kattilan savukaasujen mukana. Kuvassa 1.15 on esitetty Meri-Porin kivihiililaitoksen kaaviokuva. Lauhdevoimalaitoksissa käytetään Suomessa polttoaineena pääasiassa hiiltä, öljyä, turvetta tai uraania. Hiili on kauan käytetty polttoaine, joka tulee puolustamaan paikkaansa energianlähteenä vielä pitkään. Edullisen hinnan lisäksi hiilen hyvänä puolena voidaan pitää sen saatavuutta; kivihiiltä löytyy ainakin 160 vuodeksi ja ruskohiiltä noin 360 vuodeksi. Energian hinta on kuitenkin riippuvainen kivihiilen markkinahinnasta. Lisäksi hiiltä poltettaessa syntyy hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjen ohella happamoitumista aiheuttavia rikki- ja typpipäästöjä, joiden vaikutuksia voidaan vähentää merkittävästi tehokkailla puhdistuslaitteilla. Hiukkasmaisten epäpuhtauksien erottamiseen käytetään sähkösuodattimia, joiden erotusaste on parhaimmillaan yli 99 %. Typenoksidien päästöihin voidaan vaikuttaa säätämällä palamisolosuhteita ja katalyyttisellä typenpoistolla. Rikkipäästöt pystytään vähentämään 90 %:sesti käyttämällä esimerkiksi nk. märkämenetelmää, jossa rikkidioksidin ja kalkkikivilietteen reagoidessa syntyy lopputuotteena kipsiä. Nykyisillä hinnoilla ja tekniikoilla kulutettuna öljyä on käytettävissä noin 40 vuodeksi. Öljyä käytetään myös perusvoiman tuotannossa, mutta Suomessa sitä käytetään pääosin vain hiilen ja turpeen tukipolttoaineena.

17 Suomen sähköjärjestelmä 14 Kuva 1.15 Lauhdevoimalaitos (Fortum, Meri-Pori). Ydinenergian hyvinä puolina voidaan pitää edullisuutta, energian hinnan vähäistä riippuvuutta polttoaineesta ja voimalaitosten korkeaa käytettävyyttä. Ydinvoima on myös erittäin puhdas energiamuoto. Heikkouksia puolestaan ovat voimalan vaatima suuri alkuinvestointi ja ydinjätteiden syntyminen. Lisäksi puutteellisesti suunnitelluissa ja valvotuissa voimalaitoksissa on ydinonnettomuuden riski. Käytetyn radioaktiivisen polttoaineen loppusijoitukseen ja siitä syntyviin kustannuksiin varaudutaan jo ennakolta. Ydinvoimalaitos toimii sähköntuottajana muiden höyryvoimalaitosten tavoin, ainoa ero on energian lähde, ydinpolttoaine. Halkeaminen eli fissio tapahtuu ydinreaktorin sydämessä, kun neutroni osuu uraaniytimeen ja hajottaa sen kahdeksi kevyemmäksi ytimeksi. Ydinten haljetessa niiden sidosenergia vapautuu. Ytimestä vapautuu samalla lisää neutroneja, jotka halkaisevat taas uusia ytimiä ja näin syntyy ketjureaktio. Energian vapautuminen ilmenee aluksi uusien atomiytimien ja neutronien liikkeenä, mutta muuttuu nopeaksi lämmöksi, kun neutronit törmäävät uusiin atomiytimiin. Ketjureaktiota hallitaan muuttamalla reaktorisydämen läpi virtaavan veden määrää tai liikuttelemalla säätösauvoja polttoainenippujen välissä. Tällä tavalla voidaan ohjata halkeamisten määrää ja samalla reaktorin tehoa säätämällä vapautuvien neutronien määrää. Kun neutronit vapautuvat, niiden nopeus on aluksi keskimäärin km/s. Tällä nopeudella niillä on hyvin pieni todennäköisyys saada aikaan uraaniytimen halkeaminen. Tavallinen vesi on eräs tehokas hidastinaine ja sitä käytetäänkin hidastimena kevytvesireaktoreissa. Suomen ydinvoimalat Olkiluodossa ja Loviisassa ovat kevytvesilaitoksia.

18 Suomen sähköjärjestelmä 15 Reaktoreita on kahta perustyyppiä: painevesireaktori (pressurized water reactor, PWR) ja kiehutusvesireaktori (boiling-water reactor, BWR). Painevesireaktorissa erotetaan toisistaan reaktorissa kuumennettava korkeapaineinen vesi (paine riittävän korkea, jotta vesi ei höyrysty) ja turbiiniin johdettava höyry lämmönvaihtimen avulla. Tällä tavoin voidaan estää mahdollisen radioaktiivisen veden/höyryn joutuminen turbiiniin ja koko radioaktiivinen osa voimalaitoksesta voidaan sijoittaa reaktorin suojakuoren sisälle. Kiehutusvesireaktorissa paine on alhaisempi kuin painevesireaktorissa. Reaktorin tuottamaa lämpöä käytetään veden höyrystämiseen. Höyry erotetaan vedestä höyrynerottimessa, jonka jälkeen se johdetaan turbiiniin. Vettä kierrätetään uudelleen reaktorin kautta. Reaktoria ja lämmönvaihdinta/höyrynerotinta lukuun ottamatta painevesireaktori on samanlainen kuin tavallinen höyryvoimalaitos. Kuvassa 1.16 on esitetty molempien reaktorityyppien kaaviokuvat. Kuva 1.16 A) painevesireaktori; B) kiehutusvesireaktori. Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto Merkittävä osa Suomen voimalaitoskapasiteetista on sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Teollisuudessa vastapainevoimalaitoksia käytetään pääasiassa prosessihöyryn tuottamiseksi, mutta sivutuotteena syntyy myös merkittävä määrä sähköä. Polttoaineina käytetään sellun keitosta saatavaa mustalipeää, puupolttoainetta (hakkuutähteet, kuori ja muu puujäte), malmipohjaisen raudan ja teräksen valmistuksen yhteydessä syntyviä polttokelpoisia kaasuja ja sekundäärilämpöä, kemianteollisuuden sivutuotekaasuja (vety ja jalostamokaasut), turvetta, maakaasua, öljyä ja kivihiiltä. Teollisuuden energian tuotantoon tarvittavasta polttoaineesta yli 50 % on prosessien yhteydessä syntyviä sivutuotteita. Yhdyskuntien kaukolämpöä käytetään rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen ja jonkin verran myös teollisuusprosesseihin. Kaukolämmön tuotannosta noin 80 %:a tuotetaan yhdistetyllä sähkön ja lämmön tuotannolla. Kaukolämmön merkittävimpiä polttoaineita ovat kivihiili, maakaasu, turve, teollisuuden puujäte ja raskas polttoöljy. Vastapainevoimalaitoksessa höyry johdetaan pois turbiinista ennen kuin sen koko energia on käytetty turbiinin pyörittämiseen. Kaukolämpöä tai prosessihöyryä tuotetaan vastapaineturbiinin höyryllä. Sähkön priimaamiseen käytetään apulauhdutinta tai kaukolämpöverkon apujäähdytintä. Vastapainelaitoksen rakennusaste (sähkön ja lämmön tuottosuhde) on noin 0,5. Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa saadaan polttoaine-energiasta noin % säh-

19 Suomen sähköjärjestelmä 16 köksi ja % lämmöksi kaukolämpöverkkoon. Yhteistuotannon taloudellisuuden edellytys on riittävän suuri ja tasainen lämpökuorma. Vastapainelaitoksen mahdollisen lauhdutusturbiinin avulla voidaan sähköä kehittää täydellä teholla pienenkin lämpökuorman aikaan. Kuvassa 1.16 on esitetty Jyväskylän Rauhalahden kaukolämpövoimalaitoksen kaaviokuva. Kuva 1.17 Vastapainevoimalaitos (Fortum, Rauhalahti). Fossiilisista energialähteistä puhtain on maakaasu. Perusvoimantuotannossa on tärkeää laitoksen polttoainetehokkuus eli se kuinka paljon sähköä kyetään tuottamaan kulutettua polttoaineyksikköä kohti. Koska kaasuturbiinien pakokaasut sisältävät vielä runsaasti lämpöenergiaa, voidaan tämä ylijäämä energia ottaa talteen pakokaasukattiloissa eli lämmönvaihtimissa, joista se voidaan hyödyntää höyryn muodossa höyryturbiinissa (kuva 1.18). Tällä tavalla kombilaitoksen hyötysuhde voi nousta parhaimmillaan yli 55 %. Kombilaitoksen rakennussuhde on 1,0. Kombivoimalaitoksen nimi juontaa siitä, että siinä yhdistyvät kaasuturbiiniprosessi ja höyryturbiinin vesi-höyryprosessi. Mikäli kaasuturbiinien jätelämpöä tai kaasuturbiinien lämpöä käytetään kaukolämmön tuottamiseen niin silloin puhutaan yhteistuotantolaitoksesta eli CHP-laitoksesta tai cogeneration-laitoksesta. Pelkkiä kaasuturbiineja käytetään Suomessa huippukuormalaitoksissa niiden nopean käynnistettävyyden ja säädettävyyden takia.

20 Suomen sähköjärjestelmä 17 Kuva 1.18 Kaasukombilaitos (Helsingin Energia, Vuosaari B). Moottorivoimalaitoksessa mäntämoottorin ja generaattorin avulla tuotetaan sähköä ja yleensä myös lämpöä. Suomessa niitä käytetään yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotantoon ja huippuja varavoimaloina hyödyntäen nopeaa käynnistettävyyttä. Nopeasti kehittyvissä maissa eripuolilla Aasiaa niitä on käytetty myös perusvoiman tuotantoon voimalan lyhyen rakentamisajan, korkean sähköhyötysuhteen (myös osakuormilla) ja laajan polttoainevalikoiman takia. Moottorivoimalassa voidaan käyttää polttoaineena raskasta polttoöljyä, dieseliä, maakaasua, biokaasu, prosessien hiilivetypohjaiset sivutuotteet, kasviöljyt jne. Yhden voimalayksikön koko vaihtelee kymmenistä kilowateista yli sataan megawattiin. Modulirakentamisen avulla voimalan asteittainen laajentaminen on mahdollista ja useaan moottoriin perustuvassa voimalaitoksessa moottoreita voidaan käyttää kulloisenkin sähköntarpeen mukaan. Valtaosa voimaloista on alle 1 MW:a. Vesivoimalaitos Vesi on saasteeton ja uusiutuva energiamuoto, jonka etuna on lisäksi edullisuus. Vesivoiman edullisuus perustuu, korkeista investointikustannuksista huolimatta, alhaisiin käyttö- ja ylläpitokustannuksiin, pitkään elinikään ja korkeaan luotettavuuteen. Vettä voidaan varastoida tekoaltaisiin tai korkealla oleviin säiliöihin käytettäväksi silloin, kun sähkön kulutushuippuja halutaan tasata tai kun sähköstä uskotaan saatavan korkein hinta. Vesivoiman tuotannon haitat ovat paikallisia ja niitä lievennetään erilaisilla ympäristönhoitotoimenpiteillä, kuten varastoaltaiden ja varastoaltaina käytettävien järvien pinnankorkeuksien rajoituksilla ja joissa veden virtauksen rajoituksilla. Varastoaltaita voidaan käyttää myös tulvien haittojen ehkäisemiseen. Vesivoimalaitosten muita etuja ovat: nopea vaste käynnistyksessä, nopea vaste kuormanmuutoksissa, mahdollisuus käynnistää voimalaitos jännitteettömään verkkoon (black start capability), mahdollisuus käyttää voimalaitosta pyörivänä kompensaattorina ja mahdollisuus opti-

21 Suomen sähköjärjestelmä 18 moida tuotantokustannuksia pumppuvoimalaitoksena. Huomattava osa vesivoimalaitoksista sijaitsee joen varrella, jolloin ne ovat pakko-ohjattuja, koska jokeen varastoitavan veden määrä on rajallinen. Korkeuseron aiheuttama potentiaalienergia muutetaan pyörivässä vesiturbiinissa liikeenergiaksi, joka edelleen muutetaan generaattorin avulla sähköenergiaksi. Mitä suurempi on putouskorkeus ja virtaavan veden määrä, sitä enemmän saadaan energiaa. Vesivoima on tehokas energianlähde, sillä tuotantovaiheessa hyötysuhde voi ylittää jopa 90 %. Vesivoimaloissa käytettävien yksiköiden koot vaihtelevat muutamasta kilowatista satoihin megawatteihin. Pienikokoiset vesivoimalaitokset (alle 5 MVA) tuottavat pätötehoa oikosulkugeneraattorin avulla, mutta tarvitsevat tällöin sähköverkon tuekseen oikosulkukoneen kuluttaman loistehon saamiseksi, eikä generaattorin avulla voida säätää generaattorin napajännitettä. Oikosulkugeneraattori on tahtikonetta halvempi, koska siinä ei tarvita magnetointilaitteistoa, jännitteensäädintä ja tahdistinta. Vesivoimalaitoksen rakenteeseen vaikuttaa veden pudotuskorkeus. Suomessa pudotuskorkeus on matala (alle 45 m), jolloin yleensä käytetään potkuriturbiineja. Kuvassa 1.19 vesi johdetaan jakoaltaasta pystyakselisen Kaplan-turbiinin ympärille spiraaliin. Kaplan-turbiinissa (kuva 1.20) on tyypillisesti neljästä kymmeneen kääntyvää siivekettä, joidenka avulla voidaan säädellä veden virtausta mahdollisimman tasaisen virtauksen saavuttamiseksi. Pyörteet vedessä heikentävät voimalan hyötysuhdetta. Turbiinin juoksupyörä alkaa pyöriä, kun vesi kulkee sen lävitse. Veden pääsy juoksupyörään voidaan estää säätöportin (wicket gate) avulla. Vesi jatkaa matkaansa nk. imutorven kautta edelleen alakanavaan. Generaattori sijaitsee turbiinin kanssa samalla akselilla. Matalasta pudotuskorkeudesta johtuen turbiini-generaattori järjestelmän pyörimisnopeus on huomattavan alhainen höyryvoimalaitoksiin verrattuna. Turbiini-generaattori järjestelmän laakeroinnille asetetaan hyvin suuria vaatimuksia, koska järjestelmään kohdistuu hyvin suuria voimia. Lisäksi järjestelmä on asetettava mekaanisesti hyvin tasapainoon värähtelyiden minimoimiseksi. Järjestelmän hitausmassaa voidaan tarvittaessa kasvattaa järjestelmän nopeusvaihteluiden pienentämiseksi ja koko sähköjärjestelmän transienttistabiilisuuden parantamiseksi. Voimalaitoksen rakenteeseen kuuluvat lisäksi pato ja tulvaluukut/-portit.

22 Suomen sähköjärjestelmä 19 Kuva 1.19 Kaplan turbiinilla varustettu vesivoimalaitos. Kuva 1.20 Kaplan-turbiinin juoksupyörä. Hajautetulla tuotannolla tarkoitetaan tässä yhteydessä eri puolille verkkoa kytkettyä suhteellisen pienimuotoista sähköntuotantoa. Perinteisesti tällaisia laitoksia ovat olleet dieselgeneraattorit. Hajautettu tuotanto voidaan sijoittaa useissa tapauksissa lähelle kulutusta, jolloin siirtohäviöt pienenevät ja kapasiteetti vapautuu muuhun käyttöön. Sähköjärjestelmän käyttövarmuuden ja siirtokapasiteetin kannalta tämä ajattelutapa ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton. Hajautetun tuotannon lisääntymistä puoltaa myös sähkön kulutuksen kasvun hidastuminen ja vaikeampi ennakointi. Pienemmät voimalaitokset voidaan sopeuttaa nopeammin ja tarkemmin kulutuksen kasvua vastaamaan. Sähkön alhainen ja epävarma markkinahinta saattaa myös olla este suurten voimalaitosinvestointien tekemiselle. Hajautettuun tuotantoon liittyvä tekniikka on kehittynyt ja kehittyy yhä edelleen alentaen samalla tuotantokustannuksia, kun eri tuotantomuodoista saadaan aikaiseksi kaupallisesti toimivia ratkaisuja. Tällä hetkellä hajautettu tuotanto on taloudellisesti kilpailukykyinen perinteisen tekniikan kanssa ainoastaan julkisen ympäristöperusteisen tuen ansiosta.

23 Suomen sähköjärjestelmä 20 Tuulivoima Tuulivoiman hyödyntäminen maailmassa on lisääntynyt nopeasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykymuotoinen hyödyntäminen alkoi 1980-luvun alussa. Suurimman tuulivoimalamme teho vuonna 2000 oli 1,3 MW ja markkinoiden suurin yksikkö oli teholtaan 2 MW. Vuoden 2000 lopussa Suomessa oli 63 tuulivoimalaa, jotka kaikki on kytketty valtakunnan sähköverkkoon. Niiden tuotto vuonna 2000 oli noin 77 GWh. Nykyisen tuulivoiman edistämisohjelman tavoitteena on 100 MW:n tehotaso vuoteen 2005 mennessä. Tuulivoiman vuotuinen markkinakasvu on n. 30 % ja tuulienergialla tuotetun energian hinta on laskenut % viidessä vuodessa. Tuulivoiman laajamittaista käyttöä rajoittaa lähinnä tuulen satunnaisvaihtelu. Valtakunnan verkossa toimiessaan tuulivoima täydentää muuta sähköntuotantoa, ja muu sähköntuotanto tasaa tuulivoimatuotannon ja kulutuksen eriaikaisuuden. Yleisesti uskotaan, että satunnaisella tuotannolla voidaan luotettavasti kattaa ainakin 10 % sähkön kulutuksesta ilman huomattavia lisäinvestointeja vara- ja säätötehotuotantoon. Suomessa tuulee eniten rannikko- ja tunturiseudulla. Merialueilla tuulen keskinopeus on 7-8 m/s ja tekninen kokonaispotentiaali on 50 TWh/a. Rannikolla ja saaristossa tuulen keskinopeus on 6-7,5 m/s. Maankäytön rajoituksen huomioiden tuulienergiaa voidaan tuottaa vain noin 0,7 TWh/a. Lapin tuntureiden tuulen keskinopeus on 7-9,5 m/s ja tekninen tuulienergiapotentiaali 5-6 TWh/a. Tuulivoiman rakentamista hidastaa infrastruktuurin puute, koska potentiaaliset kohteet sijaitsevat usein syrjäisissä paikoissa, missä ei ole kuljetusyhteyksiä eikä sähköverkkoa. Tulevaisuudessa suuret tuulipuistot sijoittuvat todennäköisesti merialueille. Tuulipuiston kytkeminen keskijänniteverkkoon ei ole välttämättä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, jolloin puisto kytketään siirtoverkkoon esimerkiksi HVDC-linkin välityksellä. Maailman suurin tuuli puisto vuonna 1997 oli 100 MW:a.

24 Suomen sähköjärjestelmä 21 Tuulivoimala vaatii käynnistyäkseen yleensä noin 3-5 m/s tuulennopeuden, minkä jälkeen tuotto kasvaa nopeasti tuulen voimistuessa. Erittäin voimakkaalla tuulella (n m/s) tuulimyllyjen tehoa rajoitetaan joko passiivisella sakkaussäädöllä, jolloin lapakulma on kiinteä, tai aktiivisella lapakulman säädöllä. Tuulen yltyessä yli 25 m/s myrskyksi tuulimyllyt pysähtyvät automaattisesti ylikuormitusten ja laiterikkojen estämiseksi. Turbiinissa on yleensä kahdesta tai kolmesta aerodynaamisesti muotoillusta lavasta koostuva roottori, jonka pyöriminen johtuu lavan siipiprofiilin ohi virtaavan ilman aiheuttamasta nosteesta. Periaate on sama kuin lentokoneen siivellä, jota tuuliturbiinin lapa paljon muistuttaa. Maksimaalinen teho saadaan, kun tuulen nopeus laskee kolmasosaan tuulen kulkiessa siipiprofiilin ohi. Teoriassa tuulen liike-energiasta roottori pystyy hyödyntämään tällöin noin 60 %, mutta käytännössä roottorin hyötysuhde parhaimmillaankin voi nousta vain 50 %:iin. Koko tuulivoimalaitoksen hyötysuhdetta laskettaessa on vielä otettava huomioon tehonsiirron, lähinnä vaihteen ja generaattorin aiheuttamat häviöt. Tuuligeneraattorin vaihteistolle asetetaan erittäin suuret vaatimukset, koska roottorin kierrosnopeus on noin rpm 1 MW:n ja rpm 600 kw:n voimalaitoksissa ja toisaalta generaattorina käytetään yleisesti neli- tai kuusinapaista generaattoria, joidenka pyörimisnopeudet ovat 1500 ja 1000 rpm. Generaattorina on yleensä epätahtikone, tahtikonetta käytetään ainoastaan silloin, kun tuulivoimalaa ei kytketä yleiseen sähköverkkoon tai kun verkko ei ole riittävän jäykkä haitallisen välkynnän estämiseksi. Nykyisin tuulivoimala voidaan rakentaa myös siten, että liukurengaskoneen (epätahtikone) tai kestomagneettikoneen ja sähköverkon väliin lisätään taajuusmuuttaja, jolloin vaihteistosta päästään kokonaan eroon. Tällöin saadaan suhteellisen tasainen ulostuloteho tuulennopeudesta riippumatta ja generaattoria voidaan käyttää myös alhaisella pyörimisnopeudella. Samalla tuulivoimalan energiantuotanto kasvaa hieman ja liityntäpisteen sähkön laatu on helpommin hallittavissa. Ratkaisun haittapuolena on lähinnä suuremmat kustannukset perinteiseen ratkaisuun verrattuna. Modernit tuulivoimalaitokset ovat teknisesti erittäin luotettavia. Niiden käytettävyys on yli 95 %. Laitokset ovat yleensä täysin automatisoituja ja kauko-ohjattuja. Laitosten taloudellisen käyttöiän on arvioitu olevan noin vuotta. Polttokenno Polttokenno muuttaa sähkökemiallisen reaktion vapaata energiaa suoraan sähköksi ja lämmöksi ilman liikkuvia osia tai välivaiheita. Tyypillisin polttokennon polttoaine on vety, jota nykyään tuotetaan pääasiassa maakaasusta, hiilestä ja metaanista. Vedyn lisäksi polttokennoissa voidaan käyttää myös muita polttoaineita, kuten esimerkiksi metaania ja metanolia. Tulevaisuudessa vetyä voi olla mahdollista tuottaa kaupallisia määriä aurinkoenergian avulla vedestä, jolloin aurinkosähköjärjestelmien nykyinen puute, kausiluonteinen energian varastointi, ratkeaa. Kennon hyötysuhde on tyypistä riippuen %. Vetypolttokennot ovat käytössä lähes saasteettomia, päästöinä syntyy lähinnä vettä.

25 Suomen sähköjärjestelmä 22 Polttokennoteknologia perustuu samaan ilmiöön kuin sähköparisto. Polttokennossa syötetään vetyä anodille. Vety pilkotaan katalyytin avulla vetyatomeiksi ja elektroneiksi. Nämä johdetaan elektrolyytin läpi katodille, jonne syötetään myös happea. Polttokennot jaotellaan elektrolyytin mukaan. Vetyatomit, elektronit ja happi reagoivat katodilla muodostaen vettä. Vapaat elektronit kiertävät ulkoisen sähköverkon kautta anodista katodille ja aikaansaavat sähkövirran. Yhden kennon jännite on vain 1,2 V, mutta haluttu jännitetaso saadaan kytkemällä kennoja sarjaan riittävä määrä. Jos vedyn sijasta polttoaineena käytetään hiilipitoista polttoainetta, esimerkiksi metaania tai metanolia, saadaan reaktiotuotteena hiilidioksidia. Polttokennossa ei synny typpidioksidipäästöjä ja rikkidioksidipäästöt voidaan eliminoida, kun polttokennoon ei päästetä rikkiä. Lupaavin energiantuotantoon sopiva polttokennoratkaisu on liittää polttokenno osaksi maakaasua käyttävää kombivoimalaa. Polttokennon avulla voidaan kombivoimalan hyötysuhdetta nostaa jopa 70 %:iin. Hybridivoimalassa erotetaan ensin kaasuseoksesta vetyä ja hiilimonoksidia polttokennolle, muu kaasu menee kaasuturbiinille. Polttokennossa syntyvä lämpö (jopa 1000 C) johdetaan normaaliin kaasu- ja höyryturbiinivoimalaan. Koevoimaloita on rakennettu useita ja ne ovat toimineet luotettavasti, mutta osoittautuneet lyhytikäisiksi. Aurinkoenergia Aurinko säteilee maapallon pinnalle kolmessa päivässä yhtä paljon energiaa kuin on varastoituneena kaikkiin maapallon fossiilisiin energialähteisiin. Aurinkoenergiajärjestelmien tuotto on suoraan verrannollinen säteilyn voimakkuuteen, joka vaihtelee vuodenaikojen, sääolosuhteiden ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Suomessa kirkkaana kesäpäivänä auringon huippu säteilyteho on 1 kw/m 2 ja vuotuinen energiamäärä vaakasuoralle pinnalle on noin 1 MWh/m 2, josta 70 % huhti-lokakuun välisenä aikana. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää aurinkosähkönä tai aurinkolämpönä. Aurinkosähköä tuotetaan aurinkopaneelin avulla, joka muuttaa auringonsäteilyn suoraan 12 voltin tasavirraksi. Paneeleja kytketään rinnan ja sarjaan tarvittavan jännitteen ja virran saavuttamiseksi. Paneelin hyötysuhde on toistaiseksi alhainen, noin 15%, mutta tasavirtaa voidaan varastoida esimerkiksi akkuihin. Kuluttajat käyttävät aurinkosähköä tyypillisesti kesämökkien, veneiden ja asuntovaunujen ja -autojen tasavirtasovelluksiin. Aurinkosähköä käytetään myös majakoiden, säähavaintoasemien, vuoristoisten seutujen telelinkkiasemien sekä muiden sähköverkon ulottumattomissa olevien kohteiden sähköistykseen. Viime vuosina uutena sovellusalueena ovat mukaan tulleet vaihtosähköverkkoon kytketyt rakennuksiin integroidut aurinkosähköjärjestelmät. Aurinkolämpöä voidaan hyödyntää passiivisesti tai aktiivisesti. Aktiivisessa hyödyntämisessä auringon säteily muutetaan lämmöksi erityisillä aurinkokeräimillä, joiden tuottama energia hyödynnetään tuottamaan lämmintä käyttövettä ja huonetiloihin lisälämpöä. Passiivisesssa hyödyntämisessä itse rakennus kerää auringon tuottamaa lämpöä ja varastoi sen rakenteisiinsa. Suomessa aurinkolämmöllä voidaan tuottaa noin kwh/m 2 /a 25 C vettä, tai 50 C

26 Suomen sähköjärjestelmä 23 vettä noin kwh. Aurinkolämmön kokonaispotentiaali ilman suuria kausivarastoja on noin 3-4 TWh/a. Biopolttoaineet Biomassaa ovat eloperäiset, fotosynteesin kautta syntyneet kasvimassat. Näistä tuotettuja polttoaineita kutsutaan biopolttoaineiksi. Lisäksi biopolttoaineiksi luetaan myös yhdyskunnan ja teollisuuden orgaanista alkuperää olevat jätteet. Turve on eräänlainen rajatapaus biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden välissä vuotta kestävän uusiutumisen takia. Biopolttoaineiden etu kansantalouden kannalta on niiden kotimaisuus. Yhdyskuntajätteestä voidaan joko laitosmaisesti tai erilliskeräyksen avulla valmistaa polttoainetta, joka on laadultaan parempaa polttoainetta kuin lajittelematon yhdyskuntajäte. Yhdyskuntajätteestä valmistettua polttoainetta voidaan turvallisesti polttaa leijukattilassa pieninä osuuksina muiden polttoaineiden joukossa. Vaikutukset alle 30 %:n polttoaineosuuksilla päästöihin ja tuhkan laatuun ovat vähäiset. Suomessa on vain yksi varsinainen yhdyskuntajätteenpolttolaitos, joka sijaitsee Turussa. Kun yhdyskuntajätteen mukana olevaa orgaanista talousjätettä (40 % yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä) tai lantaa hajotetaan hapettomassa tilassa, saadaan metaania. Metaani on polttoaineena puhdasta, mutta ilmakehään päästyään se on yksi voimakkaimmista kasvihuonekaasuista. Tämän vuoksi kaatopaikoille rakennettavat biokaasun talteenottolaitokset ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen vähentämiseksi, sillä kaatopaikkojen osuus ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä on Suomessa yli puolet. Biokaasu voidaan käyttää esimerkiksi kaasuturbiinin tai moottorivoimalaitoksen polttoaineena. Myös yhdyskuntien jätevesien puhdistuksessa syntyvää lietettä voitaisiin polttaa. Puupolttoaineen tuotannon kannalta suurimman potentiaalin muodostavat uudistushakkuiden hakkuutähteet, ensiharvennuksesta korjattava energiapuu, taimikoiden harvennuspuu ja vajaatuottoisten metsien pienpuu. Etelä-Suomen kuusivaltaisissa metsissä on hakkuutähteiden osalta merkittävä energiasisältö. Puupolttoaineiden käyttö ei ole suuressa mittakaavassa mahdollista keräilykustannusten takia. Tämän takia puupolttoaineet muodostavat merkittävän paikallisen energiapotentiaalin hajautettua tuotantoa ajatellen. Pelloilla kasvavaa biomassaa voidaan käyttää kiinteinä polttoaineena (olki, energiaheinä ja paju) tai polttonesteinä (polttoainealkoholi ja rypsiöljy). 1.3 Sähköverkot

27 Suomen sähköjärjestelmä 24

28 Suomen sähköjärjestelmä 25 Sähkönsiirto Sähkön tuottaminen suurissa yksiköissä on kannattavampaa mittakaavaedun vuoksi kuin pienissä yksiköissä. Suuret tuotantolaitokset sijaitsevat useimmiten etäällä kulutuspisteistä asumisympäristön viihtyvyyden ja puhtauden lisäämiseksi. Sähkönsiirtoverkkoa tarvitaan myös vapaan sähkökaupan toteuttamiseksi. Sähköverkko, johon kaikilla on vapaa pääsy, on markkinapaikka, josta sähköä ostetaan (käytetään) ja johon sitä myydään (toimitetaan). Sähköverkko yhdistää sähkön tuottajan ja kuluttajan toisiinsa ja toimii siirtotienä kaupattavalle tuotteelle.

29 Suomen sähköjärjestelmä 26 Sähköverkon käyttövarmuuden takaamiseksi sitä ei voida kuitenkaan aina kuormittaa markkinoiden vaatimusten mukaisesti. Tällöin verkkoon muodostuu pullonkauloja. Sähköjärjestelmää riittävästi kuormitettaessa pullonkaula syntyy aina johonkin kohtaan. Sähkömarkkinoiden toimivuuden takaamiseksi sähkön toimittamisessa ei kuitenkaan saisi olla esteitä. Markkinoiden toimivuutta on Suomessa pyritty ratkaisemaan siten, että maan sisällä sähkön siirtoa ei saa rajoittaa. Jos Suomen sisäpuolelle syntyy pullonkaula, on se poistettava järjestelemällä tuotantoa uudelleen (tai periaatteessa myös kuormitusta), eli ns. vastakaupoilla. Vastakaupassa siirtoyhtiö ostaa oikeuden pienentää sähköntuotantoa pullonkaulan lähtöpuolella ja vastaa-

30 Suomen sähköjärjestelmä 27 vasti kasvattaa tuotantoa pullonkaulan tulopuolella, jolloin tehonsiirron tarve pienenee. Vastakauppaperiaate ei kuitenkaan koske rajajohtoja esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä. Rajajohdoille määritetään järjestelmän tilasta riippuvat siirtorajat, jotka normaalitilanteessa ovat kuvan 1.8 mukaiset. Sähkönjakelu Sähköasemat Kuva 1.8 Nordel-verkon pullonkaulat.

31 Suomen sähköjärjestelmä 28 Sähkönjakelun keskeytykset Sähkön laatu 1.4 Sähkömarkkinat Nordpool-sähköpörssin systeemihinta kertoo kaupattavan sähkön hinnan, kun järjestelmässä ei esiinny pullonkauloja. Jos järjestelmässä esiintyy pullonkaula, syntyy pullonkaulan molemmin puolin erihintaiset hinta-alueet. Vuoden 2000 aikana on ollut erityisen paljon vesivoimaan perustuvaan sähköä tarjolla Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa. Tehonsiirron rajoitukset ovat kuitenkin rajoittaneet tämän edullisen sähkön hyödyntämistä Suomessa. Suomen markkinoilla onkin maksettu sähköstä systeemihintaa korkeampaa hintaa lähes koko vuoden 2000.

32 Suomen sähköjärjestelmä 29 Kuva 1.9 Sähkön systeemi- ja Suomen aluehinta Nordpool sähköpörssissä vuosina Hinnan muodostuminen Pörssikauppa

33 Suomen sähköjärjestelmä 30 Sähkön hinnan kehitys Sähkön hinnan kehitys on ollut Suomessa vakaata aina vuoteen 1995 saakka. Vuonna 1995 Suomi aloitti asteittaisen sähkömarkkinoidensa avaamisen ja tämä prosessi saatettiin päätökseen marraskuussa vuonna Tällöin sähkömarkkinoilla sähkön hinnoissa on tapahtunut joissakin tapauksissa hyvinkin reiluja alentumisia. Sähköön kohdistuneitten verojen korotukset ovat kuitenkin merkittävästi leikanneet asiakkaille hinnan alennuksista koituvaa hyötyä. Kuvassa 1.10 on esitetty kolmen kuluttajaryhmän (kotitalous 5000 kwh/a, sähkölämmitteinen pientalo kwh/a ja teollisuus 2GWh/a, 0.5 MW) sähkön kokonaishinnan kehitys vuosina Sähkön kokonaishinnan alentuminen vuodesta 1998 lähtien selittyy kokonaisuudessaan energian hinnan alentumisella (kuva 1.11), sähkönsiirron ja jakelun hinta on jopa hieman kasvanut tällä ajanjaksolla. Kansainvälisessä sähkön hintavertailussa Pohjoismaat sijoittautuvat listan halvimpaan päähän. Erityisesti teollisuuden ostama sähkö on halvempaa kuin muualla Euroopassa. Teollisuuden ostaman sähkön hinnanero halvimman (4,4 senttiä/kwh, Norja) ja kalleimman (10,4 senttiä/kwh, Italia) välillä on jopa kaksinkertainen. Kotitalouksien kohdalla Kreikka on halvin (6,1 senttiä/kwh), mutta Suomi on heti seuraavana (8,7 senttiä/kwh). Kalleinta kotitaloussäh-

34 Suomen sähköjärjestelmä 31 kö on Italiassa, 20,1 senttiä/kwh. Kreikassa kotitaloudet ja teollisuus maksavat sähköstänsä suunnilleen saman verran. Suomessa teollisuuden maksama sähkön hinta on 5,1 senttiä/kwh. Kaikki hintatiedot ovat vuoden 2000 alusta ja sisältävät myös sähköön kohdistuvat verot. Kuva 1.10 Sähkön kokonaishinta vuosina

35 Suomen sähköjärjestelmä 32 Kuva 1.11 Sähköenergian hinta

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per.

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. 1 Sähköenergiamarkkinat Sähkön tuotanto; Avointa, kilpailtua, rakentamisluvat Sähkönsiirto; Fingrid Oy, monopoli Sähkönjakelu; Verkkoliiketoiminta,

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat)

Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat) Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat) Porin seudun kansalaisopisto 8.3.2012 Ilmansuojeluinsinööri Jari Lampinen YAMK Porin kaupungin ympäristövirasto jari.lampinen@pori.fi Energiamuodot Maailman

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Markku Huhtinen Risto Korhonen Tuomo Pimiä Samu Urpalainen. Voimalaitostekniikka

Markku Huhtinen Risto Korhonen Tuomo Pimiä Samu Urpalainen. Voimalaitostekniikka Markku Huhtinen Risto Korhonen Tuomo Pimiä Samu Urpalainen Voimalaitostekniikka Voimalaitostekniikka 2. tarkistettu painos Opetushallitus ja tekijät Opetushallitus PL 380 00531 Helsinki www.oph.fi/verkkokauppa

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit Aurinkosähkö hajautetussa sähköntuotannossa Tampereen olosuhteissa Tarkastellaan mittausten perusteella aurinkosähkön mahdollisuuksia hajautetussa energiantuotannossa

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Säätövoiman tarve ja kivihiilen rooli säätövoiman energialähteenä

Säätövoiman tarve ja kivihiilen rooli säätövoiman energialähteenä Säätövoiman tarve ja kivihiilen rooli säätövoiman energialähteenä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitiedon seminaari 21.3.2013 1 Sähkömarkkinat muutoksessa Voimakas poliittinen ohjaus uusiutuvia

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot