TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2012

Transkriptio

1 TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2012 Osuuspankin nimi TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-23 Toimintakertomus Osuuspankin konsernin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin konsernin rahoituslaskelma Osuuspankin rahoituslaskelma Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 89 Hallituksen allekirjoitus 89 Hallintoneuvoston lausunto 89 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

2 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Turun Seudun Osuuspankin liikevoitto laski selvästi edellisvuodesta. Korkotason yleisestä laskusta huolimatta korkokate jatkoi kasvuaan. Muut tuotot alenivat noin neljänneksen. Kulut kasvoivat noin kuusi prosenttia. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista säilyivät alhaisella tasolla. Talletuskanta supistui vähän ja luottokanta kasvoi noin viisi prosenttia. Vakavaraisuussuhde vahvistui verrattuna edelliseen vuodenvaihteeseen johtuen omien varojen määrän kasvusta. Avainlukuja Avainlukuja Liikevoitto, 1000 euroa Kulujen suhde tuottoihin, % 82,4 71,6 75,7 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,1 9,2 10,2 Vakavaraisuussuhde, % 18,6 17,8 15,1 Henkilöstö keskimäärin Jäsenet OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Turun Seudun Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja toimintansa aloittanut OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalouden kasvu hidastui vuonna 2012 ja jäi viime vuosikymmenen keskiarvoa hitaammaksi. Talouskehitys oli runsaan epävarmuuden värittämää ja epätasaista. Yhdysvalloissa talous kasvoi kohtuullisesti ja työllisyys parani. Euroalue vajosi lievään taantumaan. Euroalueen velkakriisi sävytti edelleen rahoitusmarkkinoiden kehitystä. Epävarmuus lisääntyi alkukesällä Kreikan vaalien seurauksena. Vuoden jälkipuoliskolla pahimmat velkakriisihuolet hälvenivät Euroopan keskuspankin ilmoitettua valtiolainaosto-ohjelmastaan. EKP laski ohjauskorkonsa 0,75 prosenttiin ja lisäsi alkuvuonna voimakkaasti markkinoiden likviditeettiä poikkeuksellisilla pitkäaikaisilla rahoitusoperaatioilla. Markkinakorot laskivat vuoden aikana ennätyksellisen alas.

3 2 Suomen talouskehitys jäi heikoksi vuonna Hyvän ensimmäisen neljänneksen jälkeen talouden toimeliaisuus vaimeni vuoden mittaan. Kotitalouksien kulutus tuki talouskasvua. Sen sijaan vienti ja investoinnit olivat vaisuja. Hidastuneen talouskasvun seurauksena työttömyys alkoi nousta loppuvuonna. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa ja - rakentaminen vähenivät hieman. en kotitalous- ja yritysluottokantojen kasvu jatkui Suomessa muuhun euroalueeseen verrattuna vakaana. Luottokannan kasvu kuitenkin hidastui loppuvuonna heikentyneiden talousnäkymien seurauksena. Talletuskannan kasvu hiipui korkojen laskun ja rahoitusmarkkinoiden elpymisen myötä. Markkinoiden elpyminen siivitti myös rahastopääomat ja vakuutussäästöt vahvaan nousuun. Eduskunta hyväksyi joulukuussa määräaikaisen lain pankkiverosta. Laki tulee voimaan ja se on voimassa vuosina vero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP- Pohjola-ryhmään kuuluvien talletuspankkien vuodelta 2013 maksettavaksi tulevan veron arvioitu määrä on yhteensä noin 46 miljoonaa euroa, josta Turun Seudun Osuuspankin osuus on noin 1,5 miljoonaa euroa. Pankin toimialueen väkiluvun ennakoidaan kasvavan vajaan prosentin eli noin 2 000:lla. Työllisyys heikkeni pankin toimialueen kaikissa kunnissa Paraista lukuun ottamatta ja koko pankin toimialueella työttömien määrä kasvoi yli tuhannella. Turun talousalueen työllisyyden heikkeneminen sekä laivanrakennuksen ja muun metalliteollisuuden epäselvät tulevaisuudennäkymät luovat epävarmuutta pankin toimialueen taloudelliseen tilanteeseen. Asuntokauppa on kuitenkin säilynyt kohtuullisella tasolla. OP- Kiinteistökeskus on pystynyt säilyttämään vahvan markkinaosuutensa tässä haasteellisessa markkinatilanteessa. Varsinais-Suomen pk-yrittäjien vuoden 2013 suhdanneodotusten heikkeneminen jatkuu. Pkyrittäjien odotukset ovat kaikilla mittareilla - liikevaihto, kannattavuus, työllisyys, investoinnit arvioituna hiukan viimevuotista varovaisempia. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Pankin toimitusjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela jäi eläkkeelle , 22 palvelusvuoden jälkeen. Uutena toimitusjohtajana aloitti alkaen OTK, emba Olli-Pekka Saario. Saario toimi aikaisemmin pankin varatoimitusjohtajana. vahvisti syyskuussa uuden strategian, joka perustuu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen liiketoimintastrategiaan. Strategia muodostaa perustan kaikkien ryhmään kuuluvien yritysten strategiselle suunnittelulle ja tavoiteasetannalle. Päivitetyssä strategiassa mm. korostetaan aiempaakin terävämmin asiakkaan asemaa strategian keskiössä ja asiakaskokemuksen merkitystä, määriteltiin keskeiset uuden kasvun painopisteet, linjattiin ryhmänä toimimisen periaatteita sekä lisättiin panostuksia liiketoiminnan kehittämiseen. Ryhmän tavoitteena on edelleen kasvaa pitkäjänteisesti markkinakasvua nopeammin. rakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Pankin konsernitilinpäätökseen kuuluivat pankin lisäksi tytäryrityksenä Turun Seudun OP- Kiinteistökeskus Oy ja osakkuusyrityksenä Turun Asemaseudun Kiinteistö Oy. on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiön sekä osakkuusyhtiön tilinpäätökset Finanssivalvonnan tilinpäätösstandardin 3.1 edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emo-osuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa

4 3 emo-osuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Osuuspankin konserni. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tammikuussa 2013 pankki päätti sulkea Itäkeskuksen, Kupittaan ja Piikkiön konttorit sekä rajoittaa kassapalveluaikoja Liedon, Ruskon ja Vehmaan konttoreissa. Konttoreiden sulkemisella ja muilla toimintojen sopeuttamisilla haetaan säästöjä ja varaudutaan sääntelyn kiristymiseen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2012 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa Muutos, % 2010 Tuotot Korkokate , Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista , Palkkiotuotot, netto , Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,9 488 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,6 332 Suojauslaskennan nettotulos Sijoituskiinteistöjen nettotuotot , Liiketoiminnan muut tuotot , Yhteensä , Tuotot yhteensä , Kulut Henkilöstökulut , Muut hallintokulut , Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä , Liiketoiminnan muut kulut , Kulut yhteensä , Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista ,2 563 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Liikevoitto (-tappio) , Korkokate muodostui edellisvuotta suuremmaksi hyvin matalalle laskeneesta korkotasosta huolimatta. Myös tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvoivat vertailuvuoteen nähden. Palkkiotuotot alenivat jonkin verran. Epävakaan sijoitusympäristön vuoksi arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot sekä myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot heikkenivät selkeästi. Sijoituskiinteistöjen nettotuotot jäivät selvästi vertailuvuotta alhaisemmiksi, kun vuokratuotot pienenivät kiinteistökannan vähenemisen vuoksi ja myyntivoittoja kertyi vertailuvuotta vähemmän. Kulut yhteensä kasvoivat noin kuusi prosenttia. Henkilöstökulujen kasvu johtui henkilömäärän lisäyksestä ja oli 8,1 prosenttia. Luottojen ja pankkitakaussaamisten arvonalentumistappiot nousivat merkittävästi vertailuvuoteen nähden, jääden kuitenkin kokonaisuutena varsin alhaiselle tasolle. Liikevoitto pieneni 53,8 prosenttia 6,4 miljoonaan euroon (13,9).

5 4 Palkkiotuotot laskivat kuluneena vuonna jonkin verran viime vuodesta. Palkkiot luotonannosta ja maksuliikkeestä kasvoivat, kun taas palkkioita omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä kertyi edellisvuotta vähemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä kasvoi 5,5 prosenttia 7,5 miljoonaan euroon (7,1). OPbonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiokulut kasvoivat melkein neljänneksen. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa Muutos, % Talletuksista ,1 Luotonannosta ,3 Maksuliikkeestä ,9 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta ,9 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä ,5 Takauksista ,8 Vakuutusten välityksestä Muut ,8 Yhteensä ,4 OP-bonukset ,5 Palkkiotuotot yhteensä ,9 Palkkiokulut ,4 Palkkiotuotot, netto ,1 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä ,6 Vähennykset ,5 Arvonalentumisten nettomäärä ,2 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0,0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2012 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa Muutos, % Tase , Luotot , Saamistodistukset , Osakkeet ja osuudet , Talletukset , Oma pääoma , Taseen ulkopuoliset sitoumukset ,

6 5 Tase ja luotonanto omasta taseesta kasvoivat noin viisi prosenttia. Talletuskanta supistui niukasti. Oma pääoma ja taseen ulkopuoliset sitoumukset olivat hyvässä kasvussa. Luotonannon kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 718 miljoonaa euroa eli 24 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta välitetyt luotot mukaan luettuna kasvoi edelleen voimakkaasti ja oli vuoden lopussa yhteensä miljoonaa euroa ( ). välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP-Pohjola-ryhmän strategian mukaisesti pankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana 154 miljoonaa euroa. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa Muutos, % Järjestämättömät saamiset ,3 Nollakorkoiset saamiset ,3 Yhteensä ,3 Prosenttia luotto- ja takauskannasta ml. OPA:n luotot 0,7 0,5 0,2 %-yks. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta ml. OPA:n luotot 1,4 1,4 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta ml. OPA:n luotot 0,5 1,2 Käypä arvo Nettotuotto, % 5,5 6,0 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä Prosenttia taseesta ml. OPA:n luotot 1,9 2,6 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Lisäksi pankilla on sijoituksia kiinteistösijoitusyhtiöissä, joihin sitoutunut pääoma on 21,4 miljoonaa euroa (15,4). Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 2,6 prosenttia taseesta ml. OPA:n luotot (3,2). 1 Suluissa vertailuluku

7 6 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 1,9 miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Lisäksi pankki on sijoittanut kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin 5,5 miljoonaa euroa. Näille yhtiöille pankki on myöntänyt luottoja 21,4 miljoonaa euroa. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöistä kirjattiin arvonalennuksia tilikauden aikana 0,6 miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöihin ei sisältynyt tilikauden päättyessä arvonkorotuksia. Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 8,5 miljoonaa euroa. Kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin sijoitettiin 0,5 miljoonaa euroa ja yhtiöille myönnettiin luottoa 5,5 miljoonaa euroa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Oyj:ltä olivat 171 miljoonaa euroa (176). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP-Pohjola osk:n liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 30 miljoonaa euroa (30). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvatti etenkin Pohjola Pankin osakkeiden arvonnousu. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 2,9 miljoonaa euroa oli 0,3 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit ,2 Säästämistilit ,8 Sijoittamistilit ,3 Valuuttatalletukset ,8 Yhteensä ,8 Muut velat ,6 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä ,8

8 7 Asiakasvarat yhteensä, johon kuuluvat talletusten lisäksi OP-Henkivakuutuksen sijoitukset ja OP- Rahastojen pääomat kasvoi vuoden aikana 3,4 prosenttia miljoonaa euroon (2 050). Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Oyj:lle, kasvoivat 414 miljoonaan euroon (323). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Pankilla oli pääomalainoja 89 miljoonaa euroa (89). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 15,2 prosenttia 93 miljoonaan euroon (81). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 7,7 miljoonaa euroa ja lisäosuuspääomaan 85,4 miljoonaa euroa. Osuuspankki maksoi lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2011 yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 16,2 prosenttia 157 miljoonaan euroon (135). Poistoeroa kasvatettiin 0,2 miljoonaa euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin 0,9 miljoonaa euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Baselin pankkivalvontakomitea on vahvistanut ns. Basel III sääntelykehikon, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Euroopassa Basel III kehikkoa ollaan implementoimassa osana luottolaitosdirektiiviä ja asetusta (ns, CRD4/CRR paketti), niiden lopullista sisältöä sekä voimaantulo- ja siirtymäaikatauluja ei ole vielä vahvistettu. Alustavan tiedon mukaan uudet säännökset tulevat voimaan vuoden 2013 aikana Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa Ensisijaiset omat varat Oma pääoma Käyvän arvon rahasto Arvonkorotusrahasto - - Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla Palautettavat osuuspääomat Aineettomat hyödykkeet Suunniteltu voitonjako Tilintarkastamaton tulos - -

9 8 Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä - - Ydin omat varat *) yhteensä Pääomalainat Toissijaisten omien varojen alijäämä Siirto ydin omiin varoihin - - Muut ensisijaiset omat varat yhteensä Ensisijaiset omat varat yhteensä Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat - - Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) Arvonkorotusrahasto - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin Toissijaiset omat varat yhteensä 0 0 Omat varat yhteensä *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Ensisijaisiin omiin varoihin sisältyvien pääomalainojen osuus oli 39,8 prosenttia ensisijaisista omista varoista. Pääomalainojen pääasialliset lainaehdot on ilmoitettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Pääomalainat ovat luottolaitoslain mukaisten siirtymäsäännösten piirissä vuoteen 2020 asti. Finanssivalvonnan antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Vaaka Partners Oy:n (aikaisemmin Pohjola Capital Partners Oy) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista. Tämä lupa oli voimassa asti. Omien varojen vaatimus 1000 euroa Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 11 9 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut Yritysvastuut Vähittäisvastuut - - Muut erät - - IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) 1 1 Yritysvastuut 1) Vähittäisvastuut 2) Kiinteistövakuudelliset Muut Oman pääoman ehtoiset sijoitukset PD/LGD-menetelmä Yksinkertainen menetelmä Pääomasijoitukset Pörssilistatut sijoitukset Muut

10 9 Muut erät Luottoriski yhteensä Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski Muut omien varojen vaatimukset 4) - - Yhteensä ) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa Omat varat yhteensä Ensisijaiset omat varat Omien varojen vaatimus Vakavaraisuussuhde, % 18,6 17,8 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 18,6 18,0 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 15,1 14,0 *syyskuussa 2012 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Vakavaraisuussuhteen vahvistuminen johtuu omien varojen suhteellisesti nopeammasta kasvusta omien varojen vaatimukseen verrattuna. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Osuuspankin konserni Osuuspankin konsernin liikevoitto oli 7,3 miljoonaa euroa (13,5). n tase oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (2 271). n vakavaraisuussuhde oli 18,5 prosenttia (17,5). Omat varat olivat 224 miljoonaa euroa (200), josta ensisijaiset omat varat 224 miljoonaa euroa (201). n omien varojen vaatimus oli yhteensä 97 miljoonaa euroa (91) ja se koostui seuraavasti: luottoriski 90 miljoonaa euroa (84) ja operatiivinen riski 7 miljoonaa euroa (7).

11 10 n oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta (suluissa kaksi edellistä tilikautta) oli 4,6 prosenttia (8,9 ja 9,5), koko pääoman tuotto (ROA) 0,3 prosenttia (0,5 ja 0,5), omavaraisuusaste 6,8 prosenttia (6,0 ja 5,6) ja kulujen suhde tuottoihin 82,4 prosenttia (73,8 ja 78,0). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä. Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 196 osuuspankkia sekä Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2012 rahastolle kannatusmaksuja tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.

12 11 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,1 9,2 10,2 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,3 0,5 0,5 Omavaraisuusaste, % 6,8 6,1 5,7 Kulujen suhde tuottoihin, % 82,4 71,6 75,7 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää.

13 12 Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut limiitit riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. liiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole yhtään asiakaskokonaisuutta, jonka asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 39,6 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 10,1 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2012 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,1 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,7 prosenttia luotto- ja takauskannasta mukaan lukien OPA:n luotot.

14 13 Likviditeettiriski Markkinariskit toiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. toiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. on tilikaudella soveltanut rahavirran suojauslaskentaa suojautuessaan korkokatteen vaihtelulta ja koronlaskun vaikutukselta euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtoihin. Rahavirran suojauksessa osa euribor-sidonnaisen luottokannan tulevista korkovirroista on vaihdettu koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. liiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola in, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Lisäksi kaikki merkittävimmät kohteet on vakuutettu vuokratulokeskeytysvakuutuksella. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin.

15 14 Vuoden 2012 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 2,6 prosenttia taseen loppusummasta ml. OPAn luotot. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 94 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 5,5 prosenttia eli hieman edellisvuotista matalampi. Operatiiviset riskit Strategiset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2012 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko palvelee asiakkaitaan monikanavaisesti. Sähköisten palvelukanavien käyttö kasvoi edelleen vuonna Säästämisen, sijoittamisen sekä rahoituspalvelujen asioita hoidettiin ja laitettiin vireille verkkokanavassa sekä puhelinkanavan palvelunumeroissa kasvavassa määrin. Verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi vuoden aikana 2,4 prosenttia. Vuoden lopussa pankilla oli 15 konttoria: Turussa 7 konttoria (Maariankatu, Hämeenkatu, Itäkeskus, Kauppatori, Vähä-Heikkilä, CM-Kupittaa, CM-Länsikeskus), Kaarinassa 2 konttoria (keskusta, Piikkiö) sekä konttorit Ruskolla, Raisiossa, Liedossa, Naantalissa, Paraisilla sekä Vehmaalla. Pohjola Vakuutuksen palvelut ovat saatavilla kaikilla toimialueen paikkakunnilla. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan pankin palvelutarjonnasta. Kesän alussa 2012 avattiin OP- Mobiilipalvelu, jossa asiakas voi hoitaa pankki- ja vakuutusasioitaan entistä helpommin. Lisäksi otettiin käyttöön verkkoajanvaraus mahdollisuus sekä lähiluettava maksukortti. Sähköisen asioinnin turvallisuuteen panostettiin OP-Pohjola-ryhmän viestinnän lisäksi henkilökohtaisella opastuksella asiakaskohtaamisten yhteydessä. Turun Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy:n palveluverkko muodostuu Turun keskustan, Hämeenkadun, Länsikeskuksen, Kaarinan, Naantalin, Liedon ja Raision toimipaikoista, sekä aputoiminimellä Rannikkoseudun OP-Kiinteistökeskus toimivasta Nousiaisten ja Maskun sivutoimipisteestä sekä aputoiminimellä Turunmaan OP-Kiinteistökeskus toimivasta Paraisten sivutoimipisteestä. Fyysisiä toimipisteitä täydentävät internetissä olevat sivut. Lisäksi ovat internetissä käytössä Etuovi.com-palvelu ja Jokakoti.fi-palvelu sekä tätä täydentävä Jokakoti.fi-lehti. Jäsenet Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana jäsenellä ja oli vuoden lopussa Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta.

16 15 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä OP-Pohjola-ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Oyj:n A- sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö Pankin vakituisten henkilöiden määrä vuoden lopussa oli 377 henkilöä, joista osa-aikaisia oli 16. Vakituisten työsuhteiden määrä kasvoi 27:llä verrattuna vuoden 2011 lopun tilanteeseen. Vuoden aikana vakinaistettiin 23 määräaikaisen toimihenkilön työsuhteet. Vuoden aikana päättyi 28 työsuhdetta, uusia henkilöitä rekrytoitiin 40. Henkilöstön kokonaismäärä määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevät toimihenkilöt mukaan lukien oli vuoden päättyessä 407. Kokonaishenkilömäärä kasvoi vuoden aikana 14:llä. Keskimäärin vuoden aikana pankin palveluksessa oli 408 henkilöä (2011: 388). Tähän lukuun sisältyvät kesäkuukausien vuosilomasijaiset. Turun Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy:n henkilömäärä oli vuoden lopussa 49 (2011: 48). Osaamisen kehittämiseen tehdyt panostukset ovat olleet mittavat. Edellisen vuoden syksyllä käynnistetty kolmivuotinen Hyvästä Parhaaksi -kehittämishanke pääsi täyteen vauhtiin kaikilla kehittämisen kohteiksi valituilla osa-alueilla. Koko henkilöstöön kohdistuneen työyhteisötaitojen

17 16 kehittämisen lisäksi toteutettiin laajat asiakaskohtaamisen valmennukset sekä henkilöasiakas- että yritysasiakas- ja varallisuudenhoitopalveluissa. Esimiestyötä kehitettiin valmentavaan suuntaan ja koko henkilöstö haastettiin mukaan kehittämään prosessien sujuvuutta. Valmennuspäivien sisältöjen siirtymistä osaksi työkäytäntöjä tuettiin vertais- ja kokemustenvaihtoryhmätoiminnalla ja esimiesten henkilökohtaisilla sparraustilaisuuksilla. Kehittämishankkeen rinnalla vuoden oppimisohjelma sisälsi myös ammatillista koulutusta. Ammatillisen osaamisen kehittämisen osalta panostettiin erityisesti uusien osaajien kasvattamiseen ja tulevien varallisuudenhoidon auktorisointi-vaateiden varalta Sijoituspalvelututkintoon. Keskimäärin jokainen osallistui kurssimuotoiseen koulutukseen 4,5 päivää (2011: 3,6). Videoneuvottelujen, verkkokoulutusten tai muu työaseman kautta tapahtuvan oppimisen määrä on lisääntynyt vuonna Tavoitteena on ollut myös, että osaamisen kehittämistä tapahtuu entistä enemmän ns. työssä oppimisen keinoin. Uusien tai pitkiltä vapailta palaavien henkilöiden perehdytysprosessin kehittämistä jatkettiin vuonna Perehdytysprosessin osa-alueet koostuvat perehdytyssuunnitelmasta, talokohtaisten perehdyttäjien tuesta ja yhdeksästä lähiopetuspäivästä. Uusien henkilöiden perehdytyssuunnitelma vakiinnutettiin vuoden 2012 aikana. Päätoimisesti tai oman työnsä ohella perehdyttäjinä toimi 5 henkilöä. Heidän tehtävänään oli sekä tukea uusien henkilöiden alkuperehdytyksessä että auttaa pitkiltä vapailta palaavia ajantasaistamaan tietonsa. Lähiopetuspäivien sisällöt uudistettiin. Perehdytettävänä oli vuoden 2012 aikana 61 henkilöä. Työhyvinvointia kehitettiin vuoden 2012 aikana suunnitelmallisesti. Työkyvyn ja terveyden ylläpitoon liittyviä käytäntöjä mm. varhaisen tuen osalta vakiinnutettiin ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa oli säännöllistä ja toimivaa. Työn sisältöä parannettiin toimenkuvia tarkentamalla ja uudistamalla. Työergonomiaan kiinnitettiin huomiota parantaen mm. työasematyöskentelyä, valaistusta ja ilmanlaatua. Pankin panostukset henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin näkyivät hyvinä tuloksina sekä keväällä toteutetussa työhyvinvointianalyysissä että syksyllä toteutetussa henkilöstötutkimuksessa. Työhyvinvointianalyysin tulosten mukaan työhyvinvoinnin johtaminen ja sen tukeminen ovat yrityksessämme hyvällä tasolla. Työhyvinvointi nähdään liiketoimintaa tukevana ja sitä kehitetään järjestelmällisesti. Syksyn henkilöstötutkimuksen kokonaistulos oli erittäin hyvällä ja hieman edellistä vuotta paremmalla tasolla. Lähiesimiehet ovat tutkimuksen mukaan onnistuneet erinomaisesti ja johtamisen valmentavuus ja kehitysmyönteisyys ovat lisääntyneet. Yhteistoimintalain mukaiseen neuvottelukuntaan ja työsuojelutoimikuntaan kuului jäseninä vuoden 2012 päättyessä toimihenkilöiden edustajina Tuula Eckerman, Ritva Kankaansyrjä, Maija-Kaisa Laine, Jaana Penttilä, Anne Suominen ja varajäseninä olivat Sari Kirveennummi ja Niina Varjo. Esimiesten ja asiantuntijoiden edustajana oli Aira Sundqvist, varalla Marjukka Rimpelä. Työnantajaa edustivat Risto Korpela saakka ja lukien Olli-Pekka Saario ja Miikka Uurto saakka ja lukien Merja Jalava. Kokouksissa toimi sihteerinä Merja Pekkanen. Pääluottamusmies Maija-Kaisa Laine osallistui johtoryhmätyöskentelyyn henkilöstön edustajana. Hallintoneuvostossa henkilöstöä edustivat Maija-Kaisa Laine ja Aira Sundqvist. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Turun Seudun Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 60 ja enintään 100 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 60. Edustajat valitaan pankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana suoritettavalla äänestyksellä. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään 4 kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen.

18 17 Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kevätkokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Varsinainen edustajiston syyskokous pidetään vuosittain ennen marraskuun loppua ja se käsittelee muun muassa seuraavat asiat: hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen. Hallintoneuvosto Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisten edustajiston kokousten lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Edustajiston kokoukset pidettiin ja Pankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan sekä toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle edustajiston kevätkokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Vaalivuonna hallintoneuvosto määrää edustajiston lukumäärän osuuspankin säännöissä mainituissa rajoissa ja vahvistaa kultakin jäsenalueelta valittavien edustajien lukumäärän sekä nimeää keskusvaalilautakunnan. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 30 ja enintään 45 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 32. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2012 yhteensä 2 kertaa 7.2. ja Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle.

19 18 Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Pankilla on hallinnon jäsenten nimityksien valmistelua varten edustajiston valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 12 jäsentä sekä hallintoneuvoston valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 5 jäsentä. Toimikuntien tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunnat tekevät edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmistelevat toimikunnat voivat myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt niiden valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunnat valmistelevat esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa pankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3-6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 6 sekä toimitusjohtaja. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 24. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 98,96. Toimitusjohtaja Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2008 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 21,9. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2013 järjestettävään uuden edustajiston valintaan.

20 19 Edustajiston jäsenet Ammatti/tehtävä Toimipaikka/Kotipaikka Jäsenalue 1, Kaarina Hurme Hannu rovasti Kaarina Järvinen Jarkko nuorisotoimenjohtaja Kaarina Laaksonen Ilkka kunnallisneuvos Kaarina Puikkonen Leena lääkäri Kaarina Tapiola Marketta asiakasneuvoja, eläkkeellä Kaarina Jäsenalue 2, Naantali Rautiainen Jyrki pastori Naantali Salokangas Elina luokanopettaja Naantali Vähäpassi Ville hammaslääkäri Naantali Jäsenalue 3, Raisio Jalonen Veli sosiaalipäällikkö, eläkkeellä Raisio Kivijärvi Anneli LT Raisio Penkkala Pasi toimitusjohtaja Raisio Ruusuranta Anita päivähoitaja Raisio Sorsavirta Seija erityisopettaja Raisio Jäsenalue 4, Rusko-Vahto Ahtinen Risto maanviljelijä Rusko Ekström Pertti taksiautoilija Rusko Forsberg Elise lastenhoitaja Rusko Jäsenalue 5, Parainen Galkin Risto yrittäjä Parainen Malinen Pirjo hätäkeskuspäivystäjä Parainen Nyholm Tuula myyjä Parainen Jäsenalue 6, Vehmaa Heilä Jyrki yrittäjä Vehmaa Santanen Timo maanviljelijä Vehmaa Virtanen Asko eläkeläinen Vehmaa Jäsenalue 7, Turku Aarniokoski Marjatta ompelija Turku Arponen Irja toimistotyöntekijä Turku Artesola Rauno varastomies Turku Bergman Ulla varanotaari Turku Eklund Riitta terveydenhoitaja Turku Forsström Jorma dosentti Turku Hasan Ruth kauppat.lis. Turku Hellstén Jorma ylikonduktööri Turku Henttula Martti varatuomari Turku Huhtanen Raimo pääluottamusmies Turku Itähaarla Sakari maanviljelijä Turku Johansson Reijo LKT Turku Kiiskilä Teija laskentasuunnittelija Turku Koponen Antti pastori Turku Koski Seppo asentaja Turku Kosonen Pentti professori Turku Kuusela Kalervo komisario, eläkkeellä Turku Leivo Kirsti terveydenhoitaja Turku Löppönen Minna terveyskeskuslääkäri Turku Manni Olli toimitusjohtaja Turku Mykrä Hannu pääluottamusmies Masku Okko Seppo opetusneuvos Turku Orpo Petteri VTM Turku

21 20 Peltola Oili perushoitaja Turku Rantalaiho Anneli rovasti Turku Ranti Pirjo THM Turku Rauhala Reijo rehtori Turku Raunio Eevi maalarimestari Turku Rosenlöf Jarmo toimitsija Turku Saarela Pekka peruskoulunopettaja Turku Sandell Leevi mielisairaanhoitaja Turku Suonpää Lasse pankinjohtaja, eläkkeellä Turku Talvitie Heikki isännöitsijä Turku Vanhala Pirkko-Liisa eläkkeensaaja Turku Vepsä Hannele lastenhoitaja Turku Virolainen Anne-Mari kansanedustaja Lieto Voutilainen Seppo autoilija Turku Vyyryläinen Marja pääluottamusmies Turku Hallintoneuvosto Puheenjohtaja ( alkaen) Savo Juho ( ) maakuntajohtaja Turku Varapuheenjohtaja ( alkaen) Korhonen Ari ( ) kaupunginjohtaja Raisio Muut jäsenet Ahala Kirsti ( ) sairaanhoitaja Vehmaa Backman Lena * ( ) VM Turku/Naantali Blom Anders ( ) toimitusjohtaja Turku Eklund Toni ( ) toimitusjohtaja Turku Haapakoski Juha ( ) toimitusjohtaja Raisio/Naantali Hakanen Veli-Matti ( ) rehtori Turku Halava Helena ( ) yrittäjä Parainen Heikkilä Hannu ( ) metsänhoitopäällikkö Turku Heino Elina ( ) emäntä Vehmaa Hollmén Timo ( ) maanviljelijä Kaarina Huovinen Pentti ( ) professori Turku Kallio Hannu ( ) hallintojohtaja Turku Kankaanpää Pasi ( ) tarkastaja Rusko Koivisto Tarja ( ) sairaanhoitaja Turku Kolehmainen Petri ( ) toimitusjohtaja Turku/Naantali Kyynäräinen Niko ( ) kehityspäällikkö Turku Laiho Jouni ( ) yksikköpäällikkö Parainen Laine Maija-Kaisa** ( ) pääluottamusmies Turku Lehtinen Tuula ( ) henkilöstöpäällikkö Naantali Lehtiö-Vaino Annina ( ) KTM Turku Lehtonen Turja ( ) työehtosihteeri Turku Leinonen Kalle ( ) logistiikkakoordin. Turku Lähteenmäki Sauli ( ) maanviljelijä Rusko Mahkonen Harri ( ) maanviljelijä Rusko/Vahto Monnonen Markku ( ) liikelaitosjohtaja Turku Rannikko Outi* ( ) aluejohtaja Rusko Seivästö Anne ( ) lääkäri Kaarina Sundqvist Aira** ( ) sisäinen tarkastaja Turku Toivari Henry ( ) toiminnanjohtaja Turku Vanto Liisi * ( ) varatuomari Turku * Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen ** Henkilöstön edustaja

22 21 Hallitus Puheenjohtaja Heinonen Jarna (1965), professori, KTT kotipaikka Kaarina Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, TSE Entre, johtaja Turun Seudun Osuuspankki, hallituksen jäsen 2006 alkaen, puheenjohtaja alkaen TOP-Säätiö, hallituksen jäsen, varapuheenjohtaja 2011 alkaen OP-Pohjola osk hallintoneuvoston jäsen 2012 alkaen Osallistunut vuonna / 24 hallituksen kokoukseen Varapuheenjohtaja Hanhiala Jorma (1949), ekonomi kotipaikka Paimio Turun Seudun Osuuspankin hallituksen jäsen 2005 alkaen Osallistunut vuonna / 24 hallituksen kokoukseen Muut jäsenet Haavisto Erkki (1968), MMM, agronomi, maanviljelijä kotipaikka Raisio Turun Seudun Osuuspankin hallituksen jäsen 2009 alkaen Muut keskeiset luottamustehtävät: - Raisio Oyj, hallituksen jäsen 2004 alkaen - Metsänhoitoyhdistys Lounametsä, hallituksen puheenjohtaja - Raision kaupunginvaltuuston jäsen 1997 alkaen - Raision kaupunginhallituksen jäsen 2011 alkaen - MTK:n metsäjohtokunnan jäsen Osallistunut vuonna / 24 hallituksen kokoukseen Hellstén Kristiina (1953), THM, ylihoitaja kotipaikka Turku Turun sosiaali- ja terveystoimi, ympärivuorokautisen hoidon johtaja Turun Seudun Osuuspankin hallituksen jäsen 2008 alkaen Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: - Turun vesiliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja 2006 alkaen Osallistunut vuonna / 24 hallituksen kokoukseen Manner Olli (1956), DI, toimitusjohtaja kotipaikka Naantali, Rymättylä Elomatic Oy, toimitusjohtaja Turun Seudun Osuuspankin hallituksen jäsen 2012 alkaen. Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Turun kauppakamari, ulkomaankauppavaliokunnan jäsen Turun Messukeskus Oy, hallintoneuvoston jäsen Varma, keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö, Työnantajien neuvottelukunta 2008 alkaen Osallistunut vuonna / 3 hallituksen kokoukseen Salonen Juha (1973), yo-merkonomi kotipaikka Kaarina Leipomo Salonen Oy, toimitusjohtaja Turun Seudun Osuuspankin hallituksen jäsen 2010 alkaen Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Perheleipurit Oy, hallituksen puheenjohtaja 9/2009 alkaen ETL (Elintarviketeollisuusliitto ry) Leipomoyhdistys, puheenjohtaja Raisio Oyj, hallintoneuvoston jäsen Osallistunut vuonna / 24 hallituksen kokoukseen

23 22 Toimitusjohtaja Saario Olli-Pekka (1957), OTK, emba, toimitusjohtaja Kotipaikka Turku Turun Seudun Osuuspankin palveluksessa vuodesta 2001 alkaen Toimitusjohtaja alkaen Keskeinen työkokemus: - yhteensä 26 vuotta OP-Pohjola-ryhmässä (Salon Seudun Op, OKO Oyj, Turun Seudun OP) Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät - OP-Henkivakuutus Oy, hallituksen jäsen 2011 alkaen - TOP-Säätiö, hallituksen jäsen 2012 alkaen - TPS Turku r.y., hallituksen jäsen 2009 alkaen - Turun kauppakamari, hallituksen jäsen 2012 alkaen Osallistunut vuonna / 19 hallituksen kokoukseen Johtoryhmän kokoonpano Rinne Petteri (1967), KTM, liiketoimintajohtaja, toimitusjohtajan sijainen Kotipaikka Turku Turun Seudun Osuuspankin palveluksessa 2005 alkaen Johtoryhmän jäsen 2006 alkaen Vastuualue: yritysasiakaspalvelut, varallisuudenhoitopalvelut Keskeinen työkokemus: - yhteensä 17 vuotta pankkialalla OP-Pohjola-ryhmässä, Merita Pankissa ja Suomen Yhdyspankissa Hyvärinen Irma (1963), VTM, emba, liiketoimintajohtaja Kotipaikka Turku Turun Seudun Osuuspankin palveluksessa vuodesta 1984 alkaen Johtoryhmän jäsen 2001 alkaen Vastuualue: henkilöasiakkaiden palvelut, konttoreiden liiketoiminta, asiakkuudet Keskeinen työkokemus: - yhteensä 26 vuotta pankki- ja vakuutusalalla lähinnä OP-Pohjola-ryhmässä Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: - Pyhän Henrikin Ekumeenisen Taidekappelin hallituksen jäsen - Turun Messukeskus Oy, hallintoneuvoston jäsen 2012 alkaen Uurto Miikka (1962), OTK, varatuomari, emba, riskienhallintajohtaja Kotipaikka Turku Turun Seudun Osuuspankin palveluksessa 1989 alkaen Johtoryhmän jäsen 1995 alkaen Vastuualue: hallinto Keskeinen työkokemus: - yhteensä 22 vuotta pankkialalla OP-Pohjola-ryhmässä Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: -TOP-Säätiön asiamies 1992 alkaen Merja Jalava (1961) KM, henkilöstöjohtaja Kotipaikka Turku Turun Seudun Osuuspankin palveluksessa 2012 alkaen Johtoryhmän jäsen 2012 alkaen Vastuualue: henkilöstö Keskeinen työkokemus: - yhteensä 17 vuotta henkilöstö kehittämis- ja johtotehtävissä (Sampo-ryhmä/ If Vahinkovakuutusyhtiö Oy ja Teleste Oyj ) Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Turun aikuiskoulutussäätiön hallitus, jäsen (Turun kauppakamarin nimeämä) Turun kauppakamarin koulutus- ja työvoimavaliokunta, jäsen 2009 alkaen. Johtoryhmän kokouksiin osallistuu myös pääluottamusmies Maija-Kaisa Laine.

24 23 Tilintarkastajat PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö varsinainen tilintarkastaja Kaarisalo Mika KTM, KHT päävastuullinen tilintarkastaja Viljanen Jari KTM, KHT tarkastusvastuullinen tilintarkastaja Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n Sisäinen tarkastus suoritti pankissa useita tarkastuksia vuonna Seuraavassa on lueteltu tarkastuskohteet / vastaava tarkastaja: - Turun Seudun Op-Kiinteistökeskus Oy:n toimeksiantojen laadintaprosessi / Lasse Koskela - Ongelmallisten yritysasiakkuuksien hallinta / Kimmo Rantala - Vakavaraisuuden hallinta / Lasse Koskela - Varallisuudenhoitoprosessi Op-Private yksikössä / Sirpa Rinne - Henkilöasiakasrahoituksen myöntö- ja toimeenpanoprosessi / Heikki Launiala - Käyttövaltuuksien hallinta / Kimmo Rantala Pankin sisäisenä tarkastajana on toiminut asti Aira Sundqvist. Turun Seudun Osuuspankin hallitus päätti ulkoistaa pankin sisäisen tarkastuksen OP-Pohjola osk:n Sisäiselle tarkastukselle alkaen. Pankissa tehtävistä tarkastuksista vastaa pääsääntöisesti tarkastuspäällikkö Kimmo Rantala jolla on monivuotinen ja monipuolinen kokemus tarkastuksesta mm. Turun Seudun Osuuspankissa. Compliance-toiminnasta pankissa vastaa riskienhallintajohtaja Miikka Uurto. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden kasvunäkymät ovat vuonna 2013 edelleen keskivertoa vaisummat. Euroalueen talouskehitys säilyy heikkona. Suomen talous kasvaa parhaimmillaankin hitaasti. Euroopan keskuspankki pitää ohjauskorkonsa alhaalla ja tarvittaessa tukee poikkeustoimin talouden vakautta. Euribor-korot pysyvät ennätysalhaalla. Alhaisena pysyvä korkotaso tulee heikentämään pankin korkokatetta vuonna Pankin liikevoiton määrään vaikuttaa myös pankkivero sekä kehitys luottojen ja muiden pankkipalvelujen kysynnässä, joka toistaiseksi on säilynyt varsin hyvällä tasolla. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä n jakokelpoinen ylijäämä oli ,97 euroa. Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,47 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli ,95 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että voitonjakona lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 3,25 prosenttia eli yhteensä ,96 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli ,99 euroa jätetään edellisten tilikausien voittovarojen tilille.

25 24 Turun Seudun Op konserni 12/ /2011 KONSERNITILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA KORKOTUOTOT , ,67 KORKOKULUT , ,51 KORKOKATE , ,16 TUOTOT OMAN PÄÄOMAN EHTOISISTA SIJOITUKSISTA , ,58 PALKKIOTUOTOT , ,49 PALKKIOKULUT , ,55 ARVOPAPERIKAUPAN JA VALUUTTATOIMINNAN NETTOTUOTOT , ,12 Arvopaperikaupan nettotuotot , ,29 Valuuttatoiminnan nettotuotot , ,83 MYYTÄVISSÄ OLEVIEN RAHOITUSVAROJEN NETTOTUOTOT , ,58 SUOJAUSLASKENNAN NETTOTULOS 0,00 0,00 SIJOITUSKIINTEISTÖJEN NETTOTUOTOT , ,95 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT , ,81 HALLINTOKULUT , ,46 Henkilöstökulut , ,71 Palkat ja palkkiot , ,17 Henkilösivukulut , ,54 Eläkekulut , ,14 Muut henkilösivukulut , ,40 Muut hallintokulut , ,75 POISTOT JA ARVONALENTUMISET KONSERNILIIKEARVOSTA , ,27 POISTOT JA ARVONALENTUMISET AINEELLISISTA JA AINEETTOMISTA HYÖDYKKEISTÄ , ,55 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT , ,68 ARVONALENTUMISTAPPIOT LUOTOISTA JA MUISTA SITOUMUKSISTA , ,75 MUIDEN RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMISTAPPIOT 0,00 0,00 OSUUS OSAKKUUSYRITYSTEN TULOKSESTA , ,62 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) , ,81 TULOVEROT , ,22 Tilikauden verot , ,60 Aikaisempien tilikausien verot ,31 701,74 Laskennallinen vero , ,36 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN , ,59 VÄHEMMISTÖN OSUUS TILIKAUDEN VOITOSTA TAI TAPPIOSTA 0,00 0,00 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VÄHEMMISTÖN OSUUDEN JÄLKEEN , ,59 MUUN KUIN VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT JA KULUT 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , ,59

26 25 Turun Seudun Op konserni 12/ /2011 TASE VASTAAVAA KÄTEISET VARAT , ,05 KESKUSPANKKIRAHOITUKSEEN OIKEUTTAVAT SAAMISTODISTUKSET 0,00 0,00 Valtion velkasitoumukset 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 SAAMISET LUOTTOLAITOKSILTA , ,34 Vaadittaessa maksettavat , ,04 Muut , ,30 SAAMISET YLEISÖLTÄ JA JULKISYHTEISÖILTÄ , ,18 Vaadittaessa maksettavat 0,00 0,00 Muut , ,18 SAAMISTODISTUKSET , ,91 Julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Muilta , ,91 OSAKKEET JA OSUUDET , ,44 OSAKKEET JA OSUUDET OMISTUSYHTEYSYRITYKSISSÄ , ,55 OSAKKEET JA OSUUDET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVISSA YRITYKSISSÄ , ,36 JOHDANNAISSOPIMUKSET , ,61 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET , ,35 liikearvo , ,87 Muut pitkävaikutteiset menot , ,48 AINEELLISET HYÖDYKKEET , ,02 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet , ,34 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , ,80 Muut aineelliset hyödykkeet , ,88 OSAKE-, SIJOITUSOSUUSANTI- JA KANTARAHASTOANTISAAMISET 0,00 0,00 MUUT VARAT , ,84 SIIRTOSAAMISET JA MAKSETUT ENNAKOT , ,80 LASKENNALLISET VEROSAAMISET , ,45 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,89

27 26 Turun Seudun Op konserni 12/ /2011 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA , ,55 VELAT LUOTTOLAITOKSILLE , ,87 Keskuspankeille 0,00 0,00 Luottolaitoksille , ,87 Vaadittaessa maksettavat , ,87 Muut , ,00 VELAT YLEISÖLLE JA JULKISYHTEISÖILLE , ,58 Talletukset , ,56 Vaadittaessa maksettavat , ,28 Muut , ,28 Muut velat , ,02 Vaadittaessa maksettavat 357,50 191,51 Muut , ,51 YLEISEEN LIIKKEESEEN LASKETUT VELKAKIRJAT 0,00 0,00 Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 JOHDANNAISSOPIMUKSET JA MUUT KAUPANKÄYNTITARKOITUKSESSA PIDETTÄVÄT VELAT , ,67 MUUT VELAT , ,56 Muut velat , ,56 Pakolliset varaukset , ,00 SIIRTOVELAT JA SAADUT ENNAKOT , ,05 VELAT, JOILLA ON HUONOMPI ETUOIKEUS KUIN MUILLA VELOILLA , ,74 Pääomalainat , ,03 Muut 0, ,71 LASKENNALLISET VEROVELAT , ,08 KONSERNIRESERVI 0,00 0,00 OMA PÄÄOMA JA VÄHEMMISTÖN OSUUS , ,34 Osakepääoma/Osuuspääoma/Peruspääoma , ,01 Sijoitusosuuspääoma/Kantarahasto/Lisäpääoma 0,00 0,00 Ylikurssirahasto 0,01 0,01 Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 Muut sidotut rahastot , ,32 Vararahasto , ,17 Käyvän arvon rahasto , ,49 Rahavirran suojauksesta ,99 0,00 Muuntoeroista 0,00 0,00 Käypään arvoon arvostamisesta, saamistodistukset , ,24 Käypään arvoon arvostamisesta muista , ,09 Laskennalliset verot käyvän arvon rahaston saamistodistuksista , ,87 Laskennalliset verot käyvän arvon rahaston muista , ,23 Laskennalliset verot rahavirran suojaus ,20 0,00 Yhtiöjärjestyksen/sääntöjen mukaiset rahastot 0,00 0,00 Muut rahastot 0,00 0,00 Vapaat rahastot 0,00 0,00 Muut rahastot 0,00 0,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,06 Tilikauden voitto tai tappio , ,59 Vähemmistön osuus pääomasta 0,00 0,00 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,89 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET ASIAKKAAN PUOLESTA KOLMANNEN HYVÄKSI ANNETUT SITOUMUKSET , ,71 Takaukset ja pantit , ,71 Muut 0,00 0,00 ASIAKKAAN HYVÄKSI ANNETUT PERUUTTAMATTOMAT SITOUMUKSET , ,86 Arvopapereiden takaisinostositoumukset 0,00 0,00 Muut , ,86 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ , ,57

28 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI (1) 27 Osuuspankin tuloslaskelma Korkotuotot , ,21 Korkokulut , ,50 K o r k o k a t e , ,71 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista , ,58 Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä , ,00 Muista yrityksistä , ,58 Palkkiotuotot , ,86 Palkkiokulut , ,55 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot , ,12 Arvopaperikaupan nettotuotot , ,29 Valuuttatoiminnan nettotuotot , ,83 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot , ,58 Suojauslaskennan nettotulos 0,00 0,00 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot , ,20 Liiketoiminnan muut tuotot , ,97 Hallintokulut , ,61 Henkilöstökulut , ,86 Palkat ja palkkiot , ,69 Henkilösivukulut , ,17 Eläkekulut , ,68 Muut henkilösivukulut , ,49 Muut hallintokulut , ,75 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä , ,29 Liiketoiminnan muut kulut , ,06 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista , ,75 L i i k e v o i t t o (- t a p p i o) , ,76 Tilinpäätössiirrot , ,39 Tuloverot , ,84 Tilikauden verot 45, ,53 Aikaisempien tilikausien verot ,31-701,74 Laskennallinen vero , ,05 Varsinaisen toiminnan voitto (tappio) verojen jälkeen , ,53 T i l i k a u d e n v o i t t o ( t a p p i o ) , ,53

29 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI (1) 28 OSUUSPANKIN TASE VASTAAVAA Käteiset varat , ,42 Saamiset luottolaitoksilta , ,34 Vaadittaessa maksettavat , ,04 Muut , ,30 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,18 Muut , ,18 Saamistodistukset , ,91 Muilta , ,91 Osakkeet ja osuudet , ,88 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä , ,55 Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä , ,69 Johdannaissopimukset , ,61 Aineettomat hyödykkeet , ,00 Aineelliset hyödykkeet , ,31 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet , ,50 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , ,80 Muut aineelliset hyödykkeet , ,01 Muut varat , ,84 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot , ,48 Laskennalliset verosaamiset , ,45 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,66 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille , ,87 Luottolaitoksille , ,87 Vaadittaessa maksettavat , ,87 Muut , ,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,76 Talletukset , ,74 Vaadittaessa maksettavat , ,46 Muut , ,28 Muut velat , ,02 Vaadittaessa maksettavat 357,50 191,51 Muut , ,51 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat , ,67 Muut velat , ,56 Muut velat , ,56 Pakolliset varaukset , ,00 Siirtovelat ja saadut ennakot , ,22 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla , ,74 Pääomalainat , ,03 Muut 0, ,71 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,82 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ , ,38 Poistoero , ,38 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma , ,01 Muut sidotut rahastot , ,32 Vararahasto , ,17 Käyvän arvon rahasto , ,49 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,24 Tilikauden voitto (tappio) , ,53 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,46 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,66 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,71 Takaukset ja pantit , ,71 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,86 Muut , ,86 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ , ,57

30 29 Turun Seudun Op konserni RAHOITUSLASKELMA LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Kauden voitto , ,59 Kauden voittoon tehdyt oikaisut , ,92 LIIKETOIMINNAN VAROJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) , ,59 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 0,00 0,00 Saamiset luottolaitoksilta , ,62 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,60 Leasingkohteet 0,00 0,00 Saamistodistukset , ,01 Osakkeet ja osuudet , ,13 Johdannaissopimukset 0,00 0,00 Sijoituskiinteistöt , ,42 Muut varat , ,65 LIIKETOIMINNAN VELKOJEN LISÄYS (+) TAI VÄHENNYS (-) , ,27 Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , ,15 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,80 Johdannnaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat , ,77 Muut velat , ,09 Maksetut tuloverot , ,30 Saadut osingot , ,58 A. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ , ,19 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Eräpäivään asti pidettävien rahavarojen lisäykset 0,00 0,00 Eräpäivään asti pidettävien rahavarojen vähennykset 0,00 0,00 Tytär- ja osakkuusyritysten hankinnat 0, ,44 Tytär- ja osakkuusyritysten myynnit 0, ,00 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,73 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset , ,86 B. INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ , ,31 RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset 0, ,80 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset 0, ,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset 0,00 0,00 Velat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset , ,00 Osuus- ja osakepääoma, lisäykset , ,09 Osuus- ja osakepääoma, vähennykset , ,00 Maksetut osingot ja osuuspääoman korot , ,73 Maksetut bonukset omistajajäsenille , ,00 Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset 0,00 0,00 Muut oman pääoman erien rahamääräiset vähennykset 0,00 0,00 C. RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ , ,84 D. VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS RAHAVAROIHIN 0,00 0,00 RAHAVAROJEN NETTOMUUTOS (A+B+C+D) , ,04 RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA , ,05 RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA , ,09 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,04 Saadut korot , ,79 Maksetut korot , ,12

31 30 Kauden voittoon tehdyt oikaisut Erät joihin ei liity maksutapahtumaa Kaupankäynnin käyvän arvon muutos , ,95 Valuuttatoiminnan realisoitumaton nettotulos 0,00 0,00 Sijoitusomaisuuden käyvän arvon muutos , ,98 Poistot, poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutos , ,57 Saamisten arvonalentumiset , ,19 Muut , , , ,51 Erät, jotka esitetään muualla kuin liiketoiminnan rahavirrassa Myyntivoitot, investointien rahavirtaan kuuluva osuus , ,85 Myyntitappiot, investointien rahavirtaan kuuluva osuus 0, ,26 Maksetut bonukset omistajajäsenille , , , ,41 Oikaisut yhteensä , ,92 Rahavarat Käteiset varat , ,05 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta , ,04 Rahavarat yhteensä , ,09

32 31 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI R A H O I T U S L A S K E L M A LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA RahaKauden voitto , ,53 RahaKauden voittoon tehdyt oikaisut , ,10 RahaLIIKETOIMINNAN VAROJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) , ,97 RahaKeskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset RahaSaamiset luottolaitoksilta , ,62 RahaSaamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,07 RahaLeasingkohteet RahaSaamistodistukset , ,01 RahaOsakkeet ja osuudet , ,13 RahaJohdannaissopimukset RahaSijoituskiinteistöt , ,53 RahaMuut varat , ,67 RahaLIIKETOIMINNAN VELKOJEN LISÄYS (+) TAI VÄHENNYS (-) , ,88 RahaVelat luottolaitoksille ja keskuspankeille , ,15 RahaVelat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,41 RahaJohdannnaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat , ,77 RahaMuut velat , ,09 RahaMaksetut tuloverot , ,23 RahaSaadut osingot , ,58 RahaA. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ , ,54 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RahaEräpäivään asti pidettävien rahavarojen lisäykset RahaEräpäivään asti pidettävien rahavarojen vähennykset RahaTytär- ja osakkuusyritysten hankinnat ,44 RahaTytär- ja osakkuusyritysten myynnit 9 900,00 RahaInvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,33 RahaAineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset , ,47 RahaB. INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ , ,30 RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT RahaYleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset ,80 RahaYleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset ,00 RahaVelat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset RahaVelat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset , ,00 RahaOsuus- ja osakepääoma, lisäykset , ,09 RahaOsuus- ja osakepääoma, vähennykset , ,00 RahaMaksetut osingot ja osuuspääoman korot , ,73 RahaMaksetut bonukset omistajajäsenille , ,00 RahaC. RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ , ,84 RahaD. VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS RAHAVAROIHIN -3,21 15,83 RahaRAHAVAROJEN NETTOMUUTOS (A+B+C+D) , ,23 RahaRAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA , ,23 RahaRAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA , ,46 RahaRAHAVAROJEN MUUTOS , ,23 RahaSaadut korot , ,33 RahaMaksetut korot , ,11

33 32 Kauden voittoon tehdyt oikaisut Erät joihin ei liity maksutapahtumaa RahaKaupankäynnin käyvän arvon muutos , ,95 RahaValuuttatoiminnan realisoitumaton nettotulos 3,21-15,83 RahaSijoitusomaisuuden käyvän arvon muutos , ,98 RahaPoistot, poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutos , ,51 RahaSaamisten arvonalentumiset , ,19 RahaMuut , , , ,69 RahaErät, jotka esitetään muualla kuin liiketoiminnan rahavirrassa RahaMyyntivoitot, investointien rahavirtaan kuuluva osuus , ,85 RahaMyyntitappiot, investointien rahavirtaan kuuluva osuus ,26 RahaMaksetut bonukset omistajajäsenille , , , ,41 RahaOikaisut yhteensä , ,10 RahaRahavarat RahaKäteiset varat , ,42 RahaVaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta , ,04 RahaRahavarat yhteensä , ,46

34 33 OSUUSPANKIN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET YLEISTÄ Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki on osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Laissa talletuspankkien yhteenliittymästä määrätään, että OP-Pohjola-ryhmän yhdistelty tilinpäätös on laadittava keskusyhteisö OP-Pohjola osk:n ja sen jäsenluottolaitosten tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten yhdistelmänä. Yhdistelty tilinpäätös käsittää myös sellaiset yhteisöt, joissa edellä tarkoitetuilla yhteisöillä yhdessä on kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta. Osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain pohjalla olleen hallituksen esityksen (HE 47/1996) perusteluissa todetaan, että yhdisteltyyn tilinpäätökseen sisältyvien yhteisöjen oman pääoman muodostavat osuuspankkien omat pääomat ja OKOn (nykyinen Pohjola ) omasta pääomasta se osa, joka on muiden kuin yhteenliittymään kuuluvien yhteisöjen omistuksessa. Edellä mainitun periaatteen mukaan OP-Pohjola-ryhmälle on muodostettu ns. laskentatekninen emoyhtiö. LASKENTATEKNINEN EMOYHTIÖ OP-Pohjola-ryhmän yhdistelyä varten OP-Pohjola osk, sen jäsenosuuspankit sekä Pohjola Oyj konsolidoidaan laskentatekniseksi emoyhtiöksi. Laskentateknisen emoyhtiön keskinäinen omistus, sisäiset liiketapahtumat, keskinäiset saamiset ja velat, sisäinen voitonjako ja sisäiset katteet eliminoidaan. OP-Pohjola osk:n ja jäsenosuuspankkien omistamat Pohjola Oyj:n osakkeet eliminoidaan hankintamenetelmästä poiketen osakkeiden nimellisarvon osalta Pohjola Oyj:n osakepääomaa vastaan ja nimellisarvon ylittävältä tai alittavalta osalta osakkeita omistavan ryhmään kuuluvan yhtiön arvostuskäytännöstä riippuen joko käyvän arvon rahastosta tai edellisten tilikausien tuloksesta. IFRS-tilinpäätöksessä OP-Pohjola-ryhmän osake- ja osuuspääoma muodostuu OP-Pohjola-ryhmän ulkopuolisten osakkaiden sijoituksista Pohjola Oyj:n osakepääomaan sekä osuuspankkien jäsenten sellaisista osuusmaksuista, joita pankilla on ehdoton oikeus kieltäytyä lunastamasta. LAATIMISPERUSTA Osuuspankin tilinpäätös laaditaan ja esitetään luottolaitostoiminnasta annetun lain, valtiovarainministeriön luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöstä, konsernitilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevan asetuksen, kirjanpitolain ja Finanssivalvonnan tilinpäätös ja toimintakertomus -standardin mukaisesti. Osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk antaa lisäksi ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamiseksi ja tilinpäätöksen laatimiseksi. Jäljempänä kuvatut tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ovat yhteneväiset kaikille OP-Pohjola osk:n jäsenosuuspankeille. Kuitenkaan jäsenosuuspankilla ei välttämättä ole kaikkia laatimisperiaatteissa lueteltuja eriä. YHDISTELYPERIAATTEET tilinpäätöksen laajuus Osuuspankin konsernin muodostaa emo-osuuspankki ja sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Tytäryritysten tilinpäätökset yhdistellään hankintamenetelmällä. Osakkuusyritykset, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa prosenttia yrityksen äänivallasta, tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, muttei määräysvaltaa. Merkitykseltään vähäiset tytär- ja osakkuusyritykset jätetään yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen. Tällaisia ovat tytär- ja osakkuusyritykset, joiden taseen loppusumma on vähemmän kuin yksi prosentti emoyrityksen taseen loppusummasta ja vähemmän kuin 10 miljoonaa euroa. Jos konsernin tällaisen tytär- tai osakkuusyrityksen taseen loppusumma laskettuna yhteen muiden sellaisten konserniin kuuluvien tytär- ja osakkuusyritysten taseiden loppusummien kanssa on vähintään viisi prosenttia konsernitaseen loppusummasta, yhdistellään se konsernitilinpäätökseen.

35 34 Tilikauden aikana hankitut tytär- ja osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien. Tilikauden aikana myydyt tytär- ja osakkuusyritykset yhdistellään myyntihetkeen asti. Konsolidointi Tytäryritysten hankintamenot eliminoidaan hankintahetken taseen mukaisia omia pääomia vastaan. Tytäryritysten hankintahetken omaan pääomaan luetaan myös laskennallisella verovelalla vähennetty kertynyt poistoero ja vapaaehtoiset varaukset niissä tytäryrityksissä, jotka on hankittu vuonna 1998 tai sen jälkeen. Hankintahetken oman pääoman määrän ylittävä tai alittava osuus hankintamenosta esitetään taseessa konserniliikearvona tai konsernireservinä siltä osin kuin niitä ei ole kohdistettu omaisuus- tai velkaerien lisäykseksi tai vähennykseksi. liikearvo poistetaan pääsääntöisesti viiden vuoden kuluessa suunnitelman mukaan. tilinpäätöstä laadittaessa eliminoidaan konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset katteet, sisäinen voitonjako sekä keskinäiset saamiset ja velat. Vähemmistön osuus erotetaan tuloksesta ja omasta pääomasta ja esitetään omana eränään tuloslaskelmassa ja taseessa omassa pääomassa. Vähemmistön osuus tytäryhtiön kiinteistöistä esitetään muissa kiinteistöissä. Osakkuusyrityksistä konsernituloslaskelmaan sisällytetään konsernin omistusosuutta vastaava osuus näiden yritysten tilikauden voitosta tai tappiosta ja esitetään tuloslaskelmassa omana eränään rivillä Osuus osakkuusyritysten tuloksesta. Tuloksessa huomioidaan myös osakkuusyritysten poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutos laskennallisella verovelalla vähennettynä. taseessa osakkuusyritysten hankintamenoon ja konsernin edellisen tilikauden tulokseen ja tilikauden tulokseen lisätään tai vähennetään konsernin osuus hankinnan jälkeisistä muutoksista nettovarallisuudesta. in kuuluva kiinteistöyhtiö voi jättää erillistilinpäätöksessään tekemättä suunnitelman mukaiset poistot. tilinpäätöksessä poistot oikaistaan suunnitelman mukaisiksi. RAHOITUSINSTRUMENTIT Luokittelu ja kirjaaminen Rahoitusinstrumentit luokitellaan neljään ryhmään: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja velat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja velat voivat jakaantua kahteen alaryhmään, jotka ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja -velat sekä alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi luokitellut rahoitusvarat ja velat. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja velkojen luokittelun edellytyksenä on, että päätös näiden erien pysyvästä käypään arvoon merkitsemisestä tehdään ensimmäistä kertaa kirjanpitoon merkittäessä. Lisäksi edellytyksenä on, että tällaiseen erään liittyy yksi tai useampi sellainen kytketty johdannaissopimus, joka kirjanpidossa muutoin olisi arvostettava erikseen käypään arvoon. OP-Pohjola-ryhmän osuuspankit soveltavat yllä mainittua arvostamismahdollisuutta kapitalisaatio-sopimuksiin sekä sellaisiin strukturoituihin sijoitustuotteisiin, jotka sisältävät yhden tai useamman kytketyn johdannaisen, joka muutoin pitäisi erottaa pääsopimuksesta. Rahoitusinstrumentit luokitellaan arvostusryhmiin pysyväluonteisesti ensimmäisen kerran taseeseen merkittäessä. Ei-toimivien markkinoiden poikkeustilanteessa sallittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen uudelleen luokittelu edellyttää erityissääntelyn noudattamista sekä siirtohetkellä että myöhemmällä hallussapitoajalla. Rahoitusvarojen kirjaamisperusteena käytetään kaupantekopäivää. Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin on lakannut. Saamisen hankintamenoksi kirjataan käypä arvo, joka pääsääntöisesti on se määrä, joka siitä on hankintahetkellä maksettu. Hankintamenoon sisällytetään transaktiomenot, jotka kohdistuvat lainoihin ja muihin saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin ja myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen transaktiomenot kirjataan kuluksi hankintahetkellä. Erityissääntelyn perusteella uudelleen luokiteltujen kaupankäyntitarkoituksessa pidettyjen rahoitusvarojen uusi hankintameno muodostuu pääsäännöstä poiketen siirtohetken käyvästä arvosta.

36 35 Käyvän arvon määräytyminen Käypä arvo on se rahamäärä, johon omaisuuserä voitaisiin vaihtaa tai jolla velka voitaisiin suorittaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään joko toimivilta markkinoilta saatavien hintanoteerauksien avulla tai jos toimivia markkinoita ei ole, omia arvostusmenetelmiä käyttäen. Markkinoiden katsotaan olevan toimivat, jos hintanoteerauksia on helposti ja säännönmukaisesti saatavissa ja ne kuvastavat todellisia ja säännönmukaisesti toistuvia, toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatransaktioita. Mikäli markkinoilla on vakiintunut arvostuskäytäntö rahoitusinstrumentille, jolle ei saada suoraan markkinahintaa, niin käypä arvo perustuu markkinoilla yleisesti käytettyyn markkinahinnan laskentamalliin ja mallin käyttämien syöttötietojen markkinanoteerauksiin. Mikäli arvostuskäytäntö ei ole markkinoilla vakiintunut, käytetään markkina-arvon määrityksessä asianomaiselle tuotteelle laadittua omaa arvostusmallia. Arvostusmallit pohjautuvat yleisesti käytettyihin laskentamenetelmiin ja ne kattavat kaikki ne osatekijät, jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon hintaa asettaessaan sekä ovat yhdenmukaisia rahoitusinstrumenttien hinnoittelussa käytettävien hyväksyttyjen taloudellisten metodiikkojen kanssa. Arvostusmenetelminä käytetään viimeaikaisten toteutuneiden markkinatransaktioiden hintoja, diskontattujen rahavirtojen menetelmää, sekä toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa. Arvostusmenetelmissä otetaan huomioon arvio luottoriskistä, käytettävistä diskonttauskoroista, ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollisuudesta ja muista sellaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat rahoitusinstrumentin käyvän arvon määrittämiseen luotettavasti. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja -velat Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokitellaan kaikki rahoitusvarat ja velat, jotka hankitaan sillä tarkoituksella, että lyhyellä aikavälillä voidaan hyötyä niiden tosiasiallisista tai odotetuista osto- ja myyntihinnan välisistä eroista tai muista hinnan tai koron vaihteluista. Lisäksi tähän merkitään arvopaperit, joita tarvitaan hoidettaessa asiakkaiden sijoituspalvelua ostamalla ja myymällä arvopapereita ja omaisuudenhoitopalveluyrityksen hoitoon annettuun pankin omaan salkkuun sisältyvät arvopaperit. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokitellut rahoitusvarat ja -velat arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset ja myyntitulokset kirjataan tuloslaskelman erään Arvopaperikaupan nettotuotot. Korkoja taloudellisessa mielessä suojaavien johdannaisten ja omaisuudenhoitovarojen arvostustulokset kirjataan kuitenkin korkokatteeseen. Osuuspankilla ei ole tällä hetkellä kaupankäyntitarkoituksessa luokiteltuja rahoitusvelkoja. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi luokitellut rahoitusvarat ja -velat Tilinpäätökseen voidaan tietyin edellytyksin merkitä käypään arvoon myös muita tietyt ehdot täyttäviä rahoitusvaroja ja velkoja, jos päätös näiden erien pysyvästä käypään arvoon merkitsemisestä tehdään tällaista erää ensimmäistä kertaa kirjanpitoon merkittäessä. Osuuspankissa tähän erään voidaan merkitä vain sellainen rahoitusvaroihin kuuluva instrumentti, johon liittyy yksi tai useampi sellainen kytketty johdannainen, joka kirjanpidossa muutoin pitäisi esittää erillään tästä instrumentista ja arvostaa käypään arvoon. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi luokitellut rahoitusvarat ja velat arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset sekä myyntitulokset kirjataan tuloslaskelman erään Arvopaperikaupan nettotuotot. Osuuspankilla ei ole tähän erään luokiteltuja rahoitusvelkoja. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka on hankittu aikomuksella ja kyvyllä pitää eräpäivään saakka. Sijoitukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Joukkovelkakirjalainojen nimellisarvon ja hankintahinnan välinen erotus jaksotetaan korkotuotoksi sopimuksen jäljellä olevalle juoksuajalle. Vastaerä kirjataan arvopaperin kirjanpitoarvon lisäykseksi tai vähennykseksi.

37 36 Mikäli on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että eräpäivään pidettäviin rahoitusvaroihin kuuluvan joukkovelkakirjan arvo on alentunut, kirjataan arvonalentumistappio tulosvaikutteisesti tuloslaskelman erään Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot. Lainat ja muut saamiset Lainoiksi ja muiksi saamisiksi luokitellaan rahoitusvarat, jotka ovat osuuspankin myöntämiä luottoja ja niihin rinnastettavia rahoitussopimuksia. Lisäksi lainoihin ja muihin saamisiin luokitellaan saamistodistuksia. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Jos lainan tai saamisen arvo on tilinpäätöspäivänä arvonalentumisen johdosta alhaisempi kuin jaksotettu hankintameno, arvostetaan se arvonalentumistappiolla vähennettyyn jaksotettuun hankintamenoon. Lainoista ja muista saamisista kirjataan saamiskohtaisia ja saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia. Arvonalentuminen kirjataan silloin, kun on saatu objektiivista näyttöä asiakkaan maksukyvyn heikkenemisestä sen jälkeen, kun saaminen alun perin kirjattiin taseeseen. Luoton arvo on alentunut, jos siitä kertyvät tulevat rahavirrat vakuuden käypä arvo huomioon otettuna ovat pienemmät kuin luoton pääoman ja maksamattomien korkojen yhteenlaskettu kirjanpitoarvo. Tulevat rahavirrat diskontataan lainan alkuperäisellä korolla. Jos laina on vaihtuvakorkoinen, diskonttauskorkona käytetään tarkasteluhetken sopimuksen mukaista korkoa. Saamiskohtaisena arvonalentumisena kirjataan lainan kirjanpitoarvon ja sitä alhaisemman kerrytettävissä olevan rahavirran erotus. Saamisryhmäkohtaista arvonalentumistarkastelua varten saamiset jaetaan luottoriskin mukaisiin luottoluokkiin. Kustakin luottoluokasta kirjataan ryhmäkohtainen arvonalentuminen, joka perustuu kokemusperäiseen keskimääräiseen arvioon tulevien tappioiden määrästä ja niiden todennäköisyyksistä. Arvonalentumiset kirjataan luottojen tase-erän vähennykseksi ja tuloslaskelmassa erään Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista. Arvonalentumisen johdosta saatu vakuutuskorvaus kirjataan arvonalentumistappioiden oikaisuksi. Arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen koron tulouttamista jatketaan arvonalennetulle määrälle. Laina poistetaan taseesta, kun kaikki perintätoimet on suoritettu loppuun, tai taseesta poiskirjaamisesta on tehty muutoin erillinen päätös. Taseesta poiskirjaamisen jälkeen saadut suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan saamisten arvonalentumisten oikaisuiksi. Mikäli on saatu objektiivista näyttöä arvonalentumisen testauksessa aiemmin mukana olleen asiakkaan maksukyvyn palautumisesta, arvonalentumisen määrä arvioidaan uudelleen ja maksukyvyn parantumisesta aiheutuneet muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Järjestämättömän saamisen korko tuloutetaan. Järjestämättömällä saamisella tarkoitetaan saamista, jonka korko, pääoma tai sen osa on ollut erääntyneenä ja maksamattomana 90 päivää. Annettuun takaukseen perustuva saaminen merkitään järjestämättömäksi, kun takaukseen perustuva maksu suoritetaan. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat rahoitusvaroja, joita ei sisällytetä edellä mainittuihin rahoitusvarojen ryhmiin. Myytävissä olevat rahoitusvarat muodostuvat pääasiassa saamistodistuksista, pitkäaikaisista osakesijoituksista ja muista toiminnalle välttämättömistä osakkeista ja osuuksista. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Silloin kun käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, toiminnalle välttämättömät osakkeet ja osuudet sekä muut noteeraamattomat osakkeet ja osuudet arvostetaan hankintamenoon. Arvonmuutokset kirjataan oman pääoman Käyvän arvon rahastoon, josta ne kirjataan tuloslaskelman erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot, kun omaisuuserä myydään, saamistodistus erääntyy tai sen arvon on todettu alentuneen. Samaan tuloslaskelman erään kirjataan myös näiden rahoitusvarojen myyntitulokset. Mikäli on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut, kirjataan arvonalentumistappio tulosvaikutteisesti tuloslaskelman erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot. Oman pääoman ehtoisen instrumentin osalta merkittävä tai pitkäaikainen arvonalentuminen alle sen hankintamenon on objektiivinen näyttö arvonalentumisesta. Muut rahoitusvelat

38 37 Muut rahoitusvelat luokkaan sisällytetään muut kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi luokitellut rahoitusvelat. Velka merkitään taseeseen arvoon, joka siitä on hankintahetkellä saatu. Velan nimellisarvon ja hankintahinnan välinen erotus jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen jäljellä olevalle juoksuajalle. Vastaerä kirjataan velan kirjanpitoarvon lisäykseksi tai vähennykseksi. Pitkäaikaissäästämissopimukset Pitkäaikaissäästämislain (PS-lain) mukaisella sidotulla ja verotuetulla eläkesäästämissopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jonka ehtojen mukaan säästövarat ovat nostettavissa vasta, kun säästövaroihin oikeutettu saavuttaa määrätyn iän tai kun muu ehdoissa mainittu säästövaroihin oikeutetun elämäntilanteeseen liittyvä erityinen nostoperuste täyttyy. Säästämistilille talletetut rahat palveluntarjoajan on sijoitettava säästämissopimuksessa tarkemmin määrätyllä tavalla pitkäaikaissäästämisestä annetussa laissa määriteltyihin kohteisiin siltä osin kuin niitä ei ole sovittu jätettäväksi säästämistilille. Osuuspankit, jotka tarjoavat PS-palveluja, vastaanottavat asiakkaan suorittamat maksut tarkoitusta varten avatulle talletussuojan piiriin kuuluvalle säästämistilille. Jos säästövarat jätetään säästämistilille tai sijoitetaan osuuspankin tarjoamalle muulle talletustilille, merkitään säästövarat pankin taseessa talletusvelkoihin. Jos säästövarat sijoitetaan sopimuksen mukaisesti muihin sijoituskohteisiin, kirjataan sijoitetut varat pois säästämistililtä ja pankki kirjaa ne taseen ulkopuoliseen säästämissopimuskohtaiseen reskontraan. Säästövarojen sijoittamisesta saadut korot, osingot ja muut tuotot sekä sijoituskohteiden ja niihin liittyvien oikeuksien luovutuksesta ja pääoman takaisinmaksusta kertyvät varat kirjataan taseessa olevalle säästämistilille, jollei varoja välittömästi sijoiteta uudelleen. Säästämissopimuksen mukaiset kulut ja palkkiot kirjataan tulosvaikutteisesti säästämistiliä veloittaen. Arvopapereiden osto- ja myyntisopimukset Molempia osapuolia velvoittavin takaisinmyyntiehdoin ostettujen arvopapereiden ostohinta merkitään taseeseen saamiseksi vastapuolen mukaan määräytyvään tase-erään. Ostohinnan ja takaisinmyyntihinnan erotus jaksotetaan korkotuotoksi sopimuksen voimassaoloajalle. Molempia osapuolia velvoittavin takaisinostoehdoin myytyjen arvopapereiden myyntihinta kirjataan rahoitusvelaksi vastapuolen mukaan määräytyvään tase-erään. Myyntihinnan ja takaisinostohinnan erotus jaksotetaan korkokuluksi sopimuksen voimassaoloajalle. Takaisinostovelvollisuuksin myydyt arvopaperit sisällytetään alkuperäiseen tase-erään luovutuksesta huolimatta. Johdannaissopimukset Osuuspankki tekee johdannaissopimuksia suojaustarkoituksessa joko taloudellisina suojina tai kirjanpidollisen suojauslaskennan säännöin. Sopimusvastapuolena on aina Pohjola Oyj. Suojauksessa käytetään korkojohdannaisia. Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Tästä syntyvän voiton tai tappion kirjaaminen riippuu siitä, onko johdannainen määritelty suojaustarkoitukseen ja minkä luonteista erää se suojaa. Johdannaissopimuksista taseeseen merkityt positiiviset arvonmuutokset kirjataan taseen vastaavaa -puolen erään Johdannaissopimukset ja negatiiviset taseen vastattavaa -puolen erään Johdannaissopimukset. Koronvaihtosopimusten vaihdettavat korot jaksotetaan ajan kulumisen perusteella taseen siirtosaamisiin ja siirtovelkoihin sekä vastaerät nettona tuloslaskelman korkoihin. Taloudelliset suojat Taloudellisessa suojaamisessa suojataan tiettyä tase-erää, positiota tai kassavirtaa tulevaisuuden arvonmuutoksia vastaan sovellettavan riskienhallintastrategian mukaisesti. Koska suojauksen tehokkuutta ei voi todentaa suojauslaskennan säännöillä, suojaustapaa kutsutaan muutoin suojaavaksi. Taloudellisessa suojauksessa johdannaissopimuksen käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan arvopaperikaupan nettotuottoihin. Taloudellista suojausta pankki voi harjoittaa vain OP-Pohjola osk:n hyväksymän toimintamallin mukaisesti korkokatteen suojaamiseen koron laskulta. Enimmäis- ja vähimmäiskorkoehtoisten yritysluottojen korkoriski suojataan luottokohtaisesti ostamalla sovitulle korkoputkiehdolle vastakkaismerkkinen johdannaispari. Kytketyt ja niitä kattavat korkokatto- ja lattiajohdannaiset

39 38 arvostetaan käypään arvoon. Arvostustulos kirjataan korkoihin. Optiosopimusten maksetut ja saadut preemiot kirjataan Johdannaissopimukset tase-erään. Suojauslaskenta Suojauslaskenta tarkoittaa tehokkaaksi todennetun suojaussuhteen kirjanpidollista laskentakäytäntöä, jossa suojaavan instrumentin käyvän arvon muutokset kumoavat suojatun kohteen käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset kokonaan tai osittain. Suojauslaskenta käsittää korkoriskin suojauksen soveltamalla käyvän arvon tai rahavirran suojausta. Korkoriskin suojaus voi kohdistua pitkäaikaisiin kiinteäkorkoisiin velkoihin (omat emissiot), yksittäisiin joukkovelkakirjalaina- ja luottoportfolioihin sekä yksittäisiin luottoihin. Osuuspankeilla voi olla suojauslaskennan piirissä sekä rahoitusvaroja että rahoitusvelkoja, kuten lainat ja saamiset ryhmään sisältyvä yksittäinen luotto tai luottoportfolio, myytävissä olevien arvostusryhmään kuuluva saamistodistus sekä muiden rahoitusvelkojen yksilöity määräaikaistalletuserä tai liikkeeseen laskettu emissio. Osuuspankit käyttävät korkosuojaukseen sekä perinteisiä koronvaihtosopimuksia että OTC swap-johdannaisia. Vastapuolena on aina Pohjola Oyj. Suojaukseen käytettyjen johdannaisten ja suojauksen kohteet yksilöidään suojausta aloitettaessa. Samoin dokumentoidaan suojaussuunnitelma ja suojauksen tavoitteet. Lisäksi jokaisena tilinpäätöspäivänä osoitetaan suojauksen tehokkuus. Käyvän arvon suojauslaskenta Käyvän arvon suojausta sovelletaan kiinteäkorkoisten lainojen korkoriskiltä suojautumiseen. Suojaavan johdannaisinstrumentin ja suojattavan kohteen korkoriskistä johtuvat käyvän arvon muutokset kirjataan suojauslaskennan nettotuottoihin. Rahavirran suojauslaskenta Euribor sidonnaisen luottokannan tulevien korkovirtojen korkomuutosta suojaavat koronvaihtosopimukset, jotka on dokumentoitu rahavirtaa suojaaviksi ja jotka ovat suojauksessa tehokkaita, kuuluvat rahavirran suojauslaskennan piiriin. Koronvaihtosopimus on sopimus, jossa sopimusosapuolet sitoutuvat määräajaksi maksamaan toisilleen sopimuksen euromääräiseen laskennalliseen pääomaan perustuvaa korkoa. Koronvaihtosopimuksen laskennallinen pääoma on koronvaihtosopimuksen kohde-etuuden nimellisarvo. Rahavirran suojauksessa euribor-sidonnaisen luottokannan tulevaa korkovirtaa vaihdetaan koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Koronvaihtosopimuksista jaksotettavat siirtyvät korot kirjataan suoriteperusteisesti. Korkokertymät esitetään taseen siirtosaamisissa tai siirtoveloissa riippuen siitä onko kyseessä laskennallinen pääomasaatava vai pääomavelka. Molempien vastaerä kirjataan nettona korkokatteen Korkotuotot johdannaissopimuksista erään. Nettokorko on joko korkotuotto tai korkotuoton oikaisu. Rahoitusjohdannaisena käytettävät koronvaihtosopimukset arvostetaan käypään arvoon sopimuskohtaisesti. Käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan suoraan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon laskennallisella verovelalla vähennettynä. Tehoton osuus kirjataan tuloslaskelmaan. Suojauslaskenta lopetetaan ennenaikaisesti vain jos suojattavaa lainakantaa ei enää ole. Tilinpäätöserien netottaminen Tuloslaskelmassa ilmoitetaan tuotto- ja kuluerät erikseen niitä toisistaan vähentämättä, jollei tuoton ja kulun yhdistäminen yhdeksi eräksi ole perusteltua oikean ja riittävän kuvan antamiseksi. Milloin osuuspankilla on saaminen siltä, jolle pankki itse on velkaa, esitetään saaminen ja velka taseessa erikseen, jollei pankilla ole lakisääteistä oikeutta kuittaamiseen ja jollei pankki aio käyttää oikeuttaan kuittaukseen. Ulkomaan rahan määräiset erät

40 39 Ulkomaan rahan määräinen omaisuus, velat ja muut sitoumukset muutetaan Suomen rahaksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaan rahan määräisten erien muuttamisesta Suomen rahaksi syntyvät kurssierot kirjataan tuloslaskelman erään Valuuttatoiminnan nettotuotot. OSAKKEET JA OSUUDEET OMISTUSYHTEYSYRITYKSISSÄ JA SAMAAN KONSERNIIN KUULUVISSA YRITYKSISSÄ Osakkeet ja osuudet sekä muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset omistusyhteysyrityksiin sekä samaan konserniin kuuluviin yrityksiin merkitään hankintamenoon, tai jos erän arvon todetaan tilinpäätöspäivänä arvonalentumisen johdosta olevan alempi kuin hankintameno, arvonalentumistappiolla vähennettyyn hankintamenoon. Arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelman erään Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Kirjanpitolain 5 luvun 5 a :n mukaiset aineettomaan omaisuuteen kuuluvien vastikkeellisesti hankittujen oikeuksien ja varojen hankintameno aktivoidaan ja poistetaan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan. Myös mahdollisesti aktivoidut muut pitkävaikutteiset menot poistetaan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alun perin hankintamenoon. Jos aineettoman hyödykkeen tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi alhaisempi kuin sen poistamaton hankintameno, kirjataan erotus arvonalennuksena kuluksi. Aineettomien hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelman erään Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä. AINEELLISET HYÖDYKKEET Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen, omaisuuden arvonnousujen tai molempien hankkimiseksi. Sijoituskiinteistöiksi luetaan myös sellaiset kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat vuokrattavien tilojen hallintaan sekä maksamatta jääneen saamisen sijaan tulevat kiinteistöt. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa vuokrataan ja oman käytön osuus on vähäinen (alle viisi prosenttia pinta-alasta), luokitellaan se sijoituskiinteistöksi. Jos osa tavallisen kiinteistöyhtiön omistamista tiloista on sijoituskäytössä ja oman käytön osuus on vähäinen (alle viisi prosenttia kiinteistöyhtiön omistamien tilojen pinta-alasta), luokitellaan osakkeet sijoituskiinteistöiksi. Rakennukset merkitään taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet sekä maa-, vesi- ja metsäalueet merkitään hankintamenoon. Kiinteistöihin voi kohdistua arvonkorotuksia, joiden vastaerä on kirjattu arvonkorotusrahastoon. Arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Kiinteistöjen perusparannusmenot aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaisin poistoin kuluksi. Mikäli sijoituskiinteistön todennäköinen luovutushinta on pysyvästi alempi kuin kirjanpitoarvo, kirjanpitoarvon ja todennäköisen luovutushinnan erotus poistetaan sinä tilikautena, jolloin arvonalennus todetaan. Sijoituskiinteistöiksi luokiteltujen liike-, toimisto- ja teollisuustilojen käypä arvo määritellään pääasiassa suoraan pääomitukseen perustuvalla tuottoarvomenetelmällä. Kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä käytetään 5,5 prosenttia. Maa-, vesi- ja metsäalueiden sekä asuntojen käypä arvo arvioidaan pääasiassa kauppahintamenetelmällä. Arvonalennusten kirjaaminen perustuu niiden pysyvyyteen ja olennaisuuteen. Sijoituskiinteistöjen tuotot, kulut, myyntivoitot ja tappiot, suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelman erään Sijoituskiinteistöjen nettotuotot. Sijoituskiinteistöksi rakennettavat uudet kiinteistöt (tai kiinteistöyhteisöosakkeet) kirjataan ennen valmistumista IAS 40-standardin mukaisesti keskeneräiseksi käyttöomaisuushyödykkeeksi sijoituskiinteistöjen ryhmään ja otetaan huomioon sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrittelyssä jo ennen valmistumista. Muut kiinteistöt Muilla kiinteistöillä tarkoitetaan omassa käytössä olevia kiinteistöjä, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä,

41 40 sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi luetaan myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on yli viisi prosenttia pinta-alasta. Tavallisen kiinteistöyhtiön osakkeet luetaan omassa käytössä oleviksi, jos yhtiön omistamista tiloista yli viisi prosenttia on omassa käytössä. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen tasearvoa määritettäessä otetaan lähtökohdaksi hyödykkeen arvo varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin. Rakennukset merkitään taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet sekä maa-, vesi- ja metsäalueet merkitään hankintamenoon. Kiinteistöihin voi kohdistua arvonkorotuksia, joiden vastaerä on kirjattu arvonkorotusrahastoon. Arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Kiinteistöjen perusparannusmenot aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaisin poistoin kuluksi. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen tuotot ja myyntivoitot kirjataan tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut tuotot sekä kulut ja myyntitappiot tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelman erään Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä. tilinpäätöksessä vähemmistön osuus tytäryhtiön kiinteistöistä esitetään muissa kiinteistöissä ja niihin kohdistuvat tuotot esitetään tuloslaskelman erässä Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut erässä Liiketoiminnan muut kulut. Arvonkorotusten periaatteet ja niiden kohteiden arvonmääritysmenetelmät Arvonkorotuksia voidaan tehdä maa-alueisiin ja kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin, joiden todennäköinen luovutushinta tilinpäätöspäivänä on pysyvästi alkuperäistä hankintamenoa olennaisesti suurempi. Arvonkorotusten kohteena olevien maa-alueiden ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden arvot perustuvat arviokirjoihin. Taseesta pois kirjaaminen Sijoituskiinteistö tai omassa käytössä oleva kiinteistö kirjataan pois taseesta, kun se luovutetaan tai kun kiinteistö poistetaan pysyvästi käytöstä eikä sen luovuttamisesta ole odotettavissa vastaista taloudellista hyötyä. Muut aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet merkitään taseeseen hankintamenoon ja kirjataan vaikutusaikaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. Jos hyödykkeen tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi alhaisempi kuin sen poistamaton hankintameno, kirjataan erotus arvonalennuksena kuluksi. Hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelman erään Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Rakennusten ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintameno poistetaan vaikutusaikanaan hyödykkeen taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Maa-alueista ja kiinteistöyhteisöjen osakkeista ei tehdä poistoja. Poistojen tekeminen aloitetaan sen jälkeen kun kohde on hankittu tai kun se on valmistunut ja otettu käyttöön. Taloudelliset vaikutusajat ovat pääsääntöisesti seuraavat: Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet vuotta 3 6 vuotta 3 10 vuotta VUOKRASOPIMUKSET Vuokrasopimukset luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi tai muiksi vuokrasopimuksiksi liiketoimen tosiasiallisen sisällön mukaan. Vuokrasopimus on rahoitusleasingsopimus, mikäli se siirtää vuokralle ottajalle

42 41 olennaisilta osin omistamiselle ominaiset riskit ja edut. Muutoin se on muu vuokrasopimus. Vuokrasopimukset luokitellaan sopimuksen syntymisajankohtana. Rahoitusleasingsopimuksin tai muulla vuokrasopimuksella vuokralle annetut hyödykkeet esitetään aineellisissa hyödykkeissä, ja vuokratuotot kirjataan tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut tuotot. Sijoituskiinteistöjen vuokratuotot kirjataan tuloslaskelman erään Sijoituskiinteistöjen nettotuotot. Rahoitusleasingsopimuksin vuokralle otettuja hyödykkeitä ei merkitä taseeseen. Vuokrat merkitään kuluksi tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut kulut. PAKOLLISET VARAUKSET Tuotoista vähennetään velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvat menot ja menetykset, kun ne kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen, niiden toteutumista pidetään tilinpäätöstä laadittaessa varmana tai todennäköisenä, niitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen ja perustuvat lakiin ja sitoumukseen sivullista kohtaan. Kun menon tai menetyksen täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, merkitään se taseen pakollisiin varauksiin enintään sen todennäköiseen määrään. Jos määrä ja toteutumisajankohta on tiedossa, merkitään se siirtovelaksi. PÄÄOMALAINAT Pääomalaina merkitään omaksi eräkseen taseen erään Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla. Vakavaraisuuslaskelmassa pääomalainat luetaan ensisijaisiin omiin varoihin. Pääomalainalle saadaan maksaa korkoa voitonjakokelpoisten varojen puitteissa. TILINPÄÄTÖSSIIRROT yritysten erillistilinpäätöksissä taseen tilinpäätössiirtojen kertymän poistoero sisältää tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertyneen erotuksen. Vapaaehtoiset varaukset sisältää tehdyt vapaaehtoiset tilinpäätössiirrot, jotka ovat verolain sallimia tilinpäätössiirtoja. Tällainen on mm. elinkeinoverolain talletuspankeille sallima luottotappiovaraus. Lain mukaan talletuspankki saa vähentää verovuonna tehdyn luottotappiovarauksen, jonka määrä on enintään 0,6 prosenttia verovuoden päättyessä olevien saamisten yhteismäärästä. Verovuonna ja aikaisemmin tehtyjen purkamattomien luottotappiovarausten yhteismäärä saa olla enintään 5 prosenttia verovuoden päättyessä olevien saamisten yhteismäärästä. Tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen sekä vapaaehtoisten varausten lisäykset ja vähennykset merkitään tuloslaskelman tilinpäätössiirtoihin. Tuloslaskelmassa ja taseessa tilinpäätössiirrot sisältävät myös laskennallisen verovelan. Vapaaehtoisten varausten määrä ja niiden muutos eivät kuvaa osuuspankin ennakoituja riskejä. taseessa vapaaehtoiset varaukset jaetaan omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. tuloslaskelmassa niiden muutos merkitään jaettuna laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen. TYÖSUHDE-ETUUDET Eläke-etuudet Työntekijöiden lakisääteinen eläketurva hoidetaan OP- Eläkekassassa ja lisäeläketurva OP- Eläkesäätiössä. Eläkesäätiö on suljettu uusilta työntekijöiltä lukien. Eläkevastuut on kokonaisuudessaan katettu. Henkilöstörahasto Osuuspankki voi kuulua OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Rahastolle maksetaan voittopalkkiota ennalta sovittujen periaatteiden mukaan riippuen OP-Pohjola-ryhmän tavoitteiden saavuttamisesta. Rahastoon maksettavat voittopalkkioerät kirjataan tuloslaskelman erään Palkat ja palkkiot, vastaerä kirjataan siirtovelaksi, kunnes se maksetaan. Osakeperusteiset työsuhde-etuudet OP-Pohjola-ryhmän osakeperusteinen palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Palkkioiden enimmäismäärät on kaikissa järjestelmissä rajattu.

43 42 Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Pitkän aikavälin johdon osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluvat osuuspankeissa toimivat johtajat ja erikseen määritellyt avaintehtävissä toimivat henkilöt, jotka yhtiön hallitus on nimennyt. OP-Pohjola osk:n hallintoneuvosto päättää järjestelmän OP-Pohjola ryhmätasoiset ansaintamittarit ja niille asetettavat tavoitteet kullekin ansaintajaksolle erikseen Järjestelmä koostuu peräkkäisistä kolmen vuoden pituisista ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on Ansaintajakson palkkio maksetaan lykkäysajan jälkeen kolmessa yhtä suuressa erässä kesäkuun loppuun mennessä vuosina Järjestelmän alussa on määrätty tavoitepalkkio eli palkkion maksimimäärä Pohjola Oyj:n A osakkeiden lukumääränä. Tavoitepalkkio maksetaan osittain rahana (ennakonpidätyksen osuus) ja osakkeina. Palkkion käypää arvoa jaksotetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluessa. Palkkio kirjataan tuloslaskelman erään Palkat ja palkkiot ja vastaerä siirtovelaksi, kunnes se maksetaan. Palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa n:o Jos henkilö on luokiteltu työtehtäviensä perusteella ryhmään, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua yritykselle merkittävää riskiä ("riskiprofiiliin vaikuttava henkilö"), lykätään palkkioiden maksua tietyissä olosuhteissa kolmelle vuodelle. Lykkäystilanteessa tarkastellaan sekä pitkän- että lyhyen aikavälin palkkioita kokonaisuutena, jolloin myös lyhyen aikavälin ohjelmassa maksetaan aina puolet palkkiosta rahana ja puolet Pohjola Oyj:n osakkeina. TULOVEROT Tuloslaskelman tuloverot muodostuvat verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien veroista ja laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutoksesta. Laskennallinen verovelka lasketaan ja merkitään taseeseen kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä veronalaisista jaksotuseroista ja muista väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen lasketaan ja merkitään taseeseen kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä vähennyskelpoisista jaksotuseroista ja muista väliaikaisista eroista ja verotuksessa vahvistetuista tappioista, jos on todennäköistä, että vähennyskelpoiset väliaikaiset erot ja verotukselliset tappiot voidaan verotettavan tulon kertymisen ansioista hyödyntää. Laskennalliset verovelat ja -saamiset lasketaan sen säädetyn verokannan mukaan, jonka ennakoidaan olevan voimassa väliaikaisen eron purkautuessa. Mikäli laskennallinen vero aiheutuu tase-eristä, joiden muutokset eivät vaikuta tuloslaskelmaan, kirjataan erään liittyvän laskennallisen verovelan tai -saamisen muutos omaan pääomaan. Tuloverojen jakautuminen varsinaisesta ja muusta toiminnasta johtuviin veroihin esitetään liitetiedoissa. n tuloslaskelmaan merkittävä laskennallisen veron muutos muodostuu tilinpäätössiirtoihin, yhdistelytoimenpiteisiin ja konserniyritysten omiin tuloslaskelmiin perustuvista eristä. TULOUTUSPERIAATTEET Palkkiotuotot ja -kulut palveluista kirjataan palvelun suorittamisen yhteydessä. Sellaisista kertamaksullisista palkkioista, jotka koskevat useita vuosia ja joita mahdollisesti joudutaan palauttamaan myöhemmin, tuloutetaan vain tilikaudelle kuuluva osuus. Osingot tuloutetaan pääsääntöisesti silloin kun osinkoa jakavan yhtiön yhtiökokous on tehnyt päätöksen osingon jaosta. Korollisten omaisuus- ja velkaerien korkotuotot ja -kulut kirjataan suoriteperusteisesti. Luottojen viivästyskorot tuloutetaan maksuperusteisesti. Saamisen hankintamenon ja sen nimellisarvon välinen ero jaksotetaan korkotuottoihin ja velasta saadun määrän ja sen nimellisarvon erotus korkokuluihin. TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Taseen ulkopuolisina sitoumuksina käsitellään asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja sitoumuksia, joita ovat mm. takaukset ja erilaiset takuusitoumukset, sekä asiakkaan hyväksi annettuja peruuttamattomia

44 43 sitoumuksia, joita ovat mm. sitovat lisäluottojärjestelyt, luottolupaukset, käyttämättömät luottolimiitit ja arvopapereiden merkintäsitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset merkitään taseen ulkopuolisiksi sitoumuksiksi sen määräisinä, mitä takaus kulloinkin enintään vastaa. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset merkitään sen määräisinä, mitä niiden perusteella enintään voidaan joutua maksamaan.

45 44 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LUETTELO TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOISTA Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 1 Korkotuotot 2 Korkokulut 3 Leasingtoiminnan nettotuotot 4 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 5 Palkkiotuotot ja -kulut 6 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 7 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 8 Suojauslaskennan nettotulos 9 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 10 Liiketoiminnan muut tuotot 11 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 12 Liiketoiminnan muut kulut 13 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista sekä muista rahoitusvaroista 14 Tuloverot 15 Muun kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut Tasetta koskevat liitetiedot 16 Saamiset luottolaitoksilta 17 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 18 Leasingkohteet 19 Saamistodistukset 20 Osakkeet ja osuudet 21 Johdannaissopimukset 22 Aineettomat hyödykkeet 23 Aineelliset hyödykkeet 24 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana 25 Muut varat 26 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 27 Laskennalliset verosaamiset ja -velat 28 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 29 Muut velat 30 Pakolliset varaukset 31 Siirtovelat ja saadut ennakot 32 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 33 Oma pääoma 34 Sidottu ja vapaa oma pääoma sekä jakokelvottomat vapaan oman pääoman erät 35 Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma a Koti- ja ulkomaanrahan määräiset omaisuus- ja velkaerät b Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot Muut liitetiedot 37 Vakuudeksi annettu omaisuus Eläkevastuut 39 Leasingvuokra- ja muut vuokravastuut 40 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 41 Muut vastuusitoumukset ja vastuut tilikauden päättyessä 42 Henkilöstö ja toimielinten jäsenet sekä lähipiiri 43 Omistukset muissa yrityksissä tilinpäätökseen yhdistellyt tytäryritykset, joiden tilikausi päättynyt ennen tai jälkeen emoyrityksen tilikautta 45 Notariaattitoiminta 46 Osuuspankin jäsenten lukumäärä sekä maksamatta olevat ja irtisanotut osuusmaksut Pitkäaikaissäästämispalvelu

46 45 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Korkotuotot Saamisista luottolaitoksilta , , , ,00 Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,62 Saamistodistuksista , , , ,17 Johdannaissopimuksista , , , ,04 josta rahavirran suojaus ,45 0, ,45 0,00 Muut korkotuotot 2 576, , , ,46 Yhteensä , , , ,21 josta arvonalentuneista saamisista kirjatut korkotuotot , , , ,65 2. Korkokulut Veloista luottolaitoksille , , , ,21 Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille , , , ,73 Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista 0, ,20 0, ,20 Johdannaissopimuksista ja muista kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä veloista Veloista, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 0, ,82 0, ,40 0, ,82 0, ,40 Muut korkokulut 1 070, , , ,96 Yhteensä , , , ,50 yrityksiltä ja osakkuusyrityksiltä saadut korkotuotot ja niille suoritetut korkokulut Tytäryrityksiltä Tytäryrityksiltä Osakkuusyrityksiltä Osakkuusyrityksiltä Korkotuotot 126, ,41 Korkokulut 1 095,74 126,12 3. Leasingtoiminnan nettotuotot Vuokratuotot 0,00 0,00 Suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 Arvonalentumiset 0,00 0,00 Leasingomaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot (netto) 0,00 0,00 Palkkiotuotot 0,00 0,00 Muut tuotot 0,00 0,00 Muut kulut 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 4. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 0,00 0,00 0,00 0,00 Myytävissä olevista , , , ,58 Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 0,00 0, , ,00 Omistusyhteysyrityksiltä 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , , ,58

47 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Palkkiotuotot ja -kulut Palkkiotuotot Luotonannosta , , , ,94 Talletuksista , , , ,52 Maksuliikenteestä , , , ,44 Rahastoista , , , ,54 Omaisuudenhoidosta , , , ,25 Lainopillisista tehtävistä , , , ,85 Arvopaperinvälityksestä , , , ,95 Arvopapereiden liikkeeseen laskusta , , , ,39 Vakuutusten välityksestä , , , ,00 Takauksista , , , ,40 Muut , , , ,42 Yhteensä , , , ,86 46 Palkkiokulut Maksetut toimitusmaksut , , , ,48 Muut , , , ,07 Yhteensä , , , ,55 6. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Arvopaperikaupan myyntivoitot ja -tappiot Saamistodistuksista * , , , ,25 Osakkeista ja osuuksista 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , , ,25 Arvopaperikaupan käyvän arvon muutoksesta johtuvat Saamistodistuksista * , , , ,95 Osakkeista ja osuuksista 0,00 0,00 0,00 0,00 Muista 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , , ,95 Arvopaperikaupan nettotuotot yhteensä , , , ,70 Johdannaisten nettotuotot , , , ,94 Nettotuotot jaksotettavaan hankintamenoon arvostettavista , , , ,65 Valuuttatoiminnan nettotuotot , , , ,83 Kaikki yhteensä , , , ,12 7. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Saamistodistuksista Myyntivoitot ja -tappiot 0, ,94 0, ,94 Arvonalentumistappiot ja niiden peruutukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Käyvän arvon rahastosta tilikaudelle siirretty 0, ,94 0, ,94 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Osakkeista ja osuuksista Myyntivoitot ja -tappiot , , , ,46 Arvonalentumistappiot ,95 0, ,95 0,00 Käyvän arvon rahastosta tilikaudelle siirretty , , , ,04 Yhteensä , , , ,58 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot yhteensä , , , ,58

48 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Suojauslaskennan nettotulos Suojausinstrumenttien nettotulos , , , ,23 Suojauskohteiden nettotulos , , , ,23 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0, Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Vuokra- ja osinkotuotot , , , ,47 Muut tuotot , , , ,38 Myyntivoitot , , , ,27 Vuokrakulut 0,00 0,00 0,00 0,00 Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,83 Myyntitappiot -558, ,20-558, ,20 Arvonalentumiset ja niiden peruutukset ,12 0, ,12 0,00 Muut kulut , , , ,89 Yhteensä , , , , Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot omassa käytössä olevista kiinteistöistä , , , ,13 Myyntivoitot omassa käytössä olevista kiinteistöistä 316,97 0,44 316,97 0,44 Fuusiovoitot 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut , , , ,40 Yhteensä , , , , Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,29 Arvonalentumiset ,89 0, ,89 0,00 Yhteensä , , , , Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut , , , ,94 Kulut omassa käytössä olevista kiinteistöistä , , , ,68 Myyntitappiot omassa käytössä olevista kiinteistöistä 0, ,26 0, ,26 Fuusiotappiot 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut , , , ,18 Yhteensä , , , ,06

49 48 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista sekä muista rahoitusvaroista 2012 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Saamiskohtaiset arvonalentumistappiot brutto Ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot brutto Vähennykset Tuloslaskelmaan kirjattu Saamisista luottolaitoksilta 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,25 Takauksista ja muista taseen ulkopuolisista eristä ,75 3, , ,26 Muista 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , , ,99 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Eräpäivään asti pidettävistä saamistodistuksista 0,00 0,00 0,00 0,00 osakkeista ja -osuuksista 0,00 0,00 0,00 0,00 Omistusyhteysyritysosakkeista ja -osuuksista 0,00 0,00 0,00 0,00 Muista 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonalentumistappiot yhteensä , , , ,99 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Saamiskohtaiset arvonalentumistappiot brutto Ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot brutto Vähennykset Tuloslaskelmaan kirjattu Saamisista luottolaitoksilta 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,25 Takauksista ja muista taseen ulkopuolisista eristä ,75 3, , ,26 Muista 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , , ,99 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Eräpäivään asti pidettävistä saamistodistuksista 0,00 0,00 0,00 0,00 osakkeista ja -osuuksista 0,00 0,00 0,00 0,00 Omistusyhteysyritysosakkeista ja -osuuksista 0,00 0,00 0,00 0,00 Muista 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonalentumistappiot yhteensä , , , , Tuloverot Varsinaisesta toiminnasta ja muusta toiminnasta johtuvat tilikauden tuloverot Tuloverot varsinaisesta toiminnasta , , , ,79 Tuloverot muusta kuin varsinaisesta toiminnasta Tuloverot yhteensä , , , ,79 tuloslaskelmaan merkitty laskennallisen verovelan muutos muodostuu seuraavista eristä: Tilinpäätössiirtoihin perustuvat ,76 Yhdistelytoimenpiteisiin perustuvat yritysten omiin tuloslaskelmiin perustuvat ,11 Yhteensä ,87

50 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Muun kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut Muun kuin varsinaisen toiminnan tuotot 0,00 0,00 0,00 0, Muun kuin varsinaisen toiminnan kulut 0,00 0,00 0,00 0,00

51 50 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat Talletukset , , , ,04 Muut 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , , ,04 Muut kuin vaadittaessa maksettavat Keskuspankeilta 0,00 0,00 0,00 0,00 Luottolaitoksilta Talletukset , , , ,30 Muut 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , , ,30 Saamiset luottolaitoksilta yhteensä , , , ,34 josta huonommalla etuoikeudella olevat saamiset 0,00 0,00 0,00 0, Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Luotonanto ja takaussaamiset sektoreittain Yritykset , , , ,35 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset , , , ,00 Julkisyhteisöt , , , ,98 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt , , , ,84 Kotitaloudet , , , ,19 Ulkomaat , , , ,88 Ryhmäkohtaiset arvonalentumiset , , , ,06 Yhteensä , , , ,18 josta huonommalla etuoikeudella olevat saamiset , , , ,00 Tase-erään sisältyy luottoja ,24 euroa, joille ei tulouteta korkoa. Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumiset Arvonalentumiset tilikauden alussa , , , ,23 + Tilikaudella kirjatut saamiskohtaiset arvonalentumiset , , , ,91 +/- Tilikaudella kirjatut ryhmäkohtaiset arvonalentumiset , , , ,48 - Tilikaudella peruutetut saamiskohtaiset arvonalentumiset , , , ,18 - Tilikaudella kirjatut tot.arvonalentumistappiot, joista on aikaisemmin tehty saamiskohtainen arvonalentuminen Arvonalentumiset tilikauden lopussa , , , , , , , , Leasingkohteet Ennakkomaksut 0,00 0,00 0,00 0,00 Koneet ja kalusto 0,00 0,00 0,00 0,00 Kiinteä omaisuus ja rakennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muu omaisuus 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00

52 51 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Saamistodistukset Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset ja muut saamistodistukset Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat Yhteensä Josta huonommalla etuoikeudella Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 0, , , ,00 Myytävissä olevat 0, , , ,00 Eräpäivään asti pidettävät 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0, , , ,00 Muut saamistodistukset Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat Muut saamistodistukset Yhteensä Josta huonommalla etuoikeudella Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 0, , , ,00 Myytävissä olevat 0, , , ,00 Eräpäivään asti pidettävät 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0, , , ,00 Julkisesti noteeratut ja muut saamistodistukset Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat , , ,63 Myytävissä olevat ,00 0, ,00 Eräpäivään asti pidettävät 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , ,63 Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat , , ,63 Myytävissä olevat ,00 0, ,00 Eräpäivään asti pidettävät 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , ,63

53 52 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Saamistodistukset vaadetyypeittäin Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä Yhteensä Julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 0,00 0,00 Eräpäivään asti pidettävät 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion velkasitoumukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kuntatodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 0,00 0,00 Muiden julkisyhteisöjen joukkovelkakirjat 0,00 0,00 0,00 0,00 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion velkasitoumukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kuntatodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 0,00 0,00 Muiden julkisyhteisöjen joukkovelkakirjat 0,00 0,00 0,00 0,00 Myytävissä olevat 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion velkasitoumukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kuntatodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 0,00 0,00 Muiden julkisyhteisöjen joukkovelkakirjat 0,00 0,00 0,00 0,00 Muilta , , , ,91 Eräpäivään asti pidettävät 0,00 0,00 0,00 0,00 en sijoitustodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yritystodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 en joukkovelkakirjat 0,00 0,00 0,00 0,00 Muiden rahoitus- ja vakuutuslaitosten joukkovelat 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut joukkovelkakirjat 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 0,00 0,00 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat , , , ,91 en sijoitustodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yritystodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 en joukkovelkakirjat ,61 0, , ,91 Muiden rahoitus- ja vakuutuslaitosten joukkovelat ,99 0, , ,00 Muut joukkovelkakirjat , , , ,00 Muut ,00 0, , ,00 Myytävissä olevat ,00 0, , ,00 en sijoitustodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yritystodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 en joukkovelkakirjat ,00 0, , ,00 Muiden rahoitus- ja vakuutuslaitosten joukkovelat ,00 0, , ,00 Muut joukkovelkakirjat 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , , ,91 Taseeseen sisältyy saamistodistuksia 0,00 euroa, joille ei tulouteta korkoa.

54 53 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä Yhteensä Julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 0,00 0,00 Eräpäivään asti pidettävät 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion velkasitoumukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kuntatodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 0,00 0,00 Muiden julkisyhteisöjen joukkovelkakirjat 0,00 0,00 0,00 0,00 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion velkasitoumukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kuntatodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 0,00 0,00 Muiden julkisyhteisöjen joukkovelkakirjat 0,00 0,00 0,00 0,00 Myytävissä olevat 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion velkasitoumukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kuntatodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 0,00 0,00 Muiden julkisyhteisöjen joukkovelkakirjat 0,00 0,00 0,00 0,00 Muilta , , , ,91 Eräpäivään asti pidettävät 0,00 0,00 0,00 0,00 en sijoitustodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yritystodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 en joukkovelkakirjat 0,00 0,00 0,00 0,00 Muiden rahoitus- ja vakuutuslaitosten joukkovelat 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut joukkovelkakirjat 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 0,00 0,00 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat , , , ,91 en sijoitustodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yritystodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 en joukkovelkakirjat ,61 0, , ,91 Muiden rahoitus- ja vakuutuslaitosten joukkovelat ,99 0, , ,00 Muut joukkovelkakirjat , , , ,00 Muut ,00 0, , ,00 Myytävissä olevat ,00 0, , ,00 en sijoitustodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yritystodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 en joukkovelkakirjat ,00 0, , ,00 Muiden rahoitus- ja vakuutuslaitosten joukkovelat ,00 0, , ,00 Muut joukkovelkakirjat 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , , ,91 Taseeseen sisältyy saamistodistuksia 0,00 euroa, joille ei tulouteta korkoa.

55 54 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä joista luottolaitoksissa Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 0,00 0,00 0,00 Myytävissä olevat , , , ,97 Omistusyhteysyritysosakkeet , ,55 Tytäryritysosakkeet , ,36 Yhteensä , , , ,97 Osakkeet ja osuudet Julkisesti noteeratut Muut Yhteensä joista luottolaitoksissa Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 0,00 0,00 0,00 0,00 Myytävissä olevat , , , ,97 Omistusyhteysyritysosakkeet 0, , ,55 0,00 Tytäryritysosakkeet 0, , ,69 0,00 Yhteensä , , , ,97 Muut kuin julkisesti noteeratut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon. Osakkeet ja osuudet sektoreittain Yritykset ja asuntoyhteisöt , , , ,37 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset , , , ,25 Julkisyhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 Kotitaloudet 0,00 0,00 0,00 0,00 Ulkomaiset yhteisöt 0, ,50 0, ,50 Yhteensä , , , , Johdannaissopimukset Suojaamistarkoituksessa tehdyt johdannaissopimukset Nimellisarvot Positiiviset Käyvät arvot Negatiiviset Korkojohdannaiset , , ,64 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset , , ,64 josta rahavirran suojaus , ,99 0,00 Muut swap -sopimukset , ,61 0,00 Valuuttajohdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut Muut johdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut

56 55 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Nimellisarvot, jäljellä oleva juoksuaika alle 1 vuosi 1-5 vuotta 5-15 vuotta yli 15 vuotta Yhteensä Korkojohdannaiset , ,79 0,00 0, ,15 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Koronvaihtosopimukset , ,00 0,00 0, ,87 Muut swap -sopimukset , ,79 0,00 0, ,28 Valuuttajohdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 0,00 Osakejohdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Muut johdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Ei suojaamistarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset Nimellisarvot Positiiviset Käyvät arvot Negatiiviset Korkojohdannaiset , , ,57 Termiinisopimukset Optiosopimukset , , ,57 Ostetut , ,11 0,00 Asetetut ,52 0, ,57 Koronvaihtosopimukset Valuuttajohdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut Muut johdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut

57 56 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Nimellisarvot, jäljellä oleva juoksuaika alle 1 vuosi 1-5 vuotta 5-15 vuotta yli 15 vuotta Yhteensä Korkojohdannaiset , , ,50 0, ,04 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset , , ,50 0, ,04 Ostetut , , ,75 0, ,52 Asetetut , , ,75 0, ,52 Koronvaihtosopimukset 0,00 Valuuttajohdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 0,00 Osakejohdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Muut johdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Kohde-etuuden arvo on korkojohdannaisten sopimusten osalta nimellisarvo, valuuttajohdannaisten sopimusten osalta ostetun valuutan tilinpäätöshetken eurovasta-arvo ja osakejohdannaisten sopimusten osalta osakkeiden todennäköinen arvo tilinpäätöshetkellä. Arvot on ilmaistu bruttomääräisinä. Kaikissa johdannaissopimuksissa vastapuolena on Pohjola Oyj. Suojaamistarkoituksessa tehdyt johdannaissopimukset Nimellisarvot Positiiviset Käyvät arvot Negatiiviset Korkojohdannaiset , , ,64 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset , , ,64 josta rahavirran suojaus , ,99 Muut swap -sopimukset , ,61 Valuuttajohdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut Muut johdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut

58 57 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Nimellisarvot, jäljellä oleva juoksuaika alle 1 vuosi 1-5 vuotta 5-15 vuotta yli 15 vuotta Yhteensä Korkojohdannaiset , ,79 0,00 0, ,15 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Koronvaihtosopimukset , , ,87 Muut swap sopimukset , , ,28 Valuuttajohdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 0,00 Osakejohdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Muut johdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Ei suojaamistarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset Nimellisarvot Positiiviset Käyvät arvot Negatiiviset Korkojohdannaiset , , ,57 Termiinisopimukset Optiosopimukset , , ,57 Ostetut , ,11 Asetetut , ,57 Koronvaihtosopimukset Valuuttajohdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut Muut johdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut

59 58 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Nimellisarvot, jäljellä oleva juoksuaika alle 1 vuosi 1-5 vuotta 5-15 vuotta yli 15 vuotta Yhteensä Korkojohdannaiset , , ,50 0, ,04 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset , , ,50 0, ,04 Ostetut , , , ,52 Asetetut , , , ,52 Koronvaihtosopimukset 0,00 Valuuttajohdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 0,00 Osakejohdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Muut johdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Kohde-etuuden arvo on korkojohdannaisten sopimusten osalta nimellisarvo, valuuttajohdannaisten sopimusten osalta ostetun valuutan tilinpäätöshetken eurovasta-arvo ja osakejohdannaisten sopimusten osalta osakkeiden todennäköinen arvo tilinpäätöshetkellä. Arvot on ilmaistu bruttomääräisinä. Kaikissa johdannaissopimuksissa vastapuolena on Pohjola Oyj. Suojaamistarkoituksessa tehdyt johdannaissopimukset Nimellisarvot Positiiviset Käyvät arvot Negatiiviset Korkojohdannaiset , , ,73 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset , ,71 0,00 josta rahavirran suojaus 0,00 0,00 0,00 Muut swap -sopimukset , , ,73 Valuuttajohdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut Muut johdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut

60 59 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Nimellisarvot, jäljellä oleva juoksuaika alle 1 vuosi 1-5 vuotta 5-15 vuotta yli 15 vuotta Yhteensä Korkojohdannaiset , ,49 0,00 0, ,89 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Koronvaihtosopimukset ,51 0,00 0,00 0, ,51 Muut swap -sopimukset , ,49 0,00 0, ,38 Valuuttajohdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 0,00 Osakejohdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Muut johdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Ei suojaamistarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset Nimellisarvot Positiiviset Käyvät arvot Negatiiviset Korkojohdannaiset , , ,94 Termiinisopimukset Optiosopimukset , , ,94 Ostetut , ,71 0,00 Asetetut ,29 0, ,94 Koronvaihtosopimukset Valuuttajohdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut Muut johdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut

61 60 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Nimellisarvot, jäljellä oleva juoksuaika alle 1 vuosi 1-5 vuotta 5-15 vuotta yli 15 vuotta Yhteensä Korkojohdannaiset , , ,72 0, ,58 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset , , ,72 0, ,58 Ostetut , , ,86 0, ,29 Asetetut , , ,86 0, ,29 Koronvaihtosopimukset 0,00 Valuuttajohdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 0,00 Osakejohdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Muut johdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Kohde-etuuden arvo on korkojohdannaisten sopimusten osalta nimellisarvo, valuuttajohdannaisten sopimusten osalta ostetun valuutan tilinpäätöshetken eurovasta-arvo ja osakejohdannaisten sopimusten osalta osakkeiden todennäköinen arvo tilinpäätöshetkellä. Arvot on ilmaistu bruttomääräisinä. Kaikissa johdannaissopimuksissa vastapuolena on Pohjola Oyj. Suojaamistarkoituksessa tehdyt johdannaissopimukset Nimellisarvot Positiiviset Käyvät arvot Negatiiviset Korkojohdannaiset , , ,73 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut Koronvaihtosopimukset , ,71 0,00 josta rahavirran suojaus 0,00 0,00 0,00 Muut swap -sopimukset , , ,73 Valuuttajohdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut Muut johdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut

62 61 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Nimellisarvot, jäljellä oleva juoksuaika alle 1 vuosi 1-5 vuotta 5-15 vuotta yli 15 vuotta Yhteensä Korkojohdannaiset , ,49 0,00 0, ,89 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Koronvaihtosopimukset ,51 0,00 0,00 0, ,51 Muut swap sopimukset , ,49 0,00 0, ,38 Valuuttajohdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 0,00 Osakejohdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Muut johdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Ei suojaamistarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset Nimellisarvot Positiiviset Käyvät arvot Negatiiviset Korkojohdannaiset , , ,94 Termiinisopimukset Optiosopimukset , , ,94 Ostetut , ,71 0,00 Asetetut ,29 0, ,94 Koronvaihtosopimukset Valuuttajohdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Osakejohdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut Muut johdannaiset 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 Ostetut Asetetut

63 62 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Nimellisarvot, jäljellä oleva juoksuaika alle 1 vuosi 1-5 vuotta 5-15 vuotta yli 15 vuotta Yhteensä Korkojohdannaiset , , ,72 0, ,58 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset , , ,72 0, ,58 Ostetut , , ,86 0, ,29 Asetetut , , ,86 0, ,29 Koronvaihtosopimukset 0,00 Valuuttajohdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 0,00 Osakejohdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Muut johdannaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Termiinisopimukset 0,00 Optiosopimukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostetut 0,00 Asetetut 0,00 Kohde-etuuden arvo on korkojohdannaisten sopimusten osalta nimellisarvo, valuuttajohdannaisten sopimusten osalta ostetun valuutan tilinpäätöshetken eurovasta-arvo ja osakejohdannaisten sopimusten osalta osakkeiden todennäköinen arvo tilinpäätöshetkellä. Arvot on ilmaistu bruttomääräisinä. Kaikissa johdannaissopimuksissa vastapuolena on Pohjola Oyj. 22. Aineettomat hyödykkeet ATK-menot 3 968, , , ,00 Muut kehittämismenot 0,00 0,00 0,00 0,00 Liikearvo , , , ,00 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,00 Yhteensä , , , ,00 Osakkuusyrityksistä johtuva konserniliikearvo ja konsernireservi Osakkuusyrityksistä johtuvan konserniliikearvon vielä poistamatta oleva määrä 0,00 euroa Osakkuusyrityksistä johtuvan konsernireservin vielä tulouttamatta oleva määrä 0,00 euroa

64 63 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Aineelliset hyödykkeet Omassa Sijoituskiinteistöt Kiinteistöomistukset käytössä olevat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Maa- ja vesialueet , , ,00 Rakennukset , , ,00 Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , , ,00 Yhteensä , , ,00 Omassa Sijoituskiinteistöt Kiinteistöomistukset käytössä olevat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Maa- ja vesialueet , , ,00 Rakennukset , , ,00 Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , , ,00 Yhteensä , , ,00 Sijoituskiinteistöjen käypä arvo perustuu niiden markkina-arvoon. Merkittävissä kohteissa käyvän arvon perusteena on käytetty riippumattoman asiantuntijan antamaa arviota. Muiden kohteiden arvot perustuvat joko johdon omiin arvioihin tai tuottoarvomenetelmään, jona käytetään suoran pääomituksen arviointimenetelmää perustuen kohteen nettotuottoon ja markkinatuottovaatimuksiin huomioiden kohteen sijainti, kunto ja käyttötarkoitus. Liike-, toimisto- ja teollisuustilojen käypä arvo on määritetty pääasiassa tuottoarvomenetelmällä. Asuntojen ja maa-alueiden käypä arvo on määritetty pääasiassa kauppahintamenetelmällä. 24. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana Aineettomat Sijoitus- Omassa käytössä Muut aineelliset hyödykkeet kiinteistöt olevat kiinteistöt hyödykkeet Hankintameno tilikauden alussa , , , ,27 + lisäykset tilikautena 0, , , ,81 - vähennykset tilikautena 0, , , ,48 +/- siirrot erien välillä 0, , ,07 0,00 - tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , , ,87 -/+ tilikauden arvonalennukset ja niiden peruutukset 0, ,01 0,00 0,00 + vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat kertyneet poistot ja arvonalennukset - kertyneet poistot tilikauden alussa 0, , , , , , , ,46 - kertyneet arvonalennukset tilikauden alussa 0, , ,67 0,00 + kertyneet arvonkorotukset tilikauden alussa 0,00 0, ,83 0,00 +/- tilikauden arvonkorotukset ja niiden peruutukset 0,00 0,00 0,00 0,00 = Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa , , , ,41 Aineettomat Sijoitus- Omassa käytössä Muut aineelliset hyödykkeet kiinteistöt olevat kiinteistöt hyödykkeet Hankintameno tilikauden alussa , , , ,47 + lisäykset tilikautena 0, , , ,81 - vähennykset tilikautena 0, , , ,48 +/- siirrot erien välillä 0, , ,07 0,00 - tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , , ,91 -/+ tilikauden arvonalennukset ja niiden peruutukset 0, ,01 0,00 0,00 + vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat kertyneet poistot ja arvonalennukset tilikauden alussa - kertyneet poistot tilikauden alussa 0, , , , , , , ,46 - kertyneet arvonalennukset tilikauden alussa 0, , ,67 0,00 + kertyneet arvonkorotukset tilikauden alussa 0,00 0, ,83 0,00 +/- tilikauden arvonkorotukset ja niiden peruutukset 0,00 0,00 0,00 0,00 = Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa , , , ,57

65 64 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Muut varat Arvopapereiden myyntisaamiset , , , ,00 Maksujenvälityssaamiset 1 535, , , ,37 Muut , , , ,47 Yhteensä , , , , Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Korot Korkosaamiset , , , ,39 Maksetut korkoennakot , , , ,20 Yhteensä , , , ,59 Muut Muut maksetut ennakkomaksut 7 972, , , ,49 Muut siirtosaamiset , , , ,40 Yhteensä , , , ,89 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot yhteensä , , , , Laskennalliset verosaamiset ja -velat Jaksotuseroista Laskennalliset verosaamiset Laskennalliset verovelat Tilinpäätössiirtoihin perustuvat ,52 Yhdistelytoimenpiteisiin perustuvat yritysten omiin taseisiin perustuvat Laskennalliset verosaamiset ,90 Laskennalliset verovelat 6 022,92 Netto , ,98 0,00 Muista väliaikaisista eroista Yhdistelytoimenpiteisiin perustuvat yritysten omiin taseisiin perustuvat Laskennalliset verosaamiset Laskennalliset verovelat ,46 Netto ,46 0, ,46 Yhteensä , ,98 taseessa kertynyt poistoero ja vapaaehtoiset varaukset on jaettu omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Omaan pääomaan siirretty osuus on ,47 euroa. Laskennallisiin verosaamisiin sisältyy verotuksessa vahvistetuista tappioista kirjattua laskennallista verosaamista yhteensä 0,00 euroa. Muista väliaikaisista eroista johtuvat laskennalliset verosaamiset ja -velat perustuvat oman pääoman käyvän arvon rahastoon kirjatuista myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostustuloksista kirjatuista laskennallisista verosaamisista ja -veloista. Arvonkorotukset Taseeseen sisältyy kiinteistöistä tehtyjä arvonkorotuksia ,83 Arvonkorotukset eivät ole veronalaisia. Jos arvonkorotuksen kohteet myytäisiin, arvonkorotukset realisoituisivat myyntivoitoksi, josta tuloveron määrä olisi ,64

66 65 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Laskennalliset verosaamiset Laskennalliset verovelat Netto Jaksotuseroista , , ,98 Muista väliaikaisista eroista , ,46 Yhteensä , , ,52 Laskennallisiin verosaamisiin sisältyy verotuksessa vahvistetuista tappioista kirjattua laskennallista verosaamista yhteensä 0,00 euroa. Muista väliaikaisista eroista johtuvat laskennalliset verosaamiset ja -velat perustuvat oman pääoman käyvän arvon rahastoon kirjatuista myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostustuloksista ja rahavirtaa suojaavien johdannaisten arvostustuloksista kirjatuista laskennallisista verosaamisista ja -veloista. Arvonkorotukset Taseeseen sisältyy kiinteistöistä tehtyjä arvonkorotuksia ,83 Arvonkorotukset eivät ole veronalaisia. Jos arvonkorotuksen kohteet myytäisiin, arvonkorotukset realisoituisivat myyntivoitoksi, josta tuloveron määrä olisi ,64 Tilinpäätössiirtojen kertymä Tasearvo Lask. verovelka Netto Poistoero , , ,47 Vapaaehtoiset varaukset , , ,00 Yhteensä , , ,47 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset on merkitty taseeseen laskennallisella verolla vähentämättömään määrään. Omien varojen laskelmassa poistoero ja vapaaehtoiset varaukset laskennallisella verolla vähennettynä on rinnastettu ensisijaisiin omiin varoihin.

67 66 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Sijoitustodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Sijoitustodistukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0, Muut velat Arvopapereiden ostovelat 0,00 0,00 0,00 0,00 Maksujenvälitysvelat , , , ,48 Muut , , , ,08 Yhteensä , , , , Pakolliset varaukset Eläkevaraukset Verovaraukset Takausvastuut Vuokravastuut Muut Yhteensä Varaukset , ,00 + varausten lisäys 0,00 0,00 - käytetyt varaukset 0,00 - peruutukset 9 477, ,00 Varaukset ,00 0,00 0,00 0, , ,00 Eläkevaraukset Verovaraukset Takausvastuut Vuokravastuut Muut Yhteensä Varaukset , ,00 + varausten lisäys 0,00 - käytetyt varaukset 0,00 - peruutukset 9 477, ,00 Varaukset ,00 0,00 0,00 0, , ,00

68 67 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Siirtovelat ja saadut ennakot Korot Korkovelat , , , ,00 Saadut korkoennakot , , , ,13 Yhteensä , , , ,13 Muut Muut saadut ennakkomaksut , , , ,59 Muut siirtovelat , , , ,50 Yhteensä , , , ,09 Siirtovelat ja saadut ennakot yhteensä , , , , Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Pääomalainat ,03 Muut 0,00 Yhteensä ,03 Pääomalainat on vakavaraisuuslaskennassa luettu ensisijaisiin omiin varoihin. Yksittäiset velat, jotka ylittävät 10 prosenttia huonommalla etuoikeudella olevien velkojen yhteismäärästä Velka Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Valuutta Korko % Lainan eräpäivä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Liikkeeseenlaskijalla on oikeus lainan takaisinostoon vain Finanssivalvonnan luvalla. Velkojilla ei ole oikeutta vaatia ennenaikaista takaisinmaksua. Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Pääomalainat ,03 Muut 0,00 Yhteensä ,03 Pääomalainat on vakavaraisuuslaskennassa luettu ensisijaisiin omiin varoihin.

69 68 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Yksittäiset velat, jotka ylittävät 10 prosenttia huonommalla etuoikeudella olevien velkojen yhteismäärästä Velka Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Valuutta Korko % Lainan eräpäivä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Liikkeeseenlaskijalla on oikeus lainan takaisinostoon vain Finanssivalvonnan luvalla. Velkojilla ei ole oikeutta vaatia ennenaikaista takaisinmaksua. Pääomalainat OP-Pohjola osk:n pääomasijoitus ,03 Pääomasijoituksen pääasialliset ehdot Sijoitus on vakuudeton. Koronmaksuvelvollisuus Korkoa voidaan maksaa vain siinä määrin ja niillä edellytyksin kuin voitonjako pankissa on sallittu. OP-Pohjola osk voi alentaa pankin velvollisuutta maksaa sijoituksen korkoehtojen mukaan määräytyvää korkoa. Jos voitonjakokelpoiset varat eivät riitä koron koko määrän maksuun, pankin on maksettava se osa korosta, johon voitonjakokelpoiset varat riittävät. Mikäli jonkin korkojakson korko tai osa siitä jää maksamatta sen takia, että pankilla ei ole voitonjakokelpoisia varoja, OP-Pohjola osk menettää oikeuden kyseiseen korkoon tai sen osaan eikä sitä voida myöhemmin periä. pystyy maksamaan päomalainan koron täysimääräisesti. Takaisinmaksuvelvollisuus OP-Pohjola osk:lla ei ole oikeutta irtisanoa sijoitusta tai muutoin vaatia sijoituksen pääomaa tai osaa siitä maksettavaksi takaisin. saa maksaa sijoituksen takaisin Finanssivalvonnan luvalla. Sijoituksen asema tappionkattamisjärjestyksessä Pankin sellainen tappio, jonka kattamiseen vapaa oma pääoma ja vararahasto eivät riitä, voidaan kattaa sijoituksen pääomalla ensisijaisesti verrattuna pankin kaikkiin muihin sitoumuksiin, sijoitusosuuksiin ja osuuksiin sekä lisäosuuksiin.

70 69 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Oma pääoma Oma pääoma tilikauden alussa Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Oma pääoma tilikauden lopussa Oma pääoma ja vähemmistön osuus yhteensä , , ,49 0, ,17 Osuuspääoma , , , ,28 Ylikurssirahasto 0,01 0,01 Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 Muut sidotut rahastot , , ,77 0, ,44 Vararahasto , ,17 Käyvän arvon rahasto , , , ,27 Sääntöjen mukaiset rahastot 0,00 0,00 Muut rahastot 0,00 0,00 Vapaat rahastot 0,00 0,00 Edellisten tilikausien voitto tai tappio , , ,65 Tilikauden voitto tai tappio ,79 0, ,79 Vähemmistön osuus pääomasta 0,00 0,00 Käyvän arvon rahaston muutokset Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tuloslaskelmaan Tilikauden alussa siirretty päättyessä Saamistodistukset ,37 0, ,53 0, ,84 Osakkeet ja osuudet , ,54 0, , ,64 Muut 0, , ,20 0, ,79 Rahavirran suojaus 0, ,99 0,00 0, ,99 laskennalliset verot 0,00 0, , ,20 Yhteensä , , , , ,27 Oma pääoma tilikauden alussa Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Oma pääoma tilikauden lopussa Oma pääoma yhteensä , , ,75 0, ,19 Osuuspääoma , , ,73 0, ,28 Ylikurssirahasto 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 Muut sidotut rahastot , , ,77 0, ,44 Vararahasto , ,17 Käyvän arvon rahasto , , , ,27 Sääntöjen mukaiset rahastot 0,00 0,00 Muut rahastot 0,00 0,00 Vapaat rahastot 0,00 0,00 Edellisten tilikausien voitto tai tappio , , ,52 Tilikauden voitto tai tappio ,95 0, ,95 Käyvän arvon rahaston muutokset Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tuloslaskelmaan Tilikauden alussa siirretty päättyessä Saamistodistukset ,37 0, ,53 0, ,84 Osakkeet ja osuudet , ,54 0, , ,64 Muut 0, , ,20 0, ,79 Rahavirran suojaus 0, ,99 0,00 0, ,99 laskennalliset verot 0,00 0, , ,20 Yhteensä , , , , ,27

71 70 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Sidottu ja vapaa oma pääoma sekä jakokelvottomat vapaan oman pääoman erät Oma pääoma Sidottu oma pääoma , ,72 Vapaa oma pääoma , ,47 Oma pääoma yhteensä , ,19 Voitonjakokelpoiset varat Vapaa oma pääoma , ,47 - muut jakokelvottomat erät , ,00 Voitonjakokelpoiset varat , , Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma Jäljellä oleva juoksuaika alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta 5-10 vuotta yli 10 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 0, ,80 0,00 0,00 0, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , , ,58 Saamistodistukset 0, , , , ,00 Velat luottolaitoksille , , ,00 0,00 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , , ,67 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 0,00 0, ,03 0,00 0,00 Muut kuin määräaikaiset talletukset sisältyvät maturiteettiluokkaan "alle 3 kk". Jäljellä oleva juoksuaika alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta 5-10 vuotta yli 10 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 0, ,80 0,00 0,00 0, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , , ,58 Saamistodistukset 0, , , , ,00 Velat luottolaitoksille , , ,00 0,00 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , , ,67 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 0,00 0, ,03 0,00 0,00 Muut kuin määräaikaiset talletukset sisältyvät maturiteettiluokkaan "alle 3 kk".

72 71 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI a. Koti- ja ulkomaanrahan määräiset omaisuus- ja velkaerät Kotimaan raha Ulkomaan raha Yhteensä Saamiset luottolaitoksilta , , ,80 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä ,38 0, ,38 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset ja muut saamistodistukset Johdannaissopimukset , ,38 0,00 0, , ,38 Muu omaisuus , , ,65 Velat luottolaitoksille ,46 0, ,46 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,84 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0,00 0,00 Johdannaissopimukset ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla , ,03 0,00 0, , ,03 Muut velat , , ,13 n saamiset osakkuusyrityksiltä ja velat osakkuusyrityksille ,68 Kotimaan raha Ulkomaan raha Yhteensä Tytäryrityksiltä Josta Osakkuusyrityksiltä Saamiset luottolaitoksilta , , ,80 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä ,38 0, ,38 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset ja muut saamistodistukset Johdannaissopimukset , ,38 0,00 0, , ,38 Muu omaisuus , , ,41 Velat luottolaitoksille ,46 0, ,46 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , , ,68 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0,00 0,00 Johdannaissopimukset ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla , ,03 0,00 0, , ,03 Muut velat , , , ,06 36b.Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot Rahoitusvarat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Käteiset varat , , , ,10 Saamiset luottolaitoksilta , , , ,80 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,38 Saamistodistukset , , , ,63 Osakkeet ja osuudet , , , ,44 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä , , , ,55 Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä , , , ,69 Johdannaissopimukset , , , ,38 Yhteensä , , , ,97 Rahoitusvelat Velat luottolaitoksille , , , ,46 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , ,51 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0,00 0,00 0,00 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla , , , , , , , ,03 Yhteensä , , , ,21

73 72 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Vakuudeksi annettu omaisuus Omien velkojen puolesta annetut vakuudet Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 0,00 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 Johdannaissop. ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 0,00 Muut velat 0,00 Huonommalla etuoikeudella olevat velat 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut omasta puolesta annetut vakuudet 0,00 yhtiön puolesta annetut 0,00 Muiden puolesta annetut 0,00 joista lähipiiriin kuuluvalle johdolle 0,00 Annetut vakuudet yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Omien velkojen puolesta annetut vakuudet Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 0,00 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 Johdannaissop. ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 0,00 Muut velat 0,00 Huonommalla etuoikeudella olevat velat 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut omasta puolesta annetut vakuudet 0,00 yhtiön puolesta annetut 0,00 Muiden puolesta annetut 0,00 joista lähipiiriin kuuluvalle johdolle 0,00 Annetut vakuudet yhteensä 0,00 0,00 0,00 0, Eläkevastuut Eläkesitoumuksista johtuva suora vastuu Osuus eläkesäätiön eläkevastuun ja muiden velkojen ylikatteesta Pankin henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty OP-Eläkekassan kautta ja lisäeläketurva OP-Eläkesäätiön ja Op-Henkivakuutuksen kautta. yhtiöiden eläketurva on järjestetty eläkevakuutuksella. 39. Leasingvuokra- ja muut vuokravastuut Yhden vuoden kuluessa maksettavat , ,14 Yli vuoden kuluessa ja enintään 5 vuoden kuluessa maksettavat , ,34 Yli 5 vuoden kuluessa maksettavat Yhteensä , ,48 Sopimusten olennaiset irtisanomis- ja lunastusehdot Pankilla on konttorikoneiden ja ajoneuvojen leasingsopimuksia tavanomaisilla irtisanomis- ja lunastusehdoilla

74 73 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Taseen ulkopuoliset sitoumukset Tytäryritysten puolesta Osakkuusyritysten puolesta Muiden puolesta Yhteensä Taseen ulkopuoliset sitoumukset ,38 0, , ,05 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset ja pantit 0,00 0, , ,17 Muut 0,00 0,00 0,00 0,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 0,00 0, , , ,38 0, , ,88 Arvopapereiden takaisinostositoumukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut ,38 0, , ,88 josta luottolupaukset ,38 0, , ,92 Tytäryritysten puolesta Osakkuusyritysten puolesta Muiden puolesta Yhteensä Taseen ulkopuoliset sitoumukset ,38 0, , ,05 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset ja pantit 0,00 0, , ,17 Muut 0,00 0,00 0,00 0,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 0,00 0, , , ,38 0, , ,88 Arvopapereiden takaisinostositoumukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut ,38 0, , ,88 josta luottolupaukset ,38 0, , , Muut vastuusitoumukset ja vastuut tilikauden päättyessä on velvollinen tarkistamaan vuonna 2008 ja sen jälkeen valmistuneesta kiinteistöinvestoinnista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee 10 vuoden tarkistuskauden aikana. Viimeiset tarkistusvuodet ovat investoinnin valmistumisajankohdasta riippuen. Vastuun enimmäismäärä on ,29 euroa. 42. Henkilöstö ja toimielinten jäsenet sekä lähipiiri Henkilöstön lukumäärä keskimäärin v Keskimääräinen lkm Muutos tilikauden aikana Keskimääräinen lkm Muutos tilikauden aikana Vakinainen kokoaikainen henkilöstö Vakinainen osa-aikainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Yhteensä

75 74 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Palkat ja palkkiot Palkat ja palkkiot Toimielinten jäsenten palkat ja palkkiot v Hallintoneuvoston jäsenet , ,00 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa , ,00 josta toimitusjohtaja Olli-Pekka Saariolle maksetut palkat ja palkkiot , ,00 sekä luontoisedut , ,00 Edustajiston kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan hallintoneuvoston puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 9600 euroa vuodessa ja hallintoneuvoston jäsenille 350 euroa kokoukselta. Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiota euroa vuodessa, muille jäsenille 450 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkiota 450 euroa kokoukselta. Pankin toimitusjohtajalle ei makseta hallitustyöskentelystä erillisiä palkkioita tai muita etuisuuksia. Toimitusjohtajan vanhuuseläkeikä on 64 vuotta. Eläke-etuudet määräytyvät eläkelakien ja OP-Pohjola-ryhmän omien eläkejärjestelmien mukaisesti. Toimitusjohtajan noudattama irtisanomisaika on 3 kuukautta siirryttäessä toisiin tehtäviin OP-Pohjola ryhmän sisällä tai muuten 6 kuukautta ja työnantajan noudattama irtisanomisaika on 6 kuukautta, jolloin hänelle irtisanomisajan palkan lisäksi suoritetaan korvauksena 12 kuukauden rahapalkkaa vastaava korvaus. Johdon pitkän tähtäimen palkitsemisjärjestelmä Pankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluva(t) toimitusjohtaja (ja muu johto) saavat osittain Pohjola Pankin osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Palkkion suuruus määräytyy asetettujen tavoitteiden perusteella ja se suoritetaan ansainta- ja sitouttamisjakson päätyttyä. Tilintarkastajille maksetut palkkiot toimeksiantoryhmittäin v Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastus-palkkiot Tilintarkastuksesta , ,47 Tilintarkastuslain 1 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut toimeksiannot 317,41 317,41 Veroneuvonta 3 052, ,00 Muut palvelut 256,36 256,36 Yhteensä , ,24 Toimielinten jäsenten saamat luotot, takaukset ja vakuudet Rahalainat 1.1. Lisäykset Vähennykset Rahalainat Takaukset ja muut taseen ulkopuoliset sitoumukset Hallintoneuvoston jäsenet , ,33 0, , ,58 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Yhteensä , , , ,14 0,00 0, , , , ,58 Ilmoitetut luvut sisältävät luotot ja takaukset, jotka luottolaitos tai sen konserniin tai konsolidointiryhmään kuuluva yritys on antanut luottolaitoksen hallinto- ja valvontaelinten jäsenille. Toimielinten jäsenten antamat henkilötakaukset sisältyvät myös rahalainat erään. Rahalainojen pääasialliset korkoehdot ja muut ehdot Hallinto- ja valvontaelinten jäsenten luottoehdoissa noudatetaan normaaleja pankin luottoehtoja. Lainat on sidottu yleisesti käytössä oleviin viitekorkoihin. Lainoja lyhennetään sovitun lyhennyssuunnitelman mukaisesti ja niillä on normaalit vakuudet.

76 75 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Eläkesitoumukset 0,00 0,00 Hallintoneuvoston jäsenet 0,00 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa 0,00 Aikaisemmin toimielimiin kuuluneiden henkilöiden eläkesitoumukset 0,00 0,00 Hallintoneuvoston jäsenet 0,00 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa 0,00 Lähipiiri Hallinto- Osakkuus- Omistus henkilöt yritys Muut Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä , , ,53 0,00 Arvonalentumistappiot ,00 0,00 0,00 0,00 Arvonalentumistappioiden muutos tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonalentumistappiot ,00 0,00 0,00 0,00 Saamistodistukset ,00 0,00 0,00 0,00 Arvonalentumistappiot ,00 0,00 0,00 0,00 Arvonalentumistappioiden muutos tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonalentumistappiot ,00 0,00 0,00 0,00 Osakkeet ja osuudet ,00 0,00 0,00 0,00 Arvonalentumistappiot ,00 0,00 0,00 0,00 Arvonalentumistappioiden muutos tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonalentumistappiot ,00 0,00 0,00 0,00 Takaukset ja muut taseen ulkopuoliset sitoumukset , ,28 0,00 0,00 Osuuspankin lähipiiriin kuuluvat pankin hallintoneuvoston jäsenet, hallituksen jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen, tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja sekä näiden aviopuolisot tai avioliitonomaisessa suhteessa olevat henkilöt ja alaikäiset lapset. Lähipiiriin kuuluvat myös yhteisöt ja säätiöt, joissa edellä mainituilla henkilöillä on yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta. Lisäksi lähipiiriin kuuluu se, jolla omistuksen nojalla on vähintään 20 prosenttia osuuspankin osuuksista tai omistuksen, optio-oikeuden tai vaihtovelkakirjalainan nojalla on tai voi olla vastaava omistus tai äänivalta pankin konserniin kuuluvassa yhteisössä, jollei omistuksen kohteena olevan yhtiön merkitys koko konsernin kannalta ole vähäinen. Näiden yritysten edellisessä kappaleessa mainitut vastaavat henkilöt kuuluvat samoin lähipiiriin. Lähipiiriin kuuluu myös osuuspankin konsernitilinpäätökseen yhdistelty osakkuusyhtiö. Osuuspankin kanssa yhteisen määräysvallan alaiset yhteisöt kuuluvat myös osuuspankin lähipiiriin (sisaryritykset).

77 76 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Omistukset muissa yrityksissä Omistusosuus, % Oma pääoma Tilikauden voitto tai tappio Tytäryritykset, jotka yhdistellään konsernitilinpäätökseen Yrityksen nimi: Turun Seudun Op-Kiinteistökeskus Oy 100,00 % , ,70 Kotipaikka: Turku Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Omistusosuus, % Oma pääoma Tilikauden voitto tai tappio Tytäryritykset, joita ei yhdistellä konsernitilinpäätökseen vähäisen merkityksen johdosta Yrityksen nimi: Kiinteistö Oy Raision Nesteentie 100,00 % Kotipaikka: Raisio Yrityksen nimi: Kiinteistö Oy Pärkänportti 80,50 % Kotipaikka: Vehmaa Yrityksen nimi: Kiinteistö Oy Liedon Tuulisuontie 6 100,00 % Kotipaikka: Lieto Yrityksen nimi: Top-Pörssi Oy 100,00 % Kotipaikka: Turku Yrityksen nimi: Turun Sijoituspalvelut Oy 89,81 % Kotipaikka: Turku Yrityksen nimi: Varsinais-Suomen VSOP Oy 100,00 % Kotipaikka: Turku Yrityksen nimi: TOP Rahastosijoitukset Oy 100,00 % Kotipaikka: Turku Omistusosuus, % Oma pääoma Tilikauden voitto tai tappio Osakkuusyritykset, jotka yhdistellään konsernitilinpäätökseen Yrityksen nimi: Turun Asemanseudun Kiinteistö Oy 49,54 % , ,00 Kotipaikka: Turku Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yrityksen nimi: Kotipaikka:

78 77 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI Omistusosuus, % Oma pääoma Tilikauden voitto tai tappio Osakkuusyritykset, joita ei yhdistellä konsernitilinpäätökseen vähäisen merkityksen johdosta Yrityksen nimi: Kiinteistö Oy Jäkärläntop 49,37 % Kotipaikka: Turku Yrityksen nimi: Kiinteistö Oy Naantalin Tullikatu 12 45,17 % Kotipaikka: Naantali Yrityksen nimi: Kiinteistö Oy Katariinantie 38,71 % Kotipaikka: Kaarina Yrityksen nimi: Kiinteistö Oy Puutorin Pysäköinti 26,29 % Kotipaikka: Turku Yrityksen nimi: Asunto Oy Eerikinkatu 2 24,97 % Kotipaikka: Turku Yrityksen nimi: Asunto Oy Raision Arkadi 23,84 % Kotipaikka: Raisio Yrityksen nimi: VSOP-Sijoitus 20,00 % Kotipaikka: Laitila tilinpäätökseen yhdistellyt yhteisyritykset Yrityksen nimi ja kotipaikka Selostus yhteisestä vaikutusvallasta ja henkilöstö keskimäärin Yritykset, joissa luottolaitoksella on rajoittamaton vastuu Omistusosuus, % Oma pääoma Tilikauden voitto tai tappio Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yritysmuoto: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yritysmuoto: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yritysmuoto: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yritysmuoto: Yrityksen nimi: Kotipaikka: Yritysmuoto:

79 78 TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI tilinpäätökseen yhdistellyt tytäryritykset, joiden tilikausi päättynyt ennen tai jälkeen emoyrityksen tilikautta 45. Notariaattitoiminta Osuuspankki tarjoaa arvopaperivälitystä sekä säilytys- ja hoitopalvelua samoin kuin muita asiakkaan omaisuuden hoitoon liittyviä palveluja, kuten lainhuudatus- ja kiinnitysasiat, yhteisöjen perustamiset ja uudelleenjärjestelyt, asiakkaan omaisuuden säilytys, perunkirjoitus- ja pesänselvitystoimet, asiakkaan oikeudellinen neuvonta omaisuuden hoitoon ja varojen sijoittamiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi pankki tarjoaa toimeksiantoon perustuvia omaisuuden hoitoon liittyviä liikeyritysten, kiinteistö- ja asunto-osakeyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien ostoa ja myyntiä, sekä kiinteistöjen ja asuntojen vuokrausta. 46. Osuuspankin jäsenten lukumäärä sekä maksamatta olevat ja irtisanotut osuusmaksut Jäsenten lukumäärä Maksamatta olevat osuusmaksut 2 950,00 Irtisanotut osuusmaksut ,00 Irtisanotut lisäosuusmaksut ,00 Irtisanotun osuuspääoman takaisinmaksun edellytykset ja ajankohta Osuusmaksut palautetaan jäsenyyden päätyttyä osuuskuntalain 10 luvun 1 :n ja osuuspankkilain 19 :n mukaisesti sekä lisäosuusmaksut osuuskuntalain 11 luvun 9 :n ja osuuspankkilain 19 :n mukaisesti ja sanotuissa lainkohdissa mainituin edellytyksin. Irtisanotut osuusmaksut palautetaan vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys päättyi. Lisäosuusmaksut palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana sitä koskeva vaatimus on esitetty. 47. Pitkäaikaissäästämispalvelu OP-eläkesäästön eläketili ,47 Määräaikais- tai muulle talletustilille tehdyt sijoitukset 4 000,00 Osuuspankin taseessa olevat sijoitukset yhteensä ,47 Taseen ulkopuoliset sijoitukset, sijoitusrahastot, osakkeet, jvk-lainat (sis. myyntisaamiset/ostovelat) ,81 OP-eläkesäästön eläketililtä veloitetut sopimuksen mukaiset kulut ja palkkiot 562,49 Tilikauden aikana säästämistililtä maksetut eläkkeet 406,65

80 79 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA OP-POHJOLA-RYHMÄN SAP tositelajit ja tositenumerosarjat Sovellus- Tosite- Numerosarja Rea-tunnus tosite ') Nimi laji alku loppu osuuspankilla TOISTUVA TOSITE X MALLITOSITE X KAUDEN PÄÄTÖS, lopullinen SA KAUDEN PÄÄTÖSTOS, purettavat SB ENNAKKOKIRJAUS, lopullinen SC ENNAKKOKIRJAUS, purettavat SD PÄIVITTÄISTOSITE SE ED.KUUKAUDEN KORJAUKSET/AURUM SF AGIOARVOSTUS MANUAALINEN SH SALDONSIIRTO, PURETTAVA (taseen väärän merkkisten saldojen siirto) SS ARVONLISÄVERON KORJAUS SV LOMAPALKKAVARAUS SL HENKILÖSIVUKULUT SM IFRS-OVY JA -OPHV -saldonsiirto SI GE-PALKKIOVARAUS GK TULOSPALKK. JAKSOTUS GM VEROJAKSOTUS, PURETT. GO TALL.SUOJARAH. JAKS. GQ RYHMÄKOHT.ARVONALENT GX Tosite: VLORZ01 VEROJAKSOTUS,LOPULL. GY PÄIVITT.TOS./OKO PKL SO ALV-VELOITUS GZ ALV-SIIRTO ST SOS.KULUVELAN SIIRTO SR SIJ.OM. PÄIVITT./VAR SP SIJ.OM TP PURETT/VAR SQ LOMAP.VARAUS/KUSTP.S GF SOS.KULUVELAN SIIRTO lopullinen SY KIINTEISTÖSIJ. PÄIV. SZ KIINTEISTÖSIJ. PURET SX ELIMINOINTI BALTIA purettava MB ELIMINOINTI BALTIA ei-purettava RC KÄYTTÖOMAISUUS AA RABUCH00 **) KÄYTTÖOMAISUUS POISTOT AF RAPERB00 **) KÄYTTÖOMAISUUS VARASTOSALDOK AG LASKU e-flow/sap eliminoitavat LF LASKU MANUAALINEN eliminoitavat LM HYVITYSLASKU MANUAALINEN eliminoitavat HM LASKUN PERUUTUS AUTOMAATTINEN LP LASKUN MANUAALINEN MAKSU KA AUTOMAATTISET MAKSUT KZ LASKU E-Flow/SAP ei eliminoitavat LG LASKU MANUAALINEN ei eliminoitavat LN HYVITYSLASKU MANUAALINEN ei eliminoitavat HN MYYNTILASKU MANUAALINEN eliminoitavat DR HYVITYSLASKU MANUAALINEN eliminoitavat DG MYYNTILASKUN PERUUTUS DA HYVITYSLAS.MR Ei ELIM. DH HYVITYSLASKUTUS eliminoitavat DI LASKUN MAKSU DZ HYVITYSLASKUTUS ei eliminoitavat DJ MYYNTILASKU MANUAALINEN ei eliminoitavat DS MYYNTILASKUTUS eliminoitavat DT MYYNTILASKUTUS ei eliminoitavat DU

81 80 Sovellus- Tosite- Numerosarja Rea-tunnus tosite ') Nimi laji alku loppu osuuspankilla TASAUS MT MATKALASKU /MATKAMIES FA KONEKIELISET TILIOTETAPAHTUMAT FB LUOTTORESKONTRA/KOTIPANKKI FC JAHA/KOTIPANKKI FD IFACTOR /OPR FE IFACTOR /OPR JAKSOTUS FF, FG SOPRI /OPR FH SOPRI /OPR JAKSOTUS FI,FJ LUOTTOTILI /OPR FK LEASONG OR /OPR FL VARAINHANKINTA /OPR FM VARAINHANKINTA /OPR JAKSOTUS FN, FO DISKONTATUT OSAMAKSUT /OPR FP DISKONTATUT OSAM. /OPR JAKSOTUS FQ, FR OIKEUDELLINEN PERINTÄ /OPR FS OSAMAKSULEASING (VIEW21) /OPR FT VIEW 21/JAKSOTUKSET ET VIEW 21/AGIO EU SRJ-TAPAHTUMAT FU AIRAS-PALKKIOT/AURUM FV TYÖNANTAJAN ST-MAKSU FX DIME/SIJ.RAHASTOT GR OPUSCAPITA/OKO GU ANALYSTE IE MYYNTILASKU/KIPINÄ DB LASKUN MANUMAKS/OPKK DY TEM MATKALASKUT MK VIRO MANU PÄIVITT. JS VIRO MANU TP PYSYVÄ JV VIRO MANU TP PERUUT. JX LATVIA MANU PÄIVITT. JT LATVIA MANU TP PYS. JY LATVIA MANU TP PER. JZ LIETTUA MANU PÄIVITT JU LIETTUA MANU TP PYS. KB LIETTUA MANU TP PER. KC LOMAPALKAT, OSTOLASKU LL LOMAPALKAT, MYYNTILASKU DL JAKSOTUSAJO, SAPin man. jaksotus -toiminto MA ACQUIRING-PALKKIOT, OR KY ACQUIRING-PALKKIOT, MR DE AGIOARVOSTUS SG ACQUIRING KQ CAL PÄIVITTÄISET VIENNIT RF CAL PÄIVITTÄISET VIENNIT RF CAL PÄIVITTÄISET VIENNIT RF CAL PÄIVITTÄISET VIENNIT RF CAL PÄIVITT. TASEEN ULKOP. RH CAL KK-VAIHTEEN VIENNIT RG CAL KK-VAIHTEEN VIENNIT RG CAL KK-VAIHTEEN TASEEN ULKOP. RI ENTRA EN TEKNINEN FD EI ELIM. Z KASSAKP. LIITT./OPHV NA HK KORVAUS KKP./OPHV NB OIVA KON./OPHV NC TUOTTOTURVA KON/OPHV ND LAINATURVA KON./OPHV NE HENKILÖV.KORV K/OPHV NF

82 81 Sovellus- Tosite- Numerosarja Rea-tunnus tosite ') Nimi laji alku loppu osuuspankilla RYHMÄVAK. KON./OPHV NG IF RYHMÄELÄK K./OPHV NH MOOTTORIAJ. KON/OPHV NI VAHINKOVAK. KON/OPHV NJ HENKILÖVAK. KON/OPHV NK TAPATURMA KON./OPHV NL KIINT.VUOKRAT K/OPHV NM VSM KON./OPHV NN MITTATURVA KON./OPHV NO LÄHTEVÄ RAHA L./OPHV NP TULEVA RAHA L./OPHV NQ TKV KON./OPHV NR HK KORVAUS KON./OPHV NS AULI KON./OPHV NT RATTI KON./OPHV NU RAKENNUSVIRHE K/OPHV NV SULKA KON./OPHV NX MATKAVAKUUTUS K/OPHV NY KASKO KON./OPHV OA ESINEVAK.YKS. K/OPHV OB TAKAUSVAKUUTUS/OPHV OC SULKAN EPÄV.VAH/OPHV OD RESK.SAATAVAL.L/OPHV OE YT KORVAUS KKP./OPHV OF PERUUTUS/OPHV LIITT. NZ PLA-tositelajit Kirjanpitotosite AB Täsmäytyspääkirja AC Käyttöom.konversio AK Käyttöom.kirj: netto AN Ratti Kkp. C VSM Kkp. C HK Korvaus Muis. DC EK Korvaus Muis. DD Manuaalipal. Muis. DM Auli Muis. E Oiva Muis. E Ratti Muis. E Tuottoturva Muis. E Mittaturva Muis. E Ryhmävakuutus Muis. E Rakennusvirhe Muis. E IF Ryhmäeläke Muis. E Ulkoinen numero EX Ratti Muis. F VSM Muis. F IF Ilm. eläke Muis. F As.miesp.m.liit.jaks H Sonet.vak.pal.jaks.l H Asiamiehet HA Palkansaajat HE Hallintohenkilöt HH Tilapäispalkkionsaaj HT Investointityönumero IP Toimittajat - hyvit. KG Kiint.hall.järj.liit KH Toimittajat - netto KN Kiint.osakejärj KO Tilien ylläpito KP

83 82 Sovellus- Tosite- Numerosarja Rea-tunnus tosite ') Nimi laji alku loppu osuuspankilla Toimittajat - lasku KR Kiint.sähkönl.liitt KS Laskut, IP,ulkopuoli LB Laji/toimintoj.kirj. LT ML-tilitys ML Regressilask. Kon. MQ JV-Simmer Kon.(tulev MS Ratti Kon. N IF ilm. eläk Kon. N EU Korvaus Kkp. OG Henkivak.korvau Kkp. OH Tapaturma Kkp. OI MA korvaus Kkp. OJ Takaus.korvaus Kkp. OK Sulkan epäv.vah. Kkp OL TKV Muis. OM Moottoriajon. Muis. ON Sulka Muis. OO Matkavakuutus Muis. OP Vahinkovakuutus Muis OQ Henkilövakuutus Muis OR Tapaturma Muis. OS Kasko Muis. OT Ratti maksusop. Muis OU Esinevak.yks. Muis. OV Takausvakuutus Muis. OW Sulkan epäv.vah Muis OX Regressilask. Muis. OY Tuleva raha Muis. OZ Palkk. as.m.liitt.ja P MA korvaus Muis. PB Sulkan epäv.vah Muis PC Henkivak.korvau Muis PD Tapaturma Muis. PF Takaus.korvaus. Muis PG YT Korvaus Muis. PH JV-Simmer Muistio PI MA korvaus Kon. PJ Tapaturma Kon. PL Takaus,korvaus Kon. PM YT Korvaus Kon. PN JV-Simmer Kon.(lähte PO ATK-palv.vel.liitt PP Hinnanmuutos PR EU Korvaus Kon. PS EK Korvaus Kon. PT Päätetapahtum.liitt PU ATK-palv.vel. levyti PW Systeemipalv.vel.lii PX Työasemaveloitukset PY S-laskutus, Elisa PZ Sulkan epäv.vah. Kon QA EK Korvaus Kkp. QB Cross-company korot QC EU korvaus muis. QD Hyvitys - nettosuor. RA Ostolasku RE Lask.vast.otto netto RN Laskun siirto RV SIJ/KTÖ JAKO SK Jälkikirjaustosite SU Tiedonsiirto UE

84 83 Sovellus- Tosite- Numerosarja Rea-tunnus tosite ') Nimi laji alku loppu osuuspankilla Maksukirjaus ZP täsmäytys ZR Maksu per shekki ZS Maksuselvitys ZV INV.TILAUSTEN PURKU QE Tuottoturva man. peruut Lainaturva man. peruut Mittaturva man. peruut Auli man. peruut ryhmävak man. peruut Rak.virhevak. man. peruut Oiva man. peruut Sulka evl man. peruut 1P Sulka man. peruut 1C Matkavak. man. peruut 1D Vahinkovak. man. peruut 1E M.ajoneuvovak. man. peruut 1A Henkilövak. man. peruut 1F Tapaturmavak. man. peruut 1G Kaskovak. man. peruut 1I Ratti man. peruut Ratti maksusop. man peruut 1J Esinevak. yks. man. peruut 1M Takausvak. man. peruut 1N EK Korvaus man. peruut Ratti 2 man. peruut 1B Takaus korv. man peruut 1H JV-Simmer man peruut 1K JV-Simmer muist m pe 1S Korkki TA QF Korkki YT QG Korkki EU QH Korkki EK QI Korkki YA QJ Korkki MK QK MARKKATOSITEMUUNTO TF MARKKATOSITEMUUNTO TF MARKKATOSITEMUUNTO TF MARKKATOSITEMUUNTO TF MARKKATOSITEMUUNTO TF MARKKATOSITEMUUNTO TF MARKKATOSITEMUUNTO TF MARKKATOSITEMUUNTO TF MARKKATOSITEMUUNTO TF MARKKATOSITEMUUNTO TF JÄSENLUOTTOVAKUUTUS TA HVRKR0H 050 ASUNTOSÄÄSTÖPALKKIOT TB ELÄKEKASSA TC ELÄKEKASSA TC OP-LUOTOT TD ALV-MAKSUT TE TOSITEMUUNTO TG ULTRA VALUUTANVAIHTO TX ZVS-MAKSUT/OKO TH ZVS-MAKSUT/OKO TH PSE/PE-MAKSUT/OKO TZ PSE/PE-MAKSUT/OKO TZ FORSE TI SDD SEPA SUORAVELOITUS RB AQUARIUS/OKO GP

85 84 Sovellus- Tosite- Numerosarja Rea-tunnus tosite ') Nimi laji alku loppu osuuspankilla 625 VIEW/PÄIVITYKSET TJ DPS/OPTO-TAPAHTUMAT RZ SEKKILUNASTUKSET (USKI) TK SEKKILUNASTUKSET (USKI) TK PANKKITAKAUKSET TL OKOBANKEN TM OKOBANKEN TM REMBURSSIT JA PERITTÄVÄT TN REMBURSSIT JA PERITTÄVÄT TN DPS PÄIVITTÄISET KU DPS TASEEN ULKOPUOL. KV LÄHTEVÄT MAKSUMÄÄRÄYKSET TO LÄHTEVÄT MAKSUMÄÄRÄYKSET TO LÄHTEVÄT MAKSUMÄÄRÄYKSET TO LÄHTEVÄT MAKSUMÄÄRÄYKSET TO LÄHTEVÄT MAKSUMÄÄRÄYKSET TO LÄHTEVÄT MAKSUMÄÄRÄYKSET TO LÄHTEVÄT MAKSUMÄÄRÄYKSET TO TULEVAT MAKSUMÄÄRÄYKSET TP TULEVAT MAKSUMÄÄRÄYKSET TP LÄHTEVÄT MAKSUMÄÄRÄYKSET TO TULEVAT MAKSUMÄÄRÄYKSET TP TULEVAT MAKSUMÄÄRÄYKSET TP ULKOMAISET SEKKILUNASTUKSET TU ULKOMAISET SEKKILUNASTUKSET TU ULKOMAISET SEKKILUNASTUKSET TU MATKASHEKIT TQ Ultra/ Henki Aquarius VIRO KF BANKGIRO TV RPM (Rahanpesun estämisen keskeytyskirjaukset) KX RPM/EUR RM VALUUTTAPÄÄKASSA TR SETELIKAUPAT TR VALUUTTAPÄÄKASSA TR VALUUTTAPÄÄKASSA TR BOND/REPO PÄIVITTÄISET TS BOND ARVOSTUKSET XV TOSITEMUUNTO (TOSMU) TT TOSITEMUUNTO (TOSMU) TT TOSITEMUUNTO (TOSMU) TT TOSITEMUUNTO (TOSMU) TT TOSITEMUUNTO (TOSMU) TT TOSITEMUUNTO (TOSMU) TT TOSITEMUUNTO (TOSMU) TT TOSITEMUUNTO (TOSMU) TT TOSITEMUUNTO (TOSMU) TT TYÖASEMATOSITTEET TY LÄHTEVÄ CLEARING (AAMU) VB Prepaid rsk-tapahtumat KJ OTTOLAINAUS BA OT003/OTORP OTTOLAINAUS BA ANTOLAINAUS BD AMR OVY:N LUOTTOVAKUUTUKSET EJ OVY:N KORVAUS&VARAUS GE ABASEC/OPSTOCK GL PANKKITAKAUS BF ATRR MTL TAPAHTUMAT / MAKSULIIKE VA LÄHETETYT ATK-VÄLITYKSET BG MGKR2005, MGKR SAAPUNEET ATK-VÄLITYKSET BH MGKR2001

86 85 Sovellus- Tosite- Numerosarja Rea-tunnus tosite ') Nimi laji alku loppu osuuspankilla SELVITETTÄVÄT ATK-VÄLITYKSET BI MGKR PÄÄKIRJATAPAHTUMAT BJ MGKR SAAPUNEET PIKASIIRROT BK MGR SAAPUVA CLEARING ALKAEN (AAMU) VE POPS BRUTTOCLEARING ALKAEN VF LÄHETETYT ATK-VÄLITYKSET / OKO EK AGIOT /VALUUTTAKASSA VG ERIKOISLAINAT CG ERIKOISLAINAT CG VALUUTTAKIRJANPITO EE MV29K VALUUTTAKASSA ALKAEN EE OTALPKT ANTOLAINAUS /ALPER BP AUTOMAATTIKIRJAUS / ALPER ALKAEN BP USKI ULKOM SHEKKIEN LUNASTUS BQ op:t, 7880: USLR CLEARING (YÖ) VH CLEARING (YÖ) VI MATKAVALUUTTA BL MAVRMTIK MATKAV. (MAVA) VIERAAT SEKIT JA MATKASEKIT BL MATKAVALUUTTA/AGIO BM MAVRATIK AGIOT (MAVA) BM OPICS (PÄIVITTÄINEN) (OC) VJ OPICS (PÄIVITTÄINEN) (OC) VJ OPICS (PÄIVITTÄINEN) (OC) VJ OPICS (PÄIVITTÄINEN) (OC) VJ OPICS (PÄIVITTÄINEN) (OC) VJ OPICS (PÄIVITTÄINEN) (OC) VJ OPICS (PÄIVITTÄINEN) (OC) VJ OPICS (PÄIVITTÄINEN) (OC) VJ OP:N TILIT OKOSSA BS PR OPICS (KK-VAIHDE PYSYVÄT KIRJAUKSET) VK / VL SAAPUNEET ATK-VÄLITYKSET / OKO EL PÄÄKIRJATAPAHTUMAT / OKO EM PERINTÄ- JA KORVAUSJÄRJESTELMÄ (PKJ) OVY EQ PANKKIKOHTAISET VAKUUTUKSET (PKV) OVY ER PANKKIKOHTAISET VAKUUTUKSET (PKV) OVR ES RAHAHUOLTO EG LUNASTETUT OKON SEKIT BV MGKR LUNASTETUT OKON SEKIT BV WINRESK EO KAPULA PÄIVITT./OKO GS KAPULA ARVOSTUS/OKO GT ASLA/SIIRTYVÄT/OHMO GD ASLA VM ASLA / SIIRTYVÄT VN / VO ASLA/OHMO GC UTU/PALKKIOT IF POPS/LUNASTAMATTOMAT SEKIT YLI 10V IG PKJ JÄLKIPER. SUORIT IH ELE PÄIVITTÄISET VIENNIT JA ELE TAUP VIENNIT JB ELE PERUUTETTAVAT TILINPÄÄTÖSVIENNIT JC KIRJAUSYHTEENVETO/RAHAHUOLTO VP PLATINAJÄRJESTELMÄ BW BJER KIRJAUSYHTEENVETO/RAHAHUOLTO (UUSI) VQ CLARITY, sisäinen ICT työ (ei peruutettava) RD DEVON, VR DEVON, VS DEVON, VT DEVON, VU

87 86 Sovellus- Tosite- Numerosarja Rea-tunnus tosite ') Nimi laji alku loppu osuuspankilla LISÄOSUUSPÄÄOMA HB PALKAT BY ***) LOMAPALKKAVELAT GV ***) Banksyst päivittäiset JD Banksyst kk/tp-päätös JE Banksyst taseen ulkopuoliset (jos tarvitaan) JI TRADING TERMIINIEN ARVOSTUSTULOS (EI PERUVX RJ PÄIVITTÄISET JF RJ SIIRTYVÄT JG VALUUTTATILIT BZ VALUUTTAOTTOLAINAUS BZ VALUUTTATILIT / AGIOT CA DARRAGI/OVARP VALUUTTAOTTOLAINAUS /AGIOT CA VALUUTTATILIT/SIIRTYVÄ KORKO CB,CC DARRASK/OVARP VALUUTTAOTTOLAINAUS/SIIRTYVÄT ERÄT CB / CC LÄHTEVÄT ULKOMAAN MAKSUT CD LUMR BLV PÄIVITTÄISET JM BLV TILINP. PYSYVÄ JN BLV TP PERUUTETTAVA JO BLT PÄIVITTÄISET JP BLT TILINP. PYSYVÄ JQ BLT TP PERUUTETTAVA JR SÄILYTYSPALKKIOT CE SÄILYTYSPALKKIOLAKUTUS ALKAEN (KESÄ.- JA JOULUK) CE ARVOPAPREIDEN MYYNTIPALKKIOT CF JVK.MERKINTÄ/ARVOPAPEREIDEN VÄL.PALKKIOT CF BOND/JVK/EI KÄYTÖSSÄ VZ BOND/S. KOROT. PÄIV./EI KÄYTÖSSÄ UC BOND/ARV. KK. L./EI KÄYTÖSSÄ UD BOND/HINTAERO PÄIV./EI KÄYTÖSSÄ UF Prepaid maksutapahtumat KK REPO NORMAALIKIRJAUKSET/EI KÄYTÖSSÄ YA MAKSULIIKETILIN KATESIIRTO EC OKO/PR KATESIIRTO OTTO/OPTO YB BOND/ARVOPÄIVÄKIRJAUKSET YC SIJOITUSRESKONTRA/OVC GJ KORJAUSTOSITELAJI CH HALTIA VUOKRASAAMISET EH YIT-VUOKRAT EH KORVA/PÄIVITTÄISET CJ KORVA/HINTAEROT CJ KORVA-TAPAHTUMAT CJ KORVA PÄIVITTÄISET CJ KIINTEISTÖRESKONTRA / UUSI CI OKO:N LAINAT CM OKO:N LAINAT OP:LLE CM REPO ARVOPÄIVÄKIRJAUKSET/EI KÄYTÖSSÄ YK HALTIA VASTIKERESKONTRA EF HALTIA VASTEKESUORITUKSET EI MAKSULIIKE /ASLA CN ALARKP01 JA ASLA/OHMO GA VILU/KOTIPANKKI GG OKO:N KIRJAUSYHTEENVETO / OPTO YN OTTOLAINAUS/SIIR.KOR.PERUUTUS BC OT003/ OTORP OTTOLAINAUS / SIIRTYVÄT ERÄT YO / YP ETUKÄTEEN MAKS.KOROT/TILINP. BE,ED AMR LOAN IQ/OKO GN ANTO AGIO KIRJAUKSET JA PENNINPYÖRISTYKSET YQ YPA LAINAT YR

88 87 Sovellus- Tosite- Numerosarja Rea-tunnus tosite ') Nimi laji alku loppu osuuspankilla YPA LAINAT SIIRTYVÄT YS / YT KESKUSPANKKIPALVELUOSASTON LAINAT (RO) YU RO SIIRTYVÄT YV / YW PERINTÄANTOLAINAUS (PA) YX PA SIIRTYVÄT YY / YZ OTTOLAINAUS /SIIRTYVÄ KORKO BB OT YA-JS S. KORK. PER. UK ALS:N HOITOPALKKIOT BN,BO AMR RO-JS S. KORK. PER. UG PA-JS S. KORK. PER. UH RO/AGIOKIRJAUKSET UI PA/AGIOKIRJAUKSET UJ ALS-JOLLA CAP PÄIVITTÄISET JJ OPTO / SIIRTYVÄ KORKO BT,BU PR YA VIRO AGIOT RP YA VIRO PÄIVITTÄISET RJ YA VIRO SIIRTYVÄT RO YA VIRO AA-PERUUTUUKSET RU ANTOLAINAUS /Okopankki EY,EZ YA LATVIA AGIOT RR YA LATVIA PÄIVITTÄISET RK YA LATVIA SIIRTYVÄT RQ YA LATVIA AA-PERUUTUKSET RX PLATINAJÄRJESTELMÄ/SIIRTYVÄ BX,BR BJER YA LIETTUA AGIOT RT YA LIETTUA PÄIVITTÄISET RL YA LIETTUA SIIRTYVÄT RS YA LIETTUA AA-PERUUTUKSET RY ALS/PREEMIOT JA ARV. GH ALS/JOHD.ARV.PER. GI KORVA-TAPAHTUMAT/SIIRT. KORKO CK,CL KORVA OSAKKEET /SIIRTYVÄT CK,CL KORVA RM/ARVOSTUKSET CK KORVA RM/ARVOST.PER. CL OKO:N LAINOJEN SIIRTYVÄT CV OKO:N LAINAT OP:LLE / SIIRTYVÄT CV / CY MAKSULIIKE /ASLA /SIIRTYVÄ KORKO CO,CP ALARKP06 JA SSP:N KAUPPAHINNAN JAKSOTUS CQ,CZ ASLA/OHMO/SIIRTYVÄT GB OKOPANKIN TASESIIRROT / OL XA OKOPANKIN TASESIIRROT /ALS XB OKOPANKIN TASESIIRRTO / VALUUTTAKASSA XC OKOPANKIN TASESIIRROT / DA XD ACR3B1/ACR3B ATK-LASKUTUS OPK /JP CS PREPAID TILITYKSET KT OPTON KONEKIELISET SIIRT.KOROT XE / XF TERMIINI / H TAI TR XG ALS-JOLLA CAP TILINPÄÄTÖS JK FRA PÄÄOMAT XH ATK-LASKUTUS / OKO YL SRJ-PALKKIONPALAUTUSJAKSOTUS/OP- RAHASTO IA SRJ- PALKKIONPALAUTUSJAKSOTUS/SAAJAYHTIÖT IB OMISTAJAJÄSENREKISTERI CT JRER TALLETUSSIIRROT YM PÄÄOMAKONVERSIOT Z PÄÄOMAKONVERSIOT Z PANKKITAKAUKSET XI PTKR PANKKITAKAUSET / AGIOT XJ

89 88 Sovellus- Tosite- Numerosarja Rea-tunnus tosite ') Nimi laji alku loppu osuuspankilla HENKIVAKUUTUS HV ARVOSTUSKONVERSIO/PURKU Z ARVOSTUSKONVERSIO/PURKU Z ARVOSTUSKONVERSIO/UUDET Z ARVOSTUSKONVERSIO/UUDET Z CPICS (TASEEN ULKOPUOLISET) XL SALDONSIIRTO Z SALDONSIIRROT Z TERMIINIT PISTE-EROT SIIRT. XM / XN EURO Z EURO Z ALS-JOLLA CAP TASEEN ULKOPUOLISET JL TERMIINIT PISTE-EROT XO / XP LJR ANTOLAINAUS MC TERMIINIT / AGIOT XQ TERMIINIT / AGIOT PALAUTUS XR LJR OPA-SIIRROT MX LJR ERIKOISLAINAT MD FRA ARVOSTUKSET XS / XT LJR EFEKT.KORON HINTAERO ME LJR EFEKT.KORON HINTAERO PERUUTUS MF LJR ETUKÄTEEN MAKS.KOROT TP MG LJR ETUKÄTEEN MAKS.KOROT TP PERUUTUS MH LJR ERIK.LAINOJEN SIIRT. HOITOPALKKIOT MI LJR ERIK.LAINOJEN SIIRT. HOITOPALKKIOT PERUMJ LJR-JOLLA CAP PÄIVITTÄISET MM LJR-JOLLA CAP ARVOSTUKSET MN LJR-JOLLA CAP TASEEN ULKOPUOLISET MO LJR-KALA PREEMIOT JA ARVOSTUKSET MP LJR-KALA ARVOSTUSTEN PERUUTUS MR LJR ARVONALENTUMISET MU LJR ARVONALENTUMISET PERUUTUS MV AGIOT/ULKOMAANRESKONTRAT XU JORE TILINPÄÄTÖS KD JORE TASEEN ULKOP. KE CHF-TP-VIENNIT KL CHF-TAUP-VIENNIT KM ULKOM.SIIRTYVIEN KORKOJEN AUTOMAATTIKIRJAUS XX VALUUTTALUOTTO XY PERUUTUS / KUMPPANIKOODIT PK E-FLOW PERUUTUS EP YLEINEN PERUUTUSTOSITE PE SAPin tositepäiväkirja, kuukausipääkirja ja SAPin Ostovelka- ja myyntisaamistilien pääkirja *) on arkistoitu LEA -arkistointijärjestelmään. Tositteet on joko laadittu konekielisenä tai tulostettu paperille ja ne säilytetään kansiossa tai arkistoituna **)REA-arkistointijärjestelmään ***) Raportit arkistoitu marraskuusta 2006 lähtien Aditron earkistossa Rinnakkaisissa sovellustositenumeroissa lyhyemmät sovellustositenumerot ovat peräisin Intime-kirjanpitojärjestelmästä, pidemmät FMS-kirjanpitojärjestelmästä. Jatkossa yksi sovellustositenumero kaikkien yritysten käyttöön (SAP kaikilla käytössä).

90

91