Leinelä, K / Leinelään pysäköintitalo

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelu Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Perus- ja tunnistetiedot Leinelä, K / Leinelään pysäköintitalo Kaupunginosa 70, Koivukylä Asemakaavan muutos: Kortteli sekä katualuetta. Tonttijaon muutos: Osa korttelia Kaava-alueen sijainti: Kaava-alue sijoittuu Leinelän keskustaan Koivukylänväylän, Leinelänkaaren ja Epinkoskenpuiston rajaamalle alueelle. Kehäradan asema rakennetaan läheisyyteen.

2 1.3 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Selostuksen sisällysluettelo TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 Alueen yleiskuva... 3 Luonnonympäristö... 3 Rakennettu ympäristö... 5 Maanomistus Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistyminen Osallistuminen ja yhteistyö... 9 Osallisten mielipiteet... 9 Suunnitteluyhteistyö Asemakaavan muutoksen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Kaavan rakenne Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset suhteessa nykytilanteeseen Vaikutukset suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET

3 2 Tiivistelmä Vantaan kaupungin yrityspalvelut on hakenut asemakaavan muutosta Muutosta haettiin laajemmalle alueelle. Myös korttelin ja Primavera-torin asemakaavaa oli tarkoitus muuttaa samalla. Niiden suunnittelu ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi pitkällä. Nykyisessä asemakaavassa on korttelin pysäköinti osoitettu pääosin maan alle. Muutoksella yksi asuintalo korvataan pysäköintitalolla ja poistuva rakennusoikeus jaetaan jäljelle jäävien asuintonttien kesken. Nykyisissä asemakaavoissa alueella on rakennusoikeutta yhteensä k-m 2. Kaavan muutoksessa asuinrakennusoikeus ei muutu. Kaavan muutos helpottaa korttelin rakentamista halventamalla pysäköintiä. 3 Lähtökohdat Viistokuva vuodelta Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuva Kaava-alue on kallioista metsämaata. Se sijoittuu Koivukylänväylältä katsottuna kallioleikkauksen päälle, enimmillään n. 8 metriä Koivukylänväylän tasoa korkeammalle. Alueen koillisnurkan tuntumassa on Leinelänkaari rakenteilla. Luonnonympäristö Maisemarakenne Suunnittelualue sijaitsee kallioselänteiden alueella. Kallioiden rajaamaan painanteeseen on syntynyt räme. 3

4 Topografia Alueen korkein kukkula noin +43.5:n tasolla, kun taas alin kohta noin +36:n tasolla. Koivukylänväylä alueen vierellä on noin :n tasolla. Kasvillisuus Vantaan kaupungin ympäristökeskuksessa on laadittu Leinelän metsäalueen kasvillisuuskartoitus v Alue on pääosin metsäaluetta, jolla ei kuitenkaan ole erityisiä suojeluarvoja. Alueen pohjoisosan suoalue on jo osittain täytetty Leinelänkaaren katupohjaksi ja loput siitä jää korttelialueiksi ja tulee siten poistumaan. Eläimistö Eläimistössä ei ole havaittu erityisesti suojeltavia lajeja. Maaperä Kaavoitettavan alueen korkeimmat kohdat ovat kallioisia moreenialueita. Alavimmissa kohdissa pintamaalaji on savea ja silttiä. Moreeni- ja savialueiden välisellä alueella maalaji on paikoin hiekkaa. Alueen maanpeite on varsin ohut. 4

5 Rakennettavuus maaperän suhteen 1:5000 Alue I Alue II Moreenialueilla rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti moreenin ja/tai kallion varaan. Savi- ja silttialueilla perustukset tulee ulottaa tiiviiseen maakerrokseen tai rakennukset tulee perustaa paalujen varaan. Rakentaminen alueella edellyttää rakennuspaikkakohtaisia pohjatutkimuksia ja perustamissuunnitelmia Rakennettu ympäristö Kaava-alue on rakentamaton. Ympärillä on Leinelän asuinalueen rakentaminen käynnissä. Väestö Koivukylän suuralueella asui asukasta ja Koivukylän kaupunginosassa 2808 asukasta. 5

6 Palvelut Alueen viereen tulee Leinelän keskusta. Sinne rakennetaan joitain kaupallisia palveluita. Koivukylän keskustaan on matkaa n m. Siellä on runsaasti kaupallisia palveluita. Leinelänkaaren toiselle puolelle tulee Leinelän II päiväkoti. Lähimmät alakoulut ovat Ilolassa ja Rekolanmäessä. Lähin yläkoulu on Simonkylässä. Liikenne Alueelle pääsee Koivukylänväylän, Leinelän puistotien ja Leineläntien kautta eri suunnista. Leinelän asema valmistuu v kesällä aivan alueen viereen. Junien lisäksi hyviä joukkoliikennepalveluita tarjoaa vilkas bussiliikenne Leinelän puistotiellä, Leineläntiellä ja Koivukylänväylällä. Tekninen huolto Vesihuolto Kaavamuutosalueen vesihuoltoverkostot on rakennettu vuosina Vedenjakelu Alueen pohjoispuolelta kulkee d160 vesijohto, joka muodostaa rengasyhteyden ja liittyy Leineläntien d225 vesijohtoon. Alue kuuluu Korson painepiiriin ja alueen vesisäiliönä on Korson vesitorni. Korsossa sijaitsevan vesitornin tilavuus on 4000 m³, HW = +94,05 ja NW = +87,20. Vesijohtoverkon alin painetaso kaava-alueella on noin ja ylin noin Korson painepiiri saa vetensä Pitkäkosken vedenottamolta, josta vesi johdetaan Ylästön ja Ala-Tikkurilan paineenkorottamojen kautta Tikkurilan painepiiriin, josta vesi ohjataan edelleen Koivukylän paineenkorottamon kautta alueelle. Jätevesiviemäröinti Alueen jätevedet kerätään d250 viemäriä pitkin Koivukylänväylän d315 putkeen. Kaikki alueen jätevedet johdetaan Haapatien jätevedenmittauspisteen kautta meriviemäriin. Kaikki jätevedet käsitellään Viikinmäen keskuspuhdistamolla. Sadevesiviemäröinti Alueen sadevedet ovat kulkeutuneet pääosin itään Rekolanojaan ja länteen Kylmäojaan. Ympäristöhäiriöt Melu Koivukylänväylän ja kehärata aiheuttavat melua kaava-alueelle. Tärinä Kehäradan ei oleteta aiheuttavan tärinää Leinelän alueelle koska Kehäradalle ei tule tavarajunia eikä alueella ei ole savikkoa. Lisäksi uuden radan rakenteissa voidaan huomioida mahdolliset tärinähaitat. Leinelän uusien asuinrakennusten ja kehäradan lähimpien kiskojen välinen etäisyys on yli 50 metriä. 6

7 Maanomistus Vantaan kaupunki omistaa alueen. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan Maakuntakaavassa alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. 7

8 Yleiskaava Vantaan yleiskaava (kv ) tuli muutosalueella voimaan Yleiskaavassa alue on tehokkaan asuntorakentamisen aluetta Heti kaava-alueen itäpuolella on keskustatoimintojen alakeskus. Viereen sijoittuu myös joukkoliikenteen terminaali (Leinelän asema). Asemakaava 8

9 Alueen ensimmäinen asemakaava on nimeltään Ylä-Tikkurilan rakennuskaava ( ). Se muuttui maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseksi asemakaavaksi. Nyt on voimassa Leinelä 1-asemakaava, nro (kv ). Voimassaolevan asemakaavan mukaan alueelle sijoittuu asuinkerrostalojen korttelialutta (AK), asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH), autopaikkojen korttelialuetta (LPA) sekä katualuetta. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty Vantaan kaupunginvaltuustossa ja se tuli voimaan Kiinteistörekisteri Muutosalue on merkitty tiloina kiinteistörekisteriin. Kortteliin on laadittu tonttijako. Rakennuskielto Alueella ei ole rakennuskieltoa asemakaavan laatimiseksi. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. Kaava-aluetta koskevat selvitykset Ympäristömeluselvitys / Leinelän asemakaava, Vantaa (Ramboll Finland Oy). 4 Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Suunnittelun käynnistyminen Vantaan kaupungin yrityspalvelut on hakenut asemakaavan muuttamista hakenut asemakaavan muuttamista. Alun perin muutosta haettiin laajemmalle alueelle. Myös korttelin ja Primavera-torin asemakaavaa oli tarkoitus muuttaa samalla. Niiden suunnittelu ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi pitkällä. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa sekä kirjeellä tai sähköpostilla osallisille. Mielipiteet pyydettiin mennessä. Osallisten mielipiteet Mielipiteitä saatiin 2 kpl. Seuraavassa on esitetty mielipiteiden pääasiallinen sisältö: 1. Vantaan energia / Mikko Tella ja Tomi Virtanen Vantaan Energia Sähköverkot Oy haluaa että kortteliin sijoitetun kiinteistömuuntamotilan kaavamerkintä säilyy. 2. Museovirastolla Ei huomautettavaa 9

10 Suunnitteluyhteistyö. Asemakaavan lähtökohtia on käsitelty Leinelän laaturyhmässä. Ympäristöinsinööri Krister Höglund on osallistuneet asemakaavan muutoksen valmisteluun ja ympäristökeskus toteaa, ettei sillä ole huomauttamista. 4.3 Asemakaavan muutoksen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Päätös tuli lainvoimaiseksi Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on painotettu mm. seuraavia tekijöitä: Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi alueidenkäytössä on varmistettava tonttimaan riittävyys. Hanke on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Kunnan asettamat tavoitteet Vantaan tasapainotetun strategian mukaan kaupunki luo rakentamisedellytykset noin 2000 asunnon vuosituotannolle siten toteutettuna, että se eheyttää kaupungin yhdyskuntarakennetta ja hyödyntää optimaalisesti olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluja. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi tiedoksi Leinelä 1 -asemakaavatyön tavoitteet ja työohjelman. Siinä määritellään alueen suunnittelun rakentamisen toteutusmalleja sekä määritellään laadullisia ja määrällisiä tavoitteita asunto-, ympäristö- ja palvelurakentamiselle. Yleisenä tavoitteena on toteuttaa Leinelä yleiskaavan mukaisesti Kehärataan ja Leinelän asemaan tukeutuvana tahokkaana asuntoalueena ja laatia alueen asemakaava, lähiympäristösuunnitelma ja rakentamisohje yhteistyössä toteuttajien kanssa (ns. kumppanuuskaavoitus). Erityisenä tavoitteena on toteuttaa alue helpon asumisen ja liikkumisen alueeksi sekä etsiä uusia asumisen malleja. Alue suunnitellaan ja toteutetaan kustannustehokkaasti omaleimaiseksi ja korkeatasoiseksi. Alueen sisäiset maastonmuodot ja luontoarvot (erityisesti avokalliot) otetaan suunnittelussa huomioon. 10

11 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Pysäköintitalon vaihtoehtoja laati Samuel Tuovinen (Sito). Kapea pysäköintitalo olisi VI-kerroksinen. Silloin osa kerroksista tehtäisiin maan alle ja kustannukset nousisivat. Valitussa vaihtoehdossa on IV kerrosta. 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Etelässä kaava-alue rajoittuu Koivukylänväylään ja Kehärataan. Alueen länsipuolella on laaja pohjois-eteläsuuntainen virkistysalue. Heti itäpuolelle rakennetaan Leinelän keskusta, jonne rakennetaan liiketiloja ja asuntoja. Keskustasta Leinelän asemalle on rakenteilla kävelysilta Koivukylänväylän yli. Se valmistuu kesällä

12 5.2 Aluevaraukset Kaavan muutos alueen sijoittuminen Leinelän alueella. Korttelialueet AK Asuinkerrostalojen korttelialue Tämä kaavamuutosalue on Leinelän tehokkainta rakentamisaluetta Koivukylänväylän ja kehäradan aseman tuntumassa. Kerrostalot ovat V-VI -kerroksisia. Kortteli on ratkaistu varsin umpinaisina. Näin on saatu suuri yhtenäinen piha-alue, jonne voi sijoittua monenlaisia toimintoja ja paikoin voi myös säilyttää nykyisiä kallio- ja puustoalueita. Rakennusoikeuden lisäksi kortteliin saa rakentaa erilaisia talous-, kerho-, liike- ja muita työtiloja sekä porrashuoneiden 15 krs-m 2 ylittävän osan. Torin puoleisissa rakennuksissa on rakennettava 30 % maantasokerroksista liike-, toimisto-, palvelu- tai työtiloja. Kadunvarsien rakennusten julkisivumateriaalin on oltava rappaus. Kerrostalojen kattomuotona on tasakatto. Rakentamisohjeissa tullaan määrittelemään tarkemmin rakennusten ulkoasu. 12

13 Toteutuneita rakennuksia idempänä Koivukylänväylän varrella Leinelässä. AH Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue Alueelle saa rakentaa 300 k-m 2 kerho- ja taloustiloja. Alue on korttelin neljän asuintontin yhteinen leikki- ja oleskelualue, joka toteutetaan yhtenäisen suunnitelman mukaan. LPA Autopaikkojen korttelialue LPA-alueelle sijoittuu kaksi tonttia. Pohjoisempi tontti nro 7 on tarkoitettu korttelin käyttöön. Siinä on maantasopysäköinti. Eteläisempi tontti nro 9 on korttelin käyttöön ja sille voi rakentaa nelikerroksisen pysäköintitalon. Pysäköintitalosta laadittiin vaihtoehtoja. Valittu vaihtoehto on levein mitä kortteliin voi ajatella. Leveämmät vaihtoehdot kaventaisivat korttelin sisäpihaa liian paljon. Pysäköintitaloluonnos 1:2000 / Samuel Tuovinen / Sito 13

14 Muut alueet Katualueet Leinelänkaaren katualue laajenee enimmillään vajaan metrin kaavan muutosalueelle. Näin katualue saadaan tasalevyiseksi (15.5 m). 5.3 Asemakaavan muutoksen vaikutukset Vaikutukset suhteessa nykytilanteeseen Alue on nyt rakentamaton joten ympäristö muuttuu kokonaan. Joitain puita säilytetään korttelin sisäpihalla. Vaikutukset suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan Korttelissa korvataan yksi asuinrakennus pysäköintitalolla. Sitä varten asemakaavaan merkitään uusi LPA tontti. Poistuvan asuinrakennuksen rakennusoikeus jaetaan jäljelle jäävien neljän tontin kesken ja niin kokonaisrakennusoikeus säilyy entisellään. 5.4 Ympäristön häiriötekijät 5.5 Nimistö Ramboll Finland Oy on laatinut ympäristömeluselvityksen Leinelästä. Meluselvityksen pohjalta Koivukylänväylän puoleisille julkisivuille annetaan ääneneristävyysvaatimusta 35 db ja parvekkeiden on oltava sisäänvedettyjä ja lasitettuja. Leinelänpolku - Lejlestigen -nimi siirretään korttelin LPA -korttelialueelta viereiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatulle katualueelle. Leinelänkaari - Lejlebågen - katualuetta laajennetaan hieman tälle kaavamuutosalueelle. 6 Asemakaavan muutoksen toteutus 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asuinrakennukset on tarkoitus toteuttaa siten, että kehäradan valmistuessa kesällä 2015 korttelissa olisi asukkaat. 14

15 7 Kaavamuutostyöhön osallistuneet Aluearkkitehti Vesa Karisalo Aluearkkitehti Ani Pentinmikko Asemakaavasuunnittelija Lassi Tolkki Suunnitteluavustaja Merja Hokkanen Liikenneinsinööri Ilpo Pasanen Suunnitteluinsinööri (vesihuolto) Antti Auvinen Geotekniikkainsinööri Matti Holtari Ympäristöinsinööri Krister Höglund Asuntotuotannon kehittämispäällikkö Tuula Hurme Eija Lopmeri Leinelän kehitys Oy Mika Smolander Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy Samuel Tuovinen Sito Vantaalla 28. päivänä lokakuuta 2013 VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 15

16 16

17 17

18 18

19 19

20 20

21 21

22 22

23 Alustava asemapiirros 1: