Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Perus- ja tunnistetiedot Kaupunginosa 74, Havukoski Asemakaavan muutos: Kortteli sekä katualuetta. (Kumoutuvan asemakaavan kortteli sekä puistoalue.) Tonttijako: Osa korttelista Tonttijaon muutos: Osa korttelista Kaava-alueen sijainti: Muutosalue sijaitsee pääradan, Karsikkokujan, Kytötien ja Koivukylänväylän rajaamalla alueella.

2 2 Tiivistelmä Vantaan kaupungin yrityspalvelut ja Vantaan teollisuuskiinteistöt Oy ovat hakeneet asemakaavan muutosta Muutoksen ensisijaisena tarkoituksena on, että kortteliin voidaan rakentaa vanhustenkeskus omalle tontilleen. Korttelia laajennetaan hieman radalle päin. Kortteliin sijoittuvat nykyisin Koivukylän sosiaali- ja terveysasemat, joiden autopaikat sijoittuvat maantasoon. Jotta kortteliin voidaan rakentaa lisää, on nykyiset autopaikat korvattava pysäköintilaitoksella. Asemakaavan muutoksessa varaudutaan myös terveysaseman tuleviin laajennuksiin. Ne eivät kuitenkaan ole toistaiseksi ajankohtaisia. 3 Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuva Alue sijaitsee Koivukylän keskustan tuntumassa, pääradan ja Koivukylänväylän kainalossa. Eteläpuolelle sijoittuu teollisuusaluetta ja itä- ja pohjoispuolilla on asuinkerrostaloaluetta. Koivukylän keskusta-alueen pääradan itäpuolisella osalla on pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetty punatiiltä. Luonnonympäristö Rakennukset ja autopaikat täyttävät nykyisellään lähes koko asemakaavan muutosalueen. Vain radan varrella on kapeahko metsäinen kaistale. Maaperä 2

3 Kaavamuutosalueen itä-osa on moreenialuetta ja länsi-osa siltti-aluetta. Moreenialueella kairauksilla on päästy tunkeutumaan noin 2-7 m syvyydelle maanpinnasta. Silttialueella kairauksilla on päästy noin 3-5 m syvyydelle maanpinnasta. Kairaukset ovat päättyneet kiviin tai kallioon. Rakennettavuus maaperän suhteen Lisärakentamista on suunniteltu alueen länsi-osaan, missä rakennusten perustamistapa riippuu alimpien lattioiden tasosta. Suurimmalla osalla lisärakentamisen alueella rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti tiiviin moreenikerroksen tai kallion varaan. Jos alimmat lattiatasot jäävät useita metrejä (2-3 m tai enemmän) tiiviin maakerroksen yläpuolelle tai jos rakennus perustetaan osittain kalliolle, on edullista käyttää pehmeän maakerroksen osalla paaluperustamista. Rakentaminen alueella edellyttää rakennuspaikkakohtaisia pohjatutkimuksia ja suunnitelmia. Rakennettu ympäristö Korttelin rakennukset ovat valmistuneet vuonna Kytötien puolella on liike- ja toimistotalo, josta kuitenkin liikkeet ovat poistuneet. Rakennus on pääosin Koivukylän sosiaaliaseman käytössä. Korttelin suurempi rakennus oli alunperin oppilaitoskäytössä. Se on hiljattain muutettu Koivukylän terveysasemaksi. Rakennettujen rakennusten kokonaiskerrosala on krs-m 2. Liikenne Muutosalueen ajoneuvoliikenne tapahtuu Karsikkokujan kautta Kytötielle. Karsikkokujalle on rakennettu jalkakäytävä, jota pitkin pääsee paitsi Kytötielle myös pohjoiseen Koivukylän asemalle. Vesihuolto Kaavamuutosaluetta palvelevat vesijohto-, jätevesi- ja hulevesijohdot on rakennettu. Alueen lounaisosassa on runkovesijohto, joka sijoittuu osittain tontin alueelle maanalaista johtoa varten varatulle alueelle. Johto sijoittuu Koivukylänväylän korkean katupenkereen juurelle. Vesijohdon korkeusasema tällä kohdalla on n. +24 ja kadun korkeus n Tämän vuoksi rakennuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon se, että johtolinjaa päästään esteettä tarpeen vaatiessa huoltamaan ja korjaamaan. Asiasta on rakennuslupavaiheessa pyydettävä Vantaan Veden lausunto ja hyväksyminen. Alueen halki pohjois-eteläsuunnassa kulkee vesijohto-, viemäri- ja hulevesiviemärilinja. Linjat sijaitsevat alueella, johon toteutetaan maanalainen pysäköintilaitos. Vantaan Vesi ei hyväksy johtojen sijoittamista laitoksen rakenteisiin, joten ne on siirrettävä pois. Johdot on mahdollista siirtää Karsikkokujan ja Kytötien kautta Koivukylänväylän pohjoisreunalla sijaitsevaan runkolinjaan. Maanomistus Vantaan kaupunki omistaa asemakaavan muutosalueen. Kortteli on vuokrattu Vantaan teollisuuskiinteistöt Oy:lle. Ympäristöhäiriöt Päärata ja Koivukylänväylä aiheuttavat liikennemelua ja päärata lisäksi tärinää. 3

4 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäytöntavoitteista. Päätös tuli lainvoimaiseksi Helsingin seudun alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitetään väestönkehityksen edellyttämällä tavalla ja kasvusuunnat valitaan hyödyntämällä joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen sekä seutua ympäröivän kaupunki- ja taajamaverkoston mahdollisuuksia. Hanke on valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukainen. Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan Maakuntakaavassa alueelle sijoittuu taajamatoimintojen aluetta ja pohjavesialuetta. Yleiskaava (1992) Yleiskaavassa (Kv 1992) alue on Keskustatoimintojen aluetta (C) ja tärkeää pohjavesialuetta (pv). 4

5 Yleiskaava ( ) Yleiskaavassa ( ) alue on Keskustatoimintojen aluetta (C) ja tärkeää pohjavesialuetta (pv). Asemakaava Alueella on voimassa Koivukylän keskusta B -asemakaava nro (SM ) ja asemakaavan muutos nro (YM ). Voimassaolevan asemakaavan mukaan alueelle sijoittuu opetus-, liike- ja teollisuusrakennusten korttelialuetta (YKT) sekä puistoaluetta (P). 5

6 Esisuunnitelma Arkkitehtitoimisto C&H / Ari Paukio on laatinut vanhustenkeskuksesta esisuunnitelman ja hahmotellut myös terveysaseman tontin lopun rakennusoikeuden massoittelua. Alla näkymä esisuunnitelmasta radalta päin katsottuna. Tulevaisuuden varaus terveysasemalle ja vanhustenkeskukseen liittyville asunnoille. Alle sijoitetaan pysäköintiä III kerrokseen Vanhustenkeskus Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty Vantaan kaupunginvaltuustossa ja se tuli voimaan Kiinteistörekisteri Muutosalue on merkitty tonttina (korttelin tontti 1) sekä tilana (puistoalue) kiinteistörekisteriin. Rakennuskielto Alueella ei ole rakennuskieltoa asemakaavan laatimiseksi. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. 4 Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet Vantaan kaupungin yrityspalvelut ja Vantaan teollisuuskiinteistöt Oy ovat hakeneet asemakaavan muuttamista siten, että kortteliin voidaan rakentaa vanhustenkeskus omalle tontilleen ja että sosiaali- ja terveysaseman laajentumiseen varaudutaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa sekä kirjeellä tai sähköpostilla osallisille. Mielipiteet pyydettiin mennessä. 6

7 Osallisten mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Mielipiteitä saatiin 2 kpl. Mielipiteissä esitettiin seuraavia asioita: 1. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos / Jussi Rahikainen: Vanhuksille ja muille erityisryhmille, joiden toimintakyky on alentunut tai rajoittunut, suunnatuissa asuin- ja palvelutaloissa tai hoito- ja huoltolaitoksissa palokuoleman riski on tilastojen mukaan noin 10-kertainen normaaliin asumiseen verrattuna. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen näkemyksen mukaan vanhustenkeskuksen ja terveyskeskuksen laajennuksen ne osat, joissa asuu tai oleilee em. erityisryhmiä, tulee suojata automaattisella sammutuslaitteistolla. Tällöin hengissä säilymisen edellytykset paranevat merkittävästi (noin 99 %) tulipalotilanteessa. Yleensä kaavamääräykseksi on kirjattu sisällöltään seuraavan kaltainen teksti: "Henkilöturvallisuuden parantamiseksi rakennus varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla". Mutta koska nyt ei todennäköisesti ole tarvetta suojata koko terveyskeskuksen laajennusta, kaavamääräys voisi olla muotoa: "Riittävän henkilöturvallisuuden varmistamiseksi rakennukset suojataan tarvittavilta osin automaattisella sammutuslaitteistolla." Tällöin suojauksen laajuus varmistetaan rakennuslupavaiheessa tehtävällä turvallisuusselvityksellä. Asemakaavaan on otettu määräys automaattisesta sammutuslaitteistosta. 2. Vantaan ympäristöyhdistys ry / Vesa Järvinen, Pekka Kumpulainen Kortteliin on tarkoitus rakentaa uusi rakennus Koivukylän vanhustenkeskusta varten ja varautua terveysaseman mahdollisiin laajennuksiin. Vanhustenkeskukseen, joka on suunniteltu aivan lähimmäksi rataa, tulisi asuntoja. Tontinkäyttökaavioon on merkitty asuntoja myös laajennetun terveysaseman radanpuoleiseen korkeaan siipeen. Vantaan ympäristöyhdistys (VYY) oudoksuu vanhusten asuntojen sijoittamista juuri lähimmäksi rataa. Pääratahan ei vaikene yöksikään. Jos asunnot olisivat alhaalla ja koko nykyinen puustovyöhyke säilytettäisiin melua vaimentavana, ei VYY:llä olisi kaavaan lausuttavaa. Ainakin näin sijainteja viistokuvissa tulkitsemme. Rakennuksia on esisuunnitelmassa siirretty aiempaa kauemmaksi radasta. Suunnitteluyhteistyö Asemakaavan lähtökohtia on käsitelty Korso-Koivukylän aluetiimin kokouksessa. Ympäristösuunnittelija Krister Höglund on osallistunut asemakaavan muutoksen valmisteluun ja ympäristökeskus toteaa, ettei sillä ole huomauttamista. 7

8 5 Aluevaraukset YS Sosiaalihuoltoa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue Alueelle saa pääkäyttötarkoituksen lisäksi sijoittaa muita toimistotiloja k-m 2, k-m 2 liiketiloja, k-m 2 vanhusten keskukseen liittyviä asuntoja sekä 500 k-m 2 muita erityisasuntoja. Yhteensä korttelialueelle saa rakentaa k-m 2, josta on jo rakennettu lähes k-m 2. Korttelialueelle sijoittuu nykyisin Koivukylän sosiaali- ja terveysasemat, terveysasemalla myös kahvila-ravintola. Kytötien puoleisessa rakennuksessa on aiemmin sijainnut kauppoja ja ravintola, mutta ne ovat lopettaneet. Kaavan muutoksen mukaisen lisärakentamisen toteutusajankohdasta ei ole tietoa. Korttelissa varaudutaan kuitenkin terveysaseman laajennukseen ja sen yhteyteen varataan mahdollisuus rakentaa viereisen tontin vanhustenkeskukseen liittyviä asuntoja. Alueelle sijoittuu mahdollisesti myös turvakoti. Suunniteltu vanhustenkeskus Terveysasema Sosiaaliasema, liiketilat tyhjentyneet Tulevaisuuden laajennusvaraus terveysasemalle ja vanhustenkeskukselle Pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä punatiiltä. Mahdolliset elementtisaumat on häivytettävä arkkitehtuurin keinoin. Junaliikenteestä aiheutuva tärinä on huomioitava radan puoleisten rakennusten suunnittelussa. Ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba lähinnä radan suuntaan. Pysäköinti sijoittuu III kerrokseen sitten kun kaikki rakennusoikeus on käytetty. Kun vanhustenkeskus rakennetaan on terveyskeskuksen autopaikat rakennettava pysäköintilaitokseen. 8

9 YSAA Sosiaalitointa palvelevien laitosten ja asuntoloiden sekä asuinrakennusten korttelialue Alueelle saa sijoittaa vanhustenkeskuksen. Vanhustenkeskukseen on tarkoitus sijoittaa erillisiä yksiöitä ja kaksioita sekä ryhmäkoteja yhteensä runsaalle 80 asukkaalle. Ryhmäkodeissa on tehostettua asumispalvelua esim. dementikoille. Taloon tulisi lisäksi päivätoimintakeskus ja senioriliikuntatilat. Vanhustenkeskuksen toteuttaa VAV. Rakennusoikeutta tontille on osoitettu k-m 2. Sen lisäksi saa rakentaa lasikatteisia tiloja sekä varasto-, huolto-, sauna-, teknisiä ym. tiloja. Pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä punatiiltä. Mahdolliset elementtisaumat on häivytettävä arkkitehtuurin keinoin. Junaliikenteestä aiheutuva tärinä on huomioitava radan puoleisten rakennusten suunnittelussa. Ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba radan suuntaan sekä Koivukylänväylän suuntaan radan läheisyydessä. Vanhustenkeskuksen pysäköintipaikat sijoittuvat omalle tontille maan tasoon. Asemakaavan muutoksen vaikutukset Vaikutukset suhteessa nykytilanteeseen Terveysaseman nykyisen pysäköintialueen pohjoisosaan saa asemakaavan muutoksen mukaan rakentaa vanhustenkeskuksen. Pysäköintialueen eteläreunaan saa rakentaa pysäköintilaitoksen ja sen päälle terveysaseman laajennuksen sekä vanhustenkeskukseen liittyviä asuntoja. Korttelialueen laajeneminen radan suuntaan aiheuttaa puuston kaatamista. Vaikutukset suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan Korttelin rakennusoikeus nykyisessä asemakaavassa on k-m 2. Asemakaavaehdotuksessa on rakennusoikeutta yhteensä k-m 2, lisäystä nykykaavaan k-m 2 (15 %). Korttelialueen pinta-ala kasvaa m 2. Korttelin ja rata-alueen välissä nykyisessä asemakaavassa oleva puistoalue poistuu. Sen tilalle tulee em. korttelialueen laajennus sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katualuetta. 6 Asemakaavan muutoksen toteutus VAV:n on tarkoitus rakennuttaa vanhusten palvelukeskus heti asemakaavan muutoksen tultua voimaan. Myös terveysaseman pysäköinti on tehtävä pysäköintilaitokseen jo tässä vaiheessa. Korttelin muun rakentamisen aikatauluista ei ole tietoa. 9

10 7 Kaavamuutostyöhön osallistuneet Aluearkkitehti Ani Pentinmikko Asemakaavasuunnittelija Lassi Tolkki Suunnitteluavustaja Sari Simonen Liikenneinsinööri Erkki Lång Vesihuoltoinsinööri Usko Koponen Maaperäinsinööri Markku Kortelainen Ympäristöinsinööri Krister Höglund Rakennuttaja-arkkitehti Jukka Hagelberg Palvelupäällikkö Anna-Liisa Korhonen Suunnittelija Asta Mellais Asuntotuotannon kehittämispäällikkö Tuula Hurme VAV / Timo Karen, VTK / Kari Kontturi Arkkitehtikonsultti Ari Paukio Rakennuttajakonsultti Tuomo Saari Vantaalla 17. päivänä joulukuuta 2008 VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 10

11 11

12 12

13 13

14 14

15 15

16 16