ASEMAKAAVAN SELOSTUS Hämeenlinnan kaupunki Siirinkadun jatke Asemakaava ja asemakaavan muutos: 36. kaup.

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Hämeenlinnan kaupunki 2495 Siirinkadun jatke Asemakaava ja asemakaavan muutos: 36. kaup.osa, katualue Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Yhdyskuntalautakunta: Vireilletulo: Yhdyskuntalautakunta: Yhdyskuntalautakunta: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVAN KUVAUS ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS

3 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa työnumero PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Mäskälän kaupunginosassa (36. kaup.osa), Siiri I pientaloalueen itäpuolella. Kaava-alueen sijainti ja aluerajaus 1.2 Asemakaavan tarkoitus Asemakaavan tarkoituksena on kaavoittaa jo rakennetulle Siirinkadulle jatke, joka yhtyy Siirintaustantiehen. Siirinkatu toimii valtatie 10 rinnakkaisväylänä, johon myös Siirintien asutuksen liikenne ohjataan. Tavoitteena on löytää kadulle sellainen linjaus, joka turvaisi alueella olevat luontoarvot. 1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Pienennös asemakaavakartasta 3. Asemakaavamerkinnät ja määräykset 4. Poistuva asemakaava 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6. Mielipiteet, muistutukset ja lausunnot sekä vastineet niihin 3

4 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Yhdyskuntalautakunta päätti käynnistää Siirinkadun jatkeen asemakaavoitustyön kokouksessaan ( 10). Työn alussa laadittiin kaavatyötä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Asemakaava on kuulutettu vireille Hämeen Sanomissa Vireilletulon yhteydessä jätettiin yksi mielipide Kevään ja kesän 2013 aikana alueelta tehtiin luontoselvityksiä. Selvitysten perusteella on laadittu asemakaavaluonnos ja laatimisvaiheen kuuleminen pidettiin Nähtävilläolon aikana jätettiin yksi mielipide. Kuulemisen yhteydessä saatujen lausuntojen, kommenttien ja mielipiteiden perusteella laadittiin asemakaavaehdotus ja yhdyskuntalautakunta käsitteli sen Ehdotusvaiheen julkinen nähtävilläolo pidettiin Muistutuksia ei jätetty. Syyskuussa ehdotus etenee yhdyskuntalautakunnan kautta kaupunginhallituksen käsittelyyn. Tavoitteena on kaavaehdotuksen hyväksyminen kaupunginvaltuustossa marraskuussa Kaava saa lainvoiman kuulutuksella valitusajan umpeuduttua. 1.2 Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavalla osoitetaan Siirinkadun linjaus nykyisen Siirinkadun päästä yhtyväksi Siirintaustantien kiertoliittymän kohtaan. Myös varmistetaan katuyhteys Siirintien asutusalueelta suunniteltuun yksityistiehen. Katua kaavoitetaan noin 730 m ja asemakaavan pinta-ala on n. 2,8 ha. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue sijoittuu rakenteilla olevalle Siirin pientaloalueelle, valtatie 10 eteläpuolelle. Pääasiassa metsäinen alue on vähitellen muuttumassa pientaloalueeksi puistoineen ja katualueineen. Katualue sijoittuu aiemmin rakentamattomaan maastoon. Siirinkadun länsipää on voimassa olevassa asemakaavassa lähivirkistysaluetta (VL, Pakkaspojanpuisto) Alueelta laaditut selvitykset Siiri II, luontoselvitys, Honkala ja Kyheröinen, 2008 Liito-oravaselvitys Hämeenlinnan Siiri II alueella keväällä 2009, Timo Metsänen Hämeenlinnan Aulangon ja Siirin liito-oravaselvitys vuonna 2013, Faunatica Oy Siirin ja Velssin kasvillisuuskartoitus, Heli Jutila, Havainnointikäynnit lehtoalueella, Heli Jutila, Hämeenlinnan asemakaava-alueiden lepakkoselvitys vuonna 2013, Faunatica Oy 4

5 Hämeenlinnan asemakaava-alueiden linnustoselvitys vuonna 2013, Faunatica Oy Hämeenlinnan kuuden asemakaava-alueen viitasammakkoselvitys vuonna 2013, Faunatica 2013 Siiri II:n asemakaavoitettavan alueen luontovaikutusarviointi, Muistio , Faunatica Oy Siirin alueen liikenteellinen selvitys II, Muistio , Hannu Sainio Luonnonympäristö Katualueen länsipää sijoittuu jyrkähköön koilliseen viettävään rinteeseen. Muuten maasto on melko tasaista. Maaperältään katualue on silttiä. Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi vanhaa peltoa, länsiosassa on kuusivaltaista metsää. Siirin ja Velssin kasvillisuus on pääosin melko rehevää ja siksi alueelta löytyy varsin paljon lehtoja. Alueen putkilokasvilajisto on runsas. Alueella on kaivettu ojia, myös luonnontilaisia puroja, noroja sekä lähde esiintyy. Jutila Vuonna 2013 tehtiin asemakaava-alueita koskevia luontoselvityksiä. Siirin suunnittelualueelta selvitettiin liito-oravat, lepakot, viitasammakot ja linnusto. Kaupungin omana työnä tehtiin kasvillisuuskartoitus. Aikaisemmin alueelta on laadittu luontoselvitys (v. 2008) sekä liito-oravaselvitys (v. 2009). Kasvillisuus Alueen kasvillisuuteen on tutustuttu useammilla kartoituskäynneillä kesien 2009, 2011 ja 2012 aikana. Alueen kasvillisuustyypit on esitetty kuvioittain. Myös huomionarvoinen kasvilajisto on inventoitu (uhanalaiset ja harvinaiset kasvit). Kohdekuvauksiin sisältyy suosituksia kaavoitusratkaisuiksi. Jutila Suurin osa katualueesta sijaitsee vanhalla, niittymäiseksi muuttuneella pellolla. Pellon läpi pohjois-eteläsuuntaisesti kulkee norolaakso. Noron varressa peltoalueella on lähde. Kartassa kasvillisuuskuvio on nro 0. Jutila

6 Kasvillisuuskuvio 2 on noron varren lehto. Kasvillisuuskuvio esiintyy Siirintaustantien molemmin puolin. Noro on luonnontilaisen kaltainen ja se virtaa kohti peltoa ja Ruununmyllynojaa. Peltoalueella puro on uurtanut uoman hienojakoiseen maahan. Kasvistollisesti uoman Siirintaustantien itäpuoli on edustavampi kuin länsipuoli. Siirintaustantien länsipuolella, pellon eteläpuolisessa metsänreunassa puron varsi on havupuuvaltaisempaa kuin itäpuolella. Jutila Kasvillisuuskuvio 22, jonka eteläosaan kiertoliittymä tulee, on avohakattua lehtoa. Aluskasvillisuus kertoo alueen olevan selvää lehtomaata, vaikka se nyt onkin hakattu. Jutila Siirinkadun jatkeen länsipää on Siirin lehdon kasvillisuuskuvion (nro 11) pohjoisosassa. Siirin lehto on 5,8 ha laajuinen lehtomaisen kankaan, lehtokorven ja lehdon muodostama kokonaisuus. Alueella on kuusivaltaista metsää, jossa on sekapuuna hieskoivuja, raitoja ja mäntyjä. Lehto on pääasiassa tuoretta lehtoa. Pohjavesi on lähellä pintaa ja alueella on tih- 6

7 kupintaisuutta, noro ja lähde. Rinteen lehto ja lehtomainen kangas muuttuu alempana lehtokorveksi, jossa pohjavesivaikutus ilmenee mm. sammallajistossa. Jutila Liito-oravat Liito-oravaesiintymät ja kulkuyhteydet tulee luonnonsuojelulainmukaisesti säästää. Myös tyhjät liito-oravalle soveltuvat kuviot suositellaan säästettäväksi nuorille yksilöille omaksi elinpiiriksi ja suotuisan suojelutason ylläpitämiseksi. Liito-orava on Suomessa vaarantuneeksi luokiteltu ja rauhoitettu. Se on myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, joten sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain perusteella. Faunatica Oy Liito-oravat on inventoitu alueelta vuonna 2009 ja Vuonna 2009 liito-oravan papanoita löydettiin seitsemästä kohtaa selvitysaluetta, ( sivu 7, punaiset pisteet). Papanat olivat todennäköisesti edellisvuotisia. Liito-oravalle sovelias biotooppi on rajattu kartalle vihreällä vinoviivoituksella. Selvityksessä todettiin lehdon alueella esiintyvän liito-oravan reviirin olevan mahdollisesti tilapäisesti autio, mutta todettiin myös liito-oravan asuttavan ne usein uudestaan, varsinkin jos kulkuyhteydet ovat olemassa. Metsän rakenne ei ole oleellisesti niin muuttunut, etteikö laji voisi edelleen siellä esiintyä. Selkeitä kolopuita ei inventoinnin yhteydessä löytynyt. Alueella kuitenkin suositellaan käytettäväksi ns. varovaisuusperiaatetta eli mahdollisesti suurta vahinkoa aiheuttavaa toimintaa alueelle ei tule tehdä. Elinalue säilytetään metsäisenä suunnilleen samalla puulajisuhteella. Lehtipuita ja suuria kuusia tulee suosia. Suuret haavat, mahdolliset kolopuut ja liito-oravan ulosteillaan merkitsemät reviiripuut tulee säilyttää lähiympäristöineen koskemattomina vähintään 20 m säteellä. Pinta-alan tulee olla vähintään 3 ha. Täysikasvuisen metsän yhtenäisyyttä ei tule vaarantaa esimerkiksi teiden ja linjojen rakentamisella. Metsänen Karttaan on hahmoteltu ekologisia käytäviä, joita liito-oravat käyttävät todennäköisesti liikkuessaan muille alueille. Vaihtoehtoisiakin yhteyksiä voi olla, niitä olisi kuitenkin selvityksen mukaan hyvä jättää vähintään kaksi kolme eri reittiä. Myllyojalla arvellaan olevan merkitystä pidempänä ekologisena reittinä liito-oravalle ja muillekin lajeille. Metsänen Liito-oravan esiintymisen varmistamiseksi esitettiin uuden inventoinnin tekemistä parinkolmen vuoden päästä. 7

8 Liito-oravalle sovelias biotooppi (vihreä vinoviitoitus) ja papanahavainnot (punaiset pallot). Metsänen Vuoden 2013 selvityksessä löydettiin yksi liito-oravan elinpiiri, joka sijaitsee asemakaavoitettavan alueen ulkopuolella, vanhan pellon koillispuolella. Sivulla 8 oleva kartta on ote selvityksestä ja siinä on punaisilla ympyröillä merkitty tehdyt havainnot. Lisäksi on merkitty metsäkuviot. Kuvio H, josta papanahavainnot ovat, soveltuu liito-oravalle hyvin. Kuvio A, josta löydettiin papanoita vuoden 2009 selvityksessä, soveltuu liito-oravalle kohtalaisen hyvin. Muut kuviot, lukuun ottamatta F:ää, ovat sopivia liito-oravan liikkumiseen. Metsäkuviosta, jossa elinpiiri on, ei havaittu pesäpuuta, mutta on mahdollista alueella sellainenkin on. Elinpiiri jatkuu selvitysalueen ulkopuolelle. Myös pesäpuu sijaitsee todennäköisesti selvitysalueen ulkopuolella. Faunatica Oy

9 Maastokartoituksessa metsäkuvioiden perusteella tehty tarkempi kuviojako, papanahavainnot, reviirit ja kulkuyhteydet Siirin lehdon alueella. Faunatica Oy. Vanhasta liito-oravan papanahavaintopaikasta (kuvio A) ei kolopuita havaittu, eikä muitakaan merkkejä liito-oravasta. Todetaan kuitenkin, että nuorille liito-oraville tulee aina olla myös ns. tyhjiä elinpiirejä. Vasta kun soveltuva alue on todettu useina peräkkäisinä vuosina tyhjäksi, voidaan tulkita, että kyse ei ole enää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikasta. Faunatica Oy Kulkuväylät ovat selvitysalueen sisällä hyvät. Liikkumiseen soveltuvat jokivarsi sekä vanhan pellon eteläpuolinen metsä. Selvitysalueen ulkopuolelle kulkuyhteydet itään ja etelään ovat nykyisin hyvät. Sen sijaan yhteydet länteen ja pohjoiseen ovat ongelmallisempia. Lännessä on pientaloasutusta avoimine pihapiireineen sekä teitä, joihin luontaiset kulkuyhteydet katkeavat. Pohjoisessa laaja peltoaukea ja järvi estävät liito-oravien liikkumisen. Selvitysalueen tila on liito-oravan kannalta kohtalaisen hyvä. Siirinkadun aluetta rakennettaessa metsäalue tulee väistämättä pirstoutumaan. Liito-oravaesiintymän elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että nykyiset kulkuyhteydet säilyvät sekä liito-oravalle soveltuvien metsäkuvioiden välillä että selvitysalueen ulkopuolisille metsäalueille itään ja etelään. Kulkuyhteyksien tulisi olla mieluiten kuusivaltaisia ja puuston pääasiassa yli 10 m korkeaa. Aukeammilla paikoilla liito-orava kykenee siirtymään paikasta toiseen, jos niissä kasvaa yksittäisiä korkeampia puita. Puiden etäisyys ei saisi ylittää 30 m. Kaavoituksessa tulisi sälyttää kulkuyhteydet selvitysalueen sisällä kuvioiden A ja H välillä. Eli pohjoisessa jokivarren reitti (kuvio I) sekä niityn eteläpuolinen reitti (kuviot E & G). Eteläinen yhteys suositellaan sijoitettavaksi niityn eteläreunan tuntumaan, jossa puusto on liikkumiseen sopivaa. Puustoisen käytävän tulisi olla vähintään 20 m, jotta yhteys olisi riittävän suojaisa. Kulkuyhteyden säi- 9

10 lyminen varmistetaan säästämällä varttunutta puustoa riittävän tiheästi, alle 20 m välein. Selvityksen mukaan Siirinkadun tielinjaus niittyalueelle lähelle metsänreunaa ei katko kulkuyhteyksiä, mikäli itä- ja länsipäässä jätetään yli 10 m korkeita puita tien viereen. Liitooravalle soveltuvien metsien pinta-ala Siirin lehdon alueella tulisi säilyttää nykyisen kokoisena, jotta suotuisa suojelutaso pystytään ylläpitämään. Faunatica Oy Lepakot Lepakot inventoitiin vuoden 2013 kesä-, heinä- ja elokuussa. Tavoitteena oli selvittää alueella esiintyvät lepakkolajit ja niiden suosimat alueet sekä lepakoiden kannalta säilyttämisen arvoiset kohteet. Luonnonsuojelulaki, EU:n luontodirektiivin liite IV ja EUROBATsopimus veloittavat suojelemaan lepakoille tärkeät talvehtimis-, lisääntymis- ja levähdyspaikat, päiväpiilot, ruokailualueet sekä muuttoreitit. Siirin havaittiin vähän lepakoita. Muutama havainto tehtiin pohjanlepakosta Siirinsillan varressa sekä Siirintien asutuksen alueella. Alueella todennäköisesti levähtää yksittäisiä lepakoita, mutta yhdyskunnasta tai lisääntymisyhdyskunnasta ei ollut viitteitä. Myöskään ei havaittu tärkeitä ruokailualueita, jossa useita lepakoita ruokailisi samanaikaisesti. Lepakkohavainnot Siirin selvitysalueella sekä siirtymäreitit selvitysalueen ulkopuolella. Faunatica Oy. Viitasammakot Vuoden 2013 luontoselvitysten yhteydessä tutkittiin myös viitasammakkojen esiintymistä. Viitasammakko on EU:n luontodirektiivin liitteen IV laji ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain perusteella. Laji ei ole Suomessa uhanalainen, eikä erityisen harvinainen, se on kuitenkin rauhoitettu laji. Vii- 10

11 tasammakko on maailmanlaajuisesti taantunut voimakkaasti. Siirin selvitysalueella viitasammakolle sopivia kutuympäristöjä on vain jokivarressa. Viitasammakon kulkuyhteydet Myllyojanvartta pitkin ovat Siirin alueella hyvät. Viitasammakkoa ei alueella havaittu (kuva alla). Faunatica Oy Siirissä on potentiaalisia lajin kutupaikkoja kaavoitettavien alueiden vieressä alle 1 km:n suojaetäisyydellä. Myllyojan virtaama tulisi säilyttää nykyisellään, koska viitasammakolle todennäköisesti soveltuvaa elinympäristöä on alajuoksulla valtatie 10 pohjoispuolella Matkolammen eteläosan luhtarannoilla. Faunatica Oy Viitasammakolle sopivat alueet Siirissä. Faunatica Oy Linnusto Linnustoselvityksen tavoitteena oli selvittää uhanalaisten, silmälläpidettävien, Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteen 1 erityistä suojelua vaativien, Suomen kansainvälisten vastuulajien sekä muiden harvalukuisten ja elinympäristövalinnassaan vaateliaiden lintulajien esiintyminen pesimäkaudella Edellä mainitut lajit ilmentävät alueiden arvoa linnuston kannalta. Faunatica Oy Pesiviksi tulkittuja lintulajeja löytyi Siirin alueella 36. Ympäristönä Siiri on linnuille monipuolinen; sieltä löytyy keski-ikäistä kuusimetsää, nuorehkoa sekametsää, niittyä ja avointa maastoa sekä omakotitalojen pihoja ja joki rantaluhtineen ja pensaikkoineen. Arvokkain metsäympäristö sijoittuu selvitysalueen lounais- ja eteläosaan ja koillisosaan. Lisäksi jokivarsi tulvarantoineen on sopivaa ympäristöä Uhanalaisarvioinnissa luokiteltuja lajeja alueella esiintyi palokärki, pyy, punavarpunen ja rantasipi. Muita huomionarvoisia lajeja olivat mm. metsäviklo, tiltaltti ja puukiipijä. Faunatica Oy

12 Luokiteltujen ja muiden huomionarvoisten lintulajien havainnot sekä linnustollisesti arvokkaat alueet Siirin selvitysalueella. Havaintopiste viittaa kyseisen lajin reviiriin. Faunatica Luokitelluista lajeista selvitysalueelta löytyi palokärki ja pyy, jotka ovat EU:n lintudirektiivin I-liitteenlaji; punavarpunen ja rantasipi ovat silmälläpidettäviä lajeja. Faunatica

13 Siirin alueen luonnoltaan arvokkaita kohteita. 13

14 1.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamaton. Lähiympäristö on muutoksenalaista aluetta. Suunnittelualueen viereinen Siiri I alue on kokonaan rakentunut. Siiri II alueella rakennustyöt ovat aluillaan. Siiri III asuinalue on kaavoituksen alla. Valtatie 10 varressa on vanhempaa asutusta. Siirinkadun jatkeen länsipää on asemakaavoitettu lähivirkistysalueeksi Kunnallistekniikka Vesihuollon putket on rakennettu Siiri I ja II sekä Siirintien asutusten alueille. Suunnittelualueella ei ole kunnallisteknistä putkistoa. Isoimmat viemärijohdot kulkevat Siirinkadun, Siirintaustantien sekä valtatie 10 alueilla Liikenneverkko Siirinkatu on rakennettu valmiiksi Siiri I asuinalueen asemakaava-alueella. Siirinkadun jatkeen asemakaavalla muodostuu itä-länsisuuntainen pääkatu, joka yhdistää pohjoiseteläsuuntaiset Iso-Harvoilantien ja Siirintaustantien pääkadut toisiinsa. Nykyisin liikennöinti valtatie 10:lle tapahtuu Ruunumyllyn ja Velssin risteysten kautta. Siirintien vanha asutus käyttää omaa liittymää valtatielle. Siirinsillan vanhalta alueelta suora liittymä vt 10:lle on katkaistu ja kauttakulku tapahtuu nykyisin Siirinkadun kautta. Siirin alueella rakennettuja asemakaava-alueita ovat Harvoilankylä, Harvoilanmäen asuntomessualue ja Siiri I. Rakentumassa on Siiri II pientaloalue. Siiri II asemakaavoituksen yhteydessä tehtiin Siirin alueen liikenteellinen selvitys, joka on päivätty Selvityksessä todetaan valtatie 10 ja Iso-Harvoilantien / Etu-Hätiläntien liittymän ruuhkautuvan ajoittain huipputuntien aikana jo nykyisin Iso-Harvoilantien suunnasta. Myös todetaan ruuhkautumisen lisääntyvän liikennemäärien kasvaessa valtatiellä tai Iso-Harvoilantiellä. Alueelta tehtiin toinen selvitys ; Siirin alueen liikenteellinen selvitys II. Tämä selvitys tehtiin tilanteessa, jossa Siirinkatua ei ollut mahdollista jatkaa Siirintaustatiehen. Myöskään Siiri II asemakaava ei ollut tullut lainvoimaiseksi kokonaan. Tällöin Siiri II ja III liikenne suunniteltiin ohjattavaksi suoraan valtatielle Velssin liittymän kautta. Selvityksen yhteenvedossa todetaan liittymän toimivan tyydyttävästi tiesuunnitelman mukaisilla kaistajärjestelyillä ilman liikennevalo-ohjausta vuonna 2021 iltahuipputunnin aikana kun Siiri II ja Siiri III asukasmäärä on noin Ennustevuonna 2030 sivusuunta toimii välttävästi ilman liikennevalo-ohjausta. Lähimmät toiminnassa olevat linja-autopysäkit sijaitsevat Iso-Harvoilantien ja Vanajanlinnantien liittymän läheisyydessä. Siirinkadulle, Siiri I pientaloalueen kohdalle on rakennettu katualueelle pysäkkisyvennykset valmiiksi, mutta ne eivät ole vielä käytössä. Oheisessa kuvassa on esitetty Siirin alueen tie- ja katualueet sekä rakennetut ja rakennettavat pyörätiet. Kuvassa on mukana myös Siirintaustantien jatke. 14

15 1.1.6 Virkistys Ruununmyllyn koulun yhteydessä on liikuntasali ja pelikenttä. Siiri I asuinalueella on Nietostenkadun leikkipaikka ja Harvoilanmäen alueella Kortteenpuiston leikkipaikka. Katumajärven itäpuolella on virkistyskäyttöön soveltuvat laajat metsäalueet. Lähivirkistysalueille on rakennettu puistoreittejä. Katumajärven rannassa on golfkenttä ja Harvoilantien varressa ratsastuskoulu. Matkalammella on uimaranta Maanomistus Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. 1.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Valtioneuvoston vahvistama Kanta-Hämeen maakuntakaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu uudeksi rakennettavaksi tai tiivistettäväksi asuinalueeksi (Ar). 15

16 Ote maakuntakaavasta 1.vaihemaakuntakaava Vaihemaakuntakaavassa (asuminen, elinkeinot ja logistiikka), joka on hyväksytty , suunnittelualueelle ei ole esitetty merkintää. Ote 1. vaihemaakuntakaavasta 16

17 Yleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Katumajärven itäpuolen osayleiskaava (vahvistettu ). Suunnittelualue on merkitty päätieksi, -kaduksi tai kokoojakaduksi, lähivirkistysalueeksi (VL) sekä palvelujen ja hallinnon alueeksi (P). Ote Katumajärven itäpuolen osayleiskaavasta. Suunnittelualue on lisätty punaisella. Asemakaava Alue on pääosin asemakaavoittamaton. Suunnittelualueen länsiosa sijaitsee asemakaavoitetulla lähivirkistysalueella. Länsiosassa tehtävä asemakaava liitetään Siiri I asemakaavaan. Idässä suunnittelualue yhtyy kaavoitettuun Siirintaustantiehen. Kaavarunko Osayleiskaavan pohjoisosasta laadittiin kaavarunko, joka on päivätty Siinä on tarkennettu maankäyttöä Mäskälän asemakaavoittamattomilla alueilla. 17

18 Tiesuunnitelma Valtatie 10 koskeva tiesuunnitelma on nimellä Valtatien 10 ohituskaistat välillä Ruununmylly Eteläinen, Kankaisten ja Eteläisten ohituskaistat; Hämeenlinna ja Hauho. Tiesuunnitelma on hyväksytty tieosuudella Ruununmylly Velssi. Suunnitelman mukaisesti yksityisteiden liittymiä valtatielle poistetaan, jolloin niiden liikennöinti ohjataan Siirinkadulle. Joukkoliikenne Bussiliikenteen on suunniteltu tulevaisuudessa kulkevan Siirinkatua ja edelleen Siirintaustantietä pitkin. Välivaiheessa Siirinkadun / Siirintaustantien kiertoliittymää voidaan käyttää bussin kääntöpaikkana. 18

19 Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen Rakennusjärjestystä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä osin kuin asemakaava ei toisin määrää. Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. Tonttijako- ja rekisteri Kun kaava tulee lainvoimaiseksi katualue merkitään kaupungin kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista annetun asetuksen vaatimukset. Lähiympäristön kaavatilanne Lähimmät lainvoimaiset asemakaavat ovat Siiri I ja II pientaloalueiden kaavat. Siiri II asemakaavamuutos on tullut lainvoimaiseksi maaliskuun alussa. Siirintaustantien itäpuolella on käynnistynyt Siiri III pientaloalueen asemakaavoitus. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 1.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Siirinkadun nyt kaavoitettava osuus oli alun perin mukana Siiri II asuinalueen asemakaavan suunnittelualueessa. Asemakaavan pohjoisosassa esitettiin Siirinkadun ja pientalorakentamisen ulottamista osittain lehdon päälle siten, että lehtoalueesta puolet olisi jäänyt suojelu- tai lähivirkistysalueeksi, puolet oli osoitettu rakentamiseen. Asemakaavasta valitettiin hallinto-oikeuteen, joka hyväksyi valituksen ja totesi, ettei valituksenalaisilta osin ole riittävästi huomioitu luonnonarvojen vaalimista. Muilta kuin valituksenalaisilta osin asemakaava tuli lainvoimaiseksi Alueen liikennettä palveleva poikittaisyhteys jäi toteutumatta. Nyt Siirinkadun tämän osuuden uudelleen kaavoituksella pyritään löytämään linjaus, joka paremmin huomioi lehdon luonto-arvot. Siirinkadun on tarkoitus toimia valtatie 10 rinnakkaiskatuna, jolle on tarkoitus ohjata laajemmin koko lähistölle rakennettavien tulevien asuntoalueiden sekä 10-tien varren vanhempien asuntoalueiden liikenne. 1.2 Kaavatyön käynnistämistä koskevat päätökset Kaupunginhallitus lähetti kokouksessaan Siiri II asemakaavan, siltä osin kun se ei tullut lainvoimaiseksi, maankäytön suunnitteluun uudelleen valmisteltavaksi. Siirinkadun jatkeen asemakaavoituksesta on ilmoitettu vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa. 1.3 Osallistuminen, vireilletulo ja vuorovaikutus Asemakaavan muutoksen laadintatyössä osallisia ovat alueen sekä naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja kaikki asiasta kiinnostuneet kaupunkilaiset sekä yhdistykset, yhteisöt ja seurat, joiden toiminta liittyy alueeseen tai hankkeeseen. Muita osallisia ovat kaupungin hallintokunnat ja verkostojen haltijoista osallisia ovat Elenia Oy, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy sekä AinaCom Oy. Valtion viranomaisista osallisia ovat Hämeen ja Uudenmaan ympäristökeskukset ja Hämeen liitto. Kaavatyötä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavatyön ajan maankäytön suunnittelun palvelupisteessä ja kaupungin internet-sivuilla. 19

20 Asemakaava kuulutettiin vireille yhdyskuntalautakunnan pidetyn kokouksen päätöksen jälkeen. Vireilletulokuulutus oli Hämeen Sanomissa Laatimisvaiheen kuuleminen pidetään Osallisilla on mahdollisuus esittää ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen liitteenä. Asemakaavaluonnoksesta voidaan esittää mielipiteitä laatimisvaiheen kuulemisen (= valmisteluvaiheen kuuleminen) aikana. Kaupungin sisäisesti pyydettiin kommentit kaavaluonnoksesta. Kanta-Hämeen Pelastuslaitokselta, HS Vesi Oy:ltä, Elenia Oy:ltä ja AinaCom Oy:ltä pyydettiin lausunnot. Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksilta sekä Hämeen liitolta pyydettiin myös kommentit. Hämeen ELY-keskus ilmoitti kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, ettei sillä ole huomautettavaa eikä pidä tarpeellisena lausunnon antamista ehdotusvaiheessa, mikäli ehdotus on luonnoksen mukainen. Hämeen liitolta ei tullut kommenttia. Luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen laadittiin asemakaavaehdotus ja se vietiin yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn Ehdotus oli maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti julkisesti nähtävillä (65 ) Ehdotuksen nähtävilläolon aikana osalliset saavat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksia ei kuitenkaan jätetty. Tavoitteena on kaavaehdotuksen hyväksyminen kaupunginvaltuustossa marraskuussa Kaava saa lainvoiman kuulutuksella valitusajan umpeuduttua. Kooste mielipiteistä, muistutuksista ja annetuista lausunnoista sekä vastineet niihin ovat liitteessä 6. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 1.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Siirinkadun jatkeen asemakaava kaavoitetaan lännessä kiinni Siirinkadun päähän. Siirinkadun alkupää on osoitettu Siiri I pientaloalueen asemakaavassa. Idässä jatkeen asemakaava kaavoitetaan kiinni Siirintaustantien kiertoliittymään. Kiertoliittymän paikka osoitetaan tässä ja Siiri III asemakaavassa. Samalla mietitään asemakaavan länsiosassa mitä tehdään katualueella, joka on nyt rakennettu lehdon reunaan. Asemakaavalla on oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaisesti osoitettu itälänsisuuntainen pääkatu yhdistämään alueellisia pohjois-eteläsuuntaisia pääkatuja (Iso- Harvoilantie ja Siirintaustantie). Pääkaduille kerätään liikenne pientaloalueilta ja pitkän aikavälin tavoitteena on ohjata liikennevirrat sisäisiä katuyhteyksiä pitkin keskustaan päin. Valtatie 10 on tarkoitus ylittää Kahiliston eritasoliittymällä. Nykytilassa liikennöinti 10-tielle tapahtuu Ruununmyllyn risteyksen ja Velssin risteyksen kautta. Valtatie 10 koskeva tiesuunnitelma on nimellä Valtatien 10 ohituskaistat välillä Ruununmylly Eteläinen, Kankaisten ja Eteläisten ohituskaistat; Hämeenlinna ja Hauho. Tiesuunnitelma on hyväksytty tieosuudella Ruununmylly Velssi. Tiesuunnitelman mukaisesti yksityisteiden liittymiä valtatielle poistetaan, jolloin niiden liikennöinti ohjataan Siirinkadulle. Tässä asemakaavassa varmistetaan Siirintien asutukselta tulevan yksityistien yhtyminen Siirinkatuun. Luontoselvitysten perusteella huomioitavia luontoarvoja ovat lehto ja erityisesti sen arvokkaimman osan, lehtokorven säilyminen. Alueella esiintyvät liito-oravan reviirit ja liito-oravan 20

21 kulkuyhteydet tulee huomioida kaavoituksessa. Liito-oravalle jätettävät kulkuyhteydet palvelevat myös lepakkoja sekä muuta eläimistöä. Lisäksi luonnontilaisen kaltainen noron varren lehto, joka kulkee poikittain Siirin pohjoisosassa, on suositeltu säästettäväksi Hämeen ELYkeskuksen lausunnossa koskien Siirintaustantietä. Huomioida täytyy myöskin Ruununmyllynjoen rantalehto, joka on maakunnallisesti arvokas luontoarvoiltaan sekä ekologiselta yhteydeltään. ASEMAKAAVAN KUVAUS 1.1 Katualue Alla oleva kuvassa on esitetty Siirinkadun jatkeen linjaus, joka esitettiin Siiri II asemakaavaehdotuksessa. Kun hallinto-oikeus hyväksyi kaavasta esitetyn valituksen luontoarvoihin perustuen, esitetään Siirinkadun jatkeelle nyt pohjoisempi vaihtoehto. Ote Siiri II asemakaavaehdotuksesta Asemakaavaluonnoksessa, joka on päivätty , kadun leveys länsipään rinteessä penkereineen on 50 m. Tasaisemmalla peltoalueella katu on mitoitettu 30 m leveäksi. Siirinkujan yksityistien liittymisen kohta Siirinkatuun esitetään kaavassa. Siirinkujan liittymän länsipuoleinen levennys on linja-autopysäkkiä varten. Kadun vastakkaisella puolella oleva pysäkki mahtuu katualuevarauksen sisään. Kadun eteläreunaan rakennetaan pyörätie, joka erotetaan istutuskaistalla ajoradasta. Katualueelle istutetaan liito-oravan kadun ylityskohdalle puita. 21

22 Voimassa olevan kaavan mukaista lähivirkistysaluetta poistuu 0,29 ha. Pienennös asemakaavaluonnoksesta on liitteessä 2. Lähimmillään asemakaavaluonnos on Ruununmyllyjoen reunasta 27 m päässä, linja-autolle tehdyn pysäkkilevennyksen kohdalla. 1.2 Kaavan vaikutukset Siirinkadun jatkeen sijainti on sidoksissa läheisten työn alla olevien asemakaavojen ratkaisuihin ja alueen luontoarvoihin. Käytännössä liikkumavara kadulle on hyvin rajallinen. Suunnittelua rajoittaa myös pääkadun luonne; tekniset laatuvaatimusten vuoksi sovittaminen ympäristöön saattaa olla hankalaa. Siirinkadun jatke mahdollistaa Siiri II pohjoisosan asemakaavoittamisen siltä osin mitä jää Siirin lehdon ulkopuolelle. Siirin maankäyttö ja joitakin keskeisiä luontoarvoja. Maankäytössä on huomioitu jo rakentuneet, kaavarungon mukaiset sekä työn alla olevat asemakaavaluonnokset. 22

23 Siiri II asemakaavoitettavan alueen luontovaikutusarvioinnin mukaan rakentamisen aiheuttamat luontoarvoihin kohdistuvat haitat yleisesti ottaen ovat joko lyhytaikaisia (rakennusaikainen haitta) tai pitkäaikaisia. Pitkäaikaiset haitat jakautuvat edelleen jatkuviin haittoihin (rakentamisen pysyvä vaikutus ympäristöön) ja ei-jatkuviin haittoihin (mm. liikenne ja liikkuminen). Rakentamisesta voi kohdistua luontoarvoihin välittömiä vaikutuksia esimerkiksi silloin, kun rakennetaan suoraan lajin esiintymän päälle. Välilliset vaikutukset voivat olla rakentamisen seurauksena esimerkiksi lajin elinympäristön vesitalouden muutoksia kaukanakin rakennuspaikalta. Faunatica Oy Siiri II:n asemakaava-alueen luontoarvoihin voi kohdistua seuraavia erityisiä haittoja: ihmisten liikkumisesta johtuva eläinten häirintä, koirista ja muista lemmikeistä johtuva haitta, kasvillisuuden tallautuminen ja maaperän eroosio, jätevesistä johtuva rehevöityminen, puutarhojen ja istutusten kautta kulkeutuvat vieraslajit, puunpoltosta syntyvä savu, roskaantuminen ja melu. Erilaisten elinympäristöjen kirjo voi vähentyä tai elinympäristöt voivat pirstoitua ja eristyä, jolloin alueen luonnon monimuotoisuus pienenee. Rakentamisaikana kuluttava tai ympäristömuutoksesta johtuva vaikutus voi johtaa siihen, että jotkin lajit eivät myöhemminkään palaa alueelle tai selviydy siellä elinvoimaisina, vaikka häiriö vähenisi. Asemakaavaluonnoksessa on suunniteltu asuintaloja katuverkostoineen alueen itäosaan siten, että rakennettavan alueen alle jäisivät kaakkoisosan kuusivaltainen, nuorehko metsäalue sekä keskiosan niittyalue. Sen sijaan alueen lounaisosan laajahko kuusimetsäalue, koillisosan vanha kuusimetsikkö sekä länsiosan kuusivaltainen metsä ja jokivarren lehto- ja pensaikkoalue jäisivät nykyiselleen. Faunatica Oy Kasvillisuus Suurin osa Siirinkadun jatkeesta osuu vanhalle peltoalueelle, jossa luontoarvoja ovat noron varren lehto ja lähde. Norouoma ulottuu neljän eri asemakaavan alueelle. Yksi asemakaavoista on lainvoimainen ja muut kolme valmistelun alla. Noro on ohjattu jo rakennetun Siirintaustantien alta putkessa. Samoin se tullaan ohjaamaan Siirinkadun alta. Siirintaustantien kiertoliittymän kohtaa on siirretty pohjoiseen, pois noron varren lehdon päältä. Suunnittelualueen ulkopuolisen peltoalueen alustavissa maankäytöllisissä hahmotelmissa norouoma ja sen varren kasvillisuus on suunniteltu säilytettäväksi uomassaan n. 16 metrin leveydeltä. Siirintaustantien itäpuolella Siiri III asemakaavassa uoma jää luonnontilaisena lähivirkistysalueelle. Kiertoliittymän rakentamisella ja puron putkittamisella katujen alitse ei muuteta uoman sijaintia, mutta rakentaminen näillä kohdin häiritsee uoman luonnontilaisuutta. Esitetyllä asemakaavaratkaisulla uoman luonnontilaisuutta heikennetään kuitenkin mahdollisimman vähän ja luontoarvojen säilyminen huomioidaan myös lähialueen muissa asemakaavoissa. Siirinkadun jatkeen länsipää osuu Siirin lehdon kasvillisuuskuvion pohjoisosaan. Tällä kohtaa lehtotyyppi on lehtomainen tuore lehto arvokkaimman korpilehtoalueen jäädessä etelämmäksi, rakentamisen ulkopuolelle. Lehdon pohjoisosasta katu vie n. 0,5 ha, jäljelle jäävä osa on 5,3 ha. Noin 0,2 ha jää katualueen pohjoispuolelle, suurimman osan lehtoalueesta säilyessä yhtenäisenä kadun eteläpuolella. 23

24 Peltoalueen eteläpuolelle on suositeltu jätettäväksi ekologinen käytävä linnustoa, liitooravaa ja lepakkoa varten. Käytävän sijainti ja leveys ratkaistaan Siiri II pohjoisosan asemakaavoituksen yhteydessä. Siiri III asemakaavaluonnoksessa ekologisen käytävän jatkuminen Siirintaustantien itäpuolelle on huomioitu. Liito-orava Lähtökohtana on löydettyjen elinpiirien turvaaminen. Siirin lehdon alueelta ei ole havaittu merkkejä liito-oravasta vuoden 2009 jälkeen. Alueella kuitenkin noudatetaan varovaisuusperiaatetta ja se säilyy nuorille yksilöille omaksi elinpiiriksi. Siirin lehto on liito-oravalle kohtalaisen hyvin soveltuva metsä. Kaavaratkaisu ei uhkaa täysikasvuisen metsän yhtenäisyyttä. Vuoden 2013 selvityksessä löydetty liito-oravan elinpiiri sijaitsee asemakaavoitettavan alueen ulkopuolella. Liito-oravan alueet ovat kaupungin omistuksessa ja niiden hoidossa huomioidaan elinalueiden säilyminen olosuhteiltaan liito-oravalle suotuisina. Katualueen läheltä inventoitiin vuoden 2009 selvityksessä papanalöytöjä. Reviiripuiden osalta suositeltiin puiden ympäristön säilyttämistä koskemattomana 20 metrin säteellä. Siirinkadun jatkeen länsipäässä puita joudutaan kaatamaan katualueelta. Tällä kohtaa kuitenkin huolehditaan riittävän ison puuston jäämisestä pystyyn kadun molemmin puolin, jolloin lehdon asuttaminen uudestaan on kulkuyhteyden puolesta mahdollista. Katua lähellä olevat kookkaat puut on merkitty maastoon, mitattu pohjakarttaan ja niistä mahdollisimman moni on tarkoitettu säilytettäväksi. Katualueen leveys penkereineen on ajatellussa ylityspaikassa 33 m. Katualueen ajoradan ja pyörätien väliselle istutuskaistalle on tarkoitus istuttaa uusia puita kasvamaan liito-oravan ylitystä helpottamaan. Löydettyjen elinpiirien kulkuyhteys jää Ruununmyllynjokea pitkin toiselle, vanhan peltoalueen koillispuoliselle liito-oravan reviirille (yhteys metsäkuvioiden A ja H välillä). Siirin lehtoaluetta ja viheralueita pitkin jää puustoltaan korkeat, suojaisat ja vähintään suositellut 20 m leveät kulkuyhteydet etelään sekä itään kaavoitettavien alueiden ulkopuolelle. Länteen päin liito-oravan kulkeminen onnistuu metsäautotien varren puistokäytävää pitkin. Lepakot Koska lepakoille hyvin sopivia elinympäristöjä ei ole suunnitellun Siirinkadun jatkeen läheisyydessä, lepakoille ei näin ollen arvioida aiheutuvan hankkeesta haittaa. Viitasammakko Luontovaikutusarvioinnin mukaan Siirin asemakaavassa suunniteltujen rakennushankkeiden toteuttaminen ei vaikuta viitasammakkoon Siirissä, koska laji ei ainakaan tällä hetkellä esiinny alueella. Teiden joen ylityksissä on huolehdittava siitä, että joen virtaama säilyy eikä veden laatu alajuoksulla heikkene, koska vesitalouden muutoksilla olisi vaikutusta mahdollisiin Matkolammen viitasammakkoesiintymiin. Faunatica Oy Siirin alueen nykyisiä luonnollisia hulevesireittejä, jotka johtavat Ruununmyllynjokeen käytetään hyödyksi myös asemakaavoitetuilla alueilla, joten ei ole oletettavaa, että virtaamat joessa tulevat ainakaan heikkenemään. Asuinalueilta tulevien hulevesien laatu on kohtuullinen, eivätkä ne merkittävästi heikennä joen veden laatua. 24

25 Linnusto Rakentaminen muuttaa olennaisimmin niittyaluetta sekä sen kaakkois- ja itäpuolta, tien rakentaminen kapealta alueelta myös pohjoispuolta joen molemmin puolin. Siirin asemakaavan mukainen rakentaminen todennäköisesti heikentää monien alueella nykyisin pesivien lintulajien elinoloja sekä elinympäristön muuttumisen että ihmistoiminnasta johtuvan häiriön yleistymisen myötä. Faunatica Oy Sekä rakentamisesta että alueella asumisesta ja liikkumisesta koituu häiriötä lintujen pesinnälle, ruokailulle, lepäilylle ja muulle elämälle, sitä enemmän mitä ihmisaremmista lajeista on kyse. Ihmisistä, autoista, kotieläimistä ja muusta ihmistoiminnasta johtuva häiriö ei rajoitu pelkästään pihapiireihin ja katuverkostoon, koska uusien asukkaiden myötä ihmisten liikkuminen vilkastuu myös lähialueilla esimerkiksi koirien ulkoiluttamisen ja muiden kävelyretkien myötä. On luultavaa, että asukkaat liikkuvat päivittäin myös selvitysalueen muissa osissa, mukaan lukien etelä- ja länsiosaan jäävät kuusimetsäalueet, joilla on nykyisinkin joitakin hyväkuntoisia polkuja. Faunatica Oy Niityn muuttuminen asuinalueeksi vaikuttaa haitallisimmin pensastaskun, pensaskertun ja punavarpusen elinoloihin. Metsäalueen pirstoutuminen ja pieneneminen sekä häirinnän yleistyminen vaikuttanevat haitallisesti ainakin hippiäisen, palokärjen, puukiipijän, pyyn, tiltaltin ja laulurastaan elinympäristöihin, sillä nämä lajit suosivat yhtenäisiä ja mahdollisimman häiriöttömiä metsäalueita ja sekä pesivät että hakevat ruokansa kuusi- tai havupuumetsistä. Siirin asemakaava-alueen sekä lähiympäristön lisärakentaminen myös pirstoo seudun metsäalueita, mikä voi johtaa joidenkin selvitysalueella nyt pesivien lajien reviirien autioitumiseen niiden jäädessä irralleen ympäristön muista elinkelpoisista paikoista. Faunatica Oy Rakennetulle alueelle voi toisaalta asettua joitakin pihapiireissä toimeen tulevia lintulajeja, kuten tali- ja sinitiaisia, kirjosieppoja ja pikkuvarpusia, varsinkin jos talojen asukkaat ripustaisivat pihoilleen pönttöjä ja ruokkisivat lintuja talvisin. Faunatica Oy Nykyisestä lintulajistosta alueen suojeluarvoa nostavat merkittävimmin direktiivilajeista pyy ja palokärki sekä Suomen silmälläpidettävistä lajeista punavarpunen ja rantasipi. Alueen pirstoutuessa ja häirinnän yleistyessä on todennäköistä, että pyy tulee lähitulevaisuudessa katoamaan selvitysalueen metsästä. Pyy ei ylitä laajoja hakkuuaukeita, asutusalueita tai vilkasliikenteisiä teitä, ja metsäyhteyksien vähetessä ja metsäkäytävien kaventuessa rakentamisen ja teiden vuoksi uusia yksilöitä ei enää siirtyne alueelle vanhojen kuoltua. Palokärjenkin ruokailumahdollisuudet heikkenevät, vaikka laji pystyy pesimään asutusalueen laitamilla (kuten 2013). Metsien ja niityn (jolla laji myös etsii muurahaisia) pirstoutuessa ja asutuksen laajetessa sekä ruokailuun sopiva pinta-ala että sen laatu (häiriön yleistyessä) heikkenevät. Harvalukuisista ja iäkkäitä kuusivaltaisia metsiä tarvitsevista lajeista myös puukiipijä ja tiltaltti voivat hävitä rakentamisen seurauksena. Punavarpuselle sopivan elinympäristön ala pienenee niityn rakentamisen vuoksi, joskin sopivaa ympäristöä säilyy selvitysalueen pohjoisosassa. Rantasipille rakentamisesta tuskin on haittaa. Faunatica Rakentamisesta hyötyvät uusien pesäpaikkojen ja avointen ruokailualueiden yleistymisen myötä todennäköisesti haarapääsky, harakka, keltasirkku, mustarastas, pikkuvarpunen, tali- ja sinitiainen, varis ja västäräkki. Jos alueella ruokittaisiin talvilintuja, se voisi parantaa varpushaukan talvista ravintotilannetta. Varpushaukka nähtiin alueella pesimäaikaan 2013, 25

26 mutta kyse saattoi olla kauempaa tulleesta yksilöstä. Nämä kaikki ovat koko Etelä- Suomessa yleisiä ja runsaita lajeja, joiden parimäärien kasvu ei olennaisesti nosta alueen linnuston suojeluarvoa. Faunatica Kokonaisuutena Siirin asemakaavan mukaisen rakentamisen voidaan arvioida heikentävän linnuston suojeluarvoa kohtalaisesti paikallisessa mittakaavassa, koska lähes kaikkien arvokkaimpien lajien (palokärki, pyy, punavarpunen, puukiipijä, tiltaltti) elinolojen ennakoidaan heikentyvän. Toisaalta näiden lajien kanta on kohtalaisen suuri ja elinvoimainen niin alueellisesti Hämeenlinnan seudulla kuin Etelä-Suomessa yleisestikin. Faunatica Liikenne Liikenneverkostollisesti Siirinkadun jatke mahdollistaa ajoneuvoliikenteen liittymisen 10- tielle joko Ruununmyllyn tai Velssin liittymän kautta. Ajoittain ruuhkautuvan Ruununmyllyn risteyksen palvelutaso paranee asemakaavan toteutuksen myötä kun Lahteen päin liikennöinti voi tapahtua Velssin liittymän kautta. Toisaalta Siirinkadun toteutuminen koko pituudeltaan mahdollistaa myös tulevien Siiri II ja III asuinalueiden liikennöinnin Ruununmyllyn risteykseen pahentaen tilannetta entisestään. Tiesuunnitelman mukainen Velssin liittymän kanavointi parantaa liikenneturvallisuutta, samoin myös välivaiheen ratkaisuksi esitetty Ruununmyllyn risteyksen kanavointi ja valo-ohjaus. Pitkällä aikavälillä Siirinkadun jatke on osa valtatie 10 rinnakkaistiejärjestelyitä, joka mahdollistaa kaupungin sisäisen liikennöinnin joustavammin ja turvallisemmin Kahiliston eritasoliittymän kautta kaupungin suuntaan. Siirinkadun jatke mahdollistaa myös linja-autoreitistön kehittämisen ja jalankulku- ja pyöräteiden jatkumisen yhtenäisenä Iso-Harvoilantien ja Siirintaustantien välillä. Asemakaava edistää liikenneturvallisuutta myös vt 10:llä kun siinä mahdollistetaan Siirintien asutukselta tulevan yksityistien yhtyminen Siirinkatuun ja nykyisen yksityistien liittymän sulkemisen vt 10:lle. Rakennettu ympäristö Siirinkadun jatkeen rakentaminen mahdollistaa sen eteläpuolisen peltoalueen asemakaavoittamisen asumiseen. Kadun linjausta voidaan hyödyntää myös alueellisen viemäriputken sijoittamisessa. Asemakaavaratkaisu mahdollistaa, että kuormittuneen valtatie 10 varren siirtoviemärin alueen jätevedet voidaan ohjata Kaupunginpuiston pääpumppaamolle toista kautta. Asemakaavamuutoksella vähennetään 1800 m 2 asemakaavoitettua lähivirkistysaluetta, vaikutus ei ole merkittävä sillä asemakaavaratkaisu mahdollistaa alkuperäisiä suunnitelmia laajemmat viheralueet. 26

27 Siirinkadun jatke, lehtoalueen rajaus ja Siirintaustantie sovitettuna ortokuvaan. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS Asemakaavan saatua lainvoiman tehdään katusuunnitelma ja kiinteistötoimitukset. Toteutus ajoittuu vuoteen Hämeenlinnassa, Päivi Saloranta tilaajajohtaja 27

28 28

29 29 LIITE 1

30 30

31 ASEMAKAAVAKARTAN PIENENNÖS LIITE 2 31

32 32

33 LIITE 3 ASEMAKAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET 33

34 34

35 LIITE 4 POISTUVA ASEMAKAAVA 35

36 36

37 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 5 37

38 38

39 39

40 40

41 Mielipiteet, muistutukset ja lausunnot sekä vastineet niihin LIITE 6 Vireilletulo ja laatimisvaiheen kuuleminen Mielipiteet Mielipiteitä on jätetty kaksi. Toinen vireilletulon ja toinen laatimisvaiheen kuulemisen yhteydessä. Mielipiteet ovat eri henkilöiltä, mutta ovat molemmat tulleet Siirintien vanhan asutuksen alueelta ja ovat sisällöltään samankaltaisia. Mielipiteissä Siirinkatua ei nähdä tarpeellisena ja sen katsotaan palvelevan ainoastaan uutta osaa Siirin asutusta. Katu pilaa luonnontilaisen maiseman ja aiheuttaa huomattavan meluhaitan. Se, että Siirikatu on siirretty pois Siirin lehdon tieltä, nähdään hyvänä asiana, mutta silti todetaan, ettei luontoarvoja ole riittävästi huomioitu. Muistutetaan, että lehtokorven alarinteessä on lähteikköistä tihkupintaa ja lähellä suunniteltua katua on kaksi luonnontilaista lähdettä. Lisäksi asukkaat ovat huolissaan Myllyoja-nimisestä joesta (selostuksessa käytetty Ruununmyllynjoki nimeä), joka kulkee Siirinkadun jatkeen ja vanhan asutuksen välissä. Joen mainitaan olevan rauhoitettu ja luonnontilainen, ja siellä esiintyy taimenia ja saukkoja. Lisäksi aluetta ympäröivä metsä on elinympäristönä uhanalaiselle liito-oravalle, rauhoitetuille lepakoille ja monille lintulajeille. Autoliikenne tuo saasteita ja melua, joista aiheutuu haittaa näille lajeille. Toivotaan katulinjauksen siirtymistä aiempia ehdotuksia kauemmaksi. Kaavoittajan vastine: Tarve Siirinkadun jatkeen kaavoittamiseen johtuu uuden pientaloasutuksen liikenteen järjestämisestä. Kaupungin kasvun aiheuttamaa sisäistä liikennettä ei voida pidemmän päälle ohjata valtatie 10:lle, vaan kaupungin tulee itse järjestää liikennöinti rakentamilleen katualueille sekä edelleen sisäisiä väyliä pitkin kaupungin keskustaan päin. Tämä on pidemmän aikavälin tavoite ja myös linja jota Hämeen ja Uudenmaan ELY ajavat. Ruununmyllyn ja Velssin välillä on voimassa oleva tiesuunnitelma, jota kaupunki on sitoutunut noudattamaan. Kadun suunnittelua rajoittavat alueen luontoarvot, läheisten asemakaavojen ratkaisut sekä Siirinkadun pääkadun luonne; isona katuna se on jähmeäliikkeinen eikä jyrkkiä mutkia voi siihen suunnitella. Tavoitteena on myös, että rakennettavista alueista muodostuu kaavataloudellisesti järkeviä kokonaisuuksia. Alueen luonnontilaisessa maisemassa tapahtuu iso muutos kun se muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Aikaisemmin Siiri II asemakaavassa esitetty pientalorakentaminen sekä Siirinkadun linjaus ei hallinto-oikeuden mukaan riittävästi ottanut huomioon luonnonarvojen vaalimista. Tämän vuoksi kadulle on etsitty uusi linjaus, jossa lehtoalue säilyy mahdollisimman yhtenäisenä. Lehdon tihkupintaiset rinteet, noro ja lähde jäävät esitetyn katulinjauksen eteläpuolelle. Toinen tiedossa oleva lähde, joka on peltoalueella olevassa norouomassa, jää niin ikään katulinjauksen eteläpuolelle. Peltoalueen halki menevän noron luonnontilainen uoma huomioidaan kaavoituksessa. Peltoalueella ei ole muita luontoarvoja. Läheinen Ruununmyllynjoki on tärkeä ekologinen yhteys alueen liito-oraville, lepakoille ja muulle eläimistölle. Se on tärkeä myös linnustolle ja rantakasvillisuuden kannalta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät alueet jäävät ja tulevat jäämään jatkossakin rakentamisen 41

42 ulkopuolelle. Liito-oravan kulkuyhteys joen alueelta Siirinkadun yli lehtoon ja edelleen muualle viherverkostoon huomioidaan viheralueiden hoidossa sekä kaavaratkaisussa. Lähimmillään Siirinkatu on 27 metrin päässä Ruununmyllyjoen reunasta ja 68 metriä Siirintien rakennuksista. Kadun ja joen välissä oleva kasvillisuus, joka todennäköisesti lisääntyy entisestään pellon poistuessa lopullisesti käytöstä, vähentää liikenteestä aiheutuvaa haittaa Ruununmyllyjokea liikkumiseen käyttävälle eläimistölle. Siirinkadusta aiheutuva liikenteen äänet tulevat kantautumaan Siirintien asutuksen pihoille. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran, etteivät melulle annetut ohjearvot ylity. Lausunnot Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Todetaan, että kaavaluonnos on Kanta-Hämeen maakuntakaavan ja Katumajärven itäpuolen osayleiskaavan tavoitteiden mukainen. ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa luonnoksesta eikä pidetty tarpeellisena antaa lausuntoa ehdotusvaiheessa, jos asemakaavaehdotus on luonnoksen mukainen. HS Vesi Oy Yhtiö pitää Siirinkadun jatkeen toteuttamista tärkeänä. Katualueelle on tarkoitus sijoittaa runkojohtoja, joilla varaudutaan Siirin asuntoalueiden laajentumiseen ja jotka parantavat alueen vesijohtoverkoston toimintavarmuutta. Elenia Oy Yhtiö muistuttaa suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä olevista maakaapeleista, joiden läheisyydessä työskenneltäessä tulee huomioida turvallisuuden vaatimat etäisyysvaatimukset. Elenia Oy:llä ei ole muuta huomauttamista maankäyttöratkaisuihin. Kaavoittajan vastine: Kopio lausunnosta sekä mukana ollut liitekartta on toimitettu kaupungin infran rakentamisesta vastaavalle yhdyskuntarakenteen yksikölle. Kanta-Hämeen Pelastuslaitos Pelastusviranomaisella ei ollut huomautettavaa asemakaavaluonnokseen. Ehdotusvaiheen kuuleminen Muistutukset Ei jätetty. Lausunnot ELY-keskus ei pitänyt tarpeellisena antaa lausuntoa ehdotusvaiheessa, jos asemakaavaehdotus on luonnoksen mukainen. Luonnokseen ei ole tehty muutoksia, eikä uutta lausuntoa enää pyydetty. 42