Ympäristölautakunta DN:o 3507/ /2015 Päätöksen antopäivä

Transkriptio

1 1 ESPOON KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta DN:o 3507/ /2015 Päätöksen antopäivä Asia Päätös Kalliorakennus-Yhtiöt Oy:n esittämästä ympäristönsuojelulain (527/2014) 39 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee louheen murskausta ja seulontaa Espoon Lommilassa osoitteessa Lommilanrinne 5. Hakija Kalliorakennus-Yhtiöt Oy Petikontie 1, Vantaa Y-tunnus: Toiminta ja sen sijainti Muualta tuotavan louheen murskaus ja seulonta 10/ /2020 Espoon kaupunki, Lommila, Lommilanrinne 5 ( ja ). Kiinteistöt omistaa Kiinteistö Oy Lommilan kauppakeskus c/o Helsingin osuuskauppa Elanto Oy. Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 27 1 mom. liite 1 taulukko 2 kohta 7e. Lupaviranomaisen toimivalta Lupaviranomainen on ympäristönsuojelulain 34 2 mom. ja valtioneuvoston ympäristönsuojelusta antaman asetuksen (713/2014) 2 :n 1 mom. kohdan 6b mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille Espoon ympäristökeskukseen toimitetulla hakemuksella. Hakemusta on täydennetty 13.8., ja Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne Ympäristöluvat ja ympäristönsuojelulain 122 mukaiset päätökset Kohteessa ei ole aiemmin myönnettyjä ympäristölupia. Lähistöllä noin 250 metrin päässä on yksi ympäristöluvan omaavaa polttonesteen jakeluasema ja toinen 200 metrin päässä oleva on rekisteröity ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (YSL 116 ). Tontille on aiemmin annettu ympäristönsuojelulain 118 ja ennen vuotta 2014 ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisin meluilmoituksin mm. Jokioisten maanrakennukselle (v ) murskaukseen ja Kalliorakennus-Yhtiöille ( ) kiven seulontaan ja murskaukseen. Kalliorakennus-Yhtiöille päätöksessä annettu määräaika päättyy Kalliorakennuksen päätöksessä murskausaika on rajattu 18 työpäivään, joka on jo käytetty, joten tontilla voi enää seuloa ja vastaanottaa kiveä.

2 2 Alueen käyttöoikeus Kiinteistö Oy Lommilan kauppakeskus c/o Helsingin osuuskauppa Elanto Oy on vuokrannut kiinteistöt päivätyllä vuokrasopimuksella. Vuokrasopimus on määräaikainen ja voimassa saakka. Tontin vuokrauksen jatko riippuu pitkälti alueen rakentamissuunnitelmien etenemisestä. Kaavoitus Kiinteistö on voimassa olevan asemakaavan mukaan toimistorakennusten korttelialuetta (KT) ja kiinteistö on liike- ja varastorakennuksien korttelialuetta (KV- 2). Alueella on vireillä Lommilan asemakaavan muutos (alue ), joka mahdollistaa merkittävän kaupallisen keskuksen ja palveluiden rakentumisen alueelle. Asemakaavan muutosehdotuksessa alueelle esitetään liikerakennusten korttelialuetta (KM). Toiminnan sijaintipaikka ja ympäristö Yleiskuvaus alueesta Suunniteltu murskaamon paikka on pääosin puuton kalliopohjainen tontti, jonka itä- ja eteläreunoilla on vähäistä lehtipuustoa. Tontin itä- ja eteläpuolella on viljelyskäytöstä poistuneet ruohottuneet pellot, pohjoispuolella Vehon hyötyajoneuvot -toimipiste ja länsipuolella Turunväylä. Vehon tontin takana noin 300 metrin päässä kulkee Kehä III. Rakennukset noin 400 metrin säteellä murskaamosta ovat liike- ja teollisuusrakennuksia lukuun ottamatta noin 200 metrin päässä olevaa omakotitaloa (Lommilanrinne 3 a) ja noin 250 metrin päässä olevia asuinkelvottomia rivitaloja (Lommilantie 3-5). Noin metrin päässä murskaamon länsipuolella Turunväylän toisella puolella sijaitsee mm. K-raudan ja Hong Kongin myymälät. McDonald s ravintola sijaitsee noin 200 metrin päässä murskaamon kaakkoispuolella ja Ikean myymälä noin 400 metrin päässä. Omnian ammattiopisto sijaitsee noin 440 metrin päässä lounaispuolella. Lähin päiväkoti on noin 800 metrin päässä oleva ryhmäperhepäiväkoti Kamomilla ja lähin koulu on Koulumestarin koulu noin 900 metrin päässä. Pinta- ja pohjavesi Suunnittelualue sijaitsee Espoonjoen vesistöalueella. Alueen pintavedet ohjautuvat Glomsinjoen kautta Espoonjokeen, joka laskee edelleen Espoonlahteen. Toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Puolarmetsä ( I), sijaitsee n. 3,8 km murskaamon kaakkoispuolella. Alue kuuluu vesihuollon piiriin, eikä tiedossa ole lähistöllä käytössä olevia pohjavesikaivoja. Lähialueen luonto ja suojelualueet Lommilan alueen tuntumassa ei ole Natura-alueita tai luonnonsuojelualueita. Alueella ei ole kaavoituksen yhteydessä tehdyssä selvityksessä (v. 2006) havaittu liito-oravien esiintymistä eikä niille soveltuvia biotooppeja. Lähimmät tiedossa olevat liito-orava-alueet sijaitsevat noin 450 metrin päässä pohjoisessa Kehä III:n toisella puolella.

3 3 Espoonjokeen nousee merestä kudulle mm. vaellussiikaa, vimpaa, meritaimenta, kuoretta ja säynettä. Näiden lisäksi jokeen nousee mm. pikkunahkiaista ja nahkiaista. Taimenen poikastuotanto vesistössä painottuu Glomsinjokeen ja siihen laskeviin sivupuroihin, jotka on rauhoitettu poikastuotantoalueeksi. Glomsinjoen ekologinen luokitus on hyvä ja se luokitellaan arvokkaaksi virtavedeksi. Glomsinjokea on pyritty suojelemaan erityisesti meritaimenen lisääntymisen ja vaellusmahdollisuuksien takia. Glomsinjoki virtaa lähimmillään noin 400 metrin päässä murskaamon sijaintipaikasta. Murskaamon lähistöllä olevat ojat johtavat Glomsinjokeen. Lähin suojelualue on perustettu purohyrrän vuoksi ja se sijaitsee murskaamon kaakkoispuolella noin 650 metrin päässä murskaamolta Glomsinjokea ylävirtaan. Maa- ja kallioperä Murskaamon sijoituspaikan pohja ja pääosa muusta tontista on kalliota. Maaperäkartan mukaan tontin reunoilla maaperä on moreenia. Maanpintakorko vaihtelee +22,0 ja +22,5 välillä. Murskaamon sijoituspaikalla ja sen välittömässä läheisyydessä ei ole todettu kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeitä. Liikennemelu alueella Alue sijaitsee Kehä III:n ja Turunväylän läheisyydessä, mistä johtuen liikennemelu on hyvin voimakasta. Päiväliikenteen keskiäänitaso on murskaamotontin länsiosassa yli 70 db, keskivaiheilla noin db ja itäreunassa noin db kohdasta riippuen. Eniten murskaamon toiminnasta häiriintyvien asuinkiinteistöjen tilanne on vuonna 2012 tehdyn liikennemelumallinnuksen mukaan seuraavanlainen: Lehtimäentie 2 asuinkiinteistön piha on pääosin db:n ja Nimismiehenmäen pohjoispään asunnot ovat db:n päiväajan liikennemelualueella. Murskaamon ja Nimismiehenmäen pientaloalueen välissä olevat suuret liikerakennukset vaimentavat sekä murskaamon että Turunväylän liikenteen aiheuttamaa häiriötä, minkä vuoksi Nimismiehenmäen eteläpään asunnoille kantautuva melu on pohjoispäätä vähäisempää. Toistaiseksi asumiskäytössä oleva Lommilanrinne 3 a:n asunnon piha-alue on päiväajalla db:n liikennemelualuetta. Murskaamon pohjoispuolella olevat lähimmät asuinrakennukset Pihkametsällä ja Pihkakujalla ovat db:n melualueella. Laitosalueen kohdalla Kehä III:n arkivuorokausiliikenne (v.2014) oli noin ajoneuvoa, josta 11 % (5300) oli raskasta liikennettä. Turunväylän liikennemäärä oli noin ajoneuvoa, josta noin 8 % (3800) oli raskasta liikennettä. Espoontien liikennemäärä oli noin ajoneuvoa, joista noin 10 % (2000) oli raskasta liikennettä. Ilmanlaatu Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurannasta vastaa HSY. Ilmanlaatua arvioidaan HSY:n toimesta jatkuvin ja suuntaa-antavin mittauksin ja mallintamalla sekä bioindikaattoreiden avulla. Espoossa on pysyvät mittausasemat Leppävaarassa ja Luukissa. Toiminta-alueen läheisyydestä ei ole saatavilla ilmanlaatutietoja. Vilkasliikenteisen Kehä III:n ja Turunväylän liikenteen aiheuttama katupöly ja pakokaasujen typpidioksidi heikentävät alueen ilmanlaatua. Alue ja kohteet, joihin toiminta vaikuttaa Naapurikiinteistöllä toimi Veho hyötyajoneuvojen toimipiste, jonka pihan melutaso ja pölyäminen lisääntyy jonkin verran murskaamon toiminnan myötä huolimatta rajalle rakennettavasta 7,5 metriä korkeasta meluseinästä ja pölyntorjuntatoimista. Kalliorakennus-

4 4 Yhtiöt on allekirjoittanut Vehon edustajan kanssa (Lemiro Oy) kanssa sopimuksen, jossa Kalliorakennus-Yhtiöt sitoutuu korvaamaan Vehon liiketoiminnalle toiminnastaan mahdollisesti aiheutuvan haitan kustannukset. Vehon tontilla osoitteessa Lommilanrinne 3 a noin 125 metrin päässä murskaamon meluvallista ja noin 200 metrin päässä murskaimen sijoituspaikasta sijaitsee lähin asuinrakennus (omakotitalo). Vuokranantaja on purkanut asukkaan vuokrasopimuksen ja Kalliorakennus-Yhtiöt tulee vuokraamaan talon toiminnan ajaksi taukotuvaksi. Pidempiaikaisesta murskauksesta aiheutuvan pölyämisen vuoksi kyseisellä kiinteistöllä ylittyy todennäköisesti hengitettävien hiukkasten raja-arvot, minkä vuoksi sitä ei tulisi käyttää asumiseen murskaamon toiminta-aikana. Seulonnasta aiheutuvan murskausta vähäisemmän pölyämisen vuoksi seulonnasta ei arvioida aiheutuvan merkittävää muutosta piha-alueen ilmanlaatuun. Turunväylän ja Lommilanrinnne 3 a asunnon väliin rakennettavat murskaamon meluvallit osaltaan vaimentavat asunnon pihan liikennemelutasoa. Toiminnasta aiheutuva melu huomioiden piha-alueen melutaso ei todennäköisesti muutu merkittävästi. Murskaimen sijoituspaikkaa seuraavaksi lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 400 metrin etäisyydellä etelässä, 440 m päässä lännessä, 450 metrin päässä pohjoisessa ja 650 metrin päässä idässä. Näillä etäisyyksillä murskaamon toiminnan ei arvioida aiheuttavan merkittävää muutosta alueen ilmanlaatuun. Lommilanrinne 3 a talon asukkaan muutettua pois laitos tulee toimimaan sen keskeinen sijainti huomioon ottaen suhteellisen kaukana asutuksesta, eikä alueella ole muuta murskauksesta häiriintyvää toimintaa. Huomioitaessa alueen voimakas liikennemelu, ei murskaamon aiheuttaman melun arvioida muuttavan havaittavasti alueen melutasoa. Aluetta on aiemmin käytetty lyhytaikaisesti kiviaineksen murskaukseen, eikä ympäristökeskukseen ole tullut valituksia toiminnasta, vaikka melu- ja pölysuojaus on ollut nyt edellytettyä vähäisempää. Mikäli murskausalueelta johdetaan käsittelemättömiä hulevesiä läheisiin ojiin tai sadevesiviemäreihin, voi kiintoaine heikentää Glomsinjoen vedenlaatua. Lisääntynyt kiintoainemäärä heikentää erityisesti alavirrassa kutevien meritaimenten elinolosuhteita kiintoaineen peittäessä kutusoraikot. Murskaamon lähialueella ei ole muita merkittäviä luonnonarvoja, joihin toiminnalla voisi olla vaikutuksia. Laitoksen toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Kivenkäsittelytoiminnan aloittamisen syynä on lähialueiden tunneli- ja muissa louhintaurakoissa syntyvän kiviaineksen käsittely ja jatkokäyttö mahdollisimman tehokkaasti lyhyin kuljetusmatkoin. Toiminta käsittää murskausta, seulontaa, rikotusta ja välppäystä. Murskaus tapahtuu paikalle tuotavalla siirrettävällä murskaamolla ja seulonta tehdään siirrettävällä seulalla. Välppäys ja rikotus tehdään kaivinkoneilla. Murskaamon ja seulan tarvitsema sähkö tuotetaan aggregaateilla. Tällä hetkellä kiven seulontaa ja murskausta on tehty melupäätöksen mukaisesti. Toiminnan keston pidentyessä toiminnalta on edellytetty ympäristölupaa. Käsiteltävän kiviaineksen määrä on 5 vuoden aikana yhteensä noin 1,6 milj. m 3 ktr (4,32 milj. tn), josta arviolta 80 % eli noin 3,46 milj. tonnia murskataan ja loput seulotaan. Murskaamon maksimituotanto on noin tonnia vuodessa ja keskimääräinen tuotanto noin tonnia vuodessa. Murskaus ja seulonta ovat käynnissä pääsääntöisesti ympäri vuoden

5 5 ajanjaksolla 10/ /2020. Osa murskeesta käytetään Kalliorakennus-Yhtiöt Oy:n omiin rakennuskohteisiin pääkaupunkiseudulla ja loput myydään pois. Toimintaa esitetään suoritettavan murskauksen, välppäyksen, rikotuksen ja seulonnan osalta arkisin klo 7-18 välillä, sekä kuormausta, louheen ja murskeen ajoa arkisin klo 7-22, mikäli sallitut desibelirajat eivät ylity. Tontin kalliopinnan päälle on asennettu yhtenäinen suodatinkangaskerros ja peitetty maanpinta murskeella. Paikalle on rakennettu louheesta meluvallit, jotka eivät kuitenkaan kaikilta osin vielä vastaa ympäristölupahakemuksessa esitettyjä valleja. Työmaan ympärille rakennetaan louheesta 8 metriä korkeat meluvallit ja pohjoispuoliselle rajalle 7,5 metriä korkea meluseinä merikonteista. Murskaamon merkittävimpiä melulähteitä ovat murskaimet, seulasto, rikotus ja kuljettimet. Lisäksi melua aiheutuu kiviaineksen kippaamisesta, kuormaamisesta sekä kuormaus- ja kuljetuskaluston liikenteestä alueella. Murskaamolle louhetta tuovan raskaan liikenteen määräksi on arvioitu noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Toiminnasta aiheutuu pölypäästöjä mm. murskauksesta, seulonnasta, lastauksista ja kuljetuksista. Pölyämistä estetään mm. kastelulla ja koteloinneilla. Murskaamon toiminnan riskit liittyvät lähinnä poltto- ja voiteluaineiden käsittelyyn ja varastointiin, sekä laitteiden ja koneiden hydrauliikkaöljyjen käyttöön. Tukitoiminta-alueella öljytuotteiden pääsy maaperään estetään rakenteellisin keinoin. Koneita, laitteistoja ja polttoainesäiliöitä tarkkaillaan mahdollisten vikojen ja vuotojen huomaamiseksi. Murskaamon toiminta Murskattavaa ja seulottavaa kiviainesta syntyy pääasiassa Espoon metron louhintatyömailla, sekä mahdollisesti muista Espoon lähitulevaisuuden louhintahankkeista. Käytännössä laitoksen kapasiteetti riittää enintään kahden metrotunnelityömaan (yhteensä 6 kpl) kivenkäsittelyyn. Pääosa tulevasta kiviaineksesta murskataan peräkkäin asetellulla esi- ja jälkimurskaimella (esim. Metso LT106 ja Metso LD220). Murskattava kiviaines siirretään murskaamon syöttösuppiloon kaivinkoneella. Murskaamon keskimääräiseksi toiminta-ajaksi on arvioitu 2000 tuntia vuodessa. Toiminta-aika on klo 7-18 arkisin, ellei esim. murskaamon ja seulan yhtäaikaisen käytön melu rajoita toiminta-aikaa lyhemmäksi. Tunnelilouheen pienikokoisuudesta johtuen kaikkea ei ole tarpeen murskata, vaan osa louheesta saadaan käsiteltyä pelkästään seulomalla. Lisäksi seulotaan osa murskauksesta syntyvästä kiviaineksesta. Seulonta tapahtuu paikalle tuotavalla siirrettävällä seulalla (Extec S7 Triple screen). Seula toimii itsenäisesti ja sitä syötetään pyöräkuormaajalla. Louheen seasta erotellaan isompia kiviä myös kaivinkoneeseen liitettävällä välppäkauhalla. Seulonnassa ja välppäyksessä erottuvat suuremmat kivet murskataan, jolloin kaikki louhe saadaan hyödyntämiskelpoiseen muotoon. Seulonnan keskimääräisen toiminta-ajan on arvioitu olevan 2500 tuntia vuodessa. Toiminta-aika on klo 7-18 arkisin, ellei esim. murskaamon melu rajoita toiminta-aikaa lyhemmäksi. Kaivinkoneeseen liitetyllä iskuvasaralla pienennetään kiviä, jotka ovat liian suuria murskaamoon syötettäväksi. Rikotuksen keskimääräinen toiminta-aika on 500 tuntia vuodessa, 2 tuntia päivässä. Aputyökoneina toimii kaksi pyöräkuormaajaa ja kaivinkone. Pyöräkuormaajat ja kaivinkone vastaavat seulan ja murskaamon lastauksen lisäksi murske- ja louhekasojen siirtelystä, sekä

6 6 ulos lähtevien murskekuormien lastauksesta. Kuormaamista ja kuljetusta tehdään klo 7-22 arkisin, noin 3750 tuntia vuodessa. Valmis murske siirretään välivarastoitavaksi tontilla tai kuljetetaan suoraan käyttökohteeseen. Kiviaineksen kiertoajaksi on arvioitu noin 1 kk. Murskausalueen pinta-ala on maksimissaan m 2. Louheen ja murskeen välivarastoinnille varattujen alueiden pinta-ala on yhteensä noin m 2. Tontilla aiotaan käyttää myös kaivinkoneeseen liitettävää murskakauhaa, mutta toiminta tulee liittymään lähinnä tuotekehitykseen, eikä käyttö tule olemaan pitkäaikaista. Murskaamolla tulee työskentelemään yhteensä 5 henkilöä kahdessa vuorossa. Liikenne Louhe kuljetetaan metrohankkeen tunneliurakoista Etelä-Espoosta vilkkaasti liikennöityjä pääväyliä pitkin. Reitin alussa metrotunneleilta lähdettäessä joudutaan muutamassa kohteessa ajamaan pienempiä katuja pääväylille pääsemiseksi. Reitin loppupäässä myös Lommilantie ja Lommilanrinne ovat myös pienempiä teitä, mutta niiden läheisyydessä ei ole häiriintyvää asutusta. Kuljetusreitti riippuu siitä, mistä tunnelista louhe ajetaan. Metrolinjauksen länsipään tunneleista (Kivenlahti, Espoonlahti ja Soukka) kuljetetaan louhe todennäköisesti reittiä Kauklahdenväylä - Kehä III - Espoontie - Lommilantie - Lommilanrinne. Kaitaan ja Finnoon tunneleilta reitti on todennäköisesti Finnoontie - Kehä III - Espoontie - Lommilantie - Lommilanrinne. Louheen tuonti vaihtelee louhintaprojektien etenemisestä. Keskimäärin tulevia kivikuormia on noin kuormaa päivässä eli yhteensä noin ajokertaa päivässä. Jalostettua kiviainesta pyritään toimittamaan paluukuormina. Mikäli mursketta ei saada ajettua paluukuormissa pois, niin murskekuljetuksista tulee lisäksi liikennettä noin kuormaa päivässä eli yhteensä noin ajokertaa vuorokaudessa. Eniten liikennöidyille tiepätkille Espoontielle, Lommilantielle ja Lommilanrinteelle tulee murskaamon vaikutuksesta noin raskaan liikenteen ohiajoa vuorokaudessa. Myöhemmin toimitetussa vastineessa työmaasta aiheutuvan raskaan liikenteen määräksi on tarkentunut noin 270 ohiajoa vuorokaudessa. Murskaamo lisää Espoontien raskasta liikennettä noin 25 %, mikäli murskaamon liikennemäärä on lupahakemuksessa ilmoitetun arvion yläpäässä. Pidemmällä murskaamosta louheenajon jakautuessa Finnoontielle ja Kauklahdenväylälle jää raskaan liikenteen lisäys kyseisillä teillä % välille. Murskaamosta riippumatta louhetta joudutaan ajamaan tunneleilta ainakin osittain kyseisiä teitä pitkin muualle käsiteltäväksi. Murskeen kuljetuksen vaikutusta liikennemäärään kauempana murskaamosta ei ole arvioitu, koska mursketta todennäköisesti myydään hyödynnettäväksi vaihtelevia reittejä pitkin pääkaupunkiseutua. Vedenhankinta ja käyttö Murskaamon pölynsidontaan käytettävä vesi säilytetään noin 15 m 3 säilytysastiassa. Mikäli tontille kertyy vettä, voidaan sitä kierrättää pölyntorjunnassa. Taukotilana toimivan Lommilanrinne 3 a:n vesipistettä saatetaan myös käyttää hyödyksi työmaa-alueen kasteluvesihuollossa. Taukotila on kunnallisen vesi- ja jätevesihuollon piirissä ja muu vedenkulutus rajoittuu lähinnä sosiaalitilojen käyttöön.

7 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen soveltaminen (BEP) Murskaamo on suojausasteeltaan vähintään B-luokkaa, jossa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein tai koteloinnein. Kiviaineksen käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja vähennetään tarvittaessa mm. kastelulla, kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja kiviaineskasojen sijoittelulla. Melupäästöjä vähennetään käyttämällä nykyaikaista murskauskalustoa sekä kaluston kunnossapidolla. Melun leviämistä estetään rakentamalla meluvallit ja meluseinä. Työskentely suunnitellaan niin että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän meluhaittaa ympäristölle ja kehitetään työskentelytapoja. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Jätevedet Murskaamolle tulee alussa käymäläksi loka-autolla tyhjennettävä bajamaja, mikäli viereinen omakotitalo ei vielä ole käytettävissä. Muita jätevesiä ei synny toiminta-alueella. Omakotitalon siirtyessä Kalliorakennus-Yhtiöiden hallintaan, tulee se toimimaan murskaamon sosiaalitilana ja toimistona. Omakotitalo on liitetty kunnalliseen jätevesiviemäriin ja syntyvät jätevedet ovat rinnastettavissa normaaleihin asumisessa syntyviin jätevesiin. Päästöt ilmaan Toiminta-alueella pölypäästöjä aiheutuu mm. murskauksesta, seulonnasta, lastauksista, kuormien purkamisista ja kuljetuksista. Pölypäästöjen määrä ja sen leviäminen riippuu merkittävästi sääolosuhteista. Murskaamon ja seulan aiheuttaman pölyn leviäminen ympäristöön estetään kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein tai koteloinnein. Varastokasoja, kuormia ja teitä kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Pölyämistä ehkäistään myös kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja kiviaineskasojen sijoittelulla. Työmaalle johtava Lommilanrinne-tie on päällystetty. Hakija vastaa kulkuväylien likaantumisen estämisestä ja suunnittelee tarvittaessa kuljetuskaluston renkaiden pesupaikan Lommilanrinteen alueelle, sekä pesee ja harjaa likaantuvat kadut tarvittaessa. Laitosalueen sisäinen kuljetustie on soratie, jota kastellaan ja suolataan tarpeen vaatiessa. Käytettävä kalusto täyttää Euro 3 -päästörajoitukset. Työkoneiden pakokaasupäästöt eivät heikennä ilmanlaatua työmaa-alueen ulkopuolella. Liikenteen päästöt eivät erotu muutenkin vilkkaasti liikennöidyssä ympäristössä. Murskaamo vähentää kiviainesten kuljetuksista aiheutuvia ympäristövaikutuksia jalostustoiminnan ollessa lähellä kiviainestuotteiden hyödyntämiskohteita. Louheenkäsittelytoimintojen pölypäästöjä ei ole mallinnettu. Päästöt maaperään, pohjavesiin ja pintavesiin Murskaamon toiminnan riskit liittyvät lähinnä poltto- ja voiteluaineiden käsittelyyn, varastointiin sekä laitteiden ja koneiden hydrauliikkaöljyjen käyttöön. Murskaamon toimintaa palvelee murskaamoalueen pohjoisreunaan sijoitettava tukitoiminta-alue. Tukitoimintaalueelle sijoitetaan työkoneiden polttoaineiden, öljyjen ja voiteluaineiden varastointi, tankkaus, syntyvien jätteiden varastointi, sekä laitteiden huolto. Tukitoiminta-alueella

8 8 öljytuotteiden pääsy maaperään estetään rakenteellisin keinoin. Alue katetaan ja alueen pohjalle sijoitetaan altaaksi muotoiltu HDPE-kalvo. 2-vaippaiset polttoainesäiliöt sijoitetaan merikonttiin. Myös öljyt, kemikaalit ja öljyiset jätteet varastoidaan lukitussa merikontissa. Koneita, laitteistoja ja polttoainesäiliöitä tarkkaillaan mahdollisten vikojen ja vuotojen huomaamiseksi. Moottoripolttoöljyn kulutukseksi arvioidaan keskimäärin 256 m 3 /a sekä öljyjen ja voiteluaineiden kulutukseksi 0,6 m 3 /a. Kasteluveden kulutukseksi arvioidaan 2160 m 3 /a. Kastelussa käytettävä vesi sitoutuu käytännössä murskattavaan ja seulottavaan kiviainekseen. Tontin hulevedet ohjautuvat tontin pinnan muotojen vuoksi tontin eteläreunalle. Alueella syntyvät hulevedet imeytyvät maahan tai suotautuvat alaosastaan noin 15 m leveän meluvallin läpi. Ilman työmaata ympäröivää meluvallia tai mahdollisen putkituksen myötä vedet pääsisivät valumaan vapaasti maanpintaa pitkin kauempana pellolla ja Turunväylän reunalla oleviin ojiin. Murskaamon toiminta aiheuttaa todennäköisesti Glomsinjoen kiintoainekuormituksen lisääntymistä, mikäli murskausalueen pintavedet pääsevät esteettä valumaan murskaamon lähistöllä oleviin ojiin. Käsiteltäessä hulevedet tontille imeyttämällä, johtamalla vedet riittävän suuren laskeutusaltaan kautta tai suodattamalla, ei hulevesien kiintoainesta pääse kulkeutumaan haitallisessa määrin alueen ojiin ja sitä kautta Glomsinjokeen. Louheeseen jääneistä räjähdysainejäämistä voi liueta pieniä määriä typpiyhdisteitä. Pääosa typpiyhdisteistä jää räjäytyspaikalle, eikä niiden arvioida aiheuttavan merkittävää typpilisäystä alueen hulevesiin. Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle, eikä toiminnalla arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia pohjaveteen tai maaperään. Melu ja tärinä Murskaamon suurimpia melulähteitä ovat murskaimet, seula, rikotus ja kuljettimet. Lisäksi melua aiheutuu kiviaineksen kippaamisesta, kuormaamisesta sekä kuormaus- ja kuljetuskaluston liikenteestä alueella. Murskaamon toiminnasta ei aiheudu ympäristöä häiritsevää tärinää alueen ulkopuolelle. Melumallinnuksessa mallinnettiin toiminta-ajat, joilla 50 db:n päiväajan (klo 7-22) A- painotettu keskiäänitaso ei ylity lähimmillä murskauksen aikaan asutuilla kiinteistöillä. Tällöin meluun mahdollisesti tehtävän 5 db:n iskumaisuuslisäyksen kanssa 55 db:n raja ei ylity. Mallinnuksessa oli 3 erilaista tilannetta. Tilanteessa 1 esimurskainta ja jälkimurskainta käytettiin klo 7-18 kaivinkoneen avustaessa työtä. Tilanteessa 2 esimurskain ja jälkimurskain toimivat klo 7-17, seula oli käytössä klo 7-13 ja kaivinkone avusti murskaimia klo Tilanteessa 3 seula oli käytössä klo 7-18, kaivinkoneella rikotettiin kiviä klo ja kaivinkonetta käytettiin klo Kaikissa tilanteissa oli lisäksi pyöräkuormaaja käytössä klo 7-22, kuorma-autot ajoivat 150 edestakaista ajoa klo 7-22 ja 10 minuuttia tunnissa klo 7-22 välillä aiheutui melua louhekuorman kippauksesta. Iskumaisuuslisäyksen tarve selviää vasta toiminnan alkaessa, joten on mahdollista, että työmaalla voidaan murskata ja seuloa vapaasti klo 7-18 välillä ilman että 55 db:n keskiäänitaso ylittyy. Mallinnetuissa tilanteissa Lommilanrinne 3 a:n toistaiseksi asuinkäytössä olevan asuinrakennuksen kohdalla melutaso oli db. Työmaalle kulkeva liikenne ei melumallinnuksen mukaan nosta havaittavasti melutasoa, koska pääosa alueen liikennemelusta aiheutuu normaalista tieliikenteestä, joka on työmaaliikenteeseen nähden moninkertaista. Mallinnustulosten kokonaisepävarmuudeksi arvioitiin ± 2 db 200 m m etäisyydelle.

9 9 Tontin itä-, etelä- ja länsireunoille rakennetaan louheesta 8 metriä korkeat meluvallit. Pohjoisreunalle Vehon tontin rajalle rakennetaan merikonteista 7,5 metriä korkea meluseinä. Liikennöinti työmaalle tapahtuu alueen koillisreunasta. Muilta osin tontti on kokonaan ympäröity meluvallein tai -seinin. Osa kohteessa olevista meluvalleista on jo rakennettu. Laitteistojen koteloinnit vaimentavat melua. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Hakemuksen mukaan murskaustoiminnassa syntyy vuosittain sekajätettä noin 3500 kg (jäteasemalle), rautaromua noin kg (metallinkierrätykseen) ja noin 800 kg vaarallisia jätteitä (Ekokem). Huoltotoimenpiteiden yhteydessä syntyvät vaaralliseksi luokiteltavat jätteet, kuten jäteöljyt, öljyiset rätit ja trasselit sekä akut varastoidaan tukitoiminta-alueella tiiviissä ja lukitussa kontissa tai vastaavassa siten, että niistä ei ole vaaraa ympäristölle. Jätteistä pidetään kirjanpitoa, josta selviää mm. niiden laatu, määrät ja toimituspaikka. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Koneita, laitteistoja ja polttoainesäiliöitä tarkkaillaan mahdollisten vikojen ja vuotojen huomaamiseksi. Työmaalla pidetään kirjaa raaka- ja polttoaineiden kulutuksesta, tuotantomääristä, toiminta-ajoista, jätteistä sekä mahdollisista toimintahäiriöistä ja onnettomuustilanteista. Laitoksen melupäästöjen leviäminen on mallinnettu. Murskaamon, kuljetusliikenteen ja työkoneiden ympäristöön aiheuttama melu esitetään tarvittaessa mitattavaksi kertaluonteisesti. Hulevesien laatua seurataan ja mikäli ilmenee tarvetta, tullaan hulevesien käsittelyä tehostamaan. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Murskaamon toiminnan riskit liittyvät lähinnä poltto- ja voiteluaineiden käsittelyyn ja varastointiin sekä laitteiden ja koneiden hydrauliikkaöljyjen käyttöön. Kyse on tällöin onnettomuus- tai häiriötilanteesta. Tukitoiminta-alueella öljytuotteiden pääsy maaperään estetään vuototapauksessakin rakenteellisin keinoin. Huomiota kiinnitetään laitteiden ja koneiden huoltoon ja kunnossapitoon sekä polttoaineiden ja kemikaalien huolelliseen käsittelyyn. Työmaalle varataan öljynimeytysainetta ja alkusammutuskalustoa riittävä määrä. Lisäksi noudatetaan onnettomuustilanteita varten laadittavaa ohjeistusta. Hakemuksen käsittely Hakemuksesta tiedottaminen Hakemusta koskeva kuulutus on ollut ympäristönsuojelulain 44 :n mukaisesti nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivulla Hakemuksesta tiedotettiin jaetulla kirjeellä, jotka toimitettiin lähialueen asukkaille Nimismiehenmäen pohjoispäähän, Lommilanrinteelle, Lehtimäentielle, Pihkametsälle ja Pihkakujalle. Lisäksi kirje jaettiin Lommilanrinteen ja Lommilantien läheisiin liikerakennuksiin.

10 10 Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Espoon kaupunkisuunnittelukeskukselta ja Espoon seudun ympäristöterveydeltä. Kaupunkisuunnittelukeskus totesi lausunnossaan mm. seuraavaa: Alueella on voimassa Lommilan asemakaava (alue ), joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Asemakaavassa alue on toimistorakennusten korttelialuetta, KT. Alueen eteläreunassa on vaara-alueen raja, jolle saa istuttaa pensaita ja sitä matalampaa kasvillisuutta. Alueen nykyiset kulkuväylät poikkeavat jonkin verran voimassa olevasta asemakaavasta. Alueella on vireillä Lommilan asemakaavan muutos (alue ), joka mahdollistaisi merkittävän kaupallisen keskuksen ja palveluiden rakentumisen alueelle. Valtuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen Helsingin hallinto-oikeus kumosi antamallaan päätöksellä valtuuston päätöksen virheellisessä järjestyksessä syntyneenä. Asia on tulossa uuteen käsittelyyn kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Käsittelyjen tavoiteaikataulu on alkusyksy Asemakaavan muutosehdotuksessa alueelle esitetään liikerakennusten korttelialuetta, KM sekä katualuetta, joka johtaa Turunväylän alitukseen. Asemakaavan muutosehdotus tuo vahvistuessaan huomattavia muutoksia alueen kaupunkirakenteeseen. Tulevat muutokset koskevat mm. katu- ja korttelialueita hankealueella. Kaavan mukaiset katualueet tulevat kaupungin omistukseen. Muutosten ajoitus tulee tarkastella yhteistyössä alueen maanomistajan kanssa siten, että murskaamotoiminta ja läjitys eivät haittaa asemakaavan toteuttamista. Hankealueen tuntumassa on runsaasti maanalaisia johtoja, joista kaikki eivät sijaitse voimassa olevan kaavan mukaisella katualueella. Alue ei ole melun kannalta erityisen kriittinen. On hyvä, että melua kuitenkin mitataan toiminnan alkaessa. Alue sijaitsee liikenteen solmukohdassa. Liikenteen lisääntyminen on ilmoitettu laajalla haarukalla ( ). Espoontien liittymän toimivuus- tarkastelun teettäminen saattaisi olla paikallaan, vaikka todennäköisesti se ei muodostu toiminnan esteeksi. Alue on kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla. Toiminnan loputtua alue tulee ennallistaa tai ottaa rakentamisen piiriin huomioiden alueen asemakaava ja kehittämistavoitteet. Espoon seudun ympäristöterveys painottaa lausunnossaan, ettei murskaamon toiminnasta saa aiheutua terveydellistä haittaa, lähinnä toiminnasta johtuvien melun, pölyämisen ja tärinän osalta, ja tulee varmistaa että niiden osalta tehdyt toimenpiteet ovat riittäviä. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia tai mielipiteitä ei tullut Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on hallintolain 34 :n mukaisesti kuultu saaduista lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä. Hakijan kirjatun vastineessa todetaan mm. seuraavaa: Ajomäärät kohteeseen tulevat todellisuudessa olemaan pienempiä kuin hakemuksessa ilmoitetun maksimimurskausmäärän mukaan olisi laskettavissa. Murskausta suoritetaan ympäristölupahakemuksen mukaan keskimäärin 2768 tn/vrk. Kivenkäsittelykapasiteetti on riippuvainen valmistettavan kiviaineksen laadusta ja arviomme on että keskimääräinen päiväsaavutus tulee olemaan 2000 tn/vrk.

11 11 Kun louheenajo suoritetaan 5-aks/puoliperävaunukalustolla, ovat ajomäärät (2768 tn/vrk) noin 80 ajoneuvoa vuorokaudessa. Osa murskatusta kiviaineksesta ajetaan ns. paluukuormina (30 %) jolloin ajokertoja kohteeseen ja sieltä pois tulisi tällöin olemaan n. 270 ajokertaa vuorokaudessa (tulokuormat 2x80 krt + menokuormat 2x80 krt x 0,7 = 272 krt). Hakemuksessamme ilmoitettu murskausmäärä ( tn vuodessa -> 4800 tn/vuorokaudessa -> 480 tn/tunnissa) on kivenkäsittelyjärjestelmän ns. teoreettinen maksimituotantoteho, joka voidaan saavuttaa vain hetkellisesti. Louheenajon ja kiviaineksen ajon kannalta kyseessä on ns. poikkeustapaus, jolloin ajomäärät voivat hetkellisesti kasvaa päivän aikana. Arviomme on että emme tule saavuttamaan maksimituotantokapasiteettia kovinkaan usein. Hakemuksessa kohdassa 12. ilmoittamamme arvio ajokerroista yhteensä ajokertaa vuorokaudessa on siis varsin realistinen. Louheenajo kohteeseen painottuu iltapäivään/iltaan ja kiviaineksen ajo aamupäivään/päivään. Suhteutettuna Espoontien liikennemääriin ajoneuvoa (vuorokaudessa) kivenkäsittelytoiminnasta aiheutuva lisäkuormitus ei ole merkittävä. Pyrimme lisäksi ohjaamaan Finnoontien louheenajoliikenteen kulkemaan Kehä III:n kautta, jotta voidaan välttää Espoontien lisäkuormitusta. Ympäristölautakunnan ratkaisu Espoon kaupungin ympäristölautakunta on tutkinut asian. Lautakunta myöntää ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :ssä tarkoitetun ympäristöluvan Kalliorakennus-Yhtiöt Oy:n kiviaineksen murskaamolle Espoon kaupungissa kiinteistöille ja osoitteessa Lommilanrinne 5. Toimintaa koskevien vaatimusten ja lausuntojen huomioon ottaminen Lupamenettelyssä annetuissa lausunnoissa esitettyjä vaatimuksia on huomioitu lupamääräyksissä 1-5, 12, 13 ja 19. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminnassa on noudatettava hakemuksessa ilmoitettujen toimenpiteiden lisäksi seuraavia lupamääräyksiä: Laitoksen toiminta ja toiminta-ajat Melu 1. Murskausta, seulontaa, rikotusta, louheen vastaanottoa ja murskeen ajoa saa tehdä osoitteessa Lommilanrinne 5. Murskausta, seulontaa ja rikotusta saa tehdä vain arkipäivisin (maanantaista perjantaihin) klo välisenä aikana. Louheen kuljetus murskaamolle, sekä murskeen lastaus ja kuljetus on sallittu arkipäivisin klo Töitä ei saa tehdä arkipyhinä. Murskauksen saa aloittaa vasta kun lähimmän asutun kiinteistön (Lommilanrinne 3 a) asukas on muuttanut pois. (YSL 52, VNA 800/2010 3, 8, NaapL 17 ) 2. Murskaamo saa vastaanottaa ja murskata ja seuloa louhittua kiviainesta enintään t vuodessa, yhteensä enintään 4,32 miljoonaa tonnia. (YSL 52 ) 3. Melun torjumiseksi on toteutettava vähintään melumallinnuksessa esitetyt meluntorjuntatoimenpiteet. Varsinaisten meluvallien lisäksi lyhytaikaiset raaka-aine-

12 12 Pöly ja varastokasat on pyrittävä sijoittamaan siten, että ne osaltaan estävät melun leviämistä. Louheen pudotuskorkeus esimurskaimeen on pidettävä matalana ja esimurskain tulee varustaa kumitetulla syöttösuppilolla. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Kivenmurskaamon ja seulan melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Käytettävän iskuvasaran tulee olla vaimennettu malli. (YSL 8, 52, VNA 800/ ) 4. Toiminnasta syntyvä melu ei saa ylittää asutuksen luona päivällä klo 7-22 keskiäänitasoa 55 db (L Aeq ). (YSL 52, VNA 800/2010 7, VNP 993/1992 2, 4 ). 5. Murskauksessa ja seulonnassa pölyn leviämistä ympäristöön on estettävä kastelemalla ja koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Murskaimien ja seulan pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden toiminta on tarkastettava päivittäin. Kastelujärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on laitoksen päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes vika on korjattu tai häiriö poistettu. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava tai peitettävä. Liikenteen aiheuttama pölyäminen tulee estää kastelemalla ja/tai suolaamalla pinnoittamattomat tiepätkät. Päällystetyille ajoväylille kulkeutunut pölyävä hienoaines tulee poistaa imulakaisukalustolla. (YSL 8, 52, 53, VNA 800/ ja 5 ). Maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen ehkäiseminen 6. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden (tukitoiminta-alueet) on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään, vesistöihin tai pohjaveteen on estetty. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi tehtyjen rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. (YSL 16, 17, 52, 66, VNA 800/ ). 7. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippaisia tai kiinteästi valuma-altaallisia ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Myös muut kemikaalit on säilytettävä kaksoisvaipallisissa säiliöissä tai allastetussa tilassa (esim. kemikaalikontti) tukitoiminta-alueella. Polttoaineen jakelulaitteiden täyttöpistoolit ja kemikaalien säilytystilat on oltava lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Tankkaukset ja huollot on tehtävä tukitoiminta-alueella. Ajoneuvojen

13 13 ja työkoneiden huoltoja, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön tai ajoneuvojen pesua ei saa tehdä toiminta-alueella. (YSL 16, 17, 52, VNA 800/ ). 8. Mikäli sosiaalitiloista syntyy jätevesiä, on ne johdettava umpisäiliöön tai viemäriverkostoon. Käytettäessä umpisäiliötä on siitä oltava ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet, joita on noudatettava. Säiliö on varustettava täyttymishälyttimellä. (YSL 52, VNA 800/ ja VNA 209/ ) 9. Toiminta-alueen hulevesiä ei saa johtaa käsittelemättä ojaan tai hulevesiviemäriin. Vedet tulee käsitellä tontille imeyttämällä, johtamalla vedet riittävän suuren laskeutusaltaan kautta tai suodattamalla siten, että pääosa hulevesien sisältämästä kiintoaineesta pidättyy. Käsittelyjärjestelmän toiminta on tarkastettava säännöllisesti ja se on pidettävä kunnossa. Mikäli järjestelmän kiintoaineen erotuksessa havaitaan puutteita, tulee siihen tehdä pikaisesti tarvittavat muutokset. Käytettävä hulevesien käsittelymenetelmä tulee hyväksyttää Espoon ympäristökeskuksessa ennen sen rakentamista. (YSL 7 ja 51 ) Jätehuolto 10. Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Alueelle ei saa vastaanottaa jätteitä. Toiminnassa syntyneet jätteet on lajiteltava. Jätteet saa luovuttaa ainoastaan jätelain 29 :n mukaiselle vastaanottajalle. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa jätteistä. Kirjanpitoon on sisällytettävä tiedot syntyneen, kerätyn ja poiskuljetetun jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta. Kirjanpitotiedot on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti viranomaistarkastusta varten. (YSL 16, 17, 52, 58, VNA 800/ , JL 13, 15, 29, 72, 118, 119 ja VNA 179/ ) 11. Vaarallinen jäte on pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa siten, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Vaarallisen jätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen haltijan nimi, jätteen nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Luovutettaessa vaarallista jätettä tai muita jätelain 121 :ssä mainittuja jätteitä tulee niistä laatia siirtoasiakirja. Vaaralliset jätteet tulee varastoida lukitussa tilassa omissa selkeästi merkityissä astioissaan tiiviillä alustalla siten, etteivät ne aiheuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi vähintään kerran vuodessa. Vaarallisen jätteen pakkaamisen ja merkitsemisen tulee muilta osin olla jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 179/2012 mukaista. (YSL 58, JL 16 17, 120, 121, VNA 179/ ja 24 ) Tarkkailu- ja raportointi 12. Murskaamon aiheuttama melutaso on mitattava töiden alkaessa Nimismiehenmäki 13 tai 15 pihan läheisyydestä murskaamon melulle alttiista paikasta. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen mukaisesti. Mittaukset tulee suorittaa aikana, jolloin murskaus, seulonta ja louheen ajo on käynnissä. Osan aikaa tulee olla käynnissä myös kiven rikotus. Mittaustuloksista tulee olla määriteltävissä melun iskumaisuus ja sen esiintyminen

14 14 mittauksen aikana. Mittausraportissa tulee myös arvioida liikenteestä aiheutuvan melun osuus. Melunmittaussuunnitelma tulee toimittaa viimeistään 14 vrk ennen mittauksia Espoon ympäristökeskukseen tarkistettavaksi. Tehtyjen mittausten tulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti (sis. mittaustulosten vertaaminen lupamääräyksen 4 mukaisiin ohjearvoihin) on toimitettava Espoon ympäristökeskukselle. Mikäli murskaamon toiminnasta aiheutuva melu ylittää määräyksessä 4 asetetut ulkomelun ohjearvot, tulee Espoon ympäristökeskukseen toimittaa tarkistettavaksi suunnitelma meluntorjunnan parantamisesta tai päivittäisten toiminta-aikojen lyhentämisestä kahden viikon kuluessa mittauksesta. Toimenpiteet tulee toteuttaa vähintään neljän viikon kuluessa mittauksesta, jonka jälkeen tulee tarvittaessa suorittaa uusi melumittaus. (YSL 52, 62, VNA 800/ ). 13. Murskauslaitoksen toiminnasta aiheutuvien hiukkaspäästöjen vaikutusta lähialueen ilmanlaatuun on tarkkailtava. Ilman hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuus on mitattava jatkuvatoimisella mittalaitteella yhtäjaksoisesti vähintään 60 vrk:n ajan huhti elokuun välisenä aikana standardin ISO 10473:2000 mukaisesti tai muulla sitä vastaavalla mittausmenetelmällä, jonka tarkkuus on em. standardia vastaava. Mittaus tulee tehdä Lehtimäentie 2 pihalta tai pihan läheisyydestä pölylle alttiista paikasta. Mittaussuunnitelma on toimitettava Espoon ympäristökeskukseen viimeistään 14 vuorokautta ennen suunniteltujen mittausten aloittamista. Tehtyjen mittausten tulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti on toimitettava Espoon ympäristökeskukseen kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Mittausraportissa mittaustuloksia tulee verrata asetuksen 38/2011 raja-arvoihin. Ympäristölautakunta päättää mittausraportin käsittelyn yhteydessä mittausten mahdollisesta jatkamisesta. (YSL 62, VNA 38/2011 4, VNA 800/ ) 14. Murskauslaitoksen toiminnasta sekä louheen vastaanotosta ja käsittelystä on pidettävä kirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava suoritetut huoltotoimenpiteet, ympäristönsuojelun kannalta merkittävät tapahtumat ja toimenpiteet (häiriötilanteet, poikkeuksellisen suuret päästöt, mahdolliset vuodot sekä muut vahingot ja onnettomuudet, niiden torjunta ja ympäristövaikutukset) sekä vuoden aikana toteutetut muutokset laitoksen toiminnassa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä Espoon ympäristökeskukselle. (YSL 8 ja 52 ) 15. Murskauslaitoksen toiminnasta on toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Espoon ympäristökeskukseen edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: - alueelle tuodun kiviaineksen määrä (t/a) - murskatun ja seulotun kiviaineksen määrä (t/a) - murskauslaitoksen käyntiajat ja ajankohdat - valmiiden varastoitujen tuotteiden määrä vuoden lopussa (t/a) - käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot (t/a) - mahdolliset häiriö- ja poikkeustilanteet. Raporttiin on liitettävä tiedot murskauslaitoksella muodostuneista, varastoiduista sekä muualle toimitetutuista jätteistä, vaarallisista jätteistä, niiden laadusta, määrästä ja varastoinnista sekä edelleen toimittamisesta. Raportissa tulee myös mainita vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa. (YSL 8, 52, JL 12 )

15 15 Häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet 16. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa Espoon ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan toistumisen estämiseksi. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveyshaittojen riski lisääntyy. Espoon ympäristökeskukselle on ilmoitettava kaikista onnettomuuksista ja suuremmista häiriötilanteista. Polttoaine- tai öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa pelastusviranomaiselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Onnettomuuksista ja häiriötilanteista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä turvallisesti. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. (YSL 15, 20, 134, VNA 800/ ) Toiminnan vastuuhenkilö 17. Toiminnan tulee olla valvottua ja toiminnalla tulee olla riittävän ammattitaitoinen vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava tiedoksi Espoon ympäristökeskukseen ennen toiminnan aloittamista. Mikäli vastuuhenkilön nimi tai yhteystiedot muuttuvat, on muutoksesta viipymättä tiedotettava. (YSL 52 ) Henkilökunnan perehdytys 18. Laitoksen henkilökunta, aliurakoitsijoiden henkilökunta mukaan luettuna, tulee perehdyttää tämän ympäristöluvan ehtoihin. (YSL 52 ) Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 19. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Espoon ympäristökeskukselle. Toiminnan lakattua alue on viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu käytöstä poistamisen jälkeen maaperän pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa toiminnasta aiheutuvaa haittaa tai vaaraa. Alueelta on poistettava kaikki toimintaan liittyvät laitteet ja varusteet. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi siten kuin siitä jätelaissa säädetään. (YSL 52, 94 ja 170 ) Ratkaisun perustelut Lupaharkinnan perusteet Espoon kaupungin ympäristölautakunta katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta murskaamon toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa murskaamon toiminnalle asetetut vaatimukset.

16 16 Luvan myöntämisen edellytykset Espoon kaupungin ympäristölautakunta katsoo, että suunnitelluista toiminnoista, annetut lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Toiminnan ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi on päästöjä ja jätteitä koskevien määräysten antaminen tarpeellista. Tässä päätöksessä on otettu huomioon lupamääräyksiä annettaessa ympäristönsuojelulain 52 :n mukaisesti toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee lisäksi perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Valtioneuvoston asetuksessa (800/2010) säädetään kivenlouhimon, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. Asetuksen vaatimukset on huomioitu annetuissa määräyksissä. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Myönnetyt toiminta-ajat ovat lupahakemuksen mukaiset. Toiminnanharjoittaja ei ole osoittanut, että toiminnasta ei aiheudu ilmanlaadun heikkenemistä, joka vaarantaa ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen (38/2011) noudattamisen noin 200 metrin päässä murskaamosta sijaitsevalla pihalla. Murskauksesta aiheutuvan pölyämisen vuoksi murskausta ei saa aloittaa ennen kuin lähimmän rakennuksen asukas on muuttanut pois. Seulonnasta aiheutuvan selvästi vähäisemmän pölyämisen vuoksi tätä epävarmuutta ei ole, joten seulonnan aloittamista ei ole tarpeen rajoittaa. (Määräys 1) Murskauslaitoksella murskattavan ja seulottavan kiviaineksen määrä on sidottu hakijan ilmoitukseen. (Määräys 2) Murskaimen, seulan, meluvallien ja meluseinän asettelu vaikuttaa melutasoon lähimmissä melulle alttiissa kohteissa. Mallinnetut meluvallit ja meluseinä tulee toteuttaa, jotta voidaan varmistaa meluhaitan pysyminen mallinnetulla tasolla. Väliaikaisten varastokasojen sijoittelulla tulee myös pyrkiä vähentämään entisestään aiheutuvaa meluhaittaa. Esimurskaimen syöttösuppilon kumitus vähentää murskaimen lastauksesta aiheutuvaa kolinaa ja vähentää äänen iskumaisuutta. Koneiden jatkuvalla kunnossapidolla voidaan varmistaa, ettei laitteiden melutaso pääse nousemaan niiden mahdollisesti vikaantuessa. Murskaamon ja seulan koteloinnit vähentävät laitteiden melua. Vaimennettu iskuvasara edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa kiven rikotukseen. (Määräys 3)

17 17 Melutasoa koskeva määräys on annettu ottamalla huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. Päätöksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, taajamien virkistysalueilla ja taajamien välittömässä läheisyydessä ohjeena on, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db. Tehtyjen mallinnusten perusteella asumiseen käytettävillä alueille ei ylity päiväohjearvo, eikä öisin murskaamolla ole käynnissä meluavaa toimintaa. Sallittuja työaikoja on mahdollista tiukentaa tai vaatia lisätoimia meluntorjunnan tehostamiseksi, mikäli toiminnan aikainen melu poikkeaa ennalta oletetusta. (Määräykset 4 ja 12) Määräykset pölyntorjunnasta on annettu terveys- ja ympäristöhaitan ehkäisemiseksi. Kovalla pakkasella veden käyttö murskauksen pölyntorjuntaan ei ole jäätymisen vuoksi mahdollista, joten pölyhaitan ehkäisemiseksi tulee voida käyttää myös muita tehokkaita menetelmiä. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö ja ympäristön kannalta parhaat käyttökelpoiset työtavat pitävät toiminnasta aiheutuvan pölyhaitan mahdollisimman pienenä. Laitteiston säännöllisellä tarkastamisella ja kunnossapidolla varmistetaan tehokkaasti toimiva pölyntorjunta. Myös kuormista tai varastokasoista aiheutuvaa pölyämistä on estettävä, mikäli siitä todetaan aiheutuvan merkittävää pölyhaittaa. Päällystetyille ajoväylille kertyvän hienoaineksen harjaus vähentää huomattavasti liikennöinnistä aiheutuvaa pölyämistä. (Määräys 5) Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän, eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle toiminalle ominaista haittaa. Keskittämällä kemikaalien käsittely tiiviille tukitoiminta-alueille ja toteuttamalla kemikaalien säilytys allastetuissa tiloissa tai kaksoisvaippaisissa säiliöissä voidaan estää kemikaalien pääseminen maaperään. Lukittavat kemikaalien säilytystilat, sulkuventtiilit ja täyttöpistoolit ehkäisevät varkauksia ja ilkivaltaa, joista voi aiheutua kemikaalipäästöjä maahan. Polttoainesäiliöiden ylitäytönestimien avulla ehkäistään säiliöiden ylitäytöistä johtuvat onnettomuudet. (Määräykset 6 ja 7) Johdettaessa sosiaalitilojen jätevedet umpisäiliöön rajoittuvat riskit lähinnä säiliöön vuotoon täi ylitäyttöön. Huolellisella hoidolla ja varustamalla säiliö täyttymishälyttimellä voidaan ehkäistä tilanteet, joissa jätevesiä pääsee vuotamaan ympäristöön. (Määräys 8) Hulevesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska murskaamo sijaitsee Glomsinjoen läheisyydessä, joka on ekologiselta tilaltaan hyvä. Mikäli hulevesiä ei käsitellä, saattaa se heikentää Glomsinjoen vedenlaatua ja esim. tukkia taimenten kutusoraikkoja. Joen ekologista tilaa ei saa heikentää, koska se on Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteiden vastaista. (Määräys 9) Jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollon kirjanpidon ja siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata vaarallisen jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan ja lisäksi se helpottaa valvontaa. Vaarallisen jätteen käsittelyssä edellytetään erityistä huolellisuutta ympäristöriskien vähentämiseksi ja jätteiden loppukäsittelyn helpottamiseksi. (Määräykset 10 ja 11) Melumittauksella varmistetaan, että melutaso ei ylitä melumallinnuksen mukaan eniten häiriintyvällä pihalla valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvoja. Mittausaikaan kaikkien meluavien toimintojen pitää olla käynnissä. Näin tulee huomioitua eri toiminnoista aiheutuva yhteismeluhaitta. Mikäli ohjearvot eivät tällöinkään ylity, ei ole perusteltua olettaa melutason nousevan myöhemmin, ellei toiminnassa tapahdu merkittäviä muutoksia. Tällöin toiminnanharjoittajalta voidaan edellyttää uutta melumittausta. Tarvittaessa mittauksia

18 18 voidaan vaatia myöhemmin myös valvonta-asiana. Jatkuvalle tai vuosittaiselle melumittaukselle ei ole tarvetta murskauspaikan ja meluvallien pysyessä ennallaan. Voimakkaan liikennemelun vuoksi mittaustuloksista on tarpeellista erottaa myös liikennemelun vaikutus mittaustulokseen. (Määräys 12) Pölymittauksella todennetaan lähialueelle aiheutuva pölyhaitta. Mittausajaksi on määritelty aikajakso, jolloin pölyäminen on keskimäärin voimakkainta. Mittauksella saadaan tällöin mitattua murskauksen ja liikenteen aiheuttama kokonaispölyhaitta. Ensimmäisen mittaustuloksen perusteella päätetään mittauksen jatkamisen tarpeellisuudesta. (Määräys 13) Määräykset tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista ovat tarpeen toiminnan valvomiseksi. (Määräykset 14 ja 15) Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva määräys on annettu poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Häiriötilanteisiin varautuminen ennakolta ja mahdollisimman nopea toiminta häiriötilanteissa on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen estämiseksi. Häiriötilanteista, vahingoista, onnettomuuksista ilmoittaminen valvontaviranomaisille on tarpeen mahdollisimman pian, jotta häiriöistä aiheutuvia ympäristöhaittoja ja niiden torjumista voidaan valvoa ja ottaa kantaa mahdollisiin häiriöistä johtuviin valituksiin. Vahinko- tai onnettomuustilanteessa voidaan nestemäisen jätteen leviämistä ympäristöön estää tehokkaasti imeyttämällä sitä tarkoitukseen suunniteltuun materiaaliin. Myös palosammutuskalusto ja riittävä työntekijöiden ohjeistus vähentävät häiriötilanteissa ympäristölle aiheutuvia riskejä. Ulkopuolisten pääseminen toiminta-alueelle lisää riskejä. (Määräys 16) Laitoksen toiminnasta vastaavan henkilön yhteystiedot ovat tarpeen valvonnallisista syistä. (Määräys 17) Laitoksen henkilökunnan ja aliurakoitsijoiden huolellinen perehdytys on tarpeen, jotta voidaan varmistua siitä, että kaikki osaavat toimia ympäristöluvan määräysten mukaisesti. (Määräys 18) Mahdollisista toiminnan muutoksista tai toiminnan lopettamisesta on tarpeen ilmoittaa etukäteen, jotta voidaan arvioida muutoksen aiheuttamat ympäristövaikutukset sekä ympäristöluvan muutostarve, tarvittavat lisäselvitykset tai mittaukset. (Määräys 19) Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa saakka. Lupaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 89 :n mukaisesti muuttaa lupaa, jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta, toiminnasta aiheutuu tässä laissa kielletty seuraus, parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, lupamääräyksen perusteiden havaitaan olevan virheelliset eikä määräyksen muuttamisesta aiheudu tarvetta harkita uudelleen luvan myöntämisen edellytyksiä, toiminnan ulkopuoliset olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet ja luvan muuttaminen on tämän vuoksi tarpeen. Lisäksi luvan muuttaminen on tarpeen luvan myöntämisen jälkeen laissa, valtioneuvoston asetuksessa tai Euroopan unionin

19 19 säädöksessä annetun sitovan ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan yksilöidyn vaatimuksen täyttämiseksi. Asetuksen noudattaminen Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) Päätöksen täytäntöönpano Tämä päätös on lainvoimainen , ellei siihen haeta muutosta. Toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta Luvanvarainen toiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa ympäristönsuojelulain 199 mukaisesti. Toiminnanharjoittaja on pyytänyt, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Toiminta on tarpeellista aloittaa, jotta muualta louhinnoista tuleva louhe saadaan käsiteltyä tehokkaasti lyhyin kuljetusmatkoin. Murskausta ja seulontaa on ollut tontilla jo aiemmin, eikä siitä ole aiheutunut mainittavaa haittaa ympäristöön. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska työn aloittaminen ei vaikuta alueen ennallistamismahdollisuuksiin, eikä lupapäätöstä noudatettaessa toiminnasta aiheutuvaa haittaa voida pitää merkittävänä. Pääosa murskaamon edellyttämistä rakenteista on lisäksi jo rakennettu paikalle. Jos murskaamon ympäristölupa joudutaan myöhemmin perumaan, voidaan tontille kertyneet kiviainekset toimittaa muualle käsiteltäväksi. Kalliorakennus-Yhtiöt Oy saa aloittaa hakemuksen mukaisen louheen seulonnan, murskauksen sekä louheen vastaanoton lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta asettamalla euron suuruisen vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. (YSL 199 ) Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on Ympäristöluvan maksu määräytyy Espoon kaupunginhallituksen hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella. Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 8, 15, 16, 17, 20, 27, 34, 42 44, 48, 49, 52, 51, 53, 58, 62, 64, 66, 83-85, 94, 96, 134, 170, 190, 199 ja 205 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 11, 14 ja 15 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) 4 Jätelaki (646/2011) 12, 13, 15, 16, 17, 29, 72, 118, 119, 120 ja 121 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7-9, 20, 22 ja 24 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) 7 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

20 20 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa , 3 Lupapäätöksestä tiedottaminen Tämän päätöksen julkipanopäivä on ja antopäivä Päätöksestä kuulutetaan Espoon kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivulla. Päätöksestä lähetetään ote hakijalle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja niille joilta on pyydetty lausunto. Lisäksi päätöksestä toimitetaan tieto asukkaille, joille on lähetetty kuulumiskirje. Muutoksenhaku Tähän päätökseen ja siitä perittävään maksuun haetaan ympäristönsuojelulain 190 :n mukaisesti muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy Valitusosoitus on liitteenä.