Sähkötekniikan perusteet K Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, 2009,? s. Opetusmoniste / Tampereen teknillinen yliopisto, Sähköenergiatekniikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkötekniikan perusteet K Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, 2009,? s. Opetusmoniste / Tampereen teknillinen yliopisto, Sähköenergiatekniikka"

Transkriptio

1 Sami Repo Sähkötekniikan perusteet K Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, 2009,? s. Opetusmoniste / Tampereen teknillinen yliopisto, Sähköenergiatekniikka

2 Alkusanat i ALKUSANAT Opetusmonisteen teksti ja kuvat perustuvat seuraavien kirjoihin (pääosin kirjaan 1): 1. L. Aura ja A. Tonteri, Teoreettinen sähkötekniikka 2. VTT Energia, Energia Suomessa: Tekniikka, talous ja ympäristövaikutukset 3. Sähkö ja kaukolämpö 1999 (www.energia.fi) Tampereella Sami Repo

3 Sisällysluettelo ii SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... I SISÄLLYSLUETTELO... II 1. SUOMEN SÄHKÖJÄRJESTELMÄ Sähkön kulutus ja tuotanto... 1 Sähkön kulutus... 1 Sähkön tuotannon energialähteet... 2 Tuotantokapasiteetti... 4 Sähköntuotannon säätötarve... 6 Sähköntuotannon ympäristövaikutukset Sähkön tuotantotavat... 8 Höyryvoimalaitos... 8 Höyrykattila Lauhdevoima Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto Vesivoimalaitos Tuulivoima Polttokenno Aurinkoenergia Biopolttoaineet Sähköverkot Sähkönsiirto Sähkönjakelu Sähköasemat Sähkönjakelun keskeytykset Sähkön laatu Sähkömarkkinat Hinnan muodostuminen Sähkön hinnan kehitys Kysynnänhallinta ja sähköenergian varastointi... 34

4 Suomen sähköjärjestelmä 1 1. SUOMEN SÄHKÖJÄRJESTELMÄ 1.1 Sähkön kulutus ja tuotanto Sähkönkulutus Suomessa käytetään sähköä noin kwh/asukas, mikä selittyy teollisuutemme rakenteella, pohjoisella sijainnillamme ja korkealla hyvinvoinnilla. Yhteensä sähköenergiaa käytettiin 90 TWh vuonna Vuoden 2008 kulutus oli ainoastaan 86.9 TWh johtuen erityisesti metsäteollisuuden sähkönkulutuksen pienentymisestä, joka oli vuonna 2008 noin 3 TWh. Teollisuuden osuus Suomen sähkönkulutuksesta on yli puolet, koti- ja maataloudet runsaan neljänneksen sekä palvelut ja julkinen sektori viidenneksen. Sähköverkon häviöt muodostavat myös merkittävän kuluerän. Metallinjalostus 9 % Kemianteollisuus 8 % Muu teollisuus 6 % Asuminen ja maatalous 26 % Metsäteollisuus 28 % Häviöt 3 % Palvelut ja rakentaminen 20 % Kuva 1.1 Sähkön kokonaiskulutus sektoreittain vuonna Suomen sähkön tarve kasvaa jatkuvasti, kun kulutusta tarkastellaan pidemmällä aikavälillä. Vuosittainen kasvu vaihtelee melko runsaasti johtuen sääolosuhteista ja energiaintensiivisen teollisuuden käyntiasteesta. Vuodesta 1970 sähkön käyttö on lisääntynyt vuosittain vajaalla

5 Suomen sähköjärjestelmä 2 viidellä prosentilla. Kasvu oli voimakkainta ja 1980 luvuilla, mutta hidastui 1990-luvun alkupuoliskolla taloudellisen taantuman vaikutuksesta. Sähkön tuotantokapasiteetin kasvu seuraa pääasiassa sähkön käytön kasvua. Sähkön nettotuonnin osuus Suomen sähkön tarpeesta vaihtelee vuodesta riippuen hiukan 10 prosentin kummallakin puolella. Kaikissa sähkönkulutuksen ennusteissa kulutuksen kasvu jatkuu lähivuosikymmeninä. Kasvussa ei näyttäisi tapahtuvan mitään dramaattisia muutoksia, vaan kasvu jatkuisi nykyisen muutaman prosentin suuruisena. Sähkönkulutuksessa ei toisin sanoen ole näköpiirissä mitään teknologista muutosta sähkön säästämisen tai kulutuksen kasvun suhteen. Energia-alan Keskusliitto ry Finergyn Sähkömarkkinat selvityksen mukaan sähkön käyttö tulee lisääntymään vuoden 1999 vajaan 78 TWh:n määrästä vuoteen 2010 tultaessa 92 TWh:iin ja vuonna 2015 sähkön käyttö olisi 97 TWh. Teollisuuden osuus kasvusta olisi reilut 60 prosenttia. Arviot perustuvat sille olettamukselle, että Suomen bruttokansantuotteen keskimääräinen vuotuinen kasvu seuraavien 15 vuoden aikana olisi vajaat kolme prosenttia vuodessa. Kuva 1.2 Sähköenergiankulutus vuosina ja ennuste vuosille Sähkön tuotannon energialähteet Sähkön tuotanto Suomessa oli 74.1 TWh vuonna Sähkön hankinta oli puolestaan 86.9 TWh, josta noin 30 prosenttia tuotettiin myös lämpöä tuottavissa voimalaitoksissa sekä yh-

6 Suomen sähköjärjestelmä 3 dyskunnan että teollisuuden tarpeisiin. Suomi onkin johtava maa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Neljännes sähköstä tuotettiin ydinvoimalla ja noin viidesosa vesivoimalla. Erillistä lauhdetuotantoa oli kymmenisen prosenttia. Tuulivoiman osuus Suomen sähkönhankinnasta on vähäinen, mutta sen oletetaan kasvavan voimakkaasti. Vuonna 2008 sähkön tuonnin osuus oli myös merkittävä. Nettotuonnista suurin osa tulee kuitenkin Venäjältä ja jonkin verran Virosta. Pohjoismaiden väliseen nettotuontiin vaikuttaa voimakkaasti vesitilanne Norjassa ja Ruotsissa. Vuonna 2008 nettotuonti Pohjoismaista oli lähes nolla. Kivihiili 9,8 % Nettotuonti 14,7 % Öljy 0,4 % Vesivoima 19,4 % Tuuli 0,3 % Turve 6,7 % Maakaasu 12,5 % Biomassa 10,2 % Jäte 0,6 % Ydinvoima 25,4 % Kuva 1.3 Sähkönhankinnan jakautuminen energialähteiden suhteen. Viimeisen 30 vuoden kuluessa sekä energiapolitiikka että sähköenergian tuotantokustannusten muutokset ovat merkittävästi vaikuttaneet energialähteiden välisiin suhteisiin. Vielä 1970-luvulla Suomen sähköenergiasta merkittävä määrä tuotettiin vesivoimalla. Energian kulutuksen voimakkaan kasvun ja energiakriisin takia öljyn osuutta sähköntuotannosta pienennettiin siten, että sitä käytetään nykyisin ainoastaan apupolttoaineena. Vaikka Suomi on aina ollut omavarainen sähköntuotantokapasiteetin suhteen, on sähkön tuonnin osuus jatkuvasti kasvanut. Erittäin merkittävä muutos sähköntuotantorakenteessa tapahtui 1980-luvun alkupuolella, kun ydinvoimalaitokset otettiin täysimittaiseen käyttöön. Muista polttoaineista kaasu, turve ja puu ym. ovat myös lisänneet osuuttaan jonkin verran.

7 Suomen sähköjärjestelmä 4 Kuva 1.4 Sähköntuotannon energialähteet vuosina Tuotantokapasiteetti Sähkötehon riittävyys voidaan taata sähköjärjestelmässä, kun tuotantokapasiteetti on suurempi kuin huipputeho. Kuva 1.5 esittää huippukulutuksen kehitystä vuosina Suomen sähköntuotantokapasiteetti on ( ) MW, kun huomioidaan kaikki yli 1 MW:n suuruiset voimalat Kuva 1.5 Huipputeho vuosina MW

8 Suomen sähköjärjestelmä 5 Pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä vesivoimalla on merkittävä osuus kokonaiskapasiteetista. Vesivoimavaltaisen järjestelmän riittävyyttä ei useinkaan rajoita maksimiteho, vaan energia. Vesienergiaa varastoidaan altaisiin lumen sulamisvesien ja pitkäaikaisten sateiden hyödyntämiseksi myöhempinä aikoina. Jos vesivoimavaltaisen järjestelmän alueella sattuu ns. kuiva vuosi, saattaa energian riittävyys varastointialtaista huolimatta olla vaarassa. Kuvassa 1.6 on esitetty Pohjoismaiden sähköjärjestelmän tuotantokapasiteetti eri tuotantotapojen suhteen keskimääräisenä vuonna. Lisäksi tuotantomuodot on järjestetty tuotantokustannusten mukaan nousevaan järjestykseen. Periaatteessa sähköä pyritään tuottamaan aina halvimmalla mahdollisella tavalla. Tällä hetkellä sähköenergian vuosikulutus on noin 400 TWh, jolloin nykyisellä kapasiteetilla keskimääräisenä vuonna sähköä tuotetaan pääasiassa vesivoimalla, tuulivoimalla, ydinvoimalla, tuonnilla, yhdistetyllä sähkön ja lämmön tuotannolla (CHP) ja hiililauhteella. Tilanne muuttuu kuitenkin oleellisesti, kun on ns. märkä vuosi, jolloin hiililauhde ei ole enää kannattavaa. Kuva 1.6 Sähkön tuotantokapasiteetti Pohjoismaissa. Vuonna 1997 sähkön tuotantokapasiteetin (huomioiden rakentamisvaiheessa olevat tuotantoyksiköt ja lakkautettavat yksiköt) arvioitiin riittää noin vuoteen 2005 saakka. Sähkön alhaisen hinnan ja sähkömarkkinoiden ankaran kilpailun takia uutta tuotantokapasiteettia ei juurikaan ole rakennettu. Lisäksi Ruotsin päätös lakkauttaa ydinvoimaan perustuva sähköntuotanto, on jo johtanut Barsebäckin ydinvoimalan yksikön 1 sulkemiseen vuonna Toisaalta tuotannon rakenteessa tapahtuu muutoksia hyvin hitaasti tuotantokapasiteetin pääomavaltaisuuden takia. Uutta kapasiteettia ei myöskään välttämättä tule vuosittain. Vesivoiman lisärakentaminen on Suomessa käytännöllisesti katsoen pysähtynyt, kapasiteettia on kasvatettu ainoastaan vanhojen laitosten koneistoja uusimalla tai rakentamalla 1980-luvun alussa rakentamisluvan

9 Electricity netproduction, imports and exports (GWh) in Finland Suomen sähköjärjestelmä 6 saaneita laitoksia. Teollisuuden vastapainevoiman ja yhdyskuntien yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kapasiteetit ovat kasvaneet varsin vähän, vaikka energiantuotanto on viimevuosina kasvanut. Ydinvoimakapasiteettia kasvatettiin 350 MW:a vuonna 1998 Olkiluodon yksiköiden modernisoinnin yhteydessä luvulla rakennettiin myös kivihiiltä polttava Meri-Porin lauhdevoimalaitos, vaikka sen käyttöaste on jäänyt alhaiseksi 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun runsassateisten vuosien takia. Tuulivoiman lisärakentaminen on ollut huomattavan suurta koko Pohjoismaiden tasolla, vaikkakin Suomessa kehitys on ollut muita maita hitaampaa. Sähköntuotannon säätötarve ydinvoima tuulivoima vesivoima puu ja muu bio muu ei-bio turve maakaasu öljy hiili PRODUCTION IMPORTS EXPORTS GROSS CONSUMPTION Time (Years)

10 Suomen sähköjärjestelmä 7 Sähkötehon riittävyydestä on huolehdittava jatkuvasti säätämällä voimalaitosten pätötehoa. Kokonaistuotannon on vastattava sähkön kulutusta ja verkostohäviöitä, jotta järjestelmän taajuus voidaan pitää vakiona. Sähköjärjestelmän tehonsäätöön palataan Sähköverkkotekniikan jatkokurssilla. Kuormituksen jatkuvan vaihtelun takia, osa tuotantokapasiteetista säätää tuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa. Suomessa tämä säätö tapahtuu pääasiassa vesivoiman avulla. Vesivoiman säädettävyys on erittäin hyvä. Perusvoimaa pyritään ajamaan mahdollisimman tasaisella kuormalla.

11 Suomen sähköjärjestelmä 8 Kuva 1.7 Perus- ja säätöenergia. Sähköntuotannon ympäristövaikutukset Energian tuotannon aiheuttamien kokonaispäästöjen arvioitiin vuonna 1999 olleen hiilidioksidin osalta 31 miljoonaa tonnia, rikkidioksidin tonnia ja typenoksidien tonnia. Energiasektorin hiili- ja rikkidioksidipäästöt vastasivat yli puolta maamme kokonaispäästöistä ja typpipäästöt lähes neljännestä. Suomessa energian tuotannon päästöt tuotettua energiayksikköä kohden ovat kansainvälisesti vertailtuna hyvin alhaiset. Suomessa energia tuotetaan tehokkaasti ja energian tuotannossa käytetään runsaasti päästöttömiä energialähteitä. Ydinvoimalaitosten päästöt ilmaan ja veteen olivat murto-osa sallituista päästöistä ja niiden aiheuttama säteilyannos noin tuhannesosa sallitusta. Käytettyä polttoainetta muodostui 71 tonnia ja voimalaitosjätettä 229 kuutiota. Suomen kivihiili- ja turvevoimalaitoksissa muodostui tuhkia tonnia vuonna 1999 ja rikinpoiston lopputuotteita tonnia. Tuhkien yhteenlaskettu hyötykäyttöaste oli 72 prosenttia ja rikinpoistotuotteiden 91 prosenttia. 1.2 Sähkön tuotantotavat Höyryvoimalaitos Sähköntuotannon alkuvuosikymmeninä generaattoreiden pyörittämiseksi käytettiin höyrykoneita. Höyrykoneilla kyettiin saavuttamaan 8-10 MW:n huipputeho. Sähkön tarpeen jatkuvasti kasvaessa, korvattiin höyrykone tehokkaammalla höyrykattila-turbiini järjestelmällä, joka on yhä nykyäänkin käytössä. Ensimmäisissä höyrykattiloissa polttoaineena käytettiin öljyä, mikä on sittemmin korvattu hiilellä, ydinvoimalla tai kaasulla. Ydinvoimateknologian kehityksen kulta-aikaa oli 1960-luku. Ympäristösyiden takia kiinnostus ydinvoimateknologian kehittämiseksi on hiipunut 1980-luvulta lähtien. Nykyinen suuntaus ympäristöasioiden suhteen on johtanut myös siihen, että kaasun merkitys sähkön tuotannossa tulee korostumaan. Kuvassa 1.12 on esitetty periaatteellinen pääkaavio höyryvoimalaitoksen rakenteesta, kun laitos tuottaa sekä sähköä että kaukolämpöä. Voimalaitos käyttää polttoaineena kivihiiltä ja

12 Suomen sähköjärjestelmä 9 varapolttoaineena öljyä (Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitos). Kivihiili kuljetetaan annostelijaan, jonka jälkeen kivihiilipöly puhalletaan palamisilman mukana kattilaan. Kattilan sisällä on kattilaputkisto, jossa nestettä kuumennetaan. Lieriösäiliössä kuuma vesi höyrystyy, jonka jälkeen se vielä tulistetaan. Kattilasta saadaan ulos tuhkaa ja savukaasuja höyryn lisäksi. Palamiskaasut suodatetaan kiintoaineen erottamiseksi, jonka jälkeen ne johdetaan rikinpoistolaitokseen. Höyry johdetaan ensin korkeapaineturbiiniin ja tämän jälkeen matalapaineturbiiniin. Turbiinin kaaviokuva on esitetty kuvassa Turbiinit ovat samalla akselilla generaattorin kanssa, joten ne toimivat generaattorin työkoneena. Matalapaineturbiinin jälkeen höyry johdetaan kaukolämmönsiirtimeen, josta kaukolämpöverkosto saa energiansa. Höyry muutetaan takaisin vedeksi lauhduttimessa, jota jäähdytetään esimerkiksi merivedellä. Höyry/vesikiertoon lisättävän veden tulee olla hyvin puhdasta, jotta putkisto ei syöpyisi kattilassa rikki. Ennen kattilaa lauhduttimesta saatavaa vettä voidaan esilämmittää savukaasuilla.

13 Suomen sähköjärjestelmä 10

14 Suomen sähköjärjestelmä 11 Kuva Höyryvoimalaitoksen pääkaavio. Kuva Höyryturbiini. Höyryprosessin lisäksi voimalaitos sisältää runsaasti sähköllä toimivia pumppuja, tuulettimia jne. Voimalaitoksen ns. omakäyttö voi olla jopa 10 % generaattorin ulostulotehosta. Kuvassa 1.14 on Olkiluodon ydinvoimalaitoksen sähköjärjestelmän pääkaavio. Omakäytön teho otetaan normaalisti generaattorin ulostulosta. Tarvittaessa tehoa saadaan, esimerkiksi voimalaitoksen käynnistämistä varten, 110 kv verkosta kahdella kolmikäämimuuntajalla. Lisäksi sähköjärjestelmän varmennukseen kuuluu neljä dieselgeneraattoria ja akkuvarmennettuja turvallisuuden kannalta kriittisiä järjestelmän osia. Sähkö- ja höyryprosessien lisäksi voimalaitoksen säädöstä ja suojauksesta vastaa lukuisa joukko mittauslaitteita, suojausreleitä ja logiikoita (tai nykyisin verkotettu prosessinohjausjärjestelmä), tiedonkeruu-, käytönvalvontaja kunnonvalvontajärjestelmiä ja käyttöhenkilökuntaa. Generaattorin lisäksi tehon siirtämiseksi 400 kv:n siirtoverkkoon tarvitaan päämuuntaja ja generaattorikatkaisija. Olkiluodon generaattorin napajännite on 20 kv, jolloin virta saadaan rajoitettua riittävän alhaiseksi katkaisijan kannalta. Jos virta kasvaa liian suureksi katkaisijan kapasiteettiin nähden, voidaan katkaisija sijoittaa päämuuntajan toisiopuolelle. Generaattorikiskoon on sijoitettu myös jännite- ja virtamuuntajia suojaus-, mittaus-, säätö- ja tahdistustarkoituksia varten. Generaattorit ovat tyypillisesti kytketty tähteen, jolloin tähtipiste on maadoitettu pienen impedanssin välityksellä maasulkuvirran rajoittamiseksi.

15 Suomen sähköjärjestelmä 12

16 Suomen sähköjärjestelmä 13 Kuva Olkiluodon ydinvoimalaitoksen sähköjärjestelmän pääkaavio. Höyrykattila Höyrykattilassa vesi kuumennetaan korkeapaineiseksi höyryksi, josta se johdetaan turbiiniin. Höyry saa turbiinin pyörimään ja pyörimisliike muutetaan generaattorissa sähköksi. Höyrykattilassa höyrystettävä vesi virtaa putkissa, jotka on sijoitettu kattilan tulipesään tai sitä seuraavaan lämmönsiirto-osaan. Kiinteillä polttoaineilla toimivien kattiloiden yleisimmät polttotavat ovat arina-, leiju- ja poltinpoltto. Nestemäisille ja kaasumaisille polttoaineille käytetään polttimia, joista polttoaine syötetään palamisilman kanssa tulipesään. Jätelämpö- ja pakokaasukattiloissa otetaan lämpö talteen lämpövoimakoneen pakokaasuista tai muusta kaasuvirrasta. Näitä käytetään dieselmoottoreiden ja kaasuturbiinien yhteydessä. Teollisuudessa on lisäksi erikoisratkaisuja, kuten soodakattilat, metallien valmistuksen lämmön talteenottokattilat ja jätemateriaalien hävittämiseen tarkoitetut erikoisratkaisut. Lauhdevoima Lauhdevoimalaitos on yksinkertaistettu version kuvan 1.12 höyryvoimalaitoksesta. Lauhdevoimalaitoksessa voidaan tuottaa ainoastaan sähköä. Voimalatyyppi saakin nimensä lauhduttimesta, jonka avulla matalapaineturbiinista tuleva höyry jäähdytetään uudelleen vedeksi. Lauhdevoimalaitoksessa turbiinista tulevaa jätelämpöä ei hyödynnetä, vaan se ajetaan lauhduttimen kautta esimerkiksi mereen. Suomen olosuhteissa lauhdutusprosessin tehokkuus (viileä jäähdytysvesi) nostaa voimalaitoksen kokonaishyötysuhdetta verrattuna lämpimämpiin maihin. Lauhdutusvoimalaitoksessa noin 40 % polttoaine-energiasta saadaan sähköksi, loppu häviää jäähdytysveden mukana matala-arvoisena jätelämpönä ja kattilan savukaasujen mukana. Kuvassa 1.15 on esitetty Meri-Porin kivihiililaitoksen kaaviokuva. Lauhdevoimalaitoksissa käytetään Suomessa polttoaineena pääasiassa hiiltä, öljyä, turvetta tai uraania. Hiili on kauan käytetty polttoaine, joka tulee puolustamaan paikkaansa energianlähteenä vielä pitkään. Edullisen hinnan lisäksi hiilen hyvänä puolena voidaan pitää sen saatavuutta; kivihiiltä löytyy ainakin 160 vuodeksi ja ruskohiiltä noin 360 vuodeksi. Energian hinta on kuitenkin riippuvainen kivihiilen markkinahinnasta. Lisäksi hiiltä poltettaessa syntyy hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjen ohella happamoitumista aiheuttavia rikki- ja typpipäästöjä, joiden vaikutuksia voidaan vähentää merkittävästi tehokkailla puhdistuslaitteilla. Hiukkasmaisten epäpuhtauksien erottamiseen käytetään sähkösuodattimia, joiden erotusaste on parhaimmillaan yli 99 %. Typenoksidien päästöihin voidaan vaikuttaa säätämällä palamisolosuhteita ja katalyyttisellä typenpoistolla. Rikkipäästöt pystytään vähentämään 90 %:sesti käyttämällä esimerkiksi nk. märkämenetelmää, jossa rikkidioksidin ja kalkkikivilietteen reagoidessa syntyy lopputuotteena kipsiä. Nykyisillä hinnoilla ja tekniikoilla kulutettuna öljyä on käytettävissä noin 40 vuodeksi. Öljyä käytetään myös perusvoiman tuotannossa, mutta Suomessa sitä käytetään pääosin vain hiilen ja turpeen tukipolttoaineena.

17 Suomen sähköjärjestelmä 14 Kuva 1.15 Lauhdevoimalaitos (Fortum, Meri-Pori). Ydinenergian hyvinä puolina voidaan pitää edullisuutta, energian hinnan vähäistä riippuvuutta polttoaineesta ja voimalaitosten korkeaa käytettävyyttä. Ydinvoima on myös erittäin puhdas energiamuoto. Heikkouksia puolestaan ovat voimalan vaatima suuri alkuinvestointi ja ydinjätteiden syntyminen. Lisäksi puutteellisesti suunnitelluissa ja valvotuissa voimalaitoksissa on ydinonnettomuuden riski. Käytetyn radioaktiivisen polttoaineen loppusijoitukseen ja siitä syntyviin kustannuksiin varaudutaan jo ennakolta. Ydinvoimalaitos toimii sähköntuottajana muiden höyryvoimalaitosten tavoin, ainoa ero on energian lähde, ydinpolttoaine. Halkeaminen eli fissio tapahtuu ydinreaktorin sydämessä, kun neutroni osuu uraaniytimeen ja hajottaa sen kahdeksi kevyemmäksi ytimeksi. Ydinten haljetessa niiden sidosenergia vapautuu. Ytimestä vapautuu samalla lisää neutroneja, jotka halkaisevat taas uusia ytimiä ja näin syntyy ketjureaktio. Energian vapautuminen ilmenee aluksi uusien atomiytimien ja neutronien liikkeenä, mutta muuttuu nopeaksi lämmöksi, kun neutronit törmäävät uusiin atomiytimiin. Ketjureaktiota hallitaan muuttamalla reaktorisydämen läpi virtaavan veden määrää tai liikuttelemalla säätösauvoja polttoainenippujen välissä. Tällä tavalla voidaan ohjata halkeamisten määrää ja samalla reaktorin tehoa säätämällä vapautuvien neutronien määrää. Kun neutronit vapautuvat, niiden nopeus on aluksi keskimäärin km/s. Tällä nopeudella niillä on hyvin pieni todennäköisyys saada aikaan uraaniytimen halkeaminen. Tavallinen vesi on eräs tehokas hidastinaine ja sitä käytetäänkin hidastimena kevytvesireaktoreissa. Suomen ydinvoimalat Olkiluodossa ja Loviisassa ovat kevytvesilaitoksia.

18 Suomen sähköjärjestelmä 15 Reaktoreita on kahta perustyyppiä: painevesireaktori (pressurized water reactor, PWR) ja kiehutusvesireaktori (boiling-water reactor, BWR). Painevesireaktorissa erotetaan toisistaan reaktorissa kuumennettava korkeapaineinen vesi (paine riittävän korkea, jotta vesi ei höyrysty) ja turbiiniin johdettava höyry lämmönvaihtimen avulla. Tällä tavoin voidaan estää mahdollisen radioaktiivisen veden/höyryn joutuminen turbiiniin ja koko radioaktiivinen osa voimalaitoksesta voidaan sijoittaa reaktorin suojakuoren sisälle. Kiehutusvesireaktorissa paine on alhaisempi kuin painevesireaktorissa. Reaktorin tuottamaa lämpöä käytetään veden höyrystämiseen. Höyry erotetaan vedestä höyrynerottimessa, jonka jälkeen se johdetaan turbiiniin. Vettä kierrätetään uudelleen reaktorin kautta. Reaktoria ja lämmönvaihdinta/höyrynerotinta lukuun ottamatta painevesireaktori on samanlainen kuin tavallinen höyryvoimalaitos. Kuvassa 1.16 on esitetty molempien reaktorityyppien kaaviokuvat. Kuva 1.16 A) painevesireaktori; B) kiehutusvesireaktori. Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto Merkittävä osa Suomen voimalaitoskapasiteetista on sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Teollisuudessa vastapainevoimalaitoksia käytetään pääasiassa prosessihöyryn tuottamiseksi, mutta sivutuotteena syntyy myös merkittävä määrä sähköä. Polttoaineina käytetään sellun keitosta saatavaa mustalipeää, puupolttoainetta (hakkuutähteet, kuori ja muu puujäte), malmipohjaisen raudan ja teräksen valmistuksen yhteydessä syntyviä polttokelpoisia kaasuja ja sekundäärilämpöä, kemianteollisuuden sivutuotekaasuja (vety ja jalostamokaasut), turvetta, maakaasua, öljyä ja kivihiiltä. Teollisuuden energian tuotantoon tarvittavasta polttoaineesta yli 50 % on prosessien yhteydessä syntyviä sivutuotteita. Yhdyskuntien kaukolämpöä käytetään rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen ja jonkin verran myös teollisuusprosesseihin. Kaukolämmön tuotannosta noin 80 %:a tuotetaan yhdistetyllä sähkön ja lämmön tuotannolla. Kaukolämmön merkittävimpiä polttoaineita ovat kivihiili, maakaasu, turve, teollisuuden puujäte ja raskas polttoöljy. Vastapainevoimalaitoksessa höyry johdetaan pois turbiinista ennen kuin sen koko energia on käytetty turbiinin pyörittämiseen. Kaukolämpöä tai prosessihöyryä tuotetaan vastapaineturbiinin höyryllä. Sähkön priimaamiseen käytetään apulauhdutinta tai kaukolämpöverkon apujäähdytintä. Vastapainelaitoksen rakennusaste (sähkön ja lämmön tuottosuhde) on noin 0,5. Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa saadaan polttoaine-energiasta noin % säh-

19 Suomen sähköjärjestelmä 16 köksi ja % lämmöksi kaukolämpöverkkoon. Yhteistuotannon taloudellisuuden edellytys on riittävän suuri ja tasainen lämpökuorma. Vastapainelaitoksen mahdollisen lauhdutusturbiinin avulla voidaan sähköä kehittää täydellä teholla pienenkin lämpökuorman aikaan. Kuvassa 1.16 on esitetty Jyväskylän Rauhalahden kaukolämpövoimalaitoksen kaaviokuva. Kuva 1.17 Vastapainevoimalaitos (Fortum, Rauhalahti). Fossiilisista energialähteistä puhtain on maakaasu. Perusvoimantuotannossa on tärkeää laitoksen polttoainetehokkuus eli se kuinka paljon sähköä kyetään tuottamaan kulutettua polttoaineyksikköä kohti. Koska kaasuturbiinien pakokaasut sisältävät vielä runsaasti lämpöenergiaa, voidaan tämä ylijäämä energia ottaa talteen pakokaasukattiloissa eli lämmönvaihtimissa, joista se voidaan hyödyntää höyryn muodossa höyryturbiinissa (kuva 1.18). Tällä tavalla kombilaitoksen hyötysuhde voi nousta parhaimmillaan yli 55 %. Kombilaitoksen rakennussuhde on 1,0. Kombivoimalaitoksen nimi juontaa siitä, että siinä yhdistyvät kaasuturbiiniprosessi ja höyryturbiinin vesi-höyryprosessi. Mikäli kaasuturbiinien jätelämpöä tai kaasuturbiinien lämpöä käytetään kaukolämmön tuottamiseen niin silloin puhutaan yhteistuotantolaitoksesta eli CHP-laitoksesta tai cogeneration-laitoksesta. Pelkkiä kaasuturbiineja käytetään Suomessa huippukuormalaitoksissa niiden nopean käynnistettävyyden ja säädettävyyden takia.

20 Suomen sähköjärjestelmä 17 Kuva 1.18 Kaasukombilaitos (Helsingin Energia, Vuosaari B). Moottorivoimalaitoksessa mäntämoottorin ja generaattorin avulla tuotetaan sähköä ja yleensä myös lämpöä. Suomessa niitä käytetään yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotantoon ja huippuja varavoimaloina hyödyntäen nopeaa käynnistettävyyttä. Nopeasti kehittyvissä maissa eripuolilla Aasiaa niitä on käytetty myös perusvoiman tuotantoon voimalan lyhyen rakentamisajan, korkean sähköhyötysuhteen (myös osakuormilla) ja laajan polttoainevalikoiman takia. Moottorivoimalassa voidaan käyttää polttoaineena raskasta polttoöljyä, dieseliä, maakaasua, biokaasu, prosessien hiilivetypohjaiset sivutuotteet, kasviöljyt jne. Yhden voimalayksikön koko vaihtelee kymmenistä kilowateista yli sataan megawattiin. Modulirakentamisen avulla voimalan asteittainen laajentaminen on mahdollista ja useaan moottoriin perustuvassa voimalaitoksessa moottoreita voidaan käyttää kulloisenkin sähköntarpeen mukaan. Valtaosa voimaloista on alle 1 MW:a. Vesivoimalaitos Vesi on saasteeton ja uusiutuva energiamuoto, jonka etuna on lisäksi edullisuus. Vesivoiman edullisuus perustuu, korkeista investointikustannuksista huolimatta, alhaisiin käyttö- ja ylläpitokustannuksiin, pitkään elinikään ja korkeaan luotettavuuteen. Vettä voidaan varastoida tekoaltaisiin tai korkealla oleviin säiliöihin käytettäväksi silloin, kun sähkön kulutushuippuja halutaan tasata tai kun sähköstä uskotaan saatavan korkein hinta. Vesivoiman tuotannon haitat ovat paikallisia ja niitä lievennetään erilaisilla ympäristönhoitotoimenpiteillä, kuten varastoaltaiden ja varastoaltaina käytettävien järvien pinnankorkeuksien rajoituksilla ja joissa veden virtauksen rajoituksilla. Varastoaltaita voidaan käyttää myös tulvien haittojen ehkäisemiseen. Vesivoimalaitosten muita etuja ovat: nopea vaste käynnistyksessä, nopea vaste kuormanmuutoksissa, mahdollisuus käynnistää voimalaitos jännitteettömään verkkoon (black start capability), mahdollisuus käyttää voimalaitosta pyörivänä kompensaattorina ja mahdollisuus opti-

21 Suomen sähköjärjestelmä 18 moida tuotantokustannuksia pumppuvoimalaitoksena. Huomattava osa vesivoimalaitoksista sijaitsee joen varrella, jolloin ne ovat pakko-ohjattuja, koska jokeen varastoitavan veden määrä on rajallinen. Korkeuseron aiheuttama potentiaalienergia muutetaan pyörivässä vesiturbiinissa liikeenergiaksi, joka edelleen muutetaan generaattorin avulla sähköenergiaksi. Mitä suurempi on putouskorkeus ja virtaavan veden määrä, sitä enemmän saadaan energiaa. Vesivoima on tehokas energianlähde, sillä tuotantovaiheessa hyötysuhde voi ylittää jopa 90 %. Vesivoimaloissa käytettävien yksiköiden koot vaihtelevat muutamasta kilowatista satoihin megawatteihin. Pienikokoiset vesivoimalaitokset (alle 5 MVA) tuottavat pätötehoa oikosulkugeneraattorin avulla, mutta tarvitsevat tällöin sähköverkon tuekseen oikosulkukoneen kuluttaman loistehon saamiseksi, eikä generaattorin avulla voida säätää generaattorin napajännitettä. Oikosulkugeneraattori on tahtikonetta halvempi, koska siinä ei tarvita magnetointilaitteistoa, jännitteensäädintä ja tahdistinta. Vesivoimalaitoksen rakenteeseen vaikuttaa veden pudotuskorkeus. Suomessa pudotuskorkeus on matala (alle 45 m), jolloin yleensä käytetään potkuriturbiineja. Kuvassa 1.19 vesi johdetaan jakoaltaasta pystyakselisen Kaplan-turbiinin ympärille spiraaliin. Kaplan-turbiinissa (kuva 1.20) on tyypillisesti neljästä kymmeneen kääntyvää siivekettä, joidenka avulla voidaan säädellä veden virtausta mahdollisimman tasaisen virtauksen saavuttamiseksi. Pyörteet vedessä heikentävät voimalan hyötysuhdetta. Turbiinin juoksupyörä alkaa pyöriä, kun vesi kulkee sen lävitse. Veden pääsy juoksupyörään voidaan estää säätöportin (wicket gate) avulla. Vesi jatkaa matkaansa nk. imutorven kautta edelleen alakanavaan. Generaattori sijaitsee turbiinin kanssa samalla akselilla. Matalasta pudotuskorkeudesta johtuen turbiini-generaattori järjestelmän pyörimisnopeus on huomattavan alhainen höyryvoimalaitoksiin verrattuna. Turbiini-generaattori järjestelmän laakeroinnille asetetaan hyvin suuria vaatimuksia, koska järjestelmään kohdistuu hyvin suuria voimia. Lisäksi järjestelmä on asetettava mekaanisesti hyvin tasapainoon värähtelyiden minimoimiseksi. Järjestelmän hitausmassaa voidaan tarvittaessa kasvattaa järjestelmän nopeusvaihteluiden pienentämiseksi ja koko sähköjärjestelmän transienttistabiilisuuden parantamiseksi. Voimalaitoksen rakenteeseen kuuluvat lisäksi pato ja tulvaluukut/-portit.

22 Suomen sähköjärjestelmä 19 Kuva 1.19 Kaplan turbiinilla varustettu vesivoimalaitos. Kuva 1.20 Kaplan-turbiinin juoksupyörä. Hajautetulla tuotannolla tarkoitetaan tässä yhteydessä eri puolille verkkoa kytkettyä suhteellisen pienimuotoista sähköntuotantoa. Perinteisesti tällaisia laitoksia ovat olleet dieselgeneraattorit. Hajautettu tuotanto voidaan sijoittaa useissa tapauksissa lähelle kulutusta, jolloin siirtohäviöt pienenevät ja kapasiteetti vapautuu muuhun käyttöön. Sähköjärjestelmän käyttövarmuuden ja siirtokapasiteetin kannalta tämä ajattelutapa ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton. Hajautetun tuotannon lisääntymistä puoltaa myös sähkön kulutuksen kasvun hidastuminen ja vaikeampi ennakointi. Pienemmät voimalaitokset voidaan sopeuttaa nopeammin ja tarkemmin kulutuksen kasvua vastaamaan. Sähkön alhainen ja epävarma markkinahinta saattaa myös olla este suurten voimalaitosinvestointien tekemiselle. Hajautettuun tuotantoon liittyvä tekniikka on kehittynyt ja kehittyy yhä edelleen alentaen samalla tuotantokustannuksia, kun eri tuotantomuodoista saadaan aikaiseksi kaupallisesti toimivia ratkaisuja. Tällä hetkellä hajautettu tuotanto on taloudellisesti kilpailukykyinen perinteisen tekniikan kanssa ainoastaan julkisen ympäristöperusteisen tuen ansiosta.

23 Suomen sähköjärjestelmä 20 Tuulivoima Tuulivoiman hyödyntäminen maailmassa on lisääntynyt nopeasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykymuotoinen hyödyntäminen alkoi 1980-luvun alussa. Suurimman tuulivoimalamme teho vuonna 2000 oli 1,3 MW ja markkinoiden suurin yksikkö oli teholtaan 2 MW. Vuoden 2000 lopussa Suomessa oli 63 tuulivoimalaa, jotka kaikki on kytketty valtakunnan sähköverkkoon. Niiden tuotto vuonna 2000 oli noin 77 GWh. Nykyisen tuulivoiman edistämisohjelman tavoitteena on 100 MW:n tehotaso vuoteen 2005 mennessä. Tuulivoiman vuotuinen markkinakasvu on n. 30 % ja tuulienergialla tuotetun energian hinta on laskenut % viidessä vuodessa. Tuulivoiman laajamittaista käyttöä rajoittaa lähinnä tuulen satunnaisvaihtelu. Valtakunnan verkossa toimiessaan tuulivoima täydentää muuta sähköntuotantoa, ja muu sähköntuotanto tasaa tuulivoimatuotannon ja kulutuksen eriaikaisuuden. Yleisesti uskotaan, että satunnaisella tuotannolla voidaan luotettavasti kattaa ainakin 10 % sähkön kulutuksesta ilman huomattavia lisäinvestointeja vara- ja säätötehotuotantoon. Suomessa tuulee eniten rannikko- ja tunturiseudulla. Merialueilla tuulen keskinopeus on 7-8 m/s ja tekninen kokonaispotentiaali on 50 TWh/a. Rannikolla ja saaristossa tuulen keskinopeus on 6-7,5 m/s. Maankäytön rajoituksen huomioiden tuulienergiaa voidaan tuottaa vain noin 0,7 TWh/a. Lapin tuntureiden tuulen keskinopeus on 7-9,5 m/s ja tekninen tuulienergiapotentiaali 5-6 TWh/a. Tuulivoiman rakentamista hidastaa infrastruktuurin puute, koska potentiaaliset kohteet sijaitsevat usein syrjäisissä paikoissa, missä ei ole kuljetusyhteyksiä eikä sähköverkkoa. Tulevaisuudessa suuret tuulipuistot sijoittuvat todennäköisesti merialueille. Tuulipuiston kytkeminen keskijänniteverkkoon ei ole välttämättä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, jolloin puisto kytketään siirtoverkkoon esimerkiksi HVDC-linkin välityksellä. Maailman suurin tuuli puisto vuonna 1997 oli 100 MW:a.

24 Suomen sähköjärjestelmä 21 Tuulivoimala vaatii käynnistyäkseen yleensä noin 3-5 m/s tuulennopeuden, minkä jälkeen tuotto kasvaa nopeasti tuulen voimistuessa. Erittäin voimakkaalla tuulella (n m/s) tuulimyllyjen tehoa rajoitetaan joko passiivisella sakkaussäädöllä, jolloin lapakulma on kiinteä, tai aktiivisella lapakulman säädöllä. Tuulen yltyessä yli 25 m/s myrskyksi tuulimyllyt pysähtyvät automaattisesti ylikuormitusten ja laiterikkojen estämiseksi. Turbiinissa on yleensä kahdesta tai kolmesta aerodynaamisesti muotoillusta lavasta koostuva roottori, jonka pyöriminen johtuu lavan siipiprofiilin ohi virtaavan ilman aiheuttamasta nosteesta. Periaate on sama kuin lentokoneen siivellä, jota tuuliturbiinin lapa paljon muistuttaa. Maksimaalinen teho saadaan, kun tuulen nopeus laskee kolmasosaan tuulen kulkiessa siipiprofiilin ohi. Teoriassa tuulen liike-energiasta roottori pystyy hyödyntämään tällöin noin 60 %, mutta käytännössä roottorin hyötysuhde parhaimmillaankin voi nousta vain 50 %:iin. Koko tuulivoimalaitoksen hyötysuhdetta laskettaessa on vielä otettava huomioon tehonsiirron, lähinnä vaihteen ja generaattorin aiheuttamat häviöt. Tuuligeneraattorin vaihteistolle asetetaan erittäin suuret vaatimukset, koska roottorin kierrosnopeus on noin rpm 1 MW:n ja rpm 600 kw:n voimalaitoksissa ja toisaalta generaattorina käytetään yleisesti neli- tai kuusinapaista generaattoria, joidenka pyörimisnopeudet ovat 1500 ja 1000 rpm. Generaattorina on yleensä epätahtikone, tahtikonetta käytetään ainoastaan silloin, kun tuulivoimalaa ei kytketä yleiseen sähköverkkoon tai kun verkko ei ole riittävän jäykkä haitallisen välkynnän estämiseksi. Nykyisin tuulivoimala voidaan rakentaa myös siten, että liukurengaskoneen (epätahtikone) tai kestomagneettikoneen ja sähköverkon väliin lisätään taajuusmuuttaja, jolloin vaihteistosta päästään kokonaan eroon. Tällöin saadaan suhteellisen tasainen ulostuloteho tuulennopeudesta riippumatta ja generaattoria voidaan käyttää myös alhaisella pyörimisnopeudella. Samalla tuulivoimalan energiantuotanto kasvaa hieman ja liityntäpisteen sähkön laatu on helpommin hallittavissa. Ratkaisun haittapuolena on lähinnä suuremmat kustannukset perinteiseen ratkaisuun verrattuna. Modernit tuulivoimalaitokset ovat teknisesti erittäin luotettavia. Niiden käytettävyys on yli 95 %. Laitokset ovat yleensä täysin automatisoituja ja kauko-ohjattuja. Laitosten taloudellisen käyttöiän on arvioitu olevan noin vuotta. Polttokenno Polttokenno muuttaa sähkökemiallisen reaktion vapaata energiaa suoraan sähköksi ja lämmöksi ilman liikkuvia osia tai välivaiheita. Tyypillisin polttokennon polttoaine on vety, jota nykyään tuotetaan pääasiassa maakaasusta, hiilestä ja metaanista. Vedyn lisäksi polttokennoissa voidaan käyttää myös muita polttoaineita, kuten esimerkiksi metaania ja metanolia. Tulevaisuudessa vetyä voi olla mahdollista tuottaa kaupallisia määriä aurinkoenergian avulla vedestä, jolloin aurinkosähköjärjestelmien nykyinen puute, kausiluonteinen energian varastointi, ratkeaa. Kennon hyötysuhde on tyypistä riippuen %. Vetypolttokennot ovat käytössä lähes saasteettomia, päästöinä syntyy lähinnä vettä.

25 Suomen sähköjärjestelmä 22 Polttokennoteknologia perustuu samaan ilmiöön kuin sähköparisto. Polttokennossa syötetään vetyä anodille. Vety pilkotaan katalyytin avulla vetyatomeiksi ja elektroneiksi. Nämä johdetaan elektrolyytin läpi katodille, jonne syötetään myös happea. Polttokennot jaotellaan elektrolyytin mukaan. Vetyatomit, elektronit ja happi reagoivat katodilla muodostaen vettä. Vapaat elektronit kiertävät ulkoisen sähköverkon kautta anodista katodille ja aikaansaavat sähkövirran. Yhden kennon jännite on vain 1,2 V, mutta haluttu jännitetaso saadaan kytkemällä kennoja sarjaan riittävä määrä. Jos vedyn sijasta polttoaineena käytetään hiilipitoista polttoainetta, esimerkiksi metaania tai metanolia, saadaan reaktiotuotteena hiilidioksidia. Polttokennossa ei synny typpidioksidipäästöjä ja rikkidioksidipäästöt voidaan eliminoida, kun polttokennoon ei päästetä rikkiä. Lupaavin energiantuotantoon sopiva polttokennoratkaisu on liittää polttokenno osaksi maakaasua käyttävää kombivoimalaa. Polttokennon avulla voidaan kombivoimalan hyötysuhdetta nostaa jopa 70 %:iin. Hybridivoimalassa erotetaan ensin kaasuseoksesta vetyä ja hiilimonoksidia polttokennolle, muu kaasu menee kaasuturbiinille. Polttokennossa syntyvä lämpö (jopa 1000 C) johdetaan normaaliin kaasu- ja höyryturbiinivoimalaan. Koevoimaloita on rakennettu useita ja ne ovat toimineet luotettavasti, mutta osoittautuneet lyhytikäisiksi. Aurinkoenergia Aurinko säteilee maapallon pinnalle kolmessa päivässä yhtä paljon energiaa kuin on varastoituneena kaikkiin maapallon fossiilisiin energialähteisiin. Aurinkoenergiajärjestelmien tuotto on suoraan verrannollinen säteilyn voimakkuuteen, joka vaihtelee vuodenaikojen, sääolosuhteiden ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Suomessa kirkkaana kesäpäivänä auringon huippu säteilyteho on 1 kw/m 2 ja vuotuinen energiamäärä vaakasuoralle pinnalle on noin 1 MWh/m 2, josta 70 % huhti-lokakuun välisenä aikana. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää aurinkosähkönä tai aurinkolämpönä. Aurinkosähköä tuotetaan aurinkopaneelin avulla, joka muuttaa auringonsäteilyn suoraan 12 voltin tasavirraksi. Paneeleja kytketään rinnan ja sarjaan tarvittavan jännitteen ja virran saavuttamiseksi. Paneelin hyötysuhde on toistaiseksi alhainen, noin 15%, mutta tasavirtaa voidaan varastoida esimerkiksi akkuihin. Kuluttajat käyttävät aurinkosähköä tyypillisesti kesämökkien, veneiden ja asuntovaunujen ja -autojen tasavirtasovelluksiin. Aurinkosähköä käytetään myös majakoiden, säähavaintoasemien, vuoristoisten seutujen telelinkkiasemien sekä muiden sähköverkon ulottumattomissa olevien kohteiden sähköistykseen. Viime vuosina uutena sovellusalueena ovat mukaan tulleet vaihtosähköverkkoon kytketyt rakennuksiin integroidut aurinkosähköjärjestelmät. Aurinkolämpöä voidaan hyödyntää passiivisesti tai aktiivisesti. Aktiivisessa hyödyntämisessä auringon säteily muutetaan lämmöksi erityisillä aurinkokeräimillä, joiden tuottama energia hyödynnetään tuottamaan lämmintä käyttövettä ja huonetiloihin lisälämpöä. Passiivisesssa hyödyntämisessä itse rakennus kerää auringon tuottamaa lämpöä ja varastoi sen rakenteisiinsa. Suomessa aurinkolämmöllä voidaan tuottaa noin kwh/m 2 /a 25 C vettä, tai 50 C

26 Suomen sähköjärjestelmä 23 vettä noin kwh. Aurinkolämmön kokonaispotentiaali ilman suuria kausivarastoja on noin 3-4 TWh/a. Biopolttoaineet Biomassaa ovat eloperäiset, fotosynteesin kautta syntyneet kasvimassat. Näistä tuotettuja polttoaineita kutsutaan biopolttoaineiksi. Lisäksi biopolttoaineiksi luetaan myös yhdyskunnan ja teollisuuden orgaanista alkuperää olevat jätteet. Turve on eräänlainen rajatapaus biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden välissä vuotta kestävän uusiutumisen takia. Biopolttoaineiden etu kansantalouden kannalta on niiden kotimaisuus. Yhdyskuntajätteestä voidaan joko laitosmaisesti tai erilliskeräyksen avulla valmistaa polttoainetta, joka on laadultaan parempaa polttoainetta kuin lajittelematon yhdyskuntajäte. Yhdyskuntajätteestä valmistettua polttoainetta voidaan turvallisesti polttaa leijukattilassa pieninä osuuksina muiden polttoaineiden joukossa. Vaikutukset alle 30 %:n polttoaineosuuksilla päästöihin ja tuhkan laatuun ovat vähäiset. Suomessa on vain yksi varsinainen yhdyskuntajätteenpolttolaitos, joka sijaitsee Turussa. Kun yhdyskuntajätteen mukana olevaa orgaanista talousjätettä (40 % yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä) tai lantaa hajotetaan hapettomassa tilassa, saadaan metaania. Metaani on polttoaineena puhdasta, mutta ilmakehään päästyään se on yksi voimakkaimmista kasvihuonekaasuista. Tämän vuoksi kaatopaikoille rakennettavat biokaasun talteenottolaitokset ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen vähentämiseksi, sillä kaatopaikkojen osuus ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä on Suomessa yli puolet. Biokaasu voidaan käyttää esimerkiksi kaasuturbiinin tai moottorivoimalaitoksen polttoaineena. Myös yhdyskuntien jätevesien puhdistuksessa syntyvää lietettä voitaisiin polttaa. Puupolttoaineen tuotannon kannalta suurimman potentiaalin muodostavat uudistushakkuiden hakkuutähteet, ensiharvennuksesta korjattava energiapuu, taimikoiden harvennuspuu ja vajaatuottoisten metsien pienpuu. Etelä-Suomen kuusivaltaisissa metsissä on hakkuutähteiden osalta merkittävä energiasisältö. Puupolttoaineiden käyttö ei ole suuressa mittakaavassa mahdollista keräilykustannusten takia. Tämän takia puupolttoaineet muodostavat merkittävän paikallisen energiapotentiaalin hajautettua tuotantoa ajatellen. Pelloilla kasvavaa biomassaa voidaan käyttää kiinteinä polttoaineena (olki, energiaheinä ja paju) tai polttonesteinä (polttoainealkoholi ja rypsiöljy). 1.3 Sähköverkot

27 Suomen sähköjärjestelmä 24

28 Suomen sähköjärjestelmä 25 Sähkönsiirto Sähkön tuottaminen suurissa yksiköissä on kannattavampaa mittakaavaedun vuoksi kuin pienissä yksiköissä. Suuret tuotantolaitokset sijaitsevat useimmiten etäällä kulutuspisteistä asumisympäristön viihtyvyyden ja puhtauden lisäämiseksi. Sähkönsiirtoverkkoa tarvitaan myös vapaan sähkökaupan toteuttamiseksi. Sähköverkko, johon kaikilla on vapaa pääsy, on markkinapaikka, josta sähköä ostetaan (käytetään) ja johon sitä myydään (toimitetaan). Sähköverkko yhdistää sähkön tuottajan ja kuluttajan toisiinsa ja toimii siirtotienä kaupattavalle tuotteelle.

29 Suomen sähköjärjestelmä 26 Sähköverkon käyttövarmuuden takaamiseksi sitä ei voida kuitenkaan aina kuormittaa markkinoiden vaatimusten mukaisesti. Tällöin verkkoon muodostuu pullonkauloja. Sähköjärjestelmää riittävästi kuormitettaessa pullonkaula syntyy aina johonkin kohtaan. Sähkömarkkinoiden toimivuuden takaamiseksi sähkön toimittamisessa ei kuitenkaan saisi olla esteitä. Markkinoiden toimivuutta on Suomessa pyritty ratkaisemaan siten, että maan sisällä sähkön siirtoa ei saa rajoittaa. Jos Suomen sisäpuolelle syntyy pullonkaula, on se poistettava järjestelemällä tuotantoa uudelleen (tai periaatteessa myös kuormitusta), eli ns. vastakaupoilla. Vastakaupassa siirtoyhtiö ostaa oikeuden pienentää sähköntuotantoa pullonkaulan lähtöpuolella ja vastaa-

30 Suomen sähköjärjestelmä 27 vasti kasvattaa tuotantoa pullonkaulan tulopuolella, jolloin tehonsiirron tarve pienenee. Vastakauppaperiaate ei kuitenkaan koske rajajohtoja esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä. Rajajohdoille määritetään järjestelmän tilasta riippuvat siirtorajat, jotka normaalitilanteessa ovat kuvan 1.8 mukaiset. Sähkönjakelu Sähköasemat Kuva 1.8 Nordel-verkon pullonkaulat.

31 Suomen sähköjärjestelmä 28 Sähkönjakelun keskeytykset Sähkön laatu 1.4 Sähkömarkkinat Nordpool-sähköpörssin systeemihinta kertoo kaupattavan sähkön hinnan, kun järjestelmässä ei esiinny pullonkauloja. Jos järjestelmässä esiintyy pullonkaula, syntyy pullonkaulan molemmin puolin erihintaiset hinta-alueet. Vuoden 2000 aikana on ollut erityisen paljon vesivoimaan perustuvaan sähköä tarjolla Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa. Tehonsiirron rajoitukset ovat kuitenkin rajoittaneet tämän edullisen sähkön hyödyntämistä Suomessa. Suomen markkinoilla onkin maksettu sähköstä systeemihintaa korkeampaa hintaa lähes koko vuoden 2000.

32 Suomen sähköjärjestelmä 29 Kuva 1.9 Sähkön systeemi- ja Suomen aluehinta Nordpool sähköpörssissä vuosina Hinnan muodostuminen Pörssikauppa

33 Suomen sähköjärjestelmä 30 Sähkön hinnan kehitys Sähkön hinnan kehitys on ollut Suomessa vakaata aina vuoteen 1995 saakka. Vuonna 1995 Suomi aloitti asteittaisen sähkömarkkinoidensa avaamisen ja tämä prosessi saatettiin päätökseen marraskuussa vuonna Tällöin sähkömarkkinoilla sähkön hinnoissa on tapahtunut joissakin tapauksissa hyvinkin reiluja alentumisia. Sähköön kohdistuneitten verojen korotukset ovat kuitenkin merkittävästi leikanneet asiakkaille hinnan alennuksista koituvaa hyötyä. Kuvassa 1.10 on esitetty kolmen kuluttajaryhmän (kotitalous 5000 kwh/a, sähkölämmitteinen pientalo kwh/a ja teollisuus 2GWh/a, 0.5 MW) sähkön kokonaishinnan kehitys vuosina Sähkön kokonaishinnan alentuminen vuodesta 1998 lähtien selittyy kokonaisuudessaan energian hinnan alentumisella (kuva 1.11), sähkönsiirron ja jakelun hinta on jopa hieman kasvanut tällä ajanjaksolla. Kansainvälisessä sähkön hintavertailussa Pohjoismaat sijoittautuvat listan halvimpaan päähän. Erityisesti teollisuuden ostama sähkö on halvempaa kuin muualla Euroopassa. Teollisuuden ostaman sähkön hinnanero halvimman (4,4 senttiä/kwh, Norja) ja kalleimman (10,4 senttiä/kwh, Italia) välillä on jopa kaksinkertainen. Kotitalouksien kohdalla Kreikka on halvin (6,1 senttiä/kwh), mutta Suomi on heti seuraavana (8,7 senttiä/kwh). Kalleinta kotitaloussäh-

34 Suomen sähköjärjestelmä 31 kö on Italiassa, 20,1 senttiä/kwh. Kreikassa kotitaloudet ja teollisuus maksavat sähköstänsä suunnilleen saman verran. Suomessa teollisuuden maksama sähkön hinta on 5,1 senttiä/kwh. Kaikki hintatiedot ovat vuoden 2000 alusta ja sisältävät myös sähköön kohdistuvat verot. Kuva 1.10 Sähkön kokonaishinta vuosina

35 Suomen sähköjärjestelmä 32 Kuva 1.11 Sähköenergian hinta

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Markku Huhtinen Risto Korhonen Tuomo Pimiä Samu Urpalainen. Voimalaitostekniikka

Markku Huhtinen Risto Korhonen Tuomo Pimiä Samu Urpalainen. Voimalaitostekniikka Markku Huhtinen Risto Korhonen Tuomo Pimiä Samu Urpalainen Voimalaitostekniikka Voimalaitostekniikka 2. tarkistettu painos Opetushallitus ja tekijät Opetushallitus PL 380 00531 Helsinki www.oph.fi/verkkokauppa

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot