VASTUULLINEN METSIEN KÄYTTÖ KASVAVIA ODOTUKSIA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA

Transkriptio

1 VASTUULLINEN METSIEN KÄYTTÖ KASVAVIA ODOTUKSIA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Metsäsektorin muutos ja uudet mahdollisuudet A Hanna Nikinmaa PEFC työpaja

2 Sisällysluettelo 1. Yleiset globaalit kehitystrendit 2. Rakennemuutos 3. Metsäpolitiikka 4. Sertifiointi ja ympäristömerkit 5. Johtopäätökset 2

3 The Future 1. Yleiset globaalit kehitystrendit 3

4 1.1 Tulevaisuuden visioita Toimintaympäristö muuttuu Ilmastonmuutos Luonto kuluu, Ihmiset eriarvoistuvat, Valta etääntyy? Suuret erot väestörakenteessa Kaupungistuminen Pandemiariskit kasvavat Ekosysteemipalvelut heikkenevät ruoka, energia, vesi Kiihtyvä kilpailu resursseista Valta monipolaariseksi uudet ja alueelliset supervallat markkinavoimien valta Uudet hallintomuodot Monikansallisuus, julkinen ja yksityinen sektori lähenevät Jatkuva talouskasvu? kasvu vs resurssien niukkuus Kiihtyvä teknologian kehitys hyödyt ja uhat Ympäristön pilaantuminen 4

5 1.1 Tulevaisuuden visioita Tuotannon ja tuotteiden kehitys kiihtyy Talouden syklit, jotka ovat työllistäneet Suomea: 2,5 vuotta Maa ja metsätalous Savupiipputeollisuus Uusi klusteri Jne. jne.? Mennyt 2500 vuotta 250 vuotta Tietoyhteiskunta 25 vuotta Tuleva Aika Tulevaisuuden bioraaka aineklusterissa puuta ja muita bioraaka aineita myydään nesteenä, kaasuna, kuituina, massoina, jne. 5

6 1.1 Tulevaisuuden visioita Ihmisten luonto-odotukset muuttuvat Nopeasti rauhaa metsästä! Sosiaaliset muutokset Väestö ja yhteiskunta Luontoarvostukset Luonto sielunhoitajana Rauha Hiljaisuus Maisema Metsän/luonnon tuntu Luonto ympäristönä aktiviteeteille Kävely Pyöräily Keräily Hiihto Laskettelukeskukset Uusia tavoitteita Metsien läheisyys ja maisema arvot Nopeasti saatavat elämykset Ohjelma ym palvelut Luontoarvot terveyttä ja hyvinvointia edistämään Tieto ja yhteistyö luonnon käytön suunnittelussa 6

7 1.2 Ilmastonmuutos Ilmasto lämpenee Miten turvata hyvinvointi muuttuvassa ilmastossa? Vuosien keskilämpötila Ennuste vuosien keskilämpötilasta Lähde: ACCLIM II hanke, K.Jylhä, Ilmatieteen laitos (Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa 7

8 1.3 Luonnon ekosysteemipalvelut Metsien palvelut ovat elintehtomme Metsien kykyä ylläpitää hyvintointiamme vaalittava! Elinympäristöjen monimuotoisuus ja toimintakyvyn säilyminen ovat edellytys hyötyjen saamiselle ja niiden säilymiselle Muutokset arvostuksissa ja kulutustottumuksissa lisäävät muiden metsän tuotteiden käyttöä ja metsien aineettomien hyötyjen arvostusta Eri osissa Suomea metsien eri hyödyt ja palvelut painottuvat eri tavalla 8

9 1.3 Luonnon ekosysteemipalvelut Terveydenhoitoa Shinrin -yoku = metsäympäristö- kylpy yhä suositumpaa Japanissa - Rentouttaa - Vähentää stressiä Luonto vaikuttaa ihmiseen tietoisesti havaitun kokemuksen kautta ja alitajuisesti Luonnon läheisyys houkuttelee ihmisiä ulos liikkumaan, mikä parantaa terveyttä Metsän luontotuotteiden terveysvaikutukset ovat suuret Metsäluonto edistää kansalaisten terveyttä sillä on kansantaloudellista merkitystä! 9

10 1.4 Kilpailu luonnonvaroista ja maasta Kilpailu kiristyy ja raja-aidat madaltuvat Kivi, rauta BIOKAUSI: Ovatko teollisuustoimialojen erot käymässä keinotekoisiksi? Metsäteollisuus Energiateollisuus Kuidunmetsästys Kiristyvä kilpailu maasta ja sillä kasvatettavista luonnonresursseista Elintarviketeollisuus 10

11 1.5 Vastuullinen metsätalous ja -teollisuus Vain vastuullinen toiminta lisää hyvinvointia Syrjäseudulle jäävät vain aukot - Työt siirtyvät muualle HS Paikallistalous versus globaalitalous tulonjako Vastuullinen veronmaksu Kuka hyötyy? Kenelle jäävät haitat? Sosiaaliset vaikutukset Ympäristövaikutukset Ilmastovaikutukset Työvoimavaikutukset 11

12 2. Teollisuuden rakennemuutos Metsäteollisuus on ollut vuosia tiikeri kansallisten toimialojen joukossa. Ääriviivoista tunnistaa vieläkin kissan. Mutta. Metsäklusteria ei enää ole. Lähde: Ahvenainen& Hietanen

13 2.1 Teollisuuden rakennemuutos Liikaa tuotantoa väärässä paikassa Paino- ja kirjoituspaperin kysynnän ja tarjonnan kehitys kysyntä Kulutus vähenee teollisissa maissa ja kasvaa kehittyvillä markkinoilla Tuotannon kokonaiskapasiteetti kasvanut tarjonta Lähteet: Hetemäki & Hänninen 2009; Metsäntutkimuslaitos 13

14 2.2 Biotalous Biotaloudesta lisää arvoa metsälle Vanha tapa ajatella: Alemman jalostusarvon käyttötapa estää / tuhoaa jatkokäyttötavat 5. Energia 4. Kemikaalit ja muovit 3. Kuidut ja massat 2. Puutuotteet Metsästä on moneksi! Puu - yhdisteiden aarre-aitta! Uusi tapa ajatella: Rinnakkaisia ja toisiaan täydentäviä käyttötapoja puuraaka ainelle 1. Palvelut 3. Kuidut ja massat 2. Puutuotteet 4. Kemikaalit ja muovit 1. Palvelut 5. Energia Energiapoltto vasta kun muut liiketoimintamahdollisuudet on käytetty 14

15 3. Metsäpolitiikka 15

16 3.1 Globaali metsäpolitiikka Kansainvälinen metsäpolitiikka suodattuu käytäntöön YK:n alaiset sekä muut kv.organisaatiot Forest Europe UNFF, FAO, CBD, UNFCCC, CIFOR, ITTO, IUFRO, CEE, UNCCD, UNDP, UNEP, ICRAF, Maailmanpankki, IUCN, jne. EU Kansallinen lainsäädäntö Metsänomistaja 16

17 3.2 EU-tason metsäpolitiikka EU-lainsäädäntö EU:sta ropisee vaatimuksia... EU:lla ei ole toimivaltaa metsäasioissa, mutta muut EU-politiikat vaikuttavat EU:n Metsästrategia (ohjaava) 1998, 2013 EU:n Metsätoimintaohjelma Metsänviljelyaineiston kauppaa säätelevä direktiivi Vesidirektiivi Biopolttoaineiden kestävyyskriteerit Biomassojen kestävyyskriteerit Puutavaraasetus Kansainväliset metsäkysymykset Metsäpalojen torjunta Maaseutuohjelmat ja niihin liittyvät tuet Nielulaskennat ja EU:n yhteinen kupla Eurostat Kansallisten tukien notifiointi Komissiossa Tutkimusyhteistyö Tuontipuun kasvinterveystarkastukset Forest Based Industries 17

18 3.3 Kansallinen metsäpolitiikka Kansallista metsäpolitiikkaa ohjataan laajasti Metsäalan strategiat ja ohjelmat MMM Kansallinen metsäohjelma (KMO 2015) Metsätalous ja metsäpolitiikka MMM VN Metsäpoliittinen selonteko Metsien käytön visio 2050 YM Kestävän kehityksen strategia Luonnon monimuotoisuusstrategia Luonnonsuojelu TEM Metsäalan Strateginen Ohjelma (MSO ) Kilpailukyky ja uudistuminen Strategioiden yhteensopivuus muiden hallinnonalojen strategioiden kanssa on tärkeää 18

19 3.4 Kansallinen metsäpolitiikka Suomen lainsäädäntö Useat lait muuttuvat Metsälaki Metsien käsittelyyn vaikuttavia lakeja Kestävän metsätalouden rahoituslain muutokset Metsätuholaki Pienpuun energiatuki Puutavaran mittauslaki Organisaatiolakeja Suomen metsäkeskuksen Muodostaminen Metsänhoitoyhdistyslaki Luonnonvarakeskus Metsähallituslain uudistus 19

20 4. Sertifiointi ja ympäristömerkit 20

21 4.1 Metsäsertifiointi ja ympäristömerkit samassa veneessä Tuotteen elinkaaressa Viranomaisvalvonta: EU puutavara asetus EU biomassan / energian kestävyys Onko sertifikaatti näyttö lainmukaisuudesta? Alkuperän hallinta alihankinta ostot 400 erilaista eko merkkiä ympäristö ja laatujärjestelmä sertifikaatit sosiaalisen vastuun sertifikaatit alakohtaiset sertifikaatit tuotantomenetelmistä 21

22 4.2 Kehitystrendit Järjestelmät muutoksessa Sertifiointijärjestelmien- ja ympäristömerkkien on myös sopeuduttava uusiin haasteisiin, mm: Sertifiointi valtavirtaistuu edelläkävijöiden haettava uusia avauksia Kestävyys on holistinen käsite ympäristövastuu ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus erottamattomat Yritys-kuluttajasuhde muuttuu kiinteämmäksi yritys vaikuttaa kuluttajan valintoihin ja kuluttajan tarpeet ohjaavat yritystä Järjestelmien välinen yhteistyö tiivistyy Metsä-+ Hiilikauppa- + Sosiaalisen vastuun sertifiointi 22

23 5. Johtopäätökset Tuotannon trendit Biotaloudesta lisää arvoa metsälle Tuotannon ja tuotteiden kehitys kiihtyy Kaikki kiertää jätteestä jalostetta Rakennemuutos vaikuttaa puunhankintaan Ympäristö ja yhteiskunta Ilmasto lämpenee metsät sopeutuva hiilinielu Vastuullinen toiminta lisää hyvinvointia Metsäluonto edistää kansalaisten terveyttä Sertifiointi valtavirtaistuu Kansallista metsäpolitiikkaa ohjataan laajasti 23

24 Indufor Oy Tel Töölönkatu 11 A Fax FI Helsinki indufor@indufor.fi Finland Indufor Asia Pacific Ltd Tel th Floor, 55 Shortland St Fax PO Box indufor@indufor.fi Auckland City New Zealand