KÄRJENNIEMEN - METSÄKANSAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Valkeakosken kaupunki KÄRJENNIEMEN - METSÄKANSAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Selostus

2 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus I (35) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Osayleiskaavatyön tausta ja tarkoitus Suunnitteluorganisaatio Kaavaprosessin vaiheet Kaavaprosessin tulevia vaiheita Tiivistelmä LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Kärjenniemi - Metsäkansa Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Metsäkansan kyläsuunnitelma Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Väestö ja asuminen Palvelut Työpaikat Maanomistus Maaperä ja topografia Kasvillisuus ja eläimistö Liikenne Teknisen huollon verkostot Ympäristöhäiriöt Arkeologia Muinaismuistoalue tai kohde, rauhoitusluokka 2 (SM-2) Maisemahistoria Rakennettu kulttuuriympäristö Rakennetun kulttuuriympäristön arvot Kulttuuriympäristön arvoalue, arvoluokka 1 (ka-1) Kulttuuriympäristön arvoalue, arvoluokka 3 (ka-3) Paikallisesti arvokas rakennusperintö SUUNNITTELUN VAIHEET Tutkimukset ja selvitykset Aiemmin laaditut tutkimukset, selvitykset ja suunnitelmat Kaavoitustyö yhteydessä laaditut tutkimukset ja selvitykset Suunnittelun vaiheet OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS OSALLISET Tiedottaminen Kaavoitusprosessi ja osallistuminen Viranomaisyhteistyö OSAYLEISKAAVAN KUVAUS... 27

3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus II (35) 5.1 Osayleiskaavan aluevaraukset Muut alueet Luonnon arvot Kunnallistalouden kustannusarvio eri alueilla Kunnallistalouden kustannusarvio asuntoa kohti Palvelujen saavutettavuus Kaavan vaikutukset Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Suhde maakuntakaavoitukseen Kaavan toteuttaminen LIITTEET: Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio Liite 3. Kehityskuvat 1-4 Liite 4. Valmisteluvaiheen vastineraportti Liite 5. Ehdotusvaiheen vastineraportti Liite 6. Hyväksymisvaiheen viranomaisneuvottelun muistio LIITEAINEISTOT: Konho-Metsäkansa-Kärjenniemi, rakennetun ympäristön inventointi: Maakirjakyliä ja viljelymaisemia. Jari Heiskanen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kärjenniemen-Metsäkansan-Konhon osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009, Mikroliitti Oy. Luontoselvitys. Marja Nuottajärvi, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2011.

4 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 1 (35) KÄRJENNIEMEN - METSÄKANSAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO 1.1 Osayleiskaavatyön tausta ja tarkoitus 1.2 Suunnitteluorganisaatio 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Osayleiskaava-alue sijaitsee Valkeakosken länsiosassa, hyvien liikenteellisten yhteyksien varrella kaupungin keskustan ja valtatien 3 (Helsinki Tampere) välissä. Alue on kaunista maaseudun kulttuurimaisemaa ja houkutteleva asuinympäristö. Alue tukeutuu Kärjenniemen koulun ja päiväkodin palveluihin. Osayleiskaavatyön tarkoituksena on osoittaa asumisen tulevaisuuden laajentumisalueet ja reunaehdot sekä turvata maaseutuelinkeinojen ja kulttuuriympäristöarvojen säilyminen. Valkeakosken kaupungilla työtä ohjaavat kaavoituspäällikkö Alf Lindström sekä osayleiskaavojen ohjausryhmä. Kaavan valmisteluvaiheen hyväksyy kaupunginhallitus. Osayleiskaavan laatii konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, jossa työstä vastaa suunnittelupäällikkö Helena Ylinen, arkkitehti SAFA YKS-305. Työryhmän muut jäsenet ovat olleet rakennustutkija FM Jari Heiskanen, biologi FM Marja Nuottajärvi, DI Sakari Mustalahti ja ins. AMK Pekka Seppänen. Kehityskuvavaiheen laati FCG:ssä projektipäällikkö FM Juha Mäkelä, joka siirtyi vaiheen jälkeen toiselle työnantajalle. Kaava kuulutettiin lainvoimaiseksi Kaavan hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Kaava vietiin kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksymiskäsittelyyn Viranomaisneuvottelu MRA Ehdotusvaiheen aineisto hyväksyttiin nähtäville ja siitä pyydettiin lausunnot. Tehtiin kaavaan tarkistukset saadun palautteen ja uusien selvitysten perusteella. Valmisteluvaiheen aineisto hyväksyttiin nähtäville ja siitä pyydettiin lausunnot. Liito-oravainventointi laadittiin keväällä Tarkastelut kohdistettiin maankäytön suunnittelussa osoitettaville muuttuvan maankäytön alueille. Konhon alue päätettiin jättää suunnittelualueen ulkopuolelle valmisteluvaiheeseen edettäessä Alustava luontotyyppien ja luonnonsuojelullisesti arvokkaiden alueiden ja kohteiden inventointi syksyllä 2009 (FCG, biologi FM Marja Nuottajärvi). Viranomaistyöneuvottelu Kaavatyötä varten tarvittavat rakennusinventointi (FCG, FM Jari Heiskanen) ja arkeologinen inventointi (Mikroliitti) laadittiin kesän ja syksyn 2009 aikana. Yleisötilaisuus

5 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 2 (35) 1.4 Kaavaprosessin tulevia vaiheita 1.5 Tiivistelmä Työn pohjaksi laadittiin neljä erilaista kehityskuvaa, jotka olivat nähtävillä ja viranomaislausunnoilla keväällä Aloitusviranomaisneuvottelu MRL Varsinainen yleiskaavaprosessi on viety loppuun ja kaava on lainvoimainen. Yleiskaava osoittaa asuinpientalojen alueita (AP) asemakaavoituksen pohjaksi sekä kylämäisesti täydentyviä alueita (AT), sekä kulttuuriympäristön, luonnonympäristön ja maiseman arvokohteet ja -alueet.

6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 3 (35) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualue Kärjenniemi - Metsäkansa Suunnittelualue sijaitsee 7-12 km:n etäisyydellä Valkeakosken keskustasta länteen ja noin 0,5 km:n etäisyydellä Tampere Helsinki moottoritiestä (vt 3) itään. Pohjoisessa rajana on Lempäälän kunnan raja. Itäisenä rajana ovat Kärjenniemen taajaman keskeiset osat (osin asemakaavoitettu) sekä metsäiset selännealueet, joilla ei ole rakentamispainetta. Alueen halki kulkee rautatie sekä yksi Valkeakosken sisääntuloväylistä (Toijalantie). Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1760 ha. Kuvat 2.1 Suunnittelualueen sijainti rajattu mustalla. Metsäkansan kylä sijaitsee moottoritien läheisyydessä ja se on henkilöautolla noin 15 minuutin etäisyydellä tai lähempänä Valkeakosken keskustaa (12 km), Kärjenniemen kylää (5 km), Toijalan keskustaa (10 km), Viialan keskustaa (10 km) ja Ideaparkin kauppakeskittymää (22 km). Metsäkansasta on henkilöautolla Tampereelle noin 25 minuutin matka (37 km). Kärjenniemestä on Valkeakosken keskustaan noin 7 km.

7 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 4 (35) 2.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä, valtioneuvoston vahvistamassa (KHO vahv ) maakuntakaavassa alue on pääosin ilman aluevarausmerkintöjä. Mudinojan laaksoalue on osoitettu maatalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Lempääläntien varsi on vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta (pv 086). Metsäkansan ja Kärjenniemen kyläalueet on esitetty palvelukyläkeskuksina (at). Makkaranselän puoleinen ranta-alue on osa laajaa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää aluekokonaisuutta (luo 2). Valtatie 3 Helsinki-Tampere on valtakunnallisesti merkittävä moottoritie (mo), Toijalantie on seudullisesti merkittävä tie (st 304) ja Lempääläntie on tärkeä yhdystie (yt 3041). Kaavassa osoitetaan lisäksi vesihuollon (v) ja sähkönjakelun (z) runkolinjat, sekä ohjeellinen linjavaraus uudelle korkeapaineiselle maakaasulinjalle (k) (toteutunut eri linjauksella). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä muussa maankäytön suunnittelussa. Merkintöjen selitykset ja suunnittelumääräykset Kuva Suunnittelualueen sijainti maakuntakaavassa on rajattu punaisella.

8 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 5 (35) Yleiskaava Kaupunginvaltuuston vahvistamassa oikeusvaikutuksettomassa Valkeakosken rakenneyleiskaavassa Metsäkansan ja Kärjenniemen kyläalueet on merkitty säilyviksi tai kehitettäviksi kyläalueiksi (AT). Kärjenniemi on myös esitetty alueena, jolle on tarve laatia osayleiskaava tai kyläsuunnitelma. Muutoin suunnittelualue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) tai maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA). Rantavyöhykkeellä on voimassa v vahvistettu Valkeakosken rantojen osayleiskaava, jota sovelletaan oikeusvaikutteisena. Laadittavan osayleiskaavan ei ole tarkoitus korvata rantojen osayleiskaavaa rantarakentamisen ohjauksessa Asemakaava Kuva Suunnittelualueen sijainti rakenneyleiskaavassa on rajattu punaisella. Kärjenniemi on osin asemakaavoitettu. Metsäkansan alueella ei ole voimassa asemakaavoja.

9 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 6 (35) Metsäkansan kyläsuunnitelma 2007 Metsäkansan kyläyhdistys ry on laatinut vuonna 2007 kyläsuunnitelman on osana Pirkan Helmi ry:n Kylä-Elma hanketta, joka on rahoitettu Pirkanmaan TE-Keskuksen kautta kansallisesta Elma-ohjelmasta. Koska kylään oltiin laatimassa vesihuoltosuunnitelmaa ja perustamassa vesihuolto-osuuskuntaa, tuli samalla mahdollisuus päivittää edellisen kyläkyselyn tuloksia. Uuden kyselyn tulokset olivat hyvin samansuuntaisia kuin edellisenkin. Kylään on tullut uusia asukkaita, joiden joukossa on paljon lapsiperheitä. Samoin on perusväestölle tullut kokemusta ja vuosia lisää. Näiden myötä kyläläisten tarpeet ovat lisääntyneet. Alue tuntuu kiinnostavan uusia mahdollisia omakotiasujia. Kaupunki on hankkinut alueelta paljon maata omistukseensa. Toisaalta se nähdään kylällä mahdollisuutena, toisaalta on myös huoli siitä, miten kaupunki aikoo alueita käyttää. Myös tämä oli kyselyn taustalla ja tuli myös vastauksissa esiin. SWOT-analyysin tulokset: Vahvuudet - maalaismiljöö - sijainti - moottoritie - ystävälliset asukkaat - puoti, ravintola, asiamiesposti - oma kirkko Mahdollisuudet - reitistöjen kehittäminen (kävely, ratsastus) - Tampereen ja maaseudun vuorovaikutuksen lisääntyminen - vesistön hyväksikäytön lisääminen Heikkoudet - kylän huonohko yhteishenki - joukkoliikenneyhteydet - vesi- ja jätevesihuolto - kyläkaupan puuttuminen - pikkuteiden huono kunto Uhat - suurteollisuuden tuleminen - maalaismaiseman häviäminen - rautatieliikenteen lisääntyminen ja vartioimattomat tasoristeykset Kehittämistarpeet Kysyttäessä mihin kylän tulee tulevaisuudessa panostaa, olivat vastaajien mielipiteet melko eriäviä. Eniten kyselyn perusteella huomiota kaipaavia asioita ovat kuitenkin joukkoliikenne ja kulkuyhteydet, maisema ja ympäristö sekä yhteistyön lisääminen kyläläisten kesken. Myös vanhusten ja lasten palvelut nousivat esiin, samoin kuin harrastusmahdollisuudet, tiedonkulku kylässä ja kylätapahtumat. Monet olivat maininneet panostamisen arvoiseksi myös kaavoitus- ja rakentamisasiat. Nuorten vapaa-ajan toimintaa voisi kehittää noin puolen vastaajien mielestä. Julkiset palvelut -kysymys puolestaan jakoi mielipiteitä, sillä tämä kohta oli saanut saman verran vastauksia puolesta ja vastaan. Samanlainen tilanne oli kysyttäessä kurssitoiminnasta ja yhteisistä kokoontumistiloista. Erään vastaajan mielipide oli, että kun maalla eletään, ei kaikkia palveluita voi edes olettaa saatavan omalle kylälle. Päivittäistavarakauppa kaipaili kuitenkin muutama. Muita vastauksissa esille tulleita, kehittämistä kaipaavia asioita olivat jätevesihuolto, joukkoliikenneyhteydet (Tampereelle) ja pikkuteiden kunto. Moni mainitsi myös kyläläisten yhteishengen tarvitsevan kohennusta. Tulevaisuudenkuvia Metsäkansassa Vastaajat näkevät Metsäkansan tulevaisuuden kokonaisuudessaan positiivisena; kylän odotetaan kasvavan ja uusien, nuorien asukkaiden lisääntyvän. Toisaalta toivotaan kasvun olevan hillittyä ja kyläelämään sopivaa.

10 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 7 (35) Metsäkansa on mukana Konhon kehittämisstrategiassa, joka on Valkeakosken ja Akaan yhteinen hanke. Kehittämisstrategiassa on luotu visio, millaiseksi Konhon alue halutaan kehittää vuoteen 2030 mennessä. Siinä Metsäkansan osalta painotetaan asumista siten, että rakentaminen tukee kylärakennetta ja mahdollistaa maanviljelyksen säilymisen alueella. Lisäksi tavoitteena on lisätä pienyritystoimintaa ja maatalouden liitännäiselinkeinoja. (Konhon alueen keittämisstrategia 2003.) Toimenpiteet Vesihuolto on tällä hetkellä tärkeimpiä toimenpiteitä vaativia asioita kylällä. Tällä hetkellä suunnitelmat on tehty osalle kylän aluetta ja tarkoituksen on myöhemmin laajentaa suunnitelmaa kattamaan koko kylän Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Rakennusjärjestys Rakennuskiellot Pirkanmaan maakuntaohjelma (hyv. maakuntavaltuustossa ) Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Tampereen seutukaavaliitto Alueella on maakunnallisesti arvokas rakennetun ympäristön kohde: Metsäkansan kirkko. Valkeakoski. Ympäristönsuojelun kokonaissuunnitelma Valkeakosken luontokohteet. Nina Järvinen Vesihuollon suunnitelma Valkeakoskella on voimaan tullut rakennusjärjestys. Alueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja.

11 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 8 (35) 2.3 Väestö ja asuminen Vuoden 2009 lopussa Valkeakoskella oli yhteensä asukasta. Väkiluku on kasvanut hieman viime vuosina. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan asukasluku jatkanee kasvua vuoteen 2040 tultaessa. Vuosi Asukasluku Muutos Muutos % ,4-0,9-0,9-0,3-0,5-0,6-0,3 0,0 +0,3 0,0-0,3-0,1 0 +0,7 +0,4 +1,0 Taulukko Valkeakosken toteutunut väkiluku Tilastokeskuksen mukaan Väestön ikärakenteen ennakoidaan kehittyvän haasteellisemmaksi työikäisen väestönosuuden vähentyessä ja vanhusväestön osuuden lisääntyessä vuoteen 2040 mennessä. Vuoden 2010 ennustettu huoltosuhde Valkeakoskella on noin 0,58 huollettavaa jokaista huoltajaa kohden. Mikäli väestöennuste toteutuu, vuonna 2040 huoltosuhde on noussut jo 0,79:een. Väestön ikäjakauma Ikäryhmä Lukumäärä % Yhteensä ,6 12,0 30,7 29,3 20,4 100,0 Taulukko Valkeakosken ikärakenne vuonna 2010 (Valkeakosken kaupunki 2011). Kärjenniemen, Metsäkansan ja Konhon alueilla oli vuonna 2008 yhteensä 911 asukasta. 2.4 Palvelut Valkeakoskella toimii yhteensä 8 alakoulua, joista suunnittelualueella sijaitsee Kärjenniemen koulu, jonka yhteydessä on myös päiväkoti ja neuvola. Yläkoulut (2 kpl) sijaitsevat Roukossa (n. 6 km:n etäisyydellä) ja Naakassa

12 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 9 (35) 2.5 Työpaikat (n. 8 km:n etäisyydellä). Lukio ja ammattiopisto sekä ammattikorkeakoulu sijaitsevat Matinmäessä (n. 6 km:n etäisyydellä). Valkeakosken kirjasto sijaitsee kaupungin keskustassa noin 10 km:n etäisyydellä. Myös kaupungin virastot ja laitokset, sekä terveys- ja sosiaalipalvelut sijaitsevat pääosin kaupungin keskustassa. Valkeakoski on viime vuosien aikana joutunut luopumaan isoista teollisuustyönantajista, mikä on väliaikaisesti uhannut kaupungin työpaikkaomavaraisuuden perinnettä. Vuonna 2007 Valkeakoskella teollisuuden (42,4 %) ja palvelutyönantajien (26,4 %) palveluksessa toimi yli puolet työllisistä. Työpaikkaomavaraisuusaste Valkeakoskella oli 100,4 prosenttia vuonna Työpaikat toimialan mukaan Toimiala Lukumäärä % Maa- ja metsätalous Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, tietoliikenne ja varastointi Rahoitus- vakuutus-, ym.toiminta Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Tuntematon Kunnassa työssäkäyviä yhteensä ,9 42,4 0,9 3,7 10,1 5,4 8,4 26,4 0,8 100,0 Työpaikkaomavaraisuus v ,4 % Työttömyysaste v keskimäärin 14,5 % 2.6 Maanomistus 2.7 Maaperä ja topografia Taulukko Valkeakosken elinkeinoelämän tilastoja 2007 (Valkeakosken kaupunki). Kaavoitettavalla alueella on sekä kaupungin että yksityisten maanomistusta. Kaava-alueen maaperä koostuu pääosin Vanajaveden ranta-alueille sekä Mudinojan ja Pastinojan varrelle sijoittuvista alavista savimaista, jotka rajautuvat maisemasta loivasti kohoaviin hiekkamoreenialueisiin. Nykyiset viljelykset ovat raivattu näille savialueille. Kaava-alueen pohjoisosassa on Kärjenniemen eteläpuolella itä-länsisuuntainen matala harjumuodostelma, joka on osa laajempaa Rapolanharjun kautta aina Hämeenlinnaan ulottuvaa harjumuodostelmaa. Vanha, Kärjenniemen kautta kulkenut maantie tukeutui osittain tähän harjumuodostelmaan. Historiallisen ajan vanhin asutus on keskittynyt viljelyyn kelpaavien Mudinojan ja Pastinojan savimaiden yhteydessä oleville metsäisille moreenisaarekkeille. Myöhempi asutus on noudattanut pääosin vanhaa tapaa ja sijoittanut rakennukset näille maiseman moreeniosuuksille. Savi- ja moreenialueiden lisäksi vesistöjen mm. Ylenjärven ja Niittystenjärven sekä entisen Malmijärven yhteydessä on turvepohjaisia alueita. Malmijärvi viitannee paikalliseen suo- ja järvimalmin nostoon järven pohjasta paikallisen sepän tarpeisiin. Asutuksen sijoittumisesta maisemassa voidaan todeta vanhimpien merkkien eli kivikautisten asuinpaikkojen sijoittuvan merenpinnasta mitattuna 82-85

13 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 10 (35) metrin korkeuskäyrälle ja jo keskiajalla syntyneen nykyisen kyläasutuksen ja kantatalojen sijoittuvan pääsääntöisesti metrin korkeuskäyrien väliin. Pellot jäävät pääasiallisesti vanhan asutuksen alapuolelle. Asutuksen ja viljelyn sijoittumiseen vahvasti vaikuttaneen Vanajaveden pinnankorkeus on vaihdellut myös rajusti sen historian aikana. Esihistoriallisella ajalla n ekr. järven pinta oli noin 10 metriä alempana kuin nykyisin. Korkeammasta ja varhaisemmasta vaiheesta kertovat nykyiset savikkoalueet, jolloin nykyinen Vanajavesi oli vielä laajan Ancylusjärven lahti. Nykyisin Vanajaveden korkeus merenpinnasta on n. 79 metriä. Historiallisella ajalla Vanajanveden korkeuteen on vaikuttanut mm. Lempäälän Kuokkalan kosken perkaaminen, jonka seurauksena vedenpinta laski ja 1800-luvulla noin kolme metriä. Tällöin nykyisten rantojen suoperäiset alueet mm. Malmijärvi, olivat veden peittämiä lahtia tai lampia. Asutuksesta Konhon ja Kärjenniemen ryhmäkylät sijaitsivat myös alkujaan lähes rantaviivalla. Metsäkansan viljelymaiseman korkeimpia kohtia edustaa Metsäkansan kirkonmäki, jossa kirkko on sijoitettu n korkeuskäyrälle. Metsäkansaa ympäröivät metsäalueet nousevat pääsääntöisesti yli 100 metrin, korkeimpia paikkoja on Metsäkansan itäpuolelle jäävällä metsäalueella oleva Torninmäki, jonka korkein kohta on n. 132 metriä merenpinnasta mitattuna.

14 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 11 (35) Kuva Suunnittelualueen maaperä on pääosin savea (sininen). Alueella on myös moreenia (vaalean ruskea) ja soraa/hiekkaa (vihreä).

15 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 12 (35) Kuva Suunnittelualueen maasto on alavaa viljelymaata, jossa ei juurikaan ole maaston korkeusvaihteluita. Viljelymaat osoitettu keltaisella. Kaava-alueella sijaitsee Lempääläntien ympäristössä vedenhankinnan kannalta tärkeä II-luokan Leukamaan, Nikkarinhanko-Liuttulan pohjavesialue (pv 086). Pohjavesialueen rajaus on esitetty osayleiskaavakartalla. Lempäälän pohjavesialueiden kuntakansion (Pirkanmaan ympäristökeskus, 2003) mukaisesti pohjaveden virtaussuunta on kunnan rajalta Leukamaan pohjavesiottamolle. Kunnan rajan kohdalle tulkitun kalliokynnyksen yhtenäisyyttä ei ole tutkittu.

16 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 13 (35) 2.8 Kasvillisuus ja eläimistö 2.9 Liikenne Suunnittelualueella suoritettiin alustava luontotyyppien ja luonnonsuojelullisesti arvokkaiden alueiden ja kohteiden inventointi syksyllä 2009 (FCG, biologi FM Marja Nuottajärvi). Inventointia täydennettiin liitooravainventoinnilla kevättalvella Tarkastelut kohdistettiin maankäytön suunnittelussa osoitettaville muuttuvan maankäytön alueille. (ks. myös edempänä luku 5.2) Suunnittelualue sijoittuu Eteläboreaaliseen Lounaismaan kasvillisuusvyöhykkeeseen ja Etelä-Hämeen eliömaakuntaan. Valkeakoski sijaitsee lisäksi Etelä-Hämeen lehtokeskuksen alueella. Alue on luonnonympäristöltään viljelysten ja metsien vuorottelun luonnehtimaa monimuotoista ympäristöä, johon kuuluu myös Vanajaveden ranta-aluetta lännessä sekä pieninä järvinä suunnittelualueen sisällä Ylenjärvi ja Niittystenjärvi. Merkittävimmät alueen pienvedet ovat Ylenjoki, joka virtaa Ylenjärvestä Vanajaveteen sekä Niittystenjärvestä Ylenjärveen viljelysten keskellä virtaava Mudinoja. Laajin suo alueella on Mamsellinkorpi Malmijärvi, joka on ojitettu ja rautatien kahteen osaan jakama. Hallitseva metsäkasvillisuustyyppi alueella on tuore mustikkatyypin kuusi- ja kuusi-mäntykangas, joka viljelysten läheisyydessä vaihettuu lehtomaiseksi käenkaali-mustikkatyypin havu-sekapuukankaaksi ja eri laajuisiksi lehtipuuvaltaisiksi metsiköiksi. Selvitysalueen korkeimmat maastonkohdat ovat puolestaan kuivahkoja puolukkatyypin mäntykankaita. Metsät ovat valtaosin tavanomaisia talousmetsiä, joissa puuston ikä on pääasiassa nuortavarttunutta. Vanhan metsän kuviot ovat melko pienialaisia ja sijoittuvat hajanaisesti alueelle. Kangasmetsien kasvilajisto on kasvupaikkatyypeille tavanomaista, varttuneissa ja vanhahkoissa metsissä mustikka- tai puolukkavarvikon hallitsemaa. Taimikoita ja nuoria metsiä leimaa puolestaan pioneerivaiheen tyypillinen lajisto kuten sananjalka, heinät ja vadelma. Lehtomaisilla kankailla kasvavaa lehtolajistoa ovat metsäkastikka, nuokkuhelmikkä, käenkaali, oravanmarja, sinivuokko, hiirenporras, metsäalvejuuri, kivikkoalvejuuri, metsäorvokki, sormisara, metsäkurjenpolvi, metsäimarre ja tesma. Kasvillisuutta ja luontotyyppejä koskevia tietoja täydennettiin vuonna 2011 suoritettujen maastoinventointien yhteydessä. Alueella esiintyy tavanomaisen eläinlajiston ohella liito-oravaa, josta oli havaintoja usealta eri sijainnilta. Nämä havaintopaikat sekä maankäytön suunnittelussa osoitettavien muuttuvien maankäytön alueilla sijaitsevat liitooravalle soveliaat metsän osat käytiin inventoimassa liito-oravan esiintymisen osalta kevättalvella 2011 (esitelty edempänä luvussa 5.2). Kaava-alueen tieverkon rungon muodostaa seututie 304 (Toijalantie), joka kulkee alueen läpi koillinen-lounas suunnassa. Koillisessa tie vie Valkeakosken keskustaan, ja lounaassa se liittyy valtatiehen 3 (Helsinki-Tampere moottoritie). Muita merkittäviä teitä kaava-alueella on Kärjenniemestä Lempäälään menevä yhdystie 3041 (Lempääläntie), jonka kautta on myös yhteys valtatielle 3. Välittömästi kaava-alueen lounaispuolella erkanee seututiestä 304 yhdystie 3044 (Toijalantie), jonka kautta on yhteys Akaaseen. Lisäksi alueella on alemmanluokkaisia paikallisteitä, jotka palvelevat lähinnä paikallista liikennettä. Alueen läpi kulkee sähköistämätön Toijala-Valkeakoski

17 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 14 (35) rautatie, jolla on ainoastaan tavaraliikennettä. Teiden ja radan risteämiskohdat ovat tasoristeyksiä. Seututie 304 on koko matkaltaan valaistu kaava-alueella. Tien nopeusrajoitus vaihtelee välillä km/h. Tien liikennemäärä on melko alhainen, noin ajoneuvoa vuorokaudessa, ja raskaan liikenteen osuus vajaat 5 %. Seututien 304 varrella kulkee koko matkalla kevyen liikenteen väylä, joka tosin Kärjenniemen kohdalla kulkee osin yhdyskuntarakenteen sisällä alemman asteisen tieverkon rinnalla. Kevyen liikenteen risteämiset tien kanssa on järjestetty eritasoratkaisuin. Yhdystie 3041 on kaava-alueella pääosin valaisematon, ja tien nopeusrajoitus on 80 km/h. Yhdystien liikennemäärä on pieni, noin 910 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja raskaan liikenteen osuus noin 3 %. Kuvassa on esitetty tarkemmin kaava-alueen tieverkko, teiden liikennemäärät sekä liikenteen kuntakohtaiseen kasvuennusteeseen perustuva liikenne-ennuste vuodelle Kaava-alueella joukkoliikennettä kulkee seututiellä 304 ja yhdystiellä Seututietä 304 pitkin kulkee Valkeakosken ja Akaan (Toijalan) välinen linja. Linjalla kulkee koulupäivisin 15 vuoroa ja viikonloppuisin 3 vuoroa päivässä suuntaansa. Vuoroja kulkee arkisin tunnin välein kello 6 ja 18 välillä, minkä jälkeen kulkee vain yksi vuoro noin klo 21 aikaan. Joukkoliikenteen palvelutaso seututiellä 304 on siis kohtuullinen paitsi iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin se on huono. Lisäksi yhdystietä 3041 pitkin kulkee Valkeakosken ja Lempäälän välinen linja. Linjalla on liikennettä ainoastaan arkisin painottuen voimakkaasti aamuun ja iltapäivään. Vuoroja on 7 vuorokaudessa. Tasoristeykset Kaavassa on osoitettu olemassa oleva yhdystie/kokoojakatuyhteys vartioimattoman Talolan (Vedentaantie, ratakm ) maantien tasoristeyksen kautta ja tieliikenteen yhteystarve seututieltä 304 vartioimattomalle Rantoon (Rantoontie, ratakm ) maantien tasoristeykselle. Liikennemäärien lisääminen tasoristeyksissä edellyttää vähintään tasoristeysten varustamista puomeilla tai tasoristeysten korvaamista eritasoratkaisulla. Molempien tasoristeysten risteyskulmat ovat huonot, joten tarkemmassa maankäytön suunnittelussa tulisi tutkia niiden parantaminen maanteiden linjausta muuttamalla, mikäli tasoristeyksiä ei päätetä korvata eritasoratkaisulla. Tasoristeysten osalta tulee noudattaa ratateknisiä ohjeita (RATO 9 Tasoristeykset) koskien mm. näkemiä, tien linjausta ja risteyskulmaa rataan nähden. Ratatekniset ohjeet ovat saatavissa internetistä osoitteesta: idon_ohjeet/rakennuttaminen/rautatiet Luonnosvaiheessa olevan tasoristeyksiä koskevan ratateknisen ohjeen mukaan tien suoran osuuden, jolla ei saa olla tieliittymiä, vähimmäispituus tasoristeyksen kohdalla laskettaisiin seuraavasti: tien tasoristeys 50 m rajoitetun liikenteen tasoristeys 30 m kevyen liikenteen tasoristeys 8 m Vartioimattomien Partalan yksityistien tasoristeyksen (ratakm ), Kampparin yksityistien tasoristeyksen (ratakm ), Metsäkansan yksityistien tasoristeyksen (ratakm ), Malkan yksityistien tasoristeyksen (ratakm ), Mäkelän yksityistien tasoristeyksen (ratakm ), Pietolan yksityistien tasoristeyksen (ratakm ), Ilolan yksityistien tasoristeyksen (ratakm ), Sonnanharju I:n yksityistien ta-

18 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 15 (35) soristeyksen (ratakm ) ja Tuomarilan yksityistien tasoristeyksen (ratakm ) kautta ei voida varautua osoittamaan lainkaan uutta liikennettä. Tasoristeyksistä lisätietoa ja niiden sijainti on saatavissa internetistä osoitteesta: Rautatien tärinä Tärinälle herkällä maaperällä kuten savikolla tärinä voi ulottua jopa yli 200 metrin päähän radasta. Liikenteen tärinästä ja runkomelusta on olemassa mm. seuraavat VTT:n julkaisut: Ohjeita liikennetärinän arviointiin (VTT tiedotteita 2569, Espoo 2011), Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi (VTT tiedotteita 2468, Espoo 2009), Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi (VTT tiedotteita 2425, Espoo 2008), Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa (VTT working papers 50, Espoo 2006) ja Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta (VTT tiedotteita 2248, Espoo 2004). Julkaisuissa on annettu tärinään liittyviä suosituksia. Julkaisuja on saatavissa sähköisenä internetistä osoitteesta:

19 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 16 (35) Kuva Osayleiskaava-alueen liikenneverkko sekä liikennemäärät ja ennuste. Alueen rajaus on kaavan aloitusvaiheen mukainen.

20 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus H.Ylinen, P.Seppänen (35) Teknisen huollon verkostot Kuva Kärjenniemessä ja Metsäkansassa on kaupungin vesihuoltolaitoksen vesijohto. Sininen alue osoittaa vesijohdon sijainnin ja purppura viiva runkoviemärin.

21 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 18 (35)

22 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 19 (35)

23 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 20 (35) 2.11 Ympäristöhäiriöt 2.12 Arkeologia Osayleiskaava-alueella on kaksi ampumarata-aluetta Nikkarinhankon pohjavesialueella. Haukkamäessä on ollut suojeluskunnan ampumarata ja siitä kaakkoon Kärjenniemen metsästysseuran ampumarata. Maaperän puhtaus tulee varmistaa jatkosuunnitteluun edettäessä. Suunnittelualueelle on laadittu muinaisjäännösinventointi vuonna 2009: Kärjenniemen-Metsäkansan-Konhon osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009, Mikroliitti Oy. Kaavakartalle on inventointitulosten perusteella merkitty muinaismuistolailla rauhoitetut kohteet ja alueet. Inventointiraportti on selostuksen liiteaineistona Muinaismuistoalue tai kohde, rauhoitusluokka 2 (SM-2) Esihistoriallisen tai historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös. Pirkanmaan maakuntamuseolle tulee varata tilaisuus lausua aluetta tai kohdetta ja niiden lähiympäristöä koskevista maankäyttösuunnitelmista. Alueen laajuus tulee selvittää museoviranomaiselta. Merkinnällä on osoitettu kivikautiset asuinpaikat: Ylenjärvi 1 (52) Ylenjärvi 2 (53) Suojala (54) Niittystenjärvi (55) Merkinnällä on osoitettu kylätontit: Mutti (56) Pietola (57) Rytiälä (59) Merkinnällä on osoitettu historiallinen kuopparakenne: Hyrkkäänmäki (62) (Inventoinnissa kartoitetut kylätontit Konhon saaritontti (60) ja Konhon kylätontti (61) eivät lukeudu osayleiskaava-alueeseen.) Tarkastelussa löydettiin lisäksi muinaismuistoalueita tai kohteita, joiden rauhoitusluokka on 3 (SM-3). Näitä ei ole merkitty kaavakartalle. Tällaiset kylätontit ovat: Poukkala (58) Partala (600) Taloila (601) Ylenjoki (602)

24 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 21 (35) 2.13 Maisemahistoria Lähde: Kärjenniemen Metsäkansan Konhon rakennusinventointi, Jari Heiskanen FCG 2009 (selostuksen liiteaineistona). Liikennereitit maisemassa Viljelymaisemaan liittyvän kylä- ja haja-asutuksen lisäksi maisemallisesti merkittäviä ovat aluetta leikkaavat ja lähinnä läpikulkuliikennettä palvelevat tielinjat, joista huomattavampia ovat Konhon alueella 2000-luvun vaihteessa valmistunut Hämeenlinna-Tampere moottoritie ja 1950-luvulla rakennettu etelä-pohjoissuuntainen seututie 304 (Toijalantie) sekä Kärjenniemessä edellisestä erkaneva ja 1990-luvulla oikaistu vanhaan maantiehen osin pohjautuva yhdystie 3041 (Lempääläntie). Nämä tielinjat ovat rakennusaikansa hengen mukaisia, suoraviivaisesti maisemaan leikattuja ja moottoriliikennettä palvelevia. Niiltä ei juuri avaudu näkymiä alueen kulttuurimaisemiin, lukuun ottamatta Toijalantien varrella olevia Metsäkansan Partalan, Talolan ja Pietolan kyliä sekä moottoritien eritasoliittymän kohdalla aukeavaa nopeaa silmäystä pääosin kadonneeseen Konhon kartanoon. Toijalantien varrelle on keskittynyt pääosa sotien jälkeisestä omakotiasutuksesta ja mm. Kärjenniemen kansakoulu, Kärjenniemen seuraintalo ja entinen Metsäkansan tiilitehdas. Kaava-alueen vanhinta maantielinjausta 1700-luvulta edustaa alueen pohjoisosassa Kärjenniemen kautta kulkenut maantie, joka on osittain säilynyt paikallistienä ja osin jäänyt nykyisen Lempääläntien alle. Metsäkansan alueella on tiheä kyliä ja viljelymaisemia yhdistävä paikallinen tieverkko, joka pohjautuu historiallisiin kyliä ja viljelyksiä yhdistäviin kulkureitteihin. Metsäkansassa maisemallisesti ja useimpia maakirjakyliä yhdistävän päätien muodostaa viljelymaiseman muotoja mm. Mudinojaa seuraileva Metsäkansan- Lipontie. Se myös erkanee pohjoisessa alueen vanhinta maantietä edustavasta Lempääläntiestä. Nämä Metsäkansan paikalliset kylätiet olivat luvun ensimmäiselle puoliskolle saakka lähinnä polkuja tai korkeintaan kärrypolkuja. Kyläteiden hoito oli talojen tai tienhoitokuntien vastuulla aina ja 1960-luvun vaihteeseen saakka, jolloin ne muuttuivat paikallisteiksi, joista vastasivat kunta tai valtio. Liikenteeseen liittyy Toijalan ja Valkeakosken välinen vuonna 1938 valmistunut rautatie, joka kulkee rinnakkain Toijalantien kanssa. Rataan liittyy kaava-alueella kaksi laituria, Metsäkansa ja Rantoo, joista ensimmäisen asemarakennus on siirretty ja jälkimmäisen purettu. Metsäkansassa rataan liittynyt ratavartijan asuinrakennus ja talousrakennus ovat säilyneet. Toijalantien varrelle on lisäksi rakennettu luvun loppupuolella kevyen liikenteen väylä ja siihen liittyvä alikulkutunneli. Maisemaan tuo oman kerrostuman myös rakenteilla oleva kaasuputki, joka on linjattu Metsäkansan pohjoisosan viljelymaiseman ja Mutisten kyläalueen halki. Elinkeinot maisemassa Kaava-alueen rakennetun maiseman vanhimman ja laajimman kerrostuman muodostavat Metsäkansan vanhat maakirjakylät ja kantatilat, joiden satoja vuosia viljelyssä olleet pellot muodostavat laajan moreenisaarekkeiden jäsentämän viljelymaiseman Mudinojan varrelle. Kaava-alueen reunoilla Konhon ja Kärjenniemen viljelymaisemat muodostavat rajatumman maiseman, joista Kärjenniemen osuus kaava-alueesta edustaa myös selkeästi nuorempaa, pääosin maanjakojen jälkeen raivattua viljelymaisemaa. Maatalouden lisäksi maisemaan on jättänyt jälkensä myös Lempääläntien varrella olevaan harjumuodostelmaan kohdistunut hiekanotto ja entisen Metsäkansan aseman itäpuolella vuosina toiminut tiilitehdas, jonka tehtaan ym-

25 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 22 (35) päristössä tapahtunut savenotto näkyy edelleen lähinnä vesikuoppina maisemassa. Talolan kylän kaakkoispuolella toimi 1950-luvulta 1980-luvulle saakka Nyystilän puutarha, jonka suuret, pääosin rikkinäiset kasvihuoneet ovat edelleen Vedentaantien varrella. Maankäyttöä edustaa myös nuorisoseuratalon yhteyteen sotien jälkeen suunniteltu ja vain osin rakennettu pieni urheilukenttä ja Sääksmäen kunnan 1960 Mudinkylään Niittystenlammen tuntumaan rakennuttama maauimala (nykyisellään huonokuntoinen). Maatalouden ja metsäkäytön muutoksista kertoo myös kirkon pohjoispuolisen rinnepellon metsittäminen kuusella 1970-luvulla Rakennettu kulttuuriympäristö Lähde: Kärjenniemen Metsäkansan Konhon rakennusinventointi, Jari Heiskanen FCG 2009 (selostuksen liiteaineistona). Metsäkansan keskeinen kulttuurimaisema ja arvot ovat asuttuina säilyneissä maakirjakylissä ja niiden vanhoissa viljelymaisemissa. Maatilat, pienasutus ja myöhemmät omakotitalot on nykypäiviin saakka keskittynyt pääosin kylien lisäksi viljelymaiseman metsäsaarekkeisiin tai laidoille. Keskeisen osan kulttuurimaisemaa muodostaa Metsäkansantie-Lipontie varsi, jonka Mudinojaa seuraavan tielinjan varrelle keskittyvät alueen kylät, kantatalot, vanhimmat pellot sekä keskeiset julkiset rakennukset harvaksi nauhaksi. Parhaiten maisemallisesti säilyneitä muutaman talon ryhmäkyliä ovat Ylenjoki ja Talola, joista ensimmäisessä rakennuskanta on kuitenkin merkittävästi uudistunut. Talolan kylätonttien rakennuskanta on kokonaisuutena edustava, joskin uudisrakentaminen ja Toijalantie ovat vaikuttaneet kylämaiseman hahmottamiseen. Talolan rakennukset ovat vielä nykyäänkin kylätontin alueella, Ylenjoen rakennuksista 2/5 sijaitsee edelleen vanhan kylätontin alueella. Kantatalojen keskeinen ja vanhin rakennuskanta on pääosin vuoden 1918 tapahtumien jälkeen rakennettua. Toisen kerrostuman, ensimmäistä täydentävän ja rakennuskannaltaan samanikäisen, muodostavat Metsäkansantien varrella oleva julkisempi rakentaminen, joka ilmiönä edustaa 1800-luvun loppua ja 1900-luvun ensimmäistä puoliskoa. Tästä yhteiskunnan muutosta ja kehitystä hyvin ilmentävästä rakennuskannasta ovat säilyneet mm. nuorisoseurantalo Tapiola, kirkko, entinen kansakoulu ja entinen kaupparakennus. Kolmannen kerrostuman muodostaa jälleenrakennuskausi, jonka rakennuskanta ja mm. entinen tiilitehdas ovat keskittyneet samaa aikakautta edustavan Toijalantien varrelle. Konhon osalta kartano ja sen viljelysmaisema on muuttunut 1940-luvulla siirtolaistila-alueeksi, jota leikkaavat mm. rautatie, Toijalantie ja moottoritie. Kärjenniemessä kulttuurimaiseman, vähäistä taajamarakentamista lukuun ottamatta, muodostaa Kärjenniemen kylän takamaille 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvulla raivattu viljelymaisema maatiloineen. Yksi maiseman piirre, joka hyvin tulee esiin tilakeskusten vanhoissa valokuvissa, on maiseman peitteisyyden lisääntyminen. Vielä 1900-luvun alkupuolella kasvillisuus oli kylien ja asutuksen ympäristössä kotitarve- ja polttopuun oton, kaskeamisen sekä laiduntamisen ansiosta huomattavasti nykyistä vähäisempää erityyppistä. Maiseman muutos kytkeytyykin selkeästi sotien jälkeisen yhteiskunnan ja maatalouden muutoksiin. Nyt kylien rakennettu maisema kätkeytyy suurelta osin pensaiden tai useimmissa tapauksissa kookkaiden kuusien taakse. Samoin viljelysten reunoilla olevien metsien lajisto on muuttunut ja valtapuuksi on tullut monin paikoin sellu- ja paperitehtaiden suosima kuusi. Osittain pihapiirien sulkeutumiseen on vaikuttanut puutarhakasvillisuuden leviäminen talonpoikaisiin pihapiireihin. Yksi ja 1930-luvun piirre onkin kuusiaitojen yleistyminen pihapiirien rajaajina.

26 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 23 (35) 2.15 Rakennetun kulttuuriympäristön arvot Kulttuuriympäristön arvoalue, arvoluokka 1 (ka-1) Merkinnällä on osoitettu arvokas Mudin, Partalan, Pietolan, Poukkalan, Rytiälän ja Taloilan kylien muodostaman kokonaisuus. Alue sisältää myös Metsäkansan kirkon, kansakoulun ja nuorisoseurantalon Kulttuuriympäristön arvoalue, arvoluokka 3 (ka-3) Merkinnällä on osoitettu Kärjenniemen Heikkilän ja Pietilän viljelymaisema Paikallisesti arvokas rakennusperintö Korjaus- ja uudisrakentaminen tulee sopeuttaa alueen vanhaan rakentamistapaan ja ympäristönhoito tulee suorittaa alueen kulttuuriympäristöarvoja kunnioittaen. Kohteet 1-31 on esitelty rakennusinventointiraportissa (J. Heiskanen, FCG 2009). Mudin kylä 1. Suojala, kantatalo 2. Raittila, osatalo 3. Pukkila, kantatalo 4. Metsäkansan kansakoulu 5. Kauppila, kantatalo 6. Vanhatalo, kantatalo 7. Ratavartijan mökki 8. Arolan Mikkola, kantatalo Partalan kylä 9. Partala, kantatalo Pietolan kylä 10. Metsäkansan kirkko 11. Pietola, kantatalo Poukkalan kylä 12. Metsäkansan kauppa, liikerakennus 13. Tapiola, nuorisoseuran talo 14. Uotila, kantatalo 15. Molkka, kantatalo Rytiälän kylä 16. Laurila(Rottala), kantatalo 17. Nuutila, kantatalo

27 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 24 (35) Taloilan kylä 18. Pöppö, kantatalo 19. Uotila, kantatalo 20. Ilola (Mattila), kantatalo Ylenjoen kylä 21. Maijala, kantatalo 22. Marttila, kantatalo 23. Anttila, kantatalo 24. Naskali, kantatalo 25. Rekola, kantatalo Taloilan, Pietolan ja Mutisen kylän alue 26. Metsäkansan tiilitehdas Kärjenniemen kylä 28. Heikkilä, kantatalo 29. Seuraintalo 30. Kärjenniemen koulu 31. Pietilä, kantatalo Kuva Metsäkansan kirkko.

28 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 25 (35) 3 SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Tutkimukset ja selvitykset Aiemmin laaditut tutkimukset, selvitykset ja suunnitelmat Konhon alueen kehittämisstrategia 2003 Metsäkansa kyläsuunnitelma 2007 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2003 Yritys-Konhon osayleiskaava, Akaa Kaavoitustyö yhteydessä laaditut tutkimukset ja selvitykset Arkeologinen kartoitus Rakennusinventointi Luontotyyppikartoitus 3.2 Suunnittelun vaiheet Kaavoituksen vireille tulo; kaavoituskatsaus 2008 Aloitusviranomaisneuvottelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Neljä kehityskuvaa nähtävillä Arkeologinen inventointi 2009 Rakennetun ympäristön inventointi 2009 Luontotyyppikartoitus 2009 Luontoinventoinnin tarkennus 2011 Valmisteluvaihe nähtävillä 2011 Ehdotusvaihe nähtäville tammikuussa 2012 Kaavan hyväksyminen syyskuussa OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 4.1 OSALLISET Tiedottaminen Nähtävillä oloista, yleisötilaisuuksista ja kaavoituksen eri vaiheista on tiedotettu paikallislehdessä, kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla Kaavoitusprosessi ja osallistuminen Viranomaisyhteistyö Osayleiskaavan valmistelussa on varmistettu asukkaiden, maanomistajien, yritysten, järjestöjen, viranomaisten sekä muiden osallisten osallistumismahdollisuudet sekä kaavan tavoitteiden asetteluun että suunnitteluratkaisujen muokkaamiseen ja kaavan vaikutusten arviointiin. Kaavoituksen aikana järjestettiin kolme yleisötilaisuutta. Vuorovaikutus on toteutunut myös nähtävillä pitojen, kuulutusten ja aktiivisen tiedottamisen kautta. Osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty Pirkanmaan ympäristökeskuksessa (nyk. ELY-keskus). Kokoukseen osallistui

29 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 26 (35) Hämeen tiepiiri, Pirkanmaan maakuntamuseo ja Pirkanmaan liitto. Muistio on liitteenä 2. Viranomaistyöneuvottelu pidettiin Pirkanmaan ympäristökeskuksessa. Kokoukseen osallistuivat lisäksi Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo ja Hämeen tiepiiri. Kaavan valmisteluvaiheessa viranomaisilta pyydettiin lausunnot (vastineraportti liitteenä 4). Toinen viranomaisneuvottelu järjestettiin ehdotusvaiheen jälkeen Kokoukseen osallistui ELY-keskus, Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan maakuntamuseo. Muistio liitteenä 6.

30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 27 (35) 5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 Osayleiskaavan aluevaraukset Osayleiskaavalla osoitetaan Valkeakosken kaupungin Kärjenniemen - Metsäkansan alueelle seuraavia käyttötarkoitusalueita: Pientalovaltainen asuntoalue (AP-1, AP-2) Pientalovaltainen asuntorakentamisen laajenemisalue (AP/res) Pientalovaltainen asuntorakentamisen laajenemisalue (AP/res1), jonka rakentaminen voidaan aloittaa vasta AP-1-, AP-2- ja AP/res alueiden rakennuttua Pientalovaltainen asuntorakentamisen laajenemisalue (AP/res2) jonka rakentaminen voidaan aloittaa vasta AP-1-, AP-2-, AP/res- ja AP/res1 alueiden rakennuttua Kyläalue (AT) Maatilakeskusten alue (AM) Palvelujen ja hallinnon alue (P-1) Opetustoimintaa palvelevien rakennusten alue (YO) Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten alue (YK) Hautausmaa-alue (EH) Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) Maisemallisesti arvokas peltoalue (MA) Vesialue (W) Ensisijaisesti asemakaavoitetaan asumiseen yleiskaavan osoittamat AP-, AP- 1- ja AP-2 -alueet. Vasta näiden jälkeen laajennetaan asemakaavoitusta reservialueille, jotka on osoitettu res-merkinnällä. Koska yleiskaavassa on osoitettu laajat AP-alueet, voidaan ajatella, että reservialueiden toteuttaminen ei ole lähitulevaisuudessa kovin todennäköistä. AP-2 alueet edellytetään kaavoitettaviksi osa-alueittain ja siten että aluksi laaditaan runkokaava tai kokonaissuunnitelma. Uudet AP-alueet mahdollistavat arviolta 1300 uutta asukasta. Tämän lisäksi AT-alueita on mahdollista täydentää.

31 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 28 (35) Uudet AP-alueet Pintaala ha Aluetehokkuus ea Uutta kerrosalaa kem2 Laskennallinen/tavoitteellinen tonttikoko m2 Uusien asuntojen lukumäärä Uusia asukkaita AP (osa rakentunut, suluissa koko ala) 35 (50) 0, / AP , / AP , / AT (josta pääosa rakentunut) 57 0, / Yhteensä AP/res 96 0, / Kaikki yhteensä Taulukko osoittaa uusien ja täydennettävien pientalovaltaisten alueiden asukaspotentiaalia. Asukasluvuksi on laskettu keskimäärin 2,1 asukasta/asunto, josta seuraisi käytännön asumisväljyydeksi yli 80 m2/asukas. Ensimmäisen vuosikymmenen aikana kunkin osa-alueen asukasluku ylittänee lasketun asukaslukunsa selvästikin, mutta tilanne tasaantuu ajan kuluessa. Laskennallinen tonttikoko sisältää katu- ja viheralueet ym. yhteiset alueet sekä luonnon arvoalueet. Rakennuspaikkojen keskimääräiseksi rakennusoikeudeksi on oletettu 300 kem2, johon sisältyvät yleiset ja palvelurakennukset. Reservialueiden on oletettu rakentuvan tiiviisti siinä tapauksessa, että niitä tarvitaan. 5.2 Muut alueet Luonnon arvot Liito-orava Luonnonsuojelulain 49 :ssä kielletään EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien kuten liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden jälkeen esiintymän liito-oravat häviävät, eikä alue enää ole liito-oravalle kelvollinen. Hävittämisessä suurin osa sopivan lisääntymisja ruokailumetsikön pinta-alasta sekä suurin osa pesäpuista häviää. Käytännössä liito-oravan lisääntymispaikka hävitetään, jos kaikki latvusyhteydet sinne hävitetään. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa osa esiintymän ydinalueesta, osia ruokailuja lisääntymisalueista hakataan, tai esiintymää pilkkomalla ja osa-alueita eristämällä vaikeutetaan tai estetään liito-oravien liikkuminen alueella. Heikentämistä ei tapahdu mikäli toimenpiteet ovat niin vähäisiä, että niiden jäl-

32 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 29 (35) keenkin alueen voidaan olettaa pitkällä aikavälillä pysyvän liito-oravalle elinkelpoisena. Alue ei välttämättä heikenny, jos joitain papanapuita (joissa ei ole koloja), esim. kuusia, jää hakkuun tai rakentamisen alle. Suunniteltaessa maankäyttöä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen läheisyydessä tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta. (Hanski 2003, Sierla ym. 2004) Liito-oravan esiintymät eli lisääntymis- ja levähdyspaikat suositellaan säilytettäviksi rakentamattomina ja mahdollisimman luonnontilaisina Liito-oravalle tärkeiden kulkuyhteyksien säilyminen selvitysalueella on turvattava jättämällä esiintymien välille ja laajemmille metsäalueille johtavia ekologisia käytäviä. Lisäksi liito-oravat voivat käyttää yhtenäisten metsäalueiden ohella muita kulkureittejä kuten esimerkiksi pihapiirien ja tienvarsien puustoa. Ekologisten käytävien alue voi olla tavanomaista talousmetsää, iältään nuorta, yli 10 metriä korkeaa metsää tai vanhempaa metsää. Rakentamisen ulkopuolelle rajattavan ekologisen käytävän leveys tulisi olla noin metriä, tosin liito-oravan on havaittu pystyvän käyttämään huomattavasti kapeampiakin, jopa viiden metrin levyisiä käytäviä (Selonen & Hanski 2003). Liito-orava voi hyödyntää liikkumisessa myös nuorta puustoa käsittäviä taimikoita (Selonen ym. 2001). Muut luonnonsuojelulliset arvot Merkittävimmät luontoarvot painottuvat suunnittelualueen pohjois koillisosaan, missä on vanhoja kuusivaltaisia lehtomaisia kankaita ja lehtoja sekä niissä elävän liito-oravan esiintymiä. Selvitysalueen keski- ja eteläosien luontoarvot liittyvät pienvesien ja kosteikkojen arvoihin; nämä arvoalueet ovat myös linnustollisesti monipuolisimmat. Eri puolilla aluetta on myös pienimuotoisia perinnebiotooppien arvoja, nämä kohteet tosin ovat kasvamassa umpeen ja siten häviämässä. Luonnon arvoalueiden osalta suositellaan, että rakentamisen ulkopuolelle rajattavista alueista tulee pyrkiä muodostamaan kokonaisuuksia, joissa luonnonsuojelullisesti arvokkaita alueita ja kohteita ympäröivät suojavyöhykkeet ja niitä yhdistävät ekologiset käytävät. Suojavyöhykkeet ja ekologiset käytävät voivat muodostua alempaa arvoluokkaa olevista luontokohteista tai tavanomaisen metsän alueista. Muodostamalla yhtenäisiä luonnonarvokokonaisuuksia ylläpidetään ekosysteemin toimivuutta sekä arvokkaan eläin- ja kasvilajiston säilymistä ja uudistumista. Liito-oravan kulkuyhteydet sekä muut ekologiset yhteydet suositellaan otettavaksi huomioon siten, että niiden sijainneilla tai niiden läheisyydessä säilyy vähintään metrin levyinen yhtenäinen puustoinen vyöhyke.

33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 30 (35) Luontoselvityksen maankäyttösuositusten huomiointi yleiskaavassa Kohde Maankäyttösuositus Merkintä kaavaehdotuksessa A Murron liitooravaesiintymlaisena. Säilytettävä rakentamattomana ja mahdollisimman luonnonti- luo 1 B Rooselin liitooravaesiintymlaisena. Säilytettävä rakentamattomana ja mahdollisimman luonnonti- luo 2 C Nokelan liitooravaesiintymlaisena. Säilytettävä rakentamattomana ja mahdollisimman luonnonti- luo 5 D Pastinojan liitooravaesiintymlaisena. Säilytettävä rakentamattomana ja mahdollisimman luonnonti- luo 9 E Kyttälän liitooravaesiintymlaisena. Säilytettävä rakentamattomana ja mahdollisimman luonnonti- luo 8 F Kikaran liitooravaesiintymlaisena. Säilytettävä rakentamattomana ja mahdollisimman luonnonti- luo 4 G Lempääläntien liitooravaesiintymlaisena. Säilytettävä rakentamattomana ja mahdollisimman luonnonti- luo 6 H Pettukorven liitooravaesiintymlaisena. Säilytettävä rakentamattomana ja mahdollisimman luonnonti- luo 7 1. Yhteistenmäen reunamoreenivalliparvainesten Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana, maa- luo 3 otto ei ole suositeltavaa. 2. Nokelan metsäalue Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana. M, AP-2 3. Kikaran metsäalue Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana. M 4. Niittystenjärvi ja Mudinojan Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana. luo 10 varren kosteikot 5. Ylenjärvi ja rantaluhdat Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana. luo Malmijärven kosteikot Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana mahdollisuuksien luo 15 mukaan. 7. Metsäsaareke pellolla Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana mahdollisuuksien luo 13 mukaan. 8. Puro Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana. luo Allikko Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana mahdollisuuksien luo 12 mukaan. 10. Hakarasara Kasvupaikka suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana sl 6 mahdollisuuksien mukaan. 11. Katajikko Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana mahdollisuuksien sl 2 mukaan. 12. Haaparyhmä Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana mahdollisuuksien sl 3 mukaan. 13. Haavanarinakääpä Kasvupaikka suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana sl 4 mahdollisuuksien mukaan. 14. Etelänsärmäkääpä Kasvupaikka suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana sl 1 mahdollisuuksien mukaan. 15. Kelo Kelo suositellaan säilytettäväksi mahdollisuuksien mukaan. sl 5

34 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Selostus 31 (35) 5.3 Kunnallistalouden kustannusarvio eri alueilla Kunnallistaloudelliset kustannukset milj. euroa 9,0 8,0 8,1 7,0 6,0 5,5 5,6 5,6 5,0 4,3 4,4 4,8 5,0 4,0 3,0 2,0 1,7 1,9 2,1 2,3 2,5 2,6 2,7 2,9 3,2 3,3 3,3 1,0 0,9 0,0 Viuha 2 (täyd.) Lotilanjärvi b Sointula Lotilanjärvi a Viuha 1 Ylinissi Haapasaari Koivuniemi 2b Koivuniemi 2a Irjala Käpykylä Vanhakylä (täyd.) Viuha 3 Ruskolammintie Mäntylä Metsäkansa Säkkisaari VE1 Heritynniemi Säkkisaari VE2 Säkkisaari VE3 5.4 Kunnallistalouden kustannusarvio asuntoa kohti Kunnallistaloudelliset kustannukset euroa/asunto Säkkisaari VE3 Sointula Lotilanjärvi b Lotilanjärvi a Säkkisaari VE2 Irjala Haapasaari Ylinissi Mäntylä (Laukkula) Viuha 1 Käpykylä Säkkisaari VE1 Koivuniemi 2a Heritynniemi Koivuniemi 2b Viuha 3 Ruskolammintie Vanhakylä (täyd.) Viuha 2 (täyd.) Metsäkansa